Kirjastopalvelupäällikkö Merja Mäkinen siirtyy kesäloman jälkeen eläkkeelle. Hän oli viimeistä päivää töissä keskiviikkona 31. toukokuuta 2023, jolloin pitkää, yli kolme vuosikymmentä kestänyttä työuraa juhlistettiin työkavereiden kesken.
Virkaura Jämsänkosken kaupungin kirjastotoimenjohtajana alkoi elokuussa 1989. Vajaa kaksikymmentä vuotta sitten Mäkisestä tuli Jämsän ja Jämsänkosken yhteinen kirjastotoimenjohtaja.
Läksiäispuhetta pitäessään sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen muistutti, että Mäkisen virkavuosiin on mahtunut valtava määrä sekä tiloihin, kirjastoverkkoon että toimintatapoihin liittyviä erilaisia muutoksia. Viimeisimpänä isona ponnisteluna oli Raitti-kokonaisuuden suunnittelu, muuton toimeenpano ja toiminnan käynnistäminen.
- Raitti-kokonaisuudessa Merjan työpanos ja sitoutuminen olivat keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa. Raitin toteuttamisen osalta kysymys on ollut näkemyksellisyydestä, yksityiskohtiin pureutumisesta mutta ennen kaikkea kokonaisuuden hallinnasta, tulevaisuuskuvan rakentamisesta ja sitä kohti etenemisestä, Kilpeläinen totesi puheessaan.
Onnistunut työ näkyy käyttäjiltä tulleena positiivisena palautteena, jonka turvin elämää Raitilla on hyvä jatkaa.Kilpeläinen luonnehti Merja Mäkistä pidetyksi esihenkilöksi sekä arvostetuksi toimijaksi sivistystoimen johtoryhmässä ja sivistystoimialalla.
- Kirjastopalvelupäällikkö Merja Mäkisessä yhdistyvät tiukka faktatieto, jämäkkä päätöksenteko ja luova heittäytyminen. Hän on onnistunut kiitettävin arvosanoin johtamistyössä, luonut toimintaedellytykset työn tekemiselle laadukkaasti ja vaikuttavasti, Kilpeläinen sanoi puheessaan.
Risto Heikkinen ottaa hoitaakseen Mäkiseltä vapautuvat tehtävät. Syyskuun alusta lähtien Heikkinen alkaa hoitaa myös elämänlaatupalveluiden tulosaluejohtajan tehtävää.
Jämsän kaupunki kiittää Merja Mäkistä yli 30 vuotta kestäneestä virkaurasta kaupungin palveluksessa sekä Jämsän asukkaiden ja alueella vaikuttavien hyväksi tehdystä ansiokkaasta johtamistyöstä hyvinvoinnin edistämiseksi ja vahvistamiseksi. Jämsän kaupunki toivottaa elämäntäyteisiä eläkevuosia.
Lisätiedot:
Sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, p. 0400 542 062
Telia Finlandin kuluttajamyynnissä huhtikuussa alkaneet muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutoksilla tavoitellaanentistä yhtenäisempää kuluttajamyynnin johtamis- ja toimintamallia sekä parempaa asiakaskokemusta.
Neuvottelut koskivatkuluttajamyyntiyksikköä, johon kuuluvat Telia Kaupat ja osakuluttaja-asiakaspalvelun toiminnoista. Neuvottelujen piirissä oli kaikkiaan 490 tehtävää. Muutosten myötä 49 tehtävää päättyy, mutta kaikilletehtävien haltijoilletarjotaanuutta tehtävää.
”Telian kuluttajamyynnissä meillä on miljoonia merkityksellisiä kohtaamisia vuosittain. Yhtenäisellä johtamis- ja toimintamallilla haluamme erityisesti parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa myyntiämme. Muutosten jälkeen pystymme entistä paremmin olemaan oikeaan aikaan ja juuri niissä palvelukanavissa, missä asiakkaammekin ovat”, sanoo Telian kuluttajamyynnin johtaja Emmi Smolsky.
Muutosten myötä henkilökunnan työnkuvat monipuolistuvat, ja työntekijöille tarjoutuu mahdollisuuksia kehittyä monikanavaisessa asiakastyössä. Uusi toimintamalli tuo muutoksia työvuorosuunnitteluun, ja tehtäviä asiakasrajapinnassa muuttuu osa-aikaiseksi. Neuvotteluissa käsitellyt muutokset johtamis- ja toimintamalleihin tulevat voimaan 1.8. alkaen.
Suomi elää väestöllistä murrosta. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti ja Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Emme voi tulevaisuudessa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme ilman työperäistä maahanmuuttoa ja ulkomaisia työntekijöitä.
Suomi ja Eurooppa kilpailevat parhaista osaajista muun maailman kanssa. Kilpailu kiristyy, kun korkean tulotason maat vahvistavat väestönsä ikääntyessä aktiivisesti vetovoimaisuuttaan ja pitävät kiinni osaajista.
Työelämää on muokattava vastaanottamaan ihmiset paremmin heidän erilaisista kulttuuritaustoistaan huolimatta. Täytyy rohkaista yritysten ja julkisen tai kolmannen sektorin työnantajien kykyä arvostaa ja rakentaa aktiivisesti monimuotoisia työyhteisöjä.
Työhön johtavan maahanmuuton lisäämiseksi tulee purkaa esteitä ja joustavoittaa menettelyjä, jotka liittyvät työlupakäytäntöihin, perheenyhdistämiseen sekä perheenjäsenten ja lasten koulutukseen. Lisäksi tulee hyödyntää jo nyt maassamme olevien kansainvälisten asiantuntijoiden mahdollisuutta työllistyä ja täällä opiskelleille myöntää työlupa opintojen päätyttyä. Myös turvapaikkaa hakevien ja tilapäisessä suojelussa olevien työllistymisen mahdollisuuksia on helpotettava.
Suomen tulee nähdä kaikki maahan tulevat voimavarana, eivät ainoastaan ne, jotka tulevat tänne työ- tai koulutusperusteisesti, vaan myös jo maassa olevat. Lisäksi on huolehdittava myös työ- ja koulutusperusteisteisesti Suomeen tulevien kotoutumisesta. Kaikki maahan tulevat, taustastaan riippumatta, tarvitsevat erilaisia kotoutumisen toimenpiteitä.
Perheenyhdistämisen haasteet on poistettava riippumatta siitä, millä perusteella kukin maahamme saapuu. Maahanmuuttajien perheenjäsenet ovat olennainen osa maahan integroitumista. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia, tulorajojen laskemista ja hakemusten käsittelyaikojen lyhentämistä.
Perheenyhdistämisen oleskelulupaprosesseja on nopeutettava. D-viisumi pitää tehdä mahdolliseksi myös perhesuhteen perusteella nykyistä laajemmin. Seuraavalla hallituskaudella on tarpeen selvittää mahdollisuutta avata työnteko-oikeus niille perhesideperusteisen luvan odottajille, jotka odottavat päätöstä Suomessa, jo ennen oleskelulupapäätöksen saamista.
Maahanmuuttovirastolle on turvattavat riittävät perusresurssit myös perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten sujuvaan käsittelyyn. Myös suomalaisen perheenjäsenen tulisi voida hakea D-viisumia. Kehitystyötä kansallisen D-viisumin käyttötarkoituksen ja henkilöryhmien laajentamiseksi on yhä jatkettava.
Ulkomaalaislakia uudistettaessa on kirjattava vahvempi velvoite tarkastella tilannetta lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta. Päätösten osalta, joissa perhesuhteissa on mukana alaikäisiä̈ lapsia, pitää tehdä lapsivaikutusten arviointi tai antaa ensisijainen asema lapsen oikeudelle perhe-elämään.
Suomeen muuttaneet, jotka saavat oleskeluluvan täällä, kohtaavat usein jokapäiväisessä elämässään ulkopuolisuutta eikä heitä oteta osaksi yhteisöjä. Kotoutuminen edellyttää yhteiskunnan vastaanottavuuden vahvistamista niin lainsäädännön, palveluiden kuin arkisen vuorovaikutuksen tasoilla.
Kotoutumisen onnistuminen on meidän kaikkien vastuulla. Siihen tarvitaan kaikkien panostusta; yksittäisten kansalaisten, yritysten, julkisen sektorin ja järjestösektorin sitoutumista. Maahan muuttaneiden osallisuutta varmistetaan rahoittamalla kotoutumisen parissa toimivien yhteisöjen toimintaa. Kotoutuminen tapahtuu parhaiten, kun otamme ihmiset vastaan ihmisinä yhteiskunnassamme.
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Eija Koivuranta, puh. 050 5741775, eija.koivuranta@vaestoliitto.fi
LUCASFILMIN RAKASTETUN ELOKUVASARJAN ODOTETTU PÄÄTÖSOSA SAI UUDEN TV-SPOTIN. ELOKUVAN ON OHJANNUT JAMES MANGOLD, JA SEN PÄÄOSISSA NÄHDÄÄN HARRISON FORD JA PHOEBE WALLER-BRIDGE
Helsinki, Suomi (31. toukokuuta 2023) – Lucasfilmin Indiana Jones and the Dial of Destiny -elokuvan lippujen ennakkomyynti alkoi tänään. Toiminnantäyteisen seikkailuelokuvan pääosissa nähdään Harrison Ford ja Phoebe Waller-Bridge, ja sen on ohjannut James Mangold. Elokuva saa ensi-iltansa vain elokuvateattereissa 28. kesäkuuta. Lippuja voi nyt ostaa ennakkoon Finnkinon ja BioRexin verkkokaupoista sekä lippukassoilta.
Harrison Ford palaa legendaarisen sankariarkeologin rooliin ikonisen elokuvasarjan viidennessä ja viimeisessä osassa. Fordin rinnalla elokuvan pääosissa nähdään Phoebe Waller-Bridge (“Fleabag”), Antonio Banderas (Kärsimys ja kunnia), John Rhys-Davies (Kadonneen aarteen metsästäjät), Shaunette Renée Wilson (Black Panther), Thomas Kretschmann (Das Boot), Toby Jones (Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja), Boyd Holbrook (Logan), Olivier Richters (Black Widow), Ethann Isidore (Mortel) ja Mads Mikkelsen (Yhdet vielä). Elokuvan on ohjannut James Mangold, ja sen ovat tuottaneet Kathleen Kennedy, Frank Marshall ja Simon Emanuel, Steven Spielbergin ja George Lucasin toimiessa vastaavina tuottajina. John Williams, joka on tehnyt scoremusiikin jokaiseen Indy-seikkailuun aina ensimmäisestä, vuoden 1981 Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvasta lähtien, vastaa jälleen elokuvan scoresta. Elokuva saa ensi-iltansa vain elokuvateatterissa 28. kesäkuuta.
Lisätietoa ja kuvia Indiana Jones and the Dial of Destiny -elokuvasta:
Kanta-Hämeen asukkaille avautuu digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu 1. kesäkuuta. Palvelussa annetaan terveyteen ja hoitoon liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä hoidetaan etänä hoidettaviksi soveltuvia asioita. Chatin kautta toimiva palvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä.
Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu on 1. kesäkuuta alkaen auki arkisin klo 8–15. Aiemmin kantahämäläisille tarjotut perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat olleet avoinna hajautetusti, yhdestä kahteen tuntia päivässä.
Uusi palvelu löytyy Oma Hämeen verkkosivuilta osoitteesta www.omahame.fi. Ruudun oikeassa alakulmassa avautuu chatbotti, joka ohjaa asiakkaan Omaolo-palveluun, chat-asiointiin tai sivuston palvelutietoihin. Asiointi palvelussa tai Omaolossa edellyttää vahvaa tunnistautumista mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla.
Uuden palvelun alkaessa on vaikea tietää, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat eli riittääkö sähköisissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten määrä. Oma Häme pyytää asiakkailta kärsivällisyyttä ja kehottaa varautumaan pieniin viiveisiin.
Uudessa palvelussa hoidon tarpeen arvioinnin tekee sairaanhoitaja, joka voi tarvittaessa siirtää keskustelun lääkärille. Myös kuvien lähettämien onnistuu palvelun kautta. Digitaalinen sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelu sopii asiointiin erityisesti silloin, kun asiakkaan hoito ei edellytä tutkimista paikan päällä. Palvelun avulla pyritään ratkaisemaan asiakkaan asia mahdollisimman valmiiksi ja etänä, mikäli se on mahdollista hoidon kannalta. Asiakkaiden, joilla on pitkäaikaissairaus tai pysyvä hoitosuhde omalle terveysasemalle, suositellaan asioivan oman tutun hoitajan tai lääkärin kanssa.
Sairaanhoitajan kanssa asiointi on maksutonta – lääkärin kanssa asioinnista veloitetaan normaali käyntimaksu 20,90 euroa. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä, kolmelta ensimmäiseltä käyntikerralta kalenterivuoden aikana.
Myös sosiaalihuollon sähköisiä palveluita kehitetään innokkaasti
Perusterveydenhuollon hoitotakuu tiukentuu portaittain 1.9.2023 alkaen koko maassa. Tämän vuoksi Kanta-Hämeessä on kehitetty vauhdikkaasti perusterveydenhuollon sähköistä asiointia kevään aikana. Sähköisten palveluiden laajentaminen aloitetaan perusterveydenhuollosta. Entistä laajempi sähköinen asiointi on tulevaisuudessa mahdollista myös sosiaalihuollossa sekä erikoissairaanhoidossa.
– Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti monialaisesti, jotta asukkaiden asioinnista tulisi entistä sujuvampaa ja ammattilaiset löytäisivät toisensa helpommin keskinäiseen yhteistyöhön, sanoo palvelualueylilääkäri Suvi Hämäläinen.
Oma Hämeen perusterveydenhuollossa pyritään palvelemaan asiakkaita entistä paremmin keskittämällä sähköisiä palveluita. Yhteistyö ja voimavarojen keskittäminen mahdollistaa chat-palvelun aukioloaikojen laajentamisen ja asiakkaiden nopeamman palvelun.
Lisätietoja:
Tiina Merivuori, perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosaluejohtaja, p. 040 662 9033 ja Suvi Hämäläinen, palvelualueylilääkäri, p. 050 591 7162 (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@omahame.fi)
Sponsorointi ja Tapahtumat ry (SPOT) järjesti vuosikokouksen keskiviikkona 31.5.2023.
Vuosikokouksessa valittiin halliituksesta eroavien neljän henkilön tilalle uudet jäsenet.
Hallitukseen valittiin:
- Jarno Tiusanen, Suomen Tennisliitto
- Mikko Selin, Olympiakomitea
- Marjo Boelius, Pori Jazz
- Maria Sahlstedt, Kuusisto & Sahlstedt
Hallituksessa jatkaa aiemmin valitut:
Raakel Koittola, hallituksen puheenjohtaja
Jari Rask
Juha Korvola
Anu Helin
Annakaisa Kelokorpi
Sanna Laine
Riku Lievonen
Suomen Tennisliiton Jarno Tiusanen kommentoi valintaasnsa hakllitukseen: ”Ensinnäkin iso kiitos luottamuksesta äänestäjille. Jo useamman vuoden ajan olen päässyt olemaan mukana SPOTin tapahtumissa ja toiminnassa, joten nyt on hienoa päästä mukaan hallitustyöhön syventämään yhteistä matkaamme.”
Aina Lapuan Virkiää edustanut seuran oma kasvatti debytoi Superpesiksessä 2014 ja juhli kahdella ensimmäisellä pääsarjakaudellaan Suomen mestaruutta. Heti debyyttikaudesta alkoi myös 10 peräkkäisen arvo-ottelun putki, kun Lepistö pelasi seitsemän Itä-Länttä ja kolme Liitto-Lehdistö-ottelua. Hurjista tehoista kertovat viisi lyöjäkuningattaren ja tehopelaajan titteliä peräkkäisinä vuosina 2015–19.
Kautta aikain -lyöjätilaston kärkipaikkaa pitää hallussaan tehot 20+823=843 takonut Tanja Vehniäinen, joka päätti komean uransa kolmeen mestaruuteen Virkiässä 2011–13. Jatkamalla tuttuun tahtiin Superpesiksessä Lepistö voi nousta ykköseksi jo kaudella 2024, minkä jälkeen matkaa hurjaan 1000 lyödyn rajapyykkiinkään ei enää valtavasti ole.
Virkiä pelaa parhaillaan Ruudun päälähetyksenä nähtävää kotiotteluaan Kempeleen Kiriä vastaan. Lepistön juhlajuoksu syntyi uran 212. superpesisottelun ensimmäisellä jaksolla. Toiseksi nopeimmin 700 lyötyyn on yltänyt Henna Salmela, joka tarvitsi saavutukseen 291 ottelua.
Naisten Superpesiksen kautta aikain -lyöjätilasto
1. Tanja Vehniäinen 20+823=843 2. Henna Salmela 38+758=796 3. Susanna Puisto 27+740=767 4. Johanna Nieminen 79+646=725 5. Minna Vienola 51+663=714 6. Janette Lepistö 38+662=700* 7. Katja Saari 27+673=700
Hengitysliitto lahjoitti 29.5.2023 yhdessä Mikkelin Seudun Hengitysyhdistyksen kanssa Mikkelin keskussairaalalle hengityksen apuvälineitä, joita voidaan käyttää muun muassa hengityssairaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.
Hengitysliitto lahjoitti Mikkelin keskussairaalle kannettavia matkahappirikastimia ja kannettavia lääkesumuttimia. Kannettavia matkahappirikastimia käytetään korjaamaan elimistön hapenpuutetta lyhytaikaisesti esimerkiksi kauppa- tai lääkärikäynnillä. Kannettavalla sumuttimella annostellaan sisäänhengitettäviä nestemäisiä lääkkeitä.
– Mikkelin keskussairaalan henkilökunta kiitteli kovasti lahjoituksesta. Etenkin happirikastimista on ollut sairaalassa pulaa, järjestöasiantuntija Helena Narkilahti kertoo.
Laitteet on hankittu lahjoituksista, keräyksistä ja arpajaisista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.
Kuvassa keuhkosairauksien keuhkopoliklinikan sairaanhoitajat Vilja-Maria Saarelma ja Kaija Puputti, ylilääkäri Anssi Ukkonen sekä Mikkelin Seudun Hengitysyhdistyksestä Jukka Rossi ja Sirkka Härkönen. Kuva: Helena Narkilahti
Toiminnan lähtökohtana on tarjota lapselle turvallinen kasvuympäristö sekä ohjattua toimintaa koulupäivän jälkeen. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. Toiminta pitää sisällään mm. liikkumista, ulkoilua, leikkiä, askartelua sekä läksyjen tekoa. Jokaiselle lapselle tarjotaan välipala ja pyritään myös luomaan lapselle mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen.
Hakijamäärien perusteella iltapäivätoimintaryhmät perustuvat seuraavasti: Kaipolan koululla sekä Korven koululla aloittaa yksi ryhmä. Jämsänjoen yhtenäiskoululla kaksi ryhmää sekä yksi erityisryhmä.
Iltapäivätoiminnan kuukausimaksu on 135 euroa. Jos aamu- ja iltapäivätoimintaa annetaan enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään puolet maksusta. Sama koskee myös sairaspoissaoloja, jolloin maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.
Maksuvapautta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa liitteenä tulee olla perheen tuloselvitys. Maksuvapautuksen myöntää talouspalveluiden toimistosihteeri Pirjo Lahtinen. Tiedustelut: p, 040 187 2789 ja pirjo.lahtinen(at)jamsa.fi.
Iltapäivämaksujen maksuvapauden tulorajat noudattelevat varhaiskasvatuksen tulorajoja. Alennus voidaan myöntää myös erityistä syistä, jotka liittyvät muutoksiin huoltajan elatusvelvollisuudessa, toimeentuloedellytyksissä tai jos alentamiseen liittyy huollollisia näkökohtia.
Jämsän nuorisovaltuusto on tehnyt aloitteen sivistyslautakunnalle 2.5.2023 yläkoulujen kouluaamujen aloittamisen kokeilumuotoisesta myöhentämisestä nykyisestä kahdeksaan painottuvasta rytmistä yhdeksään painottuvaan. Nuorisovaltuusto oli selvittänyt asiaa huomioiden eräitä tutkimustuloksia.
Lisäksi nuorisovaltuusto oli tehnyt kyselyn oppilaitoksien henkilökunnalle, johon vastasi 47 henkilökunnasta. Kyselyn vastanneista 59,6 % kannatti myöhäisempiä aamun aloituksia. Perusteluina oli mm. työmatkojen pituus ja työpäivään valmistautuminen.
Nuorisovaltuusto oli myös pyytänyt lausuntoa Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:stä edunvalvonnan asiantuntijalta tutkimuksensa pohjalta. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. suositteli aloitteen hyväksymistä.
Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2023, että aloitteeseen vastaaminen annetaan johtavan rehtorin valmisteltavaksi. Valmisteluun osallistuvat perusopetuksen rehtorit ja logistikko.
Lautakunta evästi aloitteen valmistelua siten, että valmistelussa otetaan huomioon lainsäädännön velvoitteet yhteistyöstä oppilaiden, kotien ja henkilöstön kanssa sekä nykyisten kuljetussopimusten asettamat reunaehdot (kuljetuskapasiteetti, kustannusvaikutukset) aloitteessa esitettyyn kokeiluun nähden.
Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, p. 0400 542 062
Liikuntapalvelujen soveltavan liikunnan välineistöä on täydennetty loppuvuodesta 2022 peräpyörällä. Peräpyörä soveltuu lapselle tai pienelle aikuiselle, jolla on vaikeuksia itsenäisessä ohjaamisessa, ympäristön havainnoinnissa tai jarruttamisessa. Peräpyörää voivat käyttää myös henkilöt, joiden oma lihasvoima ei riitä pyöräilemään pitkiä matkoja. Peräpyörä kytketään nimensä mukaisesti tavallisen pyörän satulaputkeen. Peräpyörä soveltuu hyvin erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille ja tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa perheiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Peräpyörä sekä lahjoituksena saatu aikuisten kolmipyörä ovat lainattavissa Maauimalan liikuntapuistosta kesäaikaan 5.6-4.8.2023 liikennepuiston ja Maauimalan välinelainaamon aukioloaikoina.
Peräpyörää ja kolmipyörää voi kokeilla ja testailla maksutta Maauimalan liikuntapuistossa ja sen lähiympäristössä. Välineistöä voi lainata myös ilta-ajalle, jolloin pyörien palautus tapahtuu seuraavana päivänä Maauimalaan. Pisin mahdollinen laina-aika on viikonloppuisin lauantaista maanantaihin.
Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 31.5.2023 soveltavan liikunnan välineistön käytänteistä. Maauimalan välinelainaamon varauskäytänteitä, toimintatapoja ja välineistön maksullisuutta arvioidaan kesäkauden jälkeen.
Lisätietoja:
Erityisliikunnanohjaaja Tommi Kuronen, p. 040 861 7023
Savon Voima Verkko kuvauttaa helikopterilennoin sähköverkkoa kesä–heinäkuussa. Kuvauksen toteuttaa Comtiki Oy. Keski- ja suurjänniteverkkoa kuvataan 5.6. alkaen noin 2 000 kilometriä etelästä pohjoiseen koko verkkoalueella.
– Lentojen toteuttamiseen on varattu noin neljä viikkoa aikaa. Lennoilla käytetään Comtiki Oy:n uutta 6. sukupolven mittalaitetta. Laitteistolla valokuvataan verkon komponentit ja muodostetaan kolmiulotteinen laserkeilausaineisto. Kerätyn aineiston perusteella muodostetaan kuntotarkastustiedot ja kasvustoanalyysi johtokatujen raivaustarpeen määrittelemiseksi, kertoo teknologiajohtaja Sami Laitinen Comtiki Oy:stä.
Lentosuunnitelmaan vaikuttavat sääolosuhteet ja sadekeliä pyritään välttämään. Siksi tarkkoja lentopäivämääriä ei vielä tässä vaiheessa pystytä ennakkoon antamaan. Asiasta tiedotetaan tarkemmin, kun ajankohdat vahvistuvat.
Tarkastuslennot suoritetaan matalilla lentokorkeuksilla ja kaikki ilmasta havaittavat eläinten laidunalueet ja myös hevostallien alueet pyritään kiertämään.
– Hevostallien sijainneista meillä on varsin kattava etukäteistieto olemassa. Arkojen eläinten osalta suosittelemme kuitenkin varautumaan tähän tilanteeseen, kehottaa käyttö- ja kunnossapitoinsinööri Tomi Kyhyräinen Savon Voima Verkko Oy:stä.
Olisiko kotimaisesta ylijäämäsavesta rakennusmateriaaliksi, jopa osittain korvaamaan sementtiä tai sementin kaltaisia sideaineita? Tätä tutkitaan Åbo Akademin, Turun AMK:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteishankkeessa "SARA - Kotimaisen saven käyttö ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina”.
Suomessa joudutaan useissa rakennus- ja maanrakennuskohteissa siirtämään ja läjittämään muualle suuria määriä mahdollisesti käyttökelpoista savea. SARA-hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja kierrätettyjen savimassojen hyödyntämiseen ja maamassojen käsittelyyn.
Paikallisia kaivuusavia voisi käyttää hyödyksi savirakentamisessa sen lisäksi, että niitä sijoitetaan esimerkiksi ylijäämämassojen läjitysalueille. Jo läjitettyjä savimassoja voidaan myös käyttää hyödyksi, jos tunnetaan savien ominaisuudet ja niiden soveltuvuus uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Tavoitteena on löytää uusia käyttökohteita ja siten edistää kiertotalouteen siirtymistä.
Varsinais-Suomessa savesta ei ole pulaa, savikerrostumat peittävät maakunnan pinta-alasta lähes puolet, ja paikoin savikerrosten paksuus voi olla jopa 60 metriä. Eri kivilajeista rapautumalla syntyvä ja luonnon prosessien kerrostama savi on potentiaalisesti myrkytön ja ekologisesti kestävä materiaali, joka on yksi vanhimpia ihmisasumuksissa käytettyjä materiaaleja (tiilet, massiivisavi, olki-savirakentaminen), mutta jonka kuitenkin betoni on pitkälti korvannut.
Luonnonmukaista rakentamista
SARA-hankkeessa kartoitetaan hyödyntämiskelpoisia saviesiintymiä, tutkitaan saven kemiallisia, mikrobiologisia, säänkestävyys- ja lujuusominaisuuksia sekä kehitetään ”reseptiikkaa” savirakentamistuotteista: saveen voidaan sekoittaa eri aineita tuomaan lisäkestävyyttä. Seosaineita voivat olla tuhkat, kuonat, muut teollisuuden sivuvirrat sekä Turun AMK:ssa pitkään tutkittu järviruoko.
– Täkäläisten saviainesten haasteena ovat kosteusominaisuudet ja korkea rikkipitoisuus, kertoo Turun AMK:n projektipäällikkö, kemiantekniikan lehtori Hanna Hänninen.
SARA-hankkeessa kehitellään tuotteita energiaa säästävästä polttamattomasta savesta. Tällaisia voivat olla erilaiset laatat ja tiilet.
Koska rakentamisen myötä kaivettavat savimäärät ovat suuria, saven käyttöä on hyvä laajentaa myös rakennusten ulkopuolelle infrahankkeisiin. Savi voi soveltua infrarakentamiseen muun muassa melu- ja tulvavalleissa. Infrarakentamisessa voidaan lisätä saven joukkoon myös paikallisten polttolaitosten tuhkia ja kuonia normaalin sementin sijasta.
Rakentamisen pilottikohteet toteutetaan SARA-hankkeessa vuonna 2024-2025.
Hankkeen ensisijaisena tuloksena tuotetaan kohderyhmille tietoa kotimaisen saven kierrättämisestä ja hyödyntämisestä. Yritykset voivat hyödyntää hankkeen tuloksia uuden vihreän kasvun mukaisen liiketoiminnan kehitystyössä.
– Keskeistä on edistää ekologista, kiertotalouden mukaista ja hiilipositiivista rakentamista hyödyntäen laajalti käytettävissä olevaa ja nykyisin rakentamiskohteissa ylijäämäksi tai jätteeksi luokiteltua savea, kiteyttää hanketta koordinoivan Åbo Akademin projektitutkija ja projektipäällikkö Thomas Kronberg.
SARA-hanke on kolmivuotinen (2023-25) ja se on saanut rahoitusta Euroopan alue- ja kehitysrahastolta, ja liittyy ”Uudistuva ja osaava Suomi” -ohjelman toimintalinjaan ”Hiilineutraali Suomi”.
Lisätietoja: Thomas Kronberg Projektitutkija Molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio Åbo Akademi thomas.kronberg@abo.fi
Maarit Järvinen Lehtori Turun ammattikorkeakoulu Puh. +358 50 598 5912 maarit.jarvinen@turkuamk.fi
Hilkka Kallio Johtava asiantuntija Geologian tutkimuskeskus GTK Puh. +358295032241 hilkka.kallio@gtk.fi
Kuvatekstit:
Taivutus.jpeg: Ruo’olla vahvistetun turkulaisen saven vetolujuuden mittaus Turun AMK:n laboratoriossa. Kuva: Liisa Larkela
Naytekappaleet.jpeg: Sideaineilla vahvistetut savinäytekappaleet odottavat puristuslujuuden mittausta. Kuva: Liisa Larkela
Elisan toukokuun myydyin puhelin oli kuluttajille Samsung Galaxy A53 5G ja yritysasiakkaille Apple iPhone 14 Pro 5G. Myydyin älykello oli ensimmäistä kertaa lasten kellopuhelin, kärkisijan vei Xplora Xgo3.
Toukokuun myydyimpänä puhelimena jatkoi kuluttajapuolella Samsung Galaxy A53 5G. Yrityspuolella Apple iPhone 14 Pro 5G nousi kärkipaikalle. Suurin osa sekä kuluttajien että yrityspuolen listojen puhelimista on 5G-malleja. Toukokuun myydyimpien listoihin kuluttajapuolella vaikuttaa tyypillisesti se, että laitteita hankitaan myös päättäjäislahjoiksi.
- Kuluttajat arvostavat 5G-puhelimien tuomia ominaisuuksia, ja myydyimpien listalla lähes kaikki puhelimet ovat jo 5G-malleja. Kuluttajat haluavat puhelimelta parasta mahdollista toimintavarmuutta sekä teknisiä ominaisuuksia ja tämä näkyy puhelinhankinnoissa. Lisäksi puhelimen halutaan toimivan kaikkialla yhtä moitteettomasti, kertoo Elisan kuluttajien laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Olli-Pekka Nokkonen.
Puhelinhankinnoissa näkyy nyt myös koulun päättäjäisten sesonki.
- Puhelin on arvostettu valmistujaislahja ja Applen, Samsungin ja OnePlussan lippulaivapuhelimet ovat olleet suosittuja lahjahankintoja nyt koulun päättäjäisten kynnyksellä, Nokkonen jatkaa.
Yrityskäyttäjistä suuri osa siirtynyt 5G-puhelimiin
5G-puhelimien suosio näkyy myös yrityspuolella, kaikista yrityskäyttäjistä lähes puolet ja matkapuhelinedun piirissä olevista työntekijöistä jo valtaosa on siirtynyt 5G-malleihin. Puhelimen halutaan tukevan parhaalla mahdollisella tavalla työtehtävissä, niin toimistolla kuin etätöissä, mutta toimivan vähintään yhtä hyvin myös vapaa-ajalla. Kesällä yhä useampi tekee etätöitä myös kodin ulkopuolella.
- Kesällä perheiden lomaillessa, osa saattaa tehdä myös töitä. On erityisen tärkeää, että laitteet sopivat hyvin työntekoon sekä toimivat erinomaisesti myös liikkeellä ollessa ja haja-asutusalueilla. Uusimmat laitemallit tukevat parhaiten 4G- ja 5G-verkkoja. Jos siis netti pätkii ja käytössä on vanha laite, voi uuden puhelimen hankinta olla paikallaan, kertoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.
- Etenkin matkapuhelinedusta nauttivien työntekijöiden valinnoissa korostuu koko ajan enemmän ja enemmän se, että puhelimesta löytyy kaikista näkökulmista hyvät ominaisuudet. Yritysasiakkaiden hankkimien älypuhelinten keskihinta onkin noussut 15 % edelliseen vuoteen verrattuna ja yli 20 % silloin kun työntekijä saa itse päättää minkä älypuhelimen valitsee, Svensson jatkaa.
Lasten kellopuhelimien suosio kasvaa vauhdilla
Älykelloissa kellopuhelinten kysyntä kasvoi entisestään ja ensimmäistä kertaa lasten kellopuhelin nousi myydyimpien listan kärkeen. Listan neljästä suosituimmasta jo kolme oli lasten kellopuhelinmalleja. Ero on huomattava vuoden takaiseen, jolloin kellopuhelimia ei listoilla vielä juuri näkynyt.
- Lasten kellopuhelimia on alettu ostaa jo syksyä varten, jotta lapsi ehtii tottua uuteen laitteeseen. Aikuisten kellopuhelimet ovat todennäköisiä päättäjäislahjoja tai niitä hankitaan kesän aktiviteettien innoittamana. Kellopuhelimien suosio on selkeästi kasvanut ja se näkyy listoillamme. Lasten kellopuhelimien suosion kasvu johtunee siitä, että vanhemmat ovat entistä tietoisempia netin vaaroista. Lisäksi tutkimukseemme* vastanneista 4-6-vuotiaiden vanhemmista 54 % oli kiinnostunut kellopuhelimista, kertoo Nokkonen.
Elisan myydyimmät puhelimet, toukokuu 2023
Henkilöasiakkaat
1. Samsung Galaxy A53 5G
2. OnePlus Nord CE 2 Lite 5G
3. Samsung Galaxy A13 5G
4. Apple iPhone 13 5G
5. OnePlus Nord CE 3 Lite 5G
6. Apple iPhone 14 Pro 5G
7. Samsung Galaxy A13
8. Samsung Galaxy A54 5G
9. Apple iPhone 14 Pro Max 5G
10. Xiaomi Redmi 9C NFC
11. Samsung Galaxy A14 5G
12. OnePlus Nord 2T 5G
13. Nokia 105
14. Apple iPhone 14 5G
15. Samsung Galaxy S23 5G Ultra 5G
Yritysasiakkaat
1. Apple iPhone 14 Pro 5G
2. Apple iPhone 13 5G
3. Samsung Galaxy A53 5G
4. Apple iPhone 14 5G
5. Samsung Galaxy A13
6. Nokia G11
7. Samsung Galaxy S23 5G
8. Samsung Galaxy XCover 5 Enterprise Edition
9. Apple iPhone 14 Pro Max 5G
10. OnePlus 11 5G
11. Samsung Galaxy A33 5G Enterprise Edition
12. Samsung Galaxy S23 Ultra 5G
13. Apple iPhone 13 mini 5G
13. Apple iPhone SE (2022) 5G
15. Samsung Galaxy S22 5G
Elisan myydyimmät älykellot, toukokuu 2023
1. Xplora Xgo3 Lasten Kellopuhelin
2. Apple Watch SE 2 GPS
3. Spacetalk Adventurer Lasten Kellopuhelin
4. Xplora 6 Play Lasten Kellopuhelin
5. Apple Watch SE 2 4G eSIM Kellopuhelin
6. Apple Watch S8 GPS
7. Samsung Galaxy Watch 4 eSIM Kellopuhelin
8. Xiaomi Watch S1
9. Apple Watch S8 4G eSIM Kellopuhelin
10. Polar Ignite 3
11. Apple Watch Ultra 4G eSIM Kellopuhelin
12. Polar Ignite 2
13. Huawei Watch GT3
14. Huawei Watch GT3 Pro eSIM Kellopuhelin
15. Samsung Galaxy Watch 5 eSIM Kellopuhelin
Lisätietoja medialle:
Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi
*Elisan tilaama tutkimus alaikäisten netinkäytöstä ja vanhempien huolista, toukokuu 2023. IROResearch Oy:n kuluttajapaneeli alle 17-vuotiaiden lasten vanhemmille. N=514.
Raahe on ottanut vastuuta vetytalouden kehityksestä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Energiamurroksen tilannetta ja tulevia kehityspolkuja avataan kaikille avoimessa tilaisuudessa 14.6.2023. Asiantuntijat Metsähallituksesta, Sweco Finland Oy:stä, Raahen Satamasta ja Raahen seudun kehityksestä kertovat, mitä maakunnassamme ja lähialueilla on tapahtunut vetytaloudessa ja mihin tulevaisuudessa olisi kohdennettava resursseja.
Ekologisesti kestävä tulevaisuus edellyttää muutosta, joka vaatii miljardien investointeja. Merituulivoimalla ja vedyllä on merkittävä rooli puhtaan energian tuotannossa ja fossiilivapaan teollisuuden kehittymisessä. Tuoreen VTT:n selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaa voisi tuottaa koko Suomen tarvitseman vedyn.
Kemianteollisuuden tulevaisuus vedyn varassa
Sweco Finland Oy:n hiljattain valmistuneen selvityksen ”Uuden kemianteollisuuden mahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaalla P2X tulokulmasta” tärkeimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä avaa tilaisuudessa Sweco Finlandin asiantuntija Eveliina Nousiainen.
Aluksi käydään läpi lähtötilanne ja kerrotaan tärkeimmät vihreän vedyn tuotantotavat sekä varastointiin ja siirtoon liittyvät vaatimukset. Seuraavaksi pureudutaan sähköpolttoaineiden tuotannon edellytyksiin, kuten hiilidioksidin saatavuuteen ja talteenoton tekniikoihin. Lopuksi esitetään mitä olisi tehtävä, jotta uusi vetyteknologiaan ja hiilidioksidin talteenottoon perustuva kemianteollisuus voisi päästä kasvu-uralle.
Maalta merelle energian perässä
Merituulivoima on maailmanlaajuisesti vahvasti nousemassa maatuulivoimaa täydentäväksi energiantuotannoksi, kun sopivimmat maa-alueet on jo valjastettu energiakäyttöön. Tilaisuudessa Metsähallitus esittelee potentiaaliset merituulivoima-alueet keskittyen Pohjois-Pohjanmaan läheisyydessä oleviin kohteisiin.
- Jaamme tietoa merituulivoiman rakentamiseen, logistiikkaan, perustuksiin ja muuhun infraan liittyvistä seikoista. Kerromme myös miten kokonaisen merituulivoima-alueen prosessi tulee etenemään aina luvituksesta itse rakentamiseen ja käyttöönottoon, tiivistää tuulivoima-asiantuntija Joni Lehto Metsähallituksesta.
Satamista on tulossa merkittäviä uudistuvan energiatuotannon keskittymiä
Päästövähennystalkoissa fossiiliset polttoaineet tulevat jäämään historiaan ja Raahen Satama on valmistautunut omalla kehitystyöllään tulevaan muutokseen. Tulevaisuuden tehokas ja kestävä satama on resurssiviisas ja vähähiilinen, mikä edellyttää hiilivapaiden teknologioiden ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä ja aktiivista käyttöönottoa satamissa. Näiden isojen haasteiden rinnalla on kyettävä samaan aikaan säilyttämään sataman logistinen kilpailukyky ja kannattavuus.
- Raahen Satama on ollut jo vuosia keskeisessä roolissa maalle rakennettavien tuulipuistojen logistiikassa ja tulevaisuudessa Raahen Satama tulee myös toimimaan Perämeren vahvana offshore-tuulivoimaloiden hubina. Pääseminen mukaan merituulivoiman kasvuun edellyttää investointeja merituulivoimaloiden rakentamista ja operointia tukeviin laajoihin maa-alueisiin ja tukitoimintoihin, kertoo Raahen Sataman toimitusjohtaja Pauli Sarpola.
- Raahen Sataman rooli vihreässä energiasiirtymässä on tärkeä, sillä keskeisen sijaintinsa ja käynnissä olevien hankkeiden vuoksi Raahe kytkeytyy osaksi laajempaa ketjua, joka yhdistää maa- ja merituulivoiman ja vedyn sekä vihreän teräksen tuotantoa Suomen ja Ruotsin alueilla, korostaa Sarpola.
Tilaisuuden järjestää pian päättyvä maakunnallinen R4H2 – REACTions for Hydrogen -hanke keskiviikkona 14.6.2023 klo 12–14 Fregatti-salissa Tapahtumatalo Raahessa, os. Kirkkokatu 28. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Aikataulu ja ennakkoilmoittautuminen löytyvät Raahen seudun kehityksen verkkosivujen tapahtumakalenterista. Tervetuloa!
Lisätiedot
Markku Kemppainen ohjelmajohtaja puh. 040 135 6975 markku.kemppainen@raahe.fi
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on muutoksia kesästä johtuen sekä hyvinvointiasemien toiminnassa, että Etelä-Karjalan näytteenottopalvelun ja Mallu-auton aikatauluissa. Seuraavat muutokset ovat voimassa kesän 2023 aikana:
Taipalsaaren hyvinvointiasema on suljettu 12.6.–9.7.2023
Laboratorion näytteenotto tapahtuu kyseisenä ajanjaksona Etelä-Karjalan liikkuvassa näytteenottopalvelun autossa Taipalsaarella keskiviikkoisin klo 8.00–12.30 (klo 8–9 vuodeosaston näytteet).
Lemin hyvinvointiasema on suljettu 10.7.–6.8.2023
Laboratorion näytteenotto tapahtuu kyseisenä ajanjaksona Etelä-Karjalan liikkuvassa näytteenottopalvelun autossa Lemillä keskiviikkoisin klo 8.00–12.30.
Muut terveys- ja hyvinvointiasemat palvelevat arkisin aukioloaikojensa mukaisesti. Kesäaikaan asemilla hoidetaan pääosin kiireellisiä asioita.
Ajanvaraukset terveys- ja hyvinvointiasemille puh. 05 352 7260, neuvolaan 05 352 8502 ja laboratorioon 09 4718 6800
Sulun aikana apuvälineiden lainauksissa ja palautuksissa palvelee Armilan apuvälinelainaamo Armilankatu 44, 53100 Lappeenranta, puh. 040 1988 860
Kiireelliset, päivystykselliset asiat Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Kiireelliset asiat hoidetaan iltaisin ja viikonloppuisin Etelä-Karjalan keskussairaalassa, K-siiven yhteispäivystyksessä 24 h sekä Honkaharjun terveysaseman kiirevastaanotolla, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 16–21 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 8–21. Soita ensin päivystysapuun puh. 116 117.
Neuvolat
Lemin neuvolan sulku 10.7.-6.8.2023
Savitaipaleen neuvolan sulku 16.6.-7.7.2023
Simpeleen ja Parikkalan neuvoloiden sulku 10.7.-6.8.2023
Taipalsaaren neuvolan sulku 12.6.-9.7.2023
Vauvaperhetiimin sulku 3.-16.7.2023
Neuvolapsykologin sulku 12.-18.6.2023 ja 17.7.-9.8.2023
Sulkujen aikana asiakkaat ohjataan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen muihin neuvoloihin.
Hammashoidon sulut kesällä 2023:
Taipalsaari 12.6.-9.7.2023
Lemi 10.7.-6.8.2023
Rautjärvi, ei hammaslääkäripalveluja 3.7.-1.9.2023
suuhygienistipalveluja saatavilla koko kesän keskiviikosta perjantaihin
Hammaslääkäripäivystys iltaisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä
Hammashoidon virka-ajan ulkopuolinen ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys toimii ajanvarauksella. Hammaslääkäripäivystys toimii Lappeenrannassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa (Valto Käkelän katu 1, 2. krs.).
Hammashoidon ajanvaraus:
Arkipäivisin (ma-pe) klo 7–16, puh. 05 352 7059 (kiireetöntä hoitoa koskevat puhelut klo 10 jälkeen)
Kello 16 jälkeen kiireellistä hoitoa koskevat puhelut arkisin, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä puh. 116 117
Mielenterveys- ja päihdevastaanottojen sairaanhoitajien lomien aikainen toiminta on tauolla seuraavasti:
Taipalsaari 24.–30.7.2023
Lemi 19.6.-6.8.2023
Luumäki 10.-21.7.2023
Joutseno 24.7–6.8.2023
Savitaipale 19.6–2.7.2023 sekä 24.–30.7.2023
Muistathan huomioida muutokset aukioloajoissa ja varata kiireettömät ajat hyvissä ajoin.
Ennen kesän lomakautta on myös tärkeä uusia reseptit ajoissa. Reseptipyynnön voi tehdä:
Omakanta-palvelusta sähköisesti voimassa olevasta reseptistä, joka on kokonaan toimitettu
Asioidessa terveys- tai hyvinvointiasemalla
Apteekissa voimassa olevasta reseptistä, kun viimeinen lääke-erä on toimitettu
Puhelimitse soittamalla hyvinvointi- ja terveysaseman numeroon 05 352 7260
Vuodenvaihteessa uudistuneen lain myötä paikallisen energiayhteisön perustamalla asunto-osakeyhtiöt voivat nyt siirtää taloyhtiön oman pientuotannon, esimerkiksi aurinkovoimalasta tuotetun sähkön myös taloyhtiön asukkaiden hyödyksi. Aiemmin tästä osuudesta olisi pitänyt maksaa verot ja siirtomaksut. Tällöin käytännössä isolla osalla taloyhtiöitä investointi omaan voimalaan olisi ollut kannattamaton, koska ilman huoneistojen mukanaoloa pelkän taloyhtiön sähkönkulutuksen kattamiseksi ei suurta voimalaa tarvita. Yhteisö voidaan perustaa aina, jos perustajat ovat saman, yhteisen kiinteistösähköverkon piirissä – sähköverkon kannalta siis yhden sähköliittymän takana.
Yhteisön perustamisen yhteydessä sovitaan, kuinka itse tuotettu sähkö jaetaan osakkaille ja myydäänkö mahdollinen ylijäämäsähkö pelkästään kiinteistön (malli SMA) vai kaikkien yhteisön jäsenten kesken (malli SMB) ulkopuolelle. Jälkimmäisessä mallissa kaikilla osakkailla on oltava oma ylijäämäsähkön myyntisopimus jonkin sähkönmyyjän kanssa, jonka perusteella myyjät maksavat ostamastaan sähköstä kullekin osakkaalle heidän osuutensa.
Sähköverkkoyhtiöiden kannalta energiayhteisöt ovat yksi vihreän siirtymän mukana eteen tulleista uudenlaisista haasteista. Muita vastaavia ovat esimerkiksi sähköautojen määrän voimakas kasvu ja sen aiheuttama sähkönkäytön paikallinen lisääntyminen tai verkkoalueelle mahdollisesti tulevien tuulivoimapuistojen sähkönsiirtokapasiteetin lisätarve.
Savon Voima Verkon periaatteena on kaikissa uusien energiaratkaisujen tapauksissa olla asiakkaan puolella ja edistämässä vihreää siirtymää, jonka merkittävin mahdollistaja sähkö tulee olemaan. On hienoa, että meidän verkkoalueellemme on perustettu ensimmäinen energiayhteisö ja sen myötä meillä on valmius näiden määrän kasvuun. Esimerkiksi tietojärjestelmiin laskutus ja huoneistokohtainen ylituoton hyvitys aiheuttivat melkoisesti muutoksia, toteaa Savon Voima Verkko Oy:n suunnittelupäällikkö Jenny Martiskainen.
Paikalliset, eli saman sähköliittymän takana olevien asiakkaiden muodostamat yhteisöt ovat meille tervetulleita, vaikkakin siirrettävän tehon ja energian vähentyessä myös meidän laskutettavan energian määrä näissä kohteissa pienenee. Samalla kuitenkin tehohäviöt verkossa vähenevät, kun tuotanto ja kulutus ovat samalla tontilla ja se on viimekädessä meidän kaikkien etu.
Keskusteluissa on ollut esillä myös hajautetut yhteisöt. Niiden ongelmana tulee olemaan sähkön siirto ja sen häviöt, koska yhteisön tuottama sähkö pitää ensin siirtää markkinoille ja sieltä edelleen kulutuspaikoille. Tästä aiheutuu tietenkin häviöitä, kun tuotanto ei ole enää paikallista. Lisäksi verotuksellisesti ja sähkön siirron osalta tässä mallissa on haasteita, ja pelisäännöt tämän osalta ovat vielä selvityksessä, kertoo Martiskainen.
HMD Global, Nokia-puhelimien koti, tutki suomalaisten ”puhelinpelkoja” tunnistaakseen erilaiset puhelimen käyttöön liittyvät onnettomuudet, jotka painavat mieltämme. Vastauksena näille arkisille onnettomuuksille, HMD Global on julkaissut uuden Nokia XR21 -älypuhelimen, joka on rakennettu seikkailuun ja ottamaan vastaan elämän kolhuja.
Suomalaisten yleisimpiä puhelimen käyttöön liittyviä mokia ovat puhelimen pudottaminen ja sen näytön rikkoutuminen (63 prosenttia), sosiaalisen median videon soittaminen vahingossa täydellä äänellä (35 prosenttia) ja roskapostin linkin klikkaaminen (29 prosenttia). Yleinen ongelma oli myös pitkän matkan aloittaminen niin, että puhelimen akusta onkin enää vain muutama prosentti jäljellä (27 prosenttia).
Keskiverto suomalainen kärsii jostain huolta herättävästä puhelimen käyttöön liittyvästä tilanteesta jopa 42 kertaa vuoden aikana. Etenkin nuorempia sukupolvia huolettaa kännykän käyttö. 18–29-vuotiaiden ikäluokassa huolta herättäviä kännykkämokia tapahtuu 48 kappaletta vuodessa, kun taas huolettomimmalla ikäluokalla, 45–59-vuotiailla, verrokkiluku oli 31,2 tapahtumaa vuodessa.
Eniten huolta ja stressiä aiheuttava syy oli samalla yleisin onnettomuus – kännykän tiputtaminen ja näytön rikkoutuminen (49 prosenttia vastaajista huolettaa tämä). Tämän jälkeen suomalaisia huolettavat kännykän tippuminen wc-pönttöön (24 %), sen joutuminen pesukoneeseen (19 %) tai akun loppuminen kesken matkaa. Vääriin paikkoihin lähteneet tiedot, kuten sosiaaliseen mediaan väärän kuvan julkaisu (15 %) ja sähköpostin lähteminen väärään osoitteeseen (15 %) aiheuttavat meille myös ylimääräisiä jännityksen hetkiä.
Katso koko lista suomalaisten yleisimmistä puhelinvahingoista sekä meitä eniten stressaavista puhelinmokista alta.
Suomalaiset tiputtavat puhelimensa 60 kertaa vuodessa
Keskimäärin puhelin putosi käyttäjältään viisi kertaa kuussa, eli puhelin ottaa vastaan jopa 60 iskua vuoden aikana. Vaikka uuden kännykän saadessaan sitä varjellaan erityisen huolellisesti, huolellisuus unohtuu nopeasti. Uusi puhelin putosi ensimmäistä kertaa keskimäärin 83 päivän päästä ostosta.
Ei siis ihme, että näytön rikkoutuminen on hyvin yleistä – 80 % vastaajista myönsi rikkoneensa puhelimensa näytön joskus. Näytön korjaaminen ei aina syystä tai toisesta houkuttele, ja keskimäärin suomalaiset elävät rikkinäisen näytön kanssa jopa yli viisi kuukautta (160 päivää).
Nokia XR21 -älypuhelinta ei kastuminen tai tippuminen haittaa.
Suurin osa suomalaisista korjaa puhelimensa heti – Kahdeksalla prosentilla ei ole varaa tähän
Kun puhelin rikkoutuu, niin 25 % suomalaisista vastaajista kertoi vaihtavansa sen saman tien uuteen. 21 % vastaajista taas sanoo sivuuttavansa pienet rikkoumat ja jatkaa kännykän käyttöä normaalisti. Toiset 21 % vastaajista korjauttaa puhelimensa piakkoin liikkeessä, kun taas osa – 11 % vastaajista – diy-henkisesti korjaa laitteensa itse kotona.
Kahdeksan prosenttia vastaajista sanoo käyttäneensä puhelinta, jonka näyttö on rikki, yksinkertaisesti pakosta, sillä heillä ei ole ollut varaa korjata sitä. Vastaajista 10 % säästävät, jotta saavat puhelimen korjattua.
Onneksi suomalaiset ovat hyvin tunnollisia puhelimia suojaavien kuorien käyttäjiä. 83 % vastaajien puhelimista oli suojakuori. Heistä 71 % ostaa ja laittaa kuoren heti puhelimeen vaihtaessaan uuteen laitteeseen. 18 % vastaajista taas heräsi ensimmäisen kännykän putoamiseen ja hankki suojakuoren silloin, ja 12 % suojasi puhelimensa vasta sen ollessa jo osittain rikki.
Puhelinmokat stressaavat ja aiheuttavat jopa fyysisiä oireita
Vaikka puhelinvahingot ovat melko yleisiä, ne aiheuttavat yhä suurimmassa osaa ihmisissä erilaisia tunteita. Yli puolta (51 %) ärsyttää puhelinmokat ja 43 %:lle ne aiheuttavat stressiä. Osalla vastaajista aiheutuu jopa fyysisiä oireita, kuten sydämen tykytystä (28 %), käsien hikoilua (19 %) ja poskien punoitusta (14 %).
Onneksi osa osaa kuitenkin olla huolehtimatta kännykkänsä käytöstä – 9 % vastasi suhtautuvansa mokiin ongelmattomasti, ”tekevälle sattuu” -asenteella, kun taas 6 % vastaajista sanoi, että heille puhelimen käytössä tapahtuvat vahingot eivät hetkauta heitä millään tavalla.
Kuluttajat toivovat paremmin kestäviä puhelimia
77 prosenttia kyselyn vastaajista toivoi puhelimien kestävän pidempään. 60 % heistä on varalta kotona toinen puhelin, jos käytössä oleva puhelin menee rikki.
Kun suomalainen ostaa uutta puhelinta, hänelle tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pitkä akunkesto (68 %), kestävyys (58 %), hyvä kamera (57 %) ja halpa hinta (36 %).
Uusi Nokia XR21 -älypuhelin on luotu vastauksena kestävyyshuolille
"On selvää, että matkapuhelimemme joutuvat kestämään paljon elämänsä aikana. Jos ihmiset vaihtavat puhelimensa uuteen neljän vuoden välein, laitteidemme olisi kestettävä jopa 240 pudotusta ilman suurempia rikkoutumisia”, tutkimuksen teettäneen HMD Globalin Suomen maajohtaja Kati Tammi kommentoi.
"Uusi älypuhelimemme Nokia XR21 on rakennettu seikkailua varten – ottamaan vastaan nämä elämän kolhut ilman rikkoutumista. Se on vähän kuin älypuhelinversio rikkoutumattomasta Nokia 3310:sta. Se kestää pudotuksen, pölyn ja on vesitiivis, eikä hätkähdä edes 72 tunnin vaellusta rankkasateessa”, Tammi kommentoi.
"Nokia XR21 on rakennettu jokaiseen tilanteeseen ja jokaiselle henkilölle. Siinä on pitkäkestoinen akku, joka kestää jopa kaksi päivää ilman latausta. Olemme niin luottavaisia uuteen kestävään uutuuteemme, että tarjoamme laitteelle yhden vuoden näytönvaihtotakuun, jos jotain ennalta odottamatonta sattuisi”, Tammi kommentoi.
Aiemmin julkaistu Nokia XR21 (6/128 Gt) on saatavilla uudessa värissä 7.6. alkaen – vihreänä tutun mustan värin lisäksi. Laitteen suositushinta on 549 €.
SUOMALAISTEN YLEISIMMÄT PUHELIMEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT MOKAT:
1. Näytön rikkoutuminen kännykän tippuessa (63 %)
2. Sosiaalisen median videon avaaminen äänet vahingossa täysillä (35 %)
3. Roskapostilinkin klikkaaminen auki (29 %)
4. Pitkän matkan aloittaminen ja sen huomaaminen, että akkua on jäljellä vain muutama prosentti (27 %)
5. Avannut puhelimen sängyssä ja herättänyt kumppanin (27 %)
6. Unohtanut äänet päälle elokuvateatterissa tai muussa näytöksessä (26 %)
1007 täysi-ikäisen suomalaisen kyselytutkimus toteutettiin 18-20.4.2023 ja sen tilasi HMD Global, Nokia-puhelimien koti, ja toteutti Perspectus Global.
Vaikka suomalaiset selviytyvät syövästään yhä useammin, syövän vuoksi menetetään yhä lähes 200 000 elinvuotta vuosittain. Suomen Syöpärekisteri arvioi syöpien aiheuttamaa ennenaikaista kuolleisuutta tänään julkaistussa Syöpä 2021 -tilastoraportissaan.
Suomessa menetetään yhteensä noin 193 000 elinvuotta vain yhden vuoden aikana todettujen syöpien takia.
Menetettyjen elinvuosien määrä on miehillä hieman suurempi kuin naisilla. Miehiltä jää elämättä 97 300 vuotta ja naisilta 95 900 vuotta yhden vuoden aikana todettujen syöpien vuoksi.
Koko väestössä eniten elinvuosia menetetään keuhkosyövän takia. Seuraavaksi eniten menetetään imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen syöpien, rintasyövän, suolistosyöpien ja haimasyövän takia. Muissa syöpätaudeissa menetetyt elinvuodet ovat selvästi pienempiä.
"Eri syöpätaudeissa keskimääräinen sairastumisikä vaihtelee huomattavasti; esimerkiksi kivessyöpään sairastuneilla miehillä se on 36 vuotta ja ihon okasolusyöpään sairastuneilla naisilla 80 vuotta. Nuorena sairastuneilla syöpä voi siis lyhentää elinaikaa erityisen paljon", sanoo tutkimuspäällikkö Karri Seppä.
"Menetettyjen elinvuosien määrä on havainnollinen syöpätaakan mittari. Se mittaa ennenaikaista kuolleisuutta korostaen nuoremmalla iällä syöpään sairastuneiden merkitystä ja sopii eri syöpätautien kansanterveydellisen taakan vertailuun."
Naiset menettävät eniten elinvuosia rintasyövän takia
Huomattavaa on, että naisten yleisimmän syövän vuoksi hupenee elinvuosia huomattavasti enemmän kuin miesten yleisimmän syövän.
Naiset menettävät arviolta 18 100 elinvuotta yhden vuoden aikana todettavien rintasyöpien takia. Miehet menettävät samassa ajassa todettujen eturauhassyöpien vuoksi 7 610 elinvuotta.
"Rinta- ja eturauhassyöpiä todettiin vuonna 2021 suunnilleen yhtä paljon, reilut 5 000. Menetettyihin elinvuosiin vaikuttavat kuitenkin lisäksi sairastumisikä, eloonjäämisennuste ja väestön keskimääräinen elinajanodote. Rintasyöpään sairastuneiden naisten keskimääräinen sairastumisikä on alempi kuin eturauhassyöpään sairastuneiden miesten. Lisäksi naisten keskimääräinen elinajanodote on miehiä korkeampi. Tämän vuoksi rintasyöpäkuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien määrä on selvästi korkeampi", Seppä selittää.
Vaikka syöpää osataan hoitaa koko ajan tehokkaammin, menetettyjen elinvuosien määrä kertoo, että Suomessa riittää yhä parannettavaa niin syövän hoidossa kuin ennaltaehkäisyssä.
Även om finländarna allt oftare överlever cancer, går fortfarande nästan 200 000 levnadsår förlorade på grund av cancer varje år. Finlands cancerregister ger en uppskattning av den förtida dödligheten i cancer i sin statistikrapport Cancer 2021 som publicerats i dag.
I Finland förlorar vi sammanlagt cirka 193 000 levnadsår på grund av cancer som diagnostiserats under ett enda år.
Män förlorar något fler levnadsår än kvinnor. Män förlorar 97 300 och kvinnor 95 900 levnadsår på grund av cancer som diagnostiseras under ett år.
För befolkningen som helhet står lungcancer för den största förlusten av levnadsår. Näst mest levnadsår går förlorade på grund av cancer i lymfatiska och hematopoetiska vävnader, bröstcancer, tarmcancer och bukspottkörtelcancer. Förlusten av levnadsår är klart lägre i samband med andra cancerformer.
"Medelvärdet för insjuknandeålder varierar avsevärt mellan olika cancerformer, från 36 år för män med testikelcancer till 80 år för kvinnor med skivepitelcancer i huden. Hos personer som diagnostiseras i unga år kan cancern alltså förkorta livslängden särskilt mycket", säger forskningschef Karri Seppä.
"Antalet förlorade levnadsår är ett åskådligt mått för cancerbördan. Det mäter för tidig dödlighet med framhävande av betydelsen av antalet yngre som insjuknar och är användbart för att jämföra folkhälsobördan av olika cancerformer."
Kvinnor förlorar mest levnadsår på grund av bröstcancer
Det är att märka att den vanligaste cancerformen hos kvinnor leder till en betydligt större förlust av levnadsår än den vanligaste cancerformen hos män.
Det uppskattas att kvinnor förlorar 18 100 levnadsår på grund av bröstcancer som diagnostiserats under ett år. Män förlorar 7 610 levnadsår på grund av prostatacancer som diagnostiseras under samma tid.
"Antalet diagnostiserade fall av bröstcancer och av prostatacancer var 2021 ungefär lika stort, strax över 5 000. Antalet förlorade levnadsår påverkas dock också av åldern för insjuknande, överlevnadsprognosen och den förväntade livslängden bland befolkningen i genomsnitt. Den genomsnittliga insjuknandeåldern för bröstcancer hos kvinnor är lägre än för män med prostatacancer. Dessutom är den förväntade livslängden för kvinnor i genomsnitt högre än för män. Därför är antalet förlorade levnadsår på grund av dödsfall i bröstcancer betydligt högre", förklarar Seppä.
Även om cancer hela tiden kan behandlas allt effektivare visar antalet förlorade levnadsår att det fortfarande finns plats för förbättringar i både behandling och förebyggande av cancer i Finland.
