Tulli onnistui työssään Helsingin vuoden 1952 olympialaisten eteen erittäin hyvin. Tullilaitos ei ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt niin paljon aikaa ja vaivaa tullitoiminnan yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Toisaalta valmisteluun käytettiin myös paljon turhaa aikaa sekä voimavaroja, sillä Suomeen suuntautunut matkustaja- ja tavaraliikenne jäi huomattavasti arvioitua vähäisemmäksi.

Helsingin olympialaisia varten annettiin lukuisia poikkeusmääräyksiä, jotka koskivat tulli-, passi- ja valuuttamuodollisuuksia. Käyttöön otettiin kokonaan uusi, säännöllisistä oloista poikkeava tullivalvontajärjestelmä. 

Tullilaitoksen tehtävä Helsingin olympialaisten aikana ei ollut helppo, sillä lukuisten poikkeusmääräysten soveltaminen käytäntöön oli aluksi hankalaa. Tullin tuli varmistaa, että valtion ja kansalaisten edut tulisivat uusien määräysten puitteissa valvotuiksi. Samalla oli myös huolehdittava kisavieraiden maahantulon sujuvuudesta.

Olympialaisista aiheutunut paine kohdistui Tulliin eri tavoin kuin muihin valtion viranomaisiin. Tullissa raskaimman työkuorman kantoivat Helsingin, Turun, Tornion ja Vaasan tullikamarit. Koko tullilaitos joutui kuitenkin välillisesti tuntemaan suurkisojen aiheuttaman paineen.

Tullin silloinen pääjohtaja Nikolai Saarnio kiitteli Tullilehdessä julkaistussa kirjoituksessaan tullilaisia kunniakkaasta selviytymisestä olympialiikenteestä ja kaiken kaikkiaan onnistuneista järjestelyistä.

Onnistumisen tekijät

Tullin onnistumiseen Helsingin olympialaisten aikana vaikutti etenkin kolme seikkaa. Ensinnäkin olympialaisliikenteen määrä oli loppujen lopuksi jopa kaksi kertaa pienempi kuin mihin Tulli oli ennakkotietojen perusteella valmistautunut.

Lomakielto, henkilökunnan siirrot ja tilapäisen henkilökunnan palkkaaminen toivat tärkeimpiin liikenteen solmukohtiin riittävästi lisätyövoimaa.

Olennaisin tekijä oli matkustajatarkastuksiin ja kisatarvikkeiden selvitykseen sovellettu poikkeusmenettely. Matkustajatarkastusten nopeutumiseen vaikutti ratkaisevasti kirjallisen valuuttailmoituksen poistaminen ja vain pistokokeisiin rajoittunut matkatavaroiden tarkastus.

Myös maahan saapuneiden moottoriajoneuvojen määrä jäi paljon odotettua pienemmäksi. Tämä edesauttoi sitä, että etukäteen eniten huolta aiheuttanut moottoriajoneuvojen tulliselvitys sujui loppujen lopuksi hyvin.

Oletettua vähemmän liikennettä

Suomeen saapuneiden kisavieraiden määrä jäi oletettua pienemmäksi. Suomen matkustajaliikenteessä liikkui kuitenkin kesällä vajaan kuukauden aikana 60 000-70 000 ulkomaalaista ja noin 25 000 suomalaista.

Myös laivoilla saapui oletettua huomattavasti vähemmän matkustajia.

Sen sijaan lentoliikenteen matkustajamäärät olivat suunnilleen odotetun kaltaisia. Helsingin uuden Seutulan lentokentän (nykyinen Helsinki-Vantaan lentokenttä) kautta saapui matkustajia noin 8000 ja Malmin lentokentän kautta puolet vähemmän.

 Lentokentillä tullimiehet joutuivat ruuhkaisina päivinä työskentelemään jopa ympäri vuorokauden.

Tarpeettomat suunnitelmat

Jälkeenpäin Tullilehdessä todetaan, että Tulli teki paljon turhaa työtä ja aikaa uhrattiin suunnitelmiin sekä järjestelyihin, jotka jäivät toteuttamatta. Tästä Tullilehti mainitsee esimerkkinä junatarkastukset.

Junatarkastuksia suunniteltiin järjestettäviksi Turkuun saapuville matkustajille, jotta he voisivat välittömästi siirtyä laivoista Helsinkiin lähteviin juniin. Suunnitelmissa oli, että matkustajat saisivat matkatavaransa sekä passi- ja valuuttatarkastuksensa selvitettyä junamatkan aikana.

Poikkeukselliset helpotukset matkustajien tulli-, valuutta- ja passimuodollisuuksiin tekivät kuitenkin nämä suunnitelmat tarpeettomiksi.

Ilmoitusmenettelyä kokeillaan ensimmäisen kerran

Matkustajaliikenteessä oli kisojen ajaksi tullauksen sujuvoittamiseksi otettu käyttöön matkustajan omaan ilmoitukseen perustuva tarkastusmenettely, jota varmennettiin matkatavaroiden satunnaistarkastuksilla.

Oli ennenkuulumatonta, että kaikkia tavaroita ei tarkastettu automaattisesti, kuten oli ollut käytäntönä tullilaitoksen alkuajoilta lähtien.

Kisojen jälkeen Tullilehdessä ennustettiin läntisten naapurimaiden siirtyvän ilmoitusmenettelyn käyttöön. Samalla pohdittiin mahdollisuutta tehdä samoin myös Suomessa, sillä kokemukset kisojen ajalta olivat olleet positiivisia. Suomen Tullissa ilmoitusmenettelyyn siirryttiinkin lopulta 1970-luvun alussa.

Kuvat: Amerikkalaisia turisteja Tornion tullissa kesällä 1952. Tullimuseo.
Puolan olympiajoukkueen alus MS/Batory kesällä 1952. Tullimuseo

Lähteet: Tullilehti 1951–1952

Taidehotelli Hotel AX tuo Helsingin asukkaat ja vieraat lähemmäksi kaupungin taidekokemuksia lanseeraamalla uuden sesongeittain vaihtuvan Seasons of AX -taidekattauksen. Seasons of AX esittelee viiden eri vierailevan kuraattorin valitsemia taideteoksia ja -kokemuksia Helsingistä ja sen lähiympäristöstä. Ensimmäistä kierrosta kuratoivat muun muassa artisti ja näyttelijä Elias Gould, näyttelijä ja laulaja Venla Saartamo sekä taiteilija Stefan Lindfors. 

Kuhunkin Seasons of AX -kierrokseen valitaan viisi eri taiteenalojen toimijaa valitsemaan mieleenpainuvia ja puhuttelevia teoksia ympäri Helsinkiä. Kukin kuraattori valitsee teokset hänelle annetun taiteen teeman inspiroimana. Ensimmäisen kierroksen teosten joukosta löytyy muun muassa erilaisia kaupunkimiljöön tilataideteoksia, hirsinen ateljeekoti ja sijaintia vaihteleva taidelehtiautomaatti.

“Ympäri Helsinkiä kasvaneena rakastan pääkaupunkiamme valtavasti, ja pyrin aina löytämään uusia helmiä kaupungin kasvaessa. Taide on minulle tunteiden ilmaisun ja kannanottamisen väline. Taide onkin parhaimmillaan pakopaikka arjesta ja turvapaikka vaikeina aikoina”, kuvailee artisti ja näyttelijä Elias Gould. Gould on valinnut viiden taide-elämyksen listalleen muun muassa Suomenlinnan kesäteatterin. 

Ensimmäisen kierroksen kuraattoreita ovat Gouldin lisäksi Teater Viiruksen teatterinjohtaja Jussi Sorjanen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Niki Matheson, laulaja-näyttelijä Venla Saartamo ja taiteilija Stefan Lindfors. Teemoja ovat merelliseen Helsinkiin keskittyvä Gouldin kuratoima Suukko Suolainen, luontoa korostava Jussi Sorjasen kuratoima Ihmeellinen Elävä, intohimoisia teoksia etsivä Stefan Lindforsin Kielletty Hedelmä, perinteisen taiteen rajoja rikkova Niki Mathesonin Vieras Tuntematon ja Jätkäsaaren lähiympäristöön keskittyvä Venla Saartamon kuratoima Uusi Paikallinen. 

Seasons of AX:n ensimmäisen kierroksen jälkeen uudet kuraattorit valitsevat ja esittelevät seuraavan kierroksen teokset. Teokset ja niiden sijainnit esitellään hotellin nettisivuilla osoitteessa: https://hotelax.fi/taide-ja-kulttuuri/seasons-of-ax/ 

”Taiteen mieltymyksiä on loputtomasti. Siksi haluamme tarjota teoksia ja paikkoja mahdollisimman monipuolisesti valittaviksi. Viisi toisistaan täysin erilaista teemaa ja viisi erilaista kuraattoria varmistavat valittujen teosten erilaisuuden”, Hotel AX:n hotellinjohtaja Riitta Liikamaa kertoo. 

Suomalaisten pihojen ja puutarhojen tuttu pihakone, ruohonleikkuri, on myös vaarallinen tapaturmien ja esinevahinkojen aiheuttaja. Vuosittain nurmikonleikkuussa sattuu kymmenittäin tapaturmia ja sadoittain esinevahinkoja. Usein miten syy on leikkurin käyttäjässä.

LähiTapiolan tilastojen mukaan ruohonleikkuri oli osallisena lähes 80 tapaturmassa viime vuonna. Erityisesti työnnettävillä, bensakäyttöisillä ja päältä ajettavilla ruohonleikkureilla sattuu tapaturmia. Varsinkin työnnettävillä leikkureilla eniten vammoja on syntynyt erilaisten kaatumisten vuoksi.

-Hyvin yleisestä on, että ruohonleikkaaja kävelee leikkurin kanssa takaperin ja epähuomiossa astuu kuoppaan tai kompastuu johonkin esteeseen. Näistä aiheutuu erilaisia venähdyksiä ja vääntymisiä ja jopa murtumia, LähiTapiolan asumisen turvallisuuden palveluista vastaava projektijohtaja Antti Määttänen.

Määttänen muistuttaa, että oikeilla jalkineilla voi välttää tapaturmia. Nurmikolla luistamattomat turvajalkineet olisivat Määttäsen mukaan hyvä valinta.

Päältä ajettavilla leikkureilla tapaturmia aiheuttavat usein erilaiset putoamiset ja kaatumiset.

Myös itse leikkuri voi olla tapaturmien aiheuttaja. Etenkin huollon yhteydessä leikkurin terä tai muut terävät osat voivat tuottaa huoltajalle haavoja. Painavan leikkurin nostaminen tai kääntely voi aiheuttaa venähdyksiä tai muita lihasongelmia. Venähdyksiä aiheutuu jonkun verran myös bensakäyttöistä leikkuria käynnistettäessä, kun vetonarun kiskaisu tai sen katkeaminen tuottaa kivun olkapäähän tai selkään.

Kaikkein pahimmat tapaturmat syntyvät käynnissä olevan polttomoottorileikkurin kanssa. Kun leikkaaja ajaa tai työntää leikkurin pienten kivien, oksien tai muiden esineiden päältä, tehokkaat terät sinkoavat valtavalla nopeudella teräviä osia pitkin nurmikkoa ja pahimmillaan ne osuvat leikkaajaan tai muihin nurmikolla oleviin.

Kaikkein vaarallisinta on, jos leikkuria ryhdytään putsaamaan tai nostelemaan sen käynnissä ollessa.

-Sormia ja varpaita on leikkautunut, kun käynnissä olevaa leikkuria on ryhdytty putsaamaan tai nostelemaan pohjasta. Mikäli käynnissä olevan leikkurin teräsuojan sisään laittaa sormia tai varpaita on amputoituminen enemmän kuin todennäköistä, Määttänen huomauttaa.

Palovammoja ruohonleikkureiden kanssa sattuu varsin vähän, muutamia vuodessa. Kuumenneiden koneen osien koskettaminen voi tuottaa palovamman. Loukkaantumisia voi syntyä myös palavan koneen sammutustöissä.

Muista ainakin nämä varotoimenpiteet ruohoa leikatessa

1. Muista suojavarustus. Ruohonleikkuun suojavarusteisiin kuuluu turvajalkineet, jotka eivät luista nurmikolla.
2. Lue käyttöohje. Lue huolellisesti myös turvallisuuteen liittyvät ohjeet.
3. Ei sormia tai varpaina käynnissä olevaan leikkuriin. Älä ikinä laita sormia tai varpaita ruohonleikkurin teräsuojuksen sisään koneen ollessa käynnissä tai terän pyöriessä. Teräsuojuksen sisällä ei ole vapaata tilaa.
4. Pyri aina kulkemaan eteenpäin. Usein kaatuminen tapahtuu kävellessä takaperin.
5. Huolehdi ylimääräiset esineet pois nurmikolta. Pidä aina huoli, että nurmikolla ei ole mitään esineitä tai kiviä, jotka voivat lentää leikkurin osuessa niihin.
6. Varmista, ettei ihmisiä tai lemmikkejä ole lähettyvillä, jos kiviä lentää leikkurista.

Satoja vahinkoja esineille

Vuosittain ruohonleikkureilla sattuu paljon vahinkoja erilaisille laseille, kun ruohonleikkurista sinkoutuu kiviä tai muista teräviä esineitä auton tai rakennusten ikkunoihin ja jopa silmälaseihin.

- Leikkuualueen lähellä olevat autot kannattaa siirtää pois ja varmistaa, että ruohonleikkurin turvavarusteet ovat paikoillaan.

Ruohonleikkureilla myös ajetaan tai työnnetään erilaisten esineiden päältä, jolloin ne rikkoutuvat. Lisäksi koneilla törmätään autoihin tai muihin esteisiin.

Vahinkoja sattuu paljon myös itse ruohonleikkureille, kun niiden osat rikkoutuvat. Koneet voivat myös palaa aiheuttaen merkittäviä vaurioita itse koneelle ja pahimmillaan myös ympärillä oleville rakennuksille ja maastoon.

- Robottileikkureilla eniten vahinkoja aiheuttavat salamaniskut. Robotteja jää myös auton, traktorin tai mönkijän alle ja niitä myös kastuu käyttökelvottamaksi. Erot sähkökäyttöisten robottileikkureiden ja polttomoottorileikkureiden osalta ovat huomattavat, kun katsotaan, mitä vahinkoa niistä aiheutuu ympäristölle tai käyttäjille. Viime vuonna LähiTapiolaan ei ilmoitettu yhtään vahinkoa, jossa robottileikkuri olisi aiheuttanut esinevahingon esimerkiksi leikkurista singonneen kiven johdosta tai että käyttäjä olisi loukkaantunut.

Ruohonleikkureiden syttymisiä ilmoitettiin toistakymmentä. Näistä yksi oli akkukäyttöinen ja loput polttomoottorikäyttöisä. Yleisin palamaan syttynyt malli on päältä ajettava ruohonleikkuri.

-Päältä ajettava leikkurissa on yleensä sähköinen käynnistys. Kovat olosuhteet, laiminlyöty huolto, polttomoottori ja sähkö ovat yleensä yhdessä syy tulipalolle. Huolto ja kunnossapitoa ei pidä laiminlyödä. Mikäli mahdollista kone kannattaa käynnistää vasta varaston ulkopuolella, Määttänen toteaa.

Lisätietoja:

Antti Määttänen, projektijohtaja, LähiTapiola, 0400 568 588, antti.maattanen(at)lahitapiola.fi

Vesijärven ja Päijänteen yhdistävän Vääksyn kanavan avattavalla sillalla on alikulkurajoituksia viikonloppuna. Alikulkukorkeuden rajoitus on voimassa lauantaina 23.7.2022 klo 10–12.30. 

Rajoitus koskee aluksia, joiden alikulkukorkeus on yli 2,1 metriä, ja se johtuu alueella ajettavasta maantiepyöräilyn UCI Tour Lakeland -kilpailusta. Matalampiin aluksiin rajoitus ei vaikuta.

Lisätietoja:
Arttu Vasara, kanavien ja vesiväylänpidon asiantuntija, Väylävirasto, p. 0295343415, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Vääksyn kanava: https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat/kanavat/vaaksyn-kanava

Saunaravintola Merin sekä ravintolan taustalla toimivan yrityksen operatiivisena johtajana on aloittanut 18.7.2022 Joni Koski, joka lähtee erittäin suurella innolla ja mielenkiinnolla luotsaamaan uutta ravintolakokonaisuutta.

“Kun näin minkälaista henkilöä tehtävään haettiin, niin ei paljon osuvammin voinut teksti minuun osua. Pian 20-vuotinen työhistoriani hotelli- ja ravintola-alalla on antanut minulle erittäin arvokasta oppia, jonka näen selvästi vahvuutenani tämän kokonaisuuden johtamisessa. Tehtävään siirryn Scandic Vaasan sekä Scandic Seinäjoen ravintolapäällikön pestistä, jossa työskentelin viimeiset 6 vuotta”, Saunaravintola Merin operatiivinen johtaja Joni Koski iloitsee.

“Hietasaari Beach Club ja Sisäsataman Terassi ovat antaneet hienon tarjonnan kesäisin, mutta nyt uuden saunaravintolan myötä pystymme luomaan elämyksiä asiakkaillemme ympäri vuoden! Kaikissa kolmessa yksikössä juuri elämys on se, jota lähdemme asiakaspolun osalta vahvasti kehittämään tietenkään palvelua unohtamatta”, Koski jatkaa.

Pikkujoulukauppa käy jo vilkkaana

“Nyt alkaa olla viimeisiä hetkiä, mikäli haluaa paikkansa meren ääreltä varmistaa. Kollegoille taas tiedoksi, että tulemme avaamaan lähipäivinä erittäin mielenkiintoisia työtehtäviä eli kannattaa olla kuulolla”, Koski summaa tyytyväisenä.

Saunaravintola Merin ravintolapäällikkönä aloittaa elokuun alusta alkaen Sebastian Granfors. Vaasalaisella Sebastian Granforsillakin on jo pitkä 15 vuoden kokemus ravintola-alalta, joista viimeiset seitsemän vuotta kuluivat esimiestehtävissä Helsingissä Suomen suosituimmissa ravintoloissa, kuten Löylyssä, Fat Lizardissa sekä Mummotunnelissa.

“Kun kuulin tästä ainutlaatuisesta uudesta hankkeesta, alkoi ajatus muutosta Vaasaan kypsyä mielessäni, ja nyt innokkaana palaankin takaisin kotijuurilleni toteuttamaan ennennäkemätöntä ravintolakonseptia”, kertoo Saunaravintola Merin tuleva ravintolapäällikkö Sebastian Granfors.

Vaasan sisäsatamaan avautuva saunaravintolakokonaisuus on koko alueen suurin matkailu- ja ravintola-alan toimialan investointi vuosiin. Kelluvan saaren, saunan sekä ravintolatoiminnan rakenteiden 100-prosenttisena omistajana ja operaattorina toimii vaasalainen nuorten yrittäjien omistama Sisäsataman Terassi Oy.

Saunaravintola Meri eroaa Suomen muista vastaavista kohteista sillä, että se on kokonaisuudessaan kelluva. Kyseessä on pelkän kelluvan ravintolan sijaan pinta-alaltaan yli 1000 neliömetrin kokoinen saari, joka sijoittuu Vaasan sisäsataman paraatipaikalle lyhyen kävelymatkan päähän Vaasan torista. 

Hanke on edennyt jo pitkälle ja rakenteisiin liittyvä kelluva perustus on jo kokonaisuudessaan Vaasassa. Saunaravintola Merin ravintola sekä aikuisten spa- ja saunamaailma aloittavat toimintansa Vaasan sisäsatamassa syksyllä 2022.

Keittiömestari Hans Välimäki ja Sisäsataman Terassi Oy avaavat Vaasan ydinkeskustaan Saunaravintola Meri -nimisen ravintolan syys-lokakuussa 2022

Saunaravintola Merin konseptoinnista ja menusta vastaa Suomen tunnetuin Michelin-kokki Hans Välimäki. Hans Välimäen rooli on kokonaisuudessa ollut varsin merkittävä. Hänen käsialaansa ovat tarjottavat menut resepteineen, ja on Hans luvannut poiketakin välillä jopa paikan päälle katsastamaan, miten henkilökunta rastistaan suoriutuu.

”Tila ja paikka ovat niin poikkeuksellisia, että pakkohan tämä oli kokea ja nähdä. Ravintolassa on pyritty hakemaan hieman enemmän ajatusta ”kaikille kaikkea” ja madaltaa kynnystä siten, että tänne voi tulla vaikka pelkästään juomaan drinkin, lasin viiniä tai vaikkapa kahville ja ihailla samalla näitä huikeita maisemia. Tarkoituksenamme on kuitenkin pitää ruokalistamme niin kiinnostavana, että tänne tullaan ennen kaikkea viihtymään, nauttimaan olostaan, saunomaan - ja tietenkin ruokailemaan”, Saunaravintola Merin konseptoinnista ja menusta vastaava Hans Välimäki kommentoi.

”Kun aina sitä hissipuhetta vongataan erilaisissa yhteyksissä, niin tässä teille on sellainen; Saunaravintola Meri on hyvän mielen ravintola, jossa yhdistyvät olohuone, maisemat, arkkitehtuuri, suomalainen saunaperinne sekä herkullinen ruoka. Viimeksi mainittu valmistetaan käsin, parhaista raaka-aineista, helposti lähestyttäväksi ja sesonkeja mukaillen”, Välimäki jatkaa tyytyväisenä.

Kelluvaa ravintolakokonaisuutta on jo tituleerattu Vaasan lippulaivaksi

Kirjaimellisesti meren päällä sijaitseva ravintola on nähtävyys jo itsessään, mutta rento, perinteisestä eurooppalaisesta keittiöstä ammentava sekä klassista keittotaitoa edustava Meri tulee erikoistumaan mereneläviin ja kasviksiin sekä laadukkaisiin lihoihin. Uutuusravintolaa on kuvailtukin jo nimellä ”Vaasan helmi ja lippulaiva”. Perinteen mukaan nimi lupaa epämuodollista tunnelmaa, hyvän ruoan ja juoman liittoa, sekä mannermaisen sydämellistä palvelua viikon jokaisena päivänä. Vaasan sisäsatamaan avautuva täysin uusi ravintola käsittää myös baarin sekä 600-paikkaiset ulkoilmaterassit.

“Nyt kirjoitetaan Vaasan seudun historiaan uutta lukua. Pohjanmaan alue saa nyt todellisen “flagship” -kohteen, niin koti- kuin ulkomaanmatkailulle. Olemme äärimmäisen innoissamme tästä seutua kansainvälisesti nostavasta vetovoimahankkeesta. Vaasan seudulla on pian oma elämyksellinen lippulaiva ja ylpeyden aihe. Saunaravintola Meri -brändiä viemme myös ulkomaille, ja odotamme runsaasti kansainvälisiä matkailijoita tulevina vuosina”, Saunaravintola Merin toimitusjohtaja Tommi Mäki kertoo.

Saunaravintola Meri on kunnianosoitus Unescon maailmanperintöalueelle

Saunaravintola Meri on rakennettu kunnianosoituksena uniikille Merenkurkun luonnon monimuotoisuudelle. Pohjanmaan rannikon ja Merenkurkun jatkuvasti kohoava kivikkoinen saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Merenkurkun saaristolla onkin ainutlaatuinen geologinen arvo, sillä täällä  jääkauden muovaamassa saaristossa maankohoamisnopeus on yksi maailman huomattavimmista.

Merenkurkun saaristo onkin mitä parhain paikka kokea jääkauden aiheuttamaa maankohoamista. Yhden ihmisiän aikana paljastuu uusia karikoita ja ihmeellisiä moreeniharjanteita muodostaen saariston labyrinttimaisen maiseman.

Merenkurkun maailmanperintöalue näkyykin visuaalisena teemana Saunaravintola Merin sauna- ja spa-osastolla sekä ravintolassa.

“Nyt vaasalaisille tarjoutuu myös merellinen mahdollisuus aikuisten spa-, avanto- ja saunaelämykseen ympärivuotisesti. Olemme panostaneet konseptissa erityisesti elämyspuoleen sekä aikuisten wellness-palveluihin. Valitsimme ravintola & spa- saunakokonaisuudelle suomalaisen nimen ‘Meri’, sillä haluamme kunnioittaa luonnonläheisyyttä, alueen historiaa, suomalaisuutta sekä Merenkurkun maailmanperintöaluetta”, Tommi Mäki valaisee.

Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kotimainen Bluet

Hankkeen toteutuksesta ja suunnittelusta on vastannut mm. Helsingin Allas Sea Poolin ja Kuopion Saunaravintola Saanan suunnittelussa mukana ollut Bluet. Kelluva perustusrakenne on erikoisvalmisteinen, eikä vastaavan kokoista ratkaisua ole aiemmin nähty edes koko Euroopan alueella. Vaasaan suunniteltu ja toteutettava kelluva perustusrakenne on erikoisvalmisteinen, teräsvahvistettuun massiiviseen betoniponttoniin perustuva kokonaisuus, joka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Osa-alueet - Saunaravintola Meri, Vaasa

MERI Sauna & Spa

Nauti kaikilla aisteilla suomalaisen saunan ja raikkaan meriveden sekä ainutlaatuisen kylpylämme tunnelmasta länsirannikon upeimmalla merinäköalalla. Aikuisille suunnitellulla MERI Sauna & Spa -osastomme käsittää kaikkina vuodenaikoina asiakkaiden vapaassa käytössä olevan ja henkeäsalpaavan upealla näköalalla varustetun 20 hengen unisex-saunan sekä pienemmän kahdeksan hengen saunan.

Pienempi sauna on varattavissa myös yksityiskäyttöön kahdeksi tunniksi kerrallaan. Sauna- ja spa-osaston edustalla käytössä on 12 metriä pitkä ja lämmitetty uima-allas varustettuna hierovilla poretoiminnoilla. Saunomisen ohessa voi pulahtaa sujuvasti ympäri vuoden Vaasan raikkaaseen meriveteen tai vilvoitella tunnelmallisessa saunaosaston lounge-tilassa samppanjaa nauttien. Lisäksi yksityiskäyttöön on mahdollista varata upealla näköalalla sekä omalla tarjoilijapalvelulla yksityinen jacuzzi private-saunan yhteyteen. Myös private-sauna on vapaasti kaikkien sauna- & spa-osaston asiakkaiden käytössä, mikäli yksityisvarauksia ei ole. Koko laaja saunaosasto terasseineen on yhtenäistä anniskelualuetta. MERI Sauna & Spa -osastollemme mahtuu kerrallaan n. 80 asiakasta yhtäaikaisesti.

Short MERI Sauna & Spa

Spa-osasto 80 asiakkaalle ympärivuotisesti, joka sisältää suuren unisex-saunan, tunnelmallisemman pienen saunan, 12 metrin lämmitetyn uima-altaan sekä uintimahdollisuuden vuoden ympäri upeissa maisemissa.

MERI Modern European Restaurant 1. krs.

Tunnelmallinen moderni eurooppalainen 200-paikkainen ravintola, jossa Michelin-kokki Hans Välimäen suunnittelema vaihtuva menu. Tarjolla mm. Sharing plates-konsepti sekä useiden vaihtoehtojen viiden ja neljän ruokalajin sesongeittain vaihtuvat Meri tasting-menut.

MERI Bar & Terrace 2. krs.

Ympärivuotisesti avoinna oleva ravintolarakennuksen 2. kerros. Rento bar & lounge -tila, jossa voi viettää rennosti iltaa drinkkejä sekä ruoka-annoksia nauttien. Kesällä myös 2. kerroksen suuret terassitilat käytössä sekä saunarakennuksen katolla olevat 2. kerroksen tilat. Kesällä asiakaskapasiteetti kohoaa peräti 1000 paikkaan yhtäaikaisesti. 

MERI Live Terrace = Sisäsataman Terassi

Live-esiintymispaikka kesäisin. Avoinna kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun.

Hankkeen pääurakoitsija: vaasalainen Rennova Oy

LVIS -suunnittelija: Sweco Oy 

Arkkitehtuuri ja sisustussuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Bäckman & Dunsesth

Talotoimittaja: Varfer Oy 

Talotoimituksen suunnittelu: Jodec Oy

Valaistussuunnittelu: Winled Oy

Saunaravintola Merin brändistä ovat vastanneet yhdessä Webaula Oy, The Story, Pienimäki Company, Bertills & Jung, Oksman Group, Bäckman & Dunseath, Sisäsataman Terassi Oy sekä Nordic Live Productions Oy.

Lisätiedot ja haastattelupuyynnöt:

Joni Koski, operatiivinen johtaja

Saunaravintola Meri, Sisäsataman Terassi Oy

joni.koski@saunaravintolameri.fi

puh. 0408284482

Tommi Mäki, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja

Saunaravintola Meri, Sisäsataman Terassi Oy

tommi.maki@saunaravintolameri.fi

puh. 0504344888

www.saunaravintolameri.fi

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) jalostamalle poistotekstiiliraaka-aineelle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa valmistetusta tuotteesta. LSJH:n kuluttajapoistotekstiilistä jalostamaa kierrätysraaka-ainetta hyödyntää muun muassa Infinited Fiber Company, joka tuottaa siitä muotijättien käyttöön Infinna™-uusiokuitua. 

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kuluttajapoistotekstiilistä jalostamalle raaka-aineelle on myönnetty Avainlippu-merkki. Merkki voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu Suomessa ja jonka kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia.

LSJH on viime vuodesta lähtien käsitellyt kotitalouksilta kerättyä poistotekstiiliä kierrätysraaka-aineeksi teollisen mittakaavan pilottilinjastollaan Paimion Green Field Hubissa.

LSJH suunnittelee täyden mittakaavan poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentamista Turun Topinpuistoon. Poistotekstiilin jalostuslaitos mahdollistaa kotitalouksien tekstiilien kierrätyksen Suomessa.

– Tekstiilien kiertotalouden eteen on tehty Suomessa hartiavoimin töitä ja Suomi onkin tekstiilien kierrätyksen veturimaa. Tänne on tultu ympäri Eurooppaa ottamaan mallia ja keräämään oppeja. Poistotekstiiliraaka-aineelle myönnetty avainlippu on yksi konkreettinen osoitus Suomessa tehtävän luotettavan ja vastuullisen kiertotaloustyön tuloksista, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä toteaa.

Suomalaisten tekstiilijätteestä raaka-ainetta muotijättien tuotteisiin

LSJH:n jalostamaa materiaalia hyödynnetään muun muassa kemiallisissa, mekaanisissa ja termisissä kierrätysprosesseissa. Näitä ovat muun muassa puuvillan kemiallinen kierrätys, mekaanisesti valmistetut langat, kankaat ja kuitukankaat sekä termisesti valmistetut komposiitit.

– Kotimainen tuote on vastuullinen arvovalinta. Tarjoamalla yritykselle raaka-aineeksi Avainlippu-tuotetta, olemme osaltamme tukemassa muita suomalaisyrityksiä ja heidän vastuullisuustavoitteitaan, Heikkilä pohtii.

Yksi LSJH:n poistotekstiiliraaka-aineen suurimmista hyödyntäjistä on Infinited Fiber Company, joka tiedotti vastikään avaavansa Kemin Veitsiluotoon kaupallisen mittakaavan tehtaan. Yritys valmistaa LSJH:n sille toimittamasta raaka-aineesta kemiallisesti InfinnaTM-uusiokuitua, jota siltä ostavat käyttöönsä useat muotijätit, kuten Inditex, H&M ja Patagonia.

– Tavoitteemme on löytää kaikille materiaaleille jatkojalostajat ja sitä kautta parhaat kiertotalouden mukaiset ratkaisut. Etsimme jatkuvasti yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiita hyödyntämään tätä kotimaista raaka-ainetta omassa tuotannossaan, Heikkilä kertoo.

Yhteistyössä syntyy uutta kestävää liiketoimintaa

LSJH on jo aiemmin saanut Avainlippu-merkin suomalaisesta palvelusta. Yhtiöllä on lisäksi Yhteiskunnallinen Yritys -merkki osoituksena siitä, että se ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia ja ympäristöongelmia ja käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

– Tavoitteemme on edistää alueellista ja valtakunnallista jätehuoltoa ja kiertotaloutta. Teemme kiertotalous- ja kehitysyhteistyötä muun muassa korkeakoulujen, tiedelaitosten, yritysten, kuntien ja muiden jätelaitosten kanssa. Yksi suurimmista tavoitteistamme tällä hetkellä on kierrättää kotitalouksien tekstiilit kotimaassa ja luoda Suomeen uutta tekstiililiiketoimintaa, Heikkilä toteaa.

Lue lisää: https://poistotekstiili.lsjh.fi

Linkki kuvaan tiedotteen lopussa. 

Lisätiedot:

Jukka Heikkilä
toimitusjohtaja, LSJH
puh. 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Förbundet för Finländskt Arbete har beviljat Nyckelflaggan till råvaran som Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) förädlar av avlagda textilier. Nyckelflaggan är ett tecken på en produkt som producerats i Finland. Återvinningsråvaran som LSJH förädlar av avlagda konsumenttextilier används bland annat av Infinited Fiber Company, som omvandlar råvaran till returfibern Infinna™ för modejättarnas bruk.

Råvaran som Sydvästra Finlands Avfallsservice (LSJH) förädlar av avlagda konsumenttextilier har beviljats Nyckelflaggan. Märket kan beviljas en produkt som producerats i Finland och som är inhemsk till minst 50 %.

LSJH har sedan förra året omvandlat avlagda textilier från hushåll till återvinningsråvara vid sin industriskaliga pilotanläggning på Green Field Hub i Pemar.

LSJH planerar att bygga en fullskalig anläggning för förädling av avlagda textilier i Toppå i Åbo. Förädlingsanläggningen gör det möjligt att återvinna avlagda hushållstextilier i Finland.

– I Finland har man lagt ner enormt mycket arbete på cirkulär ekonomi inom textilier, och Finland är också en föregångare inom återvinning av textilier. Flera andra länder i Europa har kommit hit för att lära sig av oss. Att råvara från avlagda textilier har beviljats Nyckelflaggan är ett konkret tecken på att det pålitliga och ansvarsfulla cirkulära arbetet i Finland har gett resultat, konstaterar LSJH:s verkställande direktör Jukka Heikkilä.

Råvara från finländarnas textilavfall till modejättarnas produkter

Materialet som LSJH förädlar används bland annat i kemikaliska, mekaniska och termiska återvinningsprocesser. De är bland annat kemisk återvinning av bomull, mekaniskt framställda trådar, tyger och nonwoven samt termiskt framställda kompositer.

– En inhemsk produkt är ett ansvarsfullt värdeval. Genom att erbjuda företag en Nyckelflaggan-produkt som råvara bidrar vi till att stödja andra finländska företag och deras hållbarhetsmål, säger Heikkilä.

En av de som använder mest råvara från avlagda textilier från LSJH är Infinited Fiber Company, som nyligen meddelade att de tänker öppna en fabrik i kommersiell skala i Veitsiluoto i Kemi. Företaget tillverkar returfibern InfinnaTM på kemiskt vis av råvaran från LSJH. Fibern köps sedan av flera modejättar, som Inditex, H&M och Patagonia.

– Vårt mål är att hitta vidareförädlare för alla material och därigenom de bästa cirkulära lösningarna. Vi letar hela tiden efter samarbetspartner som är redo att använda denna inhemska råvara i sin egen produktion, berättar Heikkilä.

Samarbete leder till ny hållbar verksamhet

LSJH har sedan tidigare fått Nyckelflaggan för en tjänst som producerats i Finland. Företaget har dessutom fått märket Ett samhälleligt företag som tecken på att det löser samhälls- och miljöproblem med sin verksamhet och lägger det mesta av sin vinst på att främja sitt samhällsmål.

– Vårt mål är att främja den regionala och nationella avfallshanteringen och cirkulära ekonomin. Vi samarbetar inom cirkulär ekonomi och utveckling med bland annat högskolor, akademiska institutioner, företag, kommuner och andra avfallsanläggningar. Ett av våra främsta mål för närvarande är att återvinna avlagda hushållstextilier här i Finland och skapa en ny textilverksamhet i Finland, konstaterar Heikkilä.

Läs mer: https://poistotekstiili.lsjh.fi
Länk till bilden nedan.

Mer information:

Jukka Heikkilä
verkställande direktör, LSJH
tfn 020 728 2101
jukka.heikkila@lsjh.fi

Tehosekoitin esiintyy Tammerfestin avauspäivänä torstaina. Kuva: Henri Juvonen

Tammerfestin pääareenana toimii Ratinanniemen festivaalipuisto, jossa tapahtuman yleisö pääsee nauttimaan kotimaisten huippuartistien keikoista sekä monipuolisista palveluista ja Suomen suurimman kaupunkifestivaalin ainutlaatuisesta tunnelmasta. 

Kolmipäiväisen tapahtuman torstain avauspäivän ohjelmistossa nähdään vuonna 1991 perustettu, punkista suomi-rockiin lukuisia kärkihittejä tehnyt, esiintymislavoille paluunsa tekevä ja festivaalin ensimmäisen illan päättävä Tehosekoitin. Aloituspäivän muina artisteina nähdään Jonne Aaron, Olavi Uusivirta, SANNI ja Maija Vilkkumaa & Ystävät. Perjantaina ja lauantaina päälavalla nähdään mm. Apulanta, Lauri Tähkä, The Rasmus ja Popeda. Tammerfestin avauspäivälle torstaille löytyy vielä erä päiväkohtaisia lippuja. Lippuja myyvät Tiketti ja Lippu.fi

Ratinanniemen festivaalipuiston lisäksi Tammerfest tarjoaa koko viikon ajan laajaa ohjelmaa mm. Tullikamarilla, YO-talolla ja Viihdemaailma Ilonassa. Lisäksi lukuisat muut ravintolat ja klubit ovat mukana pitkin päivää tarjoamalla ohjelmaa dj-keikoista stand-upiin. Virallisina jatkopaikkoina toimivat Viihdemaailma Ilona sekä Tammerfest bilepuisto -kokonaisuudeksi nivoutuva Poron ja Rannan ravintolamaailma. Klubiohjelmat kokonaisuudessaan katsottavissa Tammerfestin nettisivuilta sekä Citynomadi -sovelluksesta.

”Emme voi olla kuin tyytyväisiä, että tapahtuma on jo perinteeksi tulleen tavan mukaan lähes kokonaan ennakkoon loppuunmyyty ja että yleisö löytää tämän festivaalin, joka on jo käsite. Tänäkin vuonna olemme saaneet upean artistikattauksen Ratinanniemen festivaalipuistoon sekä kattavaa ohjelmaa klubeille”, iloitsee Tammerfestin tuotantopäällikkö Jonna Myllykangas.

Festivaaliyleisöä suositellaan vaihtamaan lippunsa ennakkoon Ratinan kauppakeskuksen tapahtuma-aukiolla tai Ravintola Rannan terassilla. Lipun ostaneet voivat tarkastaa netistä, mitkä lipputyypit voi vaihtaa ennakkoon. Vaihtamalla rannekkeet ennakkoon, asiakkaat varmistavat sujuvamman sisäänkäynnin tapahtumaan. Festivaalialueelle saavutaan Ratinan Rantatietä pitkin.

Ohjelma:

TORSTAI 21.7. Tehosekoitin, Maija Vilkkumaa & Ystävät, SANNI, Olavi Uusivirta, Jonne Aaron

PERJANTAI 22.7. Apulanta, Lauri Tähkä, The Rasmus, BEHM, Vesterinen Yhtyeineen, Jannika B 

LAUANTAI 23.7. Popeda, Anssi Kela, Anna Puu, Pyhimys,  Mariska, Erika Vikman, Uniklubi

Klubiohjelma: www.tammerfest.fi/klubiohjelma 

Liput:

Festivaalilippu torstai 1 pv 85 eur

Kaikki muut lipputyypit on loppuunmyyty

Rapukausi alkaa heinäkuun 21. päivä ja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Rapuja voi toki syödä muulloinkin: kaudessa on kyse ravustusajasta, jonka aikana kotimaisia rapuja saa pyytää. Pakasterapuja on saatavilla myös ravustuskauden ulkopuolella. Perinteisiä rapujuhlia vietetään yleensä kuitenkin juuri ravustuskauden aikana.

Rapujuhlia sanotaan usein aikuisten lastenjuhliksi. Tunnelman ei tarvitse olla turhan hienosteleva, ja tärkeintä on yhdessäolo ja iloinen mieli. Rapujen syönti ei keneltäkään luonnistu saman tien, ja kokeneemmilta kannattaakin aina kysyä neuvoa. Onnistuneet rapujuhlat ovat sellaiset, joissa hymy on herkässä ja nauru raikaa! Ravut ovat todella maukkaita, syöntiohjeita löytyy netistä ja syömisen oppii nopeasti.

Tunnelmaa luo loppuun asti mietitty juhlapöytä kattauksineen, juomineen sekä tietysti koristeineen.

Kattauksessa kannattaa ottaa huomioon myös käytännön asiat. Rapuja syödään sormin, joten jokaiselle ruokailijalle kannattaa kattaa pieni vesikulho sormien huuhtelua varten. Varmista, että serviettejä on tarpeeksi, ja varaa astia myös rapujen kuorille. Rapujuhlia varten pöytä verhotaan yleensä valkoisella pöytäliinalla. Ota huomioon, että sormin syötävät ravut aiheuttavat väistämättä sotkua, joten perintöpellavat kannattaa jättää kaappiin. Valitse kertakäyttöinen tai helposti pestävä liina.

Snapsit kuuluvat rapujuhlaperinteeseen, mutta kannattaa valita myös ruokajuoma niin, että se korostaa rapujen upeaa makua. Mineraaliset valkoviinit sekä vaaleat oluet ovat yleensä aina hyviä valintoja. Muista myös alkoholiton vaihtoehto: rapujen kanssa maistuu sitruksinen juoma, kuten sitruunainen kivennäisvesi, tai voit käyttää ruokajuomana myös alkoholitonta olutta.

Paperilyhdyt, rapukuvioidut liinat, kynttilät ja kukat muuttavat ruokailutilan arkisesta juhlavaksi. Tunnelmaa nostattavat myös erilaiset rapu- ja snapsilaulut sekä merellinen taustamusiikki.

Mikäli rapujen kuoriminen tuntuu haastavalta, voi rapujuhlat pitää myös muunlaisia rapuherkkuja maistellen. Ravunpyrstöistä voi tehdä monenlaista ruokaa keitoista salaatteihin ja hodareista rapukakkuihin. Ravun mausta voi siis nauttia, vaikka kokonaisten saksiniekkojen käsittely ei onnistuisi.

• Neoenin ja Prokonin yhteisesti omistaman Björklidenin tuulipuiston rakentaminen on käynnistynyt.
• Tuulipuiston kapasiteetti on 40,4 MW, ja sen on tarkoitus aloittaa toiminta täydellä teholla alkuvuodesta 2024.
• Hanketta tukee Equinixin kanssa tehty 10 vuoden sähkönostosopimus (PPA), joka kattaa 85 prosenttia tuotetusta energiasta.
• Björkliden on Neoenin kolmas tuulivoimapuisto Suomessa. Se nostaa yhtiön käytössä tai rakenteilla olevan tuulivoima- ja varastointikapasiteetin Suomessa yli 550 megawattiin.

Neoen (ISIN: FR0011675362, pörssikoodi: NEOEN), yksi maailman johtavista yksinomaan uusiutuvan energian tuottajista, ja Prokon, merkittävä uusiutuviin keskittyvä energiaosuuskunta, ovat antaneet tuulivoimalatoimittaja Nordexille ja urakoitsijana toimivalle Keski-Suomen Betonirakenne Oy:lle ilmoituksen Björklidenin tuulipuiston rakennustöiden aloittamisesta. Närpiöön läntisellä Pohjanmaalla rakentuva tuulipuisto koostuu seitsemästä Nordexin tuulivoimalasta, joiden yhteenlaskettu teho on 40,4 MW. Se liitetään Brännasin sähköasemaan 7 kilometrin pituisella 110 kilovoltin maakaapelilla. Tuulipuiston on määrä aloittaa toiminta täydellä teholla vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Hanketta tukee tammikuussa 2022 allekirjoitettu kymmenvuotinen sähkönostosopimus, jonka mukaan Equinix, maailman johtava digitaalisten infrastruktuuripalvelujen tuottaja, sitoutuu ostamaan 85 prosenttia tuulipuiston vihreästä energiasta ja alkuperätakuista. Sähkönostosopimus syntyi Equinixin järjestämän kilpailutuksen tuloksena. Kilpailutus koski uusiutuvan energian hankintaa yrityksen Suomen toimintoihin. Sopimus on osittain sidottu markkinahintoihin. Valmistuttuaan Björklidenin tuulipuisto tuottaa kilpailukykyisesti hinnoiteltua sähköä ja tukee samalla Equinixin globaalia sitoumusta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Neoen omistaa hankkeesta 80 prosentin osuuden, ja loput 20 prosenttia omistaa Prokon, joka on toinen hankkeen kehittäjistä Neoenin ohella. Tuulipuisto sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Hedetin tuulipuistosta (81 MW, otettu käyttöön vuoden 2020 alussa), joka sekin on Neoenin ja Prokonin yhteisesti omistama ja liitetty Brännasin sähköasemaan. Björkliden ja rakenteilla oleva Mutkalammin 404 MW:n tuulipuisto sekä Yllikkälä Power Reserve (30 MW / 30 MWh), ensimmäinen Suomen sähköverkkoon liitetty itsenäinen suurtehoakkuvarasto, vahvistavat Neoenin asemaa yhtenä maan johtavista ja nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian tuottajista, jolla on Suomessa yli 550 MW kapasiteettia toiminnassa tai rakenteilla.

Neoenin Suomen maajohtaja Jerri Loikkanen: ”Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että Björklidenin tuulipuiston rakentaminen alkaa ennakoitua aikaisemmin. Haluamme kiittää paikallisia yhteisöjä ja Närpiön kaupunkia siitä tuesta ja luottamuksesta, jota he ovat meitä kohtaan osoittaneet. Olemme ylpeitä voidessamme tämän suurenmoisen hankkeen myötä edistää aktiivisesti Suomen energiaomavaraisuutta ja parantaa kilpailukykyä sekä auttaa saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.”

Prokon Suomen maajohtaja Jakob Kjellman: ”Björklidenin tuulipuiston rakennusvaiheen käynnistyminen on pitkäaikaisen pyrkimyksen huipentuma. Se osoittaa, että maanomistajat ja Prokon voivat jakaa yhteisen vision ja että on mahdollista toimia yhdessä paikallistasolla uusiutuvan energian ja siten kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi.”

Prokon Wind Energy Finland Oy:n saksalaisen emoyhtiön Prokon Regenerative Energien eG:n toimitusjohtaja Henning von Stechow: ”Prokon ja Neoen yhdistävät jälleen voimansa Björkliden-hankkeessa. Ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu vain globaalisti ja yhteistyöllä. Yhdessä Neoenin kanssa todistamme jälleen kerran, että sähkönostosopimukset ovat toimiva tapa toteuttaa vihreän energian hankkeita ilman valtion tukia.”

Neoenin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Xavier Barbaro: ”Olemme innoissamme päästessämme aloittamaan Björklidenin rakentamisen ja vauhdittamaan kehitystämme Suomessa. Haluan onnitella tiimijämme hyvästä työstä ja sitoutumisesta sekä kiittää Prokonin tiimiä. Olemme ylpeitä saadessamme olla aktiivisesti tukemassa Suomen uusiutuvan energian visiota, joka on yksi Euroopan kunnianhimoisimmista. Suomi on yksi nopeimmin kasvavista toimintamaistamme. Merkittävän kasvupotentiaalinsa ansiosta se on avainasemassa strategiassamme ja tukee aktiivisesti 10 GW:n tavoitteemme saavuttamista vuoteen 2025 mennessä.”

Väyläviraston hankkeessa perusparannetaan Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto-rataosuus noin 25 kilometrin matkalta. Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisellä rataosalla käynnistyy päällysrakenteen vaihtourakka elokuussa. Hankkeella on myös käynnissä tasoristeysturvallisuutta parantavien ratasuunnitelmien laadinta, joka kestää arviolta kevääseen 2023. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu vuonna 2024.

Pori–Mäntyluoto–Tahkoluoto-perusparannushanke sai alkuvuodesta 2022 lisärahoituksen, jonka myötä perusparannus tehdään 10 kilometrin mittaiselle rataosalle Mäntyluodosta Tahkoluotoon. Aiemmin hankkeessa on perusparannettu Porin ja Mäntyluodon välinen rataosa noin 15 kilometrin matkalta vuonna 2021.

Päällysrakenteen vaihtourakka Mäntyluodon ja Tahkoluodon välillä käynnistyy elokuussa. 

”Radan päällysrakenne on tullut käyttöikänsä päähän. Uusimalla päällysrakenteen voimme varmistaa myös Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen rataosuuden käytettävyyden pitkälle tulevaisuuteen. Radan peruskorjauksessa radan tukirakenne, ratapölkyt ja ratakiskot uusitaan”, kertoo projektipäällikkö Mikko Heiskanen Väylävirastosta.

Päällysrakenteen uusimisen vuoksi Mäntyluoto–Tahkoluoto-ratavälillä suljetaan elokuusta lähtien hetkellisesti tasoristeyksiä. Ratavälillä on yhteensä 8 tasoristeystä.

Tasoristeysten hetkellisistä sulkemisista ja mahdollisista kiertoreiteistä tiedotetaan erikseen urakan edetessä.

Radan päällysrakenteen uusimisen yhteydessä vahvistetaan myös meripengertä. Toimenpide kohdistuu Tahkoluodon ratasillan jälkeiseen meripengerosuuteen noin 110 metrin matkalta ratasillasta Tahkoluotoon päin.

Ratasuunnittelu tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi etenee

Tällä hetkellä hankkeella on myös käynnissä ratasuunnitelmien laadinta tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi. Hankkeeseen kuuluu kolme eri ratasuunnitelmaa Porin ja Tahkoluodon välillä.

”Perusparannuksen lisäksi hankkeen tavoitteena on rataosien tasoristeysturvallisuuden kohentaminen poistamalla ja parantamalla tasoristeyksiä. Ratasuunnitelmien arvioidaan valmistuvan lokakuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana”, Heiskanen kertoo.

Ratasuunnitelmissa radan eri osat suunnitellaan yksityiskohtaisesti, ja huomioidaan radan vaikutus ympäristöönsä.

Hankealueella on yhteensä 24 tasoristeystä, joista alustavasti poistettaviksi esitetään Pori–Mäntyluoto-rataosalla yhdeksää tasoristeystä ja Mäntyluoto–Tahkoluoto-rataosalla neljää tasoristeystä.

Tasoristeysturvallisuuden parantamiseen liittyviä rakennustöitä tehdään alustavasti vuosien 2023–2024 aikana. Kaikille poistettaville tasoristeyksille suunnitellaan ja rakennetaan korvaavat tie- ja katuyhteydet.

Ensisijaisesti lisätietoja antaa:

Ari Lehto, projektipäällikkö, rakennuttajakonsultti Welado Oy, puh. 040 147 3344, etunimi.sukunimi@welado.fi

Muut lisätiedot:

Mikko Heiskanen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 029 534 3808, etunimi.sukunimi@vayla.fi (lomalla 4.7.–5.8.2022, sijaisena Mauri Mäkiaho, apulaisjohtaja, Väylävirasto, puh. 029 534 3541, etunimi.sukunimi@vayla.fi)

Seuraa hanketta:

https://vayla.fi/pori-mantyluoto-radan-perusparannus

Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hanke on edennyt hyvällä vauhdilla niin, että hanke arvioi rakentamisen alkavan loppuvuodesta 2022. Hessundinsalmen sillan tiesuunnitelmaa on allianssiurakan kehitysvaiheessa muutettu, ja suunnitelma asetettu uudelleen nähtäville. Kirjalansalmen sillan osalta tiesuunnitelma on puolestaan hyväksytty. 

Väyläviraston ja Kreaten muodostama Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen silta-allianssin kehitysvaihe on edennyt hyvin kevään ja kesän aikana. Hanke toivookin voivansa syksyllä sopia tavoitekustannuksesta ja käynnistää toteutusvaihe viimeistään vuoden 2022 lopulla. Toteutusvaiheeseen siirtymisestä voidaan sopia, kun toteutuslaajuudesta, laatutasosta ja tavoitekustannuksesta vallitsee yhteisymmärrys. Tavoitekustannuksen tulee pysyä eduskunnan toteutuspäätöksen mukaisessa raamissa.

”Haasteita aiheuttavat voimakas kustannustason nousu, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa johtuvat materiaalinen saatavauusongelmat ja hieman ennakoitua heikommiksi osoittautuneet maaperäolosuhteet. Allianssiurakan kaikilla osapuolilla on kuitenkin vahva yhteinen näkemys siitä, että tavoite saavutetaan ja toteutusvaihe käynnistyy suunnitellusti”, toteaa projektipäällikkö Janne Wikström Väylävirastosta.

Hessundinsalmen uuden sillan toteuttamiseksi laadittu tiesuunnitelma on asetettu uudelleen nähtäville 

Hessundinsalmen uutta siltaa koskevaa tiesuunnitelmaa on muokattu, ja suunnitelma on asetettu uudelleen nähtäville 4.7.– 4.8.2022 väliseksi ajaksi. Suunnitteluratkaisua on parannettu muun muassa siltatyypin osalta (havainnekuva tiedotteen liitteenä). Päämateriaaliksi on valittu betoni aiemman teräksen sijaan. Valinnalla pyritään hallitsemaan saatavuus- ja kustannuskehitystä paremmin. Materiaalivalinta saa lisäksi uuden sillan muistuttamaan ulkonäöllisesti enemmän nykyistä siltaa.

”Olemme myös muuttaneet päätien tasausta tarkempien pohjatutkimusten perusteella. Tasausta nostetaan Kalakoulun liittymän kohdalla, jolloin Kalakoulun yksityistieverkon eritasoliittymän rakentaminen helpottuu. Tasausta on puolestaan laskettu Hessundinsalmen sillan eteläpäällä ennakoitua heikompien pohjaolosuhteiden vuoksi”, Wikström selittää.

Kirjalansalmen uuden sillan toteuttamisen mahdollistava tiesuunnitelma on hyväksytty

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on päätöksellään hyväksynyt Kirjalansalmen uuden sillan toteuttamisen mahdollistavan tiesuunnitelman. Päätös on hankkeen kannalta merkittävä, sillä se mahdollistaa rakentamisen käynnistämisen. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jos siihen ei haeta muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Johtaja, sillanrakentaminen ja -korjaus, Sami Rantala, Kreate Oy, puh. 0400 624 510, etunimi.sukunimi@kreate.fi.

Hankkeen nettisivut:

https://vayla.fi/mt-180-kirjalansalmen-ja-hessundinsalmen-siltojen-uusiminen

Liitteet:

Hessundinsalmen uusi silta havainnekuvassa

ELY-keskuksen kuulutus: 

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44912089/30T_UUSI_YSTS_n%C3%A4ht%C3%A4ville_asettaminen_kuulutus+HESSUND+4.7.2022.pdf/787dcd65-7333-fb1c-753b-59d5827151d6?t=1656909905162 

Kirjalansalmen sillan tiesuunnitelman hyväksyntä:

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44912089/60T_Hyv%C3%A4ksymisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_Kirjalansalmen+uusi+silta+Mt+180+06072022.pdf/dc0a7d69-0b00-3e95-3681-cd9b223d8515?t=1657027129430 

Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hankkeen tavoitteena on turvata ainoan maantieyhteyden säilyminen entistä parempana Paraisille ja Turunmaan saaristoon. Lisäksi mahdollistetaan alueen valtakunnallisesti merkittävän teollisuuden HCT-kuljetukset. Hanke myös tukee Paraisten elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämistä sekä lisää liikenteen turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Hankekokonaisuuden kustannusarvio on 128 miljoonaa euroa.

Projektet Lv 180 Förnyande av Rävsundsbron och Hessundsbron har framskridit i god takt, vilket innebär att projektet uppskattar att byggandet inleds i slutet av 2022. Vägplanen för Hessundsbron har ändrats i alliansentreprenadens utvecklingsskede och planen har lagts fram på nytt. För Rävsundsbrons del är vägplanen godkänd. 

Trafikledsverket och Kreate har tillsammans bildat en allians för arbetet med att förnya bron över Rävsundet och Hessundsbron och utvecklingsfasen har framskridit väl under våren och sommaren. Projektet hoppas därför nå en överenskommelse om målkostnaden på hösten och inleda genomförandefasen senast i slutet av 2022. Man kan komma överens om övergången till genomförandefasen när det råder samförstånd om omfattningen, kvalitetsnivån och målkostnaden för genomförandet. Målkostnaden ska hållas inom ramen för riksdagens genomförandebeslut.

"Den kraftiga ökningen av kostnadsnivån, problemen med tillgång till material till följd av Rysslands anfallskrig i Ukraina och markförhållanden som visat sig vara något svagare än väntat medför utmaningar. Alla parter i alliansentreprenaden har dock en stark gemensam syn på att målet uppnås och att genomförandefasen inleds som planerat", konstaterar projektchef Janne Wikström vid Trafikledsverket.

Vägplanen för den nya Hessundsbron har lagts fram på nytt 

Vägplanen för den nya Hessundsbron har redigerats och planen har lagts fram till påseende på nytt 4.7–4.8.2022. Planeringslösningen har förbättrats bland annat i fråga om brotypen (illustration som bilaga till meddelandet). Betong har valts som huvudmaterial i stället för det tidigare valet av stål. Genom att välja betong strävar man efter att ha bättre kontroll över tillgänglighets- och kostnadsutvecklingen. Valet av material får dessutom den nya bron att utseendemässigt bättre motsvara den gamla bron.

"Vi har också ändrat nivelleringen av huvudvägen utifrån noggrannare undersökningar av jordarterna. Nivelleringen höjs vid Fiskeriskolans anslutning, vilket underlättar byggandet av den planskilda anslutningen till Fiskeriskolans nät av enskilda vägar. Nivelleringen har däremot sänkts söder om Hessundsbron på grund av att bottenförhållandena är sämre än väntat", förklarar Wikström.

Vägplanen som möjliggör byggandet av Rävsundsbron har godkänts

Transport- och kommunikationsverket Traficom har genom sitt beslut godkänt vägplanen som möjliggör byggandet av den nya Rävsundsbron. Beslutet är viktigt med tanke på projektet, eftersom det gör det möjligt att inleda byggandet. Beslutet om godkännande vinner laga kraft om det inte överklagas genom besvär hos förvaltningsdomstolen. 

Mer information:

Projektchef Janne Wikström, Trafikledsverket, tfn 029 534 3600, fornamn.efternamn@vayla.fi
Direktör, brobyggande och -reparation, Sami Rantala, Kreate Oy, tfn 0400 624 510, fornamn.efternamn@kreate.fi

Mer information på svenska:

Projektets informatör Riitta Sirén, tfn 050 547 9544, fornamn.efternamn@valve.fi 

Projektets webbplats:

https://vayla.fi/sv/fornyande-av-lv-180-ravsundsbron-och-hessundsbron 

Bilagor:

Hessundets nya bro på illustrationsbilden

NTM-centralens kungörelse: 

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44912089/30T_UUSI_n%C3%A4ht%C3%A4ville_asettaminen_kuulutus_HESSUND_4.7.2022_SV.pdf/3073e6f0-4810-2874-845f-deacd8f50898?t=1656909884930 

Godkännande av vägplanen för Rävsundsbron:

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/44912089/60T_Hyv%C3%A4ksymisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_SV_Kirjalansalmen+uusi+silta+06072022.pdf/e10104e8-f412-fa4b-68ee-0a8d9259537a?t=1657027149424 

Målet för projektet med att förnya Rävsundsbron och Hessundsbron på landsväg 180 är att trygga att den enda landsvägsförbindelsen till Pargas och Åbolands skärgårdar blir bättre än tidigare. Dessutom möjliggörs högkapacitetstransporter, som är betydande för den nationella industrin, till området. Projektet stöder också utvecklingen av näringslivet och markanvändningen i Pargas samt främjar trafiksäkerheten och boendetrivseln. Kostnadskalkylen för projekthelheten är 128 miljoner euro.

LEHDISTÖTIEDOTE
19.7.2022 Don Films, Nordisk Film — julkaisuvapaa heti

Taneli Mustosen elokuva The Twin - Paha kaksonen yllätyshitiksi Latinalaisessa Amerikassa

Suomalaiselokuva The Twin - Paha kaksonen on noussut viiden tällä hetkellä suosituimman elokuvan joukkoon Meksikon elokuvateattereissa. Ohjaaja Taneli Mustosen (Bodom, Luokkakokous, Ella ja kaverit) kauhutrilleri sai ensi-iltansa Meksikossa perjantaina yli 700 valkokankaalla ja on kerännyt maassa tähän mennessä jo yli 110 tuhatta katsojaa.

The Twin - Paha kaksonen nähdään tänä kesänä elokuvateattereissa eri puolilla maailmaa ainakin 33 eri maassa. Elokuva on kesäkuussa menestynyt lippuluukuilla esimerkiksi Argentiinassa ja Perussa, joissa se on noussut avausviikollaan kolmen suosituimman elokuvan joukkoon. Muualla Latinalaisessa Amerikassa elokuva on yltänyt vähintään kuuden suosituimman joukkoon.

Myöhemmin heinäkuussa Mustosen suomalainen kauhuhitti on tulossa elokuvateattereihin vielä lukuisissa muissa maissa, kuten Koreassa, Italiassa, Kolumbiassa ja Brasiliassa.

The Twin - Paha kaksonen on kautta aikain kolmanneksi laajimman kansainvälisen elokuvateatterilevityksen saanut kotimainen elokuva. Suomen elokuvasäätiön tilastojen mukaan suomalaisista elokuvista vain kaksi Aki Kaurismäen elokuvaa on aiemmin saanut useammassa maassa kaupallisen elokuvateatterilevityksen. Suurin osa maailmalle myydyistä suomalaiselokuvista päätyy Suomen ulkopuolella levitykseen suoratoisto- ja vuokrauspalvelujen kautta.

”Pyrimme tällä elokuvalla alusta asti merkittävään kansainväliseen levitykseen”, kertoo elokuvan tuottaja Aleksi Hyvärinen. ”Tuntuu tietysti hienolta, että vuosien työ palkitaan näin, ja Suomesta ponnistava elokuva kiinnostaa yleisöjä ympäri maailmaa.”

The Twin - Paha kaksonen sai ensi-iltansa Suomessa huhtikuussa, ja se on edelleen nähtävissä valikoiduissa elokuvateattereissa. Englanninkielisen, Suomeen sijoittuvan elokuvan pääosassa loistaa Hollywood-tähti Teresa Palmer, joka tunnetaan päärooleistaan mm. menestyselokuvissa Lights Out, Berlin Syndrome ja Hackshaw Ridge sekä suursarjassa A Discovery of Witches.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Taneli Mustonen ja Aleksi Hyvärinen, joka on myös tuottanut elokuvan kaksikon yhteiselle Don Films -tuotantoyhtiölle. Yhtiön muita elokuvia ovat esimerkiksi katsojahitit Bodom ja Se mieletön remppa sekä syksyllä elokuvateatterit valloittava Taru Mäkelän joulukomedia Kulkuset Kulkuset. Elokuvan levittäjänä Suomessa toimii Nordisk Film, jonka lisäksi tuotantoa ovat rahoittaneet mm. Suomen elokuvasäätiö, MTV, Pohjoismainen elokuva- ja TV-rahasto sekä AMC Networksin alainen Shudder.

SYNOPSIS
Jokaisen vanhemman pahin painajainen on vasta alkusoittoa Rachelin koettelemuksille, kun lapsensa auto-onnettomuudessa menettänyt perhe päättää muuttaa syrjäiseen Suomeen aloittaakseen elämänsä alusta. Pian muuton jälkeen Elliotin käytös saa yhä pimeämpiä ja synkempiä piirteitä. On kuin jokin olisi saanut Elliotista otteen, uskotellen olevansa hänen kuollut veljensä. Lopulta äidille valkenee, että Elliotin yöllinen vieras ei olekaan hänen kuollut veljensä — vaan jotain paljon pahempaa… 

Elokuva sai ensi-iltansa elokuvateattereissa Suomessa 6.4.2022.

TRAILERI
https://youtu.be/JUr2MhcS8gQ   

PRESSIKUVAT
https://www.filmikamari.fi/pressit/elokuvat.php?action=show&movie_id=4340
Login: press
pw: noutaja 

LISÄTIETOA
Aleksi Hyvärinen

tuottaja

aleksi@donfilms.fi

050 5514561

******************

DON FILMS
Don Films on suomalainen, tuottaja Aleksi Hyvärisen ja ohjaaja Taneli Mustosen vuonna 2010 perustama elokuva- ja tv-tuotantoyhtiö. Yhtiö tunnetaan muun muassa palkitusta Bodom-kauhuelokuvasta, joka nousi arvostelu- ja myyntimenestykseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti sekä kiersi lukuisat merkittävät elokuvafestivaalit mukaan lukien SXSW:n, Lontoon elokuvajuhlat ja Sitgesin elokuvafestivaalin. Parhaillaan Don Filmsilla on tuotannossa Taru Mäkelän uusi komediaelokuva Kulkuset kulkuset, joka saa ensi-iltansta elokuvateattereissa syksyllä. Yhtiön vuonna 2020 yhdessä Solar Filmsin kanssa tuottama elokuva Se mieletön remppa oli ohjaaja Mustosen ohjaamista elokuvista jo kolmas, joka nousi kymmenen kautta aikain eniten lippuja avausviikollaan myyneiden kotimaisten elokuvien joukkoon. Don Films tunnetaan myös kansainvälisistä yhteistuotannoistaan, joista muun muassa lukuisia kansainvälisiä elokuvapalkintoja niittänyt draamaelokuva Arytmia nähtiin myös Suomen elokuvateattereissa vuonna 2017. Maailmalla Mustosta ja Hyväristä edustaa agentuuri ICM Partners.

Lappeenrannan tapahtumakesä huipentuu Sataman valot -tapahtumaan, jota vietetään lauantaina 27.8. klo 16–23. Maksuttomassa, koko perheelle suunnatussa tapahtumassa on tänä vuonna teemana nuoret ja osallisuus. Näiden lisäksi keskiössä on digitaalisuus, joka näkyy tapahtumassa eri toimintapisteinä sekä mahdollisuutena seurata illan kulkua etänä suorana livelähetyksenä.  

Tapahtuman tuottamiseen digitaalisen sisällön osalta osallistuu LUT-yliopisto sekä Kohti elämyksellisempää digitaalista etätapahtumatuotantoa  -hanke. Hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkijatohtori Erno Salmela, joka kertoo, että Sataman valot -tapahtumasta löytyy tänä vuonna erillinen digimaa-tapahtuma-alue.

‒ Digimaassa voi testata virtuaalilaseja, joilla pääsee pelaamaan VR-pelejä. Esimerkiksi kokeilemaan rytmitajua ja tarkkuutta virtuaalisessa miekkailupelissä, tai hyppäämään virtuaalisen vuoristoradan kyytiin.

Digimaan VR-pelipisteellä voi myös maalata taideteoksia virtuaalisesti ilman pensseliä tai kynää. Digimaasta löytyy myös liikuntavalot-piste, jossa on tarjolla ledivalaistua jalkapalloa sekä keilojen ja amerikkalaisen jalkapallon heittoa.

Tänä vuonna Sataman valot -tapahtumasta voi bongata myös neljä upeasti valaistua valorekkaa. Rekkoihin ja niiden kuskeihin pääsee tutustumaan Satamatorin ja pyöreän kioskin välisellä parkkipaikalla.

Tapahtumaan osallistuminen on mahdollista myös etänä 

Tapahtuman toisena teemana on tänä vuonna osallisuus, mikä näkyy myös tapahtuman uusina digitaalisina ulottuvuuksina. Salmela kertoo, että tapahtuman digitaaliset ratkaisut ovat mahdollistamassa osallisuutta.

‒ Digitaalisuus mahdollistaa tapahtuman seuraamisen etänä paikasta riippumatta muualta Suomesta ja jopa ympäri maailmaa. Sisältöä tulee livelähetykseen eri striimaajilta sekä tapahtuma-aluetta kuvaavista videokameroista. Lisäksi vieraat voivat itse vaikuttaa mitä striimissä esitetään.

Sataman valojen digimaa-tapahtuma-alueelta löytyy myös virtuaalinen vieraskirja, joka muodostaa kävijöiden ottamista kuvista yhteisöllisen kuvakollaasin. Salmela kertoo, että kuvakollaasin kehittymistä näytetään myös suorassa livelähetyksessä, tai sitä voi seurata itse netistä.

‒ Digitaalinen vieraskirja on kaikkien tapahtumavieraiden yhteinen taideteos. Kuka tahansa tapahtumaan osallistuva voi lähettää siihen kuvia ja siten vaikuttaa lopputulokseen.

Nuoret somettajat tuottavat livesisältöä livenä tapahtumasta

Tänä vuonna Sataman valot -tapahtumaa voi seurata suorana livelähetyksenä Lappeenrannan kaupungin Facebook-sivujen kautta. Suoraa livelähetystä on tekemässä muun muassa kolme nuorta striimaajaa minttuwii, leiskagg sekä maerikaroliina, jotka ovat tuttuja etenkin interaktiivisen suoratoistopalvelu Twitchin käyttäjille.

‒ Striimaajat esittelevät tapahtumasta heitä kiinnostavia sisältöjä ja kisailevat myös yhdessä. Lisäksi yleisö pääsee kertomaan heille mitä tapahtumasta haluttaisiin nähdä, kertoo Erno Salmela, joka vastaa tapahtuman digisisällöstä.

Somevaikuttajat ovat myös itse innoissaan tulevasta pestistä. LeiskaGG-nimimerkillä striimaava lappeenrantalainen Jere Leinonen kertoo, että Sataman valot -tapahtuman striimaaminen on hyvä juttu.

‒ Somealustat on tärkeitä varsinkin nuorten keskuudessa, joten on hienoa, että tällaista järjestetään.  

Twitchin kautta Leinonen on tottunut olemaan vuorovaikutuksessa uusien ihmisten kanssa, joten ihmisten kohtaaminen Sataman valoissa ei juurikaan jännitä. Aiempaa kokemusta on myös livelähetyksen tekemisestä tapahtumassa.  

‒ Olen ollut mukana järjestämässä Imatralla lanitapahtuman liveä, mutta en ihan tässä mittakaavassa. Tarkoituksena on kierrellä tapahtumassa ja jututtaa porukkaa, ehkä oman kaveriporukan kanssa, Leinonen suunnittelee.   

Linkki suoraan livelähetykseen ja virtuaaliseen vieraskirjaan julkaistaan myöhemmin tapahtuman Facebook-tapahtumasivuilla, joten käy jo nyt osallistumassa mukaan: Sataman Valot 2022 | Facebook

Jaa omat tapahtumatunnelmasi omissa somekanavissasi käyttämällä hashtagia #satamanvalot

Lisätietoja: 
Erno Salmela
Kohti elämyksellisempää digitaalista etätapahtumatuotantoa
LUT-yliopiston tutkijatohtori ja projektipäällikkö
puh. 050 322 6418, erno.salmela@lut.fi

Suomalainen Grano sai tunnustusta digitaalisten näyttöjen suurimmassa seminaaritapahtumassa European Digital Signage Summit 2022:ssa, joka pidettiin heinäkuun alussa Münchenissä. Painoliiketoiminnastaan parhaiten tunnetulle Granolle kyse on merkittävästä tunnustuksesta myös uusien aluevaltausten parissa, ja se aikoo jatkaa digitaalisten näyttöjen kautta uusia markkinavaltauksia Suomen rajojen ulkopuolelle.

Granon Rising Star -tunnustuksen myönsi toimialan merkittävin julkaisu, Invidis Intelligence, joka noteerasi Granon yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmaksi yritykseksi Digital Signage -ratkaisutoimittajien joukossa.

Granon toimitusjohtaja Kimmo Kolari on tyytyväinen Granon saamasta tunnustuksesta, sillä Grano on laajentanut toimintaansa digitaalisiin näyttöihin vasta muutama vuosi sitten.  

”Perinteisesti digitaalisten näyttöjen markkinalla on edetty teknologia edellä. Me olemme lähteneet aivan toisella tavalla: asiakkaan tarpeesta ja siitä, että mahdollistamme asiakkaalle toiminnan aidon kehittämisen”, Kolari toteaa.

Granon kokemuksen mukaan paperijulisteita ei voi korvata digitaalisilla näytöillä ilman mittavaakin toiminnan uudistamista.

”Jos paperijulisteet päivitettiin kerran kuussa, asiakkaat odottavat, että digitaalisten näyttöjen sisältöä päivitetään ja vaihdetaan huomattavasti useammin, jopa useita kertoja päivässä. Tässä markkinointiprosessin optimoinnissa me haluamme auttaa asiakkaitamme, ja olemme siinä onnistuneet. Siitä kertoo myös nyt saamamme tunnustus”, Kolari toteaa.

Digitaalisten näyttöjen markkinalla on Euroopassa viisi isoa toimijaa, joista kaksi Pohjoismaissa. Näiden joukkoon Granolla on nyt kova halu.

”Haluamme tehdä markkinoinnille sen, minkä Uber teki taksialalle. Näemme digitaalisissa näytöissä ison markkinan, ja haluamme lähteä sitä kautta valloittamaan kotimarkkinan lisäksi, pohjoismaiden, ja Euroopan markkinoita”, Kolari toteaa.

Tunnustus annettiin maailman johtavassa Digital Signage -tapahtumassa, jonka teemana tänä vuonna oli Digital Signage Business Critical. Puheenvuorot ja esimerkit käsittelivät merkittävää muutosta: Digital Signagen nousu liiketoimintakriittiseen rooliin yritysten toiminnassa.

Lisätietoja:

Kimmo Kolari

Toimitusjohtaja, Grano Oy

puh. 040 769 5807

kimmo.kolari@grano.fi

Forststyrelsen firar fortfarande Bottenhavets nationalpark som fyllde tio år i fjol. Nästa lördag firar vi nationalparken på fyrön Säbbskär. På grund av coronasituationen flyttades festerna fram till i år. I början av juni firades nationalparken redan på Enskär och Katanpää i Gustavs.

På Säbbskär är festen i huvudsak på fyrgården. Det utlovas slåttertalko, guidning i fyren och frågesport om fåglar. Forststyrelsens planerare Aila Tarvainen berättar att det är trevligt att förverkliga dagen tillsammans.

"Vi serverar korv och kaffe till de 50 första besökarna. Medlemmarna i Porin Lintutieteellinen yhdistys gör slåttertalko. Säppi 2000-föreningens fyrguider berättar om fyren och historiska hemligheter. Säbbskär är ett populärt utflyktsmål för fågelskådare, särskilt under flyttningen på våren och hösten. Nu i juli är det lugnare så frågesporten om fåglar ordnas med hjälp av tavlor."

Naturen i Bottenhavets nationalpark behöver sina vårdare

Nationalparken är med sina över 90 000 hektar Finlands största skyddsområde i Östersjön. Över 90 procent av arean är vatten. Bottenhavet är Finlands enda nationalpark som fick skydd av undervattensmiljön inskrivet i dess inrättningssyften. Kartläggningen av undervattensmiljön fortsätter.

Enligt Forststyrelsens specialplanerare Jyrki Näkki finns ett behov av naturvård särskilt i vårdbiotoper och öppna strandmiljöer i Bottenhavet.

"Naturvårdsarbete har genomförts i parkområdet under tio år genom olika projekt, såsom Kust-LIFE-projektet och Helmi-programmet", säger Näkki.

Den skogsbeklädda ön som hör till Euraåminne kommun har en areal på 150 hektar. På statens marker betar höglandsboskap och muffloner rör sig också fritt på ön.

"Alla vårdbiotoper är hotade och det är viktigt att sköta ängar på Säbbskär enligt avtal. I praktiken innebär det att hundra hektar används för bete och fyrgården slås2, belyser Aila Tarvainen.

Fyrgården består till största delen av klippängar och friska ängar. Ängsnejlika, styvmorsviol, gulmåra, gräslök och strandveronika förskönar i sin blomsterprakt och är viktiga för många insekter. De mest speciella växterna är låsbräken och ormtungor i mossbevuxna klippsättningar på gården. Häckande fåglar på gården är ladu- och hussvalor. Fyren är i glans efter att ha blivit målad. På gården finns Finlands näst äldsta fågelstation.

Publiken och representanter för media är välkomna att bekanta sig med fyrön Säbbskär lördagen den 23 juli 2022 kl. 11–16. Transport med turistbåt sköts av Tmi Salokangas och bokningen görs på adressen shop.visitpori.fi.

Mer information:

Aila Tarvainen, planerare, Forststyrelsen, tfn 040- 6190291, aila.tarvainen@metsa.fi

Jyrki Näkki, specialplanerare, Forststyrelsen, tfn 040-5683663, jyrki.nakki@metsa.fi

Rovaniemen kaupunki alkaa antaa THL:n suosituksen mukaisesti neljänsiä rokotuksia 70 vuotta täyttäneille sekä 18–69-vuotiaille riskiryhmiin 1 ja 2  kuuluville maanantaina 25.7. 

Aikoja voi jo varata. Ajanvaraus tapahtuu verkossa osoitteessa rovaniemi.terveytesi.fi tai puhelimitse numerosta 016-322 4913 arkisin klo 9–14. Rovaniemen kaupungin rokotuspisteen käyntiosoite on Koskikatu 25, 3. krs., kauppakeskuksen eteläpääty. 

Kaupunki tiedottaa lääketieteellisiin riskiryhmiin kuulumattomien 60–69-vuotiaiden neljänsien rokotusten aloittamisesta erikseen. 

Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

Riskiryhmään 1 kuuluvat henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila:

• Elinsiirto tai kantasolusiirto
• Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti
• Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö
• Vaikea krooninen munuaissairaus
• Vaikea krooninen keuhkosairaus
• Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes
• Downin oireyhtymä

Riskiryhmään 2 kuuluvat henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila:

• Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma
• Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti)
• Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila
• Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen
• Vaikea krooninen maksasairaus
• Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta
• Uniapnea
• Psykoosisairaus
• Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi yli 40)
• Raskaus
  
  

Suositus ei toistaiseksi koske 12–17-vuotiaita riskiryhmäläisiä poislukien 12-vuotta täyttäneet vakavasti immuunipuutteiset, joille rokotusta on suositeltu jo aiemmin.

Neljännen rokotteen voi saada, kun kolmannesta annoksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Sairastettu koronavirustauti vastaa yhtä rokotusta. Jos henkilöllä on kolme rokotusta ja hän on sairastanut koronan, neljättä rokotusta ei tarvita eikä suositella. Poikkeuksena on sairastuminen alle 6 viikon sisällä rokotuksesta, jolloin myös 4. rokotus katsotaan tarpeelliseksi. 

Lisätietoa neljänsien rokotusten kohderyhmien laajentamisesta löytyy THL:n tiedotteesta: https://thl.fi/fi/-/thl-n-suositus-kunnat-voivat-laajentaa-neljansia-koronarokotuksia-tiettyihin-vaestoryhmiin-jo-heinakuussa 

Lisätietoa Rovaniemen kaupungin koronarokotuksista löytyy osoitteesta rovaniemi.fi/koronarokote. 

Lisätietoja:
Elina Paloniemi, vs. ylilääkäri, avovastaanotto, elina.paloniemi(at)rovaniemi.fi, puh. 050 565 9245
Niina Rautio, palveluesimies, avovastaanotto, niina.rautio(at)rovaniemi.fi, puh. 040 534 7598

Lahden kaupungin konserni- ja tilajaosto käsitteli tiistaina 19.7. Lahti Events Oy:n tilannetta, joka on aiheutunut Kymiring Oy:n kyvyttömyydestä toteuttaa velvoitteitaan ja sopimuksiaan.

Lahti Events Oy on Lahden kaupungin omistaman KOKO Lahti Oy:n tytäryhtiö. Jaosto antoi päätöksessään omistajaohjeen KOKO Lahti Oy:lle koskien sen tytäryhtiön Lahti Events Oy:n toimintaa ja velvoitteita.

Jaosto sopi ratkaisuista, joilla pyritään turvaamaan kaupungin ja kaupunkikonsernin edut ja velvoitteet Lahden kaupunginvaltuuston strategian mukaisesti. Lahti Eventsin heinä–elokuun 2022 sovitut tapahtumat toteutetaan sovitusti.

Lahden kaupungin tapahtumatoiminnan organisoinnista ja yhtiörakenteista tehdään kokonaistarkastelu syyskuun puoliväliin mennessä.

– Jaosto esittää kaupunginhallitukselle, että tarkastelun tuloksena Lahti Eventsin nykymuotoinen toiminta on myöhemmin lakkaamassa. Uudelleenjärjestelyjen tueksi tehdään Lahti Events Oy:ssä ylimääräinen tilintarkastus, jaoston puheenjohtaja Jorma Ratia kertoo.

– Jaosto pitää tärkeänä varmistaa, että Lahti Events Oy valvoo huolellisesti saataviaan KymiRing Oy:ltä ja tarvittaessa käynnistää niihin liittyviä prosesseja.

Liitteenä päätösteksti.

Lisätietoja:

Jorma Ratia, puheenjohtaja, Konserni- ja tilajaosto
p. 044 716 1215