Akavalaisia asiantuntijoita ja esihenkilöitä edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO on julistanut koko kunta-alaa koskevan toistaiseksi voimassa olevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.

Nyt jo neljännen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon tavoitteena on vauhdittaa kuntasektorin jumiutuneita virka- ja työehtoneuvotteluja.

Maanantaina 18. huhtikuuta alkava, toistaiseksi voimassa oleva kielto koskee JUKOn osalta seuraavia sopimusaloja:
kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES
kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS
sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus.

Myös JHL ja Jyty ovat ilmoittaneet vastaavasta painostustoimesta. Edellinen ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi sunnuntaina.

JUKOn kuntalakot Kuopiossa ja Tampereella alkoivat tänään

JUKOn kahden vuorokauden mittaiset lakot Kuopiossa ja Tampereella alkoivat tiistaina ja päättyvät keskiviikkona puoliltaöin. Lakot koskevat laajaa joukkoa JUKOn jäsenliittojen akavalaisia kuntatyöntekijöitä eri toimialoilta.

– Nämä ihmiset pyörittävät kuntien ja kuntalaisten arkea. Vuosikausia heidän ansiokehityksensä on jäänyt jälkeen yksityisestä sektorista. Se on epäreilua ja tilanteen korjaaminen vaatii palkkaohjelmaa, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen painottaa.

Jotta sopimuskiistaan löytyy ratkaisu, JUKOlle on tärkeää myös, että sovittelu turvaa jatkossa toimivan neuvottelujärjestelmän kuntiin ja hyvinvointialueille.

– Tulevaisuuden haasteet ovat kovia, eivätkä kuntapalkansaajat ja työnantajat tarvitse hajaannusta vaan yhtenäisyyttä, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren huomauttaa.

Kunta-alan työriitojen sovitteluun asetettiin sovittelulautakunta viime perjantaina. Lautakunnan puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Kevään lakkoaalloissa jopa 81 000 kuntapalkansaajaa

Jos kunta-alan yli 420 000 palkansaajan uudesta virka- ja työehtosopimuksesta ei synny sopua ensi maanantaihin 18. huhtikuuta mennessä, seuraavat lakkopaikkakunnat ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen 19.–25. huhtikuuta.

JUKOn, JHL:n ja Jytyn ilmoittamat lakonuhat eri puolilla Suomea koskevat yhteensä jopa 81 000:ta kuntapalkansaajaa.

Kuntasektorilla sopimuksista neuvottelevat palkansaajien pääsopijajärjestöt JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty) ja Sote ry (Super, Tehy, SPAL) yhdessä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa.

Kommenttipyynnöt ja lisätiedot

JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) | 0500 652 872 | Twitter @OlliLuukkainen

JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren | 040 568 2798 | Twitter @marialofg @JUKOry

Monista yleisön suosikkielokuvista tunnetun JP Siilin (Veljeni vartija, 2018, Sel8nne, 2013, Härmä, 2012, ja Ganes, 2007) ohjaama ja käsikirjoittama Sieniretki saa ensi-iltansa elokuvateattereissa kautta maan parhaaseen sienestysaikaan, 30. syyskuuta. Sieniretki on tajuntaalaajentava boomerikomedia kaikille aikuisille.

Komediassa nähdään retkikunta maan eturivin näyttelijätähtiä. Pääosia esittävät Martti Suosalo ja Ville Myllyrinne. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Satu Silvo, Minttu Mustakallio, Jaana Saarinen, Anu Sinisalo, Vesa Vierikko ja Eero Ritala.

Sieniretkessä Martti Suosalo on PJ, urakuopassa kivistelevä elokuvakäsikirjoittaja. Ville Myllyrinne on Jami, menestyvä autokauppias, PJ:n paras ystävä. Molemmat ovat kyllästyneet siihen, miten piinallisesti oma pää on jämähtänyt uomiinsa. He päättävät tehdä asialle jotakin ja vuokraavat saaristosta mökin viikonlopuksi, räjäyttääkseen tajuntansa — taikasienillä. Pieni irtiotto miesten kesken karkaa käsistä, kun useat sattumat kääntävät heidän suunnitelmansa päälaelleen.

Hulvattomien käänteiden täplittämän kaverikomedian ytimessä kuplii miesten syvä ystävyys ja haave siitä, että vielä keski-iässäkin voi muuttua tai peräti oppia jotakin uutta.

- Kun käsikirjoittajan nimi on PJ, niin pakkohan se on myöntää, että tarinan päähenkilöillä on esikuvansa. Jossakin autokauppias Jaminkin taustoilla häämöttää paras ystäväni Sami – joka tosin ei ole autokauppias, paljastaa Siili.

– Tarina tietenkin on sepitettä, jota kirjoittaessani en osannut haaveillakaan siitä täysosumasta, että näitä kaveruksia löytyisi näyttelemään napakymppipari, Martti Suosalo ja Ville Myllyrinne. Ensimmäisestä yhteisestä harjoituksesta alkaen oli selvää, että näiden kahden välinen kemia on jotakin erityistä. Ohjaajan tehtävä tällaisessa tilanteessa on astua sivuun, antaa taikojen tapahtua ja nauttia.

Sieniretken näyttämönä toimii maailman uljain saaristo: elokuva on kuvattu Turussa ja Kemiönsaaren Kasnäsissä kesällä 2021.

– Elokuva tapahtuu saaristossa, joka on minun keskeinen sielunmaisemani. Erityisesti ulomman saariston lumoava karuus ja rannattomuus kutsuvat kerta toisensa jälkeen luokseen. Sieltä on vaikea lähteä ja sinne haluaa heti uudelleen, Siili kertoo.

Sieniretki on levitysyhtiönäkin tunnetun Aurora Studiosin oma elokuvatuotanto, jonka tuottaja on Severi Koivusalo. JP Siilin Sepite Oy on mukana elokuvan yhteistuottajana. Hankkeen vastaavia tuottajia ovat Aurora Studiosin Petri Kemppinen, Roosa Toivonen ja Ari Tolppanen.

Myöhemmin teatterilevityksen jälkeen elokuva tulee yksinoikeudella katsottavaksi Elisa Viihteen vuokraamoon ja Elisa Viihde Viaplay -suoratoistopalveluun.

Linkki elokuvan lehdistömateriaaleihin löytyy tämän tiedotteen lisätiedoista. Lisää lehdistövalokuvia sekä elokuvan mediainfo ja traileri julkaistaan alkukesästä.

LISÄTIEDOT

SIENIRETKI

Elokuvateattereissa kautta maan 30.9.2022

Kuvattu kesällä 2021 Turussa ja Kemiönsaaren Kasnäsissa

LEHDISTÖMATERIAALI

Filmikamarin pressipalvelussa sekä tämän tiedotteen liitteenä.


ONLINE

Instagram1: @elokuviin
Instagram2: @aurorastudiosfi
Facebook: @aurorastudiosfinland

#sieniretki #sieniretkielokuva #boomerikomedia #loputonviikonloppu #tuplabuukkaus

SYNOPSIS 

Sieniretki on JP Siilin ohjaama ja käsikirjoittama tajuntaalaajentava boomerikomedia kaikille aikuisille.

Martti Suosalo on PJ, elokuvakäsikirjoittaja. Ville Myllyrinne on Jami, autokauppias, PJ:n paras ystävä. Molemmat ovat kyllästyneet siihen, miten piinallisesti oma pää on jämähtänyt uomiinsa. He päättävät tehdä asialle jotakin ja vuokraavat saaristosta mökin viikonlopuksi, räjäyttääkseen tajuntansa — taikasienillä. Pieni irtiotto miesten kesken karkaa käsistä, kun useat sattumat kääntävät heidän suunnitelmansa päälaelleen.

Hulvattomien käänteiden täplittämän Sieniretken ytimessä kuplii miesten syvä ystävyys ja haave siitä, että vielä keski-iässäkin voi muuttua. Retken näyttämönä toimii maailman uljain saaristo. 

Suosalon ja Myllyrinteen lisäksi elokuvassa nähdään Satu Silvo, Minttu Mustakallio, Jaana Saarinen, Vesa Vierikko, Anu Sinisalo ja Eero Ritala. Sieniretken on tuottanut Severi Koivusalo. Turussa ja Turun saaristossa kesällä 2021 kuvattu elokuva on Aurora Studiosin tuotantoa ja se saa ensi-iltansa elokuvateattereissa syksyllä parhaaseen sienestysaikaan, 30.9.2022.

TYÖRYHMÄ

Ohjaus ja käsikirjoitus: JP Siili

Rooleissa: Martti Suosalo, Ville Myllyrinne, Satu Silvo, Minttu Mustakallio, Jaana Saarinen, Anu Sinisalo, Vesa Vierikko ja Eero Ritala

Kuvaus: Mika Orasmaa

Lavastussuunnittelu: Markus Packalén

Pukusuunnittelu: Ninni Lahtinen

Maskeeraussuunnittelu: Minna Pilvinen

Leikkaus: Joona Louhivuori

Äänisuunnittelu: Juha Hakanen

Musiikki: Tuomas Kantelinen

Tuottaja: Severi Koivusalo / Aurora Studios

Yhteistuottaja: JP Siili / Sepite

Vastaavat tuottajat: Petri Kemppinen, Roosa Toivonen ja Ari Tolppanen / Aurora Studios

Levitys ja markkinointi: Aurora Studios

LISÄTIEDOT, HAASTATTELUPYYNNÖT JA MATERIAALITIEDUSTELUT

Sanna-Maria Rantanen

Sieniretki-elokuvan lehdistötiedotus

HYPR Agency c/o Aurora Studios

sieniretki.tiedotus@aurorastudios.fi

Uimahalli Koskikara palvelee asiakkaita myös pääsiäisenä. Lipunmyynti on avoinna perjantaista maanantaihin kello 12.00 – 16.30. Uintiaika päättyy tunnin kuluttua lipunmyynnin sulkeuduttua. Tämän jälkeen on vielä puoli tuntia aikaa saunomiseen ja pukeutumiseen. Uimahallilta tulee poistua kello 18 mennessä.

Muistathan, että uimahallilipun hintaan sisältyy myös kuntosalin käyttö.

Lisätietoja:
Uimahallin kahvio p. 040 712 2521
Liikunnanohjaajat p. 040 712 2522

Hoitajajärjestöjen Tehy ry:n ja SuPer ry:n lakko on laajenemassa pääsiäisen jälkeen myös Pohjois-Karjalaan, ellei valtakunnallisissa työsopimusneuvotteluissa päästä ratkaisuun ennen sitä. Järjestöt esittivät lakon siirtämistä pääsiäisen pyhien yli Kuntatyönantajalle, joka hyväksyi esityksen lakon siirtämisestä. Ellei sopua synny, alkaa Siun soteakin koskeva lakko keskiviikkona 20.4.2022 klo 6 ja päättyy keskiviikkona 4.5.2022 klo 6.

Valtakunnallisesti myös lakkorajaus on täsmentynyt, ja lakko tulisi koskemaan erikoissairaanhoitoa. Esimerkiksi terveysasemien ja sosiaalitoimistojen toiminta sekä ikäihmisten hoivapalvelut ovat jäämässä lakon ulkopuolelle.

Työsopimusneuvotteluja käydään valtakunnan tasolla, sen sijaan paikallisesti neuvotellaan lakon aikana tehtävästä suojelutyöstä, jolla turvataan asiakas- ja potilasturvallisuus pohjoiskarjalaisten hengen ja terveyden kannalta välttämättömissä palveluissa.

– Paikalliset neuvottelut suojelutyöstä ovat edenneet hyvässä hengessä, siitä kiitos paikallisille pääluottamusmiehillemme. Suojelutyön henkilömääristä ja vuorovahvuuksista ei kuitenkaan ole vielä saatu sovittua. Sen jälkeen kun tiedämme tarkat vuorovahvuudet välttämättömissä palveluissa, pystymme etenemään käytännön järjestelyissä, Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen kertoo.

Siun soten pyrkii tiedottamaan mahdollisimman pian lakon vaikutuksista terveydenhuollon palveluihin. On mahdollista, että vastaanottoaikoja kiireettömään erikoissairaanhoitoon joudutaan perumaan nopeallakin aikavälillä, välillisiä vaikutuksia voi olla myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen kiireettömiin palveluihin. Siun soten on turvattava kiireellinen hoito sekä asiakas- ja potilasturvallisuus kaikissa olosuhteissa, myös lakon aikana.

Lisätietoja medialle:

Työnantajan edustajana Siun soteen kohdistuvia työtaistelutoimia ja niihin varautumista kommentoivat:
Neuvotteluasiat: Henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen, johanna.bjerregardmadsen@siunsote.fi, puh. 013 330 4501
Erikoissairaanhoidon varautuminen: johtajaylilääkäri, palvelujohtaja Susanna Wilen, susanna.wilen@siunsote.fi, puh. 050 387 7942

• Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n kävijädatan mukaan kotimaan rinteissä on tänä talvena laskettu jo 17 prosenttia viime vuoden ennätyskautta enemmän. Myös hiihtolomaviikoilla rikottiin kävijäennätyksiä.
• Pääsiäisestä odotetaan rinteissä vilkasta. Kevätsesonki jatkuu vappuun. 
• Laskettelun ja lumilautailun suosio on jatkanut kasvuaan. 

Hiihtokeskuksissa on vietetty tänä talvena ennätysmäärä laskettelupäiviä. Määrä ylittää jo nyt ennätyksellisen talvikauden 2020–2021, vaikka pääsiäissesonki ja laskukauden huipentava vappu ovat vasta edessä. Hiihtokeskuksista saatujen ennakkotietojen mukaan laskettelupäiviä on ollut peräti 17 prosenttia viime kautta enemmän. 

– Hyvä talvi lupaa myös hyvää pääsiäistä, etenkin kun lumitilanne on rinteissä edelleen hyvä. Myös vapun suosio kasvaa joka vuosi. Kotimaan rinteissä viihdytään aurinkoisessa kevätsäässä, SHKY:n toiminnanjohtaja Harri Lindfors toteaa. 

– Etenkin kuluvan ja edellisen kauden kotimaan suosiota voidaan selittää erinomaisilla rinne- ja lumiolosuhteilla. Lisäksi hiihtokeskukset loivat koronaturvalliset olosuhteet kiireisilläkin viikoilla. Kaudella 2021–2022 myös ulkomaalaisten laskijoiden määrä on selvästi noussut useissa keskuksissa, Lindfors kertoo.

SHKY:n viime vuonna teettämän laskettelijatutkimuksen mukaan vuodesta 2018 vuoteen 2021 lajin harrastajamäärien kasvu on ollut noin 20 prosenttia. Kehittyneen lumetusteknologian, viime kausien hyvän lumitilanteen ja kotimaanmatkailun nousun lisäksi suosiota selittävät lajin sisäiset muutokset.

– Laskettelu ja lumilautailu houkuttelevat niin uusia kuin kokeneita laskijoita yhä useammin mäkeen. Esimerkiksi lumilautailun suosio on kasvanut merkittävästi, kun laskettelijatutkimuksen mukaan lumilautailijoiden määrä on kasvanut peräti 52 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2021. Lisäksi vapaalaskun suosio on noussut huomattavasti, mihin monet keskukset ovat reagoineet nopeasti.

Äänekosken kaupunki tiedottaa 12.4.2022

Heti vapaa julkaistavaksi

Kiinteistöjen tarkistusmittaukset jatkuvat vapun jälkeen

Äänekosken kaupungin kiinteistöjen tarkistusmittauksia jatketaan vapun jälkeen 2.5.2022 Äänekosken ja Suolahden keskusta-alueilla. Maastokäynnit toteutetaan kuuden viikon aikana touko-kesäkuussa.

Äänekosken kaupungin kiinteistöselvityshanke aloitettiin 2018 ja tähän mennessä 2317 kiinteistöä on mitattu. Tarkistusmittauksia jatketaan tänä keväänä Markkamäen, Karhunlähteen, Piilolanniemen sekä Suolahdessa Suojarinteen, Mutapohjan ja Honkolan alueen kaikilla kiinteistöillä (katso kartat liitteenä). Kiinteistöselvityshanke tuo osaltaan tasapuolisuutta kaikkien kaupungin kiinteistön omistajien kesken.

Kiinteistöjen omistajille ei lähetetä erikseen tiedotetta tai tarkempaa ajankohtaa mittauksista. Omistajan ei ole välttämätöntä olla paikalla, koska mittaukset tehdään ulkoapäin. Jos pihalla on koira tai on muuta varottavaa, voi toki olla yhteyksissä etukäteen. Jos omistaja ei ole mittaushetkellä paikalla, kolmehenkinen mittausryhmä jättää kirjeen käynnistä. Mittaajat ovat kaupungin ja FCG:n työntekijöitä.

– Rakennukset mitataan ja samalla tarkistetaan, onko rekisterissä virheellisyyksiä ja ovatko rakennukset rakennuslupien mukaiset, Äänekosken kaupungin rakennustarkastaja Ville Vähätiitto kertoo. Virheelliset tiedot korjataan kaupungin kiinteistörekisteriin, josta ne päivittyvät eteenpäin väestötietojärjestelmään, verohallintoon ja maanmittauslaitokselle.

– Mahdolliset päivitetyt tiedot näkyvät kiinteistöverotiedoissa. Jos on puuttuvia rakennuslupia, tai muita toimenpiteitä pyydetään käynnin jälkeen, ollaan kiinteistönomistajaan yhteydessä kirjeitse, Vähätiitto sanoo.

Suurin osa muutostarpeista koskee piharakennuksia, vajoja, varastoja tai asuinrakennusten laajennusosia. Jos rakennus on liian lähellä rajaa, siitä tulee olla kirjallinen suostumus naapurilta, eikä suullinen lupa enää riitä.

– On kiinteistön omistaja etu, että kiinteistöstä on oikeat tiedot rekistereissä ja se on kaavan mukainen. Sillä on vaikutusta esimerkiksi vakuutuksiin, myyntiin tai jos haluaa rakentaa tontille jotain uutta, Vähätiitto sanoo.

Rakennusluvat kannattaakin hoitaa kuntoon jo rakentamisvaiheessa. Myöhemmin niiden hakeminen on työläämpää ja hieman kalliimpaakin.

Lisätietoja:

Rakennustarkastaja Ville Vähätiitto, 0400 649495, ville.vahatiitto@aanekoski.fi

Kuva:

– On kiinteistön omistaja etu, että kiinteistöstä on oikeat tiedot rekistereissä ja se on kaavanmukainen. Sillä on vaikutusta esimerkiksi vakuutuksiin, myyntiin tai jos haluaa rakentaa tontille jotain uutta, Äänekosken kaupungin rakennustarkastaja Ville Vähätiitto muistuttaa.

Kartat:

Kartat kiinteistöistä, joihin tehdään maastokäynnit kevään 2022 aikana. Erillistä kirjettä käynneistä ei lähetetä kiinteistönomistajille.

YTM Annette Toivosen väitöstutkimus on kansainvälisesti uraauurtava tutkimus avaruusmatkailusta. Hän esittelee erilaisia vaihtoehtoja siitä, miten kestävää kehitystä voidaan tuoda osaksi kaupallista New Space -avaruusmatkailuliiketoimintaa.  

Vuosituhannen vaihtuessa avaruusturismissa otettiin merkittävä edistysaskel. Uusi kaupallinen New Space -avaruusliiketoiminta kehittyi ja perinteisten avaruusvaltioiden rinnalle nousivat yksityisomisteiset avaruusyritykset. Tunnetuimmat yritykset SpaceX, Blue Origin ja Virgin Galactic aloittivat omat avaruusmatkailulentonsa vuonna 2021. Alalle ennustetaan tulevaisuudessa jopa miljardien dollarien liikevaihtoa.

Samanaikaisesti kun avaruusmatkailu tarjoaa postmodernille matkailijalle uusia elämyksiä, kansainväliset ilmastoraportit antavat tulevaisuudesta synkkiä ennusteita, ja kestävää kehitystä peräänkuulutetaan yhä vahvemmin. Teollisuudessa pyritään ympäristöystävällisempiin energia-ja päästöratkaisuihin ja yhteiskunnallisen yritysvastuullisuuden sekä lainsäädännön merkitys korostuvat. Toivonen tarkasteli tätä haastavaa asetelmaa tutkimuksessaan ja selvitti, millaiset mahdollisuudet New Space -matkailuliiketoiminnalla on toimia kestävän kehityksen mukaisesti.  

Tulevaisuuden skenaariot kestävän New Space -matkailuliiketoiminnan toteuttamiseksi

Matkailun kasvaessa myös sen negatiiviset ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet. Toivonen painottaakin, että New Space -matkailuliiketoiminta tulisi heti alusta suunnitella niin, että se mukailee olemassa olevia matkailualan kestävän kehityksen linjauksia. Matkailuliiketoiminnan kestävyyttä voidaan edistää usealla eri tavalla. 

– Korostaisin erityisesti kolmea keskeistä tapaa, joilla voimme tukea kestävyyttä: luomalla kansainvälisesti sitovaa avaruuslainsäädäntöä, huomioimalla toiminnassa globaalin oikeudenmukaisuuden sekä tukemalla ilmastonmuutoksen huomioivan virtuaali- ja avaruusteknologian kehittämistä, tarkentaa Toivonen.

Näistä viimeinen, eli teknologia erilaisine virtuaalimaailmoineen, tarjoaa mahdollisuuksia myös uudenlaisten avaruuselämysten luomiseen – etenkin, kun konkreettinen avaruusturismi rajautuu vain varakkaimpiin matkailijoihin.

Suomen rooli kestävän avaruusliiketoiminnan edistämisessä

Piensatelliittiteknologian kehitys ja kaupallisen avaruusliiketoiminnan edistys mahdollistivat sen, että myös Suomi liittyi perinteisten avaruusvaltioiden joukkoon vuonna 2017.

– Suomi voisi sisällyttää Lapin revontulimatkailun osaksi kansainvälistä New Space -toimintaansa. Maanpäällisenä avaruuselämyksenä se kietoutuu jo kestävyyteen, ja kokemuksena sitä voisi tehostaa erilaisten teknisten innovaatioiden avulla.

Yksi Suomen avaruusstrategian tavoitteista on luoda kilpailukykyinen ympäristö tulevaisuuden kaupalliselle avaruusliiketoiminnalle, painottaen etenkin kestävää kehitystä mukailevia toimintamalleja.

Tietoa väitöksestä

YTM Annette Toivosen akateeminen väitöskirja ”The emergence of New Space: A grounded theory study of enhancing sustainability in space tourism from the view of Finland” tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22. huhtikuuta klo 9 alkaen luentosalissa LS3 (Yliopistonkatu 8). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Ian Yeoman Victoria University of Wellington -yliopistosta Uudesta Seelannista ja kustoksena professori Outi Rantala Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä: https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos

Tilaisuuden jälkeen on kahvitarjoilu ravintola Fellissä.

Tietoa väittelijästä

Annette Toivonen työskentelee matkailun liiketoiminnan lehtorina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Toivonen tunnetaan Suomessa avaruusmatkailun asiantuntijana, ja hän on kirjoittanut aiheesta myös tietokirjan ”Sustainable Space Tourism – An Introduction” (2020, UK). Lisäksi hän toimii vierailevana päätoimittajana Integrated Environmental Assessment and Management (IEAM) – tiedejulkaisun avaruusmatkailua käsittelevässä teemanumerossa. 

Lisätietoja

Annette Toivonen
p. 045 6349 519
annette.toivonen(at)haaga-helia.fi

Tietoa julkaisusta

Annette Toivonen: The emergence of New Space - A grounded theory study of enhancing sustainability in space tourism from the view of Finland. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 336. ISBN: 978-952-337-311-2, ISSN 1796-6310. University of Lapland, Rovaniemi 2022.

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-311-2

Digita tekee huoltotöitä Pihtiputaan radioasemalla 19.4.–3.6.2022 Työturvallisuuden takaamiseksi asemalta välitettäville radiokanaville aiheutuu arviolta 10 minuutin mittainen katkos töiden alkaessa 19.4.2022 ja päättyessä 3.6.2022. Teemme verkkojen huoltotöitä säännöllisesti varmistaaksemme luotettavat radio- ja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa.

Katkos vaikuttaa Pihtiputaan asemalta lähetettäviin seuraaviin radiokanaviin:

Yle Puhe, Yle Radio 1, Yle Radio Suomi, Yle Radio Vega, YleX, Radio City, Radio Nova

Karttapalvelustamme voit tarkastaa helposti kanavien peittoalueet ja ajankohtaiset huoltotiedot https://www.digita.fi/verkkojen-saatavuus/radion-kartta-ja-kanavat/

Digita pahoittelee katkoksista aiheutuvaa haittaa ja pyrkii pitämään katkokset mahdollisimman lyhyinä. 

Median yhteydenotot:

Markkinointi- ja viestintäjohtaja Minna Flink, p. 040 742 8849, minna.flink(a)digita.fi

Kuluttajat:
Digita Info
ma-pe klo 8.00-20.00
p. 020 411 7676
info@digita.fi  

Puhelun hinta Digita Infoon on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta.

Disney+ ilmoitti tänään, että palkitun komediasarjan Atlantan 3. tuotantokausi saa ensi-iltansa Suomessa 29. kesäkuuta Disney+ -palvelun Star-valikoimassa.    

Lue alkuperäinen tiedote kokonaisuudessaan: 

HELSINKI, Finland (12.4.2022) - Disney+ today announced that the third season for the award-winning hit comedy series “Atlanta,” is set to premiere on the 29th of June exclusively on Disney+ under the Star banner in Finland.

Taking place almost entirely in Europe, season three finds “Earn” (Donald Glover), “Alfred / ‘Paper Boi’” (Brian Tyree Henry), “Darius” (LaKeith Stanfield) and “Van” (Zazie Beetz) in the midst of a successful European tour, as the group navigates their new surroundings as outsiders, and struggle to adjust to the newfound success they had aspired to.

“Atlanta” is executive produced by Donald Glover, Stephen Glover, Hiro Murai, Stefani Robinson, Paul Simms and Dianne McGunigle. “Atlanta” is produced by FX Productions.

In its most recent season in 2018, the 14 Emmy® nominations for “Atlanta” were the most of any comedy series. Through its first two seasons, “Atlanta” has won five Emmy Awards as well as two Golden Globe® Awards, two AFI Awards, Peabody, PGA, WGA, TCA, NAACP and Critics’ Choice Awards.

Robust parental controls ensure that Disney+ remains a suitable viewing experience for everyone in the family. Subscribers can set access limits on mature content and create PIN protected profiles, alongside the already existing Kid Profiles, to give parents and guardians peace of mind.

About Disney+

Disney+ is the dedicated streaming home for movies and shows from Disney, Pixar, Marvel, Star Wars, and National Geographic, along with The Simpsons and much more. In select international markets, it also includes the new general entertainment content brand, Star. The flagship direct-to-consumer streaming service from The Walt Disney Company, Disney+ is part of the Disney Media & Entertainment Distribution segment. The service offers an ever-growing collection of exclusive originals, including feature-length films, documentaries, live-action and animated series, and short-form content. With unprecedented access to Disney’s long history of incredible film and television entertainment, Disney+ is also the exclusive streaming home for the newest releases from The Walt Disney Studios. And through Star, it offers the latest from 20th Century Studios, Disney Television Studios, FX, Searchlight Pictures, and more. For more, visit disneyplus.com, or find the Disney+ app on most mobile and connected TV devices.

MEDIA CONTACTS

OSG Viestintä / Disney+ PR 
disneypluspr@osg.fi  

Mattias Vestin 
Mattias.Vestin@disney.com    

Aurora Stark 
Aurora.Stark@disney.com   

Kiertotalousenergiayhtiö Vantaan Energian tavoitteena on luopua fossiilista polttoaineista energiantuotannossa vuoteen 2026 mennessä ja edetä siitä kohti hiilinegatiivisuutta vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisista polttoaineista luopumisella on positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi vaikutus myös lämmön hintavakauteen: jätteiden energiahyötykäyttö, monipuolinen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen sekä irtaantuminen fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen muutoksista mahdollistavat Vantaan Energian asiakkaille vakaan lämmön hinnan myös tulevaisuudessa.

Jätevoimalan laajennus ja Lämmön kausivarasto ovat Vantaan Energian Fossiiliton 2026 -hankekokonaisuudessa merkittävässä roolissa takaamassa hintavakaan kaukolämmön Vantaalla myös tulevaisuudessa. Tänä keväänä valmistuva Jätevoimalan laajennus hyödyntää energiantuotannon raaka-aineena kotimaista, kierrätykseen kelpaamatonta kaupan ja teollisuuden energiajätettä ja kasvattaa Vantaan Energian kapasiteettia jätteen energiahyötykäytölle siinä määrin, että se mahdollistaa kivihiilestä luopumisen jo kevään aikana. Suurempi käsittelykapasiteetti takaa riittävän energiantuotannon tuottamaan lämmön koko Vantaan alueen kaukolämmön tarpeeseen. Vantaalainen kaukolämpö tulee Jätevoimalalta.

Lämmön kausivarasto on maan alle sijoittuva noin miljoonan kuution kokoinen lämpöenergian kausivarasto, jonne varastoidaan kesäaikaan muun muassa aurinko-, tuuli- ja hukkalämmön lähteistä saatavaa uusiutuvaa energiaa. Energiaa varastoidaan alhaisen lämmitystarpeen aikana ja varastoitu lämpö hyödynnetään talvikaudella lämmöntarpeen ollessa suuri. Kesäajan lämpöenergian varastoiminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisen, sillä se korvaa maakaasun käytön talvikaudella.

Jätevoimalan laajennuksen käyttöönotto ja vuonna 2026 valmistuvaksi suunniteltu Lämmön kausivarasto mahdollistavat fossiilisista polttoaineista luopumisen. Sen lisäksi, että fossiilisista polttoaineista luopuminen kasvattaa yhtiön energiaomavaraisuutta, niiden käytön lopettamisen myötä energiantuotannon päästöt vähenevät. Lisäksi irtaantuminen fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintojen muutoksista mahdollistaa Vantaan Energian asiakkaille vakaan lämmön hinnan myös tulevaisuudessa.

- Asiakkaan näkökulmasta kaukolämpö on erinomainen lämmitysmuoto niin hintavakautensa kuin ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Lämpöverkko toimii ilmastoystävällisen lämmön jakelukanavana ja siihen voidaan tulevaisuudessa liittää uuden teknologian mukaisia energiantuotantolähteitä. Lämpöverkon välittämä lämpö ei siis ole sidottu tiettyyn tuotantomuotoon, vaan se jakaa aina uusimman innovatiivisen teknologian mukaan tuotettua lämpöverkkoon liitettyä lämpöenergiaa. Vantaalaiset saavat jo nyt nauttia pääkaupunkiseudun vähäpäästöisimmästä ja edullisimmasta lämmöstä, toteaa Vantaan Energian Kaupunkienergian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.

Lisätietoja:
Kalle Patomeri
liiketoimintajohtaja, Kaupunkienergia, Vantaan Energia Oy
kalle.patomeri@vantaanenergia.fi
p. 050 529 4158

Kuva- ja haastattelupyynnöt: viestinta@vantaanenergia.fi 

Varte Oy ja Lemiro Oy Ab ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen koskien toimitiloja Vantaalla, joiden käyttäjänä on Veho Oy Ab. Varte urakoi Ansakuja 3:ssä sijaitseviin Vehon toimitiloihin laajennuksia ja muutostöitä. Hanke toteutetaan suunnittelun sisältävänä projektinjohtourakkana.

”Toteutimme Veholle Vantaalle juuri merkittävän kokoisen hankkeen, joten on hienoa, että jatkumoa yhteistyölle löytyi ja, että tilaaja on ollut tyytyväinen toimintaamme”, kertoo Varten toimitilarakentamisen johtaja Mikko Sirviö.

Hanke käsittää yhteensä noin 1 300 m² toimitila laajennuksen, uusien katosrakenteiden rakentamisen sekä nykyisen noin 4 700 m² suuruisten tilojen muutostyöt. Uuteen laajennusosaan tulee henkilö- ja hyötyajoneuvojen korjaus- ja maalaamotilat. Nykyiset raskaankaluston korjaamotilat muutetaan henkilö- ja hyötyajoneuvojen korjaamotiloiksi.

”Yhteistyö Varten kanssa on toiminut ja on hienoa, että vanhojen toimitilojen laajennukselle löytyi helposti urakoitsija, kenen kanssa suunnittelua on voitu tehdä yhdessä”, kertoo Vehon kiinteistöpäällikkö Markku Onnelainen.

Hankkeelle on lainvoimainen rakennuslupa jo olemassa ja työt on aloitettu. Kohteen arvioitu valmistuminen on helmikuussa 2023.

Lisätietoja:

Varte Oy, Mikko Sirviö, johtaja toimitilarakentaminen, mikko.sirvio@varte.fi
Veho Oy Ab, Markku Onnelainen, kiinteistöpäällikkö, markku.onnelainen@veho.fi

Suomalaisilla erikoiskaupan yrityksillä pitää olla rohkeutta hakea kasvua toteaa EVAn johtaja Emilia Kullas kolumnissaan Edun uutiskanavalla.

Erikoiskaupan liitto Edun uutiskanavan kolumnissaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas hakee syytä sille, miksi Ruotsissa sijoitetaan tuntuvasti kasvuyrityksiin mutta Suomessa ei. Hän löytää selityksen ruotsalaisten yrittäjien paksummista lompakoista, jotka syntyvät heidän myydessään yrityksiään. 

”Meillä on liian pieni joukko yksityishenkilöitä, jotka voisivat sijoittaa kasvaviin yrityksiin tuntuvia summia”, Kullas kirjoittaa.

Suomessa yrityskaupoista jää omistajille huomattavasti pienempiä summia kuin Ruotsissa – syynä osin verotus, Kullas kirjoittaa.

Emilia Kullas pitääkin pääomien puutetta suurimpana esteenä suomalaisten yritysten kasvulle. Hänen mukaansa Suomen pitäisi helpottaa yrittämistä ja työllistämistä keventämällä verotusta. EVA on ehdottanut esimerkiksi yhtiöverotuksen kevennystä 15 prosenttiin ja pääomatuloveron laskua 30 prosenttiin. Kullas näkee, että verotusta pitää keventää, jotta Suomeen syntyy uusia menestysyrityksiä. Yrittämisen ja työnteon lisäämisellä saadaan lisää verotuloja, vaikka veroastetta lasketaan.

Kullas on myös huolissaan siitä, että Elinkeinoelämän keskusliiton yrityskyselyssä alle puolet pk-yrityksistä kertoi tavoittelevansa liikevaihdon kasvua. "Kiihtyvän inflaation keskellä se tarkoittaa, että yrittäjä on valmis tekemään jatkuvasti kutistuvaa tulosta. Yrityksen pitää joko kasvaa tai kuihtua”, Kullas kirjoittaa.

Koronan jälkeen erikoiskaupassa on kuitenkin ollut havaittavissa myös ilahduttavia merkkejä kivijalkakaupan elpymisestä. Kullas mainitsee kolumnissaan muun muassa Ruohonjuuri-ketjun, joka hakee kasvua avaamalla uusia kivijalkamyymälöitä. Muotialalla Marimekko on Kullaksen mukaan hyvä esimerkki erikoiskaupan yrityksestä, joka on onnistunut kasvattamaan ulkomaan myynnin osuutta liikevaihdostaan.

Rovaniemellä Rantavitikan koululla yläasteen oppilas on puukottanut toista oppilasta ruokatauon aikana ruokalassa tiistaina. Poliisi tiedotti asiasta 12.4. klo 12.20 verkkosivuillaan. Poliisi tiedottaa asiasta lisää myöhemmin.

Rovaniemen kaupunki on järjestänyt Rantavitikan koulun oppilaille ja henkilökunnalle kriisiapua. Myös oppilaiden huoltajia on tiedotettu asiasta. 

Kaupunki on avannut nuorille kriisipisteen Rantavitikan koululle, jonne kuka tahansa nuori voi mennä juttelemaan tilanteesta ja käsittelemään siihen liittyviä tunteita. Kriisipiste on avoinna 12.4. klo 24:een asti. 

“Teemme kaikkemme, että koulun oppilaat ja henkilökunta saavat tarvitsemansa tuen tässä tilanteessa”, sanoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. 

Myös seurakunnan kahvila Katutaso (Kansankatu 17) on avoinna tänään klo 14 alkaen, jotta nuorilla on mahdollista purkaa asiaa myös seurakunnan piirissä. 

Lisätietoa:
Antti Määttä, kaupunginjohtajan sijainen, antti.maatta@rovaniemi.fi, p. 040-7013595

Rykmentinpuistoon rakennettava monitoimikampuksen suunnittelu etenee. Monitoimikampus toteutetaan elinkaarihankkeena, jonka neuvotteluvaiheessa on mukana useita palveluntuottajaehdokkaita. Neuvotteluvaiheessa hanketta kehitetään yhdessä palveluntuottajaehdokkaiden kanssa.

Kampuksesta suunnitellaan oppimiseen kannustava monikäyttöinen ympäristö

Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä eri palvelutuottajien tuottamia suunnitelmia kehitetään ja lopuksi julkaistaan tarjouspyyntö, jonka perusteella palveluntuottajaehdokkaat antavat tarjouksensa. 

Tilat suunnitellaan noin tuhannelle oppilaalle, joista osa on erityisen tuen oppilaita. Tilasuunnittelun tavoitteena on tilojen monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus, jolloin ne palvelevat kouluaikojen ulkopuolella eri käyttäjäryhmiä vastaten esimerkiksi iltakäytön tarpeisiin. 

– Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kunta tilaajana kehittää suunnitelmia yhdessä palveluntarjoajien kanssa. Kampuksen lopullinen arkkitehtuuri ja muut suunnittelulliset ratkaisut vahvistuvat vasta tarjouskilpailun voittajan valinnan yhteydessä, kertoo projektia vetävä Jyri Olkkonen Tuusulasta.

Lopullinen hankintapäätös ratkaistaan ennalta asetettujen kriteerien perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun hyväksi. Palveluntuottaja sekä rakentaa että ylläpitää kampusrakennuksen ja vastaa sen olosuhteista noin 20 vuoden ajan. Hankintapäätöksen arvioidaan olevan kunnanvaltuuston käsiteltävänä joulukuussa 2022.

Perusopetuksen on suunniteltu käynnistyvän Rykmentinpuistossa syyslukukaudella 2025. Koulun yhteyteen tulee lisäksi tilat kahdelle esikouluryhmälle. Pihalle tulee lähiliikuntapaikka. Kampusrakennukseen toteutetaan myös taidekokonaisuus. Teosten taiteilijat valitaan erikseen.

Tutustu tuusula.fi

Lisätiedot

Jyri Olkkonen, p. 040 314 3555, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Syksyllä 2021 kylvettiin ennätysmäärä syyskasveja. Myös syysrukiin kylvöala kasvoi, mutta kylvetty 27 300 hehtaarin ala on pitkässä juoksussa varsin keskimääräinen. Ruiskasvustojen talvehtiminen alkoi suotuisasti joulukuun pakkasissa, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Itsekin ruista viljelevän Matikaisen mukaan Etelä-Suomessa miltei lumettomat pellot routautuivat puoleen metriin asti. Muualla ohuempi lumikerros hidasti maan jäätymistä. ”Vaikka nyt runsaslumisilla alueilla routa onkin jo sulanut, rukiin oraissa tuskin tulee esiintymään merkittäviä lumihometuhoja”, arvioi Matikainen.  

Talven aikana lämpötilat sahailivat useaan kertaan pakkasesta suojaan. Osa lumesta ehti sulaa ennen uutta pakkasta. Koska maa oli roudassa, vesi ei päässyt imeytymään maahan ja tästä syystä pelloille alkoi muodostua jäätä myös lohkojen korkeimmille kohdille. Jääkerrokset vahvistuivat useaan otteeseen talven aikana. Runsaslumisilla alueilla jääongelmia on merkittävästi vähemmän.

Miten oraat säilyvät jääkannen alla?

”Viime vuonna ensimmäisiä lannoituksia rukiille aloiteltiin jo huhtikuun alussa”, muistelee Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen. ”Tänä vuonna tilanne on toinen ja mietteissä on lähinnä, miten syyskasvit ovat talvehtineet varsin poikkeavissa olosuhteissa”, Laurinen toteaa. Hänen mukaansa ruis on syyskasveista kuitenkin kaikkein talvenkestävin, joten periaatteessa ruiskasvustoilla pitäisi olla muita kasveja paremmat mahdollisuudet selviytyä. Tämä toki edellyttää, että kasvusto on ollut syksyllä kunnossa.

Pro Ruis yhdistyksen Lasse Matikaisen mukaan ei voi tietää, miten nyt ”pakastimessa” olleet oraat tulevat säilymään, koska vastaavanlaisia jääkenttiä ei ole aiemmin ollut. Myös Matikainen arvioi, että ruis kestänee jäätä monia muita syyskasveja paremmin. ”Tästä on jo saatu havaintoja rannikkoalueilla, joissa osa syyskasvustoista on vapautunut lumesta ja jäästä”, hän toteaa. Säiden suhteen Matikainen toivoo nyt vesisateita ja pilvistä säätä, sillä yöpakkaset ja päivällä auringon lämpö lisäisivät talvehtimisriskiä ja lisäisivät riskiä myös rousteen muodostumiselle.

Talvehtimisessa alueellisia eroja

Vaikka talvi on ollut runsasluminen koko Suomessa, ovat rukiin talvehtimisolosuhteet olleet vaihtelevia eri puolilla maata. Työnsä puolesta Jaakko Laurinen seuraa tilannetta eri puolilla Suomea ja hän kertoo rukiin talvehtimisolosuhteiden eroavan kevättä kohti mentäessä alueellisesti: Etelä-Suomessa maa on vahvassa roudassa. Pohjoisempana lunta on runsaammin mutta sen alla routaa on vähän. Etelä-Suomessa ruiskasvustoja ehti jonkin verran tulla näkyviin ennen takatalven alkua ja tilanne on näillä pelloilla ollut lupaava. Haasteita on kuitenkin vielä edessä ja saattaa mennä toukokuulle ennen kuin tilanne selviää.

”Vaikka rukiit saatiin aikaisin kylvöön, jäi lämpösumma vajaaksi eivätkä kasvustot pensoneet

kovinkaan hyvin ja Varsinais-Suomen alueella rukiit aloittivat talvehtimisen kehnoina”, kertoo viljelijä Juho Vainio rukiin tilanteesta Perniössä sijaitsevilta viljelyksiltään. Juho voitti veljensä Kalle Vainion kanssa RUISMESTARI -tittelin vuonna 2017. ”Osa rukiista on ollut jo näkyvissä ja talvehtiminen näyttäisi onnistuneen kohtalaisen hyvin”, Juho kertoo. ”Myöhemmin keväällä pitää puntaroida, mitä kasvustoja kannattaa jättää. Jos kasvusto on kovin harva, torajyväriski on aina olemassa”, hän toteaa. Syksyn ja talven tuomien haasteiden lisäksi rannikon alueella syysviljoilla on Vainion mukaan ollut kiusana myös isot hanhilaumat.

Jos ruis tuhoutuu mitä kylvetään tilalle

Moni viljelijä odottaakin nyt, miten syyskasvien talvehtiminen on onnistunut ja totuus paljastuu lumi- ja jääkerroksen sulettua. ”Toivotaan että uusintakylvöjä ei tarvita, mutta siihen on kyllä syytä varautua”, pohtii Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. ”Jos ruiskasvusto pääsääntöisesti tuhoutuu, on koko lohkolle järkevää tehdä uuden kasvin kylvö”, pitkän viljelykokemuksen omaava Matikainen toteaa. Hän kehottaa harkitsemaan uusintakylvöjä myös, mikäli oraita jää henkiin hyvin vähän ja ne ovat heikkokuntoisia. Tällöin kasvustosta kehittyy hyvin epätasainen, jolloin torajyväriski muodostuu suureksi.

Matikaisen mukaan esimerkiksi kevätöljykasvit ovat monestakin syystä hyvä valinta uusintakylvöön. Rypsin ja rapsin siementä on hyvin saatavilla ja siemenkustannus on melko alhainen. Kotimaiselle öljykasvisadolle on myös hyvä kysyntä.

Sinustako RUISMESTARI 2022?

 Pro Ruis ry avasi RUISMESTARI 2022 -kilpailun kesällä 2021 ja ilmoittautumisia otettiin vastaan syksyllä kylvöjen jälkeen. Syksyn haastavien rukiin kylvöolosuhteiden takia Pro Ruis on päättänyt jatkaa Ruismestari 2022 -kilpailuun ilmoittautumisaikaa toukokuulle. Myös epävarman rukiin talvehtimisen ja pitkittyneiden talviolosuhteiden takia osallistuminen tulee vahvistaa toukokuun loppuun mennessä.

Moni rukiin viljelijä saattoi jättää syksyllä ilmoittautumatta RUISMESTARI 2022 -kilpailuun haastavien kylvöolosuhteiden takia. Koska olosuhteet ovat olleet kaikille samat, voi nyt hyvin talvehtineella ruiskasvustolla menestyä kilpailussa.

Kilpailun mahtavien palkintojen takia kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan: kilpailun voittaneelle Weckman Steel Oy toimittaa palkinnoksi WECKMAN WS180kg -perävaunun sekä 2.  ja 3. sijoittuneille Jopo-pyörät. Ilmoittaudu mukaan ja vahvista osallistumisesi siis toukokuun loppuun (31.5.2022) mennessä osoitteeseen info@proruis.fi!

Rukiin viljelykilpailussa on kyse syksyllä 2022 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Tulosten arvioinnin ja pisteytyksen suorittaa RUISMESTARI -raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita mm. Pro Ruis ry ja LUKE sekä kilpailun sponsorit. Lisätietoja ja kilpailun säännöt löydät osoitteesta http://www.proruis.fi/ruismestari/.

Kilpailun järjestää Pro Ruis ry. Pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Lisätiedot:
Terhi Virtanen, Pro Ruis ry projektikoordinaattori, ETM
040-5016279

Check Point Research kertoo maaliskuun haittaohjelmakatsauksessaan, että maailman yleisin haitake oli yhä Emotet, jota esiintyy jo joka kymmenennessä yritysverkossa maailmanlaajuisesti. Suomen yleisimpänä kyberkiusana jatkoi kiristysohjelma Netwalker. Pohjoismaissa hyökkäysten kohteena olivat useimmin valtionhallinto ja puolustusvoimat. Check Point varoittaa myös pääsiäisteemaisista tietojenkalasteluviesteistä.

ESPOO – 12. huhtikuuta 2022 – Maailman johtavan tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut maaliskuun 2022 haittaohjelmakatsauksensa. Tutkijat raportoivat, että Emotet jatkaa voittokulkuaan suosituimpana haittaohjelmana ja vaikuttaa jo 10 prosenttiin organisaatioista maailmanlaajuisesti. Määrä on kaksinkertainen helmikuuhun verrattuna.

Emotet on kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Se väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä ja pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Bottiverkkoa ovat levittäneet useat aggressiiviset sähköpostikampanjat, kuten erilaiset pääsiäisaiheiset tietojenkalasteluhuijaukset. Ympäri maailmaa lähetettyjen sähköpostien aiheena on ollut esimerkiksi "buona pasqua, hyvää pääsiäistä", ja sähköpostin liitteenä on ollut haitallinen XLS-tiedosto Emotetin toimittamiseksi.

Maaliskuun toiseksi yleisin haittaohjelma oli Agent Tesla, edistyksellinen etäkäyttötroijalainen, joka pystyy esimerkiksi uhrinsa näppäinpainalluksia seuraamalla pääsemään käsiksi kohdelaitteen tietoihin. Agent Teslan nousu johtuu useista uusista, haitallisia xlsx-/pdf-tiedostoja levittävistä roskapostikampanjoista, joista osa on käyttänyt houkuttimena Ukrainan sotaa.

”Teknologia on edennyt viime vuosina siihen pisteeseen, että kyberrikolliset ovat entistä enemmän ihmisten luottavaisuuden varassa yrityksen verkkoon päästääkseen. Teemoittamalla tietojenkalastelusähköpostinsa juhla-aikojen, kuten pääsiäisen, mukaan, he voivat hyödyntää kuhinaa niiden ympärillä ja houkutella uhreja lataamaan haittaohjelmia sisältäviä liitteitä. Pääsiäisviikonloppuna odotamme lisää tällaisia ​​huijauksia ja kehotamme ihmisiä olemaan tarkkana, vaikka sähköposti näyttäisikin olevan peräisin hyvämaineiselta lähettäjältä. Pääsiäinen ei ole ainoa yleinen vapaapäivä, ja verkkorikolliset käyttävät jatkossakin samaa taktiikkaa”, toteaa VP Research Maya Horowitz Check Point Softwarelta.

"Havaitsimme myös Apache Log4j:n nousevan jälleen eniten hyödynnetyksi haavoittuvuudeksi. Kaiken loppuvuoden kohun jälkeenkin se aiheuttaa haittaa vielä kuukausia havaitsemisensa jälkeen. Organisaatioiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin hyökkäysten estämiseksi."

CPR:n mukaan maailmanlaajuisesti eniten hyökkäyksiä kohdistui maaliskuussa koulutus- ja tutkimusaloille, joita seurasivat valtionhallinto/puolustusvoimat ja ISP/MSP-palveluntarjoajat. Pohjoismaissa hyökkäyksiä kohdistui eniten hallintoon ja maanpuolustukseen, ja niitä seurasivat viestintä ja kuljetusala.

Suomen yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2022:

1. Netwalker (tunnetaan myös nimellä Mailto) – Päivitetty versio Kokoklock-kiristyshaittaohjelmasta, joka leviää enimmäkseen tietojenkalastelusähköpostien kautta. Esiintyvyys 7,36 %.
2. Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 3,03 %.
3. Glupteba – Vuonna 2011 löydetty takaovi, joka on vähitellen kehittynyt bottiverkoksi. Esiintyvyys 2,16 %.
4. Revenge RAT – Windows-troijalainen, joka hyväksyy komentoja etäkäyttöpalvelimelta ja voi mm. kerätä järjestelmätietoja, suorittaa/päivittää tiedoston linkistä tai levyltä, ladata lisäosia sekä sulkea/käynnistää uudelleen haittaohjelman. Esiintyvyys 2,16 %.
5. XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Uhkatoimijat usein väärinkäyttävät tätä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja integroivat sen haittaohjelmiin suorittaakseen laitonta louhintaa uhrien laitteilla. Esiintyvyys 2,16 %.
6. Banload – Troijalainen, joka lataa ei-toivottuja tiedostoja etäpalvelimista uhrien koneeseen. Esiintyvyys 2,16 %.

Maailman yleisimmät haittaohjelmat maaliskuussa 2022:

1. Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 10 %.
2. Agent Tesla – Edistyksellinen etäkäyttötroijalainen, joka pystyy esimerkiksi uhrinsa näppäinpainalluksia seuraamalla ja kuvakaappauksia ottamalla pääsemään käsiksi WiFi-salasanoihin ja muihin kohdelaitteen tietoihin (esimerkiksi Outlook-sähköposti, Google Chrome ja Mozilla Firefox). Esiintyvyys 2 %.
3. XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Uhkatoimijat usein väärinkäyttävät tätä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja integroivat sen haittaohjelmiin suorittaakseen laitonta louhintaa uhrien laitteilla. Esiintyvyys 2 %.

Mobiilihaittaohjelmien globaalilla listalla ensimmäisenä oli AlienBot, joka on palveluna myytävä Android-haittaohjelma (malware-as-a-service). Se sallii hyökkääjän ujuttaa pankkisovelluksiin haitallista koodia, jolloin hyökkääjä saa pääsyn uhrin tileille ja lopulta koko laitteen hallinnan. Toisella sijalla oli XHelper, jota käytetään muiden haitallisten sovellusten lataamiseen ja mainosten näyttämiseen. Sovellus pystyy piiloutumaan käyttäjältä ja virustorjuntaohjelmilta sekä asentamaan itsensä uudelleen, jos käyttäjä poistaa sen. Kolmantena oli Android-haittaohjelma Flubot, joka esiintyy usein logistiikkayrityksenä ja jota levitetään tietojenkalastelutekstiviestien (smishing) välityksellä. Kun käyttäjä klikkaa viestissä olevaa linkkiä, FluBot asennetaan ja hakkeri saa pääsyn puhelimen arkaluonteisiin tietoihin.

Check Pointin tutkijat listasivat myös maaliskuun käytetyimmät haavoittuvuudet. Yleisin haavoittuvuus oli ”Apache Log4j Remote Code Execution” (CVE-2021-44228)”, jota on yritetty hyödyntää 33 prosentissa yritysverkoista maailmanlaajuisesti. Seuraavaksi yleisin oli nimeltään ”Web Server Exposed Git Repository Information Disclosure”, ja sen esiintyvyys oli 26 %. Kolmannella sijalla oli ”HTTP Headers Remote Code Execution” (CVE-2020-10826, CVE-2020-10827, CVE-2020-10828, CVE-2020-13756), jonka esiintyvyys oli 26 %.

Täydellinen Top 10 -haittaohjelmalista sekä esimerkkejä pääsiäisteemaisista tietojenkalasteluviesteistä löytyy Check Pointin blogista: blog.checkpoint.com/2022/04/12/march-2022s-most-wanted-malware-easter-phishing-scams-help-emotet-assert-its-dominance/

Check Pointin uhkientorjuntaresurssit ovat saatavilla osoitteessa www.checkpoint.com.

Lisätiedot:

Sampo Vehkaoja, Country Manager, Finland and Baltics, Check Point Software Technologies, sampov@checkpoint.com, p. 050 555 5500.
Haastattelupyynnöt: Päivi Savolainen, viestintäkonsultti, OSG Viestintä, paivi.savolainen@osg.fi, p. 050 441 6068.

Seuraa Check Point Researchia:

Blog: https://research.checkpoint.com/
Twitter: https://twitter.com/_cpresearch_
Podcast: https://research.checkpoint.com/category/cpradio/
Facebook: https://www.facebook.com/checkpointresearch

Pöytävarauspalvelu TableOnline on listannut Viron vuoden 2021 parhaiten arvostellut ravintolat. Listalle pääsi tällä kertaa 54 ravintolaa ympäri Viroa aina Tallinnasta Pärnuun. 

Yksi virolaisen ravintolakulttuurin merkittävimmistä hetkistä on nyt koittanut - vuosittaisen TableOnline suosittelee -listauksen julkaisu nimittäin. 

Odotettu TableOnline suosittelee 22 -listaus perustuu kymmeniin tuhansiin asiakasarvioihin ravintolaelämyksen onnistumisesta: listalle pääsevät kaikki ne Viron ravintolat, joiden asiakaspalautteiden arvostelujen keskiarvo oli TableOnlinessa vuoden 2021 lopussa vähintään 4,5/5.

Tällä kertaa listalle pääsi 54 ravintolaa paitsi Tallinnasta, myös Pärnusta, Tartusta ja Jõelähtmesta. Mukaan päässeet ravintolat edustavat erilaisia keittiöitä ja tyylejä, ja joukkoon mahtuu niin monelle suomalaisellekin tuttuja suosikkeja kuin täysin uusia suosikkeja.

Kaikki Viron TableOnline -suosittelee ravintolat löydät täältä.

Virolainen ravintolakulttuuri on nyt nosteessa

Virolainen ravintolakulttuuri elää nyt todellista nousukauttaan! Uusia hyviä ravintoloita avautuu tiuhaan matkustajien iloksi, ja yhä useampi suomalainenkin matkaa etelänaapuriimme juuri erinomaisten ruokaelämysten perässä.

“Hienoa nähdä näin pandemian jälkeen, että turistit ovat jälleen löytäneet Viron ja yhä useampi suuntaa matkalle nimenomaan tutustumaan ravintoloihin”, TableOnlinen toimitusjohtaja Ville Heinonen toteaa.

“Tämä ei ole ihme, koska Viron ravintolakulttuuri on jatkanut kehittymistään ja tästä osoituksena voidaan pitää myös Michelin Guiden ilmoitusta julkaista ensimmäinen Viron listaus toukokuussa”, Heinonen jatkaa.

Ravintoloiden suosiosta johtuen ennen Viron reissua kannattaakin hoitaa pöytävaraukset kuntoon, sillä suosituimpien paikkojen pöydät varataan jo hyvissä ajoin.

Pöytävaraukset sekä Viron että Suomen ravintoloihin teet helposti TableOnlinesta. 

Lisätietoja antaa:

Ville Heinonen
Toimitusjohtaja, TableOnline
+358 40 776 5098
ville.heinonen@tableonline.fi

Hyvä median edustaja.

Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi Rajavartiolaitoksen päällikön ja Puolustusvoimain komentajan mediatilaisuuteen.

19.4.2022 klo 13:30 Ivalon kasarmin henkilökunnan kerholla (Salmenrannantie 2, Ivalo).

Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat tekevät päivittäin saumatonta yhteistyötä Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen eteen. Ennaltaehkäisemme sotilaallisia uhkia seuraamalla tarkasti toimintaympäristössämme tapahtuvia muutoksia, ja kehittämällä puolustusvalmiuttamme sen mukaisesti. Valmius luodaan yhdessä.

Kutsumme sinut Rajavartiolaitoksen järjestämään mediatilaisuuteen, joka toteutetaan osana Puolustusvoimain komentajan tutustumista Rajavartiolaitoksen toimintaan. Rajavartiolaitoksen päällikkö ja Puolustusvoimain komentaja esittelevät organisaatioiden yhteistoimintaa, ja vastaavat vieraiden kysymyksiin.

Mediatilaisuuteen kuuluu Ivalon kasarmin henkilökunnan kerholla tapahtuva puheosuus klo 13.30-14.00. Tämän jälkeen tarjoamme mahdollisuuden tutustua Lapin rajavartioston varusmieskoulutukseen 14.00 alkaen lähialueella. Sijaintien välillä liikkumiseen ei järjestetä kuljetusta.

Pyydämme teitä ilmoittamaan osallistumisestanne viimeistään maanantaina 18.4. osoitteeseen Tuija.Paakki@raja.fi

Tilaisuudessa noudatetaan turvavälejä. Vierailta edellytetään kasvomaskien käyttöä.

Koko sosiaali- ja terveysalaa muuttava työelämän muutos vaatii uudenlaita joustavuutta ja resurssiratkaisuja myös Validian vammaispalveluissa. Riittävä henkilöstömäärä ja soveltuva hoiva-alan koulutus ovat oleellisista tekijöitä, jotta vammaispalveluille asetetut viranomaisvaatimukset asiakkaan arjessa läsnäolosta pystytään täyttämään. Resurssiratkaisuina Validia käynnistää kaikille esihenkilöille suunnatun valtakunnallisen jatkokoulutusohjelman koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa sekä palkkaa viisikymmentä filippiiniläistä hoitajaa, jotka saapuvat maahan ensi syksyn aikana.

Validian tavoitteena on nousta etulinjaan suomalaisena vammaispalveluiden kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä. Tämän vuoksi yhtiössä pyritään löytämään monenlaisia keinoja vastata koko Suomea koskettavaan terveydenhuollon ammattilaisten resurssipulaan. Työelämän muutos näkyy vahvasti hoitoalan yrityksissä, sillä työ ei rakennu enää ainoastaan työntekijän osaamisen ja koulutuksen varaan, vaan henkilökohtainen elämäntilanne voi yhtä lailla vaikuttaa työnkuvan ja -suhteen muotoon. Joustavuus esimerkiksi työaikojen sekä osa-aikatyön suhteen on osoittautunut merkittäväksi työntekijöiden sitoutumisen kannalta, joka itsessään muuttaa toimialan henkilöstörakennetta.

”Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula on aivan valtava. Tulevan kymmenen vuoden aikana tarvitaan 200 000 uutta hoitajaa eikä meiltä Suomesta löydy tällaista määrää. Lisäksi Sote-kenttä on isossa mullistuksessa ja mitoitusvaatimukset ovat tiukkoja, joten helppoja aikoja ei ole luvassa. Yhtenä pienenä osaratkaisuna sosiaali- ja terveysalan muutosprosessissa tulevat olemaan uudet filippiiniläiset hoitajamme. Uskomme, että Suomi on houkutteleva työntekomaa, sillä meillä on turvallista, yhdenvertaista ja mahdollisuuksia rakentaa ammatillista tulevaisuutta”, kertoo Validian henkilöstöjohtaja Sari Souranmaa.

Filippiiniläishoitajat palkataan TES:in mukaiseen hoiva-avustajan työsuhteeseen vammaisten ja vammautuneiden palveluasumisyksiköihin yhteistyössä henkilöstöpalvelut Silkkitie Oy:n kanssa. TE-palvelut tekevät alueellisen tarveharkinnan alaisen kartoituksen alueen työvoimasta sekä tarpeesta ulkomaiselle henkilöstölle ennen työluvan myöntämistä. Filippiiniläishoitajat opiskelevat jo ennen maahantuloaan suomen kieltä sekä perehtyvät uuteen työpaikkaansa ja suomalaiseen kulttuuriin.

Nelivuotisen sairaanhoitajakoulutuksen käyneet filippiiniläiset omaavat vankan osaamisen hoitoalalta. Uudet työntekijät tulevat toimimaan alkuun hoiva-avustajan tehtävissä, kunnes ovat saaneet täydennettyä omat opintonsa joko lähihoitajan tai sairaanhoitajan luvan saamiseksi Valviralta. Täydennettävät opinnot kestävät noin 1–2 vuotta. Työnantajana Validia tukee ja kannustaa filippiiniläisiä hoitajia suorittamaan täydennettävät opinnot oppisopimuskoulutusyksikön kanssa, jotta he voisivat tulevaisuudessa toimia koulutustaan vastaavassa työssä.

Validialle työllistyvät hoitajat saapuvat Suomeen porrastetusti syys-lokakuun aikana ja heille osoitetaan oma vapaaehtoinen tutor, joka auttaa uutta hoitajaa sopeutumaan Suomeen, uuteen työpaikkaansa sekä tutustumaan lähialueeseen ja sen palveluihin. Sopeutumisen helpottamiseksi hoitajat saavat myös jo kotimaassaan perehdytystä, joka sisältää muun muassa kieli- ja kulttuurikoulutusta, tutustumista yhtiöön sekä perehdytystä hoiva-avustajan tehtäviin. Lisäksi he jatkavat kotouttamiskoulutusta Suomeen saavuttuaan niin Silkkitien kuin Validiankin toimesta. Uudet hoitajat pyritään sijoittamaan aina vähintään pareina, jotta heillä on myös vertaistukea ympärillään.

”Haluamme tukea uuden henkilöstön saapumista ja kotoutumista Suomeen mahdollisimman hyvin ja siinä auttaa myös varmasti olemassa olevan henkilöstön hyvä asenne uusiin työntekijöihin. Vastaanotto onkin ollut erittäin positiivista ja kannustavaa. Jokainen ammattilainen otetaan avosylin vastaan ja heitä jokaista tarvitaan. Henkilöstöstä ilmoitettiinkin heti, että villasukat kudotaan kaikille tulijoille”, Souranmaa kertoo.

Lisätietoja:
Henkilöstöjohtaja Sari Souranmaa, puh. 041 547 0404, sari.souranmaa@validia.fi

Aurakadun kadunrakennustyö välillä Puutarhakatu-Yliopistonkatu edellyttää kallion louhintaa. Aurakadulla irrotetaan kalliota 19.4.–31.5. välisenä aikana.Kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvä louhintatyö aiheuttaa meluhaittaa arkisin klo 7.00–16.00.
Räjäytysten tarkemmista ajankohdista tiedotetaan alueen toimijoita työmaan aikana.

Kaikki liikenne poikki
Räjäytyksen ajaksi kaikki liikenne pysäytetään Aurakadun mäessä. Louhinnan edetessä Maariankadun ja Aurakadun risteykseen liikenne katkaistaan myös Maariankadun ja Puutarhakadun välisellä osuudella.
Paikalla on liikenteenohjaajat ohjaamassa liikennettä.

Lisätietoja:
Janne Laine
Projektijohtaja
050 4648681
janne.laine@turku.fi

Pasi Vilola
Työnjohtaja
Maisemarakennus Viitanen Oy
040 5952440
pasi.vilola@maisemarakennus.com