Quantcast
Channel: Tiedotteet - ePressi
Viewing all 113280 articles
Browse latest View live

Kuka viljelee ruokasi poikkeusoloissa?

$
0
0

Ukrainan sodan myötä nousi ajankohtaiseksi TTS Työtehoseurassa vuonna 2018 valmistunut ”Leipäturva-tutkimus”. Siinä selvitettiin kuntakohtainen työvoiman ja traktoreiden vähimmäistarve nykyisessä maataloustuotannossa. Lisäksi arvioitiin keinoja, joilla maataloustuotantoa voidaan sopeuttaa poikkeusoloihin, kuten esimerkiksi aseelliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan.  

Poikkeusoloissa maamme elintarvikehuolto perustuu maatalouden käytössä normaaliaikana oleviin resursseihin, etenkin työvoimaan ja koneisiin. Poikkeusoloissa traktoreita perävaunuineen voidaan pakko-ottaa kuljetuskalustoksi. Lisäksi asevelvolliset maatalousyrittäjät voidaan määrätä palvelukseen, mutta osa heistä on varattu nykyiseen työhönsä tärkeän yleisen edun vuoksi.    

Tutkimuksen mukaan kuntakohtaisen työvoiman varaaminen kannattaa aloittaa päätoimisista maatalousyrittäjistä ja palkatuista työntekijöistä eläinmäärältään suurimmilta kotieläintiloilta ja peltoalaltaan suurimmilta kasvintuotantotiloilta tuotantosuunnittain. Varattavilta edellytetään monipuolista ammattitaitoa ja hyvää työkykyä, koska töiden kirjo on laaja ja työpäivät pitkiä. 

Nykyisen maataloustuotannon (mallilaskelmat eivät sisällä avomaa- ja kasvihuonetuotantoa) työvoiman ja traktoreiden tarve on kasvintuotannon sesonkiviikkona vähintään 34 570 päätoimista henkilöä ja heille varattua tehokasta traktoria. Henkilötyövuosina laskettuna edellä mainittu luku vastaa suunnilleen maatalouden nykytyövoimaa. Sen sijaan traktoreita tiloillamme on selvästi enemmän – tyypillisesti 2–3 kappaletta tilaa kohti. 

Työvoiman ja traktoreiden määrät suositellaan mitoitettavan poikkeusoloissa kasvintuotannon sesonkiviikkojen vähimmäistarvetta suuremmaksi. Kasvintuotannon sesonkityöt on saatava tehtyä luotettavasti ajallaan enenevässä määrin ihmisravinnoksi tarkoitetun sadon määrän ja laadun varmistamiseksi. Poikkeusoloissa tarvitaan myös varatyövoimaa ja -traktoreita.    

Tutkimuksessa laaditut kuntakohtaiset laskelmat on toimitettu erikseen viranomaisjakeluna. Edellä kuvatut päälinjat ilmenevät TTS:n julkaisusta, joka perustuu Marjatta ja Eino Kollin Säätiön sekä Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan tutkimukseen. Kuntakohtaiset laskelmat eivät kuitenkaan ole vapaasti saatavissa.    

 

Lisätietoja:  
Erikoistutkija, dosentti Janne Karttunen 
TTS Työtehoseura 
044 7143 6897, janne.karttunen@tts.fi 

www.tts.fi 

 

Tutkimusjulkaisu: 

Karttunen, J. ja Kaila, E. 2018. Työvoiman ja traktoreiden tarve poikkeusolojen maataloustuotannossa. TTS:n julkaisuja 432: 1–27. Saatavana internetistä: 

http://www.tts.fi/files/999/Tyovoima_ja_traktoreiden_tarve_poikkeusolojen_maataloustuotannossa.pdf 

 

 


Jakeluvelvoitelaki kotimaisille elintarvikkeille tai kaupalta tulonsiirto maataloudelle?

$
0
0

Kesko antoi ”positiivisen tulosvaroituksen” lokakuussa ja S-ryhmän myynti kasvoi lähes 700 miljoonaa euroa. Molempien päivittäistavarakauppakonsernien liikevoitto oli satoja miljoonia euroja. Samaan aikaan kotimaiset maataloustuottajat ovat kriisissä ja maataloustuotannon jatkuvuus Suomessa uhattuna.

YK varoittaa nälänhädästä – kotimainen tuotanto on turvattava

Ukrainan sodan myötä maailman viljan, maissin ja auringonkukkaöljyn tuotannosta leikkautuu pois iso osa. YK:n World Food Programme (WFP) pääjohtaja David Beasley varoittaa tulossa olevasta maailmalaajuisesta nälänhädästä (22.3.2022).

- Tarvitsemme pikaisia toimia, joilla turvataan kotimainen maataloustuotanto, omavaraisuus ja huoltovarmuus. Ruoasta on tulossa pula, sanoo Leea Sangi, LUVA – Luonnonvarat ry:n varapuheenjohtaja ja Agrologien Liitto ry:n puheenjohtaja.

Suomen hallitus on esittämässä jopa 300 miljoonan euron tukipakettia maatalouden kriisiin.

- Tuki on tervetullutta, mutta se on hätäapu ja tekohengitystä elossaolosta kamppailevalle. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, Sangi painottaa ja kysyy;

- Miksi maataloutta pitää tukea, kun kaksi seuraavaa porrasta, elintarviketeollisuus ja kauppa, tekevät hyvää tulosta?

Jakeluvelvoitelaki kotimaisille elintarvikkeille?

Kansallisesti säädetyllä lailla liikennepolttoainejakelijat on velvoitettu vuosittain toimittamaan kulutukseen tietyn vähimmäisosuuden uusiutuvia polttoaineita. Osuus nousee vuosittain.

- Vastaava laki olisi hyvä kotimaisille elintarvikkeille. Varmistaisimme kotimaisen ruoan osuuden kaupoissa, mikä on huoltovarmuutemme kannalta ensisijaista. Ilman ruokaa maamme toimintakyky lamautuu, herättelee Sangi. 

- Nopea apu tuottajalle on jättää kaupan omat merkit hyllyyn. Näitä ovat mm. Pirkka, Rainbow, Xtra, Makula, Herkku ja Kotimaista. Ne kilpailuttavat käänteisesti tuottajan, eli halvin valitaan. Keskon ”Kiitos tuottajalle” -kampanja toi puolessa vuodessa maitotilallemme 43,50 euroa. Kyse on vain kaupan imagomarkkinoinnista, muistuttaa Sangi.

 

Turun vuoden 2021 tilinpäätös jäi selvästi plussalle

$
0
0

Turun vuoden 2021 tilikausi oli 39 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Hyvään tuloskehitykseen vaikuttivat yhteisöverotulojen ja kunnallisverotulojen oletettua parempi kehitys. Lisäksi sekä maankäyttösopimuskorvausten ja omaisuuden myyntivoittojen tuotto nousi oletettua paremmaksi. Myös valtio korvasi koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset täysimääräisesti.

Toimintavuotta 2021 leimasivat edelleen maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen yhteiskunnan toimintaa kokonaisvaltaisesti rajoittavat vaikutukset. Pandemian aiheuttama epävarmuus on ollut suurta, ja sekä kaupungin omat toiminnot, elinkeinoelämä ja kaupunkilaisten arki jatkuivat poikkeusjärjestelyin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Turun kaupunki aloitti uudistuksen vaikutuksiin valmistautumisen vuoden 2021 aikana, ja ensimmäiset päätökset tarvittavista toimenpiteistä kaupungin omassa organisaatiossa ja taloudessa on jo tehty.

Sote-uudistuksen myötä liikkumatila kaupungin taloudessa pienenee ja sopeuttamisen vaihtoehdot vähenevät.

- Ylivoimaisesti suurin osuus kaupungin taloudesta kohdistuu jatkossa kasvatukseen ja opetukseen. Siksi on hyvin tärkeää, että kaupungin taloutta ohjataan kestävälle perusuralle jatkuvasti, Turun pormestari Minna Arve painottaa.

Uuden hyvinvointialueen vaikutus turkulaisten saamiin palveluihin on erittäin merkittävä. Kaupunki tukee päätöksillään hyvinvointialueen tavoitteita sote-palveluiden painopisteen siirtämiseksi oikea-aikaisuuteen, palveluohjauksen vahvistamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen ja siten kokonaisuutena palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen.

Venäjän hyökkäys luo epävarmuutta

Vuonna 2022 toimintaympäristöä määrittävät pandemiasta toipuminen, sote-uudistuksen toteutuminen sekä vuonna 2023 pidettäviin eduskuntavaaleihin valmistautuminen.

Selvästi suurin epävarmuustekijä Turun kaupungille kuin koko Suomelle on maailmanpoliittisen tilanteen järkkyminen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Kaikkia vaikutuksia on nopeasti muuttuneessa ja muuttuvassa tilanteessa mahdotonta arvioida.

- Kaupunkilaiset ovat hienosti osoittaneet kykynsä toimia odottamattomassa tilanteessa. He ovat selkeästi ilmaisseet tahtotilansa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa demokratian säilymistä, pormestari Arve kiittää.

- On ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki suuntaa toimintansa oikein ja vaikuttavasti, jotta kaupunkilaisten palvelut ja kaupungin kehittäminen jatkuvat tavoitteiden mukaisesti vaikeasti ennustettavassakin tilanteessa, Arve jatkaa.

Valtion koronatuki auttoi vaikeana aikana

Valtio tuki koronaepidemiasta johtuen kuntien verotulojen menetystä myös kuluneella tilikaudella kertaluonteisina tukitoimina korottamalla peruspalvelujen valtionosuutta sekä jatkamalla yhteisöveron määräaikaista 10 prosentin korotusta, jotka olivat yhteensä noin 27,3 miljoonaa euroa.

Toimintakohtaista valtionavustusta Turku sai yhteensä noin 46,5 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen valtionavustus saatiin koronan testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen sekä sairaanhoitoon ja muihin välittömiin kustannuksiin, yhteensä 38,2 miljoonaa euroa. 

Kaupungin valtiolta saama tukirahoitus kokonaisuudessaan vuonna 2021 oli yhteensä noin 74 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli noin 80 miljoonaa euroa.

Yhteisöverotulot kasvoivat huomattavasti

Verotuloja kertyi 72,3 miljoonaa euroa (8,9 %) edellisvuotta enemmän. Kunnallisveron valtakunnallinen kasvu oli 6,1 %, Turun kunnallisveron kasvu jäi 1,7 prosenttiin. Yhteisöverotulot kasvoivat 48,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kasvu valtakunnan tasolla oli 34 % ja Turun kasvu 44 %.

Valtionosuuksia toteutui 30,2 miljoonaa euroa (-9,0 %) edellisvuotta vähemmän, johon vaikutti mm. valtion välittömien koronakustannusten tukimuodon muuttuminen valtionosuuksista valtionavustuksiin. Toimintakatetta eli nettokäyttömenoja kertyi -1 130,5 milj. euroa. Kasvu ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuoteen edellä mainitusta valtion koronatukimuodon muutoksesta johtuen.

Vertailukelpoinen toimintakatteen kasvu olisi noin 47 miljoonaa euroa (4,2 %). Vuosikatetta kertyi 94,1 miljoonaa euroa, joka kattaa 57,3 miljoonan euron vuotuiset käyttöomaisuuden poistot ja arvonalentumiset.

Kaupungin investointimenot olivat 140,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 65,1 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainakanta vuoden lopussa oli yhteensä 795,8 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi 83 miljoonalla eurolla. Lainat asukasta kohden olivat vuoden päättyessä 4 075 euroa, jossa kasvua oli 408 euroa/asukas.

Turku-konsernin vuosikate kattoi poistot

Konsernin tilikauden ylijäämää kertyi noin 77,3 miljoonaa euroa. Ylijäämässä on otettu huomioon laadinnan jälkeen ilmennyt noin - 2 miljoonan euron virhe osakkuusyhtiöyhdistelyssä. Positiiviseen ylijäämään vaikuttivat pääosin Turku Energian ja Turun kaupungin positiiviset tulokset. Kaupungin saaman 74 miljoonan euron valtiontuen lisäksi Turun osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän koronaan saamasta valtionavustuksesta oli noin 6,6 miljoonaa euroa.

Vuosikatetta kertyi edellä mainitulla oikaistuna 241,6 miljoonaa euroa, joka on käytettävissä konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate parani edellisvuodesta lähes 51 miljoonaa euroa ja kattoi suunnitelmanmukaiset poistot ja arvonalennukset, joita oli yhteensä 151,1 miljoonaa euroa.

Konsernin investointimenoja toteutui 348,7 miljoonaa euroa, mikä oli 108,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Lainakanta 1 518,5 miljoonaa euroa kasvoi 81,4 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 7 775 euroa, jossa kasvua 382 euroa edellisvuodesta.

Turun kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan maanantaina 28.3.2022.

Kaupunginhallituksen esityslistan teksti

Lisätiedot:

Pormestari Minna Arve, yhteydenotot: suunnittelija Marianne Leisten, p. 044 5181 681, marianne.leisten@turku.fi
Talousjohtaja Valtteri Mikkola, p. 044 9075 211, valtteri.mikkola@turku.fi 

Tasevastaavien ja reservitoimittajien ehtojen kuuleminen 15 minuutin taseselvitysjakson muutosten osalta

$
0
0

Eurooppalainen tasehallinnan suuntaviiva velvoittaa EU:n jäsenvaltioita siirtymään 15 minuutin taseselvitysjaksoon. Suomessa siirtyminen tapahtuu Energiaviraston myöntämän poikkeuspäätöksen mukaisesti 22.5.2023. Myös energiamittauksessa siirrytään suurelta osin 15 minuutin resoluutioon valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta 767/2021).

Taseselvitysjakson lyhentyminen ja energiamittauksen resoluution muutos nykyisestä tunnin aikajaksosta 15 minuutin aikajaksoon tuo muutostarpeita tasevastaavien ja reservitoimittajien ehtoihin. Muutosten on suunniteltu tulevan voimaan samanaikaisesti varttitaseen käyttöönoton kanssa eli 22.5.2023 klo 01.00 (EET).

Fingrid käynnistää sidosryhmäkuulemiset valmistelemistaan muutosehdotuksista tasevastaavien ja reservitoimittajien ehtoihin. Lausunnot pyydetään toimittamaan Fingridille 25.4.2022 mennessä. Annetut lausunnot voidaan julkistaa. Saadun palautteen perusteella Fingrid viimeistelee tasevastaavien ja reservitoimittajien ehdot ja toimittaa ne Energiavirastolle hyväksyttäväksi.

Tasevastaavien ehdot ja edellytykset

Siirryttäessä 15 minuutin taseselvitysjaksoon tarvitaan muutoksia tasevastaavien (BRP) ehtoihin. Lisäksi tasevastaavien ehtoihin esitetään samassa yhteydessä muitakin muutoksia.

Keskeisimmät muutokset perusteluineen

Kuultavat

Tasevastaavien ehtoja koskevat lausunnot

  • kirjataan lomakkeelle: Tasevastaavien ehtojen lausuntolomake >
  • lähetetään sähköpostitse osoitteeseen verkkosaannot[at]fingrid.fi.
  • sähköposti otsikoidaan ”Kuuleminen tasevastaavien ehdoista 4/2022”

Lisätietoja

  • Taseselvitys: Jani Piipponen, Fingrid, jani.piipponen[at]fingrid.fi
  • Tasehallinta: Anders Lundberg, Fingrid, anders.lundberg[at]fingrid.fi

 

Reservitoimittajien ehdot ja edellytykset

Taseselvitysjakson muuttuessa 15 minuuttiin reservien aktivoitumisen aiheuttamat säätöenergiat lasketaan varteittain. Reservimarkkinoiden kaupankäyntijakso säilyy kuitenkin edelleen tuntina.  Lisäksi reservitoimittajien (BSP) ehtoihin esitetään samassa yhteydessä muitakin muutoksia koskien muun muassa toimitusketjun ulkopuolisen reservitoimittajan sallimista automaattisessa taajuuden palautusreservissä, sanktiokäsittelyn harmonisointia reservituotteissa sekä uutta siirtoaluejakoa säätösähkömarkkinoilla.

Keskeisimmät muutokset perusteluineen

Kuultavat

Reservitoimittajien ehtoja koskevat lausunnot

Lisätietoja

Merkittävä määrä pohjoiskarjalaisia ei ole vielä sairastanut koronaa – epidemia jatkuu voimakkaana

$
0
0

Koronavirusepidemia Pohjois-Karjalassa jatkuu voimakkaana. Uusia tartuntoja todetaan tällä hetkellä terveydenhuollon testeissä noin 300 päivässä. Todellinen koronavirustartuntojen määrä on huomattavasti suurempi.

– Valtakunnallisesti on arvioitu, että tautitapauksia on voi olla todellisuudessa jopa kolminkertainen määrä terveydenhuollossa otettuihin testeihin verrattuna, Siun soten ylilääkäri Jukka Heikkinen

– Merkittävä määrä pohjoiskarjalaisista ei ole vielä sairastanut koronaa, joten epidemia jatkuu. Varovainen arvioni on, että koronavirus jyllää maakunnassa voimakkaana vielä huhtikuunkin ajan, Heikkinen jatkaa.

Suurin osa sairastaa tällä hetkellä koronavirustaudin lievänä, ja rokotteet suojaavat hyvin vakavaa koronavirustautia vastaan. Pohjois-Karjalassa sairaalahoitoon koronavirustaudin takia joutuneiden määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena, mutta terveydenhuoltoa kuormittavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan sairastumiset sekä niistä johtuvat poissaolot.

– Tosiasia on, että juuri enempää kuormitusta emme kestäisi. Jo nyt sairauspoissaolot hankaloittavat merkittävästi palvelujen järjestämistä, Heikkinen toteaa.

Koronarokotusten ottaminen on tärkein keino suojautua vakavaa koronavirustautia vastaan. Koska laajat rajoitustoimet on purettu, jokaisen oman suojautumisen merkitys korostuu. Maskien käyttöä suositellaan edelleen kaikissa julkisissa sisätiloissa sekä joukkoliikenteessä, kuin myös ulkotiloissa, joissa kohdataan muita ihmisiä.

– Jokaisen oma toiminta on nyt tärkeintä, jotta yhtään enempää ihmisiä ei sairastaisi yhtä aikaa. Keinot ovat samoja kuin ennenkin: pysytään sairaana kotona, otetaan rokotukset ja huolehditaan omasta suojautumisesta ja vältetään turhien riskien ottamista, Heikkinen muistuttaa.

Pohjois-Karjalan alueellinen koronavirusepidemian tilannekuvatyöryhmä kokoontui 24.3.2022. Maakunnassa voimassa olevat suositukset pysyivät ennallaan, ja ne löytyvät kootusti Siun soten verkkosivuilta osoitteesta https://www.siunsote.fi/alueelliset-suositukset-ja-rajoitukset. THL:n valtakunnallinen maskisuositus on niin ikään pysynyt ennallaan. Maskin käyttöä suositellaan niin rokotetuille kuin rokottamattomillekin. Tilannekuvatyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 7.4.2022.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökset 24.3.2022

$
0
0

Seuraavassa on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökset 24.3.2022 kokouksesta:

1. Kokouksen avaus
Voimaanpanolain 17 § mukaan ensimmäisessä kokouksessa iältään vanhin valtuutettu johtaa
puhetta siihen saakka, kunnes valtuusto on valinnut puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.
Kokouksen avaa valtuutettu Juha Rantalainen
Päätös: Valtuutettu Juha Rantalainen avasi kokouksen.

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Päätös:Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja ehdotti käsittelyjärjestyksen muutosta. Esityslistan 4. asiana käsitellään esityslistan asia nro 21, Hyvinvointialueen ylemmän johtamisjärjestelmän rakenne. Hyväksyttiin käsittelyjärjestyksen muutos.

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Veikko Ahtiainen ja Linda Brandt-Ahde

4. Hyvinvointialueen ylemmän johtamisjärjestelmän rakenne
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää hyväksyä organisaation/päätöksenteon rakenteen.
Päätös: Hyväksyttiin.

5. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallintosäännön hyväksyminen
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää:
- hyväksyä liitteenä olevan hallintosäännön tulemaan voimaan välittömästi; ja
- tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa
Keskustelun aikana aluevaltuutettu Ilpo Heltimoinen esitti hallintosäännön 173 § ensimmäisen kappaleen poistamista. Valtuutettu Timo Härkönen kannatti esitystä.
Keskustelun aikana aluevaltuutettu Markku Papinniemi jätti seuraavan toimenpidealoitteen:

“Esitän aluehallitukselle toimenpidealoitteen: Lisäksi aluevaltuusto edellyttää aluehallitusta käynnistämään välittömästi valtuustoryhmien kanssa poliittisen prosessin, jonka yhteydessä käydään nyt hyväksytty Etelä-Karjalan hyvinvointialue yhdessä läpi ja valmistellaan sen perusteella tarvittavat muutokset ja täydennykset aluevaltuustolle päätettäväksi.” Valtuutettu Kimmo Klemola sekä valtuutettu Hanna Holopainen kannattivat Papinniemen toimenpidealoitetta.

Koska asiassa on jätetty vastaesitys, jota on kannatettu, järjestetään äänestys. Puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Heltimoisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Hyväksyttiin äänestysjärjestys.

Suoritettiin nimenhuutoäänestys.

JAA ääniä annettiin 52 ja EI ääniä 6, 1 henkilö äänesti tyhjää. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä.
Päätös: Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen pohjaesityksen mukaisesti. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti toimenpidealoitteen.

6. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston vaalilautakunnan jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää valita toimikaudelleen aluevaltuuston vaalilautakuntaan 5 jäsentä ja
heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan:
Jäsen: Jouni Kemppi, pj KESK, varajäsen: Heidi Vättö, VAS 
Jäsen: Titta Myllärinen, vjp, SDP, varajäsen: Heikki Niiva, PKPY
Jäsen: Antti Pellinen, KOK, varajäsen: Juha Rantalainen, KD
Jäsen: Jani Mäkelä, PS, varajäsen: Johanna Thomander-Tiainen, SDP
Jäsen: Hanna Holopainen, VIHR, varajäsen: KOK
Päätös: Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että Hanna Holopaisen varajäseksi valittiin Juha Kemppinen (KOK).

7. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi puheenjohtajan ja kolme (3)
varapuheenjohtajaa:
Jukka Kopra, pj, KOK
Eeva Arvela, 1 vpj, SDP
Lassi Valkeapää, 2 vpj, KESK
Ilpo Heltimoinen, 3 vpj, PS. 
Päätös: Hyväksyttiin.

8. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjän ja aluevaltuuston sihteerin valinta
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää nimetä aluevaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjäksi ja aluevaltuuston sihteeriksi Vesa Reposen, ja hänen estyneenä ollessa pöytäkirjanpitäjänä ja aluevaltuuston sihteerinä toimii Mari Kähkönen.
Päätös: Hyväksyttiin.

9. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston pöytäkirjojen nähtävänä pito valtuustokaudella
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää, että
- aluevaltuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään viimeistään
kokousta seuraavan viikon perjantaista lähtien nähtävänä hyvinvointialueen
verkkosivuilla; ja
- aluevaltuuston pöytäkirjat pidetään hyvinvointialueen verkkosivuilla neljän (4) vuoden
ajan, minkä jälkeen ne on saatavissa hyvinvointialueen kirjaamosta. 
Päätös: Hyväksyttiin.

10. Ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta 
Päätösesitys: Aluevaltuusto päättää:
- merkitä tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta; ja
- hyväksyä valtuustoryhmien nimet. 
Päätös: Hyväksyttiin.

11. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokousaikataulu vuodelle 2022
Päätös: Aluevaltuusto päätti yksimielisesti puheenjohtajan esityksestä, että aluevaltuuston seuraavat kokoukset pidetään ke 18.5. klo 18.00 ja ke 15.6. klo 18.00.

12. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenten, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi aluehallitukseen 13 jäsentä ja
heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä aluehallituksen puheenjohtajan ja kolme (3) varapuheenjohtajaa:
Jäsen: Anneli Kiljunen, pj,  SDP, varajäsen: Leena Byckling, SDP 
Jäsen: Helena Puolakka, 1 vpj, KOK, varajäsen: Maarit Eskola Heikkinen, KOK
Jäsen: Vesa Örmark, 2 vpj, KESK varajäsen: Ismo Harju, KESK
Jäsen: Marja Estola, 3 vpj, VIHR, varajäsen: Pepi Niemi, VIHR
Jäsen: Josefina Nissilä, SDP,  varajäsen: Mervi Hasu, SDP
Jäsen: Pertti Lintunen, SDP, varajäsen: Ville Hokkanen, SDP
Jäsen: Tero Forsman, SDP, varajäsen: Esko Ijäs, SDP
Jäsen: Juha Kemppinen, KOK, varajäsen: Jyri Hänninen, KOK
Jäsen: Ville Tanskanen, KOK, varajäsen: Markku Hupli, KOK
Jäsen: Anna Helminen, KOK, varajäsen: Sanna Prior, KOK
Jäsen: Taina Paananen, KESK, varajäsen: Heikki Marjakangas, KESK
Jäsen: Johanna Ikävalko, KESK, varajäsen Anu Karhu, KESK
Jäsen: Sami Rossi, PS, varajäsen: Sanni Toiviainen, PS 
Aluevaltuusto päättää merkitä pöytäkirjan tarkastetuksi tämän pykälän osalta kokouksessa.
Päätös: Hyväksyttiin.

13. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi:
- turvallisuuslautakuntaan 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen; sekä
- lautakunnan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa: 
Jäsen Jari Karhu, pj, KESK, varajäsen: Päivi Kosunen, KESK
Jäsen Sanna Koskenranta, 1.vpj, SDP,  varajäsen: Ulla Ylönen, SDP
Jäsen Antti Pellinen, 2. vpj, KOK,  varajäsen: Marko Vainikka, KOK
Jäsen Jenna Vertanen, SDP, varajäsen: Krista Nordberg, SDP
Jäsen Vesa Räsänen, SDP,  varajäsen: Turo Haapamäki, SDP
Jäsen Juho Tanttu, SDP,  varajäsen: Jani Telkkä, SDP
Jäsen Jerena Juutilainen, KOK,  varajäsen:  Irma Hujanen, KOK
Jäsen Seppo Mustola, KOK , varajäsen: Tommi Ulmanen, KOK
Jäsen Tuula Lindh, KOK, varajäsen: Mervi Rings, KOK
Jäsen Seija Hovi-Kuikko, KESK, varajäsen: Merja Mälkiä, KES
Jäsen Antti Vilkko, KESK, varajäsen: Osmo Laine, KESK
Jäsen Timo Härkönen, PS, varajäsen: Kai Karhukorpi, PS
Jäsen Karoliina Rantonen, VIHR, varajäsen: Ninni Kuparinen, PS
Päätös: Hyväksyttiin.

14.  Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi:
- tarkastuslautakuntaan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet; ja
- lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan: 
Jäsen Toni Suihko, pj, KOK, varajäsen: Iikko B. Voipio, KOK
Jäsen Riitta Munnukka, vpj, KESK, varajäsen: Anna-Maija Sipiläinen, KESK
Jäsen Johanna Thomander-Tiainen, SDP, varajäsen: Tiina Pulkkinen, SDP
Jäsen Tuija Kuikka, SDP, varajäsen: Päivi Kärmeniemi, SDP
Jäsen Risto Kakkola, SDP, varajäsen: Jarmo Maijanen, SDP
Jäsen Päivi Löfman, KOK, varajäsen: Marjatta Laukkanen, KOK
Jäsen Kalle Saarela, PS, varajäsen:Kari Kattainen, PS
Jäsen: Jouko Saramies, PKPY, varajäsen:Juha Rantalainen, KD
Jäsen Johanna Auranen, VIHR, varajäsen: Danisa Zinhu, VIHR.
Päätös: Hyväksyttiin sillä muutoksella, että Tuija Kuikan varajäseneksi valitaan Päivi Kärmeniemen tilalle Heli Parta.

15.  Etelä-Karjalan hyvinvointialueen osallisuus- ja demokratiajohtokunnan jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi:
- osallisuus- ja demokratiajohtokuntaan 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen; sekä
- johtokunnan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa.
Aluehallitus valitsee johtokuntaan hallintosäännössä määrätyin tavoin kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Jäsen: Titta Myllärinen, pj, SDP, varajäsen: Mirja Sikiö, SDP
Jäsen: Linda Brandt-Ahde, 1. vpj, KOK, varajäsen: Hilla Kauhanen, KOK
Jäsen: Timo Salmisaari, 2. vpj, KESK, varajäsen: Petteri Holopainen,KESK
Jäsen: Heidi Vättö, VAS, varajäsen: Emmi Kuorttinen, SDP
Jäsen: Jani Telkkä, SDP, varajäsen: Matti Häkkinen, SDP
Jäsen: Kari Rikkilä, SDP, varajäsen: Jussi Tauriainen, SDP
Jäsen: Pyry Mattila, KOK, varajäsen: Tapio Iso-Mustajärvi, KOK
Jäsen: Sanna Prior, KOK, varajäsen: Lilla Saaristo, KOK
Jäsen: Antti Pätilä, KOK, varajäsen: Jussi Härkönen, KOK
Jäsen: Jouko Koskinen, KESK, varajäsen: Mirva Hyvärinen, KESK
Jäsen: Kirsi Rehunen, KESK, varajäsen: Elina Lankinen, KESK
Jäsen: Ellaroosa Rokka, VIHR, varajäsen: Rosa Pakkanen, VIHR.
Jäsen: Markku Papinniemi, PS, varajäsen: Kalle Saarela, PS
Päätös: Hyväksyttiin.

16. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaalilautakunnan jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää valita aluevaltuuston toimikaudeksi;
- aluevaalilautakuntaan viisi (5) jäsentä;
- lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan; sekä
- viisi varajäsentä asetettuna siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.
Jäsen: Heikki Järvenpää, pj, KOK,
Jäsen: Anne Pajunen, vpj, SDP,
Jäsen: Osmo Metsälä, KESK
Jäsen: Juha Turkia, PS
Jäsen: Leena Lipiäinen-Medjeral,VIHR 
Varajäsenet:
Heikki Niiva, PKPY, 1. varajäsen
Osmo Pylkkö, KD, 2. varajäsen 
Leeni Kokko, VAS, 3. varajäsen
Hannu Repo, SDP 4. varajäsen 
Helena Puolakka, KOK, 5. varajäsen
Päätös: Hyväksyttiin.

17. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen henkilöstöjaoston jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: ja vara Jouko Partanen Aluevaltuusto valitsee aluevaltuuston toimikaudeksi henkilöstöjaostoon:
- seitsemän (7) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen; sekä
- puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Jäsen: Heikki Marjakangas, pj, KESK , varajäsen: Pekka Ässämäki, KESK
Jäsen: Sanni Toiviainen, vpj, PS, varajäsen:Sami Rossi, PS
Jäsen: Josefina Nissilä, SDP, varajäsen:Leena Byckling, SDP
Jäsen: Mervi Hasu, SDP, varajäsen:Tero Forsman, SDP
Jäsen: Ville Hokkanen, SDP, varajäsen:Esko Ijäs, SDP
Jäsen: KOK, varajäsen KOK
Jäsen: Eveliina Lohko, KESK, varajäsen: Henna Jääskeläinen, KESK 
Päätös: Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että varsinaiseksi jäseneksi valitaan Markku Hupli (KOK)  ja varajäseneksi Jouko Partanen (KOK).

18. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yksilöasioiden jaoston jäsenten ja puheenjohtajien valinta
Päätösehdotus: Aluevaltuusto valitsee aluevaltuuston toimikaudeksi yksilöasioiden jaostoon;
- viisi (5) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen; sekä
- puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Jäsen: Esko Ijäs, pj, SDP, varajäsen: Tero Forsman, SDP
Jäsen: Anu Karhu, vpj, KESK, varajäsen: Antti Arminen, KESK
Jäsen: Leena Byckling, SDP, varajäsen: Josefina Nissilä, SDP  
Jäsen:, KOK, varajäsen: KOK
Jäsen:  KOK, varajäsen: KOK
Päätös: Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että jäseneksi valitaan Iikko B. Voipio (KOK) ja hänen varajäsenekseen Toni Suihko (KOK) ja toiseksi jäseneksi Emma Multanen (KOK) ja hänen varajäsenekseen Lilla Saaristo (KOK).

19. Vaikuttamistoimielinten valmistelu ja perustaminen 
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi käydyn vuoropuhelun valmistelun aikana. 
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

20. Hyvinvointialuejohtajan viran perustaminen 
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää:
- perustaa hyvinvointialuejohtajan viran;
- käynnistää hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnnin;
- valtuuttaa aluehallituksen nimeämään virantäyttöprosessista vastaavan valmistelu- ja
haastattelutyöryhmän;
- valtuuttaa aluehallituksen tekemään linjaukset muista virantäyttöön liittyvistä vaatimuksista ja valintaperusteista, huolehtimaan virantäyttöprosessin käynnistämisestä, hakuilmoituksen julkaisemisesta ja mahdollisista ulkopuolisten rekrytointiasiantuntijoiden käyttöä koskevista linjauksista ja toimeksiannosta viran täyttöä koskevan prosessin tukena; ja
- päättää vt. hyvinvointialuejohtajan nimeämisestä siihen saakka kunnes varsinainenhyvinvointialuejohtaja on valittu ja hän ottaa tehtävän vastaan. 
Päätös: Hyväksyttiin.

21. Väliaikaisen hyvinvointialuejohtajan nimeäminen 
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää:
- nimittää Eksoten vt. toimitusjohtaja Santtu Niemen vt. hyvinvointialuejohtajaksi. Niemi toimii toimitusjohtajan työn ohessa vt. hyvinvointialuejohtajana siihen saakka, kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja ottaa tehtävän vastaan; ja
- valtuuttaa aluehallituksen nimeämään vt. hyvinvointialuejohtajan varahenkilöjärjestelyt hallintosäännön mukaisesti. 
Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Santtu Niemi poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

22. Hyvinvointialueelle tehtävät selvitykset kunnasta ja kuntayhtymistä 
siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää;
- merkitä määräaikaan mennessä ja määräajan jälkeen saadut selvitykset liitteineen;
- hyväksyä selvitykset liitteineen siten, että niitä on lain mukaisesti mahdollisuus täydentää 30.6.2022 mennessä ja myös sen jälkeen, mikäli tarvetta ilmenee.
Päätös: Hyväksyttiin.

23. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hankintaohjeen ja ostopalvelusopimusten hallintaohjeen hyväksyminen
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää hyväksyä hyvinvointialueen hankintaohjeen ja ostopalvelusopimusten hallintaohjeen.
Päätös: Hyväksyttiin.

24. Hyvinvointialueen tilintarkastuspalvelujen hankinta vuosille 2021 -2022
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää hankkia tilintarkastuspalveluja Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle
31.12.2022 asti BDO Audiator Oy:ltä, hankinnan kokonaisarvo on yhteensä n. 8700 euroa.
Päätös: Hyväksyttiin.

25.Henkilöstön siirtosopimus ja siirtosuunnitelma
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää hyväksyä liitteenä olevat hyvinvointialuelain voimaanpanolain
tarkoittamat siirtosuunnitelma- ja sopimusasiakirjaluonnokset henkilökunnan siirtymisestä
Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle, jotka tulevat tarkentumaan edellä esittelytekstissä kuvatulla tavalla vuoden 2022 aikana siirtoprosessin edetessä.
Päätös: Hyväksyttiin.

26. Selvitys tieto- ja viestintäteknisistä järjestelmistä ja ratkaisuista
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi liitteenä olevan selvityksen.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

27. Talousarvio 2021 ja taloussuunnitelma 2022
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi vuoden 2021 ja 2022 talousarvion sekä vuoden 2021 tilinpäätösennusteen liitteiden mukaisina. 
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

28. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen VATElle määriteltyjen tehtävien toteaminen, työpanokset ja valmistelutilanneraportin hyväksyminen
Päätösehdotus: Aluevaltuusto päättää merkitä tiedoksi väliraportin. 
Päätös: Merkittiin tiedoksi

29. Aluevaltuutettujen ja eri toimielinten perehdytysaikataulu
Päätösehdotus: Aluevaltuusto merkitsee tiedoksi aluevaltuuston ja toimielinten perehdytysaikataulun.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

30. Tiedoksi merkittävät asiat 
Päätös: Merkittiin tiedoksi

31. Muut mahdolliset asiat
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiatyön eteneminen kevään 2022 aikana.
Päätös: Merkittiin tiedoksi

32. Kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet
Puheenjohtaja totesi seuraavat kokouksessa jätetyt valtuustoaloitteet:

Aluevaltuutettu Timo Salmisaari jätti valtuustoaloitteen hyvinvointialuejohtajan viran määräaikaisuuden valmisteluun siten, että hallitus antaa tästä selvityksen seuraavaan valtuuston kokoukseen. Aloitteen on allekirjoittanut Timo Salmisaaren lisäksi aluevaltuutetut Seppo Mustola, Karoliina Rantonen ja Vesa Örmark.

Aluevaltuutettu Sanna Koskenranta jätti sosialidemokraattisen aluevaltuustoryhmän valtuustoaloitteen henkilöstöedustuksesta henkilöstöjaostoon.
Päätös: Merkittiin tiedoksi. Valtuustoaloitteet lähetetään hallintosäännön 131 § mukaisesti aluehallituksen valmisteltavaksi.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen päätökset 24.3.2022

$
0
0

Seuraavassa on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen päätökset 24.3.2022 kokouksesta.

1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös: Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Pöytäkirjantarkastajien valinta
Päätös: Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Tero Forsman ja Anna Helminen.

3. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen sihteerin tehtävien hoitaminen
Päätösesitys: Aluehallitus päättää valita sihteeriksi Vesa Reposen ja hänen estyneenä ollessa Mari Kähkösen. Aluehallituksen kokousten teknisenä sihteerinä toimii Salla Martikainen ja hänen estyneenä
ollessa Tarja Ahola.
Päätös: Hyväksyttiin.

4. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluehallituksen pöytäkirjojen nähtävänä pito
Päätösesitys: Aluehallitus päättää, että:
- aluehallituksen pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään viimeistään
kokousta seuraavan viikon perjantaista lähtien nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla; ja
- aluehallituksen pöytäkirjat pidetään hyvinvointialueen verkkosivuilla neljän (4) vuoden
ajan, minkä jälkeen ne on saatavissa hyvinvointialueen kirjaamosta.
Päätös: Hyväksyttiin.

5. Läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksen kokouksissa
Päätösesitys: Aluehallitus päättää, että valtuuston puheenjohtajistolla on läsnäolo- ja puheoikeus
aluehallituksen kokouksissa.
Aluehallitus päättää, että seuraavilla viranhaltijoilla on läsnäolo-oikeus aluehallituksen
kokouksiin:
- Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Erkki Hokkanen (ensimmäisessä
aluehallituksen kokouksessa hänen sijaisensa Jani Kareinen);
- Eksoten talousjohtaja Liisa Mänttäri;
- väliaikaisen valmistelutoimielimen sihteeristö (Merja Tepponen, Heini Maijanen, Heidi
Huuskonen ja Minna Lignell);
- Eksoten vastuualuejohtajilla, mikäli kyseisen vastuualueen asioita käsitellään kokouksessa.
Läsnäolo-oikeuksia päivitetään virkarakenteen tarkentuessa ja kunkin asian puitteissa
aluehallituksen kokouksiin osallistuu vastuuviranhaltijat Eksoten, Pelastuslaitoksen tai
hyvinvointialueen puolelta omien valmisteluvastuidensa ja asiantuntijavastuidensa
mukaisesti.
Päätös: Hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että läsnäolo-oikeus aluehallituksen kokouksiin on lisäksi Eksoten henkilöstöjohtaja Kaisa Heinolla ja lakimies Mari Kähkösellä.

6. Aluehallituksen tehtävät
Päätösesitys: Aluehallitus päättää merkitä asian tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

7. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet
Päätösesitys: Aluehallitus päättää:
- asettaa valtuustokauden ajaksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle vanhusneuvoston ja
vammaisneuvoston; ja
- asettaa nuorisovaltuuston, joka toimintasäännössään vahvistaa toimikautensa pituuden; ja
- valtuuttaa muutoskoordinaattori Heini Maijasen valmistelemaan ja lähettämään edustajien
nimeämispyynnöt kuhunkin Etelä-Karjalan kuntaan ja hyvinvointialueella toimiville
vanhusjärjestöille; sekä
- valtuuttaa muutoskoordinaattori Heini Maijasen valmistelemaan vaikuttamistoimielimille
hallintosäännön mukaisen toimintasäännön ja tuomaan sen aluehallituksen hyväksyttäväksi
viimeistään 21.9.2022 pidettävään hallituksen kokoukseen.
Päätös: Hyväksyttiin.

8. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilinpäätös ja toimintakertomus 2021
Päätösesitys: Aluehallitus päättää;
- hyväksyä omalta osaltaan liitteen mukaisen tilinpäätöksen vuodelta 2021
- esittää 818 596,18 euron suuruisen ylijäämän kirjaamista yli-/alijäämätilille
- allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2021
- saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi
- pyytää tilintarkastuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta tarkastuslautakunnan lausunnon
ja saattaa tilinpäätöksen tämän jälkeen aluevaltuuston käsiteltäväksi.
- valtuuttaa vt. hyvinvointialuejohtajan tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia.
Päätös: Hyväksyttiin.

9. Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin käynnistäminen
Päätösesitys: Aluehallitus päättää nimetä hyvinvointialuejohtajan virantäyttöprosessiryhmään
- aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajiston siten, että aluehallituksen
puheenjohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana; ja
- ryhmän sihteeriksi Merja Tepposen, varahenkilöksi Minna Lignellin; ja
- tekniseksi sihteeriksi Salla Martikaisen; ja
- valtuuttaa aluehallituksen puheenjohtajan täydentämään ryhmän kokoonpanoa
tarvittaessa.
Aluehallitus valtuuttaa virantäyttöprosessiryhmän määrittämään tarkemmat
valintaperusteet ja kelpoisuusvaatimukset soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja
riittävän johtamiskokemuksen lisäksi.
Päätös: Hyväksyttiin.

10. Pelastusjohtajan rekrytoinnin käynnistäminen
Päätösesitys: Aluehallitus päättää:
- hyväksyä viran kelpoisuusvaatimukset;
- nimetä pelastusjohtajan virantäyttöprosessiryhmään aluehallituksen ja aluevaltuuston
puheenjohtajiston siten, että aluehallituksen puheenjohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana
ja koollekutsujana; ja
- ryhmän sihteeriksi Merja Tepposen, varahenkilöksi Minna Lignellin; ja
- tekniseksi sihteeriksi Salla Martikaisen; ja
- valtuuttaa aluehallituksen puheenjohtajan täydentämään ryhmän kokoonpanoa
tarvittaessa.
Päätös: Hyväksyttiin. 

11. Väliaikaisen hyvinvointialuejohtajan sijaisen nimeäminen
Päätösesitys: Aluehallitus päättää, että vt. hyvinvointialuejohtajan sijaisena toimii Kaisa Heino.
Päätös: Hyväksyttiin.

12. Aluehallituksen kokousaikataulu 2022
Päätösesitys: Aluehallitus päättää pitää kokoukset keskiviikkoisin klo 14.00 seuraavina ajankohtina:
13.4.2022
11.5.2022
Kesäkuun kokous sovitaan kokouksessa.
Syksyn kokousaikataulu sovitaan myöhemmin.
Lähtökohtaisesti aluehallituksen kokoukset ovat läsnäkokouksina, poikkeusellisesti
hybridikokouksina.
Kokoukset pidetään toimistotalo Ruorissa. Tarkempi kokouspaikka ilmoitetaan
kokouskutsussa.
Päätös: Hyväksyttiin. Kokousaikataulusta loppuvuoden osalta päätetään tarkemmin kevään aikana.

13. Tiedoksi merkittävät asiat
Päätösesitys: Aluehallitus merkitsee asiat tiedoksi.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

14. Muut mahdolliset asiat
Kuultiin Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhulan tilannekatsaus Etelä-Karjalan koronatilanteesta.
Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Seurakuntayhtymän tilinpäätös selvästi positiivinen

$
0
0

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viime vuoden tulos oli poikkeuksellisen hyvä. Ylijäämäksi muodostui 7,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätös käsiteltiin yhteisessä kirkkoneuvostossa torstaina 24. maaliskuuta.

Yhtymän vuosikate parantui 11,7 miljoonaan euroon. Kirkollisverokertymä kasvoi yhden prosentin verrattuna vuoteen 2020 ja oli 32,8 miljoonaa euroa.  Rahoitustuotot ja -kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa. Arvopaperien myynneistä saatiin myyntivoittoja 5,6 miljoonaa euroa. Myyntivoittojen määrä oli poikkeuksellinen ja johtui osakemarkkinoiden noususta sekä osakkeiden myynneistä, joka osin liittyi yhtymässä tehtyihin sijoituskohteiden muutoksiin. Toimintakulut eivät koronan vuoksi olleet vielä viime vuonna normaalilla tasolla, mutta myös toimintatuotot jäivät normaalivuotta alemmalle tasolle.

- Toisesta perättäisestä koronapandemiavuodesta huolimatta seurakuntayhtymän talousvuosi toteutui poikkeuksellisen hyvin. Seurakuntayhtymän arvopaperisijoitukset tuottivat vuonna 2021 selvästi sijoitussalkun tuotto-odotusta enemmän. Lähivuosina tuskin päästään lähellekään yhtä korkeisiin sijoitustuottoihin, toteaa seurakuntayhtymän talous- ja kehittämisjohtaja Timo Laakso.

Talousarvion investoinneiksi muodostui 11,5 miljoonaa euroa. Investoinneista toteutui 38 prosenttia. Taseen loppusumma on 291 miljoonaa euroa ja tästä oman pääoman osuus on 43,5 prosenttia.

Henkilöstökulut vuonna 2021 olivat 20,3 miljoonaa euroa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää tilinpäätöksestä kokouksessaan 21. huhtikuuta.


Lisätietoja:
Talous- ja kehittämisjohtaja Timo Laakso, p. 040 3417 292.

 


Etelä-Karjalan hyvinvointialue: Etelä-Karjalan aluevaltuuston puheenjohtajaksi Jukka Kopra ja aluehallituksen puheenjohtajaksi Anneli Kiljunen

$
0
0

Etelä-Karjalan aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa torstaina 24.3.2022 aluevaltuutetut valitsivat valtuuston puheenjohtajiston ja aluehallituksen kokoonpanon. Lisäksi käsittelyssä oli mm. hyvinvointialuejohtajan viran perustaminen, väliaikaisen hyvinvointialuejohtajan nimeäminen, hallintosääntö, hyvinvointialueen johtamisjärjestelmä ja ylätason organisaatio. Kaikilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus seurata kokousta Eksoten YouTube-kanavalta livestriimin kautta. Kokouksen tallenne on katsottavissa livestriimi-linkin kautta kahden viikon ajan.

Kokouksen avasi valtuutettu Juha Rantalainen ja hän toimi kokouksen puheenjohtajana aina siihen saakka, kunnes valtuusto oli valinnut aluevaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.  

Aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajiston valinnat

Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kopra KOK, 1. varapuheenjohtajaksi Eeva Arvela SDP ja 2. varapuheenjohtajaksi Lassi Valkeapää KESK ja 3. varapuheenjohtajaksi Ilpo Heltimoinen PS. Aluevaltuusto koostuu tammikuun 2022 aluevaaleissa valituista 59 aluevaltuutetusta ja heidän toimikautensa kestää vuoteen 2025 saakka.

Aluevaltuuston puheenjohtajiston valinnan jälkeen kokousta siirtyi johtamaan aluevaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittu Eeva Arvela Jukka Kopran ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen.

Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anneli Kiljunen SDP, 1. varapuheenjohtajaksi Helena Puolakka KOK, 2. varapuheenjohtajaksi Vesa Örmark KESK ja 3. varapuheenjohtajaksi Marja Estola VIHR. Aluehallituksen koko on 13 jäsentä ja sen toimikausi on 2022–2025. Aluehallitus kokoontui aluevaltuuston kokouksen jälkeen ensimmäiseen omaan kokoukseensa.

Hallintosääntö hyväksyttiin

Aluevaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen VATE:n valmisteleman hyvinvointialueen ylemmän johtamisjärjestelmän rakenteen, jolla tarkoitetaan luottamusorganisaatiota ja hyvinvointialuejohtajan sekä hänen suorassa alaisuudessaan olevia toimintoja.

Lain mukaan hyvinvointialueella tulee olla aluevaltuusto, aluehallitus, tarkastuslautakunta, aluevaalilautakunta ja yksilöasioiden jaosto sekä vaikuttamistoimielimet (vanhus- ja vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto). Etelä-Karjalassa näiden lisäksi päätettiin perustaa osallisuus- ja demokratiajohtokunta, henkilöstöasioiden jaosto ja turvallisuuslautakunta.

Aluevaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen myös hallintosäännön, joka tuli voimaan välittömästi. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti asiassa jätetyn toimenpidealoitteen.

Hyvinvointialuejohtajan rekrytointi käynnistyy

Aluevaltuusto päätti perustaa hyvinvointialuejohtajan viran ja käynnistää hyvinvointialuejohtajan rekrytoinnin. Vt. hyvinvointialuejohtajaksi nimitettiin Eksoten vt. toimitusjohtaja Santtu Niemi. Hän toimii toimitusjohtajan työn ohessa vt. hyvinvointialuejohtajana siihen saakka, kunnes varsinainen hyvinvointialuejohtaja on valittu ja ottaa tehtävän vastaan.

Hyvinvointialueen käynnistymisen valmistelua tehneen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen VATE:n kausi päättyi aluevaltuuston aloittaessa työnsä. Aluevaltuustolle annettiin tiedoksi väliraportti valmistelutyön keskeisistä tuloksista ja tehtävistä vuodelle 2022. Nyt hyvinvointialueen valmistelusta vastaa aluevaltuusto.

Kokouksen päätteeksi aluevaltuusto sai lisätietoja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiatyön etenemisestä kevään 2022 aikana.

Aluevaltuuston pöytäkirja on nähtävänä viimeistään kokousta seuraavan viikon perjantaista lähtien hyvinvointialueen verkkosivuilla. Kokouksen tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Eksoten YouTube-kanavalta: https://youtu.be/2B88N1nQ4dk

Seuraava aluevaltuuston kokous on keskiviikkona 18.5.2022.

 

Liitteenä kuvat (3 kpl):

  • Aluevaltuusto: Tammikuussa aluevaaleissa valitut Etelä-Karjalan aluevaltuutetut kokoontuivat ensimmäiseen kokoukseensa.
  • Aluevaltuuston puheenjohtajisto: Kuvassa vasemmalta lukien aluevaltuuston puheenjohtajiksi valitut 2. varapuheenjohtaja Lassi Valkeapää, 1. varapuheenjohtaja Eeva Arvela ja 3. varapuheenjohtaja Ilpo Heltimoinen. Kuvasta puuttuu aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittu Jukka Kopra.
  • Aluehallituksen puheenjohtajisto: Kuvassa vasemmalta lukien aluehallituksen puheenjohtajiksi valitut 1. varapuheenjohtaja Helena Puolakka, puheenjohtaja Anneli Kiljunen, 2. varapuheenjohtaja Vesa Örmark ja 3. varapuheenjohtaja Marja Estola.

F-liiga: Ratkaisu neljä sekuntia ennen loppua – Nokian KrP ensimmäisenä miesten välieriin

$
0
0

Nokian KrP varmisti ensimmäisenä paikkansa F-liigan miesten välierissä, kun se raivasi Seinäjoen Peliveljet tieltään suoraan neljässä kohtaamisessa. Tänään KrP löi SPV:n sen kotikaukalossa 5-3 ottelussa, jonka voittomaalin laukoi Mikko Laakso vain neljä sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua.

Veitsi kurkulla pelannut SPV oli johtanut ottelua 1-0 ja noussut kaksi kertaa tasoihin, mutta kolmanteen erään lähdettiin tasalukemista 3-3. Sama tilanne komeili taululla melkein varsinaisen peliajan loppuun, mutta yhdeksän sekuntia ennen täyttä aikaa kotijoukkueen Eero Karjanlahti komennettiin  korkeasta mailasta jäähylle. Nokian KrP kierrätti näyttävän viiden nopean syötön ylivoimapelin, jonka lopuksi Henri Johansson tarjoili Mikko Laaksolle sektoriin ja Laakso kiskaisi ratkaisun ohi SPV-vahti Rasmus HasunNico Jonaeson ehti käydä kruunuksi tekemällä vieraille vielä viidennen maalin tyhjiin.

Vuokatti 2022: Mitalisadetta Vuokatissa – suomalaisten saldona kulta, kaksi hopeaa, kaksi pronssia

$
0
0

Vuokatin EYOF-kisojen neljäntenä kilpailupäivänä sai mitalin kaulaansa 27 suomalaisurheilijaa. 

Telma Särkipaju kirkasti eilisen hopeansa kullaksi lumilautailun slopestylessä. Tänään 17-vuotta täyttänyt Särkipaju oli onnellinen kultamitalistaan.

- On ollut rankka päivä ja mietin ennen finaalien treeniä, että mitähän tästä tulee. Sain kasattua itseni ja pystyin pysymään skarppina treeneissä ja vielä nuo kaksi finaalilaskua. Sain ländättyä molemmat ja oli huikea fiilis lähteä tuolle vikalle, kun tiesi, että on voittanut. Ei ollut mitään paineita, mutta jännitti kyllä paljon. Mahtava synttärilahja, Särkipaju iloitsi.

Särkipaju edustaa Seinäjoen Hiihtoseuraa ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa. Häntä valmentaa Saku Tiilikainen.

Saana Korhonen oli karsinnan 7:s ja karsiutui finaalista.

Poikien slopestylessä kulta meni Tshekin Jakub Hronesille. Mitja Kauranen oli parhaana suomalaisena 6.s.

- Ei mennyt kovin hyvin. Karsinnoissa oli vähän vaikeata, en saanut tehtyä sitä mitä halusin. Finaalissa oli tosi jäistä, enkä saanut tehtyä oikein mitään, pettynyt Kauranen kertoi.

Myös Elias Hämäläinen selvitti tiensä loppukilpailuun ja sijoittui 10:nneksi. Roni Aallon ja Niilo Silanderin matka katkesi karsintaan.

Ike Melnitsille sprinttihopeaa

Maastohiihdon sprinteissä Ike Melnits nappasi hopeisen mitalin. Tiukassa loppukirikamppailussa kulta meni Latvian Lauris Kaparkalejsille.

- Alussa tuntui karsinnan jälkeen, että mies on vielä ihan unessa, mutta koko ajan lähti paranemaan, ja ennen finaalia tuossa lähtöviivalla oli todella hyvä fiilis. Tein sitten päätöksen kisan aikana, että lähden irti tuossa nousussa, ja ihan hyvin onnistuin siinä, mutta loppusuoralla olisi pitänyt keskittyä enemmän tekniikkaan. Meni sellaiseksi heilumiseksi, että siinä se kultamitali meni, kiteytti Melnits.

Melnits edustaa Kankaantaan Kisaa ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa. Häntä valmentaa Aku Nikander.

Muiden suomalaisten sijoitukset olivat Niko Anttola 11:s, Eemil Juntunen 14:s ja Niilo Mäkinen 38:s.

Tytöissä Elsa Torvinen raivasi tiensä finaaliin hienoilla erävaiheen hiihdoillaan. Torvinen oli lopputuloksissa 5:s ja tyytyväinen päivän kokonaissuoritukseen.

- Karsinnan otin aika rennosti vielä, se meni hyvin. Alkuerässä oli tarkoitus päästä helpolla, yritin peesailla, mutta siitä kaatuikin edestä porukkaa, ja sitten olinkin kärjessä ja vedin kovaa loppuun. Siitä sitten välieriin. Se oli kyllä myös kova, siitä pääsin ajalla finaaliin. Siellä sitten kaikki peliin, mutta ei vaan ihan enää riittänyt. Kyllä oli hyvä sprinttipäivä, Torvinen iloitsi.

Fanny Kukonlehto oli 10:s, Eevi-Inkeri Tossavainen 25:s ja Sanni Räisänen 29:s. 

Olivia Lisko hopealle taitoluistelussa 

Olivia Lisko suoriutui kisaurakastaan upeasti mitaleille ja luisteli hopeaa yhteispisteillä 155,03. Voitto meni Ranskaan Lorine Schildille.

- Lyhkäri meni tosi hyvin ja siitä sain enkkapisteet. Siihen olen tosi tyytyväinen. Tuo vappis nyt oli vähän… no, oli siellä ihan hyviäkin elementtejä, mutta enkkapisteet jäi aika kauas. Ihan tyytyväinen olen tähän hopeaan. Hopea ei ole häpeä, kuvaili Lisko.

Liskon seura on Espoon Jäätaiturit ja häntä valmentaa Virpi Horttana.

Arttu Juusola paransi sijoitustaan lyhytohjelmasta ja päätyi vapaaohjelman jälkeen sijalle 11 kokonaispisteillä 144,21. Kilpailun voitti Viron Arlet Levandi.

- Virheitä oli, eikä ihan sitä mitä lähdin hakemaan, mutta ihan tyytyväinen olen. Kokonaisuutena kisa oli hyvä, kertoi Juusola.

Alppihiihtäjät joukkuekisan pronssille

Alppihiihdossa kilpailtiin paripujottelun joukkuekilpailu sekajoukkuein. Suomalaiset joutuivat jännittämään mitalin kohtaloa, kun neljänneksi sijoittunut Saksa teki protestin. Se ei kuitenkaan mennyt läpi ja Veera Alaniska, Riia Pallari, Eduard Hallberg ja Jesperi Kemppainen pääsivät juhlimaan pronssista mitalia. Kulta meni Itävaltaan ja hopea Italiaan.

- Päivä meni lähestulkoon käsikirjoituksen mukaan ja urheilijat hoitivat hommansa hienosti. Ne urheilijat, jotka eivät päässeet mukaan joukkueeseen, toimivat huoltojoukoissa – tämä oli todellinen koko joukkueen mitali, kommentoi valmentaja Mika Marila.

Pronssijoukkueen Alaniska edustaa Ruka Slalomia ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa. Häntä valmentaa Magnus Brodin. Pallari edustaa Santa Claus Ski Teamia ja Lapin urheiluakatemiaa, ja häntä valmentavat Petri Tuomikoski ja Jukka Leino. Hallbergin seura on Slalom66 ja hänen valmentajansa on Hallgeir Vognild.

Kemppainen edustaa Santa Claus Ski Teamia. Hänen urheiluakatemiansa on Vuokatti-Ruka ja valmentajansa Magnus Brodin.

Suomi kaatoi Sveitsin pronssiottelussa

Suomi otti pronssia tyttöjen jääkiekossa ja kaatoi Sveitsin komeasti 5-1. Suomen maalihanat avasi Emma Lappalainen ajassa 9:44 ja hetkistä myöhemmin Pauliina Salonen laukoi ylivoimalla taululle jo lukemat 2-0. Sveitsi kavensi eroa ylivoimalla toisen erän alussa, mutta Suomi jatkoi hyviä otteitaan ja Tilli Keränen tykitti ylivoimalla eron jälleen kahteen maaliin ajassa 23:13. Myös Aino Krook onnistui toisessa erässä, joten erätauolle lähdettiin Suomen 4-1 johdossa. Kolmannessa erässä maalaili vielä Sanni Vanhanen, joten Suomi pääsi juhlimaan mitalia 5-1 lukemin.

 - Hyvä peli oli, ehjä esitys koko 60 minuuttia. Joukkue keräsi kyllä hyvin itsensä eilisen tappion jälkeen ja ei tuossa jäänyt kyllä paljon seliteltävää. tulos oli aivan oikeutettu ja oltiin kyllä paljon parempi joukkue. ja mikä mua ilahduttaa, on se, että kaikki pelaajat, ketkä tänään oli kokoonpanossa, niin pystyi pelaamaan äärettömän hyvän ottelun. se oli kyllä kiva nähdä, että viimeiseen otteluun saatiin kyllä kaivettua kaikista se paras suoritus irti, päävalmentaja Mira Kuisma

- Todella mahtavat fiilikset. Totta kai me kultaa lähdettiin hakemaan, mutta kyllä mä nyt sanon, että tämä on paljon parempi kuin se, että oltaisiin tuolla kopissa taas miettimässä elämää, kun on tultu neloseksi. Kyllä tämä on aivan mahtavaa, iloitsi Pauliina Salonen.

Ampumahiihdossa normaalimatkat 

Tyttöjen normaalimatkalla nopeinta vauhtia piti Slovakian Lena Repina. Parhaasta suomalaissuorituksesta vastasi Rebecca Sandnäs sijallaan 13.

- Tänään hiihto kulki hyvin. Ammunta oli ihan perussuoritus 1-1-1-1. Ihan ok, raskasta oli kyllä ladulla, Sandnäs kuvasi.

Nea Vähäsarja oli 16:s, Anniina Rantala 26:s ja Lyydia Rainio 36:s.

Pojissa ykköspaikan vei Ranskan Lou Thievent. Eemi Naumanen oli parhaana suomalaisena 15:s. Kahdella ensimmäisellä ammunnalla Naumanen ampui nollat, mutta kahdella viimeisellä kolme taulua jäi kaatumatta.

- Oikein mahtava kisa oli. Ammunta kulki hienosti kaksi ekaa paikkaa. Toinen makuu epäonnistui, siinä tuli kaksi ihan reunan ohi laukausta, mutta tämä on ampumahiihtoa. Kokonaisuudessaan ihan hyvä suoritus, Naumanen kommentoi.

Arttu Heikkinen oli 20:s, Joonas Nelimarkka 25:s ja Turkka Nieminen 29:s.

Nousujohteinen suoritus toi joukkuemäessä viidennen sijan

Poikien joukkuemäen jälkeen nähtiin iloisia suomalaisilmeitä. Kasperi Valto, Tomas Kuisma ja Tuomas Kinnunen saivat toisella kierroksella aikaiseksi koko kilpailuviikon parhaat hyppynsä ja Vilho Palosaari ankkurina sinetöi Suomen viidennen sijan Itävallan voittamassa kilpailussa. Avauskierroksen jälkeen Suomi oli kuudentena, mutta hienon toisen kierroksen myötä myös Sveitsi jäi taakse.

- Ihan positiiviset tunnelmat. Kaikki hyppäsivät omalla tasollaan aika hyvin, aika lailla siihen, mihin tällä hetkellä pystymme. Positiivinen oli koko joukkueen suoritus, toisella hypyllään yli Lahden normaalimäen K-pisteen (90 metrissä) hypännyt Tomas Kuisma totesi.

- Kerrankin osuin niin sanotusti kovan päälle eli keulalle. Heti toimii homma vähän paremmin. Meillä on hyvä meininki, ja jokainen jätkä on mennyt eteenpäin. Hyvä projekti on käynnissä, ja olen tyytyväinen jokaisesta meidän joukkueessamme, Suomen joukkueen pisimmän leiskauksen (91,5 metriä) esittänyt Kasperi Valto iloitsi.

Valto ja Palosaari pääsevät tositoimiin vielä perjantaina sekajoukkuemäessä. Sekä mäkihypyn että yhdistetyn sekajoukkuekilpailussa Suomen naiset ovat Annamaija Oinas ja Alva Thors, jotka hyppäsivät torstaina sivulajissaan mäkihypyssä. Oinas sijoittui maailmankuulua slovenialaista mäkisukua edustavan Nika Prevcin voittamassa kilpailussa 23:nneksi ja Thors 27:nneksi.

- En ole (erikois)mäkihyppääjä, ja se näkyi tänään, yhdistetyn sekajoukkuekilpailussa mitalikamppailuun tähtäilevä Thors naurahti.

- Ei ollut tänään kovin hyviä hyppyjä. Sai ainakin muutaman harjoitushypyn ennen huomisia kilpailuja, Oinas totesi.

Yhdistetyn sekajoukkuekilpailussa Suomea edustavat naisten rinnalla Herman Happonen ja Eelis Meriläinen. 

Perjantai on viestipäivä

Alppihiihdon paripujottelun aikataulua on aikaistettu päivällä odotettavan lumisateen vuoksi. Pojat starttaavat klo 8 ja tytöt klo 11. Alppihiihdossa kisaavat finaaliin päässeet Veera Alaniska, Riia Pallari ja Silja Koskinen sekä Jesperi Kemppainen, Eduard Hallberg ja Erik Saravuo.

Perjantai on Vuokatissa myös viestipäivä, kun sekä maastohiihdossa että ampumahiihdossa hiihdetään viestit. Maastohiihdossa Suomen joukkueessa kisaavat Ike Melnits, Elsa Torvinen, Niko Anttola ja Fanny Kukonlehto. Ampumahiihdon kokoonpano suomalaisittain on Nea Vähäsarja, Rebecca Sandnäs, Arttu Heikkinen Ja Eemi Naumanen. 

Suomalaiset EYOF-kisoissa perjantaina 25.3. 

Vuokatti:

8.00 Alppihiihto, pojat, paripujottelu

10.00 Ampumahiihto, sekaviesti, 4 x 6 km

11.00 Alppihiihto, tytöt, paripujottelu

12.00 Maastohiihto, sekaviesti, 4 x 5 km (P+V)

Lahti:

10.00 Mäkihyppy, sekajoukkuemäki, HS100

14.00 Yhdistetty, sekajoukkuekilpailu, mäkiosuus HS100

16.00 Yhdistetty, sekajoukkuekilpailu, hiihto-osuus 4 x 3,3 km 

Euroopan nuorten olympiafestivaalien (EYOF) talvikisat järjestetään 20.-25.3.2022 Kainuun ja Lahden maisemissa. Poikien jääkiekko sai kunnian aloittaa kisatapahtumat jo viime joulukuussa, ja turnauksen voitti tuli Suomeen pikkuleijonien upealla esityksellä. EYOF- kisat ovat Suomen historian neljännet viiden renkaan eli olympialipun alla kisattavat arvokilpailut.

Kisojen päänäyttämönä toimii Vuokatti, jossa kisataan suurin osa lajeista: alppihiihto, ampumahiihto, lumilautailu, maastohiihto, short track ja taitoluistelu. Jääkiekko-ottelut pelataan Kajaanissa, ja mäkihyppy ja yhdistetty kisataan Lahdessa. Tyttöjen jääkiekko ja yhdistetyn kilpailu ovat ensimmäistä kertaa mukana EYOF-kisaohjelmassa.

Kilpailut ovat Euroopan Olympiakomiteoiden luoma ja Kansainvälisen Olympiakomitean suojeluksessa järjestettävä kilpailutapahtuma 14-18-vuotiaille eurooppalaisille nuorille urheilijoille. Kisat järjestetään joka toinen vuosi sekä kesä- että talvilajeissa. EYOF-kisojen avulla Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö haluaa tukea potentiaalisimpien nuorten urheilijoiden matkaa kohti Olympialaisia ja aikuisten arvokilpailuja. 

Kisatapahtumat tv:ssä ja verkossa

EYOF-kisojen mediakumppanina toimii Yle. TV2:lla nähdään päivittäin vaihtuvan lajin loppukilpailu.

pe 25.3. klo 12.50 jääkiekko, tyttöjen finaaliottelu / klo 19.15 Kooste päivän tapahtumista

Kisatapahtumia voi seurata myös EOC-kanavalla ja IS-TV:n kautta. Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet striimataan myös, ja ne ovat nähtävillä EOC-kanavalla.

Suomen joukkueen yhteystiedot:

Vuokatti:

Joukkueen johtaja Janne Vuorinen, 045 130 3538, janne.vuorinen@vrua.fi

Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi

Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Lahti:

Joukkueen apulaisjohtaja Kimmo Mustonen, 050 566 9869, kimmo.mustonen@olympiakomitea.fi

Joukkueen tiedottaja Ilkka Palomäki, 044 538 3632, ilkka.palomaki@olympiakomitea.fi

 

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan) 

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#Vuokatti2022

#OlympicTeamFi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta valmistuu perjantaina 25.3.2022 yhteensä 92 opiskelijaa.

$
0
0

Kouvola

 

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Lassila Kaisa Maija Eveliina, Kouvola                                                      

 

Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, muotoilija (ylempi AMK)

Immonen Anne-Maija, Lahti                

Liski Mira Kristiina, Helsinki                

Pikka Hanna Kaarina, Kotka                

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Hekkala Hanna-Mari, Nurmijärvi                                                              

Husu Ida-Maria Matilda, Helsinki                                                             

Ijäs Roosa Ida Jasmina, Heinola                                                             

Järvenkylä Iina Milla Emilia, Kouvola                                                       

Karikoski-Lallukka Heidi Katariina Eskontytär, Espoo                                

Lehtoniemi Niina Emilia, Helsinki                                                             

 

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Airola Jasmin Ida Ann-Mari, Kärkölä                                                        

Aura Mila Emilia, Kotka                                                                          

Helve Katja Marika, Kotka                                                                       

Lampila Jenni Eveliina, Kouvola                                                              

Ollikainen Annika Iiris Astrid, Kouvola                                                      

Rajamäki Jenna Julia, Kouvola                                                               

Tiira Petra Taru Pauliina, Kouvola                                                           

 

Kotka

 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (ylempi AMK)

Puolakka Aimo Olavi, Joutsa                

 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Hovi Hanna Piritta, Kotka                

Riisiö Essi Julia, Kotka                

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Hakala Aleksi Esko Sakari, Forssa                                                          

Hilliaho Sara Sofia, Helsinki                                                                    

Kaarlela Linda Carola, Inkoo                                                                   

Lauhkonen Niko Emil Valdemar, Loviisa                                                  

Peräsola Janika Julia, Lohja                                                                   

Tuuli Emma Amanda, Pukkila                                                                 

Vehkamäki Jonna Maria, Padasjoki                                                         

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Aapro Katja Nina Marika, Ulkomaat                                                         

Aura Miiu, Hamina                                                                                  

Kaurila Anna Isabella Katarina, Nurmijärvi                                               

Tukonen Sini Kristiina Josefina, Lahti                                                      

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Blomberg Josefiina Sara Helena, Kotka                                                   

Broman Ronja Natalie, Hollola                                                                

Kekäläinen Tiina Maria, Kotka                                                                 

Korpinen Suvi Katriina, Joensuu                                                              

Outinen Sari Hannele, Kuusankoski                                                        

Ristola Anne Tyyne Marjatta, Hamina                                                      

Sipari Annemari Tyyne Hannele, Kotka                                                    

Suppala Alisa, Iitti                                                                                  

 

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Kaltiainen Olli Emil Juhani, Helsinki                                                         

 

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Stenfors Johanna Sofia, Helsinki                                                             

 

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto, insinööri (ylempi AMK)

Paakkari Sanni Maria, Kotka                

 

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Eskelinen Eemeli Arttu Olavi, Kotka                                                        

Meriläinen Pekka Sakari, Kouvola                                                           

Pylkkänen Joel Oskari, Kouvola                                                              

Reunanen Emma Amanda, Kotka                                                           

Sipiläinen Jani Petri, Espoo                                                                    

 

 

Mikkeli

 

 Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Nenonen Pasi Kalervo, Kuopio                

 

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Kiri Aino Sinikka, Hamina                                                                        

Koivusaari Vili Veikko Hermanni, Kouvola                                                

Saarikoski Ville Viljami, Mikkeli                                                                

Suomela Anna Maria, Kiuruvesi                                                              

Tompuri Veikka Emil, Mikkeli                                                                  

Välimäki Heta Maarit, Lappeenranta                                                        

 

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK)

Reponen Iina-Kirsi Anniina, Sulkava                                                        

 

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Laitinen Salla Annika, Mikkeli                                                                  

 

Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Järvelä Jenni Johanna, Hamina                

Tarvainen Riina Maria, Taipalsaari                

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Ropponen Henna Maarit, Mikkeli                                                             

Wikström Carita Hannele, Lappeenranta                                                 

 

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Kokko Nina Anitta, Helsinki                

Mikkonen Jari Pekka Viljami, Kuopio                

 

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Akkanen Lauri Matti Juhani, Mikkeli                                                         

Häkkinen Henri Mikko Juhani, Mikkeli                                                      

Hämäläinen Sari Maarit, Jyväskylä                                                          

Järvi Matti, Lahti                                                                                     

Jääskeläinen Santeri Erkki, Varkaus                                                        

Loikkanen Jukka Mikael, Varkaus                                                           

Matilainen Juho Samuli, Mikkeli                                                              

Stenberg Daniel Andreas Alfred, Loviisa                                                  

 

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Hänninen Aleksi Matti Tapio, Mikkeli                                                       

Kaitila Mari Kristiina, Iitti                                                                          

Kauppi Jonne Johan Eerik, Oulu                                                             

Kolari Mira Jemina, Mikkeli                                                                     

Laamanen Mika Petteri, Mikkeli                                                               

Markkanen Juho Aleksi, Jyväskylä                                                          

Miettinen Jani Petteri, Mikkeli                                                                  

Mäenpää Jimi Aleksanteri, Mikkeli                                                           

Palomäki Jani Kristian, Espoo                                                                 

Parkkinen Teppo Tapio, Mikkeli                                                              

Pulkkinen Kirsi Johanna, Mikkeli                                                             

Seppä-Anttila Sari Kristiina, Hämeenlinna                                                

Siuruainen Rosa Aurora Lumi-Sade, Turku                                              

 

Savonlinna

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Salonen Laura Katariina, Mikkeli           

Banaanipotkuja ja kaveritaitoja uudessa lasten jalkapalloromaanissa!

$
0
0

   

Pallo on pyöreä, Niki Dundee! aloittaa uuden vauhdikkaan romaanisarjan noin 10–12-vuotiaille lukijoille. Se kertoo – paitsi jalkapallosta – kiusaamisesta, häpeän tunteista ja ryhmän ulkopuolelle jäämisestä, myös sisusta ja toivosta.

Iittalassa asuva Hanna Kökkö on opettaja ja nuortenkirjailija. Hän on kirjoittanut aiemmin kolme nuortenkirjasarjaa, joista etenkin geokätköilyn maailmaan sijoittuva Manu ja Helmi -sarja on saavuttanut suuren suosion. Nyt hän on ottanut käsittelyyn kuninkuuslaji jalkapallon:

”Itse sain parhaat kaveritaidot jalkapallon parissa nuorena. Joukkuehenki, yhteen hiileen puhaltaminen, yhteisen tavoitteen eteen työskentely ja yhdessä onnistuminen ovat kokemuksia, joita soisi kaikille lapsille ja nuorille", kirjailija kertoo.

Romaani alakouluikäisille

Uutuuskirjassa kuudesluokkalainen Niki Varila muuttaa äitinsä kanssa piskuiseen Santakylän kaupunkiin. Koko Suomi on haltioissaan EM-kisojen yllätyspronssista, ja myös Santakylän on vallannut jalkapallokuume. Uudessa koulussakin kaikki pyörii jalkapallon ympärillä. Englannintunnilla valitaan englantilaiset pelaajanimet, matikantunnilla tutkitaan pistetaulukoita ja välitunneillakin vain pelataan.

Niki on kiinnostunut aivan muista asioista, kuten lukemisesta, historiasta ja luonnossa samoilusta, minkä vuoksi hänestä tulee luokan ykköstykin, Mimmin, silmätikku ja pilkan kohde. Mikään ei tahdo onnistua Nikiltä. Hän yrittää tutustua luokkakaveriinsa Ereen ja kutsuu tämän ongelle, mutta senkin orastavan ystävyyden Mimmi pilaa. Niki kokee olevansa yksinäinen, nimetön ja numeroton nolla.

Niki ei kuitenkaan luovuta. Hän pyytää äitiä ostamaan nappikset, vaikka se tuntuu hänestä samalta kuin pyytäisi saada hammasraudat. Ja hän harjoittelee. Sitten äidiltä lipsahtaa oleellinen tieto Nikin isästä. Pian Niki huomaa olevansa matkalla Skotlantiin ja pääsevänsä seuraamaan huippuliigapeliä aitiopaikalta. Lisääkin yllätysmutkia on luvassa…

Kaveritaitoja opitaan yhdessä muiden kanssa

”Niki haluaa enemmän kuin mitään muuta olla kaikkien kaveri, mutta se ei ole helppoa. Epäonnistumiset kuuluvat elämään, kuten Nikikin saa huomata, sillä niiden kautta oppii paljon itsestään. Ja joskus onnikin potkaisee”, Kökkö paljastaa.

Kaveritaitoihin liittyy hyvä itsetuntemus sekä empatia niin toisia kuin itseään kohtaan. Kaveritaitoja opitaan, kun ollaan toisten kanssa koulussa ja vapaa-aikana. Niitä voi treenata kuten vaikkapa jalkapalloa, ja harjoittelu tekee tunnetusti mestarin. Korona-ajan jälkeen joudumme melkeinpä kaikki opettelemaan sosiaalisia taitoja kuin uudelleen – eikä siinä ole mitään noloa!

 

Hanna Kökkö: Pallo on pyöreä, Niki Dundee!

ISBN: 978-952-341-677-2

Julkaisuaika: 8.2.2022

Ovh: 26,00 €

Kirjastoluokka: L 84.2 / 186 s. / sid.

Arvostelukappaleet: tiedotus@kustannusmakela.fi

Haastattelupyynnöt: hannamkokko@gmail.com, puh. 044 3420 765

Sosiaalinen media: facebook.com/kirjailijahannakokko

Kirjailijan esittely: kustannusmakela.fi/kirjailija/hanna-kokko/

 

Aiempi tuotanto:

Rocky ja kivikasvot (2021)

Rocky, Rauha ja rakkaus (2019)

 

Geokätköilystä kertova sarja:

Viisi tähteä (2020)

Huojuva torni (2018)

Väylänvartija (2017)

Megamysteeri (2016)

Anterin aarre (2016)

Saarikätkö (2015)

Varjon jäljillä (2014)

Vaara (2013)

Kätkö (2013)

Kotimaasta tarvitaan nyt lisää puuta - Polttoainekustannus iskee puunhankintaan

$
0
0

 

Metsäteollisuuden puuvirrat saavat alkunsa, kun metsäasiantuntija tekee puukaupan metsänomistajan kanssa. 

- Auto on metsäasiantuntijan yksi tärkeimmistä työvälineistä, sillä sitä tarvitaan asiakas- ja maastokäynteihin, sanoo Stefan Borgman, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Metsäasiantuntijoiden työalueet ovat laajat ja työajoa kertyy helposti tuhansia kilometrejä vuodessa.

- Ajo tehdään valtaosin sorateillä ja alemman tieverkon teillä, joiden kunto on nykyisin varsin huono. Tämä kuluttaa autoa ja lisää polttoaineen kulutusta.

- Verovapaiden matkakustannusten korvauksia täytyy korottaa pikaisesti vastaamaan kohonneita polttoainekustannuksia, Borgman sanoo.

Metsäasiantuntija joutuu maksamaan työajosta

Työhön ajaminen on kaikille suomalaisille kallista, mutta työtehtävien hoitamisesta ei pitäisi joutua itse maksamaan. 

- Kilometrikorvaus on nykytilanteessa liian alhainen. Osan työajojen kustannuksista metsäasiantuntija joutuu maksamaan nyt omasta kukkarostaan, kun kilometrikorvaus ei kata työajo-kuluja kokonaan, sanoo Meton edustajiston puheenjohtaja Juha Mäcklin.

- Puuntuonti Venäjältä on Ukrainan sodan myötä lopetettu. Kotimaasta tarvitaan enemmän puuta, joten pidetään metsäasiantuntijat liikkeellä, päättää Mäcklin.

 

Lisätietoja:

hallituksen puheenjohtaja Stefan Borgman, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
p.040 1588 815, stefan.borgman@metsaasiantuntijat.fi

edustajiston puheenjohtaja Juha Mäcklin, METO – Metsäalan Asiantuntijat ry
p. 0400-399069, juha.macklin@storaenso.com

 

King Crab Housen suosituin annos, äyriäislajitelma, sopii vaikka brunssille

$
0
0

Levin hiihtokeskuksen kävelykadulla sijaitseva King Crab House tunnetaan erityisesti tuoreesta kuningasravustaan. Ravintolan suosituin annos on Äyriäislajitelma, joka on läpileikkaus Jäämeren herkuista. Sen sisältö vaihtelee hieman kauden, ja äyriästen saatavuuden mukaan. Simpukat ja kuningasrapu komeilevat kuitenkin annoksen päätähtinä ympäri vuoden.

Äyriäislajitelma sopii mainiosti nautittavaksi brunssilla. Shampanjan aromit sopivat harmonisesti yhteen kaikenlaisten äyriästen kanssa. Annos sisältää kuumia ja kylmiä vaihtoehtoja sekä kaikkea niiden väliltä. Kermainen hauenmätimousse tarjoillaan kylmänä. Siika valmistetaan polttamalla sen pinta, joka jättää lihan viileäksi. Sinisimpukat nautitaan kuumana kermaisessa valkosipuli-persilja kastikkeessa. Kuningasrapu tarjoillaan keitettynä kolmen erilaisen kastikkeen kanssa.  

– Useimmille asiakkaille on elämys syödä vatsansa täyteen erilaisia äyriäisiä. Äyriäislajitelma valmistetaan minimissään kahdelle ihmisille ja voidaan valmistaa niin suurelle seurueelle, kuin ravintolaan mahtuu. Harva ravintola pystyy tarjoamaan näin runsasta valikoimaa, kertoo King Crab Housen keittiöpäällikkö Jouni Laitila.

Kuningasrapua kolmella eri kastikkeella

1. Kuningasrapuliemi keitetään sen kuorista.

2. Kookoskastike on täyteläinen ja mausteinen. Kastikkeessa on sitruunaruohoa, valkosipulia, inkivääriä ja chiliä.

3. Klassinen kirkas valkoviinikastike maustetaan persiljalla ja timjamilla.

– Oma suosikkini on kuningasrapu kokooskastikkeella. Eksoottiset mausteet kohottavat äyriäisen omaa makua uskomattomalla tavalla.

Arktiset ruokalajit valmistetaan kestävää kehitystä huomioiden. Kuningasravut ostetaan suoraan Finnmarkilaisilta kalastajilta, jotka noudattavat tarkasti Norjan valtion säädöksiä ja rajoituksia. Osa ravintolan kasviruokien raaka-aineista on luonnosta itsekerättyjä.

King Crab Housen viidestä omistajasta kolme on ravintolassa töissä: Keittiöpäällikkö Jouni Laitila, ravintolapäällikkö Ina Hammarberg sekä keittiömestari Kalle Ant-Wuorinen. Lisäksi on mukana Norjalainen ravuntuottajapariskunta. 

www.kingcrabhouse.fi

Teksti: Pinja Palmunen


Kolmas kerta toden sanoo? Vedonlyöntikertoimet lupaavat Will Smithille vihdoin Oscarin

$
0
0

Parhaan ohjaajan Oscar-palkinto Unibetin vedonlyöntikertoimien mukaan on selkeä, palkinto näyttäisi menevän jo toista vuotta putkeen naisohjaajalle. Myös King Richard -elokuvaa tähdittäneelle Will Smithille povataan voittoa parhaasta miespääosasta.

Näyttelijä ja muusikko Will Smith saa varhain maanantaiaamuna vihdoin Oscar-palkintonsa, uskovat vedonlyöntiyhtiö Unibetin kertoimenlaskijat. Kerroin sille, että Smith voittaa parhaan miespääosan Oscarin roolistaan elokuvassa King Richard on vain 1,10.

Peli näyttää selvältä, sillä kakkossuosikki Benedict Cumberbatchin (Power of the Dog) voittokerroin on peräti 6,00, ja kolmossuosikki Andrew Garfieldin (Tick, Tick … Boom!)  15,00. Denzel Washingtonin (The Tragedy of Macbeth) tai Javier Bardemin (Lucy and Desi) Oscar-voitolle Unibet antaa kertoimen 51,00.

Smith, 53, on ollut urallaan kahdesti aikaisemmin ehdolla parhaan miespääosan Oscar-voittajaksi. Smithin roolisuorituksia elokuvissa Onnen potkuja (2006) ja Ali (2002) ei kuitenkaan lopulta palkittu Oscarilla. 

Golden Globe -ehdokkaana Smith ehti olla peräti viidesti, ennen kuin King Richard toi hänelle viimein kuudennella yrittämällä palkinnon jo aiemmin tänä vuonna. Roolisuoritus Venus ja Serena Williamsin Richard-isänä toi Smithin palkintokaappiin alkuvuodesta myös BAFTA-palkinnon.

– Will Smithin Oscarista alettiin puhua heti King Richardin ilmestyttyä, ja hän nousikin nopeasti Oscar-kertoimissamme ennakkosuosikiksi. BAFTA- ja Golden Globe -voittojen myötä hän nousi käytännössä ainoaksi realistiseksi ehdokkaaksi, Unibetin emoyhtiö Kindred Groupin Suomen GM Antti Tikka taustoittaa vedonlyöntiyhtiön varmaa näkemystä.

 

Parhaan elokuvan Oscar on kahden kauppa – muut palkinnot jo lähes jaettu

 

Vielä Will Smithiäkin varmempi näyttelijä-Oscaristaan voi Unibetin kertoimien valossa olla Ariana DeBose. Kerroin DeBosen Oscar-voitolle parhaasta naissivuosasta (West Side Story) on vain 1,03. Kakkossuosikki Kirsten Dunstin (The Power of the Dog) voittokerroin on jo huomattavan suuri 8,00. Myös parhaan miessivuosan voitto näyttäisi varsin selvältä, kärkisuosikki Troy Kotsurin (CODA) saadessa kertoimen 1,15, ennen Kodi Smith-McPheeta (The Power of the Dog).

Kamppailu parhaan naispääosan Oscarista on sentään vedonlyöntikertoimien valossa vähän tasaisempi. Kärjessä oleva Jessica Chastain (The Eyes of Tammy Faye) saa voittokertoimen 1,55 ennen Nicole Kidmania (Being the Ricardos, kerroin 4,50) sekä Olivia Colmania (The Lost Daughter, kerroin 6,50).

Kaikista selvimmältä peliltä etukäteen näyttää kuitenkin parhaan ohjaajan Oscar. Unibetin voittokerroin Jane Campionille (The Power of the Dog) on nimittäin pienin mahdollinen: 1,01. Mikäli Campionin voitto toteutuu, tulee hänestä vasta historian kolmas parhaan ohjaajan Oscarilla palkittu nainen. Campion on ollut jo kerran aiemmin ehdolla – tosin peräti 28 vuotta sitten elokuvastaan Piano.

Campionin ohjaama The Power of the Dog on myös kärkisuosikki vuoden parhaan elokuvan Oscar-voittajaksi, vedonlyöntikertoimella 1,70. Sen ykköshaastaja on CODA, kertoimella 2,20. Parhaan elokuvan Oscarista povataan kahden kauppaa, sillä kolmossuosikki Belfastin kerroin on jo 15,00, ja neljännen sijan jakavien King Richardin sekä West Side Storyn peräti 41,00.

– Näiden kertoimien valossa jännitän itse enää vain parhaan elokuvan Oscaria. Viime vuosien Oscar-voittajat ovat nimittäin olleet lähes yksi yhteen samat, kuin edeltävän viikon vedonlyöntisuosikkimme. Toki aina silloin tällöin Oscareissa tulee se Parasite, joka yllättää kaikkien muiden lisäksi myös meidän kertoimenlaskijamme, Antti Tikka toteaa.

 

Kaikki Unibetin Oscar-kertoimet löydät täältä.

 

Äänekosken koronajohtoryhmä 25.3.2022 - Hoivayksiköiden tilanne on paranemaan päin

$
0
0

Äänekosken kaupunki tiedottaa 25.3.2022

Heti vapaa julkaistavaksi

 

Äänekosken koronajohtoryhmä 25.3.2022: Maskeja on syytä edelleen käyttää

Hoivayksiköiden tilanne on paranemaan päin

Äänekosken kaupungin koronajohtoryhmä kannustaa edelleen maskien käyttöön ja muistuttaa, että maskisuositukset ovat ennallaan. Myöskään THL ei ole päivittänyt maskisuositustaan, koska tautitilanne on edelleen huono. Maskisuositus jatkuu kaupungin kaikissa julkisissa tiloissa, myös kouluissa. Maskia tulee käyttää, vaikka olisi jo sairastanut koronan. Myös muita koronaturvallisia ohjeita tulee edelleen noudattaa.

– Yleisen sairaalakuormituksen perusteella ei voida sanoa, että epidemia olisi millään lailla vielä ohi, ylilääkäri Keijo Lukkarinen muistuttaa.

Lukkarisen mukaan tautitilanteessa ei ole tapahtunut mitään radikaalia viime viikkojen aikana, mutta ilmaantuvuus on suurta, jopa nousussa. – Hoivayksiköiden tilanne on kuitenkin paranemaan päin, eikä uusia yksiköitä ole nyt sairastunut koronapandemiaan.

– On lohduttavaa kuulla, ettei tilanne ole menossa paljon huonompaan, vaikka tartuntoja on runsaasti, kaupunginjohtaja Matti Tuononen toteaa.

Koronarokotuksia annetaan Äänekoskella nyt noin sata viikossa. THL:n suosituksesta yli 80-vuotiaille aletaan antamaan neljättä rokotekierrosta. – Se perustuu siihen, että rokotteen teho iän myötä laskee, Lukkarinen kuvailee.

Terveyspalveluissa ja Arjen tuessa on paljon henkilöstöä sairastunut, mikä on aiheuttanut henkilöstön riittävyyden suhteen edelleen haasteita.

 

Lisätietoa:

Ylilääkäri Keijo Lukkarinen, 040 500 4313, keijo.lukkarinen@aanekoski.fi

 

 

Vuokatti 2022: Alppihiihtohopeaa ja maastohiihdon viestipronssi

$
0
0

Myös viimeisenä kisapäivänä päästiin mitalien makuun, kun Erik Saravuo nappasi alppihiihdossa hopeaa ja Suomen maastohiihtäjät toivat viestipronssia.

Erik Saravuo avasi suomalaisittain viimeisen päivän mitalitilin ja laski hopealle paripujottelussa. Voitto meni Italian Edoardo Saraccolle. Finaalilaskut olivat Suomen ja Italian välinen kamppailu, sillä pronssista laskivat Eduard Hallberg ja Italian Andrea Bertoldini. Sen kamppailun voitto meni Italiaan, mutta neljännellä sijallaan Hallberg täydensi hienosti päivän menestystä alppihiihdossa.

- Tämä päivä meni aivan suunnitelmien mukaan. Lähdettiin palkintopallisijaa hakemaan ja se tuli. Vähän nuo vikat laskut kaatui muutamaan virheeseen. Ilman niitä olisi varmaan kultakin voinut tulla. Laskeminen oli hyvää ja keskittyminen oli hyvää eli ei muuta kuin virheet pois ja kovempaa, Saravuo kommentoi päivän suorituksia.

Saravuo edustaa Helsinki Ski Clubia ja Kuopion alueen urheiluakatemiaa. Häntä valmentaa Eemeli Pirinen.

Maastohiihtäjillä pronssinen päätös

Maastohiihtäjät päättivät kisaviikkonsa mitaliin, kun Suomen joukkue nappasi pronssia 4 x 5 kilometrin sekaviestikilpailussa. Joukkueessa hiihtivät Ike Melnits, Elsa Torvinen, Niko Anttola ja Fanny Kukonlehto.

- Kyllä tämä viestimitali tuntuu tosi hienolta. Urheilijat tekivät aivan mahtavat suoritukset. Kaikki joutuivat kovaan paikkaan, mutta pää kesti hyvin. He tekivät omat hiihdot, eivätkä lähteneet liian kovaa liikkeelle ja oli voimia toiselle kierrokselle. Se oli meidän taktiikkana, ja urheilijat toteuttivat sen aivan mahtavasti ja taistelivat kyllä hienosti. Tuntuu kyllä todella hienolle, kiteytti valmentaja Jaakko Halonen.

Euroopan nuorten olympiafestivaalien (EYOF) talvikisat järjestetään 20.-25.3.2022 Kainuun ja Lahden maisemissa. Poikien jääkiekko sai kunnian aloittaa kisatapahtumat jo viime joulukuussa, ja turnauksen voitti tuli Suomeen pikkuleijonien upealla esityksellä. EYOF- kisat ovat Suomen historian neljännet viiden renkaan eli olympialipun alla kisattavat arvokilpailut.

Kisojen päänäyttämönä toimii Vuokatti, jossa kisataan suurin osa lajeista: alppihiihto, ampumahiihto, lumilautailu, maastohiihto, short track ja taitoluistelu. Jääkiekko-ottelut pelataan Kajaanissa, ja mäkihyppy ja yhdistetty kisataan Lahdessa. Tyttöjen jääkiekko ja yhdistetyn kilpailu ovat ensimmäistä kertaa mukana EYOF-kisaohjelmassa.

Kilpailut ovat Euroopan Olympiakomiteoiden luoma ja Kansainvälisen Olympiakomitean suojeluksessa järjestettävä kilpailutapahtuma 14-18-vuotiaille eurooppalaisille nuorille urheilijoille. Kisat järjestetään joka toinen vuosi sekä kesä- että talvilajeissa. EYOF-kisojen avulla Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö haluaa tukea potentiaalisimpien nuorten urheilijoiden matkaa kohti Olympialaisia ja aikuisten arvokilpailuja. 

Suomen joukkueen yhteystiedot:

Vuokatti:

Joukkueen johtaja Janne Vuorinen, 045 130 3538, janne.vuorinen@vrua.fi

Joukkueen apulaisjohtaja Sari Rimpiläinen, 040 627 6117, sari.rimpilainen@olympiakomitea.fi

Joukkueen tiedottaja Mari Lohisalo, 040 767 9925, mari.lohisalo@olympiakomitea.fi

Lahti:

Joukkueen apulaisjohtaja Kimmo Mustonen, 050 566 9869, kimmo.mustonen@olympiakomitea.fi

Joukkueen tiedottaja Ilkka Palomäki, 044 538 3632, ilkka.palomaki@olympiakomitea.fi

Olympiakomitean kisasivut (sivuilla mm. Suomen joukkue kokonaisuudessaan)

Kisajärjestäjien sivut ja tulospalvelu

Suomen joukkueen tunnelmia, uutisia ja tuloksia kerrotaan seuraavissa kanavissa, joista ne ovat vapaasti lainattavissa journalistisiin tarkoituksiin:                            

Facebook

Twitter

Instagram

Suomen joukkueen yhteiset some-tunnisteet ovat:

#Vuokatti2022

#OlympicTeamFi

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveypiirin hallituksen esityslista 30.3.2022

$
0
0

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituksen ylimääräisen kokouksen esityslista 30.3.2022 on julkaistu Eksoten verkkosivuille:

https://mfiles.eksote.fi/kokoukset/eksote/13/564

 

Kokous pidetään siinä tapauksessa, että lakkoilmoitusten mukaista lakkoa ei ole siirretty alkamaan lakkoilmoituksen mukaista ajankohtaa (1.4.2022) myöhäisemmälle ajankohdalle. Kokouksen mahdollisesta peruuttamisesta ilmoitetaan välittömästi, mikäli lakko/lakon uhka siirretään alkamaan 15.4.2022.

 

Oriveden retkeilykoordinaattoriksi valittiin Hannele Moilanen

$
0
0

Oriveden kaupunki on käynnistänyt retkeilyyn liittyvän hankkeen, johon kaupunki haki koordinaattoria yhdeksän kuukauden ajaksi.

Tehtävään oli 29 hakijaa, joista haastateltiin neljä. Haastatteluryhmään kuuluivat kaupungin elinvoimajohtaja Tuija Aro, yrityskoordinaattori Irene Suhonen ja tiedottaja Jenni Koponen.

Haastatteluryhmä esitti yksimielisesti, että määräaikaiseen hankekoordinaattorin työsuhteeseen valitaan luonto- ja ympäristöneuvoja Hannele Moilanen. Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto teki valinnasta viranhaltijapäätöksen.

Moilanen aloittaa tehtävässä 19.4. Hän on jo valmistautunut tulevaan retkeilykoordinaattorin pestiinsä miettimällä monenlaisia ideoita Oriveden retkeilymatkailun kehittämiseen.

− Olen tosi hyvällä ja innostuneella fiiliksellä tästä tehtävästä, Hannele Moilanen kertoo. – Odotan erityisesti yhteistyötä ja verkostoitumista eri ihmisten ja tahojen kanssa.

Moilanen asuu Orivedellä ja on hiljattain vaihtanut hoitoalalta luontoalalle. Viime kesänä hän suoritti luonto- ja ympäristöneuvojan opintoihinsa kuuluvan harjoittelun Oriveden kaupungilla. Tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa Iso-Vuorijärven retkeilyreitin kunnostus.

− Iso-Vuorijärvi onkin suosikkini Oriveden luontokohteista. Se on minulle hyvin tuttu ja kaunis kaikkina vuodenaikoina, Moilanen kertoo.

Lisätiedot:

Oriveden kaupunki / yrityskoordinaattori Irene Suhonen, p. 040 133 9111, irene.suhonen@orivesi.fi

Nyt mennään metsään – Orivesi hakee retkeilykoordinaattoria | Orivesi

Kuva:

Hannele Moilanen

 

Viewing all 113280 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>