Alkukevään 2022 kolmiolaskentojen perusteella oravakanta on hyvän kuusen siemensadon vauhdittamana kasvanut voimakkaasti edellisvuodesta koko maassa. Oravien määrä on monin paikon jopa kaksinkertaistunut tai kolminkertaistunut. Metsäjäniskanta on kasvanut selvästi Suomen etelä- ja keskiosissa.

Kettukanta on kasvanut Etelä-Suomessa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös saukko- ja näätäkannat ovat kasvaneet jonkin verran koko maassa. Rusakkokanta on kasvanut etenkin maan keskiosissa.

− Suuri osa vuosittaisista lumijälkihavainnoista myötäilee pitkän aikavälin trendejä. Joka vuosi tulosten joukkoon mahtuu myös yllätyksiä. Lajien kantojen lyhyen aikavälin muutoksiin vaikuttavat esimerkiksi ravintotilanne, taudit ja pedot, pienillä petonisäkkäillä eritoten myyräkannat ja oravalla kuusen käpysato, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Pitkän aikavälin trendi: useimpien pienten riistanisäkkäiden kannat taantuvat

Riistakolmio- ja peltokolmiolaskennat tehtiin tänä talvena 34:tta vuotta peräkkäin eri puolilla Suomea. Valtakunnallisella tasolla useimpien pienten riistanisäkkäiden kannat taantuvat. Metsäjänis- ja kettukannat ovat 34-vuotisen seurantajakson aikana taantuneet keskimäärin alle puoleen, orava- ja lumikkokannat noin kolmannekseen ja kärppäkanta peräti viidennekseen. Metsäjänis taantuu enemmän etelässä, kun taas oravan, kärpän ja lumikon alamäki jyrkkenee pohjoiseen mentäessä.

Lumijälkien määrien perusteella saukon ja näädän koko maan kannat ovat keskimäärin pysyneet vakaana seurantajakson aikana. Saukon kanta on kuitenkin kasvanut Etelä-Suomessa, kun taas näädän kanta on taantunut etelässä ja kasvanut pohjoisessa.

− Poikkeuksena esitetyssä lajijoukossa on nopeasti runsastuva rusakko, jonka lumijälkitiheydet ovat nykyään peräti 10–20 kertaa suurempia kuin seurantajakson alussa. Levinneisyydeltään lounaisen rusakon kannankasvu on sitä voimakkaampi mitä idemmäksi mennään, Lindén toteaa.

Sekä maankäyttö että ilmaston muutos aiheuttavat jatkuvia muutoksia lajistoomme, kuten levinneisyysalueiden muutoksia ja erisuuntaisia kannankehityksiä eri puolilla maata.

Kolmiolaskenta on etenkin pienten riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä

Luken koordinoima kolmiolaskenta on riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä, jolla voidaan arvioida muutoksia lajien kannoissa ja levinneisyydessä. Monelle pienriistalajille, kuten jäniksille, oravalle, ketulle ja monille näätäeläimille, lumijälkilaskenta on tärkein vuosittainen kannanseurantajärjestelmä.

Laskennan tuottama aineisto sisältää tietoa myös esimerkiksi suurpetojen ja sorkkaeläinten kantojen kehityksestä, vaikka näiden kantojen seuranta Lukessa perustuu pitkälti muihin vakiintuneisiin menetelmiin.

Talven 2022 laskentaolosuhteet muistuttivat viime talvea ja myös laskettujen kolmioiden määrä oli suunnilleen sama. Kuluvana talvena laskettiin kaikkiaan 672 kolmiota, joista 576 riistakolmioita ja 96 Etelä- ja Länsi-Suomen viljelymaisemiin painottuvia peltokolmioita. Kolmiolaskennat perustuvat metsästäjien ja muiden luontoharrastajien ansiokkaaseen työhön. Luke kiittää kaikkia vapaaehtoisia laskijoita tärkeästä työpanoksesta.

Lisätietoja: Erikoistutkija Andreas Lindén, Luke, puh. 029 5322 354, andreas.linden@luke.fi

Riistakolmiot.fi

Kuva: Espoon seurakunnat osallistuvat mm. Kylväjän tekemään työhön pakolaisten tukemiseksi Kreikassa. Valokuva Erwin Zareie.

Espoolaiset tukevat kirkollisverojen kautta kymmeniä pitkäkestoisia hankkeita ympäri maailmaa.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on jakanut 1,7 miljoonan euron määrärahan kansainvälisen apuun ja lähetystyöhän. Vuosittain jaettava määräraha on 4,1 prosenttia arvioidusta kirkollisverotulosta. Lähetys ja kansainvälinen diakonia ovat seurakunnan työtä, jota tehdään yhteistyökumppaneina toimivien lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa.  Järjestöt käyttävät saamansa määrärahan ulkomaiseen työhön, joka on lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa, kirkollista kehitysyhteistyötä tai humanitaarista avustamista. Yhä useammin työllä pyritään rakentamaan rauhaa, ehkäisemään konflikteja. 
 
Espoon seurakuntien määrärahaa käytetään kymmeniin eri hankkeisiin järjestöjen työalueilla Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Useimmat hankkeet ovat pitkäkestoisia ja niitä tehdään yhdessä paikallisten toimijoiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.
 
Suomen Lähetysseura käyttää avustusta mm. Jerusalemissa sijaitsevassa FELM-keskuksen toimintaan. FELM rakentaa Israelissa ja Palestiinassa yhteyttä eri uskontojen välille, ajaa lasten oikeuksia ja hyvinvointia sekä tekee diakonia-, kriisi- ja sielunhoitotyötä. Suomen Pipliaseuran määrärahalla tuetaan naisten lukutaitoa Afrikassa. Luterilaisen evankeliumiyhdistys kohdistaa tuen orpotyöhön Keniassa. Kansanlähetyksen kautta tukea menee laajalti myös Eurooppaan, esimerkiksi Virossa tehdään evankeliointia, kehitysvammais- ja diakoniatyötä, Kyproksella medialähetystyötä ja Kreikassa työskennellään pakolaisten parissa. Kirkon Ulkomaanavun hankkeilla eri puolilla maailmaa rakennetaan rauhaa, parannetaan toimeentulon edellytyksiä ja tuetaan koulutusta. Hankkeissa huomioidaan etenkin naiset, lapset, pakolaiset ja yhteiskunnan marginaalissa olevat ihmiset. 
 
Suurimmat summat jaettiin Kirkon Ulkomaanavulle, jonka osuus oli noin 590 000 euroa, ja Suomen Lähetysseuralle, joka sai noin 550 000 euroa. Tukea annettiin kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille.

Jakamattoman kansainvälisen vastuun määräraha (1 701 500 euroa) jaettiin seuraavasti:

Suomen Lähetysseura - 550 202 euroa
Suomen Lut. Evankeliumiyhdistys - 92 760 euroa
Sv. Luth. Evangeliföreningen i Finland - 15 104 euroa
Suomen Pipliaseura - 75 990 euroa
Suomen Ev.Lut. Kansanlähetys - 153 103 euroa
Lähetysyhdistys Kylväjä - 115 173 euroa
Medialähetys Sanansaattajat - 112 037 euroa
Kirkon Ulkomaanapu - 587 129 euroa
 
Määrärahan saajat raportoivat määrärahan käytöstä. Järjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan.
 
Nyt jaetun määrärahan lisäksi talousarviossa on kansainväliseen diakoniaan varattu myös 30 000 euroa Suomen Merimieskirkolle sekä 80 000 euroa katastrofiavustuksiin. Maaliskuun alussa katastrofiavustusten määrärahasta myönnettiin 30 000 euroa Ukrainan sodan uhrien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Lisätiedot
Matti Peiponen, 050 381 7629, matti.peiponen@evl.fi   
monikulttuurisuustyön asiantuntija, Espoon seurakuntayhtymä

Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan hallituksen kehysriihestä tarvitaan päätöksiä, joiden avulla vauhditetaan digitaalista ja vihreää siirtymää entisestään sekä nopeutetaan talouden uudistumista. Keskeisiä keinoja ovat TKI-rahoituksen tason nosto ja yritysten tutkimus- ja kehittämistyön kannustimien uudistaminen, digitaalisten palveluiden viennin edistäminen sekä liikenteen päästövähennysten nopeuttaminen alan kansainvälinen kilpailukyky turvaten.

Ukrainan sodan myötä ilmastotoimet ovat entistäkin tärkeämpiä, sekä riippuvaisuuden vähentämiseksi Venäjän fossiilisesta tuontienergiasta että ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Keskeinen keino vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää, tuottavuuden kasvua ja kestävien palveluiden vientiä maailmalle on lisätä yritysten tutkimus- ja kehittämistyöhön suunnattavaa julkista rahoitusta.

– Monissa ilmastoratkaisuissa on kyse nimenomaan teknologian ja digitalisaation hyödyntämisestä sekä uusista innovaatioista. Siksi myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta sekä tutkimus- ja kehitystyön kannustimia on kehitettävä tähän suuntaan, elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta sanoo.

Paltan mukaan parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämiin linjauksiin ja myöhemmin julkaistavan TKI-rahoituksen suunnitelman toteuttamiseen pitää osoittaa rahoitus tulevassa kehysriihessä, jotta suunnitelmista on mahdollista edetä tekoihin.

Lisäksi tärkeää on löytää uusia kannustimia yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseksi. Vuoden 2023 alusta tulisi ottaa käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, joka koskisi myös yritysten omaa tutkimus- ja kehitystyötä. Samalla tulisi mahdollistaa datan, pilvipalvelujen ja ICT:n täysimääräinen hyödyntäminen osana verokannustinta.

Vihreää kasvua tukevissa aineettomissa palveluissa merkittävä vientipotentiaali

Vihreää kasvua tukevissa ja vähäpäästöisissä aineettomissa palveluissa on merkittävää potentiaalia Suomen viennille. Esimerkiksi ICT-palveluiden vienti kasvoi viime vuonna 13 prosenttia, konsulttipalveluiden vienti 16 prosenttia ja rojalti- ja lisenssitulot 12 prosenttia. Näiden palveluiden viennin arvo vuodessa on yhteensä yli kuudennes kaikesta Suomen viennistä, yhteensä noin 17 miljardia euroa. Kasvun odotetaan myös jatkuvan vahvana.

– Suomen nopeimmin kasvavat vientierät ovat erilaisia digitaalisia palveluita, joiden markkina kasvaa voimakkaasti myös globaalisti. Tässä kasvussa Suomen kannattaa olla mukana. Kehitystä voidaan tukea digitaalisten palveluiden kasvua edistävillä TKI-tuilla sekä suuntaamalla vienninedistämisen toimia ja rahoitusta etenkin digitaalisten palveluiden vientiin. Digipalveluiden viennin edistäminen on kestävää myös Suomen taloudellisen kriisinkestävyyden näkökulmasta, nyt kun monella muulla vientialalla on tiukkaa, Paltan Rauhamäki sanoo.

– Monipuolisempi elinkeinorakenne parantaa myös kestävyyttämme erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa. Samasta syystä on entistä tärkeämpää huolehtia julkisen taloutemme kestävyydestä ja tasapainosta.

Suomen palveluviennistä valtaosa suuntautuu länteen. Suurimmat palveluvientimaat Suomelle ovat Ruotsi, USA ja Saksa, ja reilu puolet palveluiden ulkomaankaupasta suuntautuu EU-maihin. Venäjän osuus palveluviennistä ja -tuonnista on alle 2 prosenttia.

Venäjän sotatoimet ja niiden talousvaikutukset aiheuttavat liikenteessä ja logistiikassa merkittävää kustannusten nousua – alan kilpailukyvystä huolehdittava

Venäjä-pakotteet ja niiden seuraukset ovat nostaneet merkittävästi muun muassa polttoaineiden hintaa, pidentäneet useita kuljetusreittejä ja supistaneet Suomen tavaravientiä Venäjälle. Ukrainan sodan vaikutusten lisäksi myös muun muassa kuljettajapula ja globaali rahtisuma vaikeuttavat ja hidastavat edelleen kuljetusten järjestämistä. Lisäksi EU-komission esitykset uusista meriliikenteen ilmastotoimista uhkaavat nostaa Suomen meriliikenteen vuosikustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla vuoteen 2030 mennessä.

– Ukrainan sodan myötä Suomi muuttui käytännössä omaksi saarekkeekseen. Nyt on entistäkin tärkeämpää turvata Suomen logistiikan kilpailukyky ja edistää samalla liikenteen päästövähennystavoitteiden toteutumista ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä, Rauhamäki sanoo.

Paltan mukaan kehysriihessä tulee tehdä päätös vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukien jatkamisesta ajoneuvokannan uusiutumisen ja sähköistymisen nopeuttamiseksi sekä varmistaa myös muiden fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden rahoitus.

Lisäksi liikenneverkkojen pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen tulee turvata nostamalla perusväylänpidon rahoitustaso 1,4 miljardiin euroon vuodessa sekä investointirahoitus vähintään 600 miljoonan euron keskimääräiselle vuositasolle. Myös parlamentaarinen liikennetyöryhmä on esittänyt tällä hallituskaudella liikenteen perusväylänpidon ja investointien rahoitustason pitkäjänteistä ja selvää korottamista.

Lisätiedot:

Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. +358 50 521 2907, tatu.rauhamaki@palta.fi

Kesko ja Moilas Oy ryhtyivät uudenlaiseen yhteistyöhön tuodessaan markkinoille ns. co-branding-tuotteen: Pirkka-Moilas Gluten Free -juustosämpylä tuli myyntiin K-kauppoihin maaliskuun alussa. K-ryhmän oman Pirkan ja gluteenittomista tuotteistaan tunnetun pieksämäkeläisleipomo Moilas Oy:n vahvat tuotemerkit näkyvät näin kuluttajalle samassa paketissa.

Kuluttajat edellyttävät tuotteilta jatkuvasti suurempaa läpinäkyvyyttä ja myös aitoutta. Halutaan tietää, kuka tuotteen on tehnyt, missä, ja minkälaisella taustalla. Myös kotimaisuus nähdään yhä tärkeämmäksi arvoksi. Läpinäkyvyyden merkitys puolestaan korostuu erityisruokavaliotuotteissa: varsinkin jos tuotetta käytetään muista kuin hyvinvointisyistä, eli kuluttaja on esimerkiksi allerginen tai sairastaa keliakiaa, hänen on voitava todella luottaa siihen, että tuote on turvallisesti valmistettu.

- Gluteenittomien tuotteiden suosio kasvaa jatkuvasti niin hyvinvoinnillisista kuin terveydellisistäkin syistä; myös erilaiset allergiat ja ruoka-aine yliherkkyydet lisääntyvät, ja niiden diagnosointi tarkentuu. Näemmekin, että uudenlaisessa yhteistyössämme Keskon kanssa kuluttaja saa ostovarmuutta kahdesta tutusta lähteestä samanaikaisesti. Uskomme, että luotettavat brändit yhdessä ovat omiaan voimistamaan tarjolla olevan uutuuden laatumielikuvaa, Moilas Oy:n kaupallinen johtaja Marko Hammar iloitsee.

Kesko näkee yhteistyössä uudenlaista tarttumapintaa kuluttajaan

- Rakentaessamme Pirkka-tuotemerkkiä panemme peliin oman laatumielikuvamme ja osaamisemme. Ymmärrämme myös, että tavarantoimittajakumppaneillamme on paljon pelissä heidän kehittäessään omia uutuuksiaan ja innovaatioitaan. Juuri erityisruokavaliotuotteissa kuluttajan luottamus on ratkaisevaa ostopäätökselle. Siksi uskomme, että Pirkan yhteisbrändäys Moilas Gluten Freen kaltaisen erittäin tunnetun ja luotetun toimijan kanssa palvelee kummankin osapuolen etua, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen. 

Moilas Oy:n tuotteista lähes puolet menee vientiin, jo 16 Euroopan maahan. Gluteenittomien tuotteiden tunnustetulla osaajalla on kysyntää esimerkiksi sellaisten eurooppalaisten asiakkuuksien keskuudessa kuin McDonald’s tai Nomad Foods, joka on Euroopan suurin pakastetoimittaja. Moilas Oy:llä on globaalia luottamusta nauttivan BRC-laatustandardin A-laatuluokitus; huippuosaaminen ja prosessien pitävyys ovat suurten toimijoiden lähtökohtaisia ehtoja jo yhteistyötä pohdittaessa. Leipominen Pieksämäellä on jatkunut jo vuodesta 1955 jatkuvasti toimintaa nykyaikaistaen, innovoiden ja kansainvälistäen.

Lisätiedot

Marko Hammar, kaupallinen johtaja, 040 590 9031, marko.hammar@moilas.com   
Viestintätoimisto Akvamariini, Pia Jännes, p. 040 5038 571, pia.jannes@akvamariini.fi   

Ongelmista puhuminen on vaikeaa, perheen sisälläkin. Mutta isompiin ongelmiin päädytään, jos sanat vaihdetaan hätiköityihin tekoihin. Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama Kunnia on psykologinen jännitysnäytelmä, jossa syntipukin etsimisellä on järkyttävät jäljet. Kantaesitys Turun Kaupunginteatterissa 31.8.2022.

Autokorjaamoyrittäjä Raimo asuu teini-ikäisen tyttärensä Ellin kanssa kahdestaan. Välit kiristyvät, kun Raimo alkaa tapailla uutta naisystävää Anitaa. Yllättävä paljastus käynnistää hallitsemattoman tapahtumavyöryn, joka tempaa mukaansa myös korjaamolla työskentelevän Mannisen. Kuka valehtelee? Mikä on totta? Kun elämä järkkyy, totuus menettää merkityksensä ja tärkeintä on löytää syyllinen.

Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama Kunnia on kuvaus siitä, miten valhe alkaa elää omaa elämäänsä ja vie tilan kaikelta hyvältä. Valheen sijaan esityksen sen keskiössä on kuitenkin ongelmallinen toimintakulttuuri, jossa syitä tärkeämpää tuntuu olevan syntipukin löytäminen.

"Haluan kuvata mahdollisimman rehellisesti sitä mitä maailmassa tapahtuu, todellisuutta meidän ympärillämme ja sisällämme. Nuorten huonovointisuus ja maskuliininen toimintakulttuuri muodostavat räjähtävän aihepiirin. Teatterissa meillä on mahdollisuus peilailla teemoja ja ilmiöitä, ja havahtua näkemään niiden läpi, jotta meidän ei tarvitsisi päätyä siihen pisteeseen, johon näytelmäni henkilöt päätyvät", kertoo näytelmäkirjailija-ohjaaja Pasi Lampela.

Mikko Kouki palaa näyttämölle

Tiivistunnelmaisen psykologisen jännitysnäytelmän rooleissa nähdään Kari-Pekka Toivonen, Ella Lymi, Kirsi Tarvainen ja Mikko Kouki. Lampela on yrittänyt aikaisemminkin houkutella Koukia takaisin näyttämölle, mutta onnistui vasta nyt. Turun Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja on aktiivinen ohjaaja, mutta teatterilavalla hänet on nähty viimeksi 15 vuotta sitten.

Kunnia

Kantaesitys 31.8.2022 Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä

Liput 18–39 € teatterin ja lippupisteen kanavista 24.3. klo 9

Ikäsuositus 13+

Mainosilme https://flic.kr/s/aHBqjzCz17

Turun Kaupunginteatterin muukin syksyn ohjelmisto on pääosin julkistettu ja löytyy 24.3. osoitteesta tkteatteri.fi.

Lisätiedot ja haastattelut   

Emmi Kantonen      

Verkko- ja viestintäkoordinaattori      

Turun Kaupunginteatteri      

+358 50 400 2766      

emmi.kantonen@tkteatteri.fi 

Danielle Zsifkovits tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka palvelumuotoilijat viestivät alastaan muotoiluprojektien sidosryhmille ja kuinka viestintää voitaisiin parantaa. Viestintään tulisi kiinnittää erityistä huomiota etenkin palvelumuotoiluprojektien alkuvaiheessa.

Danielle Zsifkovits tutkii väitöskirjassaan viestintätapoja, joilla palvelumuotoilijat pyrkivät tuomaan omaa alaansa ymmärrettäväksi muotoiluprojektiensa sidosryhmille. Hän tarkastelee myös sitä, miten palvelumuotoilusta viestimistä voitaisiin parantaa. Tutkimus pyrkii tukemaan palvelumuotoilijoita siinä, että alasta olisi nykyistä helpompaa viestiä ihmisille, joilla ei ole paljon tietoa palvelumuotoilusta. Tämä voisi myös auttaa luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia palvelumuotoiluun.

– Palvelumuotoilu on suhteellisen uusi muotoilun ala, joka hyödyntää useiden muiden tieteen- ja muotoilualojen menetelmiä ja käsitteitä. Niiden avulla pyritään luomaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kehitettävän palvelun kaikkien sidosryhmien tarpeet. Palvelumuotoilijoiden tiedetään olevan taitavia ja kekseliäitä siinä, miten he keräävät palvelun sidosryhmiltä tietoa palvelusta ja ohjaavat heitä kohti yhteistyötä yli totunnaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja viestinnällisten esteiden. Tästä huolimatta palvelumuotoilijat kuitenkin kohtaavat jatkuvasti kielteisiä tai uuvuttavia viestintäkokemuksia, kun he kertovat omasta työstään ja alastaan muille sekä hankkiessaan uusia projekteja, Zsifkovits kertoo.

Hänen mukaansa palvelumuotoilun sidosryhmien ja tilaajien tietoisuutta palvelumuotoilusta, sen työtavoista ja hyödyistä sekä palvelumuotoilijoiden osaamisesta tulisikin parantaa, jotta palvelumuotoilua käytettäisiin nykyistä enemmän. Tietoisuuden kasvattamiseen ja viestintään tulisi panostaa etenkin palvelumuotoiluprojektien alkuvaiheessa.

Tutkimuksessaan Zsifkovits havainnoi ja mallinsi palvelumuotoilijoiden käyttämää viestintää. Se toi ilmi, että nykyiset viestintämallit ja -tavat ovat varsin epäjohdonmukainen ja epämääräinen rakennelma ehdotuksia, toimia ja huomioitavia ajatuksia.

– Tällaiset viestintätavat eivät toimi riittävän hyvin siihen, että palvelumuotoilijat pystyisivät esittelemään ja myymään osaamistaan palvelumuotoiluprojektien sidosryhmille ymmärrettävästi, korjaamaan sidosryhmien väärinkäsityksiä ja oletuksia palvelumuotoilusta tai vastaamaan sidosryhmien viestintäodotuksiin, Zsifkovits toteaa.

Nykyisten viestintätapojen sijasta palvelumuotoilun viestinnässä tulisi kiinnittää huomiota keskeisen tiedon jakamiseen ja odotusten hallintaan, mikä vaikuttaisi voimakkaasti projektien kehityskulkuun ja onnistumiseen sekä käsityksiin palvelumuotoilusta. Tutkimus esittääkin palvelumuotoilun viestintään tiekartan, joka on suunniteltu tukemaan palvelumuotoilijoita heidän päivittäisessä käytännön työssään. Tiekartan hyödyntäminen mahdollistaa sen, että palvelumuotoilijat voivat nykyistä paremmin ohjata alastaan viestimistä sidosryhmille ja siten saavuttaa nykyistä myönteisempiä ja sujuvampia viestintäkokemuksia sekä toivottuja tuloksia projekteissaan.

Tietoa väitöstilaisuudesta

Master of Arts Danielle Zsifkovitsin akateeminen väitöskirja The Communication of Service Design – How do Service Designers Communicate Service Design to (Project) Stakeholders? tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 25. maaliskuuta 2022 klo 12.00 alkaen etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimii FT, yliopettaja Satu Luojus Laurea-ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteesta https://connect.eoppimispalvelut.fi/vaitos

Tietoa väittelijästä

Danielle Zsifkovits aloitti perehtymisen palvelumuotoiluun jo kandidaattiopintojensa aikana Saksassa Hochschule Macromedia -korkeakoulussa, jossa hän suoritti kandidaatintutkinnon (Bachelor of Arts) vuonna 2012 pääaineenaan digitaalisen median tuotanto ja mediasuunnittelu. Vuonna 2014 hän valmistui samasta korkeakoulusta taiteen maisteriksi (Master of Arts) pääaineenaan palvelumuotoilu. Tämän jälkeen Zsifkovits on kehittänyt osaamistaan palvelu- ja kokemussuunnittelijana teollisuuden ja useiden yritysten parissa. Työssä tehdyt havainnot ja kokemukset toivat esiin tarpeen tutkia lisää palvelumuotoilun viestintää ja edistää palvelumuotoilijoiden osaamista viestinnän saralla ja johtivat hänet aloittamaan tohtoriopinnot vuonna 2018 Lapin yliopistossa.

Lisätietoja
Danielle Zsifkovits
dzsifkov (at) ulapland.fi
LinkedIn: www.linkedin.com/in/danielle-zsifkovits

Julkaisun tiedot

Danielle Zsifkovits: The Communication of Service Design – How do Service Designers Communicate Service Design to (Project) Stakeholders? Acta electronica Universitatis Lapponiensis 330. ISBN: 978-952-337-301-3. ISSN: 1796-6310

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-301-3

Pohjoismainen mFRR-energiamarkkina on edellytys uuden pohjoismaisen tasehallintamallin toteutumiselle. Se auttaa varmistamaan, että olemme yhteensopivia ja valmiita eurooppalaisille alustoille  vaarantamatta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttövarmuutta. Onnistunut käyttöönotto on tärkeää hallitussa siirtymässä kohti MARIa ja PICASSOa.

Säätöenergiamarkkinan automatisointi ja tasapainotus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka vaatii edistynyttä it-kehitystä ja liiketoimintaprosessien kehittämistä. Siirtymä konseptitason suunnitelmista ratkaisuihin on osoittautunut arvioitua aikaavievemmäksi. Myös tarvittavien työkalujen sekä haastavien käyttötilanteiden hallintaan vaadittavien prosessien sisältö ja laajuus ovat selkiytyneet. Samalla koulutustarpeet ovat tarkentuneet.

Selvitystyötä mFRR-energiamarkkinan vaihtoehtoisista käyttöönottomalleista sekä uudesta aikataulusta on tehty tämän vuoden alusta asti. Tämänhetkinen tiekartta on rakennettu portaittaisella lähestymistavalla, jossa käyttöönotot on erotettu vakautusjaksoilla ennen seuraavaa välitavoitetta.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät jatkoselvitystä varmistaakseen mFRR-energiamarkkinan käyttöönottopäivämäärän. Uusi käyttöönottopäivämäärä vaikuttaa muun muassa 15 minuutin kaupankäyntijakson käyttöönottoon. eSett:n taseselvitysjärjestelmä siirtyy 15 minuutin resoluution alkuperäisessä aikataulussaan eli samanaikaisesti 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönottopäivämäärän kanssa 22.5.2023. Tasepoikkeaman hinta on sama kaikissa maissa kaikille tunnin varteille, kunnes 15 minuutin hinnoittelu on mahdollista.

Seuraavaksi tasehallintahankkeen tiekartta päivitetään uuden pohjoismaisen mFRR-energiamarkkinan käyttöönottopäivämäärän pohjalta. Tämä sisältää pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden siirtymisen MARiin ja PICASSOon. 15 minuutin tuotteiden kaupankäynti päivänsisäisillä ja seuraavan päivän markkinoilla on myös osa tätä uudelleenarviointia. Sähköpörssit ja markkinatoimijat ovat mukana tässä työssä, joka on suunniteltu huhtikuulle 2022.

Lisätiedot:

Maria Joki-Pesola, Fingrid Oyj, maria.joki-pesola@fingrid.fi

Lisätietoa myös NBM-hankkeen sivuilla >

Suomalaisessa yhteiskunnassa tehdään tällä hetkellä todella paljon hyvää. Yksityishenkilöt ja yritykset ovat lahjoittaneet miljoonia euroja ukrainalaisten auttamiseen. Vaatteita, tarvikkeita ja aikaa ollaan valmiita antamaan valtavasti. Seuraamme tätä toimintaa Monihelissä suurella ilolla ja ylpeydellä. 

Samaan aikaan näemme ristiriitaiset reaktiot, joita tilanne herättää ympärillämme. Jäsenjärjestömme edustavat useita kansallisuuksia ja kulttuureita, jotka ovat kärsineet konflikteista ja joiden kansalaiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan Suomeen. Nämä ihmiset ymmärtävät ukrainalaisten tilanteen paremmin kuin moni muu, ovathan he itse myös paenneet sodan keskeltä. Yhteiskunnallinen keskustelu kuitenkin täyttyy tällä hetkellä lausunnoista, joissa ukrainalaisten kohtaama myötätunto perustellaan kärjistämällä stereotypioita muista pakolaisista. Kenenkään ei pitäisi tuntea, että hänen hätäänsä vähätellään ihonvärin tai etnisyyden perusteella. 

Ymmärrämme nämä tunteet. Myös Moniheli on reagoinut Ukrainan tilanteeseen voimakkaammin kuin aikaisempiin kansainvälisiin konflikteihin. Toimintamme reflektointi on saanut meidät huomaamaan rakenteellisen rasismin ja valikoivan empatian, jota olemme itse harjoittaneet ja joka vaikuttaa myös Monihelin päätöksentekoon. 

Rasisminvastaista viikkoa vietetään tällä viikolla. Nyt on erityisen hyvä hetki pohtia niitä kulttuuriimme juurtuneita ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat toimintaamme tahtomattammekin. Vain myöntämällä ja tunnistamalla toimintamme valikoivuuden voimme muuttua ja kehittyä. Kannustamme yhteiskunnallisia toimijoita kyseenalaistamaan rohkeasti omia olettamuksiaan ja tarkastelemaan toimintaansa systemaattisesti. 

On hienoa, että niin monet ovat aktivoituneet auttamaan ukrainasta saapuvia pakolaisia. Konfliktin saapuminen omalle mantereellemme on ymmärrettävästi herättänyt monet suomalaiset pohtimaan omia arvojaan, ja samalla herkistänyt meidät reagoimaan Ukrainan tilanteeseen voimakkaasti. Tilanteesta seurannut empatian ja solidaarisuuden aalto on voimakas merkki suomalaisten kyvystä välittää ja auttaa. Kaikkien ihmisten hätä ja kärsimys ovat saman arvoisia. 

Me Monihelissä toivomme, että tämän kokemuksen myötä pystymme jatkossa samaistumaan muiden hätään entistä paremmin, ja olemme sitä kautta valmiimpia auttamaan ihmisiä ihmisinä riippumatta heidän lähtömaastaan. Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä useita konflikteja, ja niistä pakenevat ihmiset tarvitsevat turvapaikan. Pakolaisten vastaanotolla on heidän kotoutumisensa kannalta olennainen rooli. Myönteisellä ilmapiirillä varmistamme, että kaikilla pakolaisilla on tasavertainen mahdollisuus kotoutua ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Toivomme, että tapamme suhtautua pakolaisiin muuttuisi tämän kriisin myötä pysyvästi solidaarisemmaksi. 

linkki kannanottoon verkkosivuillamme: https://moniheli.fi/uutinen/kaikkia-sotaa-pakenevia-on-kohdeltava-johdonmukaisesti/

Suomalaisen meriklusterin toimijat Naantaliin kokoava Meriverkostot-tapahtuma toteutuu tänä vuonna neljännen kerran. Viimeksi ennen koronaa järjestetty tapahtuma keräsi yli 500 osallistujaa 150 yrityksestä eri puolilta Suomea. Tänä vuonna luvassa on näkymiä alan tulevaisuuteen mm. Rauma Marine Constructions Oy:n ja Meyer Turku Oy:n kertomina.

Tänä vuonna suomalaisen meriklusterin edustajat kokoontuvat Naantalin Kylpylään 31.3. Moni asia meriteollisuuden toimintaympäristössä on muuttunut sitten vuoden 2019 Meriverkostot-tapahtuman.

- Aamupäivän seminaarin teemat painottuvat alan tulevaisuusinvestointeihin ja kasvumahdollisuuksiin. Telakoidensa tulevaisuuteen katsovat puheenvuoroissaan huikean kasvu-uran löytäneen Rauma Marine Constructions Oy:n ja kehittyvän Meyer Turku Oy:n edustajat. Meyer Turku kertoi helmikuussa NEcOLEAP-ohjelmasta, jossa yhteistyöverkosto tähtää ilmastoneutraalin risteilytilauksen saamiseen Turun telakalle, kertoo tapahtuman valmisteluja johtava Naantalin elinkeinoasiamies Lassi Rosala.

Tilaisuudessa kuullaan myös mitä uutta saksalaisen Fraunhoferin ja Ammattikorkeakoulu Novian yhteistyö on tuomassa Suomen meriteollisuuden toimijoiden työhön ja toiminnan kehittämiseen. Tiedossa on myös mielenkiintoinen esitys siitä, millainen meri- ja valmistavan teollisuuden kokonaisuus on Turun telakan ympärille rakentuva 55 hehtaarin kokoinen Blue Industry Park.

Seminaariosuuden ohella tilaisuus tarjoaa kokonaistoimittajille mahdollisuuden tavata uusia potentiaalisia sopimusvalmistajia, alihankkijoita ja toimittajia, jotka tarjoavat osaamistaan, tuotantokapasiteettiaan ja uudenlaisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Nykyisille tai potentiaalisille uusille laivateollisuuden alihankkijoille ja osaajille tarjolla on mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti alan isoimpien kokonaistoimittajien ja suunnitteluyritysten edustajia sekä potentiaalisia muita uusia yrityskumppaneita.

- Tapaamiset ja verkostoituminen painottuvat iltapäivän messuosuuteen, johon on ilmoittautunut 60 näytteilleasettajaa eri puolilta Suomea. Kävijäkyselyjen perusteella iltapäivä tuottaa myös tulosta. Vuoden 2019 osallistujista lähes 80 prosenttia ilmoitti luoneensa tapahtuman avulla uusia yhteistyöverkostoja, Rosala sanoo.

Meriverkostot 2022 Naantalin Kylpylässä (Matkailijantie 2, 21100 Naantali) torstaina 31.3. klo 9–16. Tarkempi ohjelma ja tietoa tapahtumasta osoitteessa https://www.naantali.fi/fi/tyo-ja-yrittaminen/yrittajan-palvelut/meriverkostot. Toimitusten edustajat ovat tervetulleita seuraamaan seminaarin puheenvuoroja ja tapaamaan yritysten osallistujia.

Tiedotteen lopussa kuva vuoden 2019 Meriverkostot-tapahtumasta.

Medialta toivotaan ilmoittautumista osoitteessa https://ssl.eventilla.com/meriverkostot2022 tai elinkeinoasiamies Lassi Rosalalle (sähköpostiosoite alla).

LISÄTIETOJA:

Elinkeinoasiamies Lassi Rosala, Naantalin kaupunki, lassi.rosala@naantali.fi tai puh. 040 678 3270

Lauantaina 26.3. klo 20.30–21.30 vietetään maailman suurinta ympäristötapahtumaa. Tänä vuonna Earth Hour kannustaa miettimään omia arjen valintojaan ja tekemään lupauksen maapallolle.

Valojen sammuttaminen on symbolinen ele, jolla kiinnitetään huomiota vakaviin ympäristöasioihin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen. Earth Hourin tavoite ei ole säästää sähköä, vaan yhdistää ihmiset ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Valojen sammumista tapahtuman aikana tai jälkikäteen voi seurata Lahden vesitornin verkkokamerasta https://flycam.panomax.com/lahtiaqua (live).

Lahdessa Earth Houriin osallistuvat muun muassa:

• Lahden kaupunki sammuttaa valot hyppyrimäistä ja kaupungintalosta (Fellmannia).
• Osuuskauppa Hämeenmaa sammuttaa ABC Liikennemyymälöiden ja Prismojen pylonien valot.
• Kokous- ja kongressikeskus Lahden Sibeliustalo sammuttaa Pääsalin lasikuution ulkokuoren valot.
• Lahti Energia sammuttaa radiomastojen valot.
• L-Fashion Group Oy sammuttaa Luhta Tornin valot viikonlopuksi.
• Kauppakeskus Karisma sammuttaa julkisivun mainosvalot, mainospylonin valaistuksen sekä julkisivun värilliset valonheittimet.
• Lahden ev. lut. seurakunnat sammuttaa pääkirkkojensa valot. Valot sammuu Ristinkirkossa, Salpausselän, Joutjärven, Launeen ja Nastolan kirkoissa.
• Salpakierto Oy pimentää aluevalaistuksen Kujalan käsittelykeskuksessa alueillaan.
• Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone osallistuu Earth Houriin.
• Kiinteistö Oy Lahden Tiedepuisto / Paavolakiinteistöt Oy sammuttaa valot kiinteistöistään Lahden Tiedepuistossa.
• Suomen McDonald's ketjun ravintolat sammuttavat valot tunniksi ravintoloiden salien alueilla.

WWF:n Earth Hour on maailmassa laajimmalle levinnyt ympäristötapahtuma, joka sai alkunsa vuonna 2007 Australiasta. Suomessa tapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Vuonna 2021 siihen osallistui noin 1,4 miljoonaa suomalaista sekä lähes 200 organisaatioita oppilaitoksista yrityksiin ja kunnista järjestöihin.

www.earthhour.fi

Kuvaaja: Linda Manner / WWF

Lisätietoja:

Sari Knuuti
Lahden kaupunki, ympäristöneuvonta
p. 050 387 8735, sari.knuuti@lahti.fi

Tervetuloa Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa – Eino Partasen valokuvia

ja Ootsie mistpäi? – Ai mie vai? – valokuvia 1950 – 1990 -luvun Lappeenrannasta -näyttelyiden lehdistötilaisuuteen Etelä-Karjalan museoon torstaina 31.3.2022 klo 10.

Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa -näyttelykokonaisuus on ensimmäistä kertaa esillä Etelä-Karjalan museossa. Näyttely perustuu arkkitehti Petri Neuvosen toimittamaan ja SKS:n julkaisemaan samannimiseen kirjaan vuodelta 2010.

Ootsie mistpäi? – Ai mie vai? on kuvakurkistus Lappeenrannan lähihistorian vuosikymmenille 50-luvulta 90-luvulle. Kuvanäyttely on värikäs valikoima kaupungin 370-juhlavuoden Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii -näyttelystä.

Näyttelyiden kaikille avointa avajaisiltapäivää vietetään perjantaina klo 14 – 18 Etelä-Karjalan museossa, tervetuloa! Avajaisiltapäivän aikana näyttelyissä on tavattavissa museon asiakasraadin vertaisihmettelijä klo 14 – 16.

Näyttelyn tiedote julkaistaan infotilaisuuden yhteydessä.

Lisätietoja, tiedote- ja kuvamateriaalit:

Satu Ståhlberg

intendentti

Näyttelyt ja yleisötyö

Lappeenrannan museot

tel 040 579 5744

email satu.stahlberg@lappeenranta.fi

TAI

Miikka Kurri

amanuenssi

Kuva-arkisto

Lappeenrannan museot

tel 040 531 0424

email miikka.kurri@lappeenranta.fi

”Teatterilevitykseen pääsevät elokuvat joutuvat kaikkialla läpäisemään tiukan karsinnan”, kertoo tuottaja Aleksi Hyvärinen. ”Juuri valmistunut elokuvamme on saanut hienoa palautetta koeyleisöiltä eri puolilla maailmaa, joten levittäjät eri maissa aikovat panostaa laajaan levitykseen ja markkinointiin. Elokuva nähdään laajalla levityksellä elokuvateattereissa monessa maassa.”

Elokuvan  oikeudet on hiljattain myyty levittäjille kaikkialle maailmaan.”Lähiviikkoina on odotettavissa elokuvateatteriensi-illan varmistuminen vielä nykyistä useammassakin maassa”, arvioi elokuvan kansainvälisestä myynnistä vastaava Fabien Westerhoff lontoolaisesta Film Constellation -agentuurista.

Hollywood-tähti Teresa Palmer loistaa elokuvan pääroolissa. Suomalaisille Teresa Palmer on tuttu kautta maailman jättimäiseksi menestykseksi nousseen Lights Out -elokuvan sekä HBO Maxilla nähtävän suursarjan A Discovery of Witches pääosista. Palmerin rinnalla nähdään Steven Cree (A Discovery of Witches, Outlander, Terminator: Dark Fate) ja Barbara Marten (The Turning, Eastenders). Steven Cree saapuu Suomeen vierailulle kutsuvierasnäytökseen ja on median haastateltavissa päivällä. Lehdistö on tervetullut elokuvan pressinäytökseen to 31.3. klo 9.30, elokuvateatteri Tennispalatsi, sali 2, Helsinki.  Näytöksen jälkeen ovat haastateltavissa ohjaaja Taneli Mustonen, näyttelijä Steven Cree ja tuottaja Aleksi Hyvärinen. Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt: manna.katajisto@mannapr.fi 

Suomessa elokuva saa ensi-iltansa kuukautta ennen muuta maailmaa, 6. huhtikuuta. Ensi kerran elokuvan voi nähdä jo tänään torstaina 24.3. Night Visions -festivaalin järjestämässä ennakkonäytöksessä Helsingin Maxim-elokuvateatterissa.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Taneli Mustonen ja Aleksi Hyvärinen. Elokuvan tuottaa Don Films, tuottajana Aleksi Hyvärinen. Kansainvälisten rahoittajien rinnalla elokuvaa ovat tukeneet Suomen Elokuvasäätiö, Nordisk Film, Pohjoismainen elokuva- ja tv-rahasto sekä MTV. Elokuvan levittää Pohjoismaissa Nordisk Film.

SYNOPSIS
Jokaisen vanhemman pahin painajainen on vasta alkusoittoa Rachelin koettelemuksille, kun lapsensa auto-onnettomuudessa menettänyt perhe päättää muuttaa syrjäiseen Suomeen aloittaakseen elämänsä alusta. Pian muuton jälkeen Elliotin käytös saa yhä pimeämpiä ja synkempiä piirteitä. On kuin jokin olisi saanut Elliotista otteen, uskotellen olevansa hänen kuollut veljensä. Lopulta äidille valkenee, että Elliotin yöllinen vieras ei olekaan hänen kuollut veljensä — vaan jotain paljon pahempaa… 

Elokuva ensi-iltansa elokuvateatterissa Suomessa 6.4.2022.

TRAILERI
https://youtu.be/JUr2MhcS8gQ   

PRESSIKUVAT
https://www.filmikamari.fi/pressit/elokuvat.php?action=show&movie_id=4340
Login: press
pw: noutaja 

LISÄTIETOA
Manna Katajisto
Tiedottaja, Manna PR
040 5610074
manna.katajisto@mannapr.fi 

******************

DON FILMS
Don Films on suomalainen, ohjaaja Taneli Mustosen ja tuottaja Aleksi Hyvärisen vuonna 2010 perustama elokuva- ja tv-tuotantoyhtiö. Yhtiö tunnetaan muun muassa palkitusta Bodom-kauhuelokuvasta, joka nousi arvostelu- ja myyntimenestykseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti sekä kiersi lukuisat merkittävät elokuvafestivaalit mukaan lukien SXSW:n, Lontoon elokuvajuhlat ja Sitgesin elokuvafestivaalin. Parhaillaan Don Films kuvaa Taru Mäkelän uutta komediaelokuvaa Kulkuset, Kulkuset. Yhtiön vuonna 2020 yhdessä Solar Filmsin kanssa tuottama elokuva Se mieletön remppa oli ohjaaja Mustosen ohjaamista elokuvista jo kolmas, joka nousi kymmenen kautta aikain eniten lippuja avausviikollaan myyneiden kotimaisten elokuvien joukkoon. Don Films tunnetaan myös kansainvälisistä yhteistuotannoistaan, joista muun muassa lukuisia kansainvälisiä elokuvapalkintoja niittänyt ja vuoden suosituimmaksi indie-elokuvaksi Venäjällä noussut draamaelokuva Arytmia nähtiin myös Suomen elokuvateattereissa vuonna 2017. Maailmalla Hyväristä ja Mustosta edustaa agentuuri ICM Partners. 

Mittaus- ja nostotyö Helsinginkadulla Hippoksensillan kohdalla. Yksi ajokaista suljettu työmaan kohdalla keskustan suuntaan ajettaessa. Alueella poikkeava nopeusrajoitus 60 km/h. Työ liittyy Teollisuuskadulla tapahtuvaan kaukolämpötyöhön.

Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Valtaosa ikääntyneistä asuu omassa kodissaan. Se on myös heidän oma toiveensa asumisesta.

– Tuusulassa yli 90 prosenttia ikääntyneistä asuu kotona. Osuus on pysynyt lähes samana viime vuosina. Kotona asumista tukevat toimenpiteet ovat ensisijaisia, sanoo Riikka Uusikulku, jonka vetämän hankkeen avulla Tuusula pyrkii varautumaan senioreiden asumistarpeiden muuttumiseen. Hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä.

– Hankkeessa ei ole kyse vain siitä, miten ikääntynyt haluaa asua, vaan siitä, miten hän haluaa elää omannäköistään elämää.

Viime syksyn aikana eri puolilla Tuusulassa järjestettiin työpajoja, joissa tuusulalaisten ikäihmisten kanssa keskusteltiin asumisen tarpeista, toiveista ja unelmista. Unelmatilanteessa koti sijaitsisi lähellä tärkeitä palveluja kuten elintarvikekauppaa, terveyspalveluja sekä apteekkia.

Oman kodin viihtyisyyteen kytkeytyy kiinteästi myös turvallisuuteen vaikuttavat tekijät kuten naapuriapu. Osallistujat ideoivat nykyistä yhteisöllisempää asumista, joka toisi turvaa ja vähentäisi yksinäisyyttä.

Kysely: ikääntyneiden asumisen neuvontapalvelulle kysyntää

Tuusulassa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 86 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Hissittömyyden piiriin iäkkäitä tulee runsaasti lisää seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Tammi-helmikuussa 2022 toteutetun kyselymme mukaan keskimäärin kolmanneksen mielestä nykyinen asunto vastaa asumistarpeita 5–10 vuoden kuluttua huonosti. Moni vastanneista olisi valmis harkitsemaan muuttoa, jos tarjolla on sopivia asumisvaihtoehtoja, Uusikulku kertoo.

Vastausten mukaan Tuusulassa on pulaa esimerkiksi lähellä Hyrylän keskustaa sijaitsevista yksitasoisista ja kohtuuhintaisista asunnoista, asumisoikeus- ja osuuskuntamalleista ja palveluasumisesta.

Kyselyyn vastanneet toivoivatkin monipuolisten asumisratkaisujen edistämistä hankkeiden ja kaavoituksen kautta sekä palvelujen ja kauppojen keskittämistä saavutettaviksi kaavoituksen avulla.

– Eniten nähtiin tarvetta tiedon saamiseen asumisen eri vaihtoehdoista. Ikäihmisille voisi olla tarpeen antaa neuvontaa keskitetysti asumiseen liittyvistä mahdollisuuksista.

Tuusulan ikääntyville (yli 55-vuotiaille) toteutettiin kysely 10.1. –21.2.2022 sähköisesti ja paperilomakkeella. Kyselyyn saatiin yhteensä 517 vastausta. Tuusulassa kyselyn kohderyhmään kuuluvia kotitalouksia on 8 177, jolloin kyselyn vastausprosentti oli kuusi.

Lisätiedot

hankekehityspäällikkö Riikka Uusikulku, Tuusulan kunta, p. 040 314 3040, etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Työpajat ja kysely ovat osa Tuusulan kunnan hanketta, jossa kehitetään innovatiivisia yhteisöllisen asumisen ratkaisuja, jotta ikääntyvät voisivat asua heille tutussa asuinympäristössä mahdollisimman pitkään yhteisön turvin. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoitusta Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta 5/2021–11/2022.

Danfossin sähkömoottoreihin ja taajuusmuuttajiin kehitettiin laakerien vikoja havaitsevia neuroverkkoja

Danfossin taajuusmuuttajia käytetään teollisissa prosesseissa, joissa tarvitaan pyörivää liikettä. Taajuusmuuttajista saadaan sähkömoottorin toiminnasta reaaliaikaista tietoa, jonka avulla pysytään tarkkailemaan ympäröiviä toimintoja. Näin taajuusmuuttajaa voidaan hyödyntää anturina, jonka avulla voidaan kerätä dataa sekä kehittää siihen perustuvia toimintoja ja digitaalisia palveluita prosessien optimoimiseksi.

”Tehokkaan kunnonvalvonnan avulla viat havaitaan ja diagnosoidaan varhaisessa vaiheessa. Näin toimintoja pystytään ylläpitämään luotettavasti ja odottamattomat häiriötekijät pysytään minimoimaan, niin että käyttökustannukset pysyvät alhaisina ja tuottavuus paranee”, Danfossin Software Adviser Juha Kuusela kertoo.

Varsinkin laakereihin liittyviä vikoja on vaikea havaita luotettavasti. Danfoss on kehittänyt InDEx-ohjelmassa yhdessä Tampereen yliopiston kanssa entistä täsmällisempiä tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä laakerivikojen havaitsemiseksi.

Vähäisellä datalla ja laskentateholla toimiva malli

Teollisuudessa käytettävien koneiden ja prosessien viat ovat usein sovelluskohtaisia, mutta esimerkiksi syöttöverkkoon, taajuusmuuttajiin ja ohjattaviin moottoreihin liittyvät ongelmat ovat yleensä hyvin samankaltaisia. Moottoreissa yleiset ongelmat liittyvät vuotovirtoihin, johdotukseen ja laakereihin. Näistä yleisimpiä ovat laakeriviat. Niiden havaitsemiseksi on kehitetty koneoppimiseen perustuvia datapohjaisia syväoppimismalleja.

Hyvistä tuloksista huolimatta mallit ovat kuitenkin olleet liian kalliita käyttää. Syväoppimiseen vaaditaan paljon luokiteltua dataa. Sen käsittely vaatii suuria laskentatehoja ja sitä on siksi vaikea käyttää reaaliaikaisesti. Danfossin ja Tampereen yliopiston kehittämä neuroverkkopohjainen malli toimii mahdollisimman vähällä datamäärällä, eikä se vaadi suurta laskentatehoa toimiakseen reaaliaikaisesti. Mallin avulla pystytään erottamaan erityisesti keskisuuria ja suuria vikoja.

InDEx-ohjelma digitalisoi teollisuutta

DIMECCin InDEx-ohjelma (Industrial Data Excellence) keskittyy digitalisoimaan Suomen teollisuutta ja rakentamaan datayhteisöä sekä yhteistä data-alustaa. Ohjelmaan osallistuvat Konecranes, Danfoss, Elekmerk, Fastems, HT Laser, PrimaPower, Raute, SSAB ja TietoEVRY. Akateemisia kumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VTT. InDEx-ohjelman rahoittavat Business Finland ja ohjelmaan osallistuvat yritykset yhdessä. Se on Finnish Advanced Manufacturing Networkin (FAMN) kehityshanke.

LISÄTIETOJA

InDEx-ohjelman päällikkö tohtori Seppo Tikkanen, seppo.tikkanen@dimecc.com,  +358 40 840 2780

Kuvateksti: Testipenkki havainnollistaa, miten taajuusmuuttajista saadaan sähkömoottorin toiminnasta reaaliaikaista tietoa. Kuva Danfoss.

Tutkimukseen liittyvä julkaisu: Turker Ince, Junaid Malik, Ozer Can Devecioglu, Serkan Kiranyaz, Onur Avci, Levent Eren, Moncef Gabbouj, “Early Bearing Fault Diagnosis of Rotating Machinery by 1D Self-Organized Operational Neural Networks,” IEEE Access, 2021. https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/9558835

Arriva Sverige is part of the pan-European passenger transport company – Arriva Group – which is owned by Deutsche Bahn. Arriva Sverige’s revenues last year were above ~300 million EUR. After the acquisition Arriva Sverige becomes an independent company under VR Group.

Climate-friendly public transport is growing, and through the acquisition VR Group aims to strenghten its accumulated expertise in clean urban transport also in Sweden. With the transaction, VR Group will become a significant transport operator in Sweden. Arriva Sverige has more than 170 million passengers per year and the company is Sweden's third largest train operator, and fourth largest bus operator. The acquisition also means around 3,800 new employees for VR Group.

“As a veteran in the transport business and a pioneer in climate-friendly commuting services VR Group can provide Arriva Sverige with great growth opportunities. We look forward to the opportunity to utilize VR Group's expertise and to developing our electric bus traffic together with VR Group", says Johan Lindgren, CEO of Arriva Sverige.

VR Group will focus on climate-smart traffic in Sweden

With the acquisition, VR Group aims to further grow in urban public transport and develop cleaner and more sustainable solutions for public transport. VR Group has previously expanded its operations in city traffic in the Helsinki region and in Tampere, and its bus company Pohjolan Liikenne owns a total of over 185 electric buses around Finland. Thus, VR Group is a pioneer in electric bus traffic and aims to invest in the electrification of bus traffic also in Sweden.

VR Group aims for strategic growth to secure quality services in Finland and to be able to succeed in future competition in the domestic market. VR Group’s monopoly in the Finnish market was abolished a year ago and VR Group is now preparing for a scenario where there are multiple operators in the market.

“As the Finnish market for public transport opens, the competition will increase and ensuring VR Group’s competitiveness will be crucial. To ensure VR Group’s competitiveness our strategy is now to grow in the opening urban transport market in the Nordics, says Lauri Sipponen, President and CEO of VR Group.

The acquisition opens access to the Swedish tendering market

Through the acquisition VR Group will enter a tendering market that is multiple in size compared to Finland and growing, supported by population growth, urbanisation and significant public investments in infrastructure, rail traffic and public transport. With the acquisition VR Group’s competitiveness will improve significantly both in bus and rail transport – in Sweden and in Finland.

“Arriva Sverige is a market leader in quality on the Swedish rail market and this will strengthen our competitiveness in the future rail competition also in Finland. We are a pioneer regarding the electrification of bus traffic, and we can offer our expertise to promote the electrification of the Swedish market. Moreover, the acquisition offers us a scale advantage in electric bus development and purchases”, says Topi Simola, Director of VR Group’s Passenger Services.

The transaction is expected to close in early July 2022 subject to customary closing condition precedents, including approvals from the German Ministry for Digital and Transport and the Deutsche Bahn Supervisory Board. The investment is reasonable for VR Group and does not endanger VR Group’s Finnish business or domestic investments. The acquisition will not have an impact on VR's Finnish customers or personnel in Finland.

Arriva Sverige on osa eurooppalaista Arriva-konsernia, jonka omistaa saksalainen Deutsche Bahn. Arriva Sverigen liikevaihto oli viime vuonna yli 300 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuksen jälkeen Arriva Sverige siirtyy VR Groupin matkustajaliikenteen alle itsenäiseksi yhtiöksi.

VR Groupista merkittävä toimija Ruotsissa

Ilmastoystävällinen joukkoliikenne kasvaa ja VR Group pyrkii yrityskaupalla viemään Suomessa kerrytettyä puhtaan kaupunkiliikenteen osaamistaan Ruotsiin. Kaupan myöta VR Groupista tulee merkittävä liikenneoperaattori Ruotsissa. Arrivalla on vuosittain yli 170 miljoonaa matkustajaa ja yhtiö on Ruotsin kolmanneksi suurin junaoperaattori, sekä neljänneksi suurin bussioperaattori. Yrityskauppa tarkoittaa VR Groupille myös noin 3800 uutta työntekijää.

”VR Group on pitkän linjan liikenneoperaattori ja ilmastoystävällisen liikenteen edelläkävijä, joka voi tarjota Arrivalle hienoja kasvumahdollisuuksia. Odotamme innolla mahdollisuutta hyödyntää VR Groupin osaamista ja sähköbussiliikenteemme kehittämistä yhdessä VR Groupin kanssa”, sanoo Arrivan toimitusjohtaja Johan Lindgren.

Bussiyhtiönsä Pohjolan Liikenteen, Tampereen raitiovaunuliikenteen ja Helsingin seudun liikenteen HSL:n kilpailutuksen voiton myötä VR Group on Suomen kolmanneksi suurin bussiyhtiö ja toiseksi suurin toimija kaupunkiliikennemarkkinassa. Yrityskauppa on luonteva seuraava askel lähiliikennetaipaleella ja mahdollisuus viedä VR Groupin sähköbusseihin liittyvää asiantuntemusta Ruotsiin. VR Group on pohjoismaisessa mittakaavassa sähköbussiliikenteen edelläkävijä. Pohjolan Liikenteen 550:stä bussista 185 ovat sähköbusseja. Yrityskaupan myötä VR Group tulee olemaan tärkeässä roolissa myös Ruotsin bussiliikenteen sähköistämisessä.

VR Group tähtää yrityskaupalla strategianmukaiseen kasvuun turvatakseen laadukkaita palveluita Suomessa ja pärjätäkseen kilpailussa avautuvilla kotimaisilla markkinoilla. VR Groupin monopoli Suomessa purettiin vuosi sitten ja VR Group valmistautuu nyt uuteen tilanteeseen, jossa markkinoilla voi olla muitakin operaattoreita.

“Suomen joukkoliikennemarkkinoiden avautuessa kilpailu tulee kiristymään ja VR Groupin kilpailukyvyn turvaaminen tulee olemaan ratkaisevaa. Kilpailukyvyn turvaamiseksi strategiamme on nyt kasvaa avautuvilla kaupunkiliikennemarkkinoilla Pohjoismaissa", sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

Kauppa on tarkoitus toteuttaa heinäkuun alussa tavanomaisten sulkemisehtojen mukaisesti, vaatien Saksan digitaali- ja liikenneministeriön sekä Deutsche Bahnin hallituksen hyväksynnän.   Tämän jälkeen Arrivan osakkeet siirtyvät VR Groupin omistukseen.

Kauppa avaa pääsyn Ruotsin kilpailutusmarkkinoille

Arriva Sverige on VR Groupille mahdollisuus, jollaisia on markkinoilla harvoin tarjolla. Kaupan myötä VR Groupille avautuvat Ruotsin Suomeen verrattuna moninkertaiset sopimuspohjaisen julkisen liikenteen markkinat, jotka ovat kasvavat sekä väestönkasvun, kaupungistumisen, että yhteiskunnan rahoituksen osalta. Ruotsissa VR Groupilla on mahdollisuus laajentaa ilmastoystävällistä toimintaa ja vaikuttaa sähköbussiliikenteen kehitykseen koko maassa. Yrityskaupan myötä VR Groupin kilpailukyky paranee huomattavasti sekä bussi- että raideliikenteessä  – myös Suomessa.

“Arriva on ollut selvä laatujohtaja Ruotsin raidemarkkinalla ja tämä vahvistaa kilpailukykyämme tulevassa raidekilpailussa myös Suomessa. Olemme bussiliikenteen sähköistämisen pioneeri ja kykenemme nyt nopeuttamaan Ruotsin markkinan sähköistymistä ja tarjoamaan Ruotsin yhtiölle osaamistamme. Lisäksi kauppa tarjoaa bussimarkkinassa meille skaalaetua sähköbussien hankinnassa ja kehityksessä”, sanoo VR Groupin matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Investointi on VR Groupille suuruudeltaan maltillinen eikä vaaranna VR Groupin Suomen liiketoimintaa tai kotimaisia investointeja. Yrityskaupalla ei tule olemaan vaikutuksia VR Groupin suomalaisiin asiakkaisiin tai henkilökuntaan Suomessa.

Nukutteen kehittämä uniapnean seulontadiagnostiikka keräsi paljon huomiota kansainväliseltä unilääketieteen asiantuntijayhteisöltä, joka tänä vuonna oli kokoontunut Roomaan, yhdysvaltalaisen World Sleep Societyn järjestämään 16:sta vuosittaiseen unikongressiin. Tapahtuma järjestettiin 11.-16. maaliskuuta.

Nukutteella oli tapahtumassa näkyvä rooli paitsi näytteilleasettajana, myös tutkimuksessa "System validation study for novel wearable sleep apnea screening device" jonka toteuttajaosapuolina toimivat Tampereen yliopisto ja TAYS, Oulun yliopisto ja OYS, Berliinin yliopistollinen sairaala Charité sekä ranskalainen SOS Oxygène -tutkimuslaitos. Tutkimus esitettiin kongressissa sekä suullisena esityksenä että tieteellisenä posterina.

Nukutteen kehittämä teknologia ja palvelu tehostaa uniapnean kotona tapahtuvaa tutkimusta ja diagnostiikkaa. Maailmassa on arviolta lähes miljardi uniapneasta kärsivää ihmistä*, joista suurin osa elää sairautensa kanssa tietämättä siitä.

*(Estimation of the global prevalence and burden of obstructive sleep apnoea: a literature-based analysis; The Lancet Respiratory Medicine, Volume 7 Issue 8, August 2019) 

Merimasku, Nådendal, Rimito och Villnäs FBK:er övar på Mälsäläntie 81 i Merimasku söndagen den 27.3.2022. Övningen påbörjas klockan 09.00 och avslutas cirka 16.00.

Under övningen övas kompletterande brandsläckningsmetoder i byggnadsbrand inklusive lagstadgade varma rökdykningsövningar. 

På grund av övningen kommer rökbildning och utryckningsfordon att kunna observeras i området. Övningen orsakar inte fara för områdets invånare. Nödcentralen kommer skilt att informeras om övningen.

I enlighet med Inrikesministeriets anvisning för räddningsdykning måste rökdykningspersonal öva rökdykning varje år under så realistiska förhållanden som möjligt. Dessa anvisningar gäller rökdykare från både räddningsverken och de frivilliga brandkårerna.

På grund av det rådande coronavirusläget önskas att representanter för media inte kommer till själva övningsområdet. Det är dock tillåtet att ta bilder längre bort.

Mer information före övningen och på övningsdagen:

Merimasku FBK, tel. 0400 940 508 

Merimaskun, Naantalin, Askaisten ja Rymättylän VPK:t harjoittelevat sunnuntaina 27.3.2022 osoitteessa Mälsäläntie 81, Merimasku. Harjoitus alkaa klo 9.00 ja päättyy noin klo 16.00. 

Harjoituksessa aiheena ovat täydentävät sammutusmenetelmät rakennuspalossa sekä lakisääteiset savusukellusharjoitukset kuumissa ja savuisissa olosuhteissa.  

Sisäministeriön pelastussukellusohjeen mukaisesti savusukellusta tekevän henkilöstön on harjoiteltava savusukellusta joka vuosi mahdollisimman realistisissa olosuhteissa. Kyseinen ohje koskee niin pelastuslaitoksen kuin vapaaehtoisten palokuntien savusukeltajia. 

Alueella on havaittavissa savunmuodostusta ja hälytysajoneuvoja. Harjoitus ei aiheuta haittaa alueen asukkaille. Lisäksi hätäkeskusta tiedotetaan harjoituksesta erikseen.

Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen median edustajien ei toivota saapuvan varsinaiselle harjoitusalueelle. Kuvien ottaminen kauempaa on kuitenkin sallittua.  

Lisätiedot ennen harjoitusta ja harjoituspäivänä: 

Merimaskun vpk, 0400 940 508