Happee nappasi kuudennen perättäisen voittonsa F-liigassa, kun se kaatoi torstain ainoassa ottelussa vieraissa TPS:n peräti 7-2. Illan saalis nosti Happeen jo yhden pisteen päähän juurikin kolmantena olevasta TPS:stä.

Happee aloitti Kupittaalla murhaavasti, kun Markus Salmi iski vieraat johtoon jo kolmannella minuutilla, ja 16 minuutin kohdalla taululta tuijotti 0-4 Juuso Heikkisen, Roni Laasosen ja Matti Minkkisen maalattua vieraille. Kymmenen minuuttia ennen koko ottelun loppua Happee johti jo 6-0, kunnes TPS:n Tuomas Ojalan laukaus ylivoimalla kääntyi puolustajan lavasta ohi Happee-vahti Markus Laakson. Myös Mikko Hautaniemi onnistui kaventamaan, mutta välissä oli Roni Laasonen lingonnut tyhjään verkkoon keskisuomalaisten seitsemännen osuman. Laasonen (2+0) ja Eemil Ukkonen (1+1) olivat Happeen illan kahden pisteen pelurit.

Anssi Koskisen ottelukuviin

NFT Factory: How Technology is Changing the Art World

NFTs (Non-Fungible Token) are digital collectibles with programmable features that ensure the uniqueness of a digital item. The ownership and transfer of that ownership are central to the NFT ecosystem. Anything digital or digitised can be made into an NFT, and the technology is accessible to everyone in just one click. Since the technology is so accessible, the question remains on how to create growing value using the novel invention of the NFT. 

NFT Factory Oy is a facilitator providing solutions in design, tokenomics build, development, blockchain, Web 3.0 solutions, NFT marketing, access to the metaverse among others. NFT FACTORY Oy has created Super NFT Society, a marketplace, and community that sells and displays NFTs. Its ecosystem integrates with major marketplace platforms such as opensea.io, foundation.app, makersplace.com, superrare.com, etc.

The ecosystem is built both for NFT experts and beginners. Experts want to assure the value is sustained and grown over time, and newbies can tap into a new source of revenue. 

Super NFT Society is a growing community of experts in different fields. It offers a digital ecosystem in web 3.0 to explore possibilities to protect the artists' and the brands’ value through Blockchain. 

A whole lot of artists and brands are looking to tap into the source of income that NFTs bring. But the technology is new and understanding its functionalities is not easy. Super NFT Society is here to reverse this situation by creating resources for artists and brands to access the market, and store their value securely and throughout time. 

Super NFT Society marketplace opens the doors to international art markets for local artists and will display their work in the Metaverse.  A team from Helsinki has created an open platform, a facilitator service to just start using NFTs in a smart way. A new business culture has been born, and it is based on the collective force working under the strict rules of blockchain.  

The Super NFT Community has been growing slowly but steadily since November 2021. Extending its arms from Finland to Spain, Chile, Colombia and beyond. 

In order to certify the legitimacy of the project in a space were scams exist and people get fooled, Super NFT Society is run by NFT FACTORY Oy, a company registered in Finland, legally compliant with international standards. 

Learn more: 

Simon Bergman, CEO, Founder. Questions on friday 4.3.2022, 11:00-12:00 and  7-9.3.2022, 11:00 to 13:00 by phone, 0440409292.

Jean Carlos Delgado, Art Director, Founder.

Joona Mäntyvaara, Business Operations.

NFT FACTORY Oy

3257877-1

NFT (Non-Fungible Token) är digitala samlarobjekt, som kan programmeras med unika funktioner, vilket säkerställer föremålens unika karaktär. Äganderätten och överföringen av ägandet är centralt i NFT-ekosystemet. Allt digitalt eller digitaliserat kan göras till en NFT och teknologin är tillgänglig för alla med bara ett klick. Eftersom tekniken är så tillgänglig kvarstår frågan hur man kan skapa växande värde med hjälp av den nya uppfinningen NFT.

NFT Factory Oy är en hjälptjänst som tillhandahåller lösningar inom bland annat design, tokenomics-byggande, utveckling, blockkjedjeteknologi, Web 3.0-lösningar, NFT-marknadsföring och tillgång till metaverse. NFT FACTORY Oy har skapat Super NFT Society, en marknadsplats och en gemenskap som säljer och visar NFT:er. Dess ekosystem integreras med stora marknadsplattformar som t.ex. opensea.io, foundation.app, makersplace.com, och superrare.com.

Ekosystemet är byggt både för NFT-experter och för nybörjare. Experter säkerställer att värdet bibehålls och växer över tid, medan nybörjare kan utnyttja det som en ny inkomstkälla.

Super NFT Society är en växande gemenskap av experter inom olika områden. Det erbjuder ett digitalt ekosystem i web 3.0 som utforskar möjligheterna till att skydda artisternas och varumärkenas värde genom blockkjedjeteknologi.

En hel del artister och varumärken vill utnyttja den inkomstkälla som NFTs ger. Men tekniken är ny och det är inte alltid lätt att förstå dess funktioner. Super NFT Society kan stå till tjänst genom att skapa resurser för artister och varumärken, vilket ger dem tillgång till marknaden och bevarar värdet på ett säkert sätt över tid. 

Super NFT Soc. Marketplace öppnar dörren för lokala konstnärer till internationella konstmarknader, och i framtiden kommer de att visas i Metaversen. Ett team från Helsingfors har skapat en öppen plattform, en hjälptjänst, som möjliggör användningen av NFT på ett smart sätt. En ny affärskultur har fötts, som bygger på kollektivitet och blockkjedjeteknologins strikta regler. 

Super NFT Society-gemenskapen har verkat sedan november 2021 och har sedan dess stadigt vuxit. Utgående från Finland finns ett stort kontaktnät i bland annat Spanien, Chile och Colombia. 

Vi har ansett det vara viktigt att slå vakt om företagets legitimitet eftersom det på detta område förekommer bedrägerier och många har blivit lurade. Super NFT Society drivs av NFT FACTORY Oy, ett företag som är registrerat i Finland, och som följer internationella lagar och standarder.

Tilläggsuppgifter:

Simon Bergman, CEO, Founder. 

Frågor besvaras 4.3 från 11:00-12:00 och 7-9.3.2022, 11:00 to 13:00 tel. 0440409292.

Jean Carlos Delgado, Art Director, Founder.

Joona Mäntyvaara, Business Operations.

NFT FACTORY Oy, 3257877-1

NFT Factory

Teknologia mullistaa taidemaailmaa

NFT:t (Non-Fungible Token, digitaalinen aitoustodistus) ovat digitaalisia keräilykohteita, joiden alkuperä, omistajuus ja sen vaihdokset voi kuka tahansa varmentaa lohkoketjun avulla. Mikä tahansa digitaalinen teos voidaan tehdä NFT:ksi. Koska kuka tahansa voi hypätä mukaan NFT-maailmaan joko omistajana tai teosten luojana, jää ratkaistavaksi vain pitkäjänteinen arvonluonti ekosysteemissä.

NFT Factory Oy tarjoaa osaamistaan monella osa-alueella: palveluihin kuuluvat muun muassa suunnittelu, tokenomics (token-talous), projektien kehitys, lohkoketjuteknologia, Web 3.0 ratkaisut, ja Metaversumiin pääsy. NFT FACTORY Oy on luonut Super NFT Society, markkinapaikka ja yhteisö mikä myy ja esittelee NFT:itä. Ekosysteemi on integroitu merkittävimpien alustojen kanssa, kuten opensea.io, foundation.app, makersplace.com ja superrare.com.

Ekosysteemi on rakennettu niin kokeneille tekijöille kuin aloittelijoillekin. Kokeneet NFT-taiteilijat haluavat varmistaa arvon säilymisen ja kasvun ja uudet käyttäjät taas löytää uuden tulonlähteen. 

Super NFT Society on nopeasti kasvava joukko monen alan asiantuntijoita. Yhteisö tarjoaa web 3.0:aan perustuvan ekosysteemin, jonka tarkoitus on säilyttää teosten ja brändien arvo lohkoketjuteknologian avulla. 

Super NFT Society avaa paikallisille taiteilijoille ovet kansainvälisille taidemarkkinoille ja mahdollistaa töiden esittelyn Metaversumissa. Helsinkiläinen tiimi on luonut välityspalvelun, jonka avulla NFT:iden käyttöönotto on mutkatonta ja nopeaa. Tiimi on avoin yhteistyölle.

Super NFT Community on kasvanut hitaasti mutta varmasti marraskuusta 2021 lähtien, ja ulottuu nyt Suomen lisäksi esimerkiksi Espanjaan, Chileen ja Kolumbiaan.

NFT-maailma on valitettavan tunnettu monista huijauksistaan ja epärehellisistä toimintatavoistaan. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Super NFT Societyä johtaa NFT FACTORY Oy, suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön toimii Suomen ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa.

Valtava määrä taiteilijoita ja brändejä haluaisi hyödyntää NFT-teknologian tuomia mahdollisuuksia lisätuloihin ja arvon säilytykseen. Teknologia on kuitenkin uutta ja usein vaikeasti ymmärrettävää. Super NFT Societyn tehtävä on madaltaa kynnystä NFT-maailmaan hyppäämiseen ja toimia arvon turvallisena ja pitkäjänteisenä säilyttäjänä. 

Haluatko kuulla lisää?

Haluatko kuulla lisää? 

Simon Bergman, Perustaja ja toimitusjohtaja. Kysymykset puhelimitse 4.3.2022 klo 11:00-12:00 ja 7-9.3.2022 klo 11:00-13:00, 0440409292

Jean Carlos Delgado, Perustaja ja taiteellinen johtaja

Joona Mäntyvaara, Operatiivinen johtaja

NFT FACTORY Oy

3257877-1

Vuoden 2022 Teosto-palkinnon ehdokkaiden julkistustilaisuus on ensimmäistä kertaa vapaasti kaikkien nähtävissä Teoston YouTube-kanavalla perjantaina 11.3.2022 klo 13.00 alkaen.

Paikalla julkistustilaisuudessa ovat kaikki vuonna 2022 ehdokkaiksi valittujen sävelteosten tekijät. Paljastamme tilaisuudessa myös Teosto-palkinnon ehdokkaat valinneen esiraadin ja tulevan voittajavalintaraadin kokoonpanot sekä ajankohtaiset sääntömuutokset ja palkintosummat.

Juontajana toimii Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura sekä esiraadin puheenjohtaja, toimittaja Mervi Vuorela.

Vuonna 2021 Teosto-palkintoa ei voitu jakaa koronapandemian vuoksi. Tästä syystä Teosto-palkinnon sääntöjä muutettiin poikkeuksellisesti niin, että palkinto voidaan jakaa vuonna 2022 vähintään kahdelle, enintään neljälle teokselle. Normaalina vuonna palkinto jaetaan 1–4 teoksen kesken. Voittajien kesken jaettava 60 000 euron potti on palkinnon historian suurin. Jos voittajia valitaan tänä vuonna kaksi, yhdelle voittajalle on luvassa jopa 30 000 euroa.

Teosto-palkinnon 2022 ehdokkaina on yhteensä 12 teosta. Ehdokkaat on valittu poikkeuksellisesti kahtena edellisenä vuonna (2020–21) julkaistuista tai kantaesitetyistä teoksista.

Suora lähetys on katsottavissa Teoston YouTube-kanavalla perjantaina 11.3. klo 13.00. 

Linkki suoraan lähetykseen

Teosto-palkinto on tunnustus rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teosto haluaa tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja, joka jaetaan nyt 17. kerran. Viimeksi Teosto-palkinto jaettiin vuonna 2020, jolloin sen sai Jesse Markinin ja Totte Rautiaisen albumi FOLK.

Teosto-palkinnon voittaja julkistetaan Musiikkitalon ravintolassa järjestettävässä kutsuvierastilaisuudessa 19. toukokuuta.

Lisätietoja Teosto-palkinnosta

Lisätietoja

Johanna Laitinen
Viestintäpäällikkö
p. 040 192 1900
johanna.laitinen@teosto.fi

Aikakausmedian järjestämässä Editkilpailussa palkitaan tekijöitä ja toteutuksia 14 toimituksellisessa ja 3 markkinoinnillisessa sarjassa.

Palkittavat markkinoinnilliset sarjat vuoden 2021 Editkilpailussa ovat Vuoden aikakausmediakampanja, Vuoden aikakauslehtimainos sekä Vuoden aikakausmediamainostaja.

Vuoden aikakauslehtimainos -sarjassa ehdokkaina olivat Kuukauden aikkarimainos -kilpailussa vuonna 2021 mukana olleet mainokset sekä Editkilpailun kilpailusivuston kautta mukaan ilmoitetut mainokset. Tuomariston arvioitavana oli yhteensä yli 50 mainosta tai mainoskokonaisuutta. Kaikki shortlistalle valitut mainokset ovat mainossarjoja.

Vuoden aikakauslehtimainos 2021 -ehdokkaat

Ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä mainostajan mukaan.

Perjantaipuhelu (sarja)

Mainostaja: Alko
Mainostoimisto: TBWAHelsinki
Mediatoimisto: OMD Finland
Julkaistu: Anna, Apu, Me Naiset, Kotiliesi, Kotivinkki, Seura, Viva

Anna lahja, joka kannattelee (sarja)

Mainostaja: HelsinkiMissio
Mainostoimisto: TBWAHelsinki
Julkaistu: Anna, Kotiliesi, Suomen Kuvalehti

Maalimatka (sarja)

Mainostaja: K-Rauta
Mainostoimisto: Miltton
Mediatoimisto: ToinenPHD
Julkaistu: Avotakka, Kotiliesi, Kotivinkki, Meidän Mökki, Meidän Talo, Kodin Kuvalehti, Koti ja Keittiö, Me Naiset, Mondo, Unelmien Talo & Koti

Vuoden aikakausmediakampanja 2021 -ehdokkaat

Ehdokkaat ovat aakkosjärjestyksessä mainostajan mukaan.

Tunkekaa innovaatiot pörssiinne

Mainostaja: Inderes
Suunnittelu: Inderes, Dope Design
Käytetyt mediat: Arvopaperi, Talouselämä, Kauppalehti, some

Vahva kahvi vahvalle kansalle

Mainostaja: Löfbergs Finland
Mainostoimisto: Nitro Group
Käytetyt mediat: Pirkka, Alma Media display, Kesko Diginosto, SOK Smart Marketing, OOH JCD, Facebook, Instagram, Youtube, Google

Tulevaisuus liikkuu raiteilla

Mainostaja: VR Group
Mainostoimisto: Mainostoimisto 358
Tuotanto: Brink Helsinki
Mediatoimisto: ToinenPHD
Käytetyt mediat: Kauppalehti Fakta, Kauppalehti Optio, Suomen Kuvalehti (vastuullisuusliite), Talouselämä, HS Visio, Alma Talent RON, Sanoma RON, ohjelmallinen display, LinkedIn, VR:n omat kanavat

Vuoden aikakausmediakampanja - ja Vuoden aikakauslehtimainos -sarjan tuomaristoon kuuluivat Category & Shopper Marketing Manager Anu Hupli, Essity Finland, Creative Director & Partner Jari Lähdevuori, Kurio sekä Media Planner Enni Rantakangas, Dagmar. Puheenjohtajana oli markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo, Aikakausmedia.

Vuoden aikakausmediamainostaja -sarjan voittajan valitsee Aikakausmedian Mediamyyntiryhmä. Tässä sarjassa ei ole shortlistaa.

Editkilpailun markkinoinnillisten ja toimituksellisten sarjojen voittajat julkistetaan kilpailusivustolla 24.3.2022.

Kaikkien sarjojen shortlistat tarkempine tekijätietoineen Editkilpailun sivuilla. 

Kuvat ehdokkaista ovat ladattavissa Aikakausmedian sivuilta:

Lisätietoja: Editkilpailun markkinoinnillisten sarjojen tuomaristojen puheenjohtaja, Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo

Aikakausmedian Editkilpailussa palkitaan vuosittain aikakausmedia-alan parhaita osaajia ja toteutuksia toimituksellisissa sekä markkinoinnillisissa sarjoissa. Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. 

Sponsorointi & Tapahtumat ry:n vuotuinen Awards palkitsi jälleen vuoden parhaat sponsorointi ja tapahtumatoteutukset 3.3.2022.  

Sponsorointi & Tapahtumat Awardseissa nostettiin esiin alan onnistumisia, mieleenpainuneita kampanjoita, inspiroivia yhteistöitä sekä tapahtumia.

Jokaiseen kategoriaan oli valikoitunut kampanjoita raadin toimesta - ja sama tuomaristo valitsi myös voittajat loppusuoralle selvinneiden projektien osalta. Lisäksi kahdessa kategoriassa yleisö pääsi äänestämään omat suosikkinsa sekä sponsoroinnin, että tapahtumien puolella.

Myös Sponsorointi & Tapahtumat ry:n hallitusalumnit saivat valita mielestään ikimuistoisen sponsorointicasen sekä elämäntyöpalkinnon saajan.

Vuoden sponsorointiteon voitti Ideapark Lempäälä ja Classic: Urheiluviihde keskelle kauppakeskuksen asiakasvirtoja, ja voiton myötä se asettuu ehdolle Suomen edustajana myös European Sponsorships Awardseihin.

Muissa kategorioissa voittajat ovat:

Vuoden urheilusponsorointi:

Secto Automotive Rally Finland

Vuoden kulttuurisponsorointi:

Nuoret taiteilijat taidekeskus Salmelassa

Vuoden Yhteiskunnallinen sponsorointi:

Urheilu kuuluu kaikille – Kansallinen X Nike

Vuoden tapahtuma

Siili Afterworks

Yleisön suosikki, vuoden sponsorointinosto

Ideapark Lempäälä ja Classic: Urheiluviihde keskelle kauppakeskuksen asiakasvirtoja

Yleisön suosikki, vuoden tapahtuma

Uudistettu Olympiastadion täydessä loistossaan. Huuhkajien MM-karsintaottelu Suomi-Ranska

SPOT:n hallitus alumnien valinnat:

Ikimuistoisen sponsorointi

Valio & Kiira Korpi

Supercell & Icehearts

Elämäntyöpalkinto

Erkki Alaja

Sponsorointi & Tapahtumat ry on riippumaton yhteisö, jonka tehtävänä on yhdistää alan toimijat, lisätä sponsoroinnin ja tapahtumamarkkinoinnin tuloksellisuutta, osaamista ja arvostusta.

Lisätietoja

Laura Sandström
Operatiivinen johtaja
Sponsorointi & Tapahtumat ry
puh: 040 830 6003
laura.sandstrom@spot.fi

www.spot.fi

Salakavala glaukooma voi jopa sokeuttaa - Vakava silmäsairaus yleistyy väestön ikääntyessä

Glaukooma on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. Vakava näköhermon sairaus etenee usein oireettomana. Suomessa glaukoomapotilaita on arviolta 200 000, joista puolet ei tiedä sairaudestaan.

Aikaisemmin viherkaihiksi kutsuttu glaukooma etenee hitaasti oireettomana ja löydetään usein sattumalta.
”Vauriot ovat alussa hyvin huomaamattomia. Näköalueen laidoissa tapahtuu kaventumista, mutta tarkka näkö säilyy pitkään. Siksi sairautta ei itse huomaa”, kertoo ylilääkäri Eija Vesti Tyks Silmäklinikalta.
Edetessään glaukooma voi aiheuttaa pysyviä vaurioita näköhermoon tai jopa sokeutumisen. Syytä sairauteen ei tiedetä.
”Ikääntyessä monet silmäsairaudet kuten glaukooma yleistyy. Onneksi hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja sokeutuminen pystytään useimmiten välttämään”, Vesti sanoo.
Glaukooman yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine, muita ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse.

Ritva Kivimäen glaukooma löydettiin 12 vuotta sitten silmälääkärikäynnillä sattumalta.
”Silmänpaineeni olivat 32 ja 26 mmHg (millimetriä elohopeaa), kun normaali paine on 10-21. Lääkäri epäili heti glaukoomaa”, Kivimäki muistelee.
Diagnoosi vahvistui myöhemmin lisätutkimusten myötä. 
”Säikähdin, että tulenko minä nyt sokeaksi.”
Kivimäki liittyi Suomen ainoaan glaukoomapotilasjärjestöön Glaukoomayhdistys ry:een ja alkoi käydä Tampereella toimivassa vertaisryhmässä eli glaukoomakerhossa.
”Vertaisilta saamani tieto ja tuki oli todella tärkeää diagnoosin saatuani”, Kivimäki kertoo.

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta silmätipoilla, laserhoidolla tai leikkauksilla.
”Hoidon tavoitteena on estää lisävaurioiden syntyminen silmänpainetta laskemalla”, Eija Vesti sanoo.
Kivimäen silmänpaineet saatiin laskemaan päivittäin tiputettavilla tipoilla. Onneksi tauti oli havaittu varhain. Glaukoomayhdistys ry suosittelee kaikille yli 40-vuotiaille säännöllisiä silmälääkärikäyntejä, sillä glaukooman voi varmuudella todeta vain silmälääkäri.
 

Nykyisin Ritva Kivimäki toimii Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtajana. Valtakunnallisesti toimiva yhdistys järjestää vertaistukitoiminnan lisäksi teemapäiviä ja silmälääkäreiden luentotilaisuuksia, jäsentilaisuuksia sekä tiedottaa glaukoomasta muun muassa julkaisemalla Glaukooma-lehteä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen monia hyviä jäsenetuja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kuten maksuttomat silmänpainemittaukset kaikissa Silmäaseman ja Synsamin optikkoliikkeissä. Kivimäki haluaa kannustaa toisia glaukoomadiagnoosin saaneita.
”Glaukooman kanssa pärjää kyllä, kunhan käy säännöllisesti yksilöllisen hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää lääkkeitään ohjeiden mukaisesti".

Maailman Glaukoomaviikko on kansainvälinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairaudesta ja muistuttaa silmälääkärissäkäynnin tarpeellisuudesta. Lisää viikosta: www.worldglaucomaweek.org
 

Lue lisää: glaukoomayhdistys.fi

Ota yhteyttä: Ritva Kivimäki, ritva.kivimaki@glaukoomayhdistys.fi, p.050-4647 674

KUVATEKSTI:

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta silmätipoilla, laserhoidoilla tai leikkauksilla.
Kuva: iStock.com

Reskan Kulman nimi syntyi nimikilpailun tuloksena. Se on kuin avoin olohuone aivan Hämeenlinnan keskustan sydämessä. Sinne voi tulla oleilemaan ja leikkimään. Tarjolla on myös pientä naposteltavaa, kahvia, teetä sekä mehua. Pienessä keittiössä on esimerkiksi mikro käytettävissä, jos tuo omat eväät mukana.  Reskan Kulmaan voi tulla ja mennä oman aikataulun mukaan.

Viikko-ohjelma:

Maanantai
Perheiden päivä
Joka maanantai klo 9–15
Vaihtuvat ohjelmatuokiot lapsille klo 10 & 13.30.

Tiistai
Diakoniatyön päivä
Joka tiistai klo 9–12 ja 13–15
Aamupäivä

• klo 9 aamupuuro
• klo 10 aamuhartaus
• diakoniatyöntekijät tavattavissa koko aamun

Iltapäivä

• Parillisina viikkoina käsillä tekevät "Näpertäjät", avoin ryhmä kaikille.
• Parittomina viikkoina kokoonnutaan erilaisten teemojen ympärille juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Avoin kaikille

Torstai

Aamuhartaus
klo 9 joka torstai Siunausta päivääsi!
Astu sisään ja aloita päiväsi yhdessä muiden kulkijoiden kanssa. Hartauden pitää seurakunnan työntekijä. Tule, istahda ja viivähdä!

Reskan Kulman vieressä sijaitseva palvelutoimisto on toiminut nykyisissä tiloissaan jo syksystä asti. Palvelutoimistossa asiakas pystyy hoitamaan helposti esimerkiksi hautajaisiin ja kasteasioihin liittyvät asiat.

Tervetuloa Hämeenlinnan uuteen olohuoneeseen!

Mäkihypyn lentomäen maailmanmestaruuskisat hypätään ensi viikolla Norjan Vikersundissa. Kilpailu sisältää neljä kierrosta, joista kaksi hypätään perjantaina ja kaksi lauantaina. Sunnuntaina luvassa on joukkuemäen kilpailut. Kisaviikonloppu on katsottavissa Elisa Viihde Viaplayssa ja V sport+ Suomi -kanavalla.

Maailmancupin Norjan kiertue jatkuu ensi viikonloppuna Vikersundissa pidettävillä mäkihypyn lentomäen MM-kilpailuilla. Kyseessä ovat ensimmäiset talvilajien MM-kisat Elisa Viihde Viaplay -palvelussa.

Suomalaishyppääjistä mukana ovat Eetu Nousiainen, Niko Kytösaho sekä Antti Aalto. Ennakkosuosikkeina kisaan lähtevät mm. Japanin Ryoyu Kobayashi, Itävallan Stefan Kraft ja Saksan Karl Geiger.

”Aurinko nousee ja hypyt pitenee! Vikersundissa tullaan näkemään hurja taistelu maailmanmestaruudesta. Kovakuntoisia urheilijoita on noussut haastamaan Ryoyu Kobayashia ja Carl Geigeria. Stefan Kraftin kevätkunto enteilee menestystä kokeneelle itävaltalaiselle. Varmasti haasteen heittävät lentomäessä aina kovat slovenialaiset, ja suomalaisten positiivinen vire saa varmasti jatkoa Vikersundin jättimäessä”, ennustaa Viaplay Talven asiantuntija Jari Mantila tulevaa viikonloppua.

”Lentomäen MM-kisojen myötä talviurheilun ystävillä on edessään todellinen superviikonloppu. Viaplay Talven lähetyksissä ratkaistaan samana viikonloppuna sekä lentomäen maailmanmestaruus että näillä näkymin myös hiihdon maailmancup Falunissa. Falunin kisat näkyvät yksinoikeudella Elisa Viihde Viaplayssa ja V sportin kanavilla. Pohjoismaisten hiihtolajien lisäksi ohjelmassa on alppihiihdon, lumilautailun, kumparelaskun ja freeskin maailmancupkisoja eli talviurheiluviihdettä on tarjolla tuutin täydeltä”, lupaa Viaplay Talven tuottaja 

Lentomäen MM-kisat Elisa Viihde Viaplayssa ja V sport+ Suomi kanavalla:

to 10.3. klo: 16:45-18:00
Mäkihypyn lentomäen MM HS240 karsinta (selostus Mikko Reitti) 

pe 11.3. klo: 17:20-19:20
Mäkihypyn lentomäen MM HS240 (selostus Mikko Reitti ja Jari Mantila) 

la 12.3. klo: 17:20-19:20
Mäkihypyn lentomäen MM HS240 (selostus Mikko Reitti ja Jari Mantila) 

su 13.3. klo: 17:20-19:20
Mäkihypyn lentomäen MM HS240 joukkuekilpailu (selostus Mikko Reitti ja Jari Mantila) 

Lisätietoja:

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication Finland, NENT Group
erika.miramo@nentgroup.com

Kip-miehistö käsittelee huolia – Tehtävävihkonen – Suojellaan Lapsia

Ukrainan sodasta kertovat uutiset ovat aiheuttaneet monelle lapselle pelkoa ja huolta. Suojellaan Lapsia ry on tuottanut yhteistyössä Fun Academyn kanssa maksuttoman huolia käsittelevän tehtävävihkosen 4-9-vuotiaille lapsille.

Pienetkin lapset kuuntelevat aikuisten keskusteluja ja aistivat herkästi aikuisten huolen maailmantilanteesta. Lapsille kehitetty Kip-miehistö käsittelee huolia- tehtävävihkonen mahdollistaa  lapsen huolen aiheuttamien tunteiden käsittelyn ikätasoa kunnioittaen. Vihkonen tarjoaa käytännön vinkkejä lapsen huolien käsittelemiseen ja helpottaa lapsen ja aikuisen välistä keskustelua.

Suojellaan Lapsia haluaa tukea lasten psyykkistä hyvinvointia maailmalta kantautuvien sotauutisten herättäessä pelkoa ja huolta. Yhdistys tekee vahvaa työtä lasten digiturvataitojen vahvistamiseksi ja tällä hetkellä lapset kohtaavat valitettavan paljon ikä- ja kehitystasolle sopimatonta ja ahdistavaa sisältöä jopa lasten suosimilla sosiaalisen median alustoilla.

 “Lapset tarvitsevat konkreettisia keinoja huolten käsittelemiseksi ja heille tulee tarjota mahdollisuus käsitellä vaikeitakin tunteita ikätasolleen ominaisella tavalla esimerkiksi leikin ja piirtämisen avulla. Lapsen huolet yleensä helpottavat, kun aikuinen huomaa, kuuntelee ja auttaa lasta sanoittamaan tunteita ja ajatuksia. Uusi tehtävävihkonen tarjoaa lapselle käytännön vinkkejä huolien käsittelyyn mutta jättää tilaa myös lapsen omille pohdinnoille” toteaa Katariina Leivo, Suojellaan Lapsia ry:n kehityspsykologian asiantuntija.

Fun Academy on Suojellaan Lapsia yhteistyökumppani Turvallisesti Digiliikenteessä projektissa ja osallistui tehtävävihkosen tuottamiseen osana yrityksen sosiaalista vastuuta. Fun Academyn lapsille kehitetyt mieluisat Kip-miehistön seikkailuhahmot ovatkin mukana elävöittämässä tehtävävihkosta.

“Meillä on vankka kokemus lasten kasvatusmateriaalien kehittäjänä ja haluamme nyt olla mukana tuottamassa lapsille konkreettisen työkalun huolien käsittelyyn. Tehtävävihkonen avaa myös aikuiselle lapsen ajatuksia ja tietoa siitä, mikä lasta lohduttaa. Tarinoiden avulla lapset kyllä osaavat yllättävänkin hyvin käsitellä vaikeitakin tunteita” kertoo Fun Academyn toimitusjohtaja, Sanna Lukander.

Kip miehistö käsittelee huolia -tehtävävihko käännetään myös ruotsiksi, englanniksi ja ukrainaksi. Se on tulostettavissa maksuttomasti Suojellaan Lapsia aineistopankista ja sopii käytettäväksi niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa. Tulevaisuudessa vihkoa voidaan hyödyntää kotimaastaan pakoon lähteneiden lasten auttamiseksi.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani järjestää tukikonsertin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Ukrainan lasten hyväksi Espoon Sellosalissa perjantaina 11.3. klo 17-18. Konserttiin on mahdollista osallistua valtakunnallisesti striimin kautta.

Ukrainan tukikonsertti järjestetään Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin kahden loppuunmyydyn konsertin lisäksi. Lipputulot lahjoitetaan Ukrainan lasten hyväksi.

"Tässä järkyttävässä tilanteessa nousee mieleen se, miten voisin auttaa sodan keskelle joutuvia ukrainalaisia. Sota on tullut lähelle, enkä voi olla ajattelematta sitä omien lasteni ja perheeni kautta. Mitä voisin tehdä sotaan joutuneiden ja sitä pakenevien lasten ja naisten hyväksi?” Tuure Kilpeläinen kuvailee.

Koko maailman pysäyttänyt Ukrainan sota on ajanut lapsia kodeistaan ja vaatinut jo usean lapsiuhrin hengen. Sota on saanut suomalaiset ja ihmiset kautta maailman osoittamaan tukensa ukrainalaisille. Näin kävi myös Kilpeläiselle ja hänen yhtyeelleen.

”Päätimme Kaihon Karavaanin kanssa järjestää tukikonsertin, jotta henkilökohtaisten avustusten lisäksi saisimme isomman potin kasaan. Mukana on koko työryhmämme, Espoon Sellosali ja kumppanina Pelastakaa Lapset ry, jonka avulla varmistamme, että tuki kohdentuu tehokkaasti sitä tarvitseville.”

Pelastakaa Lapset on toiminut Ukrainassa vuodesta 2014 ja jatkaa hätäavun toimittamista lapsille ja heidän perheilleen Ukrainassa ja lähimaissa, joihin ukrainalaiset pakenevat. Lahjoituksilla lapsille viedään muun muassa talvivaatteita, suojaa, ruokaa ja puhdasta vettä sekä psykososiaalista tukea. Pelastakaa Lapset auttaa pakenevia lapsia ja yhdistää pakomatkalla toisensa kadottaneita perheitä.

Mukana tukikonsertin järjestämisessä on Pelastakaa Lapset ry, Espoon Sellosali, Central Line Entertainment, Lippupiste, Torvinen Showtekniikka ja Universal Music Finland.

Liput Sellosalin konserttiin maksavat 39,00 euroa, striimauslippu 19,00 euroa. Konsertti on ikärajaton.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani - Ukrainan tukikonsertti järjestetään perjantaina 11.3. Espoon Sellosalissa klo 17-18 ja valtakunnallisesti striimattuna. Tukikonsertti on erillinen Sellosalissa järjestettävistä kahdesta jo loppuunmyydystä konsertista.

Tervetuloa mukaan auttamaan. Osta lippu Lippupisteeltä, liput tulevat myyntiin 4.3. klo 12.

Konsertin tuotto menee Pelastakaa Lasten hätäapukeräykseen Ukrainan lasten hyväksi.

Pelastakaa Lasten hätäapukeräys: www.pelastakaalapset.fi/ukraina

Tekstiviesti: lähetä tekstiviesti UKRAINA20 numeroon 16499 (20 €)

Mobilepay: numero on 95557

Tilisiirto: Nordea FI64 1017 3000 2107 27 (viestiksi UKRAINA)

Lisätietoja:  

Satu Suontaa, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 344 0242, satu.suontaa@pelastakaalapset.fi

Lisätietoja ja Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaanin haastattelupyynnöt:

Satu Snellman, Universal Music Oy, puh. 040 50 88 190, satu.snellman@umusic.com

Kuopion Hatsalan kaupunginosaan nousevan Puijonkuppeen uuden asuinalueen rakentaminen on käynnistynyt useiden hankkeiden osalta, ja ensimmäiset kohteet valmistuvat jo tulevana syksynä loka-marraskuussa. Asuinalueen neljä korttelipihaa on nimetty vuodenaikojen mukaan, ja parhaillaan rakennetaan Kevät- ja Syksy-korttelipihoissa.

Alueen suunnittelussa on ollut tärkeää tuoda Puijonkuppeeseen monipuolisesti eri asumisen muotoja, jotka sopivat erilaisiin asumisen tarpeisiin ja elämänvaiheisiin. Ulkotilat ovat vehreät ja monipuoliset, mikä houkuttelee yhteisöllisyyteen ja naapureiden tapaamiseen. Lisäksi Puijonkuppeen keskusaukiolle toteutetaan vuonna 2023 asukkaiden yhteinen Kotipesä-korttelitalo. Yleisten ulkotilojen materiaalien estetiikka sekä toiminnallisuus on huolella suunniteltu.

Puijonkuppee sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Alueelle rakennetaan kokonaisuudessaan noin 20 kerrostaloa, joihin muodostuu noin 800 asuntoa ja asumista palvelevaa liiketilaa.  

”Puijonkuppeen rakentaminen on käynnistynyt suunnitellusti nopealla tahdilla, ja kokonaisuudessaan sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2030. Tavoitteemme rakentaa monipuolinen ja ympäristövastuullinen uusi asuinalue on herättänyt mielenkiintoa kiitettävästi”, kertoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Monipuolista asumista lähellä Kuopion keskustaa

Kevät-korttelipihassa on rakenteilla kaksi asuntokohdetta ja niitä palveleva pysäköintilaitos, jotka valmistuvat loka-marraskuussa. TA-Yhtiöille osoitteeseen Opistokuja 16 valmistuvassa seitsenkerroksisessa asuintalossa on 28 vuokra-asuntoa ja 53 asumisoikeusasuntoa. Kyseessä on kolmiportainen kytketty lamellitalo.

Saman korttelin Skanska Kotien osakkeina myytävän As. Oy Kuopion Kiurun rakennustyöt ovat käynnissä osoitteessa Opistokuja 24. RTS-ympäristöluokitusta tavoittelevassa Kiurussa neliöt on suunniteltu monipuolisiin arjen vaatimuksiin, ja 8-kerroksisessa rakennuksessa on 53 asuntoa yksiöistä suurempiin perheasuntoihin. Kiuru edustaa korkeinta A-energialuokkaa, ja esimerkiksi aurinkopaneelit kattavat osan yhtiön yhteisestä sähköstä.

Kevät-korttelipihan asukkaiden yhteiseen parkkihalliin valmistuu syksyllä ensimmäisessä vaiheessa 54 autopaikkaa, joissa jokaisessa on sähköauton latausmahdollisuus. Kevät-korttelipihaan tulee asukkaiden käyttöön muun muassa kesäkeittiö grilleineen, joka kannustaa kohtaamisiin sekä yhteiseen tekemiseen naapureiden kesken.

”Uusia koteja suunnitellaan alueelle parhaillaan. Seuraavan Skanska Kotien osakkeina myytävän kohteen ennakkomarkkinoinnin odotetaan käynnistyvän jo nyt kevään aikana, ja kolmannen seuraavan vuoden alussa”, Kuosma jatkaa.

Syksy-korttelipihassa Skanska rakentaa Hoivatilat Oyj:n omistukseen 69:n tehostetun palveluasumisen asunnon ja 21:n tuetun palveluasumisen asunnon hoivakodin. Noin 4000 neliömetriä kattavaan viisikerroksiseen rakennukseen on tulossa myös päiväkoti sekä yhteistiloja palveluasunnoille. Hoivakotia operoi Norlandia Care Oy. Rakennus valmistuu kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä.  

Lisäksi Skanska ja Avain Asumisoikeus Oy ovat sopineet 71 asumisoikeusasunnon rakentamisesta Syksy-korttelipihaan, ja rakennustyöt käynnistyvät toukokuussa Opistokuja 5 -osoitteessa. Kaksiportaisen ja seitsenkerroksisen lamellitalon energialuokka on A, ja sen asunnot valmistuvat syksyllä 2023.

Samassa korttelissa käynnistyy maaliskuussa myös 437 autopaikkaa sisältävän pysäköintilaitoksen rakentaminen. Keskitetty pysäköinti mahdollistaa enemmän korttelipihatilaa asukkaille.

Lisätietoja:

Skanska Kodit, myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma, puh. 040 844 8630, marja.kuosma[at]skanska.fi

Skanska Talonrakennus Oy, yksikönjohtaja Noora Sokero, puh. 0400 976 904, noora.sokero[at]skanska.fi

Skanska Oy, viestintäpäällikkö Pilvimaari Heikkinen, puh. 040 519 4787, pilvimaari.heikkinen[at]skanska.fi

Hoivatilat Oyj, hankekehityspäällikkö Olli Haapio, puh. 040 727 4555, olli.haapio[at]hoivatilat.fi

Avain Asumisoikeus Oy, myynti- ja markkinointijohtaja Elias Kiviranta, puh. 040 577 2784, elias.kiviranta[at]avainyhtiot.fi

Sähköntuotantoliiketoiminnan kannattavuuden parantumiseen vaikutti korkea sähkön markkinahinta ja energiantuotantolaitosten hyvä käytettävyys erityisesti loppuvuonna markkinahintojen oltua huippulukemissa. Sähköntuotannon liikevaihto vuonna 2021 oli 33,1 miljoonaa euroa (16,4 milj. euroa). Toteutunut liiketulos oli 9,2 miljoonaa euroa (-4,3 milj. euroa).

Sähköä tuotettiin 520 gigawattituntia (489 GWh), mikä on 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Oman vastapainetuotannon (CHP) määrä oli 269 gigawattituntia, joka on 29 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Keskimääräistä kylmempi talviaika lisäsi kaukolämmön kysyntää ja kaukolämpöä myytiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lämmitystarveluvulla mitattuna vuosi 2021 oli kylmin Kuopion korkeudella sitten vuoden 2012. Lämmön kokonaismyynti oli 1222 (1063) gigawattituntia ja 15 prosenttia edellisvuoden toteumaa suurempi. Kaukolämpöliiketoiminnan liikevaihto oli 87,0 (76,7) miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen 13 prosenttia. Kaukolämmön liikevoitto oli 17,3 (17,2) miljoonaa euroa.

Sähköä siirrettiin kaikkiaan 2099 (1940) gigawattituntia, mikä oli noin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkökatkoja aiheuttavia laaja-alaisia myrskyjä oli edellisvuotta vähemmän ja talven lumikuormien aiheuttamia katkoja saatiin vähennettyä ennakoivilla toimilla. Sähköverkon käytettävyys parani ja asiakkaan kokema keskimääräinen vikakeskeytysaika oli 3 tuntia 42 minuuttia (vuonna 2020: 7 tuntia 35 minuuttia). Sähköverkon myrskyvahinkojen kustannukset olivat viime vuonna 3,9 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 9,3 miljoonaa euroa.

Verkkotoiminnan liikevaihto oli 109,1 (96,8) miljoonaa ja 40 prosenttia liikevaihdosta käytettiin toimitusvarmuutta parantaviin investointeihin, joita toteutettiin 43,3 miljoonalla eurolla. Liikevoitto oli 45,0 miljoonaa euroa.

Investointeja tehtiin konsernissa kaikkiaan 56,6 miljoonalla eurolla. Energian tuotannon investointeja toteutettiin kaikkiaan 12,4 miljoonalla eurolla. Tuotannon investoinnit tähtäävät ennen kaikkea energiatehokkuuden vahvistamiseen ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistämiseen.

Savon Voima lähti Kymppivoima Oy:n kautta osakkaaksi yhteenliittymään, joka allekirjoitti OX2:n kanssa sopimuksen tuulipuiston toteuttamisesta Lestijärvelle. Kyseessä on Suomen suurin tuulivoimahanke. Vuosittainen energiantuotanto tulee olemaan yli 1,3 terawattituntia. Kymppivoima omistaa hankkeesta kaikkiaan 65 prosenttia, josta Savon Voiman osuus Kymppivoiman sisällä on 23,1 prosenttia. Savon Voiman osuus vastaa noin 15 prosentin osuutta koko Lestijärven tuulipuistohankkeesta.

Savon Voiman hallitus esittää yhtiökokoukselle 14,0 (9,5) miljoonan euron osingonjakoa omistajakunnille. Liiketoiminnan laajentuminen mahdollistaa tuotto-odotuksen mukaisen kasvaneen osingonjaon.

Ukrainan sodan vaikutuksia ja seurauksia konsernin toimintaan ei voida vielä riittävästi arvioida.

Lisää www-sivuillamme: savonvoima.fi/savon-voima-tilinpaatostiedote-2022

Savon Voima -konsernin tilinpäätöksen sisältävä vuosikatsaus julkaistaan 11.4.2022.

SHIFT Business Festival järjestetään Turussa 24.-25.8. Uutena toimitusjohtajana aloittaa maaliskuussa Jutta Ruusunen. Kuva: Juha Laurila

SHIFTin uutena toimitusjohtajana aloittaa maaliskuussa FM, MBA Jutta Ruusunen nykyisen toimitusjohtaja Sini Toivosen jäädessä vanhempainvapaalle. Ruususen tausta on vahvasti kansainvälisessä viestinnässä, markkinoinnissa sekä elämysbisneksessä. SHIFTin johtoon hän siirtyy hotelli-, ravintola- ja tapahtuma-alan monialakonserni Sunborn Groupin viestintäpäällikön tehtävästä.  

“SHIFT on ainutlaatuinen konsepti - se mahdollistaa yhtä aikaa kovan bisneksen ja lämpimät ihmiskohtaamiset. Se luo uutta ja onnistuu kerta toisensa jälkeen luomaan myös itsensä uudelleen. SHIFTistä ja SHIFTissä on yksinkertaisesti helppo inspiroitua”, Ruusunen kuvailee.

Teemana RECONNECT 

Järjestyksessään seitsemännen SHIFT Business Festivalin teema on RECONNECT. Fyysisen tapahtuman järjestelyt ovatkin hyvässä vauhdissa. “Päätös oli helppo. Livekohtaamisten kaipuu on kova. Emme toki silti unohda digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa ja luoda uusia, innovatiivisia kasvumahdollisuuksia. Muuttuvan maailman keskellä joko-tai-ajattelu ei ole se hedelmällisin. Haluamme etsiä parhaat keinot palauttaa yhteys ja mahdollistaa yhteistyö”, Ruusunen toteaa. 

SHIFTissä uusia yhteyksiä luodaan keskustelujen lisäksi elämysten ja matchmakingin kautta. Tapahtuman vahvuus ovat aina olleet livekohtaamiset. Niihin panostetaan tänä vuonna entistäkin enemmän, ja apuna käytetään myös digitaalisia ratkaisuja. 

Ruusunen mainitsee, että teemana RECONNECT tukee myös SHIFTin strategiaa tulevaisuudessa: ”tavoitteenamme on ympärivuotisen toiminnan sekä kansainvälisyyden vahvistaminen, mikä tuo lisäarvoa kumppaneillemme ja SHIFTin koko business-verkostolle. Kasvokkaisilla kohtaamisilla ja digitalisaatiolla on toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä luonnollisesti tärkeä rooli”. 

Lisätiedot

Jutta Ruusunen, toimitusjohtaja, jutta@theshift.fi

Joonas Suominen, hallituksen puheenjohtaja, puh. +35840 078 2838

Tutustu tapahtumaan: https://theshift.fi/

Early Bird -liput nyt myynnissä: https://theshift.fi/tickets/

Yritysmyynti ja kumppanuudet: Head of Sales and Markering Hanna Sormunen, hanna@theshift.fi

Taiteilijaeläke myönnetään taiteilijalle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana. Eläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias tai pysyvästi työkyvytön.
Hakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2017 se nousi yli viidensadan, ja tänä vuonna hakijoita oli jo yli kuusisataa. Yhtenä syynä tähän on suurten ikäluokkien eläköityminen.

”Taiteilijoiden työeläketulot jäävät usein mataliksi”, Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen sanoo. ”On tärkeää, että taiteilijoille maksetaan työstä samoilla periaatteilla kuin muissakin ammateissa, jotta eläkettä karttuisi.”

Taiteilijaeläkkeellä on suuri merkitys ikääntyvien taiteilijoiden toimeentulolle. Eläkkeen suuruus on 1 419 euroa kuukaudessa ja osaeläke on siitä puolet. Myönnettävän eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Taiteilijaeläkkeen maksaa Keva. Eläke on veronalaista tuloa.

Eniten taiteilijaeläkkeitä myönnettiin kuvataiteen ja musiikin hakijoille. Myös näiden alojen hakijamäärät olivat suurimmat. Hakemuksia tuli kaikkiaan 605.

Taiken päätös perustuu arvioon hakijoiden taiteellisesta toiminnasta sekä hakijoiden eläketuloihin ja muihin pysyviin tuloihin.

Ylimääräinen taiteilijaeläke vuoden 2022 alusta: 

Arkkitehtuuri
Stolt Klaus-Erik, Espoo

Elokuvataide
Arnikari Jyrki, Helsinki
Kirjavainen Sakari, Helsinki
Rastimo Kaisa, Espoo

Kirjallisuus
Ellilä Kirsti, Turku
Groth Joakim, Helsingfors
Kokko Karri, Helsinki
Taavitsainen-Petäjä Leena, Helsinki
Ylävaara Anni (Rosa Liksom), Helsinki
 
Kuvataide
Dennisuk William, Imatra
Heikinaho Minna, Helsinki
Heikkilä Markku, Rovaniemi
Hintikka Matti, Espoo
Hyypiä Tapani, Helsinki
Kanervo Marja, Helsinki
Konttinen Markus, Helsinki
Kopperi Anna-Lea, Helsinki
Mäenpää Kaija, Helsinki
Niemelä Jaakko, Helsinki
Norros Visa, Helsinki
Sundholm Ann-Louise, Parainen
Tammenpää Juha, Vaasa
Tonteri Irma, Helsinki
Uusitalo Kristiina, Helsinki
Uutinen Marianna, Helsinki
Vartiainen Timo, Helsinki

Mediataide
Pohjola Ilppo, Helsinki
 
Monitaide
Lumberg Kiba, Sipoo
Nikulainen Tuula, Salo
Wallius Tarja, Kuopio
 
Muotoilu
Favén Aino, Helsinki
Mäki-Patola Leena, Varkaus
Riska Kristina, Helsinki
Tuori-Luutonen Heli, Helsinki
 
Musiikki
Ács Ladislau, Helsinki
Ekola-Salonen Hanna, Lohja
Hurmerinta Sami, Vantaa
Kallio Ilkka, Espoo
Koistinen-Armfelt Ritva, Vantaa
Kuosmanen Sakari, Siilinjärvi
Laitinen Kirsi-Marja, Lahti
Leinonen Juha, Pori
Lipsanen Ilkka, Kirkkonummi
Matveinen Liisa, Ilomantsi
Nieminen Esa, Hanko
Suonsaari Klaus, Heinola
Tapio Jorma, Helsinki
Veijonsuo Markku, Helsinki
 
Näyttämötaide
Kahra Kimmo, Helsinki
Kankainen Timo, Seinäjoki
Karjalainen Annamari, Fiskari
Lindblom Lilli, Helsingfors
Manninen Kirsi, Vantaa
Sorvali Ritva, Lahti
 
Sarjakuva- ja kuvitustaide
Talvitie Virpi, Hyvinkää
 
Sirkustaide
Suuronen Kalevi, Jyväskylä
 
Taidejournalismi
Kastemaa Heikki, Helsinki
Kulmala Teppo, Iisalmi
 
Tanssitaide
Lahdenperä Soile, Helsinki
Turunen Jaana, Helsinki
 
Valokuvataide
Albrecht Kristoffer, Inkoo
Kovalainen Ritva, Kemiönsaari
Seppo Sanni, Helsinki

Lappeenrannan kaupunki järjestää tiistaina 8.3. klo 16.30 alkaen asukastilaisuuden, jossa esitellään Sammontalon pihasuunnitelmia, liikennejärjestelyitä ja nähtävillä olevaa asemakaavaehdotusta. Tilaisuus järjestetään etäkokouksena Teams -ohjelman kautta ja tallennetaan tekstitettynä myöhemmin katsottavaksi kaupungin YouTube -kanavalle. Kaikille avoimeen tilaisuuteen pääsee liittymään asemakaavan verkkosivujen kautta lataamatta ohjelmaa erikseen. 

Lappeenrannan toimitilojen hankekehitysarkkitehti Heini Löytty kertoo, että nyt järjestettävään asukastilaisuuteen osallistumalla saa hyvän käsityksen siitä millaiseksi tuleva Sammontalo ja sen lähiympäristö muovautuvat.

-          Sammontaloon liittyvät suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä ja asukastilaisuudessa esitellään piha- ja liikennesuunnitelmia mahdollisimman havainnollisin materiaalein. Toiveenamme on, että saamme osallistujilta myös palautetta siitä missä olemme onnistuneet ja mihin suunnittelussa kannattaisi vielä kiinnittää huomiota.

Asukastilaisuudessa esitellään ensimmäistä kertaa myös Sammontalon sisätiloja, jonka lisäksi tutustutaan nähtävillä olevaan asemakaavaehdotukseen.

-          Aikaisemmin esillä on ollut vain Sammontalon arkkitehtikilpailussa mukana olleita havainnekuvia. Nyt järjestettävässä asukastilaisuudessa on mahdollisuus tutustua myös rakennuksen sisätiloihin, joita esittelevät paikalla olevat AL LL TK arkkitehtien edustajat.

-          Sammontalon asemakaavaehdotus on nähtävillä 21.3.2022 saakka ja siihen on mahdollista antaa muistutuksia. Asemakaavaehdotukseen on tehty edellisessä asukastilaisuudessa esitellyn kaavaluonnoksen jälkeen katu- ja pysäköintialueisiin sekä hulevesien hallintaan liittyviä muutoksia ja merkittävimpien kevyen liikenteen väylien nimeäminen. 

Valmistuttuaan Sammontalo tulee toimimaan alueen asukkaat kokoavana kylätalona, jossa toimivat koulun lisäksi myös päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi ja liikuntapalvelut. Tavoitteena on ottaa Sammontalo käyttöön syksyllä 2024.

Lisätietoja:

Lappeenrannan Toimitilat Oy, Hankekehitysarkkitehti Heini Löytty, 040 828 8219

Sammontalon asemakaavaan liittyvät kysymykset

Kaavasuunnittelija Niina Seppäläinen, 040 6684499

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, 040 660 5662

MC Helper beKINGs on kevään 2022 päräyttävin leffatapaus, joka pistää kokeneemmankin katsojan kiertokanget solmuun ja öljyt sekaisin. Elokuva saa kauan kaivatun ensi-iltansa leffateattereissa kautta maan 22.4.2022.

Elokuvasta on nyt julkaistu synopsis, juliste ja ensimmäinen valokuva. Linkki lehdistömateriaaleihin löytyy tämän tiedotteen lisätiedoista. Toimintakomedian traileri julkaistaan keskiviikkona 9.3.2022.

Toimintakomedia on suosittujen MC Helper -lyhytelokuvien esiosa ja taustatarina, joka kertoo, kuinka MC Helper -mopokerhon stoori alkoi. MC Helperin on luonut stunt-sketsiryhmä Biisonimafia, ja sen matkaa teatterileffaksi on seurattu Ylen Punkaharjun pojat -sarjassa. Punkaharjun pojat on tämän kevään Kultaisen Venlan Vuoden ohjelma -palkinnon yleisöäänestyksen finalisti.

Kaksi ensimmäistä MC Helper -lyhäriä julkaistiin vuosina 2015 ja 2016 YouTubessa, jossa ne ovat keränneet miljoonia näyttökertoja. Kolmas, lyhytelokuvista pisin, MC Helper 3, julkaistiin Elisa Viihde -palvelussa, jossa se oli yksi vuoden 2018 katsotuimmista elokuvista.

Nyt MC Helper, ”Suomi-Tuben oma Sons of Anarchy”, nähdään ensimmäistä kertaa pitkänä valkokangaselokuvana. MC Helper beKINGs on oma itsenäinen elokuvansa, mutta saanut alkunsa näiden aiemmin tehtyjen, tarinallisesti myöhempään ajoittuvien lyhytelokuvien katsojien toiveesta.

Elokuvassa nähdään niin MC Helper -lyhäreistä tuttuja kuin Suomen viihdetaivaalta tunnettuja näyttelijöitä. Pääosissa keulivat Kaitsu Rinkinen, Janne Kaperi, Tuomas Rinkinen, Joel Hirvonen, Celin El Azizi ja Sami Kemell. Sivuvaunussa näyttelevät myös Tommi Korpela, Jenni Kokander, Tatu Sinisalo, Ilona Chevakova sekä Suomen Tube-skenen ykkösnimiä. Leffan upeista mopotempuista vastaavat maan kovimmat stunt-kuskit.

MC Helper beKINGs -leffassa Räkä (Rinkinen) kuskaa leipätyökseen pitsoja ja vapaalla aika kuluu mopomiiteissä. Räkä ja Liima (Kaperi) löytävät miitissä yhteisen taajuuden ja heidän silmissään alkaa siintää ykkössija Harjuajoissa. Mopokerho MC Helper on syntynyt.

Räkän pitsahommat lähtevät keulimaan ja pomo (Kokander) ottaa pultit. MC Helperin menestys moposkaboissa taas vaatisi vielä viritettyä Orkkis Mankia ja tankkia täynnä ysiviitosta. Kun lisäksi Räkä, Liima ja porukan uusin vahvistus Köntsä (Sinisalo) sotkeutuvat isomman mopokerhon, MC Mustakäden, pärinäbisneksiin, ajautuvat suunnitelmat sivuluisuun. MC Mustakäden pomo (Korpela) ja ykköskuski Spägä (Hirvonen) vetävät kierroksia ja omaa agendaansa ajava Herkku (El Azizi) saa tunnelman tiivistymään entisestään. Mäyhemi on valmis. 

Luvassa on räjähdysherkkä soppa, joka tarjoillaan rusentuneiden mäntien, mustaksi hakattujen ruumiinosien, revittyjen hampaiden sekä sydänsurujen kera.


Elokuvan traileri julkaistaan keskiviikkona 9.3. klo 12:00 Biisonimafian YouTube-kanavalla. Biisonimafian toisen kanavan, Biisonimafia Adventuren vlogeissa on myös jo nähtävissä making of -materiaalia elokuvan kuvausten kulisseista.


Lisää lehdistövalokuvia, tietoa leffan tekijöistä, elokuvan mediainfo ja huhtikuun pressitilaisuudet julkaistaan ja tiedotetaan maaliskuun lopussa. Haastattelupyyntöjä ja materiaalijulkaisutoiveita voi esittää elokuvan tiedotukseen jo nyt.

Elokuvan tuotannon mahdollistavat tuotantoyhtiö Rabbit Films, Elisa Viihde, levitysyhtiö Aurora Studios, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Taloon.com, Autodude ja Sievi.

MC Helper beKINGs

Elokuvateattereissa kautta maan perjantaina 22.4.2022

TRAILERI

Julkaistaan keskiviikkona 9.3.2022 klo 12:00

MEDIAINFO

Julkaistaan maaliskuun lopussa.

LEHDISTÖMATERIAALI

Filmikamarissa

www.filmikamari.fi/pressit

* Lehdistömateriaaleissa on tällä hetkellä leffan juliste ja synopsis sekä yksi valokuva elokuvan päähenkilöistä ja yksi still-kuva elokuvasta. Loput still-kuvat elokuvasta julkaistaan maaliskuun lopussa mediainfon yhteydessä.

LEHDISTÖTIEDOTUS, HAASTATTELUPYYNNÖT

Sanna-Maria Rantanen

HYPR Agency c/o Aurora Studios

mchelper.bekings@aurorastudios.fi

Metsähallituksen vuosi 2021 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti onnistunut.  Konsernin liiketoiminnan tulos oli 120 miljoonaa euroa ja panostukset biodiversiteetin turvaamiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin yhteensä 80 miljoonaa euroa. Metsähallituksen toiminta edistää myös Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista sekä luo hyvinvointia niin yksittäisille ihmisille kuin aluetalouksiin.   

Metsähallituskonsernin liikevaihto oli 367,4 miljoonaa euroa ja tulos 119,9 miljoonaa. Metsähallitus tulouttaa edellisen vuoden tuloksesta valtiolle 120 miljoonaa euroa. 

Hyvä tulos johtui pääosin puun vahvasta kysynnästä ja hinnasta. Valtion metsistä korjattiin viime vuonna 6,3 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrä on noin viisi prosenttia alempi kuin mitä luonnonvarasuunnitelmissa määritetty kestävä hakkuusuunnite vuodelle 2021 on. Samaan aikaan liiketoiminnan panostukset luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin kasvoivat 79,7 miljoonaan euroon.  

-    Valtion monikäyttömetsissä pystytään hyvällä suunnittelulla yhdistämään monenlaisia tavoitteita. Metsätaloudessa otettiin viime vuonna käyttöön jatkuvaan parantamiseen perustuva energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+) ja panostettiin ilmastovaikutusten pienentämiseen sekä lajisto-osaamiseen rekrytoimalla alan asiantuntijoita, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä. 

Kiinnostus tuulivoimaan lisäsi esiselvitysten määrää
Kiinteistökehityksen tulos oli 21,2 miljoonaa euroa. Tonttiliiketoiminnassa ja tuulivoiman hankekehityksessä oli molemmissa kasvua. Kotimaan matkailun lisääntynyt suosio heijastui mökkitonttien kysyntään. 

Uusiutuvan energian kysyntä lisääntyy, mikä näkyi valtion maille suunniteltujen tuulivoimapuistojen esiselvitysten kasvuna. Valtion mailla on tällä hetkellä 138 tuulivoimalaa, jotka tuottavat energiaa noin 1000 Gwh. Se vastaa noin 75 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Korsnäsin edustalle suunnitellun ensimmäisen merituulipuiston hankekehitys etenee, ja parhaillaan on käynnissä vastuullisen hankekumppanin haku.  

-    Tuulivoiman hankekehitys sekä monikäyttömetsien hiilinielujen ja varastojen kasvattaminen edistävät myös Suomen hiilineutraaliustavoitteita. Meillä on strategisena tavoitteena kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä vuoteen 2030 ja kasvattaa metsien hiilinieluja ja varastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, Niemelä kertoo. 

Ennätysmäärä ennallistamisia ja luonnonhoitotöitä 
Valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä tehtiin luonnonhoito- ja ennallistamistöitä sekä elinympäristöjen kunnostamisia yhteensä yli 16 000 hehtaarin alalla. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta valtion mailla aktiivisilla toimenpiteillä sekä minimoida ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 

Suojelualueilla ennallistamistoimiin ja luonnonhoitoon käytettiin Helmi-elinympäristöohjelman ja EU:n LIFE-projektirahoitusta. Monikäyttömetsissä toimet tehtiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n omalla rahoituksella.  

Luontoharrastusten suosio jatkuu suurena
Luonnossa liikkumisen ja eränkäynnin suosio jatkoi kasvuaan. Metsähallituksen kansallispuistoissa, historiakohteilla sekä muilla virkistys- ja retkikohteilla yhteenlaskettu käyntimäärä nousi yli 9 miljoonaan. Luontopalveluille myönnetyn erillisrahoituksen turvin pystyttiin kunnostamaan retkeilyrakenteita ja lisäämään esteettömiä palveluja.  

Eränkäynti valtion mailla jatkui ennätystasolla: eränkäyntipäiviä oli yli 0,5 miljoonaa vuorokautta. Metsähallituksen asettamat metsästys- ja kalastuslupakiintiöt olivat entistä tärkeämpiä sosiaallisen kestävyyden kannalta, sillä monelle alueelle tulijoita olisi ollut paljon enemmän. 

-    Luontoharrastukset tuottavat ihmisille hyvinvointia ja kävijämäärien kasvu tuo alueille myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Luonto- ja retkikohteilla kävijöiden rahankäytön aluetaloudellisiksi vaikutuksiksi arvioitiin viime vuonna 456 miljoonaa euroa, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kertoo.

Arvonluontimalli kuvaa toiminnan vaikuttavuutta  
Metsähallituksen Kasvatamme huomista -strategian toimeenpanossa painotettiin luonnon monimuotoisuutta, uusiutuvaa energiaa, kestävän luontomatkailun ja asiakaskokemuksen kehittämistä.  
Arvonluontimalli kuvaa toiminnan vaikuttavuutta sen kautta, millaista arvoa Metsähallituksen toiminta tuottaa yhteiskunnalle niin talouteen, ympäristöön kuin sosiaalisiin näkökulmiin liittyen.   

Metsähallituksen toiminnalla oli suoria vaikutuksia yhteiskuntaan muun muassa verojen, palkkojen, materiaali- ja palveluostojen, investointien ja tuloutuksen kautta noin 450 miljoonaa euroa. Epäsuoria talousvaikutuksia syntyi hankintojen ja ulkopuolelta ostetun työn arvoketjujen sekä mahdollistettujen työpaikkojen kautta noin kolmen miljardin verran.  

Lisätietoja:  
Pääjohtaja Juha S. Niemelä, puh. 0206 39 4201, sähköposti: juha.niemela@metsa.fi
Johtaja Terhi Koipijärvi (Viestintä, strategia ja vastuullisuus), puh. 0206 39 4080, sähköposti: terhi.koipijarvi@metsa.fi
Lisätietoa Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraportista, joka löytyy osoitteesta: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2658

År 2021 var både ekonomiskt och verksamhetsmässigt lyckat för Forststyrelsen. Koncernens resultat för affärsverksamheten var 120 miljoner euro och satsningarna på att trygga den biologiska mångfalden och annan samhällelig nytta uppgick till sammanlagt 80 miljoner euro. Forststyrelsens verksamhet främjar också Finlands klimatmål och skapar mångsidig välfärd för såväl enskilda människor som den regionala ekonomin. 

Forststyrelsekoncernens omsättning var 367,4 miljoner euro och resultatet 119,9 miljoner. Forststyrelsen betalar 120 miljoner euro av resultatet för föregående år till staten. 

Det goda resultatet berodde huvudsakligen på den stora efterfrågan och priset på virke. I fjol avverkades 6,3 miljoner kubikmeter virke i statens skogar. Det är cirka fem procent mindre än den planerade avverkningsvolymen som fastställts i naturresursplanerna för 2021. Samtidigt ökade affärsverksamhetens satsningar på främjande av den biologiska mångfalden och annan samhällelig nytta till 79,7 miljoner euro. 

-    I statens mångbruksskogar kan man med hjälp av god planering kombinera många slags mål. Inom skogsbruket infördes i fjol ett energieffektivitetssystem (ETJ +) som bygger på kontinuerlig förbättring. Man satsade på att minska klimatkonsekvenserna och på artkännedom genom att rekrytera experter inom branschen, berättar Forststyrelsens generaldirektör Juha S. Niemelä. 

Intresset för vindkraft ökade antalet förhandsutredningar
Fastighetsutveckling redovisade ett resultat på 21,2 miljoner euro. Efterfrågan ökade både inom tomtrörelsen och projektutvecklingen av vindkraft. Den inhemska turismens ökade popularitet återspeglades i efterfrågan på stugtomter och ett rekordstort antal fritidstomter såldes. 

Efterfrågan på förnybar energi ökar, vilket syntes i form av fler förhandsutredningar av vindkraftsparker som planeras på statens marker. På statens marker finns för närvarande 138 vindkraftverk som producerar cirka 1 000 Gwh energi. Det motsvarar den årliga elförbrukningen för cirka 75 000 eluppvärmda egnahemshus. Projektutvecklingen av den första havsvindkraftsparken som planeras utanför Korsnäs framskrider, och som bäst letar man efter en ansvarsfull projektpartner. 

-    Projektutvecklingen av vindkraften och ökningen av kolsänkorna och kolförråden i mångbruksskogarna främjar också Finlands mål för koldioxidneutralitet. Vårt strategiska mål är att tredubbla vindkraftsproduktionen fram till 2030 och utöka kolsänkorna och kolförråden i skogarna med 10 procent fram till år 2035, berättar Niemelä. 

Rekordmycket restaurerings- och naturvårdsarbete 
I statens skyddsområden och mångbruksskogar utfördes naturvårds- och restaureringsarbeten samt återställande av livsmiljöer på sammanlagt över 16 000 hektar. Målet är att upprätthålla och främja den biologiska mångfalden på statens marker genom aktiva åtgärder samt att minimera skadliga konsekvenser för miljön. 

I skyddsområdena användes projektfinansiering från livsmiljöprogrammet Helmi och EU:s LIFE-program för restaurering och naturvård. Åtgärderna i mångbruksskogarna genomfördes med Forststyrelsen Skogsbruk Ab:s egen finansiering.

Fortsatt populärt med fritidsaktiviteter i naturen
Det fortsatte vara allt populärare att röra sig i naturen och att syssla med jakt och fiske. Det sammanlagda antalet besök i Forststyrelsens nationalparker, vid historiska platser och andra rekreations- och utflyktsmål ökade till över 9 miljoner. Med hjälp av separat finansiering som naturtjänsterna beviljades kunde man iståndsätta friluftskonstruktioner och utöka de tillgängliga tjänsterna. 

Över en halv miljon jakt- och fiskedagar användes för jakt och fiske. Det ökade antalet besökare sätter press på den ekologiska och sociala hållbarheten på de populäraste platserna. I synnerhet inom jakt och fiske överskrider efterfrågan på tillstånd ställvis tillståndskvoterna. 

-    Naturaktiviteter ger människor välbefinnande och det ökade besökarantalet medför också betydande ekonomiska fördelar för regionerna. Vid naturobjekten och utflyktsmålen uppskattades de regionala ekonomiska effekterna av besökarna uppgå till 456 miljoner euro i fjol, konstaterar Niemelä.

Modellen för värdeskapande beskriver verksamhetens effektivitet 
I genomförandet av Forststyrelsens strategi Vi kultiverar morgondagen betonades biologisk mångfald, förnybar energi och utveckling av hållbar naturturism och kundupplevelsen. 

Modellen för värdeskapande beskriver verksamhetens effektivitet genom vilket värde Forststyrelsens verksamhet ger samhället i fråga om ekonomi, miljö och sociala aspekter.  

Forststyrelsens verksamhet hade direkta konsekvenser för samhället bland annat genom skatter, löner, köp av material och tjänster, investeringar och intäktsföring till ett belopp av cirka 450 miljoner euro. Indirekta ekonomiska effekter uppstod via upphandlingar och värdekedjor för arbete som köpts utifrån samt möjliggjorda arbetsplatser till ett belopp av cirka tre miljarder. 

Mer information: 
Generaldirektör Juha S. Niemelä, tfn 0206 39 4201, mobiltelefon: 
Direktör Terhi Koipijärvi (Kommunikation, strategi och samhällsansvar), tfn 0206 39 4080
Läs mer: Forststyrelsens Års- och samhällsansvarsrapport 2021 (på finska): https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2658)