Sähkön pörssihinta oli päättyvänä vuotena ennätyskorkealla: investointeja tarvitaan lisää, vaikka Olkiluoto 3:n valmistuminen helpottaakin tilannetta
Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla. Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.
Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin. Markkinahintojen muutokset näkyvät sähkölaskuissa yleensä viipeellä, sillä vain muutamalla prosentilla kuluttajista on pörssihinnasta riippuvainen spot-sopimus. Tämän vuoden aikana pörssisähkö on ollut totuttua kalliimpaa, marras-joulukuussa jopa erittäin kallista. Vaikkapa kaksi vuotta sitten edulliseen aikaan tehdyn määräaikaisen sopimuksen uusiminen viime kuukausina on tarkoittanut monelle kuluttajalle kohonnutta hintaa.
- Sähkö oli aika halpaa viimeiset kymmenen vuotta, ja pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. - Määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä. Salomaa jatkaa. Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu ensi kevään aikana. Myös sähkönmyyjien riskit ovat poikkeuksellisessa hintatilanteessa kohonneet.
Yhteisillä markkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä.
Sähkömarkkinoiden historiassa isotkin päivä- ja vuosikohtaiset vaihtelut ovat toistuneet ja nytkin sähkön pitkän aikavälin johdannaismarkkinat odottavat hintojen hiljalleen laskevan alkavan vuoden kuluessa – ennakoimatta kuitenkaan vuoden 2020 ennätysedullisien tasojen paluuta.
Suomen tilanne helpottuu, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana. Kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän sen jälkeen. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava.
- Olkiluoto 3 on tärkeä ja mittava lisä kotimaiseen sähköntuotantoon, ja se tulee tarpeeseen, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama. - Kun ydinvoiman ja vahvasti lisääntyvän tuulivoiman tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, Kostama jatkaa.
- Toteutuneet korkeat markkinahinnat ovat vahva signaali investoijille lisätä sähkön tuotantoa. Meillä onkin paljon tuulivoimaprojekteja rakenteilla. Investoinnit tuuli- ja ydinvoimaan alentavat myös energiaan liittyviä päästöjä. Onkin tärkeä jouduttaa investointien luvitusta, Kostama sanoo.
Ydinvoiman osuus nousee yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään Pohjois-Ruotsin ja –Norjan joustavaa vesivoimaa. Viennin ja tuonnin vaihtelu tasapainottaa sähköjärjestelmää ja hillitsee osaltaan hintavaihteluja.
Korkeimmillaan sähkön hinta kävi yli tuhannessa eurossa megawattitunnilta, kun taas viime talvena sähkön tuntihinta oli kahtena päivänä negatiivinen, eli pörssisähköasiakkaat saivat yhtiöltään korvauksen suostuessaan käyttämään sähköä.
- Alkuvuoden halvimmat hinnat johtuivat siitä, että tuulivoimaa ja vesivoimaa oli yllin kyllin tarjolla, ja samaan aikaan lauhkea sää laski kysyntää, Salomaa sanoo. - Vuoden loppupäässä pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuuli vähän, joten sähkön hinta nousi tästäkin syystä, Salomaa jatkaa.
- Sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa. Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin, Salomaa sanoo.
Lisätietoja: Pekka Salomaa, johtaja, markkinat, Energiateollisuus ry, puhelin 0500 324 486
Jari Kostama, johtaja, energiantuotanto, Energiateollisuus ry, puhelin 050 301 1870
Fakta: Kuluttajan sähkölaskun muodostuminen
Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta kokonaisuudesta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron eli verkkopalvelun hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista.
Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan lisäksi myyntikustannukset.
Siirrosta eli verkkopalvelusta tuleva lasku sisältää myös sähköveron.
Energiaviraston hintatilastojen mukaan tyypillisen kotitalouden (kulutus 5 000 kilowattituntia vuodessa) sähkölasku jakautui 1.1.2021 niin, että myynnin osuus oli 34 %, siirron 34 % sekä arvonlisä- ja sähköverojen osuus 32 %.