Työllisyystilanne kohenee Lahdessa kaikissa henkilöryhmissä. Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli kuitenkin vuoden 2021 marraskuun lopussa korkein Lahdessa, 13,9 % (-0,7 %-yksikköä). Koko maan työttömyysaste oli 9,6 %. Avoimia työpaikkoja oli ennätysmäärä, 2 704 kappaletta.

Lahdessa oli marraskuussa 2021 yhteensä 7 742 työtöntä (edellisvuonna 9 286). Työttömyysaste oli 2,7 % -yksikköä vähemmän edellisvuodesta ja 4,4 %  -yksikköä vähemmän vuoden alusta. Suurten kaupunkien toiseksi korkein työttömyysaste oli Joensuussa (13,1 %). Pienimmät työttömyysasteet olivat Espoossa (9,5 %) ja Kuopiossa (9,8 %).

Nuorisotyöttömiä eli alle 25-vuotiaita Lahdessa oli marraskuussa 2021 yhteensä 908 henkilöä. Määrä on vähemmän kuin vuoden 2019 marraskuussa ennen koronapandemiaa (2019: 969 henkilöä). Lahden nuorisotyöttömyysaste oli 15,6 %, korkein suurista kaupungeista. Toiseksi eniten nuorisotyöttömiä oli Jyväskylässä, 15,3 % ja vähiten Espoossa, 8,3 %. Koko maan nuorisotyöttömyysaste oli 10,5 %.

Pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa 4 040 henkilöä marraskuussa 2021 (marraskuu 2020: 2 977). Edellisestä kuukaudesta määrä väheni 73 henkilöllä.

Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuussa 2021 Lahdessa 25,9 %, saman verran kuin Kouvolassa. Lahdessa ja Kouvolassa oli 4. korkein ulkomaalaisten työttömyysaste suurimmista kaupungeista. Korkein ulkomaalaisten työttömyysaste oli Joensuussa, 29,9 % ja matalin Tampereella, 19,0 %. Koko maassa ulkomaalaisten työttömyysaste oli 21,2 %. Ulkomaalaisia työttömiä oli Lahdessa marraskuussa 629 henkilöä.

Avoimia työpaikkoja marraskuussa 2021 oli Lahdessa 2 704. Määrä on korkein koko 2010-luvun aikana (1/10 - 11/21).

Lähde: TEM Työnvälitystilasto.

Linkki uutiseen

Muut uutiset

Lappeenrannan kaupunki on saanut Vuoden Cheerkunta 2021 -palkinnon. Kaupunki sai kiitosta tarjoamistaan erinomaisista olosuhteista lajin harrastamiselle sekä seuran ja kunnan toimivasta yhteistyöstä. Lappeenrannan tarjoamia puitteita kehutaan esimerkillisiksi.

Suomen Cheerleadingliitto jakoi kesäkuun SM-kilpailuissa ensimmäistä kertaa vuosipalkintoja eri kategorioissa. Yksi palkinnoista oli Vuoden Cheerkunta, joka myönnettiin kunnalle, joka on tehnyt esimerkillisesti töitä cheerleadingin harrastusolosuhteiden eteen.

Palkinto luovutettiin Lappeenrannan kaupungin vs. liikuntajohtaja Petri Ruotsalaiselle sekä kunnossapitotyönjohtaja Tommi Nakarille lappeenrantalaisen kilpacheerleading -seura LOMA Cheerleadersin joulunäytöksessä 9.12.

Urheilutalo mahdollistaa ainutlaatuiset puitteet lajille

Suomen Cheerleaginliiton mukaan Lappeenrannan kaupunki on ottanut huomioon kilpacheerleadingin erityispiirteet muun muassa urheilutalon remontin yhteydessä ja mahdollistanut siten lappeenrantaisille cheerleadereille loistavat puitteet lajin harrastamiselle.

 – Lappeenrannan kaupungin tarjoamat cheerleadingin olosuhteet ovat ainutlaatuiset Suomessa. Käytän Lappeenrantaa ja LOMA Cheerleadersia muualla Suomessa esimerkkinä seuran ja kunnan toimivasta yhteistyöstä. Historian ensimmäisen Vuoden Cheerkunta -palkinnon myöntäminen on merkittävä huomionosoitus siitä, miten kunta voi mahdollistaa lajin harrastamisen ja kehittymisen loistavien tilojen avulla, Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel kertoi luovuttaessaan palkintoa Lappeenrannan kaupungin edustajille.

Palkinnon saaminen harvinaislaatuista

Lappeenrannan kaupungin vs. liikuntajohtaja Petri Ruotsalainen vastaanotti palkinnon tyytyväisenä:

– On harvinaislaatuista, että tällainen palkinto myönnetään kunnalle. Paikallisen LOMA Cheerleadersin kanssa on ilo tehdä töitä ja on hienoa nähdä, miten montaa lasta, nuorta ja aikuista seura liikuttaa viikoittain, Ruotsalainen sanoo.

Myös LOMA Cheerleaders ry:n puheenjohtaja Mari Ruoho kiitti Lappeenrannan kaupunkia sen tarjoamista olosuhteista. Kunnallisten, lajiin suunniteltujen tilojen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys.

– On hienoa, miten kaupunki on ottanut pienen seuran ja vielä melko pienen lajin huomioon liikuntapaikkarakentamisessa, Ruoho kiittelee.

Lisätiedot:

Liikuntajohtaja
Petri Ruotsalainen
puh. 040 682 0227
petri.ruotsalainen@lappeenranta.fi

Puheenjohtaja
Mari Ruoho
LOMA Cheerleaders ry
P. 0407203721

Sámiid ruovttuguvlui gulli Lappi bálgosa guovllu sámekultuvrra uhkida viiddis málmmaohcan. Várrenmearrádusat ja ohcamušat málmmaohcamii gokčet olles Lappi bálgosa máttaoasi. Sámediggi lea fuolas sihke guovllu sápmelaččaid vejolašvuođain bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja boazodoalu ráhkadusaid suojis.

- Málmmaohcan ja dutkamušat maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimma, uhkidit sámiid árbevirolaš ealáhusaid boahttevuođa, maiguin Lappi bálgosis barget. Okta Lappi bálgosa oaivebigálusbáikkiin lea báhcán várrema vuollái, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Boazodoalu guovddáš ráhkadusaide gullet miessemearkun- ja bigálusbáikkit áiddiiguin. Ruvkelágas lea ásahuvvon báikkiid birra, main ruvkeminerálaid ohcama ii oaččo bargat. Dákkár báikkit leat ee. šaddogárddit ja ássamii dahje bargamii oaivvilduvvon visttit priváhta šiljuiguin. Eananoamastusriekti ii dorvvas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. Boazodoalu ráhkadusat, mat vuođđuduvvet soahpamušaide ja leat fásta geavahusas, báhcet suoji haga.

Lappi soahti duššadii eanáš oasi sámi guovllus. Go čázádagat čadnojuvvojedje dahkujávrriide, álbmoga sirde veagal ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargan eastašuvai. Luondduriggodagaid birra mearrideapmi lea dán áigge máŋgga sierra virgeoapmahačča ovddasvástádussan iige oktage guorahala áššiid sámeealáhusaid geahččanguovllus. Ovdamearkan guođoheapmái vuođđuduvvi sápmelaš boazodoalu návccat doalahit beaktilis guohtumiid molsuma ja návccat sajáiduvvat birrasa nuppástusaide leat hedjonan. Sámiid vejolašvuođat mearridit ieža ovdáneami linnjáin leat ain gáržumin. Sámediggi gáibida doaimmaid dán ovdáneami nuppástahttimii.

- Olbmot, guhte barget sámeealáhusaiguin, guddet stuorra fuola boahttevuođas. Sámiid ruovttuguovlun merkejuvvon guovllusge ii leat šat vejolaš eallit dakkár fidnuid valljivuođa haga, mat vuođđuduvvet luonddu ávkkástallamii. Dilli lea erenomáš váigadis Lappi bálgosis. Ruvkelága heiveheamis galgá addit dálá stuorat deattu sámiid riektái eamiálbmogin áimmahuššat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaideaset, dadjá Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ruvkevirgeoapmahaš ii leat geatnegahtton almmuhit Sámediggái várrejumiid birra, mat gusket ohcanbargguide. Geologiiija dutkanguovddáža kártabalvalus lea dálá dilis sámiid áidna vejolašvuohta oažžut áigeguovdilis dieđu iežas guvlui guoski málmmaohcamis – muhto diehtu gávdno dušše eaŋgalasgillii ja sidjiide, guhte máhttet geavahit báikediehtoheivehusaid.

- Diehtu ja váikkuhanvejolašvuođat fidnuid ektui, mat gusket iežas eallinbirrasii, galget leat buohkaid olámuttus, joatká Aikio.

Lappi bálgosa guvlui gusket vihtta lohpeohcamuša málmmaohcamii, main ovttas lea gažaldat ovddit lobi rievdadeamis ja ođasmahttimis, njealje nannejuvvon várrenmearrádusa ja okta várrenalmmuhus. Nannejuvvon várrenmearrádusain VA2021:0055 Urakka lea váidalangelbbolaš 24.12.2021 rádjai.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

***

Sämitigge vuástálist Laapi palgâs kuávlu kuáivuttâhtooimân viggee haavâid

Sämmilij päikkikuávlu Laapi palgâs kuávlu sämikulttuur uhked vijđes maalmâi uuccâm. Väridemmiärádâsah já malmâuuccâmlopeucâmušah luávdih oles Laapi palgâs maadâuási. Sämitigge lii huolâstum kuávlu sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttemhinnáin já puásuituálu ráhtusij syejeest.

 - Malmâuuccâm já kuáivuttâhtooimân viggee tutkâmušah uhkedeh Laapi palgâsist hárjuttemnáál sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi puátteevuođâ. Joba Laapi palgâs ohtâ váldupygályspaaihijn lii pááccám väridem vuálá, paahud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Puásuituálu tehálumosáid rakânâssáid kuleh vyesimiärkkum- já pygályspääihih aiđijguin. Kuáivuttâhlaavâst lii asâttum paaihijn, main kuáivuttâhmineraalij uuccâmpargo ij uážu hárjuttiđ. Tágáreh láá ei. muorâkäärdih já asâmân tâi porgâmân uáivildum rakânâsah priivaat šiljokuávloin. Sämmiliih iä háárjut ärbivuáválijd iäláttâsâid eennâmomâstemvuoigâdvuođâ vuáđuld. Merikoskâsávt kiävtust orroo, sopâmuššáid vuáđuduvvee puásuituálu rakânâsah pääcih suoijiihánnáá.

Sämieennâm pirrâs tuššâdii ennuv Laapi suáđist. Čácáduvâi kiddim tulvâdemáldáid jođettij ulmui pággusirdemân já ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem estuumân. Luánduriggoduvâin meridem lii tääl maaŋgâ sierâ virgeomâháá ovdâsvástádâsâst, ige kihheen keejâ aašijd sämmilâšiäláttâsâi uáinust. Ovdâmerkkân kuáttumjurâmân vuáđuduvvee sämmilii puásuituálu nahcâ paijeentoollâđ kuátumij juurrâm já vuáháduđ pirrâs nubástussáid lii hiäjusmum. Sämmilij máhđulâšvuođah meridiđ jieš ovdánemlinjijn láá ain uccánmin. Sämitigge váátá tooimâid taan ovdánem rievdâdmân.

 - Huolâ puátteevuođâst tiäddá sämmilâšiäláttâsâi hárjutteijeid. Sämmiláid päikkikuávlun čujottum kuávlustkin ij lah máhđulâš eelliđ nuuvt, ete iä liččii valjeest luándun čyeccee haavah. Tile lii eromâš vaigâd Laapi palgâsist. Kuáivuttâhlaavâ heiviitmist kalga adeliđ tááláást stuárráb árvu sämmilij vuoigâdvuotân algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Kuáivuttâhvirgeomâhâš ij lah kenigâs almottiđ Sämitiigán uuccâmpargoin lohtâseijee väärridmijn. Geologia tutkâmkuávdáá kárttápalvâlus lii tääl sämmilij áinoo máhđulâšvuotâ finniđ ääigi tääsist orroo tiäđu jieijâs kuávlun čyeccee malmâucâmist – peic váá eŋgâlâskielân já sijjân, kiäh haldâšeh päikkitiätuheiviittâsâid.

- Tiäđuh já vaiguttemmáhđulâsvuođah jieijâs eellimpirrâsân kyeskee haavâin kalgeh leđe puohâi finniimist, juátká Aikio.

Laapi palgâs kuávlun kyeskih vittâ malmâuuccâmlopeucâmuš,  main oovtâst lii koččâmuš oovdeb love nubásmitmist já uuđâdmist, nelji nannejum väridemmiärádâs já ohtâ väridemalmottâs. Nannejum väridemmiärádâsâin  VA2021:0055 Urakka lii väidimtohálâš 24.12.2021 räi.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

***

Sääʹmteʹǧǧ vuâsttlâstt Lappi paalǥâskååʹdd vuuʹd kuåivâståimmjummša ǩiččlõttum haʹŋǩǩõõzzid

Säʹmmlai dommvõudda kuulli Lappi paalǥâskååʹdd vuuʹd sääʹmkulttuur vaarad veeidasvuâlaž maalmi ooccmõš. Vaʹrrjõstuʹmmstõõǥǥ da malmmooccâmlååʹppooccmõõžž käʹtte veezz Lappi paalǥâskååʹdd saujjbeäʹl. Sääʹmteʹǧǧ lij piâkkõõttâm vuuʹd säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji vueʹǩǩâʹttemõudldõõzzin da puäʒʒhååid raajõõzzi suõjâst.

 - Malmmooccmõš da kuåivâståimmjummša ǩiččlõttum tuʹtǩǩummuž vaaree Lappi paalǥâskååʹddest vueʹǩǩâʹttemvuâla säʹmmlai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji pueʹttiääiʹj. Jo-ba Lappi paalǥâskååʹdd õhtt vueiʹvvpikalõspaaiʹǩin lij kuâđđjam vaʹrrjõõzz vuâlla, tuâtt Sääʹmteeʹǧǧ II väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio.

Puäʒʒhååid kõskksab rajlmid koʹlle vueʹzzmeärkkam- da pikalõspääiʹǩ äiddriâžldõõǥǥineez. Kuåivâslääʹjjest lij šiõttuum paaiʹǩin, koin kuåivâsmineraali ooccmõštuâj ij vuäǯǯ spraavâd. Näkam liâ odm. muõrrkarddâz da jälstummša leʹbe reâuggmõʹšše jurddum raajâlm privatt šelljvuuʹdineez. Säʹmmla jiâ vueʹǩǩâtt äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjjeez mäddvuäʹmstemvuõiggâdvuõđ tuõrvin. Mieʹrrkõõski âânnmõõžžâst åårrai, suåppmõõžžid vuâđđõõvi puäʒʒhååid raajâlm kuâđđje suõjtää.

Sääʹmjânnam pirrõs hiâvteš kuuʹǩǩeld Lappi vääinast. Čäccõõzzi ǩeässtummuš tuʹlvvaauʹdid jååʹđti narood päkksirddu da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjji vueʹǩǩâʹttem cõggnummša. Luâđreeʹǧǧesvuõđin tuʹmmjummuž lij ânnʼjõžääiʹj määŋg jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩ vasttõõzzâst, ij-ǥa ni ǩii ǩiõčč aaʹššid sääʹmjieʹllemvueʹjji ǩiõččâmvueʹjjest. Ouddmiârkkân paalǥâsjårrõʹsse vuâđđõõvi sääʹm puäʒʒhååid odd tuõʹllʼjed viõkkšõs palggsi vaajtõõllmõõžž da šiõttlõõvvâd pirrõõzz muttsid lij huânnʼnam. Säʹmmlai vueiʹtlvažvuõđ jiõčč tuʹmmjed õuddnem liinjin liâ ǩeäʹʒʒnõõvvmen ooudâs. Sääʹmteʹǧǧ õõlǥat tååimid tän õuddnem jåårǥlâttmõššân.

 - Huõll pueʹttiääiʹjest teädd sääʹmjieʹllemvueʹjji vueʹǩǩõõʹttjid. Säʹmmlaid dommvuʹvdden čuäjtum vuuʹdest iʹlla vueiʹtlvaž jieʹlled krååʹma luõttu likktõõli haʹŋǩǩõõzzi tuuʹlv. Vueʹǩǩ lij samai vaiggâd Lappi paalǥâskååʹddest. Kuåivâslääʹjj suåvvtummšest âlgg uʹvdded ânnʼjõž šoorab teäddärvv säʹmmlai vuõiggâdvuõʹtte alggmeeran tuõʹllʼjed da õõuʹdeed ǩiõlâs, kulttuuʹres da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjjid, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

Kuåivâsveʹrǧǧneǩ iʹlla õõlǥtem iʹlmmted Sääʹmtegga ooccâmtuâjaid kuõskki vaʹrrjõõzzin. Geologia tuʹtǩǩeemkõõskõõzz karttkääzzkõs lij ååʹn säʹmmlai oʹdinakai vueiʹtlvažvuõtt vuäǯǯad ääiʹjpoddsaž teâđaid jiijjâs võudda tillʼlõõvi malmmooccmõõžžâst – tuõđi pâi eŋgglõsǩiõlin da päiʹǩǩteâttsuåvldõõzz vaaldšeeja.

- Teâđ da vaikktemvueiʹtlvažvuõđid jiijjâs jieʹllempirrõõzz kuõskki haʹŋǩǩõõzzin âlgg leeʹd juõǩǩʼka vuäǯǯamnalla, juätkk Aikio.

Lappi paalǥâskååʹdd vuuʹd kueʹsǩǩe vitt malmmooccâmlååʹppooccmõõžž, koin õõutâst lij kõõččmõš ääiʹjbu lååʹv muʹttmest da oođummšest, nellj raʹvvjum vaʹrrjõstuʹmmstõõǥǥ da õhtt vaʹrrjõsiʹlmmtõs. Raʹvvjum vaʹrrjõstuʹmmstõõǥǥin VA2021:0055 Urkk lij läittamââʹnteei 24.12.2021 räjja.

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan Lapin paliskunnan alueen saamelaiskulttuuria uhkaa laaja-alainen malmien etsintä. Varauspäätökset ja malminetsintälupahakemukset kattavat koko Lapin paliskunnan eteläosan. Saamelaiskäräjät on huolissaan alueen saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksistä ja poronhoidon rakenteiden suojasta.

 - Malminetsintä ja kaivostoimintaan tähtäävät tutkimukset uhkaavat Lapin paliskunnassa harjoitettavien saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuutta. Jopa Lapin paliskunnan yksi pääerotuspaikoista on jäänyt varauksen alle, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoidon keskeisimpiin rakennuksiin kuuluvat vasanmerkitys- ja erotuspaikat aitajärjestelmineen. Kaivoslaissa on säädetty paikoista, joissa kaivosmineraalien etsintätyötä ei saa harjoittaa. Tällaisia ovat mm. puutarhat ja asumiseen tai työntekoon tarkoitetut rakennukset yksityisine piha-alueineen. Saamelaiset eivät harjoita perinteisiä elinkeinojaan maanomistusoikeuden turvin. Säännöllisesti käytössä olevat, sopimuksiin pohjautuvat poronhoidon rakennelmat jäävät suojatta.

Saamenmaan ympäristö tuhottiin pitkälti Lapin sodassa. Vesistöjen valjastaminen tekoaltaisiin johti väestön pakkosiirtoon ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen estymiseen. Luonnonvaroista päättäminen on nykyään usean eri viranomaisen vastuulla, eikä kukaan katso asioita saamelaiselinkeinojen näkökulmasta. Esimerkiksi laidunkiertoon perustuvan saamelaisen poronhoidon kyky ylläpitää tehokasta laidunten vaihtelua ja sopeutua ympäristön muutoksiin on heikentynyt. Saamelaisten mahdollisuudet itse päättää kehityksen linjoista ovat kaventumassa edelleen. Saamelaiskäräjät vaatii toimia tämän kehityksen kääntämiseksi.

 - Huoli tulevaisuudesta painaa saamelaiselinkeinojen harjoittajia. Saamelaisille kotiseuduksi osoitetulla alueellakaan ei ole mahdollista elää ilman luontoon kajoavien hankkeiden tulvaa. Tilanne on erityisen vaikea Lapin paliskunnassa. Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kaivosviranomainen ei ole velvollinen ilmoittamaan Saamelaiskäräjille etsintätöitä koskevista varauksista. Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu on tällä hetkellä saamelaisten ainoa mahdollisuus saada ajantasaista tietoa omaan alueeseensa kohdistuvasta malminetsinnästä - tosin vain englannin kielellä ja paikkatietosovellukset hallitsevalle.

- Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevista hankkeista tulee olla kaikkien saatavilla, jatkaa Aikio.

Lapin paliskunnan aluetta koskee viisi malminetsintälupahakemusta, joista yhdessä on kyse aiemman luvan muuttamisesta ja uusimisesta, neljä vahvistettua varauspäätöstä ja yksi varausilmoitus. Vahvistetuista varauspäätöksistä VA2021:0055 Urakka on valituskelpoinen 24.12.2021 asti.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Henkilöstöpäällikkö Katri Sulkama ja HR-koordinaattori Iris Åkerlund työskentelevät Carunan People & Culture -tiimissä. He ovat henkilöstöpolitiikan asiantuntijoita. He huolehtivat esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista ja auttavat tiimejä rekrytoinneissa. 

Carunalla on tälläkin hetkellä auki muutama paikka. Millaisille osaajille talossa on tarvetta? 

“Viime aikoina olemme rekrytoineet sähköverkko-osaamista, esimerkiksi rakennuttajapäälliköitä ja ICT-osaajia", Sulkama sanoo.  

Sulkama on ollut alalla vuosia. Åkerlund taas on edennyt Carunalla kesätyöntekijästä koordinaattoriksi. 

“Täällä on hyvät kehittymismahdollisuudet nuorelle. Moni työntekijä on aloittanut kesätyöntekijänä, jatkanut opintojen ohella ja saanut sen jälkeen vakituisen työpaikan. Mahdollisuuksia annetaan, jos niistä on kiinnostunut”, Åkerlund sanoo. 

Työn on oltava myös merkityksellistä  

Entä mitä työelämän asiantuntijat sanovat tulevaisuuden työelämästä? 

“Vaikka Carunan sukupuolijakauma on melko tasainen, olisi hienoa saada vielä lisää naisia alalle. Muutenkin ala kaipaa diversiteettiä”, Sulkama sanoo.  

Eri sukupolvilla on työelämälle erilaisia vaatimuksia. Pelkkä palkka ei motivoi, vaan työn on oltava merkityksellistä. Myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet. Työntekijät eivät enää välttämättä muuta työn perässä uudelle paikkakunnalle, kun työ onnistuu etänä. 

Vaatimukset työnantajaa kohtaan ovat kovemmat, ja kynnys työnantajan vaihtamiseen on madaltunut. Tämä tiedostetaan myös Carunalla, jossa työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan jatkuvasti.  

“Työelämä vaatii muutosketteryyttä kaikilta, sekä alalla pitkään olleilta että uusilta tulokkailta”, Åkerlund sanoo.  

Carunalaiset ovat olleet pandemia-aikana siitä onnellisessa asemassa, että työt onnistuivat suurimmalta osalta myös etänä. Ketään ei ole lomautettu, ja esimerkiksi kesätyörekrytoinnit ovat onnistuneet suunnitellusti.  

Yhteiset tapahtumat ja lounasravintola kutsuvat ihmisiä toimistolle   

Toimistolle paluuta ja yhteishengen luomista on helpotettu yhteisillä tapahtumilla.  

Loppuvuodesta 2021 koko henkilöstölle järjestettiin virtuaalinen strategiapäivä, jossa yhteishenkeä kohotti filosofi Esa Saarinen. Koko henkilöstön Caruna-illassa carunalaisia viihdyttivät Ernest Lawson ja Anssi Kela, ja marraskuussa carunalaiset pelasivat sählyturnauksen salibandyn maailmanmestareita vastaan. Tiimejä ja yksiköitä on myös kannustettu järjestämään omia tapahtumia. 

Tapahtumien lisäksi carunalaisten hyvinvointia ovat lisänneet asiantuntijaluennot, joita ovat pitäneet esimerkiksi työpsykologit ja tunnekouluttaja Camilla Tuominen. Lisäksi terveyttä ovat lisänneet fysioterapeutin ja työterveyshoitajan toimistokierrokset sekä uudistettu lounasravintola Laturi.  

“Hybridimalli luo kuitenkin myös haasteita. Työntekijät tarvitsevat muutokseen erilaista tukea. Mielenterveys, jaksaminen ja työkykyasiat puhuttavat, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota”, Sulkama sanoo.  

Entä miten jaksaa People & Culture –tiimi itse?  

“Hyvin! Hyvä yhteishenki ja kivat työkaverit auttavat jaksamaan arjessa. Tykkään siitä, kun saa auttaa ihmisiä pienissä ja suurissa asioissa ja olla läsnä ihmisten arjessa”, Åkerlund sanoo. 

Sekä Sulkama että Åkerlund tulevat energia-alan ulkopuolta, joten opittavaa on ollut paljon.  

“Oma tiimi on työssä voimavara. Välillä asiat ovat hankalia ja arkaluontoisia, joten on hienoa, että on joku jolle puhua. On myös mahtavaa seurata energiamurrosta läheltä”, Sulkama sanoo. 

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) varautuu heikkenevän koronatilanteen ja uuden omikron-muunnoksen mahdollisesti aiheuttamaan sairaalahoidon tarpeen kasvuun. Osana varautumista KYS siirtää kiireettömiä leikkauksia, jotka oli suunniteltu tehtäväksi viikoilla 51 ja 52. Sairaala on muutoksista yhteydessä potilaisiin.

– Leikkausten siirtäminen koskee niin sanottuja elektiivisiä, kiireettömiä leikkauksia, joiden jälkeen potilas siirtyy hoitoon teho-osastolle tai vuodeosastolle. Tällaisia ovat esimerkiksi tekonivelleikkaukset, sydänleikkaukset tai neurokirurgia, kertoo sairaalanjohtaja Olavi Airaksinen.

Päivystysleikkaukset ja kiireelliset leikkaukset, kuten syöpäleikkaukset, hoidetaan.

Toistaiseksi pystytään jatkamaan suunnitellusti päiväkirurgisia toimenpiteitä, joista potilas yleensä siirtyy kotiin toipumaan eikä tarvitse osastohoitoa operaation jälkeen.

– Elektiivistä toimintaa supistamalla pyrimme turvaamaan sen, että meillä on riittävästi henkilökuntaa, jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa lähiviikkoina. Jos tällainen tilanne tulee, siirtyy hoitajia leikkaussaleista työskentelemään teholle ja vuodeosastoille, Airaksinen kuvaa.

On mahdollista, että myös alkuvuodelle suunniteltuja leikkauksia joudutaan siirtämään. Tilanne arvioidaan uudelleen heti vuodenvaihteen jälkeen.

Sairaalasta ollaan yhteydessä potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia.

Lisätietoja medialle:
Sairaalanjohtaja Olavi Airaksinen, puh. 044 711 3450

Kirkon mediasäätiö on myöntänyt tukea 18 ohjelmahankkeeseen yhteensä 102 500 euron arvosta. Kaksi kertaa vuodessa tukia jakava säätiö sai syksyn hakuun kaiken kaikkiaan 63 hakemusta.

Säätiön asiamiehenä sen toiminnan perustamisesta lähtien toiminut ja vuoden lopussa eläkkeelle jäävä asiamies Juha Rajamäki kiittää hakemusten korkeaa tasoa: ”Hakijoiden joukko oli todella monipuolinen ja korkeatasoinen. Iloitsemme siitä, että Suomessa halutaan ja osataan tehdä kunnianhimoisia ohjelma, joissa käsitellään meitä kaikkia koskettavia yleisinhimillisiä teemoja.”

Suurimman tuen sai käsikirjoittaja ja ohjaaja Maria Rainbirdin TV-dokumentti Pitkä matka kotiin, joka kertoo akateemisesti koulutetun nigerialaisen naisen halusta vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ohjelmassa kuvattu kasvatustieteiden maisteri Oge Eneh on kokenut sukupuolten välisen epätasa-arvon, väkivallan, avioeron, yksinhuoltajuuden ja työpaikkakiusaamisen. Oge uskoo Jumalaan ja perhearvoihin ja ammentaa voimaa suomalaisesta luonnosta.

10 000 euron tuotantotuen sai DocPoint -elokuvatapahtumat ry Mitä sinä uskot -elokuva ja oheisohjelmakokonaisuus.  DocPoint 2022 -festivaaleille luodaan teemakokonaisuus, jossa henkisyyttä, uskoa ja uskomista käsittelevien elokuvien avulla yritetään ymmärtää ja analysoida ajan henkeä ja ilmiöitä.

Myös Hallonbacken-sarja sai 10 000 euron tuotantuen. Martin Jernin ja Emil Starkin käsikirjoittama, Saara Cantellin ohjaama lasten ja nuorten draamasarja asettuu 1920-luvun Helsinkiin, jossa 12-vuotiaalle Stinalle tarjotaan maksutonta hoitoa keuhkosairauteen Hallonbackenin parantolassa.

Luettelo kaikista myönnetyistä tuista löytyy säätiön verkkosivuilta.

Kirkon mediasäätiö on 24 seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä Kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö, joka tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien sekä sähköisten hankkeiden tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. 

Tuen arviointikriteereinä ovat evankelis-luterilaisen kirkon arvoperusta ja valtakunnallisuus sekä peruslähtökohtana, että tukea myönnetään uskontoa ja elämänkatsomusta käsitteleville ohjelmille.

Lisätiedot:

Juha Rajamäki, Kirkon mediasäätiön asiamies, p. 050 512 4772,
sähköposti: ext-juha.rajamaki@evl.fi

Under julen kan vi ta del av julens budskap via andakter, gudstjänster och konserter i radio och tv. Passar inte sändningstiderna ihop med det egna julfirandet så kan man ta del av programmen på Arenan efter att de sänts. På grund av det svåra coronaläget och att en del inte kommer att kunna delta i julens gudstjänster återpublicerar Svenska Yle några gudstjänster med De vackraste julsångerna på Arenan.

Julafton med De vackraste julsångerna

På julafton 24 december sänds De vackraste julsångerna från Kvevlax kyrka i tv-kanalen Yle Fem. Ann-Katrin Store och Amanda Audas-Kass är konferencierer.

Kantor, organist och körledare för kyrkokören är Rodney Andrén. Simon Granlund leder Kvevlax församlings manskör och Kvevlax Sångkör. På orgel och piano medverkar Karolin Wargh. Även Roger Holmlund spelar piano.

Medverkar gör också saxofonisten Yngve Lithén. Barnkören och församlingens dagklubb uppträder under ledning av Åsa Österbacka. Församlingspastor Emilia Kontunen håller andakt.

För tv-regin svarar Rufus Hedengren.

De vackraste julsångerna sänds på julafton 24.12 klockan 10.00 i Yle Fem och i repris på annandag jul 26 december klockan 11.00 i Yle Fem och sänds samma dag klockan 13.03 i Yle Vega.

De vackraste julsångerna på Yle Arenan

Julbön i Borgå domkyrka

På julafton fredag 24 december klockan 17 firas traditionsenlig julbön i Borgå domkyrka. Julbönen sänds direkt i Yle Vega. Biskop Bo-Göran Åstrand predikar, Hanna Eisentraut-Söderström är liturg och Reidar Tollander kantor.

Julbönen på Yle Arenan                                                                                                                                 

Julottan från Kvevlax kyrka

Julottan i radio och tv firas i år i Kvevlax kyrka. Liturg och predikant är Fredrik Kass. Textläsare är Alf Burman och Nina Andrén.

Kantor, organist och körledare för kyrkokören är Rodney Andrén. Körledare är även Yngve Svarvar. Simon Granlund leder Kvevlax Sångkör. I gudstjänsten medverkar även orkestern Stråkdraget bestående av Lars Hjerpe, Svante Nylund, Agneta Nykvist, Rune Koskinen och Greger Erikslund på violin, och Rodney Andrén på barytonhorn, Helena Glasberg på trumpet, Kurt Gref på klarinett, Gunilla Asplund på tvärflöjt, Gösta Hjerpe på basfiol och Mikael Södergård på cello.

För tv-regin svarar Rufus Hedengren.

Gudstjänsten sänds 25 december klockan 8.00 i Yle Fem och Yle Vega, och på Yle Arenan.

Andakter i Yle Vega inför jul och nyår

I väntan på julen funderar Janette Lagerroos i Yle Vega över de förväntningar som råder inför julen – våra egna, samhällets och Guds – i aftonandakterna 21-23 december. Julveckans Andrum hålls av Maria Boström och Anna Brummer.

Under mellandagarna handlar aftonandakterna med Monica Heikel-Nyberg om änglar.

Andrum i Yle Vega klockan 6.54 och 9.54  
Aftonandakten i Yle Vega klockan 19.15 

Julsångsgudstjänst och carols i Yle Vega i nyårshelgen och på trettondagen

Julsångsgudstjänsten Carols vid Betlehem med Borgå svenska domkyrkoförsamling sänds i radion på nyårsdagen. Liturger är Claus Ståhlberg och Elefteria Apostolidou. Organist är Anne Hätönen. Borgå kammarkör leds av Reidar Tollander. Brassensemblen Cornicines Borgoenses medverkar

Gudtjänsten sänds på nyårsdagen 1.1.2022 klockan 13.03 i Yle Vega och på Yle Arenan. 

En carolsgudstjänst från Johannes församling i Helsingfors sänds på trettondagen i Yle Vega. Liturg är Mikael Busck-Nielsen. Organister är Dag-Ulrik Almqvist och Sixten Enlund. Kören Chorus Sanctae Ceciliae leds av Pia Bengts.

Gudtjänsten sänds på trettondagen 6.1.2022 klockan 13.03 i Yle Vega och på Yle Arenan.

Tidigare De vackraste julsångerna återpubliceras på Yle Arenan

Det svåra coronaläget medför att alla inte kommer att kunna delta i julens gudstjänster. Därför återpublicerar Svenska Yle tre gudstjänster med De vackraste julsångerna på Yle Arenan.

Den första av de tre förverkligades tillsammans med Sibbo svenska församling 2014. I gudstjänsten sjunger kören Amigo Choral under ledning av Sören Lillkung. Den andra är från 2017 då Esbo svenska församling var värd för Finska missionssällskapets allsångstillfälle. I den medverkar bland andra församlingens barnkör och körerna EsVoces och Kråksången. Den tredje sändes 2018 från Trefaldighetskyrkan i Vasa. I den bjuder körerna QuinnTon, Wasa bygdekör och Vokalensemblen Röster på julsånger.

De vackraste Julsångerna på Yle Arenan (publiceras vid midnatt 21.12):
Vasa: https://arenan.yle.fi/1-4276323
Sibbo: https://arenan.yle.fi/1-2173573 
Esbo: https://arenan.yle.fi/1-3119652

Mera information: ledande sakkunnig i kommunikation Lucas Snellman, tfn 050 5668 230

Painiliiton tiedote: julkaisuvapaa

Juha Lappalainen aloittaa Painiliiton olympiavalmentajana ensi vuoden alussa. Olympiavalmentajan keskeisenä tehtävänä on varmistaa kreikkalais-roomalaisen painin kärkiurheilijoiden laadukas valmentautuminen sekä kotiharjoittelussa että leireillä. Hän vastaa myös kr.room. painin maajoukkueen kansainvälisestä menestyksestä. Juha Lappalainen koordinoi liiton työntekijänä valmennusorganisaation toimintaa ja hänen esimiehenään toimii Painiliiton toiminnanjohtaja.

Yhteispalkattujen valmentajien osalta jatketaan edellisvuosien malliin, eli valmentajien sekä palkkauksessa mukana olevien tahojen kanssa on tehty jatkosopimukset. Ilmajoen kunnan palkkalistoilla oleva NOV Marko Yli-Hannuksela jatkaa tiiviisti maajoukkuevalmennuksessa ja toimii Juha Lappalaisen työparina leireillä sekä kilpailuissa. NOV Niko Kettunen jatkaa Urhean palveluksessa vapaapainin vastuuvalmentajana. Kettunen toimii Urhean ja urheilukoulun vapaapainijoiden päivittäisvalmentajana ja johtaa myös eri ikäluokkien maajoukkuevalmennusta.

NOV Jarkko Ala-Huikku toimii Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemian palveluksessa ja vastaa edelleen kr.room. painin U20 ikäluokan maajoukkuetoiminnasta sekä alueen potentiaalisten nuorten painijoiden valmennuksen tehostamisesta. Kuortaneella päivittäisvalmennuksessa toimivien NOV Ville Pasasen (kr U17) ja Tiina Vainionpään (tyttö- ja naispaini) työsopimukset eivät olleet vuodenvaihteessa katkolla, joten heidän kanssaan ei käyty varsinaisia sopimusneuvotteluja. Pasasen työnantajana toimii Kuortaneen OTC ja Vainionpään Kuortaneen kunta.

Yksi valmentajan paikka laitetaan välittömästi avoimeen hakuun, sillä Lappalaisen sijaiseksi Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (Urhea) ja Puolustusvoimien Urheilukoulun painiryhmän päivittäisvalmennuksesta vastaavaksi Nuorten Olympiavalmentajaksi haetaan valmentajaa. Urhean NOV toimii myös tiiviisti mukana kr.room. painin eri ikäluokkien maajoukkuevalmennuksessa.

Lisätietoja:     
Pasi Sarkkinen
toiminnanjohtaja
Suomen Painiliitto
050 360 0036
pasi.sarkkinen@painiliitto.net

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle noin 4,5 miljoonaa euroa (4 446 692) valtionavustusta sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen uudistamiseen liittyvään ICT-muutoshankkeeseen. Ministeriö antoi päätöksensä tiistaina 21. joulukuuta.

Alun perin Pohjois-Karjalan hyvinvointialue haki muutostoimiin 10,8 miljoonaa euroa, joka ministeriön lisäselvityspyynnön jälkeen tarkentui 9,8 miljoonaan euroon.

Rahoitusta haettiin välttämättömiin muutoksiin, joita Siun soten muuttuminen hyvinvointialueeksi vaatii.

- Päätöksen vaikutuksia päästään arvioimaan vielä tämän vuoden aikana. Nyt täytyy ministeriön ohjeen mukaan arvioida, 'mikä on todella kriittistä saada kuntoon, että hyvinvointialue ei ole rikki 1. tammikuuta 2023', digijohtaja Samu Kuosmanen Siun sotesta toteaa.

Hyvinvointialue saa heti noin 1,5 miljoonaa euroa tiedonhallinnan, tietohallinnon ja tietojärjestelmien muutoksen valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Loput 2,9 miljoonaa euroa on käytettävissä, mikäli eduskunta vahvistaa avustuksen perusteena olevan määrärahan esitetyn suuruisena valtion vuoden 2022 talousarviossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös pohjautuu hakijan lähtötilannetta kuvaaviin kiinteisiin tunnuslukuihin, kaikille hakijoille jaettavaan perusavustukseen ja hakemuksessa ilmenneisiin tietoihin. Kiinteiden tunnuslukujen osalta avustuksen määrään vaikuttivat väestömäärä ja järjestämisvastuullisten organisaatioiden määrä.

Arvioinnin yhteydessä ministeriö karsi kaikilta hakijoilta sellaiset kulut, joiden ei katsottu aiheuttavan häiriötä järjestämisvastuun siirtämiselle. Muun muassa Etelä-Karjalan arvio muutosrahoituksesta oli 14,9 miljoonaa euroa, mutta sille myönnettiin 4,04 miljoonaa euroa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella muutoshankkeen suurimpia kustannuseriä ovat tiedolla johtamisen järjestelmät sekä nykyisten asiakas- ja potilastietojärjestelmän muutokset Siun sotelta hyvinvointialueelle. Parhaillaan on käynnissä talous- ja henkilöstöhallintajärjestelmien kilpailutus.

Alueellinen COVID-19 tilannekuvaryhmä kokoontui 21.12.2021 ja totesi, että tilanne jatkuu haastavana koko Suomessa. Omikron-variantti on vääjäämättä tulossa myös Etelä-Karjalaan. Tartuntojen määrä tulee nousemaan voimakkaasti eikä edes Suomen paras rokotuskattavuus kunnolla suojaa terveydenhuoltoa.

─ Pelkona on, että terveydenhuollon työntekijät alkavat sairastua. Pahimmillaan voimme nähdä lähitulevaisuudessa akuutin työvoimapulan terveydenhuollon osalta, esimerkiksi päivystäjien osalta, toteaa infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.

─ Tartuntoja voidaan vähentää vain kohtaamisia vähentämällä. Terveydenhuollon keinot tartuntojen vähentämiseen alkavat olla yhä riittämättömämpiä.

Ensimmäisen koronarokotuksen saanut 90 prosenttia alueen yli 12 vuotiaista asukkaista

Rokotuskattavuus Etelä-Karjalassa on hyvällä tasolla ja rokotteita on otettu aktiivisesti. Viime viikonloppuna järjestetyissä rokotustapahtumissa annettiin noin 3300 rokotetta.

─ Koronanäytteitä otettiin viikolla 50 yhteensä 3450 kpl, jossa on lisäystä 250 edellisviikkoon verrattuna. Kaikista näytteistä positiivisia on tällä hetkellä yli 5 %, kertoo ylilääkäri Sami Raasakka.

─ Jätevesiseurannan virusmäärä on noussut ja on nyt korkeimmalla tasollaan. Tilanne kaiken kaikkiaan on odottava ja jokseenkin huolestunut.                 

Näytteenotto on tähän mennessä selvinnyt hyvin – useimmissa tapauksissa näytteeseen on päässyt seuraavana päivänä. Lisääntyvän tautimäärän takia voi myös näytteenotto ruuhkautua enenevästi.

Kotitestejä suositellaan käytettäväksi

Omikronista johtuva koronavirustartuntojen määrä tulee nousemaan lähiaikoina oleellisesti. Testaamisen ja jäljityksen osalta tämä aiheuttaa haasteita. Kotikäyttöön tarkoitettuja koronatestejä on mahdollisuus käyttää – niiden antama tulos etenkin positiivisen tuloksen osalta on luotettava, mutta pitää tarkistuttaa PCR-testillä.

Vierailut asumisyksiköihin tulee toteuttaa terveysturvallisesti ja ohjeita noudattaen

On tärkeä huolehtia terveysturvallisesta vierailusta asumisyksiköissä ja laitoksissa asuvien omaisten ja läheisten luona. Maskin käyttö, käsien desinfiointi ja yksikön yleisissä tiloissa liikkumisen välttäminen on terveysturvallisesti hyvin tärkeää.

Valtioneuvoston päätöksiä koronatilanteesta odotetaan 21.12.

Hallitus neuvottelee tiistaina 21. joulukuuta klo 16.00 alkaen koronatilanteesta ja tilanteen edellyttämistä toimista. Hallituksen tilaisuudessa tekemien päätösten jälkeen selviävät myös tulevien viikkojen mahdolliset uudet rajoitukset tilojen käytön ja koronatilanteen hoidon kannalta oleellisten, kansalaisten toimintaan liittyvien asioiden suhteen.

─ Tällä hetkellä on voimassa Aluehallintoviranomaisen aikaisemmin tekemät päätökset. Avi on tekemässä lähipäivinä tilannekuvaryhmän pyytämät nykyisten rajoitustoimien jatkopäätökset, jotka näillä näkymin ovat voimassa 23.1. asti, kertoo tilannekuvaryhmän puheenjohtaja Tuula Karhula.

Koska valtion taholta on odotettavissa uusia päätöksiä vielä 21.12., kokoontuu tilannekuvaryhmä 23.12. ylimääräiseen kokoukseen klo 10.

Lisätietoa medialle:

Tuula Karhula, tilannekuvaryhmän puheenjohtaja, puh. 040 194 4936,  tuula.karhula@eksote.fi

Rovaniemen kaupungin häiriötilanteen johtoryhmä kokoontui tiistaina 21.12.2021. 

Alueellisen tautitilanteen hillitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi Rovaniemen kaupunki suosittelee loppuvuoden aikana yleisesti kontaktien ja myös erityisesti sellaisten vapaa-ajan harrastusten välttämistä, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa ja tartuntariski saattaa olla suuri. Lisäksi kaupunki suosittelee, että joulua vietetään pienen lähipiirin kesken. Joulunvietossa tulee muistaa samat periaatteet kuin muulloinkin korona-aikana: noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, hakeutua testiin tarvittaessa sekä pysytellä oireisena kotona.

“Maskin tunnollisella käyttämisellä ja noudattamalla muita turvallisuusohjeita voidaan vähentää tartuntojen syntymistä", sanoo Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Markku Broas. 

Yrityksille ja organisaatioille suositellaan maskinkäytön edellyttämistä tiloissaan. 

Kaupunki korostaa maskisuosituksen noudattamisen merkitystä ja suosittelee vahvasti, että sekä rokotetut että rokottamattomat käyttävät maskeja. Maskisuositus on edelleen voimassa kaikissa julkisissa sisätiloissa, muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa, kirjastoissa, virastoissa, teattereissa, museoissa ja ravintoloissa. Paikallisliikenteessä kasvomaskia suositellaan käytettävän bussien sisätilojen lisäksi myös esimerkiksi vilkkaimmilla pysäkeillä. Maskisuositus koskee kaikkia 12 vuotta täyttäneitä.

Lisätietoja: 
Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi, p. 0503746343

Lejos Oy on ilmoittanut takaisinvedosta, joka koskee Ella’s Kitchen-tuotemerkin tuotetta Banaani-rusina kaurapatukka luomu 25g, parasta ennen päivämäärä 29.03.2022.

Takaisinveto johtuu siitä, että osassa erän tuotteita on havaittu okratoksiini A:ta yli sallitun rajan. Löytynyt määrä ei aiheuta akuuttia terveysvaaraa, mutta pidempiaikainen altistuminen suurille okratoksiini A -pitoisuuksille saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia.

Lisätietoa kuluttajille löytyy markkinoijan internetsivuilta.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa ylitarkastaja Mika Varjonen, p. 050 38 68 416 etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.

Kuva tuotteesta (Lejos Oy)

Lejos Oy har meddelat om en återkallelse som gäller produkten Banan + russin havrebar ekologisk 25 g, bäst före datum 29.03.2022 under varumärket Ella’s Kitchen.

Återkallelsen beror på att man i en del av produkterna i partiet har uppdagat ochratoxin A i halter som överstiger det tillåtna gränsvärdet. Halten som uppdagats medför ingen akut hälsorisk, men långvarig exponering för stora halter ochratoxin A kan medföra skadeverkningar.

Mer information till konsumenterna på marknadsförarens webbplats.

På Livsmedelsverket sköts saken av överinspektör Mika Varjonen, tfn 050 38 68 416 förnamn.efternamn@ruokavirasto.fi.

Bild på produkten (Lejos Oy)

LUT-yliopiston hallitus on päättänyt LUT-korkeakoulujen tulevan Advisory Boardin kokoonpanosta. Advisory Boardin tehtävänä on muodostaa perusteltuja näkemyksiä korkeakoulujen johtamisen tueksi.

Advisory Boardin jäsenet ovat hallitusammattilainen ja innovaatiovaikuttaja Tuomo Rönkkö, St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Ablers Oy:n toimitusjohtaja Laura Lares, Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela, FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja Mari Puoskari, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, Konsulttiyhtiö Gemic Oy:n osakas Sakari Tamminen ja Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela.

Täsmäosaamista eri aloilta

LUT-korkeakoulujen Advisory Boardin tarkoituksena on analysoida elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden muutoksia, jotka vaikuttavat LUT-korkeakoulujen koulutuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan strategisiin valintoihin ja siten korkeakoulujen menestykseen pitkällä aikavälillä.

”Advisory Boardin näkökulmana on yhteiskunnallinen vaikuttavuus: miten pystymme korkeakouluina vastaamaan tulevaisuudessa entistä paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän odotuksiin”, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa summaa. ”On upea ajatella, että kaikki advisoryboardilaisemme haluavat jakaa osaamistaan LUTin ja LABin kehittämiseksi ja kehittymiseksi.”

Advisory Boardin jäsenet tuovat kukin vankkaa asiaosaamista omalta alaltaan.

Hallitusammattilainen ja innovaatiovaikuttaja Tuomo Rönkkö edustaa syvällistä ymmärrystä yritysten ja yliopiston toiminnasta ja tuo mukanaan vahvaa strategista osaamista. Hän on toiminut aiemmin johtotehtävissä mm. Andritzilla, Eltelissä sekä Maintpartner Groupissa. Rönkkö on myös Advisory Boardin puheenjohtaja.

St1:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Mika Anttonen on tunnettu uusiutuvan energian lähettiläs. Hänen näkemyksensä ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta vahvistavat Advisory Boardin osaamista koko ihmiskuntaa koskevien muutosten syiden ja seurausten ymmärtämisessä.

Lokakuussa 2020 LUT-yliopiston Advisory Boardiin liittynyt Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tuo osaamisensa taloudesta ja julkisesta rahoituksesta sekä näkemyksensä Suomen ja Euroopan kehityksestä. Suomen pääministerinä, valtionvarainministerinä ja Euroopan unionin komissaarinakin toiminut Katainen vahvistaa jäsenistöä erityisesti kansainvälisen vaikuttavuuden osaamisella.

Niin ikään LUTin aiemmasta Advisory Boardista jatkava OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio edustaa kokemusta rahoitusmaailmasta sekä johtamisesta. Ritakallio on työskennellyt aiemmin mm. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana ja varatoimitusjohtajana, Pohjola Pankin varatoimitusjohtajana sekä OKO Osuuspankkien Keskuspankin varatoimitusjohtajana.

Laura Lares on strategiatyöhön ja dialogisovelluksiin erikoistuneen Ablers Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä. Aiemmin UPM:ssä liiketoiminnan, myynnin ja henkilöstöjohtamisen johtotehtävissä sekä Kalevala Korun toimitusjohtajana toiminut Lares tarjoaa Advisory Boardin keskusteluihin vahvan strategia- ja yrittäjyysnäkökulmansa.

”On ilo ja kunnia olla mukana Advisory Boardissa ja päästä vaikuttamaan LUT-korkeakoulujen kehitykseen”, Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo. ”Elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme ovat voimakkaassa muutoksessa, ja korkeakoulujen on suunnattava toimintaansa tehokkaasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Haastavassa toimintaympäristössä on myös valtavasti mahdollisuuksia, ja matkallamme kohti vastuullisempaa tulevaisuutta korkeakoulujen rooli on merkittävä.”

Nummelan pitkä ura Ponssella sekä hallituksen jäsenyydet Epec Oy:ssä, Einari Vidgrén Säätiössä, Olvi-säätiössä sekä Olvi Oyj:llä ovat antaneet hänelle laajan näkemyksen kansainvälisen konsernin kasvujohtamisesta sekä valmistavasta teollisuudesta ja teknologian kehityksestä.

Uusimmassa pohjoismaisessa energiapoliittisessa yhteistyöohjelmassa linjataan, että vuosina 2022–2024 pohjoismaisen energiayhteistyön keskiössä on vihreä siirtymä.

Siksi Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomelan kokemus ja osaaminen vihreästä siirtymästä sekä energia-alasta ovat LUT-korkeakouluille erityisen arvokkaita. Tuomela on työskennellyt aiemmin mm. Fortumissa. Hänellä on myös hallitusjäsenyyksiä mm. Wärtsilässä, Teollisuuden Voimassa ja YIT:ssä.

Ympäristöasioiden sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaamista Advisory Boardissa kasvattaa niin ikään FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja Mari Puoskari. CGI:llä, Ekokemillä ja Pöyryllä johtotehtävissä sekä TKK:lla tutkijana toiminut Puoskari on myös entinen Vihreiden varapuheenjohtaja.

Konsulttiyhtiö Gemic Oy:n osakas ja hallituksen jäsen Sakari Tamminen tuo Advisory Boardiin osaamisensa yhteiskuntatieteiden ja tekniikan yhdistämisestä sekä strategian muodostamisesta. Tammisen täsmäosaaminen on erityisen arvokasta LUTille sen haettua yhteiskuntatieteiden koulutusvastuuta.

LUT-korkeakoulujen uuden Advisory Boardin toimikausi alkaa 1.1.2022 ja kestää vuoden. Advisory Board toimii LUT-korkeakoulujen hallitusten ja johdon neuvonantajana.

Lisätiedot:

Juha-Matti Saksa, rehtori, LUT-yliopisto | 0400 166 659, juha-matti.saksa@lut.fi

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoshankkeen kumppaneille ja toimittajille suunnattu jokavuotinen seminaari pidettiin Oulussa 14. joulukuuta. Hanhikivi 1 Business Day 2021 -tilaisuuden järjesti Suomen ydinenergia-alan yhdistys FinNuclear ry. Rosatom tuki perinteiseen tapaan tapahtumaa sen virallisena yhteistyökumppanina.

Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin hybriditapahtumana. Tapahtuma Oulussa keräsi 63 osallistujaa paikan päälle ja lisäksi 60 osallistujaa virtuaalisen alustan kautta, missä Rosatom esitteli myös virtuaalisen näyttelyosastonsa.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalan asiakas, luvanhakija ja tuleva operaattori Fennovoima Oy piti osallistujille tilannepäivityksen hankkeen etenemisestä. Viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin toi esiin, että rakentamislupavaihe sekä valmistelevat rakennustyöt etenevät vakaasti. Toimitusketjun kehittämisestä vastaava johtaja Mel Jones hahmotteli Fennovoiman odotuksia osallistuvien yritysten sekä Fennovoimalle kuuluvien töiden toteuttamiseen tarvittavien toimittajien suhteen.

Laitostoimittaja RAOS Project Oy selvitti tarkemmin Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen hankkeen tilaa ja paikan päällä tehtävien töiden etenemistä. Työmaajohtaja Rainer Goehring kertoi, että kaikki alustavan turvallisuusselosteen (PSAR) erät on viimeistelty ja toimitettu Fennovoimalle. Alustavan turvallisuusselosteen perusteella Säteilyturvakeskus (STUK) antaa arvionsa laitoksen turvallisuudesta, mikä on edellytys Suomen valtioneuvoston myöntämän rakentamisluvan saamiselle. Varasto- ja varastointipäällikkö Vitalii Kriushov piti esitelmän Hanhikiven varastoalueen laitteiden varastoinnin, lastaus- ja lastin purkutoiminnan järjestämisestä. Raskaiden ja ylisuurten laitteiden toimittamisen odotetaan käynnistyvän vuonna 2023.

Ydinvoimalan pääurakoitsija TITAN-2:n esitysten keskiössä olivat projektin alihankkijat. Hanhikivi 1:n ohjelmajohtaja Konstantin Avvakumov kertoi yrityksen roolista hankkeessa. Hanhikivi 1 -hankkeen hankintatiimin päällikkö Elizaveta Heyshho kertoi alihankkijoiden mahdollisuuksista. Toimitusketjuista vastaava johtaja Egor Krasnikov kertoi sopimusmenettelyistä. Puhuja tšekkiläisestä Metrostav-yrityksestä, joka osallistuu ydinvoimalan rakennuskuopan kehittämiseen, kertoi yrityksen kokemuksista alihankkijana.

Hanhikivi 1 -hankkeen automaatiosuunnittelija, integraattori ja kokonaistoimittaja RASU JSC osallistui tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Tällä hetkellä RASUlla on Suomessa sopimuksia 15 eri toimialan kanssa. RASUn Suomen sivuliikkeen johtaja Nikolai Shaulov antoi yleiskatsauksen yhteistyöstä Fortumin ja Enersensen kanssa ja kertoi, että yhtiöllä on parhaillaan kiinnostusta toimittajista yhteisiin suunnittelutöihin sekä itsenäiseen automaatio-osaamiseen.

Myös Raahen seudun ja Pyhäjoen kunnan edustajat jakoivat näkemyksiään. Hanhikivi 1:n ydinvoimalaitospaikka sijaitsee Pyhäjoella. Edustajat kuvasivat hankkeen myönteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen jo sen nykyisessä vaiheessa ja korostivat paikallisen infrastruktuurin, niin kuljetuksen ja logistiikan, liikekiinteistöjen, HoReCa-liiketoiminnan, vähittäiskaupan kuin julkisten palveluidenkin kehittämisen tärkeyttä, kun laajamittaista ydinvoimalaitoshanketta toteutetaan.

Ohjelman päätteeksi Mihail Tchitcherin järjesti seminaarin osallistujille virtuaalisen kierroksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennustyömaalla. Tätä kierrosta seurasi kolmituntinen B2B-tapaamisistunto, jossa tapaamisia järjestettiin sekä etänä että paikan päällä. Hanhikivi 1 -hankkeen osallistujat pitivät yhteensä noin 100 tapaamista mahdollisten suomalaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

RAOS Project on ollut FinNuclear ry:n jäsen vuodesta 2018. Hanhikivi 1-projektin toimitusketjulle on järjestetty useita yhteisiä tapahtumia sekä Suomessa että Venäjällä, joissa suomalaiset ja EU:ssa toimivat yritykset voivat tutustua hankkeen rakenteeseen ja kehitykseen, Rosatomin vaatimuksiin ja hankintakäytäntöihin, projektin mahdollisiin tarpeisiin ja tuleviin kilpailutuksiin. Yhteistyö FinNuclear ry:n kanssa kehittyy jatkuvasti ydinteollisuuden hyväksi.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisprojekti

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos perustuu modernia venäläistä suunnittelua edustavan III+-sukupolven VVER 1200 -reaktoriin, jonka kapasiteetti on 1200 MW.

Tulevan ydinvoimalaitoksen tilaaja, omistaja ja operaattori on suomalaisyhtiö Fennovoima.

RAOS Project Oy, Rusatom Energy Internationalin (REIN) tytäryhtiö on Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimittaja Fennovoiman kanssa 21.12.2013 solmitun avaimet käteen -sopimuksen mukaisesti.

Hanhikivi 1 rakennetaan Hanhikivenniemelle Perämeren rannalla olevan Pyhäjoen kunnan alueelle Pohjois-Pohjanmaalla Suomessa.

Tällä hetkellä projekti on luvitusvaiheessa ja sen rakennustyömaalla tehdään valmistelevia töitä.

Health and Sports Nutrition Group HSNG AB (HSNG) on ilmoittanut vetävänsä takaisin useita Walden Farms -merkkisiä tuotteita. Takaisinvedon syynä on, että suomen- ja ruotsinkieliset etiketit eivät sisällä tietoa allergeeneista tuotteiden sisällön mukaisesti. Tuotteet saattavat sisältää sulfiitteja, maitoa, kalaa tai soijaa, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita henkilöille, jotka ovat kyseisille ainesosille allergisia. Tuotteiden käyttö on täysin vaaratonta henkilöille, jotka eivät ole allergisia näille ainesosille. 

Takaisinveto koskee alla olevia tuotteita: 

* Purkin päiväykset ovat amerikkalaisessa päiväysmuodossa.

Tuotteita on ollut myynnissä yksittäisillä jälleenmyyjillä sekä Fitnesstukku.fi -verkkokaupassa.

Lisätietoa takaisinvedosta yrityksen tiedotteessa.

Kuluttajayhteydenotot: sales@fitnesstukku.fi tai puhelimitse 0753251270 maanantaista perjantaihin 10:00 – 18:00.

Asiaa hoitaa Ruokavirastossa: Minna Anthoni, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
 
Kuva tuotteista (Health and Sports Nutrition Group HSNG AB):

Health and Sports Nutrition Group HSNG AB (HSNG) har meddelat att man återkallat flera produkter under varumärket Walden Farms. Anledningen är att den påklistrade finska och svenska etiketten på förpackningen inte deklarerar allergener på ett sätt som överensstämmer med innehållet. Produkterna kan innehålla sulfit, mjölk, fisk eller soja som kan ge allergiska reaktioner till personer som är allergiska mot dessa ingredienser. Är man inte allergisk mot dessa ingredienser är det helt ofarligt att konsumera produkterna.

Återkallelsen gäller nedan produkter:

* Datum på burken har ett amerikanskt datumformat.

Produkterna har varit tillgängliga för försäljning hos enskilda återförsäljare och i Fitnesstukku.fi webbutik.

Mer information om återkallelse på företagets meddelandet.

Kontaktuppgifter till konsumenter: sales@fitnesstukku.fi samt telefonnummer 0753251270 måndag till fredag 10:00 – 18:00.

På Livsmedelsverket sköts saken av överinspektör Minna Anthoni, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
 
 Bild på produkter (Health and Sports Nutrition Group HSNG AB)

Lepolan koulussa on tapahtunut altistuminen koronavirukselle 17.12.2021. Paikalla on ollut tartuttavuusaikana koronapositiiviseksi todettu henkilö. Kyseessä on s-geeninegatiivinen näyte, mikä voi ennakoida omikronmuunnosta.  Samassa tilassa olleiden tartuntariski on pieni. Keusote kehottaa seuraamaan oireita seuraavan 14 vuorokauden ajan altistumishetkestä ja noudattamaan Keusoten altistuneiden koronatestisuositusta:  https://www.keusote.fi/palvelumme/korona/kun-epailet-koronavirustartuntaa/

Koronatartuntaan viittaavien oireiden ilmaantuessa tulee jäädä kotiin. Muutoin kouluun voi tulla tavalliseen tapaan. 

Lasten karanteeniin asettamisia pyritään keventämään, kokonaisia ryhmiä ei pääsääntöisesti enää aseteta karanteeniin yksittäisen altistumistilanteen jälkeen. Joitakin tosiasiallisia lähikontakteja saatetaan asettaa kotikaranteeniin Keusoten tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräyksestä henkilökohtaisella puhelinsoitolla. Mikäli todetaan useamman tartunnan ryvästymä, Keusote antaa lisäohjeet.