Fimean mukaan koronarokotteisiin liittyvistä vakavista haitoista on tehty yhteensä 3308 ilmoitusta ja kaikista haitoista yhteensä 4816 ilmoitusta.[1] Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön mukaan koronarokotteisiin liittyviä vahinkoilmoituksia on tehty yhteensä 771, joista on annettu 146 myönteistä päätöstä ja 152 kielteistä päätöstä (473 tapausta on käsittelyssä).[2]

Haittailmoitus Fimeaan ei johda korvausten saamiseen rokotteen aiheuttamasta haitasta, vaan vahingonkärsijän tulee tehdä vahinkoilmoitus Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle. Epäiltyjä lääkevahinkoja ilmoitetaan vakuutusyhtiölle huomattavasti vähemmän, kuin mitä vahinkoja tosiasiallisesti ilmenee. Tämän voi päätellä myös edellä mainituista Fimealle tehdyistä vakavaa haittaa koskevista ilmoituksista suhteessa Lääkevahinkovakuutusyhtiölle tehtyihin vahinkoilmoituksiin. Syynä vahinkoilmoituksen tekemättä jättämiseen on usein tiedon puute oikeudesta vahingonkorvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta.

Jos epäilet rokotteen aiheuttamaa lääkevahinkoa, tee vahinkoilmoitus Suomen Keskinäiselle Lääkevahinkovakuutusyhtiölle. Lisätietoja ja ohjeet vahinkoilmoituksen tekemiseen löydät osoitteesta laakevahinko.fi.

Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy hoitaa tällä hetkellä joitakin toimeksiantoja koronarokotteen aiheuttamiin vakaviin haittoihin liittyen. Toimistollamme on runsaasti kokemusta  lääkevahinkoasioiden hoitamisesta. Jos olet saanut huonon päätöksen lääkevahinkovakuutusyhtiöstä, arvioimme maksutta etenemismahdollisuutesi asiassa. Yhteydenotot infopalvelu@potilasvahinkoapu.fi tai puhelimitse numeroon 0400 420 220.

[1] https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset  21.10.2021 mennessä tehdyt haittailmoitukset.

[2] https://www.laakevahinko.fi/koronarokotteet/ 15.10.2021 mennessä tehdyt vahinkoilmoitukset.

Valtakunnalliset Metsäpäivät 28.–29.10.2021 Helsingissä avasi Hyvin sanottu -keskustelu, jossa pohdittiin metsien käytön monitavoitteisuutta sekä moniarvoisuutta metsänomistajan näkökulmasta.

Suomessa on 600 000 yksityismetsänomistajaa, jotka eroavat taustaltaan ja metsälleen asettamiltaan tavoitteilta. Yhdessä he tuottavat pääosan suomalaisesta puuraaka-aineesta, hiilinieluista, virkistysympäristöistä ja muista metsien palveluista ja tuotteista.

Metsäpäivien avajaiskeskustelun lähtökohtana oli Metsäomistaja 2020 -tutkimus.

”Tutkimuksessa käsiteltiin myös esimerkiksi suhtautumista monimuotoisuuden turvaamiseen. Talousmetsän luonnonhoidon toimenpiteet ovat tervetulleita metsänomistajan metsään”, totesi Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne.

Avajaiskeskusteluun osallistuneet metsänomistajat Marja Piimies Helsingistä, Matti Heikkilä Siikajoelta ja Outi Pettersson Kangasalalta sekä MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola olivat yhtä mieltä siitä, että metsäneuvonnan tuella metsänomistaja on oikea henkilö päättämään metsänsä hoitamisesta arvojensa mukaisesti.

Vaikka metsäkeskustelu vaikuttaa usein hyvin polarisoituneelta, metsänhoito ei sitä Heikkilän mukaan ole. Esimerkkinä Heikkilä mainitsee, että luonnonhoidon toimenpiteet, kuten riistatiheiköt ja tekopökkelöt, ovat luontevasti mukana metsänhoidon koulutuksissa ja metsänhoidon toteutuksessa.

”Ei tämä metsänhoito ole mustavalkoista", sanoi myös Pettersson. "Metsänomistajan tehtävä on löytää ne omat arvonsa, jotta hän tietää, minkälaisen metsän haluaa jättää jälkeensä.”

Metsäpäivät mukana rakentamassa hyvähenkistä keskustelukulttuuria

Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hankkeen kautta Metsäpäivät haluaa olla mukana rakentamassa hyvähenkistä keskustelukulttuuria ja luomassa turvallisia keskusteluympäristöjä. Jo 92. kerran järjestettävän vuotuisen tapahtuman takana on Suomen Metsäyhdistys yhdessä yli 30 yhteistyökumppanin kanssa.

Avajaisten Hyvin sanottu -keskustelun lisäksi Metsäpäivillä on ohjelmassa ajatusten ja kokemusten vaihtoa koko päivän. Tapahtuma kerää jälleen sadat metsää eri näkökulmista tarkastelevat asiantuntijat yhteen. Asiantuntijapuheenvuoroja on neljällä lavalla, joiden lisäksi yksi lava on omistettu keskusteluille.

”Metsäpäivät tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan, jota tehdään laajan yhteistyöjoukon kanssa. Kymmenet asiantuntijat kertovat metsien käytöstä monesta näkökulmasta. Siten tapahtuma tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden moniarvoiseen metsäkeskusteluun”, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu sanoo.

www.metsapaivat.fi

Lisätietoa:

Kirsi Joensuu, toiminnanjohtaja, Suomen Metsäyhdistys, kirsi.joensuu@smy.fi, p. 040 840 0642
Anna Kauppi, viestintäpäällikkö, Suomen Metsäyhdistys, anna.kauppi@smy.fi, p. 040 070 2102 

Karjalan kielen päivää juhlitaan Loimolan Voiman konsertissa 27.11.2021 klo 18 Tuusulassa. Konsertti järjestetään Rykmentinpuiston kinon salissa (Rakennus 48, E-ovi, Rykmentintie, Tuusula).

Kotoperäinen karjalan kieli on yksi Suomen uhanalaisista aarteista. Loimolan Voima on uuden karjalankielisen musiikin lipunkantaja ja samalla todiste siitä, ettei karjalaisuus ole kuollut, vaan se elää aikaansa seuraten ja jatkuvasti uudistuen myös nykyajassa.

Yhtyeen muodostavat juuriltaan suistamolaiset veljekset, Tuusulassa asuva Mika ”Miša” Saatsi ja Jyväskylässä asuva Niko ”Miikku” Saatsi.

Lappeenrantalainen itämaisen tanssin esiintyjä ja opettaja Kristiina Vainikka vierailee Tuusulassa Loimolan Voiman mukana. Itämaisessa tanssissa tanssijan keho tulkitsee syvällisesti kuultua musiikkia ja se on ensisijainen arvo Kristiinan esityksissä. Hänelle tärkeää on ilmaista tunteita ja ajatuksia tanssin välityksellä, sekä luoda itämaisesta tanssista tähän päivään ja paikkaan soveltuva tyyli. Karjala-folk ja itämainen tanssi on kesän 2021 esiintymisissä hurmannut ja yllättänyt kuulijoita. Tämä ainutlaatuinen yhdistelmä on mahdollista nähdä vielä Tuusulassa.

Yhtyeen konserteissa musiikki soljuu eteenpäin yhdessä karjalan- ja suomenkielisen tarinoinnin kanssa ainutlaatuisella tavalla. Loimolan Voima osoittaa, ettei karjalankielisen kulttuurin viimeistä sanaa ole Suomessa todellakaan vielä kirjoitettu.

Konsertti on osa Sinne tänne 2021 -kiertuetta, jolla Loimolan Voima juhlistaa vuonna 2020 saamaansa kansanmusiikkilevypalkintoa. 

Konsertin järjestää Tuusulan kulttuuripalvelut.

Liput 10 € Tuusulan verkkokaupasta. HUOM! Konserttiin ei voi ostaa lippuja paikanpäällä. 
Konserttiin saapuessa esitetään lippuna sähköpostiin tullut kuitti lippuostosta. 
Liput: https://shop.tuusula.fi/fi/kulttuuri/konsertit/konserttilippu-loimolan-voima-karjalan-kielen-p%C3%A4iv%C3%A4n-konsertti-27112021

Kulttuuripalvelut pilotoi lippujen myyntiä verkkokaupan kautta loppuvuoden kahdessa konsertissa.
Palautetta kokeilusta voi antaa sähköpostitse osoitteeseen kulttuuri@tuusula.fi.

Lisätietoja konsertista:

Mika Saatsi, loimolanvoima@gmail.com

Kulttuurituottaja Jaana Hopeakoski, 0403143436, jaana.hopeakoski@tuusula.fi

Tuusulan tapahtumakalenteri: https://tapahtumat.tuusula.fi/fi-FI/page/613070509551d248a48c00e9

Konsertin FB-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/167601855291938


Kuva: JJPhotos

Espoon Kaupunginteatterin kevään kantaesitys on Sara Mellerin, Sonya Lindforsin ja Elina Pirisen Armageddon. Ensi-ilta on 1.3.2022 Revontulihallissa.

Nimi Armageddon viittaa paitsi Raamatun viimeiseen taisteluun, myös 1990-luvun katastrofielokuvaan, jossa maailma pelastuu. Esitys ei perustu suoraan kumpaankaan edellisistä, vaan teos leikittelee viimeisen taistelun tematiikalla apokalyptisen ja populaarin, klassisen ja avantgarden välillä.  Kokonaisuudesta vastaavat Melleri ja Lindfors, Pirinen luo teoksen sisään pienemmän sisarteoksen.  

Valtioneuvosto teki tänään päätöksen ravintolarajoituksia koskevan asetuksen voimassaolon jatkamisesta 15.11. asti. Valtioneuvosto on päättänyt uudessa hybridistrategiassaan, että rajoituksista luovutaan, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on saanut rokotesuojan tai kaikilla on ollut mahdollisuus saada se. Myös pääministeri Sanna Marin on todennut tämän useita kertoja julkisuudessa. Tämä hetki on käsillä marraskuun alkupäivinä. Ankarat rajoitukset koskevat myös ruokaravintoloita, jotka THL on todennut vähäisen riskin tiloiksi. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat todenneet useita kertoja, että toiminnan riskipitoisuus tulee ottaa huomioon rajoituksia määrättäessä. Ravintolatoimiala on ainoa elinkeinoala, jolla on voimassa ankaria rajoituksia. MaRa tekee jäsenyritystensä puolesta kantelun oikeuskanslerille valtioneuvoston päätöksestä jatkaa asetuksen voimassaoloa ja erityisesti ruokaravintoloita koskevista rajoituksista.

Valtioneuvosto ei noudata hybridistrategiaansa

Valtioneuvosto päätti tänään jatkaa ravintolarajoitukset mahdollistavan asetuksen voimassaoloa muuttamattomana 15.11. asti. Asetus mahdollistaa ankarien rajoitusten jatkamisen ravintolatoiminnassa.

– Valtioneuvoston päätös ei ole sen syyskuun alussa hyväksymän uuden hybridistrategian mukainen. Sen mukaan rajoitukset pitäisi purkaa näinä päivinä. Valtioneuvosto teki kuitenkin päinvastaisen päätöksen ravintolarajoitusten jatkamisesta ankarina alueilla, jotka muodostavat reilusti yli puolet Suomen ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä. Hallituksen esityksen, perustuslakivaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntojen ja mietintöjen mukaan rajoituksia ei voida jatkaa sillä perusteella, että ravintola voi päästä niistä eroon ottamalla koronapassin käyttöön. Juuri näin tässä kuitenkin on käynyt. Valtioneuvosto käyttää yrittäjiä ja työntekijöitä välineenä painostaa kansalaiset ottamaan koronarokote. Kannustaminen rokotteen ottamiseen on erittäin kannatettavaa, mutta ravintola-alan käyttäminen tässä tarkoituksessa ei ole kohtuullista eikä koronapassilain tarkoituksen mukaista, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

THL pitää ruokaravintoloita vähäisen riskin tiloina

Kaikki muut elinkeinotoimintaa koskevat rajoitukset on purettu jo lokakuun alussa, mutta valtioneuvosto pitää yllä ankaria ravintolarajoituksia. Aluehallintovirastot ovat todenneet julkisuudessa, että kynnys ottaa rajoitukset käyttöön on erittäin korkea. Myös THL on luokitellut ruokaravintolat vähäisen riskin tiloiksi samaan kategoriaan kuin kaupan erikoisliikkeet ja päivittäistavaraliikkeet sekä parturit ja kampaamot.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, etteivät aluehallintovirastot rajoita muuta elinkeinotoimintaa. Näyttääkin siltä, että aluehallintovirastot ovat sisäistäneet valtioneuvoston hybridistrategian paremmin kuin valtioneuvosto. Myös THL pitää ruokaravintoloita vähäisen riskin tiloina. Ravintolarajoituksia valmisteleva STM noudattaa THL:n näkemyksiä silloin, kun ne ovat yhteneviä tai elinkeinotoiminnan kannalta ankarampia kuin ministeriön näkemykset. Silloin kun ne puoltavat rajoitusten purkamista tai lieventämistä, ministeriö ei ota niitä huomioon. Tästä on useita esimerkkejä koronapandemian ajalta.  Myös eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt valtioneuvoston huomiota toimintojen riskipitoisuuden huomioon ottamiseen rajoituksissa. On selvää, etteivät ruokaravintolatoiminnan rajoitukset ole perustuslain ja tartuntatautilain mukaisia, Lappi sanoo.

Ravintolayrittäjät ja työntekijät pelinappuloina

Kun muu yhteiskunta on vapautunut rajoituksista, tartuntojen määrä on kasvanut. Valtaosa sairaalahoitoon joutuneista on rokottamattomia kansalaisia. Tietoa ravintoloissa tapahtuneista altistumisista ja tartunnoista on erittäin vaikeaa saada viranomaisilta. Kuitenkin useissa viimeaikaisissa valtioneuvoston päätöksissä, joissa alue on siirretty leviämisvaiheen ankarien rajoitusten piiriin, ravintolatoiminnassa tapahtuneet altistumiset ja tartunnat ovat olleet vähäisiä suhteessa tartuntojen kokonaismäärään. Uuden hybridistrategian mukaan tartuntojen seuraamisesta ja ilmaantuvuuslukujen käyttämisestä rajoitusten perusteena tulee luopua.

– Esimerkiksi Satakunnassa tartunnat tapahtuivat akkukemikaalitehtaassa ja telakalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä totesi nimenomaisesti, ettei jatkotartuntoja ole todettu ravintoloissa. THL kertoi 7.10. järjestämässään koronainfossa, että ravintoloiden ja yökerhojen osuus Helsingissä kaikista varmoista tai todennäköisistä tartunnoista oli 1,8 prosenttia. Jos otetaan huomioon epäillyt tartunnat, luku nousee 5,4 prosenttiin kaikista tartunnoista. Samanlainen tilanne oli toissa viikolla Etelä-Pohjanmaan osalta. Sairaanhoitopiirin mukaan 19.10. laskettuna 10 päivää taaksepäin Etelä-Pohjanmaalla oli yhteensä 45 altistumista, joista kolme oli ravintoloissa, Lappi toteaa.

MaRa tekee kantelun jäsenyritystensä puolesta

Valtioneuvoston päätös jatkaa asetuksen voimassaoloa muuttamattomana sen sijaan, että rajoitukset olisi purettu, on taas yksi isku jo lähes 20 kuukautta kestäneessä yrittäjien ja työntekijöiden piinassa.

– Asetuksen voimassaolon jatkaminen ei ole tartuntatautilain ja hybridistrategian mukaista. Valtioneuvosto on jättänyt alan yrittäjät ja työntekijät yksin kantamaan koronapandemian erittäin negatiivisia seuraamuksia. Tiedämme, ettei rajoituksia valmisteleva STM kiinnitä huomiota yrittäjien ja työntekijöiden selviämiseen edes jotenkin taloudellisesti ja henkisesti koronakriisistä, mutta valtioneuvoston pitäisi ottaa kriisin ja rajoitusten vaikutukset laajemmin huomioon. Haluamme saattaa valtioneuvoston tämän päiväisen päätöksen oikeuskanslerin tutkittavaksi. Odotamme mielenkiinnolla, miten oikeuskansleri perustelee rajoitusten jatkamisen etenkin ruokaravintoloiden osalta, Lappi sanoo.

Lisätietoja                         
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelman töitä on mukana ASTEITA – suomalainen lasialan koulutus -näyttelyssä Suomen lasimuseossa Riihimäellä 29.10.–31.12.2021. Lasialan opiskelijoiden rakentama ja Suomen lasimuseon kuratoima näyttely valaisee lasialan koulutuksen monipuolisuutta ja korkeaa tasoa Suomessa. Näyttelyssä on töitä muotoilu- ja taideteollisuusalan opiskelijoilta eri koulutusasteilta ja eri oppilaitoksista.

Näyttelyssä on esillä lasiteoksia Lapin yliopiston teollisen muotoilun koulutusohjelman opiskelijoilta. Teokset suunniteltiin vuonna 2020 lasimuotoilukurssilla, jonka teemana oli lasin kantaaottavuus.

– Tämä lasimuotoilun opintokokonaisuus toteutettiin poikkeuksellisen laajassa mittakaavassa, ja se sisälsi esimerkiksi opintomatkan Nuutajärven lasikylään ja näyttelyitä Lapin yliopiston gallerioissa. Yhteistyö Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutuksen kanssa Nuutajärvellä mahdollisti sen, että pystyimme Lapin yliopistossa opettamaan lasimuotoilua oikeastaan ensimmäistä kertaa, etäyhteyksien avulla ja yhdessä lasialan asiantuntijoiden kanssa, kertoo opintokokonaisuudesta Lapin yliopistossa vastannut yliopisto-opettaja Milla Johansson.

Lasimuotoilukurssilla opiskelijat tutustuivat lasiin materiaalina, lasituotteiden suunnitteluun, valmistamiseen ja toimivaan yhteistyöhön lasinpuhaltajan kanssa. Lisäksi he suunnittelivat lasiteoksia, jotka lasialan opiskelijat Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutuksesta toteuttivat. Tällainen oppilaitosten ja ammattilaisten välinen, laaja-alainen yhteistyö on avainasemassa lasialan koulutuksen kehittämisessä, ja näyttelyn nimi, Asteita, viittaakin lasin lämpötila-asteiden lisäksi eri koulutusasteisiin.

– Suomalaisen lasialan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni alasta kiinnostunut muotoilun opiskelija pääsisi tutustumaan alaan – myös Pohjois-Suomessa. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa onkin parhaillaan käynnissä uusi lasimuotoilukurssi, jossa opiskelijat suunnittelevat ruokailuun liittyviä lasituotteita arktisen lasimuotoilun teemaa soveltaen, Milla Johansson kertoo.

ASTEITA – suomalainen lasialan koulutus -näyttely liittyy myös monikansalliseen hakemukseen, jossa Suomi on mukana ja jonka tavoitteena on saada käsin valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikkaa ja taito nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Yhteiseurooppalaisella hakemuksella halutaan turvata harvinaisen ammattikunnan elinvoimaisuus ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.

Näyttelyssä ovat mukana seuraavat oppilaitokset:

Muotoiluala

• Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
• Hämeen Ammattikorkeakoulu, Muotoilu / Älykäs ja kestävä muotoilu
• Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta, Teollisen muotoilun koulutusohjelma

Taideteollisuusala

• SASKY koulutuskuntayhtymä, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos / Lasinpuhallus, Sisustuslasi sekä Korusuunnittelu ja -valmistus
• Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Ammattiopisto Tavastia, lasiala, Nuutajärvi ja Iittala

Lisätietoja:

Milla Johansson, yliopisto-opettaja, Lapin yliopisto, milla.johansson (at) ulapland.fi, Instagram: @wedesign_yourproducts
Uta Laurén, amanuenssi / näyttelyt, Suomen lasimuseo, +358 40 131 3054
Hanna Mamia-Walther, museonjohtaja, Suomen lasimuseo, +358 40 330 4100
Lisätietoja näyttelykokonaisuudesta, näyttelyn aukioloajat ja pääsymaksut Suomen lasimuseon verkkosivuilla: www.suomenlasimuseo.fi

Kuvat:

1.  Asteita – suomalainen lasialan koulutus / Degrees – Learning with Glass -näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä 29.10.–31.12.2021. Kuva: Topi Juusola.
2. Luuppi, maailma linssin läpi katsottuna. Design Katri Konttinen / 2020 / Lasinpuhallus Penna Tornberg. Kuva: Topi Juusola.
3. Väre, protestilasi perinnekäsitöiden puolesta. Design Topi Juusola / 2020 / Nyplätyt pitsit: Sirpa Juusola. Kuva: Topi Juusola.
4. Karkkilakko, kannanotto monipuolisemman naiskuvan puolesta. Design Milla Johansson / 2020 / Lasinpuhallus Teemu Kylvö. Kuva: Topi Juusola.

Uudessa kokeilussa vammaisten tulkkauspalvelun hakemuksen voi tehdä viittomakielellä

Tiedote suomalaisella viittomakielellä: https://youtu.be/xHsbq4ZHUe4

Kela on käynnistänyt kokeilun, jossa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaat voivat tehdä hakemuksia suomalaisella viittomakielellä. Viittomakielellä voi hakea esimerkiksi lisätunteja, opiskelutulkkausta ja oikeutta tulkkauspalveluun. Kokeilu edistää kuulovammaisten yhdenvertaisuutta.

Kokeilun aikana asiakkaat voivat tehdä vammaisten tulkkauspalveluun liittyviä hakemuksia suomalaisella viittomakielellä. Viittomakielellä voi hakea esimerkiksi tulkkauspalvelun lisätunteja, opiskelutulkkausta ja oikeutta tulkkauspalveluun.

Tähän asti kuulovammaisten asiakkaiden on pitänyt tehdä hakemukset suomen- tai ruotsinkielisellä lomakkeella.

– Kokeilu parantaa kuulovammaisten yhdenvertaisuutta, sillä äidinkieleltään viittomakieliselle voi olla haastavaa täyttää Kelan lomakkeita suomeksi tai ruotsiksi, sanoo Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki.

Hakeminen suomalaisella viittomakielellä onnistuu varaamalla ajan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalveluun. Asiakas voi varata ajan verkossa itse, tai hän voi pyytää Kelaa varaamaan ajan.

Varattavia aikoja on tarjolla ma–pe klo 9–11. Varattavan ajan pituus on 30 minuuttia. Tarvittaessa Kelan työntekijä voi pidentää aikaa.

Näin varaat ajan etäpalveluun

1. Kirjaudu ajanvarausjärjestelmään.
2. Valitse ensin varauksen syy: palvelu suomalaisella viittomakielellä.
3. Valitse sen jälkeen tarkenne: etuuden hakeminen viittomakielellä.
4. Valitse sinulle sopiva aika.
5. Vahvista varaus.
6. Kirjaudu ulos järjestelmästä, kun olet valmis.

Kun varaus on tehty, asiakas saa suojatulla sähköpostilla vahvistusviestin. Viestissä on varattu aika, linkki etäpalveluun ja toimintaohjeet.

Kokeilu käynnistyi 26.10.2021, ja se kestää noin puoli vuotta. Jos kokeilusta saadaan hyviä tuloksia, palvelu voi jäädä pysyväksi.

Lue lisää

• Varaa aika verkossa
• Vammaisten tulkkauspalvelun lisätunnit
• Hae oikeutta vammaisten tulkkauspalvelun opiskelutulkkaukseen
• Hae oikeutta vammaisten tulkkauspalveluun
• Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen etäpalvelusta

Lisää tietoa medialle

• Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päällikkö Sari Paloposki, 050 551 7125, etunimi.sukunimi@kela.fi

**

Nytt försök möjliggör ansökan på finskt teckenspråk inom tolktjänsten för personer med funktionsnedsättning

Meddelandet på finlandssvenskt teckenspråk: https://youtu.be/u8mLRwQktXI

FPA har startat ett försök där tolktjänstkunderna kan göra ansökningar på finskt teckenspråk. På teckenspråk kan man till exempel ansöka om tilläggstimmar, studietolkning och rätt till tolktjänst. Försöket främjar likabehandlingen av personer med hörselskada.

Tolktjänstens kunder kan under försökets gång göra ansökningar med anknytning till tolktjänst för personer med funktionsnedsättning på finskt teckenspråk. På teckenspråk kan man till exempel ansöka om tilläggstimmar, studietolkning och rätt till tolktjänst. Man kan inte ansöka om FPA:s andra förmåner på teckenspråk.

Hittills har kunder med hörselskada varit tvungna att göra ansökningar på finskspråkiga eller svenskspråkiga blanketter.

– Försöket ökar likabehandlingen av personer med hörselskada eftersom det för personer med teckenspråk som modersmål kan vara besvärligt att fylla i FPA:s blanketter på finska eller svenska, säger Sari Paloposki, chef för Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning.

Man kan göra ansökan på finskt teckenspråk genom att boka en tid till distansservicen vid Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning. Kunden kan själv boka en tid på nätet eller be FPA boka en tid.

Tjänsten med tidsbokning är öppen mån–fre kl. 9–11. Längden på en bokning är 30 minuter. Vid behov kan FPA:s anställda förlänga tiden.

Så här bokar du tid till distansservicen

1. Logga in i tidsbokningssystemet.
2. Välj först orsaken till bokningen: betjäning på finskt teckenspråk.
3. Välj därefter precisering: ansökan om förmån på teckenspråk.
4. Välj en tid som passar dig.
5. Bekräfta bokningen.
6. Logga ut ur systemet när du är klar.

När bokningen har gjorts får kunden ett bekräftelsemeddelande med skyddad e-post. I meddelandet finns den bokade tiden, en länk till distansservicen och anvisningar för hur man ska göra.

Försöket startade 26.10.2021 och det pågår ungefär ett halvt år. Om försöket leder till goda resultat kan det hända att tjänsten blir permanent.

Läs mer

• Boka en tid på nätet
• Tilläggstimmar för tolktjänsten
• Så här ansöker du om studietolkning
• Ansök om rätt till tolktjänst
• Distansservicen vid Centret för tolktjänst

Närmare information för medierna

• Sari Paloposki, chef för Centret för tolktjänst för personer med funktionsnedsättning, tfn 050 551 7125, fornamn.efternamn@fpa.fi

Ada Segerstam edustaa COP26-ilmastokokouksessa partiolaisia ja nuorten ääntä partion maailmanjärjestön (WOSM, World Organization of the Scout Movement) delegaatiossa. 23-vuotias espoolainen Ada opiskelee kansainvälistä politiikkaa ja taloutta. Vapaa-ajallaan hän johtaa ekaluokkalaisten partiolaisten ryhmää ja kouluttaa partion vapaaehtoisia kestävästä kehityksestä.

Partiolaiset haluavat tuoda ilmastopäätöksentekoon nuorten äänen kuuluviin ja peräänkuuluttaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, joilla varmistetaan ilmaston lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen. Suomen Partiolaisten tavoitteena on tehdä partiotoiminnasta hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä.

"Päättäjien on otettava nuorten huoli ilmastonmuutoksesta entistä vakavammin. Glasgowssa tehtävät päätökset määrittävät kaikkien lasten ja nuorten tulevaisuutta. Päättäjien kaikkialla maailmassa on tunnettava vastuunsa ja tartuttava toimeen", Ada sanoo.

Ada on tavattavissa Glasgow’ssa 2.-6.11.  

Lisätietoja:
Ada Segerstam: ada.segerstam@partio.fi, 040 5428 425
Suomen Partiolaisten viestintä- ja markkinointipäällikkö Anna Koroma-Mikkola: anna.koroma-mikkola@partio.fi, 045 6252045

Vuonna 2021 LAB Muotoiluinstituutin kolme ensimmäistä osastoa, valokuvaus, puettava muotoilu ja graafinen suunnittelu, täyttävät 50 vuotta. Tänä vuonna Lahti on myös Euroopan ympäristöpääkaupunki. Näiden kunniaksi Malva ja Muotoiluinstituutin kolme osastoa järjestävät 24.11.–25.11.2021 kaksipäiväisen yhteistapahtuman Critical Design – Green Design. Paikkana toimii Malvan naapurista Malskilta löytyvä Sammiosali. 

Kestävän kehityksen ja kriittisen muotoilun teemoihin pureudutaan Muotoiluinstituutin kolmen osaston näkökulmista. Keskiviikkona 24.11. järjestetään journalistista valokuvaa, ympäristökriisiä sekä taiteen ja tieteen rajapintoja käsittelevä seminaari.

Torstaina 25.11. puettavan muotoilun osasto tarjoilee näytöksen, jossa nähdään asuja puettavan muotoilun alumneilta läpi vuosien – kestävä kehitys on kantava teema useimmille viime vuosina valmistuneille näytöksen suunnittelijoille.

Kaksipäiväisen tapahtuman ajan Sammiosalin lämpiössä voi tutustua graafisen suunnittelun osaston toteuttamaan Kierto-videoinstallaatioon, jossa tunnetut graafikkoalumnit pohtivat kestävän kehityksen näkökulmia visuaalisessa viestinnässä. Myös opiskelijoiden ajatukset tuodaan esiin. Sammiosalin lisäksi haastattelusarja tulee nähtäville kokonaisuudessaan myös Malvan verkkosivuille.

‒ Teemme paljon oppilaitosyhteistyötä Muotoiluinstituutin kanssa ja nyt pääsemme järjestämään myös yhteistapahtuman. Muotoiluinstituutti on tärkeä muotoilukoulutuksen vaalija ihan kansallisellakin tasolla, minkä vuoksi on hienoa juhlia Muotsikan ensimmäisten koulutuslinjojen taivalta tällä tavoin, kertoo mukana tapahtuman järjestämisessä oleva Malvan museoamanuenssi Paula Korte

Tapahtumaan kaikilla vapaa pääsy

Keskiviikon seminaari sekä torstai-iltana järjestettävä näytös ovat kaikille avoimia ja ilmaisia tilaisuuksia, mutta sekä valokuvauksen seminaariin että puettavan muotoilun näytökseen on ennakkoilmoittautuminen. Ilmoittautumislinkit löytyvät Malvan verkkosivuilta.

Tapahtumanjärjestäjät seuraavat koronatilannetta Päijät-Hämeessä ja noudattavat THL:n alueellisia ohjeita. Tilaisuuksiin järjestetään sähköinen ilmoittautuminen. Lisätiedot tapahtumasta, sisällöstä ja ilmoittautumisesta löytyvät Malvan verkkosivuilta.

Lisätietoja

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva
Paula Korte, museoamanuenssi
puh. 044 482 0899
paula.korte@lahti.fi

Valokuvaus, LAB Muotoiluinstituutti
Pauliina Pasanen, lehtori
puh. 050 3808324
pauliina.pasanen@lab.fi

Puettava muotoilu, LAB Muotoiluinstituutti
Susanna Björklund, lehtori
puh. 044 7085192
susanna.bjorklund@lab.fi

Graafinen suunnittelu, LAB Muotoiluinstituutti
Marion Robinson, lehtori
puh. 044 708 5076
marion.robinson@lab.fi

---

Tapahtuman ohjelma

Keskiviikko 24.11.2021

Seminaariohjelma:

09.30 Seminaarin avaus: Lehtori Pauliina Pasanen, Muotoiluinstituutti ja Museoamanuenssi Paula Korte, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva

10.00 Toimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen: Ilmastonmuutos journalistisessa mediassa

10.30 Valokuvaaja Miikka Pirinen: Likainen työ

11.00 Paneelikeskustelu aiheesta Ympäristökysymysten käsittely mediassa, moderoijana RARE Media 

Lounas 12.00–13.00 (omakustanteinen)

13.00 Kuvataiteilija Antti Majava: Ekokatastrofin ja sen välttämisen epäkiinnostavuus taiteellisena ja journalistisena kysymyksenä

13.30 Kuraattori-tutkijat Anna-Kaisa Koski ja Ki Nurmenniemi (Punos): Ekokriisien kerrostumia ja kytköksiä nykytaiteessa

Kahvitauko 14.00–15.00 (omakustanteinen)

15.00 Valokuvataiteilija Lasse Lecklin: Antroposeeni. Eräs geologinen aikakausi (30 minuutissa).

15.30 Valokuvataiteilija Sanna Kannisto: Rauhoitettujen lintulajien valokuvaaminen poikkeusluvalla

16.00 Muotoiluinstituutin graafisen suunnittelun osasto: Kierto-videoteos

16.20 Seminaarin päätös, malja Muotoiluinstituutin vanhimmille koulutuslinjoille

Mahdollisuus osallistua opastetulle kierrokselle valokuvauksen tiloihin Mukkulankadun kampuksella.

Torstai 25.11.2021

Puettavan muotoilun osaston näytös esittelee kavalkadin muoti- ja vaatetussuunnittelun sekä puettavan muotoilun alumnien ja nykyisten opiskelijoiden mallistoja vuosien varrelta nykypäivään.

Sammiosalin ovet avautuvat klo 18:30

Näytös alkaa klo 19

Suomessa siirrytään talviaikaan 31.10.2021. Suomen ja Venäjän rajavaltuutetut ovat sopineet, että Vartiuksen ja Kuusamon rajanylityspaikat ovat avoinna 31.10.2021 – 27.3.2022 välisenä aikana seuraavasti:

• Vartius - Lyttä kansainvälinen rajanylityspaikka on avoinna klo 07.00 – 21.00 ja
• Kuusamo - Suoperä kansainvälinen rajanylityspaikka on avoinna klo 08.00 - 19.00

Vartiuksen rajanylityspaikan aukiolo henkilöliikenteelle on edelleen rajoitettua. Kainuun rajavartioston komentajan, eversti Mika Rytkösen päätöksen mukaisesti Vartiuksen rajanylityspaikka on 19.3.2021 alkaen avoinna päivittäin henkilöliikenteelle kello 8.00 – 19.00 välisenä aikana. Aukioloajan rajoitus ei koske tavaraliikennettä eikä henkilöitä, joilla on välttämätön ja kiireellinen tarve rajan ylittämiseen rajoitetun aukioloajan ulkopuolella.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK on valinnut Vuoden opiskelijateko -palkinnon saajaksi Laurean sosionomiopiskelijoiden tekemän kansalaisaloitteen psykoterapian puolesta. Se toteutettiin alun perin opintoihin liittyvänä työnä mutta sen edistämistä jatkettiin myös kurssin jälkeen. Aloite on luovutettu eduskunnalle ja on siellä tällä hetkellä käsittelyssä. Aloitteen ideana on, että psykoterapiakoulutusohjelma uudistetaan Suomessa maksuttomaksi koulutukseksi.

“Kansalaisaloite psykoterapian puolesta on yhteiskunnallisesti merkittävä teko, joka toteutuessaan lisää sekä koulutuksen että mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta. Hienoa että opiskelijat ovat lähteneet toteuttamaan tällaista vaikuttamista. Myös muut ehdotetut teot osoittivat mainiota aktiivisuutta opiskelijoilta. Mahtavaa että myös poikkeusaikoina opiskelijat ovat eri tavoin pyrkineet luomaan yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa”, raadin jäsenet toteavat.

"On suuri ilo ja kunnia vastaanottaa Vuoden opiskelijateko -palkinto. Tunnustus vahvistaa entisestään sitä, että ajamamme aloite koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Opiskelijoiden on hyvä muistaa, että opiskelemme itsemme, asiakkaittemme ja yhteiskuntamme vuoksi, emme niinkään koulun. Sisäinen motivaatio kantaa pisimmälle. Hedelmällisintä olisi suorittaa opinnot aina mahdollisuuksien mukaan niin, että saisi opinnot suoritetuksi, ja samalla jotain aidosti itselle merkityksellistä sekä yhteiskunnallisestikin tärkeää aikaiseksi. Arvostamme, että SAMOK huomioi opiskelijoiden hyviä tekoja tällä tavoin, sillä se todella inspiroi opiskelijoita vaikutustyöhön myös jatkossa", aloitteen tekijät toteavat.

Vuoden opiskelijatekoja kerättiin syksyn aikana korkeakouluyhteisöjen jäseniltä. Lopullisen valinnan kerätyistä ehdotuksista teki SAMOKin kokoama raati. Tämän vuoden raadissa oli Allianssi ry:n varapuheenjohtaja Iiris Hynönen, STTK-opiskelijoiden puheenjohtaja Markus Kutvonen sekä AKAVA:n opiskelijavaltuuskunnan varapuheenjohtaja Elina Viitaniemi. Lisäksi SAMOKin puolesta raadissa istui varapuheenjohtaja Antti Paunonen ja hallituksen jäsen Sebastian Tolvanen. Palkinto jaettiin SAMOKin liittokokouksen yhteydessä 28.10.2021.

Palkinnon tavoitteena on nostaa esille opiskelijoiden tärkeää roolia yhteiskunnassa; sitä kaikkea hyvää mitä opiskelijat opintojensa ohella tekevät. Ensimmäistä kertaa jaettavaan palkintoon kerättiin ehdotuksia opiskelijoiden tekemistä hyvistä teoista. Kansalaisaloitetta ehdotti useampi taho ja raati koki, että se erottui muiltakin osin muista ehdotuksista.

Lisätietoja:
Palkinnon saaja
Tatja Jukuri
040 1597156
tatja.jukuri@gmail.com

SAMOK
Anniina Sippola, korkeakoulupolitiikan asiantuntija
050 389 1014
anniina.sippola@samok.fi

Varhaiskasvatuksen tiukentuneista velvoitteista juontava henkilöstöpula on aiheuttanut viime aikoina laajaa keskustelua. Turussakin alalle kaivataan lisää työntekijöitä, vaikka tilanne on hieman parempi kuin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi haasteena on pitää kiinni alalla olevista työntekijöistä. 

Elokuun alussa voimaan tullut varhaiskasvatuslaki määrittää entistä tarkemmin henkilöstön määrän päiväkodissa. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi koulutettua tarjontaa täyttämään avoimia paikkoja. Turun päiväkodeissa 25 % varhaiskasvatuksen opettajista ei täytä kelpoisuusehtoja. Erityisesti pulaa on varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista, lisäksi sijaisten saatavuus on tällä hetkellä heikkoa. Rekrytointiyrityksen jälkeen paikkaan voidaan palkata vuodeksi henkilö alemmalla koulutuksella. Käytännössä määräaikaisuuksia tekemään palkattavat henkilöt ovat usein koulutukseltaan lastenhoitajia.  

– Kannan huolta henkilöstön jaksamisesta jatkuvan henkilöstöpulan keskellä. Tarvitsemme ratkaisuja pidemmällä tähtäimellä ja koulutusmäärien pikaista lisäämistä, sanoo varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Vesa Kulmala.

Turussa haastava tilanne tiedostetaan. Parhaillaan suunnitellaan varahenkilöiden lisäämistä ja keskitettyä sijaisjärjestelyä, jolla tilanteeseen saataisiin helpotusta. 

Ruotsinkielisellä puolella Turun kaupunki tekee yhteistyötä Sydkustens förbundin kanssa ja tavoitteena on nostaa ala paremmin esille ja houkutella enemmän hakijoita koulutukseen ja uralle varhaiskasvatuksen pariin.  

– Yhdessä Sydkustenin kanssa ajamme varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkojen lisäämistä. Koulutusta tarjoaa Helsingin yliopiston lisäksi Åbo Akademi, jossa 2022 alkavaan monimuotokoulutukseen kannustamme henkilöstöämme, kertoo ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja Liliane Kjellman.  

Turku panostaa työoloihin 

Uuden henkilöstön lisäksi haasteena on pitää kiinni alalla jo olevista tekijöistä. Pormestariohjelmaan on sisällytetty selvityksen tekeminen varhaiskasvatushenkilöstön täydennyskouluttamiseksi ja henkilöstökoulutukset sekä työssä jaksaminen on nostettu kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa painopistealueiksi. Kaupunki pyrkii lisäksi jatkuvasti parantamaan työolosuhteita ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

– Henkilöstö on voimavaramme ja haluamme pitää siitä huolta, sanoo Kulmala. Puitteiden tulee olla kunnossa, työnjaon selkeää ja töihin mukava tulla, vain siten voimme pitää kiinni henkilöstöstä ja saada myös uusia tekijöitä alalle. 

Turussa myös tilojen kunto on kartoitettu ja yhteistyö tilapalveluiden kanssa on jatkuvaa. Uusia päiväkoteja on saatu rakennettua ja vanhoja kunnostetaan aktiivisesti. Lisäksi hyvä yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on keskeisessä roolissa henkilöstökoulutuksia rakennettaessa. 

– Toimivat, modernit tilat, joissa on hyvä työergonomia, ovat itsessään vetovoimatekijä, joka tukee henkilöstön jaksamista ja motivaatiota. Tämä näkyy selkeästi kaupungin uudessa yksikössä Port Arthurissa, mikä on ilahduttavaa, kertoo Kjellman. 

Lisätiedot: 

Vesa Kulmala 
Varhaiskasvatuksen palvelualuejohtaja
p. 040 142 4483 
vesa.kulmala@turku.fi 

Liliane Kjellman 
Direktör för svenskspråkig fostran och undervisning
tfn 050 432 3594 
liliane.kjellman@turku.fi 

Kaupunkiympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 2.11. Kokouksessa käsitellään mm. seuraavia asioita:

Urheilupuiston puistometsäsuunnitelma

Turun urheilupuiston metsäiset alueet lisätään säännöllisen hoidon piiriin. Urheilupuiston metsien hoidon tavoitteena on luonnonkasvillisuuden säilyttäminen ja ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. Kulkureittien varsilla huolehditaan siisteydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta.

Urheilupuistosta kaadettavat puut ovat pääasiassa huonokuntoisia. Puita vaivaa mm. jalavanpakuri, saarnensurma, maaperän liiallinen kuluminen ja viimevuosien kuivuusjaksot.

Suunnitelma on laadittu vuosille 2021-2025.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet, Kuralankatu 2

Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on tontin käyttötarkoituksen laventaminen monimuotoiseen asumiseen ja rakennusoikeuden määrän lisääminen. Muutoksen taustalla on Kurjenmäkikotien korvaavien tilojen tilatarveselvitys, jonka mukaan laajennustarve on noin 11.000 k-m².

Tavoitteena on laajentaa nykyisin rakennuksessa toimivaa Kulkurin Valssin tehostetun palveluasumisen yksikköä ja kasvattaa asukasmäärää 119 asukkaasta 300 asukkaaseen.

Keskustan liikennejärjestelyt 2022

Kauppatorin uudistamiseen liittyvät rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt puretaan pääosin, ja

linja-autoliikenteen reitit ja pysäkit järjestellään uudelleen syyskuun 2022 lopussa syysaikataulujen tullessa voimaan. Liikennesuunnittelu on laatinut ehdotuksen tarvittavista muutoksista keskustan liikenteenohjaussuunnitelmiin.

Asia tulee käsittelyyn pöydältä edellisestä kokouksesta.

Kokouksen esityslista
Lisätietoja: kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi, puh. 050 558 9210

Valtioneuvosto on asettanut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta. Työtä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi on jatkettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.

Asiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajien kanssa. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. 

”Toivotan menestystä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle sen tärkeässä työssä. Yhteinen tavoitteemme on, että komission työn seurauksena vuoropuhelu ja luottamus saamelaisten ja valtion välillä lisääntyy. Vain ymmärtämällä mitä saamelaiset ovat kokeneet, voimme aidosti löytää ratkaisuja tulevaisuuteen”, pääministeri Sanna Marin sanoo.

”Tänään käynnistyy merkittävä työ saamelaisten kohtaaman syrjinnän sekä valtion sulauttamispolitiikan aiheuttamien seurauksien selvittämiseksi. Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien tunnustaminen ja toimeenpano takkuaa Suomessa edelleen. Toivon, että tämän raskaan prosessin läpikäymisestä seuraa konkreettisia toimenpiteitä, jotka aidosti edistävät saamelaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

”Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee tekemään tärkeää ja samalla myös raskasta työtä. Komission työn alkaessa on jo useamman vuoden huolellinen valmistelutyö saamelaisten ja valtion välisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi takana. Toivomme komission työlle menestystä ja riittäviä resursseja onnistumisen turvaamiseksi”, sanoo Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Komission jäsenet ovat: 

• väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinen
• hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff
• arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen
• työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka
• filosofian maisteri Miina Seurujärvi 

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on:

• Tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.
• Selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.
• Ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.
• Lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. 

Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.

Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä. 

Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomessa perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Kansainväliset esikuvat

Totuus- ja sovintokomissioinstituutio juontaa juurensa 1970-luvulle. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi tai totuus- ja sovintokomissioiksi kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Nina Brander, p. 0295 160 347, suunnittelija Maiju Ranta, p. 029 160 272, valtioneuvoston kanslia, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394 ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297,

• Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamispäätös  
• Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti 
• Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio
• Linkki tiedotustilaisuuteen 
• Valokuvia tiedotustilaisuudesta
• Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro

In its session on 28 October, the Government appointed the Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi People. The work to establish the Truth and Reconciliation Commission has continued in line with the Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government.

The matter has been prepared in close cooperation with representatives of the Finnish state, the Sámi Parliament and the Skolt Sámi Siida Council. The aim of the commission is to collect Sámi people’s experiences of the actions of the Finnish state and its various authorities and to make this information visible to the public. 

“I wish the Truth and Reconciliation Commission the best of success in its important work. Our common goal is for the commission’s work to increase dialogue and trust between the Sámi and the state. Only by understanding what the Sámi have experienced can we truly find solutions for the future,” says Prime Minister Sanna Marin.

“Today marks the start of an important undertaking to investigate the discrimination experienced by the Sámi and the consequences of state assimilation policy. There are still barriers to the recognition and implementation of the rights of the Sámi as an indigenous people in Finland. I hope that this difficult process will result in concrete measures that genuinely advance the status of the Sámi in Finnish society,” says Tuomas Aslak Juuso, President of the Sámi Parliament.

“The Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi people will do important and also very difficult work. The start of the commission’s work follows several years of careful preparations aiming to increase understanding and trust between the Sámi and the state. We hope that the commission will be successful in its work and will have sufficient resources to ensure that success,” says Skolt Sámi Elder Veikko Feodoroff.

The Truth and Reconciliation Commission is an impartial and independent body. It consists of five Commissioners, two of whom are appointed based on a proposal from the Government, two based on a proposal from the Sámi Parliament and one based on a proposal from the Skolt Sámi Siida Council.

The Commission’s members are: 

• Heikki J. Hyvärinen, Doctoral Researcher, Master of Laws
• Irja Jefremoff, Master of Administrative Sciences
• Kari Mäkinen, Archbishop Emeritus, Doctor of Theology
• Hannele Pokka, Professor of Practice, Doctor of Laws
• Miina Seurujärvi, Master of Arts 

The purpose of the truth and reconciliation process is:

• to identify and assess historical and current discrimination, including state assimilation policy, and violations of rights,
• to find out how these injustices affect the Sámi people and their communities today,
• to propose ways to promote links between the Sámi and the state of Finland and among the Sámi people, and
• to raise awareness about the Sámi as the indigenous people of Finland.  

A further aim is to ensure that, as a result of the truth and reconciliation process, the state of Finland will bear responsibility for its actions and, together with the Sámi Parliament, the Skolt Sámi Siida Council and other Sámi operators, will work to strengthen the realisation of the rights of the Sámi people in Finland. Psychosocial support is an integral part of the implementation of the truth and reconciliation process.

The commission will draw up a report on its work that includes proposals for measures. The report will be submitted to the Government, the Sámi Parliament and the Skolt Sámi Siida Council by 30 November 2023. 

In Finland, the status of the Sámi as an indigenous people is guaranteed by the Constitution. By virtue of section 17, subsection 3 of the Constitution, the Sámi, as an indigenous people, have the right to maintain and develop their own language and culture.

International role models

The international institution of truth and reconciliation commissions emerged in the 1970s. Internationally, truth commissions or truth and reconciliation commissions refer to processes that examine collective injustices in history. Truth and reconciliation commissions have been established in about 40 countries.

Inquiries: Nina Brander, Senior Specialist, tel. +358 295 160 347, Maiju Ranta, Coordinator, tel. +358 29 160 272, Prime Minister’s Office, Tuomas Aslak Juuso, President of the Sámi Parliament, tel. +358 40 687 3394 and Veikko Feodoroff, Skolt Sámi Elder, tel. +358 50 396 1297

• Decision on establishing a truth and reconciliation commission concerning the Sámi people (in Finnish) 
• Mandate of the Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi People 
• Truth and Reconciliation Commission Concerning the Sámi People
• Link to the press conference 
• Photos of the press conference

Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde.

Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.

”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

”Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Kommišuvnna lahtut leat: 

• nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen
• hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
• earkebismá emeritus Kari Mäkinen
• bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
• filosofiija magisttar Miina Seurujärvi 

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

• Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
• Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
• Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
• Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin.

Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.

Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Riikkaidgaskasaš ovdagovat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Lassedieđut: sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija, Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394 ja nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

• Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásahanmearrádus
• Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna mandáhta 
• Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna
• Liŋka dieđihandilálašvuhtii 
• Čuovgagovat dieđihandilálašvuođas
• Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru

***

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát Suomâst

Staatârääđi lii asâttâm Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio staatârääđi čuákkimist 28. roovvâdmáánu. Pargo Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio vuáđudem várás lii jotkum uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm miäldásávt.

Äšši lii valmâštâllum noonâ oovtâstpargoost Suomâ staatâ, Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim ovdâsteijeiguin. Komissio ulmen lii nuurrâđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâin sehe toohâđ taam tiäđu uáinojeijen. 

”Mun tuáivum miänástus Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission ton tehálii pargoost. Mii ohtsâš ulmen lii, ete komissio pargo puáđusin savâstâllâm já luáttámuš sämmilij já staatâ kooskâst lassaan. Tuše tienuuvt, ete mij iberdep maid sämmiliih láá feerim, mij pyehtip tuođâlávt kavnâđ čuávdusijd puátteevuotân”, uáiviminister Sanna Marin iätá.

”Onne vuálgá joton merhâšittee pargo sämmilij teivâm olgoštem sehe staatâ suddâluttempolitiik tovâttem čuávumušâi selvâttem oovdân. Sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi tuubdâstmist já olášutmist láá ain čuolmah Suomâst. Mun tuáivum, ete taan lusis proosees čoođâ jotemist čuávuh konkreetliih tooimah, moh tuođâlávt ovdedeh sämmilij sajattuv syemmilii ohtsâškoddeest”, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

”Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio porgâškuát tehálii já siämmást meid lusis pargo. Komissio pargo älgidijn lii jo tyehin maaŋgâ ive huolâlâš valmâštâllâmpargo sämmilij já staatâ koskâsii ibárdâs já luáttámuš lasettem várás. Mij tuáivup komissio paargon miänástus já tuárvi resursijd tuárjuđ luhostum pargo”, iätá Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Toos kuleh vittâ komissaar, main kyevtis lává asâttum staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Komissio jesâneh láá: 

• náguskirjetotkee, riehtitiettui kandidaat Heikki J. Hyvärinen
• haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff
• arkkâpispe emeritus, teologia tuáhtár Kari Mäkinen
• pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka
• filosofia maister Miina Seurujärvi 

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees mittomeerrin lii:

• Tubdâstiđ já árvuštâllâđ sämmilij historjálii já tááláá olgoštem, mieldiluhâmáin staatâ suddâluttempolitiik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkimijd.
• Selvâttiđ, ete maht taat vaaigut sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest.
• Iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.
• Lasettiđ tiäđuid sämmilijn Suomâ algâaalmugin. 

Tárguttâssân lii meid, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ kuádá ovdâsvástádâs já oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin naanood sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. Psykososiaallâš toorjâ lii tehálâš uási Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees olášume.

Komissio čáálá pargostis raapoort, mii ana sistees meid toimâiävtuttâsâid. Raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân 30.11.2023 räi. 

Sämmilij sajattâh algâaalmugin lii torvejum Suomâ vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Aalmugijkoskâsiih ovdâkoveh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioinstituutio madduuh láá 1970-lovvoost. Aalmugijkoskâsávt tuotâvuotâkomission tâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kočodeh prosesijd, main tárkkojeh historjást tábáhtum kollektivlijd verivuođâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissioh láá olášuttum suulân 40 staatâst.

Lasetiäđuh: sierânâsäššitobdee Nina Brander, p. 0295 160 347, vuávájeijee Maiju Ranta, p. 029 160 272, staatârääđi kanslia, Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394 já nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297,

• Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttemmiärádâs  
• Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat 
• Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio  
• Liŋkkâ tieđettemtilálâšvuotân 
• Čuovâkoveh tieđettemtilálâšvuođâst

***

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio alttad tuâjas Lääʹddjânnmest

Riikksuåvtõs lij piijjâm Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio riikksuåvtõõzz išttmõõžžâst 28. kålggmannu. Tuâj Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio altteem diõtt lij juâtkkum Sanna Marin halltõsprograamm meâldlânji.

Äʹšš lij valmštõllum nâânas õhttsažtuâjast Lääʹddjânnam riikkin, Sääʹmteeʹǧǧin da Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩeeʹjivuiʹm. Komissio täävtõssân lij noorrâd säʹmmlai ǩiõččlâsttmõõžžid Lääʹddjânnam riikk da jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩi tååimin di raajjâd tän teâđ kuâsttjemnalla. 

“Tuäivtam lekkvuõđ Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissiooʹje tõn vääžnai tuâjast. Mij õhttsaž täävtõs lij, što komissio tuâj seuʹrrjõssân vuârrmainstummuš da naʹddjõs säʹmmlai da riikk kõõskâst lââssan. Pâi fiʹttjeeʹl mâiʹd säʹmmla lie mõõnnâm čõõđ, vueiʹttep tuõđi kaunnâd räʹtǩǩummšid pueʹttiäigga”, väʹlddminister Sanna Marin särnn.

“Täʹbbe jåttai miârkteei tuâjj säʹmmlai vueʹssnes vuäǯǯam čårstummuž di riikk suddeempolitiikk tueʹjjääm seuʹrrjõõzzi seʹlvvtem diõtt. Säʹmmlai alggmeervuõiggâdvuõđi tobdstummuš da tiuʹddepiijjmõš Lääʹddjânnmest lij õinn tuâggai. Tuäivam, što tän loʹsses proseeʹss čõõđ mõõnnmõõžžâst šâʹdde konkreettlaž tååim, kook tuõđi ooudee säʹmmlai statuuzz läʹddlaž õhttsažkååʹddest”, peäggat Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

“Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâjj lij vääžnai da seämmast še lossâd. Komissio tuâj ääʹljeen lij juʹn määŋg eeʹjj tääʹrǩes valmštõõllâmtuâjj säʹmmlai da riikk kõskksaž fiʹttjõõzz da naʹddjõõzz lââʹzztem diõtt tueʹǩǩen. Tuäivvap komissio tuõjju lekkvuõđ da riʹjttjeei resuursid oʹnnstummuž staanmõʹšše”, särnn Saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff.

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lij tåimmjummštes jiõččvälddsaž da čõnnsaʹttem. Tõõzz koʹllje vitt komissaar, koin kueʹhtt lie pijjum riikksuåvtõõzz eʹtǩǩõõzzâst, kueʹhtt Sääʹmteeʹǧǧ eʹtǩǩõõzzâst da õhtt Saaʹmi siidsåbbar eʹtǩǩõõzzâst.

Komissio vuäzzla lie: 

• näggtõsǩeʹrjjtuʹtǩǩeei, vuõiggâdvuõtt-tiõtti kandidatt Heikki J. Hyvärinen
• vaaldâšmtiõtti maister Irja Jefremoff
• pââimõsaaʹrhel emeritus, teologia dåhttar Kari Mäkinen
• tuâjj-jieʹllemprofessor, vuõiggâdvuõtt-tiõtti dåhttar Hannele Pokka
• filosofia maister Miina Seurujärvi 

Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss vueiʹvvmieʹrren lij:

• Aiccâd da arvvtõõllâd historiallaš da ânnʼjõž čårstummuž, lokku vääʹldeeʹl riikk suddeempolitiikk, di vuõiggâdvuõđi neuʹrrummšid.
• Čiõlǥted mäʹhtt täk vaaikte säʹmmlaid da sij õhttsažkådda ânnʼjõž vueʹjjest.
• Eʹtǩǩeed, mäʹhtt vueiʹtet viikkâd ooudâs õhttvuõđ säʹmmlai da Lääʹddjânnam riikk kõõskâst di säʹmmlai kõõskâst.
• Lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlain Lääʹddjânnam alggmeeran. 

Mieʹrren lij še, što tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss puåđõssân Lääʹddjânnam riikk kuâdd vaʹsttõõzz da õõutveäkka Sääʹmtiiʹǧǧin, Saaʹmi siidsåbbrin da jeeʹres sääʹmtuåimmjeeʹjivuiʹm nâânad säʹmmlai vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž Lääʹddjânnmest. Psykososiaalʼlaž tuärjjõs lij vääžnai vueʹss säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttproseeʹss teâuddjummuž.

Komissio raajj tuâjstes rapoort, kååʹtt âânn seʹst še tåimmeʹtǩǩõõzzid. Raportt uuʹdet riikksuåvtõʹsse, Sääʹmtegga da Saaʹmi siidsåbbra 30.11.2023 mõõneeʹst. 

Säʹmmlai staattus alggmeeran lij staanum Lääʹddjânnmest vuâđđlääʹjjest. Vuâđđlääʹjj 17§ 3 momeeʹnt mieʹldd säʹmmlain alggmeeran lij vuõiggâdvuõtt juäʹtǩǩed da viikkâd ooudâs jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur.

Meeraikõskksaž ouddvueʹjj

Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissioinstituutio jååđat preddnees 1970-lokku. Meeraikõõskâld tuõttvuõttkomission kååččat proseeʹssid, koin taʹrǩstõõlât historiast šõddâm kollektiivlaž vieʹrrvuõđid. Tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio lie čõõđtum nuʹt 40 jânnmest.

Lââʹssteâđ: spesiaaläʹšštobddi Nina Brander, p. 0295 160 347, plaaneei Maiju Ranta, p. 029 160 272, riikksuåvtõõzz kanslia, Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394 da saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297,

• Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio altteem-meäʹrtummuš  
• Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio mandatt 
• Säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio
• Liŋkk teâđtempoʹdde 
• Snimldõõǥǥ teâđtempooddâst

Siun sote aloitti joulukuussa 2020 kokeilun television välityksellä toteutettavasta etäkuntoutusohjelmasta Pohjois-Karjalassa. Ohjelmasta tehtiin aluksi puolen vuoden sopimus. Kesäkuussa sopimusta jatkettiin vuoden 2021 loppuun saakka.

‒ Toiveenamme on ollut, että Koti TV:n tuo iloa ja hyvinvointia etenkin ikäihmisten arkeen. Koti TV:n etuna on helppokäyttöisyys ja se, että ohjelmaa voi seurata kuka vain -ei vain ikääntyneet. Taukojumppa keskellä päivää on hyväksi kenelle tahansa. Televisio vain auki ja kaikki mukaan jumppaamaan, Siun soten ikäihmisten palvelujen toimialuejohtaja Eija Rieppo kannustaa.

Koti TV:n ohjelmasisällöstä vastaa Kuntopaikka HH Oy. Siun sote kustantaa palvelun näkymisen Pohjois-Karjalan alueella. Parhaillaan Siun sotessa selvitetään ohjelman jatkoa.

‒ Koti TV:n ohjelma on otettu maakunnassa erittäin hyvin vastaan. Televisio on mainio väline ikääntyneiden tavoittamiseksi. Kaikilla ei ole internetiä, mutta hyvin monesta kodista löytyy televisio. Koti TV näkyy jo liki kaikissa maakunnan kotitalouksissa. Omassa toiminnassamme hyödynnämme ohjelmaa aktiivisesti ikäihmisten asumispalveluissa ja kotihoidossa, Rieppo kertoo.

Pohjois-Karjalassa Koti TV rahoitetaan Siun soten STM :n hankerahoituksella. Hankerahoitus on päättymässä, joten on aika miettiä, pystytäänkö palvelua jatkamaan Siun soten pysyvänä toimintona tai löytyisikö palvelulle hankerahoitusta myös ensi vuodelle.

‒ Koti TV on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi palveluksi. Koti TV ei ole kuitenkaan lakisääteistä toimintaamme ja tällaisten ei-lakisääteisten palvelujen toteuttaminen on harkittava Siun sotessa tarkkaan. Ehkä Koti TV:n jatkon suhteen olisi hyvä tehdä yhteistyötä maakunnan eri toimijoiden kesken, Rieppo vinkkaa.

Koti TV tarjoaa monenlaista kuntouttavaa ohjelmaa

Koti TV:ssä television kautta lähetetään kuntouttavaa ohjelmaa joka arkipäivä klo 11–13. Kanava löytyy antennitalouksissa kanavapaikalta 33 ja kaapelitalouksissa (DNA, Elisa, Telia) kanavapaikalta 66. Television lisäksi Koti TV näkyy myös verkossa osoitteessa kotitv.fi.

Ohjelmassa on istuen ja seisoen tehtäviä liikkeitä sekä muistiharjoitteita. Lisäksi tarjolla on myös vaihtuvaa sisältöä. Kuluvalla viikolla ohjelmassa on ollut mm. sirkusjumppaa ja vaativaa venyttelyä.

‒ Harjoittelu soveltuu erinomaisesti kotiympäristössä tehtäväksi ja sen voi ottaa helposti osaksi omaa arkea. Omat mahdolliset rajoitteet on hyvä tiedostaa, harjoitukset tulee tehdä oman voinnin mukaan. Säännöllisesti toteutettuna Koti TV:n jumpat ovat todella hyödyllisiä toimintakyvyn kannalta, Siun soten terapiapalveluiden palvelupäällikkö Ritva Mönkkönen toteaa.

Liikunnallisen ohjelman lisäksi Koti TV:ssä lähetetään myös mm. kulttuuripainotteista sisältöä. Marraskuun alussa kanavalla käynnistyy ikäihmisten oma keskusteluohjelma. Tulkaas Kahville! -ohjelmassa ikäihmiset keskustelevat kahvipöydän ääressä. Aiheet liikkuvat päivänpolttavista kysymyksistä menneiden vuosien muistoihin. Viikkokohtaiset ohjelmat löytyvät Koti TV:n verkkosivuilta osoitteessa kotitv.fi.

‒ Harmillisesti maakunnan rajoilla näkyvyydessä on ollut joitakin ongelmia, joita palveluntuottaja selvittää parhaillaan. Jos maakunnan rajalla antenni on suunnattu naapurimaakunnan puolelle, ei Koti TV välttämättä näy, koska kaikki maakunnat eivät ole mukana Koti TV:ssä. Kanavan näkyvyys on kuitenkin jo nyt yli 95 prosenttia Pohjois-Karjalan talouksista, Rieppo sanoo.

Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen palkitsivat tänä vuonna Vuoden vanhusteko -tunnustuksella Kuntopaikka HH Oy:n KotiTV:n. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myönnetään hyvälle vanhustyön teolle tai hankkeelle. Palkinto jaettiin nyt neljännentoista kerran.

Aiemmat tiedotteet Koti TV:stä Siun sotessa:

Siun sote tarjoa kuntoutusta ikäihmisille television välityksellä - Ajankohtaista - siunsote.fi

Koti TV saa jatkoa Pohjois-Karjalassa - myös kanavan näkyvyys paranee - Ajankohtaista - siunsote.fi

Koti TV:n näkyvyys laajenee – kanava näkyy lähes joka kodissa  - Ajankohtaista - siunsote.fi

Nykyiset teknisen kaupan ammattilaiset eläköityvät ja yrityksissä on pulaa uudesta työvoimasta. Nyt kaivataan erityisesti ammatillisen perustutkinnon suorittaneita – myynnin ja markkinoinnin osaaminen teknisen ammattitaidon lisänä on erityisen haluttua.

Teknisen Kaupan Liitto toteutti jäsenyrityksilleen osaamistarvekartoituksen, jossa teknisen kaupan toimialan yritykset vastasivat osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin liittyviin kysymyksiin.

– Tänä vuonna tuloksissa tuli selkeästi esiin koko yhteiskuntaamme vaivaava osaajapula. Monet yritykset ovat tilanteessa, jossa nykyiset ammattilaiset eläköityvät, ja on aika löytää uutta voimaa yritykseen. Moni on huolissaan myös siitä, miten hiljainen tieto saadaan siirtymään uudelle polvelle, kiteyttää Teknisen Kaupan Liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen, joka vastaa liitossa osaamisen kehittämisestä.

Kyselyn tulokset osoittavat, että yritysten rekrytoinnin ”ykköskohteita” ovat teknisten alojen asiantuntijat, asentajat ja huoltohenkilöt, jotka taitavat myös myynnin ja markkinoinnin sekä asiakaspalvelun. Myös AMK-insinöörit vastaavalla taustalla kiinnostavat.

– Nyt ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ovat ensi kerran kyselyn historiassa jopa halutumpia kuin AMK-insinöörit. Vastausten mukaan mukaan tällaisia henkilöitä on kuitenkin vaikea löytää.

Yritykset haluavat tarjota työssä oppimisen mahdollisuuksia

Osaamistarvekartoituksen tulokset kertovat, että yritysten valmiudet tarjota opiskelijoille harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia ovat kehittyneet. Yrityksissä ymmärretään, että työssäoppiminen on erinomainen kanava sopivien osaajien löytämiseen ja rekrytointiin.

– On hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole ollut täydellinen ammattilainen tutkinnon valmiiksi saatuamme. Olemme kaikki saaneet oppia ja opetella ensimmäisissä työtehtävissämme työelämää, sen yksityiskohtia ja parhaita käytänteitä. Menestyvissä yrityksissä perehdytys tehdään systemaattisesti ja johdetusti, Leskinen sanoo.

Esimiestyötä ja myyntiä halutaan kehittää

Aikaisempiin kyselyihin verrattuna nyt on näkyvissä, että yritykset tulevat panostamaan enemmän myös lähiesimiesosaamisen kehittämiseen. Laadukkaalla esimiestyöllä on yritykselle vain positiivisia vaikutuksia. Myös ratkaisukeskeisen myynnin osaamisen kehittäminen koetaan tärkeäksi.

Osaamistarvekysely lähetetään jäsenille joka toinen vuosi. Nyt vastauksia tuli enemmän kuin koskaan.

– Aktiivinen vastaajamäärä kertoo alan yritysten kollektiivisesta huolesta – osaajapula uhkaa kaikkia, Leskinen toteaa.

Teknisen Kaupan Liitto kehittää oppilaitosyhteistyötä

Oppilaitosyhteistyön kautta liitto pyrkii tuomaan esille alan vetovoimatekijöitä ja sen merkityksellistä roolia esimerkiksi ilmastotyössä, teollisuuden energiatehokkuuden kehittämisessä sekä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuissa.

– Kehitämme vaikutusmahdollisuuksiamme nyt erityisesti ammatillisten oppilaitosten suuntaan, jotta valmistuvilla uusilla osaajilla olisi entistä paremmat valmiudet työssäoppimiseen. Tämä työ jatkuu, Leskinen lupaa.

Lisätietoja:
Lauri Leskinen
johtava asiantuntija
Teknisen Kaupan Liitto
lauri.leskinen@tekninen.fi
p. 044 091 1067

Jalankulun ja pyöräilyn väylä Vehniän eritasoliittymän ja Alasentien risteyksen välillä
otetaan käyttöön perjantaina 29. lokakuuta puolen päivän aikaan.

Avattava väylä kulkee Vehniän eritasoliittymästä Alapohjantien ja Jokihaarantien viertä Alasentien risteykseen. Autoliikenteen osalta kyseinen väli pysyy suljettuna siihen asti, että Vehniän eritasoliittymä avataan ajoneuvoliikenteelle moottoritien liikenteelle avaamisen yhteydessä, kesäkuuhun 2022 mennessä.

– Näin joudutaan menettelemään, jotta Vehniän liikenteen liittyminen turvallisesti rinnakkaistien liikenteeseen olisi mahdollista. Mikäli ajankohta muuttuu, siitä tiedotetaan erikseen, Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskanen kertoo.

Lisätiedot:
Jarmo Niskanen, projektipäällikkö, Väylävirasto, puh. 0295 34 3127, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Jaakko Taipale, työpäällikkö, Destia Oy, puh. 040 350 1539, jaakko.taipale@destia.fi

Seuraa hanketta:
https://vayla.fi/vt4-kirri-tikkakoski
www.facebook.com/vt4kirritikkakoski

Kirri–Tikkakoski -hankkeen tavoitteena on valtatien 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri–Tikkakoski Jyväskylä ja Vehniä Laukaa. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuus, tasalaatuiset ajo-olosuhteet, matka-aikojen ennakoitavuus sekä kuljetusten toimintavarmuus. Moottoritie ja poikittaiset väylät valmistuvat ja otetaan liikenteelle kesäkuuhun 2022 mennessä.

Telian ja DNA:n yhteisesti omistama yhtiö Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut vuodesta 2015 alkaen matkaviestinverkkoa Itä- ja Pohjois-Suomeen, ja tammikuussa 2021 Telia ja DNA sopivat verkonrakennusyhteistyön laajentamisesta. Verkon laajentaminen käynnistyi kesäkuussa 2021 Pieksämäeltä ja jatkuu nyt marras–joulukuussa Oulussa. Uuden 5G-verkon myötä myös alueen 4G-verkon kapasiteetti moninkertaistuu.

Uuden 5G-verkon myötä Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden mobiililaajakaista- ja puhepalveluiden kuuluvuusalue kasvaa ja laajakaistan siirtonopeudet sekä palvelutaso paranevat.

Telian ja DNA:n taajuuksien yhteiskäyttö ja suurempi tukiasemapaikkojen määrä mahdollistavat kasvavalla alueella suuremmat tiedonsiirtonopeudet 5G- ja 4G-verkoissa kuin yhden operaattorin verkossa.

Marraskuussa rakentaminen alkaa seuraavilla alueilla:

• Etu-Löytty, Heinäpää, Intiö, Kasarminranta, keskusta, Kuusiluoto, Leveri, Limingantulli, Myllytulli, Nuottasaari, Taka-Löytty, Vaara ja Vanhatulli

Marras-joulukuussa rakentaminen jatkuu seuraavilla alueilla:

• Hiironen, Höyhtyä, Karjasilta, Kastelli, Kaukovainio, Knuutilankangas, Kontinkangas, Kurkelanranta, Limingantulli, Lintula, Lämsänjärvi, Mäntylä, Nokela, Nuottasaari, Oritkari, Oulunsuu, Peltola, Raksila ja Äimärautio

Rakentaminen Oulun alueella aloitetaan 4. marraskuuta ja koko alueen tukiasemavaihtojen on tarkoitus valmistua 23. joulukuuta 2021.

Tukiasemien vaihtoon liittyvistä töistä saattaa aiheutua enimmillään työpäivän mittaisia paikallisia palvelukatkoksia DNA:n ja Telian matkaviestinpalveluihin. Lisäksi työn alla olevalla alueella saattaa esiintyä palvelunlaadun heikkenemistä muutaman päivän ajan, kunnes kaikki tukiasemat on saatu päivitettyä. Palveluhäiriöt pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman lyhyinä, jotta ne aiheuttavat asukkaille ja yritystoiminnalle mahdollisimman vähän haittaa.

Uuden verkon 5G- ja 4G-kapasiteetti on moninkertainen vanhaan verkkoon nähden, ja palvelutaso paranee myös 4G-päätelaitteilla.

5G:n hyödyt pähkinänkuoressa:

• Luotettavuus: Luotettavampi ja toimintavarmempi kuin olemassa olevat verkot.
• Nopeus: Jopa yli gigan nopeudet.
• Laatu: Suoratoistopalveluiden, videoiden ja TV-ohjelmien parempi laatu ja pätkimättömyys.
• Miellyttävä käyttökokemus: Esimerkiksi etätyöt ja pelaaminen onnistuvat paremmin, kun viiveitä on vähemmän ja sovellukset reagoivat välittömästi.

700 MHz:n taajuusalueille rakennettavat verkot voivat aiheuttaa häiriöitä pienelle osalle antenni-TV-talouksista. Lisätietoa aiheesta täällä: https://taajuustalkoot.fi/

Kuva: vaaleampi vihreä väri kuvaa normaalia 4G/5G-peruspeittoa, ja tummempi vihreä erityisen nopeaa, 3.5 GHz -taajuudella toimivaa 5G-verkkoa.  Vaaleamman vihreällä alueella uusi verkko otetaan ensin käyttöön aiempaa parempana 4G -verkkona, ja 5G -osuus aktivoidaan hieman myöhemmin, arviolta vuoden 2022 alkupuolella.

Lisätietoja:

Telian viestintä, puh. 02040 54000, communications-fi@telia.fi

Suomen Yhteisverkko

Suomen Yhteisverkko on DNA Oyj:n ja Telia Finland Oyj:n vuonna 2014 perustama yhteinen verkkoyhtiö, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää matkaviestinverkkoa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.