Unga finländare ger välfärdssamhället starkare stöd än vad äldre åldersgrupper gör. 18–29-åringarna tror oftare än andra att de centrala institutionerna kan ta medborgarnas behov i beaktande också i framtidens stora omvälvningar. Undersökningen stärker inte uppfattningen om att unga skulle vara särskilt kritiska till eller besvikna på välfärdssamhället, snarare är budskapet det motsatta.

Finländarna litar framför allt på familjen, vetenskapen och forskningen, polisen, Försvarsmakten och skolsystemet. Svagast är förtroendet för det politiska beslutsfattandet, media och kyrkan.

Alla befolkningsgrupper litar inte lika mycket på institutionerna. Personer med god utkomst och hög utbildning har i allmänhet större förtroende för samhällets institutioner än andra. Låginkomsttagare, personer med lägre utbildning och sannfinländarnas anhängare litar mindre på institutionerna. De upplever också att institutionerna mer sällan verkar för människornas bästa. Unga har positivare inställning till institutionerna än andra grupper.

Finländarna upplever att socialskyddet och medias samhälleliga betydelse har ökat och att kommunens och kyrkans betydelse har minskat.

Resultaten framgår av rapporten ”Förtroende i luften, men hur mycket? En undersökning om förtroendet för samhällets institutioner hos olika generationer”. I studien granskas familjen, kommunen, kyrkan, medborgarorganisationerna, socialskyddet, pensionssystemet, det politiska beslutsfattandet, media samt vetenskapen och forskningen.

Undersökningen har gjorts av E2 Forskning, Arbetet har fått stöd av Finlands Kommunförbund, Sitra och Arbetspensionsförsäkrarna TELA rf. Undersökningen baserar sig på material som insamlats genom enkäter och intervjuer under coronatiden (10/2020–3/2021).

Familjen håller ställningen, men man har nog av motsättningar

Finländarna litar mera på familjeinstitutionen än på de övriga institutioner som granskades. Att familjen har en central ställning visas av att förtroendet till familjen är starkt oberoende av de svarandes ålder, boningsort eller utbildningsbakgrund. Familjen har behållit sin ställning trots att familjebegreppet idag är mångsidigare än förut.

Både unga och medelålders är oavsett sin utbildningsbakgrund trötta på de offentliga stridigheterna och motsättningarna. Man är bekymrad över polariseringen.

- De intervjuade ungas och medelålders beskrivningar av samhällsatmosfären upplevdes av forskarna som starkt berörande. Finländare med olika bakgrund beskrev spontant hur polariseringen splittrar Finland, berättar programdirektör Jenni Simonen från E2 Forskning.

- Undersökningen visar att låginkomsttagare har en negativare inställning till institutionerna än andra och genomgående litar mindre på olika institutioner än vad personer med bättre utkomst gör. Det är på sin plats att fundera över, när misstroende är ett tecken på sund demokrati och när det är ett tecken på stora problem i samhället och vad man då måste vara beredd på, reflekterar äldre rådgivare Jouni Backman vid Sitra.

Få tror på institutionernas rättvisa och förmåga att förnya sig

De centrala institutionerna anses vara viktiga för finländarnas välfärd, men tilltron till deras förmåga att förnya sig och till deras rättvisa är svag. Endast omkring en tredjedel av finländarna tror att välfärdssamhällets centrala institutioner förmår ta medborgarnas behov väl i beaktande i framtidens stora förändringar.

Vetenskapen och forskningen skiljer sig klart från de andra institutionerna. Två tredjedelar av finländarna anser att vetenskap och forskning bidrar till ökad jämlikhet och trygghet, och tre fjärdedelar anser att de har förmåga att förnya sig. Dessutom anser ca 40 procent att vetenskap och forskning stärker samhörigheten. Finländarna uppskattar vetenskap och forskning, oberoende av deras utbildningsnivå och livssituation.

Också bedömningarna av rättvisan är avslöjande: vetenskapen och forskningen och medborgarorganisationerna är de enda av de granskade institutionerna som över hälften av finländarna anser vara rättvisa.

Under 30 procent av finländarna förknippar kyrkan, Fpa, det politiska beslutsfattandet eller arbetspensionsförsäkrarna med förnyelseförmåga.

- Befolkningens åldrande och den försämrade försörjningskvoten framkallar oro över pensionssystemets bärförmåga. Dessa teman har också varit mycket synliga i den offentliga debatten. Det finns stora skillnader i fråga om förtroendet för pensionssystemet mellan olika åldersgrupper, men i alla åldersgrupper anses pensionsskyddet vara betydelsefullt med tanke på välfärden. Också arbetspensionsförsäkrarna betraktas som en trygghetsskapande instans, kommenterar Telas verkställande direktör Suvi-Anne Siimes.

- Många institutioner betraktas som oförmögna att förnya sig. De unga förhåller sig ändå positivare till många institutioner än de äldre. Det är fint att det utvecklingsarbete på lokalnivå som står närmast medborgarna ger resultat. Majoriteten av ungdomarna upplever att deras hemkommun är rättvis och har förnyelseförmåga, funderar Sini Sallinen, utvecklingschef på Finlands kommunförbund.

Coronatidens restriktioner godkänns, kritik för bristande konsekvens

I undersökningen utreddes också inställningen till åtgärderna under coronatiden. Majoriteten (70 %) av medborgarna prioriterar det gemensamma bästa och säkerheten framför individens frihet och understöder begränsningsåtgärderna. I intervjuerna bedömdes, att individens starka rättigheter i Finland har försvårat de lösningar som varit nödvändiga under coronatiden. Restriktionerna upplevs inte i sig som problematiska, utan kritiken riktas till inkonsekvensen i riktlinjerna och till det långsamma beslutsfattandet.

***********************

Om undersökningen

Förtroende i luften, men hur mycket? - rapporten baserar sig på två material: en enkät som besvarades av 4 101personer (ett representativt sampel av den vuxna befolkningen i Finlands fastland, materialet insamlat med en webbpanel 27.10.–3.11.2020) samt gruppintervjuer med unga (25–29 år gamla) och medelålders (50–55 år gamla), där sammanlagt 41 personer deltog. Intervjuerna gjordes i mars: 2021.

Undersökningen har gjorts av E2 Forskning, Den har skrivits av forskarna vid E2 Forskning, PD Jenni Simonen, Pol.mag. Aino Heikkilä, PD Ville Pitkänen samt PD Jussi Westinen (som övergått till andra uppgifter 17.9.2021).

I finansieringen av undersökningen har deltagit Finlands Kommunförbund, Sitra och Arbetspensionsförsäkrarna TELA rf.

”Förtroende i luften, men hur mycket? En undersökning om förtroendet för samhällets institutioner hos olika generationer” offentliggörs 27.9.2021 kl. 12.30 i Helsingfors Musikhus.

Rapporten kan laddas ner på adressen https://bit.ly/3ADRsVP.

Undersökningen är en del av projekthelheten Generationernas bekymmer och styrkor, som genomförs åren 2020–2022 genom tre undersökningar om hur unga och medelålders tänker. Förutom institutioner och förtroende granskas finländarnas attityder till arbetslivet och deras syn på ett gott liv.

Ytterligare information om undersökningen:

Jenni Simonen
PD, programdirektör (ansvarig forskare för projektet)
E2 Forskning
050 346 5021
jenni.simonen@e2.fi

Ville Pitkänen
PD, äldre forskare
E2 Forskning
040 777 0869
ville.pitkanen@e2.fi

Eksote on avannut sähköisen ajanvarauksen kolmatta koronarokotusta varten (www.kanta.fi/omakanta).

Kolmanteen koronarokotukseen ovat oikeutettuja ovat henkilöt, jotka ovat saaneet ensimmäisen ja toisen koronarokotuksen alle kuuden viikon (= 3–5 viikkoa) välein

• jos rokotuksesta on kulunut aikaa vähintään 6 kk (26 viikkoa) 
• voimakkaasti immuunipuutteisia, jos 2- rokotuksesta on kulunut vähintään 2 kk (60 päivää).
  
  

Voit myös varata ajan puhelimitse numerosta 05 352 2355 tai voit tulla rokotukseen ilman ajanvarausta Imatran ToriGalleriaan ma-pe klo 13-16 ja Lappeenrannan IsoKristiinaan ma-pe klo 9-14.30.

Voimakkaasti immuunipuutteiseksi katsotaan seuraavat ryhmät: 

• Elinsiirto
• Kantasolusiirto
• Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
• Immunosuppressiivinen syöpähoito
• Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
• Dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
• Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
• Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila

(THL voimakkaasti immuunipuutteiset)

Lisätietoa medialle:
Sari Kuitto, Eksoten rokotuksista vastaava hoitaja, p. 044 791 5854, sari.kuitto@eksote.fi

Lidlin etusovellus on kerännyt jo yli miljoona latausta. Etuohjelmaa testataan ja kehitetään jatkuvasti, jotta palvelut olisivat yhä parempia. Nyt Lidl Plus tulee tarjoamaan lisää kumppaneiden digitaalisia palveluita, kuten Telian digitaalisen Dot-liittymän, Nextoryn äänikirjapalvelun sekä MySafetyn vakuutusturvaa verkossa tapahtuvaa kiusaamista ja loukkauksia vastaan.  

-    Olemme halunneet tuoda Lidl Plus -etuohjelmaan sellaisia palveluita, jotka ovat kiinni tässä ajassa. Maailma muuttuu, mikä tarkoittaa uusien digitaalisten palvelujen tuloa markkinoille. Lidlin digitaalinen etuohjelma on otettu vastaan innokkaasti, joten nämä palvelut on suunnattu erityisesti Lidl Plus -asiakkaita silmällä pitäen, kertoo Lidlin digitaalisten palveluiden kehityksestä vastaava Jussi Hulkko.

Lidl Plus -etuohjelman ensimmäiset kumppaneiden tarjoamat edut saapuivat jo aiemmin kesällä, kun mukaan tulivat Kotimaan Energia sekä BookBeat. Tulokset ja kokemukset kesällä julkaistuista ensimmäisistä eduista eri palveluihin olivat hyviä. 

-    Asiakkaat ovat ottaneet hyvin vastaan Lidl Plus -sovelluksen tarjoamat lisäpalvelut, jotka saa helposti samasta sovelluksesta. Kumppaneiden tarjoamia palveluita tulee tulevaisuudessa lisää, avaa Hulkko. 

Paperinen kuitti jää historiaan sitä haluaville

Tulevana torstaina aktivoituu myös Lidl Plus -sovelluksen pitkään toivottu ominaisuus, joka mahdollistaa paperikuitista luopumisen niille asiakkaille, jotka haluavat ostoksistaan vain digikuitin. Valinta tehdään Lidl Plus -kortin yhteydessä eli asiakkaan tarvitsee vain avata Lidl Plus -kortti sovelluksesta ja asettaa ”haluan vain digikuitin” -ominaisuus aktiiviseksi. Kun valinta on tehty ja ominaisuus on aktiivinen, ei paperinen kuitti enää tulostu, kun kortti skannataan. Kassalla myyjä saa ilmoituksen, ettei kuitti tulostu ja paperia säästyy. 

-    Tulostetuista kassakuiteista tulee vuosittain kymmeniä tuhansia rullia kuittipaperia, joka heitetään hukkaan. Lidlissä panostetaan nyt vahvasti vastuullisuuteen ja mahdollistetaan myös asiakkaille paperiton asiointi kassalla. Digikuitti on yhtä pätevä kuin paperinen kuitti ja se löytyy aina Lidl Plus -sovelluksesta. Kuitti toimii tarvittaessa myös takuukuittina, joten siitäkään ei tarvitse huolestua, kertoo Noora Kiljunen, Lidl Plus -tiimin vetäjä.

”Haluan vain digikuitin” -valinta tarvitsee tehdä vain kerran tulevia ostoskertoja varten ja se pysyy aktiivisena siihen asti kunnes asiakas päättää ottaa valinnan pois päältä. 

Lisätietoja:
Sanna Mämmi, viestintäasiantuntija, Lidlin viestintä
media@lidl.fi

Höstens stora landsbygdsdiskussion öppnas på tisdag den 28 september kl. 9.00. Det virtuellt och multilokalt arrangerade Landsbygdsparlamentet höjer upp landsbygdsdiskussionen. Huvuddiskussionerna sänds live från Kurikan Kampus i Södra Österbotten. Konstruktiva dialoger förs om närskolornas framtid, landsbygdens digitalisering och koldioxidsmart landsbygd. Diskussionerna börjar på tisdag med frågan ”är en modern landsbygd en omöjlig tanke?”. 

Evenemanget lotsas av det magnifika värdparet Inari Fernández och Christoffer Strandberg. De gästas under tre dagar av landsbygdens unga, företagare, utvecklare, sakkunniga, forskare samt beslutsfattare från olika delar av Finland. I evenemangets öppningsdiskussion deltar jord- och skogsbruksminister Jari Leppä på distans och på plats deltar Södra Österbottens landskapsdirektör Asko Peltola samt Kurikkas stadsdirektör Anna-Kaisa Pusa.

Programmet gästas bland annat av futuristen och fackboksförfattaren Perttu Pölönen, kreativa direktören Jani Halme och direktör och forskarprofessor Anna Rotkirch från Institutet för befolkningsforskning.

I diskussionerna deltar även flertalet personer som själva förverkligat framgångssagor på landsbygden. Bland annat distillerichef för Kyrö Distillery, Miko Heinilä, Timo Keski-Kasari, vd för Juustoportti Oy, Thomas Snellman, grundare av REKO-verksamheten samt Pirjo Pystykoski-Sopanen, vd för Lennol Oy.

Politik är oundvikligt och på torsdag kommer landsbygdens unga och beslutsfattare att mötas i en gemensam dialog där ungas röster lyfts upp och till centrum av beslutsfattandet. I diskussionen deltar riksdagsledamöter och förtroendevalda från riksdagspartier, ungdomsrepresentanter för landsbygdspolitiska rådet samt medlemmar från Landsbygdens unga som framtidsaktörer –arbetsgruppen (på finska Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmä). Senare under dagen kommer Landsbygdspolitikens runda bords diskussion att äga rum med bland andra forskningsprofessor Hilkka Vihinen från Naturresursinstitutet, professor Anssi Joutsiniemi från Aalto-universitetet och jord- och skogsbruksministeriets kanslichef Jaana Husu-Kallio.

Gemenskap i förändring, smart anpassning, frågor gällande generationsväxlingar och ägarbyten samt hållbar framtid – hur man lokalt kan reagera i fråga om klimatförändringen samt vad vi kan lära oss från företagsvärlden i fråga om hållbara lösningar lyfts även upp på tapeten. Huvuddiskussionerna sänds live på evenemangets webbsida.

Evenemanget omfattar ett brett utbud av virtuella verkstäder och informationssnuttar som förverkligas på det virtuella Partnerskapstorget, evenemangets egen mässavdelning. Bekanta dig med det omfattande programmet på evenemangets webbsida. Man kan anmäla sig till det virtuella evenemanget under hela den tiden som evenemanget pågår. Anmälan sker på evenemangets webbsida.  

Alla är välkomna att delta, finna nya insikter, ny kunskap, nya kontakter, glädje och inspiration. Det finns även möjlighet att lära sig några nya danssteg!

Evenemangets huvudarrangörer är landsbygdspolitiska rådet (MANE), Kurikka stad, Leader Suupohja ry, landsbygdsnätverket, Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK samt Finlands Byar r.f.

För mer information: 

Antonia Husberg, 029 516 2033, antonia.husberg@gov.fi
Laura Latvakoski, 029 516 2054, laura.latvakoski@gov.fi 

Yhteisöjen avustushaku alkaa 1.10. ja jatkuu 2.11. saakka. Viime vuoden tapaan toiminta-avustushakuun sisältyvät eri taiteenalojen toiminta-avustukset sekä residenssiavustukset. 

Taiken määrärahoihin on tulossa keskimäärin 15 prosentin leikkauksia. Alustavan tiedon mukaan leikkaukset koskevat lähes kaikkia rahapelitoiminnan tuotoista Taikelle osoitettuja määrärahoja. Esimerkiksi kulttuurilehtien erityisavustuksiin jaettava summa laskee merkittävästi viimevuotisesta.

Kolmivuotiset toiminta-avustukset kaikille taiteenaloille

Tänä syksynä eri taiteenalojen yhteisöt voivat hakea kolmivuotista toiminta-avustusta. Edellisen kerran Taike jakoi monivuotisia avustuksia kolme vuotta sitten, mutta silloin haku oli rajattu esittäviin taiteisiin, sillä avustukset olivat osa esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistusta.

Kolmivuotisen toiminta-avustuksen suuruus on vähintään 50 000 euroa vuosittain. Avustuksella edistetään yhteisön pitkäjänteistä kehittämistä, minkä vuoksi hakijan tulee liittää hakemukseensa toimintaa ja taloutta koskeva suunnitelma kolmelle tulevalle vuodelle. 

Kolmivuotista avustusta hakevan yhteisön talouden tulee olla vankalla pohjalla. Taiken toiminta-avustuksella yhteisö voi kattaa enintään 60 prosenttia toiminnan hyväksyttävistä kustannuksista, mikä tarkoittaa, että avustuksen hakijan omarahoitusosuuden on oltava vähintään 40 prosenttia.

Hakemusten arvioinnissa huomioidaan myös toiminnan volyymi. Yhteisön liikevaihdon eli toiminnan toteutuneiden tuottojen tulee kolmelta edelliseltä vuodelta olla keskimäärin 100 000 euroa tai enemmän vuodessa. 

Hakuaika 2.11. saakka

Hakuilmoitukset julkaistaan Taiken verkkosivuilla 1.10. mennessä. Hakuilmoitus tulee lukea huolella ennen hakemuksen tekemistä. Taiken verkkosivuilta voi katsoa, minkälaisia hankkeita ja minkälaista toimintaa Taike on rahoittanut aikaisempina vuosina: Myönnetyt apurahat ja avustukset

Hakemus liitteineen tulee lähettää Taikeen hakuaikana. Yhteisöille tarkoitettujen avustusten hakuaika päättyy tiistaina 2.11. klo 16.00.

Infotilaisuudet hakijoille 6.10.

Taike järjestää keskiviikkona 6.10. hakijoille kaksi infotilaisuutta verkossa: klo 10 Taiken avustukset yhteisöille ja klo 13 Taiken apurahat taiteilijoille ja työryhmille. 

Lisätietoja:
Taiken asiakaspalvelu asiakaspalvelu@taike.fi, p. 0295 330 700.
Puhelinpalvelu ja chat-asiakaspalvelu ma–to klo 10–13.

Hakuajat syksy 2021

Avustukset 

•    Avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan 1.10.–2.11.
•    Avustukset saavutettavuuden, osallistumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen 1.10.–2.11.
•    Erityisavustukset 1.10.–2.11.
•    Erityisavustukset kulttuurilehdille 1.10.–2.11.
•    Festivaaliavustukset 1.10.–2.11.
•    Lastenkulttuurin erityisavustukset 1.10.–2.11.
•    Toiminta-avustukset 1.10.–2.11.

"Sinä olet tärkeä!" Haluaisitko kertoa nämä sanat rovaniemeläiselle ikäihmiselle? Tee kortti, piirustus tai kirje ikäihmiselle ja tuo se palvelupiste Osviittaan 1.10. mennessä. Jaamme tuotokset palvelutalojen ja kotipalvelun asiakkaille Vanhusten viikolla 3.-10.10.2021.

Rovaniemen kaupunki kutsuu kaikki asukkaat mukaan talkoisiin, jossa muistetaan ikäihmisiä postikorteilla. Korttien lisäksi talkoissa kerätään ikäihmisille jaettavaksi myös piirustuksia ja kirjeitä. Kaikki talkoissa tehdyt tuotokset jaetaan kaupungin palvelutalojen ja kotipalvelujen asiakkaille Vanhusten viikolla 3.-10.10.2021.

Talkoisiin osallistuvat myös kaupungin varhaiskasvatusyksiköt, joissa lapset tekevät kortteja ja piirustuksia ikäihmisille jaettavaksi.

Ajatus korttitalkoista sai alkunsa kuntalaisen tekemästä ehdotuksesta 100 Tekoa -kampanjassa, jossa etsittiin tekoja Rovaniemen viihtyisyyden kehittämiseksi.

Näin voit osallistua

Tee kortti, piirustus tai kirje ikäihmiselle ja tuo se palvelupiste Osviittaan 1.10. mennessä. Haasta mukaan myös ystäväsi, harrastuporukkasi tai työyhteisösi.

Voit myös lähettää kortin omalle ikääntyneelle läheisellesi. Ota kuva kortista ja jaa se tervehdyksesi kera sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #Rovaniemi ja #100Tekoa.

lisätietoja:

Päivi Pihlaja, varhaiskasvatuksen TVT-suunnittelija, Rovaniemen kaupunki, paivi.pihlaja@rovaniemi.fi, p. 0406722666

Teerikallion päiväkodin Hippiäiset-ryhmä vie lasten tekemät kortit ja piirustukset Jokkakallion palvelutaloon 7.10. klo 10 ja 14.10. klo 10. Lisätietoja tervehdyshetkestä ja juttupyynnöt: varhaiskasvatuksen opettajat Liisa Heiskari, liisa.heiskari@rovaniemi.fi, p. 050 3151416.

Vuonna 2020 vainajanetsintäryhmä Kelsinkäinen teki Savukoskella Lattunan suunnalta myöhäisrautakauteen (800–1200 jkr.) ajoittuvan löydön. Tuolloin he välittömästi lopettivat kaivamisen, jättivät esineet sijoilleen, ja ottivat yhteyttä Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuuselaan. Paikka tutkittiin vielä saman vuoden aikana Museoviraston koekaivausryhmän toimesta ja polttohaudaksi osoittautunut kohde saatiin dokumentoitua ehjänä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Tämä on esimerkki siitä, miten löytäjien kuuluu toimia. Valitettavasti vuotta myöhemmin samalla alueella liikkunut toinen ryhmä ei tehnyt näin.

Vuonna 2021 metallinilmaisimin liikkeellä ollut ryhmä nosti ylös useita esineitä – rautaisen padan sangan, pronssiketjua, pronssisen hevosriipuksen, rautaisen veitsen ja nuolenkärjen sekä tulusraudan ja suuren rautaisen koukun. Lapin maakuntamuseon arkeologi tarkasti kohteen elokuussa 2021 ja löysi kajotusta maasta hiekan seasta vielä pronssisen linturiipuksen ja toisen lasihelmen puolikkaan (kuva). Kaikki esineet voidaan ajoittaa myöhäisrautakauteen. Osoittautui, että ryhmän suorittama esineiden nosto maaperästä oli aiheuttanut kohteelle korvaamattoman vahingon, mikä selvisi elo-syyskuussa, kun Museoviraston koekaivausryhmä Lapin maakuntamuseon toimeksiannosta saapui tutkimaan löytöpaikkaa.

Arkeologi Esa Mikkolalle, Museoviraston koekaivausryhmän johtajalle, paikka oli jo tuttu koska hän oli tutkimassa myös vuoden 2020 polttohautaa. Tuolloin hän oli mielissään, kuinka ammattimaisesti vuoden 2020 löydön tehnyt ryhmä oli toiminut. Tällä kertaa tunnelma oli toinen. Kun maa avattiin vastaan tuli näky, joka oli sekä ihmetystä että vihastusta herättävä. Silmien eteen avautui kaksi punamultahautaa, joiden ei nykytietämän mukaan pitäisi olla rautakautinen vaan tiukasti kivikautinen hautatyyppi, mutta esinelöydöt viittasivat muuhun. Ja siinä vaiheessa ihmetys muuttui vihastukseksi – hautaesineistö oli kokonaisuudessaan joko poissa tai häiriintyneessä kontekstissa.

”Esineiden yhteyttä hautoihin ei voida varmasti osoittaa.” Mikkola sanoo hammasta purren. ”Kaivauksessa teimme vielä löytöjä, mutta yksikään ei ollut enää häiriintymättömässä kontekstissa niin, että niiden yhteys hautoihin olisi täysin kiistatonta. Teemme vielä analyysejä ja pyrimme rekonstruoimaan löytöyhteyksiä niin paljon kuin voimme. Onhan se todennäköistä, että haudat todella ovat rautakautisia punamultahautoja, mutta jos kokonaisuus olisi ollut koskematon, voisimme nyt kenties hyvillä mielin puhua jo sensaatiosta.” Mikkola huokaa.

Lapin maakuntamuseon arkeologi Jari-Matti Kuusela ei ole Mikkolaa iloisemmalla tuulella. ”Tämä on aivan liian yleistä. Ihmiset ’vähän innostuvat’ ja sitten kaikki revitään ylös pysähtymättä hetkeksikään tuumaamaan miten asiassa oikeasti pitäisi toimia. Harvassa näyttävät olevan ne, jotka osoittavat tarvittavaa mielenmalttia. Se, että ei tarkoiteta pahaa, ei saa muodostua tekosyyksi sille, että muinaisesineet kaivetaan ylös ilman ajatuksen häivää. Tässä maassa harrastajalle kuuluu vastuu selvittää, miten toimitaan ja jos ei tiedä niin ottaa selvää. Eihän metsästämäänkään lähdetä niin, että pyssy olalle ja ammutaan kaikkea mikä liikkuu. Eli kysy neuvoja jos et tiedä miten pitää toimia, ja vaikka tiedätkin, niin kysy silti. Sen vuoksi alueellisissa vastuumuseoissa istuu verovaroilla palkattuja arkeologeja.” 

Kuuselaa harmittaa toisestakin syystä – alue, jolta löytö tehtiin, oli jo tutkassa. ”Tarkoitus oli mennä sinne viime vuoden löydön tehneen porukan kanssa tekemään systemaattista inventointia, koska tutina oli, että sieltä voisi vielä löytyä jotakin. Tämä vuosi oli valitettavasti niin kiireinen, että jouduin siirtämään suunnitelmia ensi vuoden puolelle ja sittenpä kävi tämä tapaus.” Kuusela puuskahtaa.

Todennäköisyys sille, että haudat olisivat löytyneet hallitussa tutkimustilanteessa arkeologin valvovan silmän alla olisi ollut siis suuri. Silloin olisi kenties voitu puhua siitä sensaatiosta.

Lisätietoja: 

Arkeologi
Jari-Matti Kuusela
Lapin maakuntamuseo
p. 040 573 1951
jari-matti.kuusela@rovaniemi.fi 

Tutkija
Esa Mikkola
Museovirasto
p. 029 533 6261
esa.mikkola@museovirasto.fi 

Infolaatikko: 

Punamultahaudat ovat ruumishautoja, joiden käytön on tähän asti uskottu rajoittuvan kivikauteen (n. 8850–1700 eKr.). Mikäli Savukosken hautojen ajoitus voidaan osoittaa olevan myöhäisrautakautinen, ovat kyseessä tiettävästi ensimmäiset ei-kivikautiset punamultahautaukset todennäköisesti koko Euroopassa.

Muinaismuistolaki (295/1963) rauhoittaa automaattisesti kaikki kiinteät muinaisjäännökset. Mikäli maata kaivaessa tehdään löytö, jota on syytä olettaa vanhaksi, edellyttää muinaismuistolain 14 ja 16 § kaivamisen välitöntä lopettamista paikalla ja yhteydenottoa asiaankuuluvaan viranomaiseen (Museovirasto tai alueellinen vastuumuseo).

***

Kuva löydöistä on ladattavissa (27.9.–3.10. välisenä aikana) täältä (myös tiedotteen liitteenä ePressissä): https://drive.google.com/file/d/1pblXJ_Ke9fEqM1_qmVksY0n0ig8UFUdE/view?usp=sharing

Myönnetään lupa käyttää kuvaa asiaan liittyvässä uutisoinnissa.
Kuva: Karoliina Paatos, Lapin maakuntamuseo.

Kesän aukioloajat jatkuvat Kelan palvelupisteessä Seinäjoella

Kesällä kokeiltuja aukioloaikoja on päätetty jatkaa Kelan palvelupisteessä Seinäjoella. Taustalla on muutos Kelan asiakkaiden asioinnissa.

Kelan palvelupiste Seinäjoella (Kalevankatu 17 A) on 1.10.2021 alkaen avoinna ma–pe klo 12–16.

Aktiivisella paikallisella kumppaniyhteistyöllä Kela auttaa asiakkaita, joilla on paljon tuen tarvetta, haasteellinen elämäntilanne tai joille asiointi verkossa tai puhelimessa tuottaa vaikeuksia. Seinäjoella tehdään yhteistyötä mm. Talousneuvolan, Ohjaamon ja Työllisyyden kuntakokeilun kanssa.

Kelan asiakkaiden asiointi on muuttunut merkittävästi

Kelan palvelupisteiden kävijämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Seinäjoen palvelupisteessä asioitiin 1.1.–31.8.2021 keskimäärin 275 kertaa viikossa ja vastaavana ajanjaksona vuonna 2020 369 kertaa.

Samaan aikaan verkkoasioinnin ja puhelinpalvelun suosio kasvaa. Etelä-Pohjanmaalla noin 73 % hakemuksista on kuluvana vuonna tehty verkossa. Asiakkaat soittivat noin 15 000 puhelua, mikä on lähes kolmikertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös puhelinajanvarausten määrä kasvoi. Kelan tekemissä kyselyissä asiakkaat ovat kiittäneet puhelimessa saamaansa palvelua.

Useimmat Kela-asiat voi hoitaa verkossa. Kelan puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Puhelinpalvelussa on tarjolla rajattu määrä takaisinsoittopalvelua saman päivän aikana. Jos asia ei ole akuutti, puhelinpalveluun voi varata ajan verkossa tai soittamalla. Kun Kelan työntekijä soittaa, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään.

Lisää tietoa asiakkaille

• Kelan asiointipalvelu OmaKela
• Kelan puhelinpalvelu
• Varaa aika puhelinpalveluun
• Palvelupisteiden aukioloajat ja yhteystiedot

Lisää tietoa medialle

• Ryhmäpäällikkö Merja Ala-Ikkelä, merja.ala-ikkela@kela.fi, puh. 0206355427

Pohjolan Voima Oyj Stock Exchange Release 27 September 2021

Pohjolan Voima Oyj's Board of Directors proposes to the Extraordinary General Meeting the reduction of the share capital by EUR 359 249,42

The Board of Directors of Pohjolan Voima Oyj (“the Company”) proposes to the Extraordinary General Meeting on 25 October 2021 that the share capital of the Company shall be reduced by EUR 359 249,42 in order to acquire the Company’s series G10 shares from Metsä Board Oyj. The series G10 shares would be nullified after they have come into the possession of the Company.

According to the Board of Director’s proposal the Company will acquire, in a proportion other than that of the shares held by the shareholders, all the series G10 shares (213 600 shares in total) from their current owner Metsä Board Oyj. The shares entitle the Company, according to its ownership, to the power generated by the power plants of Hämeenkyrön Voima Oy. The directed acquisition is related to the sale of shares of Hämeenkyrön Voima Oy, owned by the Company, to Metsä Board Oyj. The Company owns 84 percent of Hämeenkyrön Voima Oy. The transfer of the ownership of Hämeenkyrön Voima Oy directly to the shareholder of the Company’s series G10 shares and the directed acquisition of the series G10 shares by the Company, are in this situation appropriate measures for the proper functioning of the Company. The directed acquisition of the series G10 shares will be realized at market value. Thus, according to the Board of Directors’ conception, it neither violates the equality of the Company’s shareholders nor creates unfair advantage at the expense of the Company or another shareholder. On this basis, there is a weighty financial reason for the directed acquisition, as set out in section 6 of Chapter 15 of the Limited Liability Companies Act.

The execution of the Board of Directors’ proposal requires that the Extraordinary General Meeting also approves the Board of Directors’ proposal related to the sale of the shares of Hämeenkyrön Voima Oy. Furthermore, in connection with the arrangement, it is proposed that a return of capital EUR 11 602 350,58 from the reserve for invested unrestricted equity shall be approved.

Distribution:

Nasdaq Helsinki

www.pohjolanvoima.fi

Further enquiries:

CFO Minna Laakso, Pohjolan Voima Oyj, +358 40 506 0802, minna.laakso@pvo.fi

Pohjolan Voima Oyj pörssitiedote 27.9.2021

Pohjolan Voima Oyj:n hallitus ehdottaa ylimääräiselle yhtiökokoukselle osakepääoman alentamista 359 249,42 eurolla

Pohjolan Voima Oyj:n (”Yhtiö”) hallitus ehdottaa ylimääräiselle yhtiökokoukselle 25.10.2021, että Yhtiön osakepääomaa alennetaan 359 249,42 eurolla Yhtiön G10-osakesarjan osakkeiden hankkimiseksi Metsä Board Oyj:ltä. G10-osakesarjan osakkeet mitätöitäisiin sen jälkeen, kun ne ovat tulleet Yhtiön haltuun.

Hallituksen ehdotuksen mukaan Yhtiö hankkii muuten kuin sen osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön kaikki G10-osakesarjan osakkeet (213 600 kappaletta) nykyiseltä omistajalta Metsä Board Oyj:ltä. Osakkeet oikeuttavat Yhtiön Hämeenkyrön Voima Oy:n omistuksen mukaiseen sen voimalaitoksilla tuotettuun energiaan. Suunnattu hankinta liittyy Yhtiön omistamien Hämeenkyrön Voima Oy:n osakkeiden myyntiin Metsä Board Oyj:lle. Yhtiö omistaa Hämeenkyrön Voima Oy:stä 84 prosenttia. Hämeenkyrön Voima Oy:n omistuksen siirtäminen suoraan Yhtiön G10-osakesarjan osakkeenomistajalle ja G10-osakesarjan osakkeiden suunnattu hankinta Yhtiölle on Yhtiön toiminnan kannalta tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista. G10-osakesarjan osakkeiden suunnattu hankinta toteutetaan käypään hintaan, joten se ei hallituksen käsityksen mukaan loukkaa Yhtiön osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, eikä tuota epäoikeutettua etua Yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Näillä perusteilla suunnatulle hankinnalle on osakeyhtiölain 15 luvun 6 §:n mukainen painava taloudellinen syy.

Hallituksen ehdotuksen täytäntöönpanon edellytyksenä on se, että ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy myös hallituksen ehdotuksen koskien Hämeenkyrön Voima Oy:n osakkeiden myyntiä. Lisäksi järjestelyn yhteydessä ehdotetaan hyväksyttäväksi pääoman palautus 11 602 350,58 euroa Yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki

www.pohjolanvoima.fi

Lisätietoja:

Talous- ja rahoitusjohtaja Minna Laakso, Pohjolan Voima Oyj, puh. 040 5060 802, minna.laakso@pvo.fi

Lujatalo ja Kymenlaakson Kampuskiinteistöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen Kotkansaarelle Kantasatamaan rakennettavasta Kotkan uudesta ammattikorkeakouluhankkeesta, XAMK Kotkan Kampuksesta. Hanke tulee valmistuttuaan täydentämään Kotkan kehittyvää satama-aluetta, jossa on jo ennestään käynnissä useita rakennushankkeita. Hankkeen rakennusteknisten töiden kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa.

Lujatalo urakoi Kotkan uuden ammattikorkeakoulukampuksen Kotkan kehittyvälle ja arkkitehtonisesti tavoitteelliselle kantasatamanalueelle. Kampus rakennetaan Merikeskus Vellamon ja suunnitteilla olevan tapahtumakeskuksen läheisyyteen. Hanke toteutetaan tavoitehintaisena jaettuna urakkana. Hankkeen koko on yli 17 000 neliömetriä.

Rakennuttaja on asettanut hankkeelle tavoitteeksi korkeimman mahdollisen RTS-ympäristöluokituksen hakemisen. Rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytönaikaisessa ylläpidossa huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla ympäristövastuullinen toiminta koko rakennuksen elinkaaren ajalle. RTS-ympäristöluokitus pohjautuu eurooppalaisiin standardeihin ja se sitoo yhteen alan yhteiset hyvät kotimaiset käytännöt, kuten Sisäilmastoluokituksen, M1-luokituksen, rakennusten elinkaarimittarit, Kuivaketju10:n ja Viherkerroin-menetelmän.

Hankkeen on suunnitellut työryhmä Arkkitehdit NRT Oy ja Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Suunnittelun keskiössä ovat energiatehokkuus ja tilojen muuntojoustavuus. Luonnonvaloa tiloihin tuovat suuret lasipinnat ja viherkatto suodattaa UV-säteilyä ja tasaa sisälämpötilaa sekä kesällä että talvella. Katolle rakennetaan myös kattoterassi, josta avautuu näkymät merelle. Poikkeuksellisen pitkä, yli 100 juoksumetriä pitkä, yhteen suuntaan kaatava vesikattolape luo rakennukseen yhtenevän ja näyttävän muodon sekä julkisivun.

Rakenteellisesti merkittävä erityspiirre on myös rakennuksen paikallavalettu, jälkijännitetty runko.

– Hanke on Lujatalon Kaakon yksikölle hyvin merkittävä, olemme iloisia, että pääsemme rakentamaan tätä Kotkallekin merkityksellistä hanketta, sanoo Lujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mikko Seppä. Myös Lujatalon Kotkan työmaahenkilöstö ottaa ilolla vastaan paikallisen rakentamisen hankkeen vuosien toisille paikkakunnille suuntautumisen sijaan, Seppä jatkaa.

– Uuden kampuksen rakennushanke on tärkeä sekä ammattikorkeakoululle että koko Kotkan kaupungille.  Kantasataman uudet tilat muodostavat keskenään kokonaisuuden, jossa osa tiloista on yhteiskäytössä.  Kampuksella ja viereen rakennettavalla tapahtumakeskuksella on mm. yhteinen aulatila sekä ravintola, jota käyttävät myös ammattikorkeakoulun opiskelijat. Uusi kampus tuo Kotkan keskustaan pari tuhatta opiskelijaa kaupunkikuvaa elävöittämään, sanoo Kymenlaakson Kampuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Tero Tallinen.

Rakentaminen aloitetaan syyskuun lopulla ja uusi kampus valmistuu lokakuussa vuonna 2023.

Yhteystiedot
Lujatalo Oy, aluejohtaja Mikko Seppä, mikko.seppa@luja.fi p. 044 585 2688
Kymenlaakson Kampuskiinteistöt Oy, toimitusjohtaja Tero Tallinen, tero.tallinen@xamk.fi p. 044 702 8220

Kuvat: Havainnekuvat hankkeesta

Muusikkojen liiton liittokokous vaatii julkilausumassaan freelancereiden aseman parantamista. Liittokokous järjestettiin 26.–27. syyskuuta 2021 Helsingin G Livelabissa.

Freelancereiden asemaa parannettava viipymättä

Koronapandemia on nostanut esille freelancereiden puutteellisen turvaverkon suomalaisessa yhteiskunnassa, erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alalla. Freelancetyön määrä lisääntyy jatkuvasti, ja lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden on tunnistettava freelancetyötä tekevät ja työn erityispiirteet. Suurin osa ongelmista on ollut tiedossa jo pitkään ennen pandemiaa, mutta kriisiaika on konkreettisesti osoittanut freelancereiden aseman kaipaavan pikaista parannusta. Erityisesti sosiaaliturvaa tulee kehittää viipymättä.

Freelancereilla on oltava mahdollisuus halutessaan toimia työsuhteisesti ja päästä osalliseksi työsuhdeperusteisesta sosiaaliturvasta sekä erityisesti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Vailla työtä olevilla freelancereilla on oltava oikeus palkansaajakassan etuuksiin, minkä sekavat viranomaistulkinnat ovat nyt estäneet. Työsopimuslainsäädännön pakottavuus tulee ottaa huomioon työsuhteen tunnusmerkistön täyttyessä. Myös yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden turvaverkon on oltava jatkossa aukoton. Apurahojen ja tekijänoikeustulojen suhde työttömyysturvaan tulee selkeyttää.

Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.

Helsingissä 27.9.2021
Muusikkojen liiton liittokokous

________________________________

Lisätiedot:

Sanni Kahilainen, viestintäpäällikkö
sanni.kahilainen@muusikkojenliitto.fi

Tuusulan kouluissa vietetään keskiviikkona 29.9. planetaarisen ruokavalion teemapäivää, joka menun ideoijina ovat toimineet Tuusulan kuvataidekoulun 13–14-vuotiaiden ryhmän oppilaat.

Idealähteenä Tuusulan kuvataidekoulun oppilaat

Tuusulan kunnan Ruokapalvelut keräsi Tuusulan kuvataidekoulun 13–14-vuotiaiden ryhmän oppilailta ideoita ja ajatuksia planetaarisen ruokavalion ruokalajeista, joita kouluruokailussa oltaisiin valmiita maistelemaan.

– Ruokailu on parhaimmillaan monen aistimuksen summa ja päätimmekin lyödä kuvataidekoulun kanssa viisaat päät yhteen ja keksiä keinoja yhdistää taidetta, osallistamista ja tarinankerrontaa, iloitsee ruokapalveluiden alue-esimies Heli Hakulinen onnistuneesta yhteistyöstä kuvataidekoulun oppilaiden kanssa.

Kuvataidekoululaiset käsittelivät aihetta ideoinnin lisäksi myös taiteen keinoin. Oppilaiden käsissä syntyi ajatuksia herättäviä teoksia. Kuvamaistiaisia oppilaiden teoksista julkaistaan teemapäivän kunniaksi 29.9. Tuusulan kunnan Ruokapalveluiden Instagramissa.

Jatkokehitystyöllä syntyi uusi ruokalaji

Ruokapalveluiden keskuskeittiön tuotekehitystiimi jatkojalosti oppilaiden ajatuksia ja kehitti niiden pohjalta uuden reseptin nuudelia ja kasviksia sisältävään wokkiin. Uusi ruokalaji sai lopulta nimen taiteilijoiden kasviswok.

Uutta tuotetta maistellaan Tuusulan kouluilla keskiviikkona 29.9., jolloin tarjolla on planetaarisen ruokavalion mukainen menu. Taiteilijoiden menu -nimen saanut päivän anti sisältää taiteilijoiden kasviswokia, savulohikiusausta, kaaliraastetta, herneitä, punajuurta ja siemensekoitusta sekä ruisneppareita.

Planetaarinen ruokavalio hyväksi terveydelle ja ympäristölle

Planetaarinen ruokavalio on kansainvälisen tutkijaryhmän kehittämä, ja onkin ennustettu, että ruokavalio tulisi toimimaan tulevien ruokailusuositusten pohjana.

Planetaarisen ruokavalion avulla pyritään löytämään ratkaisu, jossa noudatettava ruokavalio on ihmiselle mahdollisimman terveellinen, varmistaen samalla, että ruokavaliosta aiheutuu ympäristölle mahdollisimman vähän kuormitusta.

Lisätiedot:
Ruokapalveluiden alue-esimies Heli Hakulinen, p. 040 314 4385, heli.hakulinen@tuusula.fi

VATT day 2021 will be organized as an online seminar on Friday 1st October 2021 at 13.00-15.30 with the theme labour market and employment. The seminar focuses on measures to increase employment. The first part of the seminar will be held in English.

First/ international part (In English)
Host: Research Director Essi Eerola (VATT)

13.00 Welcome to VATT-day
- Director General Mikael Collan (VATT)

13.03 Greetings from the Ministry
- State Under-Secretary Elina Pylkkänen (Ministry of Economic Affairs and Employment)

13.10 What Works? Lessons from Active Labor Market Policy Evaluations
- Professor Andrea Weber (Central European University)

13.40 Employment and Policy in the Nordic Context
- Professor Oskar Nordström Skans (Uppsala University)

Break/Tauko 14.10-14.20

Second/National part (in Finnish) 14.20-15.30

The event closes round 15.30. Media interviews at 15.40 or as agreed.

Registration

Media representatives are kindly asked to register in advance by Thursday 29.9. to hanna.kemppainen (@) vatt.fi or +358 295 519 402

More information will be updated to VATT day 2021 web pages.

Follow the event and comment in Twitter #vattday #vattpäivä.

More information:
Communications Specialist Hanna Kemppainen, hanna.kemppainen (@) vatt.fi, +358 295 519 402
Research Director Essi Eerola, essi.eerola (@) vatt.fi, +358 295 519 407
Research Professor Tuomas Pekkarinen tuomas.pekkarinen(@)vatt.fi, +358 295 519 465

VATT-päivä 2021 järjestetään verkkoseminaarina perjantaina 1.10.2021 klo 13-15.30 teemalla työmarkkinat ja työllisyys. Seminaarin keskiössä ovat erityisesti työllisyyttä nostattavat toimenpiteet. Pääpuhujina on kansainvälisiä ja kotimaisia työmarkkinatutkimuksen huippunimiä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n jo perinteeksi muodostuneen VATT-päivän seminaari järjestetään pe 1.10.2021 klo 13-15.30. VATT-päivän 2021 teema on työmarkkinat ja työllisyys. Tilaisuus järjestetään striiminä.

VATT-päivä 2021 -seminaarin pääpuhujina toimivat työmarkkinatutkimukseen erikoistuneet professorit Andrea Weber Keski-Euroopan yliopistosta (Central European University), Oskar Nordström Skans Uppsalan yliopistosta sekä Markus Jäntti Tukholman yliopistosta. Ministeriötervehdyksen pitää alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ohjelma

First/International part (In English)
Host: Research Director Essi Eerola (VATT)

13.00 Welcome to VATT-day
- Director General Mikael Collan (VATT)

13.03 Greetings from the Ministry
- State Under-Secretary Elina Pylkkänen (Ministry of Economic Affairs and Employment)

13.10 What Works? Lessons from Active Labor Market Policy Evaluations
- Professor Andrea Weber (Central European University)

13.40 Employment and Policy in the Nordic Context
- Professor Oskar Nordström Skans (Uppsala University)

Tauko 14.10-14.20

Toinen/Kotimainen osa (suomeksi)
Juontaa: Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)

14.20 30 vuotta työllisyystutkimusta Suomessa
- Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)

14.25 Miten edistää työllisyyttä? Tutkijaryhmän raportin ehdotuksia ja suosituksia
- Professori Markus Jäntti (Tukholman yliopisto)

14.40 Lyhennys, laajennus, porrastus: Ansioturvan muutokset ja työllistyminen
- Johtava tutkija Hanna Pesola (VATT)

14.55 Työllistyminen ja kannustimet – Mitä opimme perustulokokeilusta?
- Johtava tutkija Jouko Verho (VATT)

15.10 Kommenttipuheenvuorot
- Ekonomisti Sanna Kurronen (Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA)
- Professori Heikki Hiilamo (Helsingin yliopisto)

15.20 Kysymyksiä ja vastauksia /Q & A

Tilaisuus päättyy noin klo 15.30. Haastattelut medialle klo 15.40 tai sopimuksen mukaan.

Ilmoittautuminen

Median edustajien ilmoittautumiset tilaisuuteen ja haastattelupyynnöt viestintäasiantuntija Hanna Kemppaiselle +358 295 519 402 tai hanna.kemppainen(@)vatt.fi torstaihin 30.9. klo 14 mennessä. Lähetämme ilmoittautuneille toimittajille linkin tilaisuuteen.

VATT-päivän 2021 sivulta ohjelma, puhujaesittelyt ja yleisöilmoittautuminen.  

Kysymyksiä ja kommentteja voi myös esittää striimauspalvelun kommenttikentässä sekä Twitterissä #vattpäivä #vattday

Lisätietoa:
Viestintäasiantuntija Hanna Kemppainen, hanna.kemppainen(@)vatt.fi, +358 295 519 402
Tutkimusjohtaja Essi Eerola, essi.eerola(@)vatt.fi, +358 295 519 407
Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen tuomas.pekkarinen(@)vatt.fi, +358 295 519 465

Helsingin yliopiston Tiedekulma, 4.10.2021 klo 13–15

Suomalainen humanistinen tutkimus on kansainvälisten vertailujen mukaan kaikkein lähimpänä maailman absoluuttista huippua. Samaan aikaan humanistisen alan tutkinnot ovat korkeakoulututkinnoista kaikkein huokeimpia. Suomessa saadaan siis huippua halvalla! Tästä ei kuitenkaan puhuta – vaikka tulisi. Pikemmin humanistit kuvataan hyvinvointivaltion itselleen suomana turhana luksuksena.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Rooman-instituutti, Suomen Lähi-idän instituutti ja Suomen Ateenan-instituutti järjestävät maanantaina 4.10. klo 13–15 verkkoon striimattavan seminaarin Huippua halvalla – humanistinen tutkimus Suomen voimavarana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

Tilaisuudessa yhteiskunnan eri aloilta tulevat panelistit ruotivat omasta näkökulmastaan suomalaisen humanistisen tutkinnon erinomaista hinta-laatu -suhdetta, humanististen tieteiden erityisluonnetta sekä tietysti humanismin merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.

Keskustelijoina ovat Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi, Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson, Slushin toimitusjohtaja Mikko Mäntylä, väitöskirjatutkija Sofia Blanco Sequeiros ja Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri. Keskustelun moderoi professori Tuomas Heikkilä.

Oman säväyksensä keskusteluun tuovat videointerventiot, jotka esittävät kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvinen, professori Martti Nissinen sekä yliopisto-opettaja Laura Nissin.

Tapahtuma on osa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien syyspäiviä ja toteutetaan sekä verkkolähetyksenä että rajoitettuna yleisötilaisuutena. Kaikille avointa verkkolähetystä voi seurata täältä.

Yleisötilaisuuteen mahtuu paikan päälle 50 henkilöä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu täältä.

Humanistinen tutkimus on Suomen vaiettu ja käyttämätön supervoima. Tervetuloa seuraamaan, kuinka se valjastetaan yhteis- ja ihmiskunnan hyväksi.

Lisätietoa:
Uula Neitola, viestinnän asiantuntija
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry
uula.neitola@instituutit.fi
+358 40 732 4344

KTM Tarja Pääkkönen tarkastelee poikkitieteellisessä väitöstutkimuksessaan muotoilun ja muotoiluajattelun merkitystä organisaatioissa ja niiden strategioissa. Tutkimuksen mukaan muotoilu voi monipuolistaa näkemyksiä siitä, mitä organisaation johtamisesta ja strategioista tavanomaisesti ajatellaan, sekä siten uudistaa ja laajentaa niiden ymmärrystä ja niihin liittyviä arkikäsityksiä. Tutkimus kehittää muotoilutilan käsitettä, joka auttaa hahmottamaan organisaatioita, strategioita ja muotoilua uudella tavalla ja yhteisesti laajempana kokonaisuutena.

KTM Tarja Pääkkönen pohtii väitöstutkimuksessaan muotoilun merkitystä ja roolia organisaatioiden päätöksenteossa ja strategioiden luomisessa. Tutkimus hakee yhtymäkohtia muotoilututkimuksen ja organisaatio- ja johtamistutkimuksen teorioiden välille sekä haastaa ajattelemaan organisaatioita, strategioita ja muotoilua uusilla tavoilla.

Muotoilu on viime aikoina ollut nosteessa organisaatioissa, ja sen mahdollisuuksista puhutaan paljon. Pääkkösen mukaan muotoilu tarjoaakin paljon myönteisiä mahdollisuuksia organisaatioille.

– Muotoilu on jo lisännyt käyttäjäkokemuksien ymmärrystä, sillä esimerkiksi palvelumuotoiluun kuuluu usein olennaisena osana ihmisläheinen lähestymistapa ja ihmisten osallistaminen mukaan kehittämiseen. Myös tuotteiden ja palveluiden kasvava digitaalisuus tuo lisävaatimuksia kehittää helppoja ja ymmärrettäviä käyttäjäkokemuksia. Muotoilun mahdollisuudet organisaatioissa ovat kuitenkin laajemmat kuin asiakkaiden näkökulmien mukaan tuominen tuotekehitykseen ja sitä kautta paremman voiton tuottaminen puhuttelevammilla tuotteilla ja palveluilla, Pääkkönen toteaa.

Organisaatio- ja käyttäjäkeskeisyydestä kohti tiedostavaa läpinäkyvää strategisointia

Muotoilu voidaan nähdä organisaatiossa strategisena työkaluna tai laajemmin muutosten mahdollistajana. Kun muotoilu on vain työkalu, nähdään se pahimmassa tapauksessa pelkkänä koristeluna tai voittojen maksimointia tukevana toimintana. Kun muotoilu puolestaan nähdään muutosten mahdollistajana, se voi esimerkiksi edistää organisaation tiedostavaa strategisointia.

– Koska muotoilijat työskentelevät organisaatioissa monialaisissa verkostoissa ja projekteissa, ovat he eräänlaisia välitilan toimijoita ja voivat siten organisaation strategian näkökulmasta sekä vahvistaa että haastaa strategisia tulkintoja. Muotoilijat voivat myös tehdä näkyviksi inhimillisiä näkökulmia monipuolisesti niin, että ihminen on muutakin kuin kuluttaja, Tarja Pääkkönen sanoo.

Lisäksi muotoilijat voivat monipuolistaa kaupallis-teknologisia tulkintoja innovaatioiden merkityksestä sekä kannustaa organisaatioita vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä eettisiin ja kestäviin ratkaisuihin, sillä muotoilutyössä yleisenä päämääränä on muutos parempaan suuntaan.

– Tällöin strategiseen päätöksentekoon voitaisiin saada varhaisessa vaiheessa näkyvämmin mukaan tuotteen tai palvelun käyttöä edeltävät ja sen mahdolliset haitallisetkin seuraamukset, kuten riskit ja haittavaikutukset kolmansille tahoille. Uusista innovaatioistahan ei automaattisesti koidu vain hyvää, vaan niistä saattaa seurata esimerkiksi ekologisia haittoja tai epätoivottua muutosta ihmisten arkeen. Tällaisia vaikutuksia on nähtävillä esimerkiksi laajamittaisessa digitalisaatiossa: digilaitteiden tuotantoon, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyy haastavia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä, ja toisaalta ihmisten arki on muuttunut digitaaliseksi, mikä on tuonut mukanaan muun muassa tietosuojahaasteita ja jatkuvaa paikallaanoloa digitaalisten laitteiden äärellä. Tämä tuskin on ollut innovaatioiden alkuperäinen tarkoitus. Muotoilutyö ja -johtaminen voivatkin nostaa yritysten strategiseen päätöksentekoon myös näitä haastavia kysymyksiä tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaresta ja vaikutuksista ja siten edistää organisaatioiden vastuullista johtamista ja tulevaisuutta, Pääkkönen arvioi.

Muotoilutila antaa kehyksen strategian kehkeytymiselle

Tarja Pääkkönen kuvaa organisaation, strategian ja muotoilun välistä yhteyttä tutkimuksessaan muotoilutilan käsitteellä. Muotoilutila on moniulotteinen ja koko ajan elävä organisaation ja muotoilun yhteinen tila: se voi vaihdella konkreettisesta tilasta, jossa muutama ihminen toteuttaa muotoilun prosesseja, aina laajaan muotoilullisen ajattelun tilaan, joka läpäisee koko organisaation ja pyrkii tuottamaan hyvää. Organisaation strategia elää tässä muotoilutilassa kaikkien strategian rakentumiseen osallistuvien toimijoiden vuorovaikutuksessa.

– Yleinen käsitys strategiasta on, että se annetaan ylhäältä ja sitä toteutetaan toisaalla. Muotoilun filosofista taustaa vasten strategiaa voitaisiin avata toimijoille lisää, sillä strategia ja siihen liitetyt merkitykset kehkeytyvät yksilö- ja yhteisötasoilla jatkuvasti. Muotoilutilan käsitteen avulla strategia voidaankin nähdä tiukan suunnittelun sijasta jatkuvana kehkeytymisen prosessina, jossa ihmiset käyvät yhteisesti vuoropuhelua eri tilanteiden synnyttämistä kysymyksistä, tekevät tolkkua asioista eli luovat merkityksiä kollektiivisille kokemuksilleen ja järkeilevät, Pääkkönen kuvailee.

Muotoilutilassa strategia muodostuukin arkikäsityksiä demokraattisemmin, sillä strategian luomiseen ja toteuttamiseen osallistuvat mahdollisimman laajasti kaikki ne ihmiset, joita strategia koskee. Muotoilutilassa on huomionarvoista myös se, että siinä strategia ei kehkeydy vain kielen avulla, vaan myös materiaalisena ja kehollisena ilmiönä, sillä muotoilun kieli ei ole pelkkää puhumista tai ajattelua, vaan voimakkaasti myös vuorovaikutusta tekemisen kautta.

Tutkimus herättelee organisaatioita pohtimaan, voitaisiinko niissä siirtyä nykyisin vallalla olevasta johtamisen tilasta muotoilun tilaan.

– Johtamisen tila on teollisen aikakauden tuottama tila, jossa arvostetaan rationaalista ajattelua ja jossa ihminen voi jäädä jalkoihin. Muotoilun tilassa ihmisillä olisi enemmän vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia ja toiminnasta voisi kehittyä vähemmän organisaatio- ja johtamiskeskeistä. Tällaisesta tilasta meillä on jo paljonkin viitteitä: on olemassa mekanismeja, joilla niin kutsutun pienen ihmisenkin ääni saadaan kuuluviin, ja siitä on jo seurannutkin demokraattisia muutoksia. Jos organisaatiot heräävät muuttamaan toimintaansa laajemmin tähän suuntaan, on siinä valtava mahdollisuus ja toivo vastuullisesta, paremmasta tulevaisuudesta, Pääkkönen pohtii.

Tietoa väitöstilaisuudesta

KTM Tarja Pääkkösen akateeminen väitöskirja Making Sense of Design Space: Design Perspectives on the Idea of Organization and Strategizing tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 1. lokakuuta 2021 kello 12 alkaen Kaarina-salissa (luentosali 10, Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi). Vastaväittäjänä toimii KT Kristiina Soini-Salomaa LAB-ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori (emerita) Kaarina Määttä Lapin yliopistosta.

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland

Tietoa väittelijästä

Tarja Pääkkönen (KTM) kiinnostui muotoilusta jo maisteriopintojensa aikana. Työskenneltyään ensin mm. kansainvälisessä tiedonvälittäjäyrityksessä hän on toiminut lehtorina (AMK) monialaisissa tehtävissä jo 20 vuoden ajan. Tutkijana häntä kiinnostavat muotoiluteorioiden monitieteiset taustat ja muotoilutoimijuuden tulkinnat strategisissa organisaatiokonteksteissa.

Lisätietoja:

Tarja Pääkkönen
tapaakko (at) ulapland.fi

Tietoa julkaisusta:

Tarja Pääkkönen: Making Sense of Design Space: Design Perspectives on the Idea of Organization and Strategizing. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 317. ISBN 978-952-337-273-3. ISSN 1796-6310.

Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-273-3

Järvenpäästudion ovet avautuvat jälleen kaupungin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi! Järvenpäästudio on innostava tapa kertoa ja keskustella Järvenpään ajankohtaisista ja yhteisistä asioista. Jokaisella lähetyksellä on oma teemansa ja vaihtuvat asiantuntijavieraansa. Keskustelun antia kommentoimassa on myös studioittain vaihtuva kaupunkilaisista koostuva kolmihenkinen Järvenpääraati. Järvenpäästudiota juontaa Jälkiviisaistakin tuttu Jan Erola.

Järvenpäästudio palaa syksyllä kolmen studiojakson voimin! Kaikki studiojaksot striimataan suorana Järvenpään kaupungin kanavissa ja tallenteet ovat katsottavissa myös lähetysten jälkeen. Lisäksi studiojaksoja on mahdollista tulla seuraamaan paikan päälle Järvenpää-talon Sibelius-saliin.

Tuusulanjärvi tapetilla

Yhteisöllisyyden avaimia

Järvenpäästudio: Yhteisö ja minä lähetetään tiistaina 7.12. klo 17.30-18.30. Studiossa keskustellaan siitä, miten kaupunkia voitaisiin kehittää yhteisöllisyyden näkökulmasta. Millaista yhteisön kaipuuta kaupunkilaisilla on ja miten kaupungissa luodaan vuorovaikutusta? Entä miten kaupunki voisi näyttää esimerkkiä asiassa? Aihetta lähestytään myös urheilun kautta ja kysytään, mikä on urheilun merkitys paikkakuntaidentiteetin luomisessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa? Kuinka paljon kaupungissa tulisi satsata urheiluun? Voisiko jalkapallosta tulla entistä isompi Järvenpään kaupunki-identiteetin rakentaja?

Kolmannen Järvenpäästudion vieraslista päivittyy myöhemmin syksyn aikana.

Uusi näyttely ”Suloiset sankarit – eläimet suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa” avautuu 1. lokakuuta Radio- ja tv-museo Mastolaan

Näyttelyn tiedotustilaisuus pidetään Mastolassa, osoitteessa Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti, torstaina 30.9.2021 klo 10.00–11.00.

Eläimet ovat erottamaton osa ihmisen tarinaa – ja päätyvät siksi usein mukaan valkokankaalle. Kun kuvauksiin otetaan mukaan eläinnäyttelijä, seuraa usein unohtumattomia kokemuksia, niin hyvässä kuin pahassa.

Uusi rajoja rikkova näyttely kertoo, millaista on tehdä elokuvaa tai tv-sarjaa, kun näyttelijäkaartiin kuuluu eläin. Aiheesta kertovat niin ohjaajat, käsikirjoittajat kuin näyttelijätkin. Työ ei olekaan aivan yksinkertaista, kun eläin saa eteensä käsikirjoitetun roolin. Elokuvatekijät kertovat työssä sattuneista hauskoista kommelluksista, nelijalkaisen ystävien tuottamasta päänvaivasta sekä myös vakavammista tapauksista.

Näyttelyssä kävijät pääsevät selaamaan eläinaiheisten elokuvien ja tv-sarjojen käsikirjoituksia. Lisäksi auditoriossa voi rentoutua katsomaan lumoavia dokumentteja, joissa pääosissa ovat eläinnäyttelijät sekä näiden ihmisavustajat.

Museossa pääsee ihastelemaan eläinnäyttelijöitä tähtiprofiilien kautta ja näkemään, miten eläintä valmistellaan näyttelijäksi. Museokävijä saa pohdittavaksi myös elokuvateollisuuden synkempiä seurauksia eläimille. Aina alalla ei ole otettu huomioon eläinten hyvinvointia. Tämän vuoksi näyttelyssä otetaan kantaa eläinten asemaan ja oikeuksiin, sekä osoitetaan kunnioitusta sankareistamme suloisimmille.

Näyttelyn on käsikirjoittanut museoamanuenssi Jenni Ahto-Hakonen. Näyttely on auki yleisölle 1.10.2021 lähtien.

Näyttelyn avajaiset striimataan Lahden museoiden Youtube-kanavalla to 30.9. klo 17.50–18.30. Avajaisissa puheenvuoron pitää ohjaaja Raimo O Niemi.

Tervetuloa!

Lisätietoa näyttelystä saa ottamalla yhteyttä:

Jenni Ahto-Hakonen, museoamanuenssi. Lahden museot, Hiihtomuseo, Radio- ja tv-museo Mastola

+358 44 482 0859

jenni.ahto-hakonen@lahti.fi

Vuoden raportoija –tunnustuksen ja 2000 euron palkintosumman sai tänä vuonna laulaja Katri Ylander. Tunnustus myönnettiin hänelle ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla: normaalioloissa noin sadan keikan vuosivauhdilla esiintyvä Katri on esimerkillisesti huolehtinut kaiken esittämänsä musiikin raportoinnista Teostolle. Tekemällä esitysilmoitukset hän on varmistanut, että musiikin esityskorvaukset voidaan kohdentaa oikein hänen esittämiensä kappaleiden tekijöille.

Pitkän tauon jälkeen uutta musiikkia ja keikkoja

”Tällä hetkellä valmistelen tulevaa albumiani ja keikkailen mahdollisimman aktiivisesti koronatilanteen sen salliessa”, Katri kertoo. ”Suurimman osan levyttämistäni ja keikoilla esittämistäni kappaleista on tehnyt joku muu, kuin minä itse. Olenkin äärimmäisen kiitollinen kaikille, jotka ovat minulle musiikkia tehneet: saan kokea keikoilla yhteislaulua, herättää tunteita musiikin välityksellä ja jatkaa uraani hienojen kappaleiden ansiosta. Siksi esitysilmoituksen tekeminen keikan jälkeen kuuluu rutiineihini”, Katri jatkaa.

”Teen esitysilmoitukset yleensä jo kotimatkalla keikalta palatessa tai viimeistään seuraavana päivänä. Kunnioitan musiikintekijöitä niin paljon, että vähintä mitä voin tehdä, on tehdä ne ajallaan. Tekijät ansaitsevat heille kuuluvan korvauksen tekemiensä kappaleiden esittämisestä”.

Musiikin esityskorvaukset ovat tärkeää tuloa kappaleiden tekijöille

Monet säveltäjät ja sanoittajat eivät esiinny itse lainkaan, joten keikoilla ja konserteissa esitettyjen kappaleiden raportoinnilla on heille tärkeä merkitys: artistien ja bändien lähettämien esitysilmoitusten avulla Teosto voi kohdentaa ja maksaa keräämänsä musiikinkäyttökorvaukset kappaleiden alkuperäisille tekijöille.

Vuoden raportoija -tunnustuspalkinnon jakavat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Palkinnon luovutti Suomen Musiikkikustantajien 27.9. järjestämässä tilaisuudessa Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Edellisinä vuosina Vuoden raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Annika Nord, Club For Five, Sinitaivas, Saija Tuupanen, Pekkaniskan pojat, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro ja Marko Maunuksela.

Lisätietoja palkinnosta:
Teosto/Susanna Perämaa
p. 040 558 8023

Katrin haastattelupyynnöt:
Suomen Musiikki Oy/Kari Hynninen
p. 040 824 3915, khykari@gmail.com

Katrin Instagram: katriylanderofficial