Preassadieđáhus davvisámegillii vulobealde.

Preʹssteâđtõs nuõrttsääʹmǩiõʹlle vueʹlnn.

Lostâmediatiäđáttâs anarâškielân vuoluubeln.

Kela fállá Lappis gáiddusbálvaleami soffá ala ruoktot

Kela geahččala ođđalágan gáiddusbálvaleami Lappis, gos leat guhkes mátkkit. Gáiddusbálvaleamis áššehas oažžu gáiddusoktavuođa Kela áššehasbálvaleaddjái dihtora dahje mobiilarusttega bokte. Bálvaleapmi ollašuhtto ovttas Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddážiin.

Kela geahččala čavčča ja dálvvi áigge ođđalágan gáiddusbálvaleami Lappis. Kela-bálvaleapmi soffá ala ruoktot – bálvalusas áššehas sáhttá ságastallat Kela áššehasbálvaleaddjiin gáiddusoktavuođa bokte. Gáiddusbálvaleamis sáhttá dikšut seammá lágan áššiid go Kela bálvalanbáikkis. Gáiddusbálvaleamis oažžu maiddái veahki iešráđálaš áššiiddikšumii neahta bokte.

Kela -bálvaleapmi soffá ala ruoktot-gáiddusbálvalangeahččaleapmi álgá mánnodaga 6.9. Bálvaleapmi lea rabas árggaid dmu 9-15. Bálvaleapmái beassá Virtu.fi-portála (suomagillii) bokte. Bálvaleapmái ii dárbbaš čálihit iežas iige várret áiggi. Bálvaleami geavaheapmi ii mávsse áššehassii maidige. Áššehasas galgá goittotge leat geavahusas juogo dihtor dahje mobiilarusttet ja doarvái buorre neahttaoktavuohta, vuoi videogovva oidno. Gáiddusbálvaleapmi dahká vejolažžan oassálastiide maiddái šearpma juohkima, nu ahte áššehasbálvaleaddji sáhttá ovdamearkan veahkehit áššehasa skovi deavdimis. Bálvaleamis lea maiddái chat-iešvuohta. Bálvaleami  geavaheapmi ii mávsse áššehassii maidige.

Juos áššehasas ii leat vejolašvuohta váldit gáiddusoktavuođa ruovttustis, oktavuođa Kelai oažžu álkit maiddái Lappi Virtu-bálvalanbáikkiin (suomagillii). Virtu-bálvalanbáikkit leat gieldalaččaid elektrovnnalaš áššiiddikšuma báikkit, gos gieldalaš sáhttá geavahit govvatelefonbálvalusaid ja eará Internet-bálvalusaid, sihke printet, kopieret ja skánnet.

Jahkebeali gáiddusbálvalangeahččaleami áigge čoggojuvvojit geavaheaddjiidvásáhusat ja ovddidanevttohusat áššehasain, Kela mielbargiin, Kela áššehasbálvaleamis ja bálvalusa ovddideaddjiin. Virtu.fi -portála fuolaheamis ja teknihkalaš doarjagis vástida Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš.

Gáiddusbálvaleapmi maiddái davvisámegillii

Kela lea juo guhká fállan maiddái riikkadási davvisámegielat gáiddusbálvaleami juohke árgabeaivve dmu 13-15. Davvisámegielat gáiddusbálvaleapmái beassá Kela sámegielat neahttasiidduin.

Sámegielat gáiddusbálvaleamis oktavuođaváldin sirdása njuolgga Kela sámegielat áššehasbálvaleaddjái.

Ná muitalat áššehassii Kela gáiddusbálvaleamis

Mielbargi sáhttá muitalit áššehassii Kela gáiddusbálvaleamis čuovvovaš dieđuid:

• Kela gáiddusbálvaleapmi lea dárkkuhuvvon Lappi gielddaid ássiide, geain leat váttisvuođat dikšut Kela-áššiid iešráđálaččat neahta bokte dahje geain leat dikšun láhkai ovdduid guoski mohkkás áššit.
• Kela gáiddusbálvaleapmi lea rabas árggaid dmu 9–15. Bálvaleapmái ii dárbbaš čálihit iežas iige várret áiggi. Bálvaleami geavaheapmi ii mávsse áššehassii maidige.
• Gáiddusbálvaleami oktavuođaváldinliŋka gávdno Virtu.fi-portála Kela gáiddusbálvaleapmi –siiddus (suomagillii). Oktavuođaváldin sirdása Kela áššehasbálvaleaddjái, gii luovvana vuosttasin. Gánneha ráhkkanit dasa, ahte oktavuođa oažžun sáhttá bistit muhtin áigge.
• Bálvaleami geavaheapmái dárbbašuvvojit
  • tableahtta fiehttotelefon dahje dihtor, mas lea kamera
  • Chrome-, Firefox- dahje Safari-bláđejeaddji
  • doarvái buorre neahttaoktavuohta
  • belljosat, main lea mikrofovdna (dahje mikrofovdna ja skájanat).
• Kela riikkadási davvisámegielat gáiddusbálvaleapmi lea rabas árggaid dmu 13–15. Sámegielat gáiddusbálvaleapmái beassá Kela sámegielat neahttasiidduin.
• Kela gáiddusbálvaleapmái oažžu oktavuođa maiddái Virtu-bálvalanbáikkiin, mat leat sierra guovlluin Lappis.

Loga lasi

• Geahččal Kela gáiddusbálvaleami suomagillii (virtu.fi, suomagillii)
• Geahččal Kela gáiddusbálvaleami davvisámegillii
• Divššo áššiidat neahtas
• Riŋge Kelai

Lassidieđut

Asko Kiukas, ovddideami áššedovdi, Kela, tel. 040 169 3661, etunimi.sukunimi@kela.fi

**

Kela fáálá káiduspalvâlus päikkisohvá oolâ Laapist

Kela keččâl kuhes kooskâi Laapist uđđâlágán káiduspalvâlus. Káiduspalvâlusâst äššigâs finnee káidusohtâvuođâ Kela äššigâspalvâleijei tiättur tâi moobiilpiergâs peht. Palvâlus olášuttoo oovtâstpargoost Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáin.

Kela keččâl čoovčâ já täälvi ääigi uđđâlágán káiduspalvâlus Laapist. Kela-palvâlus päikkisohvá oolâ -palvâlusâst äššigâs puáhtá savâstâllâđ Kela äššigâspalvâleijein káidusohtâvuođâ peht. Káiduspalvâlusâst puáhtá hoittáđ siämmáid aašijd ko Kela palvâlemsaajeest. Káiduspalvâlusâst finnee meid iše jiešráđálii nettiášástâlmân.

Kela-palvâlus päikkisohvá oolâ -káiduspalvâluskeččâlem álgá vuossaargâ 6.9. Palvâlus lii ávus argâpeeivij tme 9–15. Palvâlusân piäsá Virtu.fi-portaal (suomâkielân) peht. Palvâlusân ij taarbâš čáládâttâđ ige väridiđ ääigi. Palvâlus kevttim ij määvsi äššigâsân maiden. Äššigâsâst kalga kuittâg leđe jo-uv tiättur tâi moobiilpiergâs já tuárvi pyeri nettiohtâvuotâ, vâi videokove uáinoo. Káiduspalvâlus taha uásálisteid máhđulâžžân meid čááitu jyehim, te äššigâspalvâleijee puáhtá ovdâmerkkân išediđ äššigâs luámáttuv tevdimist. Palvâlusâst lii meid chat-jiešvuotâ.

Jis äššigâsâst ij lah máhđulâšvuotâ väldiđ ohtâvuođâ jieijâs pääihist, te ohtâvuođâ Kelan finnee älkkeht meid Laapi Virtu-palvâlemsoojijn (suomâkielân). Virtu-palvâlemsajeh láá kieldâässei šleđgâlii ášástâllâm sajeh, mast kieldâässee puáhtá kevttiđ kovepuhelinpalvâlusâid já eres Internet-palvâlusâid, sehe printtiđ, kopijistiđ já skannađ.

Ihepele pištee káiduvpalvâluskeččâlem ääigi nuurrâp kevtteefeerimijd já ovdedemiävtuttâsâid äššigâsâin, Kela kuoimijn, Kela äššigâspalvâlusâst já palvâlus ovdedeijein. Virtu.fi-portaal paijeentolâmist já teknisii torjust västid Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáš.

Káiduspalvâlus meid tavesämikielân

Kela lii jo kuhháá faallâm meid väldikodálii tavesämikielâlii káiduspalvâlus jyehi argâpeeivi tme 13–15. Tavesämikielâlii káiduspalvâlusân piäsá Kela sämikielâlijn nettisiijđoin. Sämikielâlii káiduspalvâlusâst ohtâvuođâ väldim stivrejuvvoo njuolgist Kela sämikielâlii äššigâspalvâleijei.

Anarâškielâlii palvâlem uážžu väärridmáin ääigi já tulkkum peht. Jis tun tarbâšah tulkkum, te vääldi ohtâvuođâ Kelan. Palvâlemäššitobdee väärrid tunjin táárbu mield jotteemääigi já tuulhâ ášástâllâm várás. Lasetiäđuh anarâškielâlij palvâlusâin láá tääbbin.

Návt tun muštâlah jieijâd äššigâsân Kela káiduspalvâlusâst

Kyeimi, tun puávtáh muštâliđ äššigâsân Kela káiduspalvâlusâst čuávvoo tiäđuid:

• Kela káiduspalvâlus lii uáivildum Laapi kieldâi ässeid, kiäin láá vaigâdvuođah hoittáđ Kela-aašijd jiešráđálávt neetist tâi kiäin láá hoittámnáál muálkkáás hiätuääših.
• Kela káiduspalvâlus lii ávus argâpeeivij tme 9–15. Palvâlusân ij taarbâš čáládâttâđ ige väridiđ ääigi. Palvâlus kevttim ij määvsi äššigâsân maiden.
• Káiduspalvâlus ohtâvuođâväldim liŋkkâ lii Virtu.fi-portaal Kela káiduspalvâlus –siijđoost (suomâkielân).
• Ohtâvuođâ väldim stivrejuvvoo Kela äššigâspalvâleijei, kote lii vuossâmužžân rijjâ. Kannat varriidâttâđ toos, ete ohtâvuođâ väldim sáttá pišteđ mottoom tove.
• Palvâlus kevttimân taarbâš
  • tablet, fiättupuhelin tâi tiättur, mast lii kamera
  • Chrome-, Firefox- tâi Safari-laađđâm
  • tuárvi pyeri nettiohtâvuođâ
  • peljipiiltoid, main lii mikrofon (tâi mikrofon já škajânijd).
• Kela väldikodálâš tavesämikielâlâš káiduspalvâlus lii ávus argâpeeivij tme 13–15. Sämikielâlii káiduspalvâlusân piäsá Kela sämikielâlijn nettisiijđoin.
• Kela káiduspalvâlusân finnee ohtâvuođâ meid Virtu-palvâlemsoojijn (suomâkielân), moh láá pirrâ Laapi.

Luuvâ lase

• Keččâl Kela káiduspalvâlus suomâkielân (virtu.fi, suomâkielân)
• Keččâl Kela káiduspalvâlus tavesämikielân
• Ášástâl neetist
• Suáiti Kelan

Lasetiäđuh

Asko Kiukas, ovdedem äššitobdee, Kela, puh. 040 169 3661, ovdânommâ.suhânommâ@kela.fi

**

Kela taʹrjjad jeeʹrab ougglõskääzzkõõzz Lappist

Kela ǩiččlâdd kuʹǩes kõõski Lappist ođđ ougglõskääzzkõõzz. Ougglõskääzzkõõzzâst äʹššneǩ vuäǯǯ ougglõsõhttvuõđ Kela äʹššneǩ-kääzzkõʹsttja teâttmašinain leʹbe mobiilaparaattin. Kääzzkõõzz čõõđtet õhttsažtuâjast Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalsueʹrj siltteemkõõskõõzzin.

Kela ǩiččlâdd čõõuč da tääʹlv ääiʹj ođđ ougglõskääzzkõõzz Lappist. Kela-kääzzkõs dommsåffa -kääzzkõõzzâst äʹššneǩ vuäitt mainsted Kela äʹššneǩ-kääzzkõʹsttjin ougglõsõhttvuõđ pääiʹǩ. Ougglõskääzzkõõzzâst vuäitt hoiʹddjed seämma aaʹššid ko Kela kääzzkâʹsttempääiʹǩest. Ougglõskääzzkõõzzâst vuäǯǯ še tuärj jiõččtååimlaž neʹttäʹššummša.

Kela-kääzzkõs dommsåffa -ougglõskääzzkõsǩiõččlâddmõš jåttai vuõssaarǥ 6.9. Kääzzkõs lij äävai aarǥi čiâss 9–15. Kääzzkõʹsse peäss Virtu.fi-portaal (lääddas) pääiʹǩ. Kääzzkõʹsse ij taarbâž ǩeeʹrjtõõttâd ni vaʹrrjed ääiʹj. Kääzzkõõzz âânnmõš ij määuʹs äʹššnekka ni mâid. Äʹššneeʹǩǩest âlgg kuuitâǥ leeʹd ââʹnnmest juʹn-a teâttmašina leʹbe mobiilaparatt da nokk šiõǥǥ neʹttõhttvuõtt, što videokoovv kuâsttai. Ougglõskääzzkõs vueiʹtlvâstt vuässõõttjid še teâttikkân juâkkmõõžž nuʹtt, što äʹššneǩ-kääzzkõʹstti vuäitt ouddmiârkkân tuärjjeed äʹššneeʹǩǩ lomaakk tieuʹddmest. Kääzzkõõzzâst lij še chat-jiõččvuõtt.

Jõs äʹššneeʹǩǩest ij leäkku vueiʹttemvuõtt väʹldded ougglõsõhttvuõđ dååma, õhttvuõđ Kelaaʹje vuäǯǯ hieʹlǩeld še Lappi Virtu-kääzzkâʹsttempaaiʹǩin (lääddas). Virtu-kääzzkâʹsttempääiʹǩ lie kåʹddniiʹǩǩi liâđǥlaž äʹššummuž pääiʹǩ, koin kåʹddneǩ vuäitt ââʹnned koovvteʹlfonkääzzkõõzzid da jeeʹres Internet-kääzzkõõzzid di priʹnttjed, kopiâʹstted da skaʹnnʼjed.

Peäʹlekksaž ougglõskääzzkõsǩiõččlâddmõõžž ääiʹj noorât ââʹnnemǩiõččlâsttmõõžžid da oouʹdeemeʹtǩǩõõzzid äʹššniiʹǩǩin, Kela õhttsažtuâjjkuõiʹmin, Kela äʹššneǩ-kääzzkõõzzâst da kääzzkõõzz ooudâsviikkjin. Virtu.fi-portaal âʹlnnââʹnnmest da teeknlaž tuärjast vaʹsttad Tâʹvv-Lääʹddjânnam sosiaalsueʹrj siltteemkõõskõs.

Ougglõskääzzkõs še tâʹvvsääʹmǩiõʹlle

Kela lij juʹn kuuʹǩǩ taʹrjjääm še väʹlddkååddlaž tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ougglõskääzzkõõzz juõʹǩǩ arggpeeiʹv čiâss 13–15. Tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ougglõskääzzkõʹsse peäss Kela sääʹmǩiõllsaž neʹttseeidain. Sääʹmǩiõllsaž ougglõskääzzkõõzzâst õhttvuõttvälddmõš mâânn vuõiʹǧǧest Kela sääʹmǩiõllsaž äʹššneǩ-kääzzkõʹsttja.

Nuõrttsääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz vuäǯǯ vaʹrrjeeʹl ääiʹj da tuulk ââʹneeʹl. Jõs taarbšak tuʹlǩǩummuž, vääʹld õhttvuõđ Kelaaʹje. Kääzzkâʹsttemäʹšštobddi vaʹrrai tuʹnne taarb mieʹldd jeällõččâmääiʹj da tuulk äʹššummuž vääras. Lââʹssteâđaid nuõrttsääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi pirr kaaunak tääiʹben.

Nääiʹt mušttlak tuu äʹššnekka Kela ougglõskääzzkõõzzâst

Õhttsažtuâjjkueiʹmm vuäitak mušttled äʹššnekka Kela ougglõskääzzkõõzzâst täid teâđaid:

• Kela ougglõskääzzkõs lij jurddum Lappi kooʹddi aassjid, koin lie vaiggâdvuõđ hoiʹddjed Kela-aaʹššid jiõččtååimeeʹl neeʹttest leʹbe koin lie hoiʹddjemnalla määŋgmåkksaž ouddõsääʹšš.
• Kela ougglõskääzzkõs lij äävai aarǥi čiâss 9–15. Kääzzkõʹsse ij taarbâž ǩeeʹrjtõõttâd ni vaʹrrjed ääiʹj. Kääzzkõõzz âânnmõš ij määuʹs äʹššnekka ni mâid.
• Ougglõskääzzkõõzz õhttvuõttväʹlddemliŋkk käunnai Virtu.fi-portaal Kela ougglõskääzzkõs -seeidast (lääddas).
• Õhttvuõttvälddmõš mâânn Kela äʹššneǩ-kääzzkõʹsttja, kååʹtt vuäitt väʹldded äʹššneeʹǩǩ vuõssmõsân vuâstta. Kannat vaʹrrjõõttâd tõõzz, što õhttvuõđ vuäǯǯmõš vuäitt peʹštted vuäʹnkõs poodd.
• Kääzzkõõzz ââʹnnma taarbšet
  • tableeʹtt, jeäʹrmmteʹlfoon leʹbe teâttmašina, koʹst lij kamera
  • Chrome-, Firefox- leʹbe Safari-plaađânj
  • nokk šiõǥǥ neʹttõhttvuõđ
  • kulstõõǥǥid, koin lij mikrofon (leʹbe mikrofon ja šäiggan).
• Kela väʹlddkååddlaž tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ougglõskääzzkõs lij äävai aarǥi čiâss 13–15. Sääʹmǩiõllsaž ougglõskääzzkõʹsse peäss Kela sääʹmǩiõllsaž neʹttseeidain.
• Kela ougglõskääzzkõʹsse vuäǯǯ õhttvuõđ še Virtu-kääzzkâʹsttempaaiʹǩin (lääddas), kook lie pirr Lappi-vuuʹd.

Looǥǥ lââʹzz

• Ǩiččlõõdd Kela ougglõskääzzkõõzz lääddas (virtu.fi, lääddas)
• Ǩiččlõõdd Kela ougglõskääzzkõõzz tâʹvvsääʹmǩiõʹlle
• Äʹššed neeʹttest
• Soiʹtte Kelaaʹje

Lââʹssteâđ

Asko Kiukas, ooudâs viikkmõõžž äʹšštobddi, Kela, teʹl. 040 169 3661, ouddnõmm.sokknõmm@kela.fi

Pekka Narinen ryhtyy vastaamaan A-Insinööreissä liiketoimintayksikköjen rajat ylittävistä projekteista sekä suunnittelupalvelujen myynnistä pääkaupunkiseudun ja teollisuuden kohteisiin. Kokenut projektien ja suunnitteluorganisaatioiden johtaja siirtyy A-Insinööreihin Afrylta.

DI Pekka Narinen, 54, on nimitetty suunnittelu- ja konsulttiyhtiö A-Insinöörien operatiiviseksi johtajaksi (Chief Operating Officer, COO) rakennesuunnittelun toimialalle. Narinen siirtyy tehtävään Afrylta, jossa hän on viimeksi vastannut Buildings -liiketoiminta-alueen johtajana suurista kotimaisista sekä rajat ylittävistä hankkeista ja kansainvälisestä alihankkijaverkostosta.

– Pekalla on vankka kokemus asiakastyöstä sekä toimiala- ja yksikkörajat ylittävien, vaativien hankkeiden johtamisesta. A-Insinöörien tavoitteena on kasvattaa otetta etenkin pääkaupunkiseudun sekä teollisuuden rakentamisessa. Hän tulee olemaan kasvutavoitteiden saavuttamisessa arvokas tuki nykyisille yksiköillemme, rakennesuunnittelun toimialajohtaja Timo Leppänen sanoo.

Pekka Narisella on yli 20 vuoden kokemus monialaisista suunnitteluprojekteista sekä kansavälisestä projektitoiminnasta. Hän on aikaisemmin työurallaan vastannut Pöyryn rakentamisen suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista sekä vientiprojekteista. Sitä ennen hän on toiminut mm. Pöyry Civilin johtajana ja Finnmapin rakennussektorin johtajana.

– A-Insinöörien ammattitaito on vakuuttavaa ja yhtiöllä on innostavat kasvutavoitteet, joissa pääkaupunkiseudulla on iso merkitys. Uskon, että voin tuoda taloon lisää asiakastuntemusta ja näkemystä mm. siitä, miten eri suunnittelualojen parhaat voimat voivat yhdistyä hankkeissa ja tuottaa synergia-arvoa asiakkaille, Pekka Narinen sanoo.

– Yhteydenpidon asiakasrajapinnassa pitää olla jatkuvaa. Tällöin on mahdollista tunnistaa asiakkaan tarpeet ennen kuin projektit ovat aidosti pöydällä. Tavoitteena on, että meitä pyydetään, eikä meidän tarvitse tuppautua. Ammattitaidosta ja asiakkaan tavoitteisiin sitoutumisesta tämä ei jää A-Insinööreissä kiinni.

Pekka Narinen aloitti A-Insinöörien rakennesuunnittelutoimialan operatiivisena johtaja ja johtoryhmän jäsenenä 1.9.2021. Toimialajohtajan ja yksikönjohtajien tukena toimiva Narinen tulee roolissaan keskittymään paitsi pääkaupunkiseutuun ja teollisuuteen myös toimiala- ja -yksikkörajat ylittävien projektien myynnin kehittämiseen.

Lisätietoja:
Pekka Narinen, operatiivinen johtaja, rakennesuunnittelu, A-Insinöörit
puh. 040 500 1411
pekka.narinen@ains.fi

Timo Leppänen, toimialajohtaja, rakennesuunnittelu, A-Insinöörit
puh. 040 569 6123
timo.leppanen@ains.fi

Kulisseissa-podcastissa kuullaan muun muassa, kuinka näyttelijän raskausvatsa piilotetaan, millaista on rakastua työkaveriin, miten #metoo vaikutti työskentelyyn sekä kuinka pidetään oman pään sisällä fiktio fiktiona ja faktat faktoina. Joka jaksossa kuullaan myös Saran ja Johannan kuulumiset, keskustellaan alan huippujen kanssa ja annetaan kuulijoille viikon tehtävä. 

Podcastilla C More tarjoilee syventävää lisäsisältöä alkuperäissarjoistaan: jokaisen jakson keskiössä on C Moren uunituore alkuperäissarja ja sen tuotannosta tuttu vieras. Jaksoissa vierailevat Elena Leeve, Petteri Summanen, Saara Kotkaniemi, Matti Leino ja Eero Ritala.

”Tosi kivaa palata mikrofonien ääreen! Kuten podcastin nimestäkin voi päätellä, me mennään kulisseihin. Tutustumme suomalaisiin draamatuotantoihin ja mitä taustalla tapahtuu”, Sara Parikka kertoo innostuneena.

”Meidänkin alalla paljon on tapahtunut, ja nyt ollaan tietynlaisessa murrosvaiheessa. Millaista tuotannoissa on ollut ennen ja millaista on nyt? On kiinnostavaa kuulla vieraiden näkökulmia ja kokemuksia”, Johanna Puhakka jatkaa.

Podcast-ammattilaiset Parikka ja Puhakka ovat myös ammatillisesti uuden edessä päästessään haastattelemaan vieraita.

”On ammatillisesti jännittävää ja haastavaa olla itse haastattelijan roolissa. Tavoitteenamme on välttää sellaista kysymys-vastaus -meininkiä ja antaa myös itsestämme. Kyseessä on enemmänkin yhteinen keskusteluhetki”, Parikka kuvaa.

“Pyrimme luomaan turvallisen ja lämpimän keskusteluympäristön vieraillemme. Jaksoissa vaihdetaan yhdessä ajatuksia ja tartutaan aidosti kiinnostaviin aiheisiin myös pintaa syvemmältä”, Puhakka jatkaa.

Kuuntele podcastin teaser täältä!

Kulisseissa-podcastin jaksot ja vieraat:


1. jakso to 9.9.
Vieraana näyttelijä Elena Leeve Maria Kallio -sarjasta. 
Aihe: Naiseus ja äitiys kulisseissa.


2. jakso to 23.9.
Vieraina ohjaaja-käsikirjoittaja Petteri Summanen ja näyttelijä Saara Kotkaniemi Karuselli-sarjasta. 
Aihe: Ennen ja nyt kulisseissa.


3. jakso to 7.10. 
Vieraana näyttelijä Matti Leino Rantabaari-sarjasta.
Aihe: Ystävyys ja rakkaus kulisseissa.


4. jakso to 21.10.
Vieraana näyttelijä Eero Ritala Pahan väri -sarjasta.
Aihe: Faktaa ja fiktiota kulisseissa.


Kulisseissa by Sara Parikka & Johanna Puhakka -podcast on kuunneltavissa torstaista 9. syyskuuta alkaen ilmaiseksi suosituimmista podcast-palveluista, mm. Spotifysta ja Acastista. Podcastin C Morelle tuottaa Asennemedia.

#kulisseissa #cmoresuomi


Lisätiedot:

Pressikuvat liitteinä.

Haastattelupyynnöt: Asennemedia: Johanna Risku, johanna@asennemedia.fi, 040 564 9171
C More: Arto Suominen, arto.suominen@cmore.fi, 040 664 7579

Rovaniemen kaupungin nuorisovaltuusto on käynnistänyt 2.9. Rovaniemen kaupungissa kiusaamisen vastaisen #meilläpuututaan-kampanjan ja haastaa kaikki kaupunkilaiset mukaan puuttumaan lasten ja nuorten kiusaamiseen.

Syyslukukauden kestävän kampanjan tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten tietoutta kaupungissa jo käytössä olevista kiusaamiseen puuttumisen malleista ja ennaltaehkäisyn toimista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja alueellisessa nuorisotyössä. Mallit tarjoavat käytännön toimintaohjeita myös vapaa-ajan kiusaamistilanteiden selvittelyyn ja ennaltaehkäisyyn.  

Haasteen vastaanottavat ja kampanjaan mukaan lähtevät kaupunkilaiset sekä lasten ja nuorten parissa toimivat tahot sitoutuvat puuttumaan vastuullisesti kiusaamiseen ja julistavat omat toimitilansa kiusaamisesta vapaaksi alueiksi #meilläpuututaan-julisteella. 

Rovaniemen kaupungin yksiköistä ensimmäisenä kampanjaan sitoutuvat perusopetuksen oppilaitokset, nuorisotilat ja varhaiskasvatusyksiköt. Kampanjan myötä kaikki kaupungin toimitilat julistautuvat kiusaamisesta vapaiksi alueiksi. 

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion mukaan kiusaamisen vastustaminen on kaikkien kaupunkilaisten vastuulla. 

“Se vaatii konkreettisia tekoja jokaiselta kaupunkilaiselta, joka näkee tai kuulee jotakuta kiusattavan. Meidän kaikkien vastuulla on huolehtia, että lasten ja nuorten kiusaamiseen puututaan ja tilanteet selvitetään. Tehdään yhdessä Rovaniemestä paikka, jossa kiusattu ei jää yksin!”

Kampanja on käynnissä koko syyslukukauden 2021, ja sen suojelijoina toimivat Rovaniemen kaupunginjohtaja, Antti Tuisku ja Joulupukki. Antti Tuiskun omat kiusaamiskokemukset vaikuttivat osaltaan siihen, että hän haluaa olla kampanjassa mukana. Tuisku haluaa herätellä jokaista avaamaan silmät kiusaamiselle ja toimimaan niin, että ketään ei jätetä yksin. 

Kampanjan julistuksen, osallistumisohjeet, kampanjaan mukaan lähteneet tahot ja suojelijoiden tervehdykset löytyvät kampanjan nettisivuilla osoitteessa www.rovaniemi.fi/meillapuututaan. Sosiaalisessa mediassa kampanjan tunnisteet ovat #meilläpuututaan ja #rovaniemi. 

Lisätietoja: Mari Riekkinen, nuorisopalveluiden K-0-koordinaattori, mari.riekkinen@rovaniemi.fi, p. 040 723 6617. 

Saat tämän tiedotteen, sillä valmistuneissa saattaa olla henkilöitä omalta levikkialueeltanne. Listauksessa on suostumuksensa julkaisuun antaneet valmistuneet henkilöt. 

30.7.2021 valmistuneet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalouden yksikkö

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Hortonomi (ylempi AMK)

Jarkko Kristian Heikkinen-Lindberg, Nurmijärvi

Tea Anneli Karjalainen, Helsinki

Eija Kristiina Lankinen, Pälkäne

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Jaakko Simo Olavi Puputti, Hattula

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)

Sanni Marleena Kurkela, Hattula

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK)

Jussi-Pekka Nyström, Akaa

Laura Anna Elina Pellikka, Hämeenlinna

Marko Tapani Sormunen, Akaa

Tia Susanna Westerberg, Lempäälä

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Riina Aliisa Aspila, Lempäälä

Tiia Annika Forsell-Nopanen, Hämeenlinna

Ella Mari Eliisa Koskela, Riihimäki

Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Kaisa Johanna Isomäki, Kauhajoki

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Ágnes Lindinger, Espoo

Teknologiaosaamisen yksikkö

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Vesa Matti Roiha, Riihimäki

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Tero Juhani Pitkä, Hämeenlinna

Älykkäät palvelut digitaalisessa toimintaympäristössä -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Elina Katariina Leppänen, Hämeenlinna

Ville Samuli Thomenius, Hämeenlinna

Ammattikorkeakoulututkinnot

Biotalousosaamisen yksikkö

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Akseli Mauri Olavi Haliseva, Lempäälä

Leenamaija Maria Vattinen, Hämeenlinna

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Tomi Antero Karhusaari, Kemiönsaari

Kristiina Petra Hannele Kärkkäinen, Hämeenlinna

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Teemu Juhani Ketola, Sastamala

Joni Jalmari Olavi Leppikoski, Forssa

Maatilatalouden koulutus, Agrologi (AMK)

Aarni Aleksi Wilhelm Alanne, Paimio

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Eero Ensio Koskinen, Tampere

Lauri Ensio Koskinen, Parkano

Timo Lauri Henrik Vähätalo, Parkano

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Osku Matias Kansanaho, Hattula

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Emilia Johanna Järvinen, Hämeenlinna

Teknologiaosaamisen yksikkö

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Liangminyue Hao, Kiina

Yunxi Liu, Kiina

Andrei Loginov, Espoo

Aleksandr Musijenko, Nurmijärvi

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Sagar Budhathoki, Tampere

Robit Chhetri, Tampere

Rahul Kumar Jaiswal, Tampere

Quoc Tien Thang Nguyen, Vietnam

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Joseph Ransom Kallio-Myers, Helsinki

Pradip Khadka, Riihimäki

Sudip Khadka, Riihimäki

Sanjay Khayargoli, Riihimäki

Nguyen Minh Thu Phan, Riihimäki

Valentin Poliakov, Riihimäki

Khem Pradhan, Riihimäki

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Marko Aulis Hakulinen, Hyvinkää

Tua Anniina Kauppala, Järvenpää

Atte Toni Tapani Liitti, Hämeenlinna

Maija Riikka Pajula, Vihti

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Anna Elisa Ahtila, Helsinki

Toni Mikael Honganmäki, Halikko

Annuka Emilia Miettinen, Ylöjärvi

Jani Kalervo Mäkinen, Nivala

Ville Samuli Penttinen, Helsinki

Kimmo Johannes Piiroinen, Espoo

Antti Mikael Johannes Posti, Helsinki

Jere Stefan Sullanmaa, Vantaa

Kyösti Kalevi Tiainen, Hyvinkää

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Lauri Frans Ilmari Koppanen, Asikkala

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Heikki Johannes Joutsen, Valkeakoski

Jani Keijo Aarre Lehtimäki, Valkeakoski

Ali Reza Maher, Tampere

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Jeremi Karol Andersin, Hämeenlinna

Janne Matias Komsi, Hämeenlinna

Mervi Sinikka Saarinen, Riihimäki

Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamisen yksikkö

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Mirka Eeva Marika Salonen, Ylöjärvi

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Farhad Gholami Anarestani, Hämeenlinna

Maija Tasha Kaarina Apunen, Hyvinkää

Tero Hakonen, Valkeakoski

Nina Carita Himberg, Siuntio

Veera Eveliina Lahtinen, Hämeenlinna

Mira Maria Lehto, Hämeenlinna

Sanni Annikki Katriina Lähtölä, Nousiainen

Saana Eevi Anneli Perälä, Tampere

Aleksanteri Raitala, Hattula

Jenni Susanna Tuominen, Turku

Toomas Tiit Tapani Veijola, Forssa

Muotoilun koulutus, Muotoilija (AMK)

Jenni Jasmiina Rantala, Tampere

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Janita Katriina Jägermalm, Hämeenlinna

Petteri Mikael Salenius, Jyväskylä

31.8.2021 valmistuneet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Veera Leeni Sofia Bergström, Järvenpää

Ammattikorkeakoulututkinnot

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Bianca Elfriede Barbara Demmer, Saksa

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Christian Andreas Erik Mikkonen, Hattula

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Sanna-Liisa Argillander, Helsinki

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Senni Orvokki Heinonen, Forssa

Jade Hannele Jokinen, Helsinki

Saara Maria Mitrunen, Tampere

Anne Tuulikki Niemi, Forssa

Emma Katariina Gunilla Säteri, Säkylä

Sanna Katriina Väre, Ylöjärvi

Pien-Saimaan valuma-alueelle on rakennettu sata kosteikkoa tai muuta vesiensuojelurakennetta.

Vesistöt ovat merkittävä osa Etelä-Karjalan luontoa, sillä maakunnan kokonaisalasta 20 prosenttia on vesistöjä. Vesiensuojelun merkitys korostuu Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta-alueella ja kunnan tärkeänä tehtävänä onkin edistää ja valvoa vesiensuojelua. Kosteikot ovat merkittäviä vesiensuojelurakenteita ja niihin on mahdollisuus tutustua kaupungin opastuksella.

– Järjestämme ensi viikolla, torstaina 9.9. retken Taipalsaaren Haikkaanlahdelle, jossa tutustutaan Suoniityn kosteikkoon, kertoo vesistöasiantuntija Raija Aura Lappeenrannan kaupungilta.

– Siellä paikallinen viljelijä Marko Suutari kertoo kosteikosta ja sen rakentamisesta sekä jakaa omia kokemuksiaan hiiliviljelystä.

Laavulla nautitaan kahvit ja keskustellaan Pien-Saimaan kunnostuksesta ja kosteikoista sekä kosteikkojen hoidosta.

Retki on maksuton ja avoin kaikille. Retkelle pyydetään ilmoittautuminen osoitteessa https://tapahtumat.lappeenranta.fi/fi-FI/page/60dae8eb37042d63c9aff8df. Retken järjestävät PISARA+ ja Hinkua Etelä-Karjalaan -hankkeet. Kokoontuminen klo 12.30 Taipalsaaren kirkon paikoitusalueella. Retki kestää noin kaksi ja puoli tuntia.

Tapahtuma järjestetään turvallisesti noudattaen THL:n ja OKM:n koronaohjeistusta ja välttäen lähikontakteja ihmisten välillä. Tulethan tapahtumaan vain terveenä, huolehdit hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta ja muistat riittävän turvavälin seurueiden välillä. Myös maskin käyttö on suositeltavaa.

Lisätietoja:

Raija Aura, 040 5843 278, raija.aura(at)lappeenranta.fi
vesistöasiantuntija, PISARA+  hanke

Anna-Maija Wikström, 020 617 4320, anna-maija.wikstrom(at)imatra.fi
hankevetäjä, Hinkua Etelä-Karjalaan! -hanke

Budjettiriihessä on käynnistettävä hallitusohjelmaan kirjattu energiaverotuksen uudistaminen. Energiaverotuksen kertymä laskee jatkuvasti, koska päästöt vähenevät. Yritysten investoinneille on välttämätöntä, että verotusta voidaan ennakoida pitkäjänteisesti

Energia-ala investoi kotimaahan enemmän kuin mikään muu teollisuuden ala. Yhteensä investoinnit päästöjen vähentämiseen sekä infrastruktuuriin ovat noin 2,5 miljardia vuodessa. Investointitahti luo edellytykset hiilineutraalille yhteiskunnalle. Näitä investointeja ei saa vaarantaa poukkoilevalla politiikalla. Energia-alan näkökulmasta on ensisijaista pitää huolta sujuvasta investointiympäristöstä.

• Olemme pitkään esittäneet energiaverotuksen kokonaisuudistusta, toteaa Energiateollisuus ryn toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Mittavat investoinnit päästöttömään tuotantoon ja säävarmaan sähköverkkoon eivät voi jatkua loputtomiin ilman, että tiedetään mistä maksetaan veroja ja mistä ei. Toivottavasti hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa, ja saattaa työn käyntiin, Leskelä jatkaa. – Odotamme pitkän aikavälin tiekarttatyön käynnistymistä energiaverotuksen tulevaisuudesta.

Sähköntuotannon päästöt ovat jo hyvin alhaiset, ja kaukolämmön päästöt laskevat etuajassa hallituksen asettamien hiilineutraaliustavoitteiden edellyttämälle tasolle EU:n päästökaupan myötävaikutuksella. Päästöoikeuden hinta on kymmenkertaistunut kuluneen neljän vuoden aikana. Kaukolämmön tuotannossa käytettävien lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden sähköveron siirtoa teollisuuden kanssa samaan sähköveroluokkaan tulee kiirehtiä. Nykyinen korkeampi sähköveroluokka estää ja hidastaa energiamurroksen kannalta olennaisten investointien toteuttamista. Hallitusohjelmassa linjattua lakimuutosta on valmisteltu pitkään ja viivästymisen vuoksi investoinnit ovat jääneet seisomaan. Kaukolämpöjärjestelmän edellyttämän pumppauksen sähkönkäytön vero tulee myös siirtää alempaan veroluokkaan.

Hallitusohjelman mukaiset lämmityksen valmisteverotuksen korotukset on jo toteutettu. Polttoaineisiin kohdistuvilla veronkorotuksilla arvioidaan kerättävän noin 105 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljellä olevan hallituskauden aikana lämmityspolttoaineille ei tule veronkorotuksia enää esittää. Yrityksille on annettava aikaa siirtyä pois fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä siten, että yrityksillä säilyy kyky rahoittaa uusia investointeja esimerkiksi poltolle vaihtoehtoisten teknologioiden kehitystyöhön ja investointeihin.

• Hallituksen toteuttamat veronkorotukset ovat hallitusohjelmaa ankarammat jo nyt, koska ne astuivat voimaan ennakkoon arvioitua aikaisemmin, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama. Turpeen käytön väheneminen on niin nopeaa jo nyt, että muutos saattaa jopa hidastaa polttoon perustumattomien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Kodit täytyy saada lämpimäksi joka talvi, eikä vasta sitten kun uutta teknologiaa tulee kauppoihin, Kostama jatkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hallituksen tavoitteiden mukaisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun huhtikuussa 2020. Strategian tavoitteena on hallitusohjelman mukainen hiilineutraali Suomi 2035, ja se painottaa energiantuotannon ja päästöjen vähentämisen välistä yhteyttä.

• Strategia on tärkeä, ja se pitää valmistella huolella. Kun asetamme yhteisen suunnan, sen pitää olla sellainen, joka voidaan myös toteuttaa, toteaa Jukka Leskelä. Energia-ala investoi suuria summia joka vuosi, ja laitosten käyttöikä vaihtelee kahdestakymmenestä vuodesta vuosisataan. Näkymän pitää olla toteutuskelpoinen ja ennakoitava, Leskelä jatkaa.

Kansallisen biokaasustrategian mukaisesti biokaasun käyttöä pyritään laajentamaan moninkertaiseksi nykyisestä. Biokaasua tuotetaan mm. jätevesipuhdistamoiden lietteistä ja maatalouden tuotteista, kuten oljista, lannasta ja metsäjätteistä. 

• Valtiontukisäännösten takia on selvää, että sekoitusvelvoite liikennekäytössä edellyttää biokaasun verottomuuden poistamista liikennekäytössä, Jari Kostama Sen sijaan olisi vahingollista poistaa se energiantuotantoon käytetyltä biokaasulta. Se vähentäisi olennaisesti mahdollisuuksia lisätä biokaasun käyttöä energiantuotannossa ja saattaisi jopa johtaa käytön näivettymiseen, Kostama jatkaa.

Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, p. 050 593 7233

Jari Kostama, johtaja, Energiateollisuus ry, p.050 301 1870

SINI-siivousvälineet valmistetaan hiilineutraalisti omalla aurinkovoimalla Kokemäellä ja 45 % tehtaan muoviraaka-aineesta on kierrätysmuoveja. Maailmanlaajuisesti mitattuna Sinituote on ympäristöasioissa suunnannäyttäjä. Kokosimme ensimmäistä kertaa kaikki vastuullisuustiedot yksiin kansiin Sinituotteen tuoreeseen vastuullisuusraporttiin.

– Avain kestävämpään kuluttamiseen on hiilineutraali kiertotalous. Kaiken pitää tapahtua päästöttömästi, uusiutuvaa energiaa käyttäen. Kertakäyttöisyyttä tulee välttää, raaka-aineet kulkevat suljetussa kierrossa, tai ne ovat luonnosta syntyvää ja kompostoituvaa. Meillä on tähän tavoitteeseen vielä matkaa, mutta kuljemme päättäväisesti tätä visiota kohti, Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz kertoo yrityksen tavoitteista.

Siivousvälineitä hiilineutraalisti pakkausjätteestä, pet-pulloista ja leikkokukkaämpäreistä

Kertakäyttömuovi on iso ongelma ympäristölle. Kierrätettynä muovi on kuitenkin ekologinen ja kestävä materiaali pitkäikäisiin käyttötavaroihin, kuten SINI-siivousvälineisiin. Kierrätysmuovin loppukäyttäjänä Sinituote on tärkeä osa muovin kiertotaloutta Suomessa. Kiertotalouden ympyrä sulkeutuu vasta kun kierrätysmuovinen tuote on otettu käyttöön.

– Olemme onnistuneet kasvattamaan kierrätetyn muovin osuutta kolmessa vuodessa 15 prosentista nykyiseen 45 prosenttiin. Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 sen osuus on täydet 100 %, Johanna Hamro-Drotz kertoo.

Kierrätysmuovin käyttö aiheuttaa 57 % vähemmän CO2-päästöjä kuin neitseellinen muovi. Vuonna 2020 Sinituotteen tehtaalla käytettiin kierrätysmuovia yhteensä yli 200 000 kiloa. Kierrätysmuovia käytetään 61 eri tuotteessa ja määrä kasvaa koko ajan. Usein yksi tuote vaatii monien eri muovilaatujen käyttöä, jotta se kestää paitsi aikaa myös erilaisia olosuhteita, kuten pakkasta tai konetiskipesun. Sinituotteella on käytössä yli 10 eri kierrätysmuovilaatua, kuten kuluttajien pakkausmuovia, teollisuuden muovia, lääketeollisuuden polykarbonaattia, kierrätettyjä PET-pulloja, oman tuotannon ylijäämää sekä jo kertaalleen kierrätetyt S-marketin leikkokukkaämpärit. Kriteeri kierrätysmuovien käytössä on, että tuotteen pitää olla yhtä hyvä ja kestävä kuin neitseellisestä muovista valmistettuna. Myös kierrätysmuovisille tuotteille myönnetään 5 vuoden takuu.

Sinituote on vuodesta 2020 ollut täysin hiilineutraali yritys huomioiden scope1 ja scope 2 päästörajaukset. Energiankulutusta ja CO2-päästöjä on vähennetty lisäämällä tehtaalle led-valaistus, hukkalämmöntalteenotto, asentamalla tehtaan katolle oma aurinkovoimala sekä siirtymällä uusiutuvaan sähköön. 

Yli 715 000 kiloa säästettyä muoviroskaa

SINI-välineet suunnitellaan siten, että kuluvat osat voi vaihtaa uuteen ilman, että tarvitsee ostaa kokonaan uusi tuote. Vaihtopääharjoja tiskiharjaan, teippiharjaan ja wc-harjaan on valmistettu jo 20 vuoden ajan, ja näin säästetty turhaa muoviroskaa 715 000 kilon eli yli 35 miljoonan kaupan muovikassin verran. 

Kierrätysmuovista valmistettu, vaihtopäällä varustettu wc-harja aiheuttaa pitkällä aikavälillä 96 % vähemmän CO2-päästöjä ja 80 % vähemmän muovijätettä verrattuna neitseellisestä muovista valmistettuun wc-harjaan ilman vaihtopäätä. Yhdistämällä kiertotalous hiilineutraaliin tuotantoon voidaan saavuttaa merkittäviä ekologisia hyötyä ilman, että tuotteen käyttökokemus tai estetiikka kärsivät.

Kunnia-asiana kotimainen työ

Sinituote valmistaa kaikki mahdolliset tuotteet omilla tehtailla Kokemäellä ja Akaassa. Tällä hetkellä kotimaisen valmistuksen osuus on 80 %. Tuotantoa automatisoidaan jatkuvasti, jotta tuotteemme ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä ja pystymme pitämään työpaikat kotimaassa. Vuonna 2020 Sinituote investoi uusiin tuotantokoneisiin 1,5 miljoonaa euroa. Automatisointi ei kuitenkaan tarkoita työpaikkojen vähentämistä, vaan joka vuosi on pystytty palkkaamaan 1–10 uutta työntekijää. Sinituote työllistää Suomessa 151 ihmistä, joista ⅔ on naisia.

– Kysyn usein itseltäni, minkälaiseen maailmaan omat lapsenlapseni syntyisivät 2040-luvulla. Viimeisen IPCC:n raportin valossa ajatus on huolestuttava: maapalloa uhkaa ilmastonmuutos, biodiversiteetin tuhoutuminen, maaperän köyhtyminen, meret tyhjenevät kalasta ja täyttyvät muoviroskasta. Tämä ajatus taustalla päätin, että oman perheyrityksen kohdalla teen kaiken niin oikein kuin se vain on mahdollista. Haluan todistaa, että kestävämpi toimintatapa on mahdollinen myös arkea helpottavissa kodin tuotteissa, ja jopa taloudellisesti kannattavampaa, Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz sanoo.

Lisätietoa, materiaali- ja haastattelupyynnöt:

Hanna Salo
sisällöntuottaja, Sinituote Oy
hanna.salo@sinituote.fi
+358 44 502 4004

Vastuullisuusraportti ja kuvia liitteenä. Voit lukea vastuullisuusraportin myös: https://sinituote.fi/vastuullisuus/

Fingrid-lehden 2/2021 pääkirjoituksessa Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala ottaa puheeksi viime maaliskuussa sattuneen tilanteen, jossa Ruotsin kantaverkkoyhtiö oli alkanut yllättäen rajoittaa sähkönsiirtoa Suomeen. Mihin oli kadonnut kantaverkkoyhtiöiden läpinäkyvyys ja ennakoitavuus?

Toinen vahvasti kantaaottava artikkeli on Fortumin Simon-Erik Olluksen haastattelu pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhteistyöstä. Hänen mukaansa pohjoismaisen sähköleirin toimijat vetävät nyt eri suuntiin jo siitä syystä, että esimerkiksi maiden hiilineutraaliustavoitteet ovat erilaiset. "Kantaverkkoyhtiön pitää varmistaa toimintavarmuus kaikissa tilanteissa katsomalla riittävän pitkälle tulevaisuuteen", hän sanoo. Olluksen mukaan Fingrid onkin toiminut juuri näin, hyvässä etunojassa. 

Pääjutussa esitellään, miten kantaverkkokeskuksen päivä käytännössä etenee. Kantaverkkokeskus valvoo tauotta joka päivä 24/7, jotta sähköä on riittävästi valtakunnan joka kolkassa. 

Lehden muita artikkeleita muiden muassa: 

• Kysyntäjousto tarjoaa hyötyjä tulevaisuuden hiilineutraalille energiajärjestelmälle
• Energiaviraston Antti Paanasen kolumni sähköverkkoyhtiön yritysvastuusta
• Liityntävalmiuksien kehittämisprojekti esittelyssä
• Sähkövarastot tukevat energiamurrosta
• Teollisen muotoilun valiot - Fingridin maisemapylväät esittelyssä

Fingrid-lehden artikkelit julkaistaan vaiheittain myös verkkolehdessämme www.fingridlehti.fi.   

Fingrid-lehden 2/2021 pdf-versio on luettavissa verkkosivuillamme >

Fingrid-lehden liitteenä julkaistaan tuttuun tapaan Fingridin työturvallisuuden julkaisu Turvallisilla linjoilla.
Lehdessä muistutetaan kuluvan vuoden työturvallisuusteemasta, joka on: Mieti ennen kuin toimit.
Työn suunnittelun ja ennakoinnin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, etenkin kun työtunnit lisääntyvät entisestään investointihankkeiden määrän kasvaessa. Lehdessä on myös mielenkiintoinen artikkeli voimajohtotyömaalla viime vuoden lopulla sattuneesta tapaturmasta, josta urakoitsija tunnisti kehitystarpeen ja kehitti turvaoloja, jotta vastaavat onnettomuudet voidaan välttää jatkossa. 

Turvallisten linjojen pdf-versio on luettavissa verkkosivuillamme >

Fingrid-lehden artikkelit julkaistaan vaiheittain myös verkkolehdessä www.fingridlehti.fi.   

​​​​​​​Lisätiedot: 

Marjut Määttänen, viestintä, Fingrid Oyj, marjut.maattanen[at]fingrid.fi

Turun lentoaseman matkustajaliikenne on syksyn myötä vilkastumassa. Turun kenttä on pandemiasta huolimatta palvellut koko ajan rahtiliikennettä sekä turvannut huoltovarmuutta.   

Lentoliikenteen palautuminen koronapandemiasta on pääsemässä vauhtiin. Tänään torstaina käynnistyvät AirBalticin lennot Turun ja Riian välillä. Turusta lennetään Riikaan aluksi kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin kello 5.20–6.25 ja Riiasta Turkuun keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 23.30–00.35. Reittiä lennetään jatkossa Airbus A220-300 -laivaston 145-paikkaisilla suihkukoneilla. 

- Olemme iloisia voidessamme palvella jälleen myös Turun seudun matkustajia ja tarjota kattavaa jatkolentoyhteyksien verkostoamme Riian lentoaseman kautta. Mikäli kysyntää riittää, voimme lisätä vuoroja reitille, kertoo AirBalticin Head of Sales Jan Nyholm. 

- On loistava uutinen, että lentoyhtiöt palaavat Turun lentoasemalle. Air Balticin suora reittiyhteys Riian ja Turun välillä on tervetullut. Monet jo kaipaavat matkustamista ja haluavat maailmalle pitkästä aikaa, sanoo Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen lentoasemayhtiö Finaviasta. 

Turun lentoasema on ollut avoinna koko pandemian ajan. Wizzairin lennot kolme kertaa viikossa Puolan Gdanskiin ja kahdesti viikossa Pohjois-Makedonian Skopjeen, sekä Air Leapin lennot Turun ja Maarianhaminan välillä ovat jatkuneet lyhyitä katkoja lukuun ottamatta koko pandemian ajan. Myös rahtiliikenne ja huoltovarmuuden turvaaminen ovat taanneet kentän pysymisen auki. Lisää yhteyksiä on tulossa myöhemmin syksyllä. Wizzair on palauttamassa silloin lennot Kyproksen Larnakaan, Liettuan Kaunakseen ja Puolan Krakovaan. Tulossa on myös TUI:n ja Tjäreborgin lomalentoja Turusta.  

- Turun seudulle lentoyhteyksien palautuminen on tärkeää sekä vapaa-ajanmatkustamisen että erityisesti alueen liike-elämän näkökulmasta. Talouskasvun kiihtyminen ja alueen yritysten kilpailukyky tarvitsevat sujuvia lentoyhteyksiä ja kasvokkaisia kohtaamisia. Pelkkien etäyhteyksien varassa moni sopimus ja kauppa jää toteutumatta, Turun kaupungin elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen muistuttaa paikallisen kentän tärkeydestä. 

- Tärkeää on muistaa myös se, että oman alueemme saavutettavuuden kannalta Turun lennot ovat merkittävässä asemassa. Työmatkalaisten lisäksi matkailu tarvitsee hyviä lentoyhteyksiä. Saariston upeiden matkailureittien markkinointia edesauttaa se, että lähinaapureista ja Keski-Euroopasta on sujuvat yhteydet Turkuun, Turun tapahtumajohtaja Antti Kirkkola toteaa. 

Kansainvälisiin kohteisiin matkustaessa Turun lentoaseman yhteyksien hyödyntäminen on paras tapa varmistaa Turun lentokentän palvelutason kehitys, lentoyhteyksien monipuolisuus ja oikea hintataso tulevaisuudessa. 

Tiedotteen lopussa kaksi kuvaa käytettäväksi uutisoinnissa.

Lisätiedot:  

Tapahtumajohtaja Antti Kirkkola, Turun kaupunki,  
antti.kirkkola@turku.fi, puh. 050 559 0103 

Elivoimajohtaja Niko Kyynäräinen, Turun kaupunki,  
niko.kyynarainen@turku.fi, puh. 050 559 0538 

Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n palvelutarjonta laajenee kattamaan myös aurinkoenergian pientuotannon netotuksen kotitalouksille ja hyvityslaskentapalvelun energiayhteisöille. Pientuotannon netotus mahdollistaa vantaalaiskotitalouksille paremman hyötysuhteen itsetuottamastaan aurinkoenergiasta, kun ylituotantosähkön voi käyttää itse. Hyvityslaskentapalvelu tuo mahdollisuuden jakaa aurinkopaneelien tuottaman sähkön taloyhtiöissä asukkaiden kesken.

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä ilmastoystävällisesti uusiutuvasta energianlähteestä.
- Aurinkosähköllä on lukuisia etuja. Se on hyvä tapa korvata verkosta ostettavan sähkön määrää ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energianlähteistä. Auringossa riittää energiaa pitkälle tulevaisuuteen, joten sitä ei voi ylikuluttaa, toteaa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n mittaustietovastaava Aleksi Hursti.

Aurinkoenergiasta huoneistokohtainen hyöty taloyhtiöissä

Vantaan Energia Sähköverkkojen palvelutarjonta kasvoi uudella hyvityslaskentapalvelulla, jonka ansiosta aurinkovoiman hyödyntäminen yhtenä energiatuotannon muotona nousee myös taloyhtiöissä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Hyvityslaskentapalvelu mahdollistaa aurinkopaneelien tuottaman sähkön jakamisen taloyhtiön osakkaiden kesken ja osakkaat pääsevät näin itse hyötymään taloyhtiön paneelien tuottamasta energiasta. Asukkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa säästöjä sähkölaskussa, kun itse tuotettu aurinkoenergia pienentää sähköenergiamaksua, sähkön siirtomaksua ja sähköveroa. Aikaisemmin taloyhtiön tuottamaa aurinkosähköä oli mahdollista käyttää vain kiinteistösähkönä taloyhtiön yhteisissä tiloissa ja laitteissa, kuten rappukäytävän hississä tai valaistuksessa.

Palvelua hyödyntääkseen taloyhtiön on muodostettava energiayhteisö. Sen jälkeen isännöitsijä tai hallituksen valtuuttama henkilö voi jättää rekisteröitymislomakkeen hyvityslaskentapalveluun.

Lue lisää hyvityslaskentapalvelusta

Netotus mahdollistaa suuremmat hyödyt omasta pientuotannosta

Uusi ilmainen aurinkoenergian pientuottajien netotuspalvelu mahdollistaa asiakkaillemme entistä paremman hyödyn omasta aurinkovoiman pientuotannosta, kun suuremman osan tuottamastaan aurinkosähköstä voi käyttää itse ja säästää sähkönsiirrosta, sähkönmyynnistä ja veroista. Netotus on laskentatapa, joka mahdollistaa itsetuotetun sähkön hyödyntämisen paremmalla hyötysuhteella. Käytännössä se tarkoittaa yhden tunnin mittaisen mittausjakson aikana ostetun ja myydyn sähkön yhteen laskemista ja mittausjakson aikana saavutettua netto-ostoa tai -myyntiä.

Vantaan Energia Sähköverkot siirtää netotuksen piiriin kaikki tuotantokapasiteetiltaan enintään 100 kVA tuottavat pientuotantokohteet, käytännössä muutos koskee suurinta osaa Vantaan pientuottajista. Netotukseen siirtyminen ei vaadi asiakkaalta toimenpiteitä.

Lue lisää netotuksesta

Kuva aurinkopaneeleista löytyy täältä

Lisätietoja:
Aleksi Hursti, Vantaan Energia Sähköverkot Oy
aleksi.hursti@vantaanenergia.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti 2.9.2021 väliraportin suden suotuisan suojelun tason määrittelytyöstä. Metsästäjäliitto edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö (MMM) laatii esityksen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ministeri Lepän ilmoittamalla tavalla.

Suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa 18.11.2020 ministeri Leppä totesi eduskunnassa: ”Avainasemassa tässä on suotuisan suojelutason määrittely, ja se on käytännössä raja-arvo siitä, milloin kanta on sillä tasolla, että sitä voidaan säädellä metsästyksellä. Siksi olen antanut Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi määritellä tuon raja-arvon niin, että tieto olisi meillä käytettävissä jo mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään kesän jälkeen tältä osin.”

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Luken väliraportti on nyt saatu. Aiemmin kesällä valmistui ministeriön työryhmän työ kannanhoidollisen metsästyksen toteutustavoista. Nyt odotamme aiemmin ilmoitetun mukaisesti mielenkiinnolla esitystä kannanhoidollisesta metsästyksestä.”

Vain Suomessa susia ei vielä metsästetä

Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia, mutta Suomessa ei ole vielä päätöksiä suden metsästyksestä.

Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty joitakin kymmeniä susia. EU-maa Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä eli 30 laumaa ja suden kannanhoidollinen metsästys on maassa aloitettu. Euroopan Unioniin kuuluvissa Baltian maissa susia metsästetään vuosittain satoja yksilöitä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Suomen susikanta saattaa tänä kesänä olla jopa 500 sutta uusien jälkeläisten synnyttyä. Päätöksiä odotetaan.

Liitto perehtyi väliraporttiin ja toteaa, että esitetyt lukuarvot vaikuttavat alustavassa tarkastelussa hämmästyttävän korkeilta verrattuna Ruotsin ja Norjan vastaaviin.

Viime syksynä eduskunnalle annettiin ennätysajassa toteutunut kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Aloitteen lähetekeskustelussa metsästyksen aloittamista kiirehdittiin. Useat kunnat ja kaupungit ovat viime aikoina vedonneet maa- ja metsätalousministeriöön suden metsästyksen aloittamiseksi. Nämä yhteiskunnan tarpeet on nyt tarpeen huomioida.

Metsästäjäliitto on kannustanut metsästäjiä susihavaintojen tekoon. Metsästäjät ylsivät myös DNA-näytteiden ennätykselliseen keruuseen, minkä perusteella kanta-arvio kasvoi kolmanneksella. Tavoitteena on ollut toimiva ja läpinäkyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä: ”Meidän on syytä päästä kansakuntana eteenpäin asiassa. Metsästäjille on tärkeätä, että jokainen taho vastaa tontistaan”, toteaa Metsästäjäliiton Hallenberg.

Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puhelin 040 528 6069, tuomas.hallenberg@metsastajaliitto.fi

Euroopan komissio käynnistää tänään vuotuisen Juvenes Translatores -käännöskilpailun. Kilpailu on tarkoitettu toisen asteen oppilaitoksille, ja se järjestetään tänä vuonna viidettätoista kertaa. Koulut voivat ilmoittautua mukaan verkossa 2. syyskuuta alkaen. Tänä vuonna nuorten käännettäväksi tulevan tekstin otsikkona on ”Raiteet kutsuvat – kohti (vihreämpää) tulevaisuutta”.

Osallistujat voivat kääntää mistä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä toiseen. Mahdollisia kieliyhdistelmiä on kaikkiaan 552. Viime vuoden kilpailussa käytettiin yhteensä 150:tä kieliyhdistelmää.

Viime vuoden suomalaisvoittaja Hanna Pörsti Tampereen yhteiskoulun lukiosta käänsi kilpailutekstinsä saksasta suomeen. Hanna piti myös englanninkielisen puheen Juvenes Translatores -palkintoseremoniassa, johon osallistuivat kilpailun voittajat kaikista EU-maista.

Koulujen on ilmoittauduttava kilpailuun viimeistään 20. lokakuuta 2021 klo 13.00 Suomen aikaa. Ilmoittautumislomakkeen voi täyttää millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Tämä on valintaprosessin ensimmäinen vaihe. Seuraavaksi komissio valitsee satunnaisesti 705 koulua, jotka pääsevät osallistumaan itse kilpailuun. Kustakin maasta valitaan mukaan yhtä monta koulua kuin maalla on paikkoja Euroopan parlamentissa, eli Suomesta mukaan pääsee 14 koulua.

Valitut koulut voivat nimetä kilpailuun enintään 5 oppilastaan, jotka ovat syntyneet vuonna 2004. Oppilaat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia.

Kilpailu järjestetään verkossa 25.11.2021 samanaikaisesti kaikissa osallistuvissa kouluissa.

Voittajat – yksi kustakin maasta – julkistetaan helmikuun 2022 alkupuolella.

Jos olosuhteet sallivat, kaikki 27 voittajaa eri EU-maista kutsutaan Brysselissä keväällä 2022 järjestettävään palkintotilaisuuteen.

Ilmoita koulusi mukaan täältä: https://jt.ec.europa.eu/  

Lisätietoja on Juvenes Translatores -verkkosivuilla ja Facebookissa.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_4444  

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia.siitonen@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

I dag går startskottet för EU-kommissionens årliga översättningstävling Juvenes Translatores för unga. Tävlingen är öppen för gymnasier i alla EU-länder och ordnas i år för femtonde gången. Gymnasier i hela EU kan anmäla sig på nätet från och med den 2 september. Temat för den text som ska översättas i år är ”Låt oss slå in på en väg mot en grönare framtid”.

Deltagarna kan översätta från vilket som helst av EU:s 24 officiella språk, till vilket som helst av EU:s officiella språk. Det finns hela 552 språkkombinationer att välja mellan! I fjolårets tävling användes sammanlagt 150 olika språkkombinationer.

Fjolårets finländska vinnare, Hanna Pörsti från Tampereen yhteiskoulun lukio i Tammerfors, översatte en text från tyska till finska. Hanna höll även ett tal på engelska vid prisutdelningen för alla Juvenes Translatores-vinnare 2020−2021 i juni.

Anmälningstiden pågår till den 20 oktober 2021 kl. 13.00 finsk tid. Anmälningsblanketten kan fyllas i på vilket som helst av EU:s 24 språk. Det är den första etappen i urvalsprocessen. Därefter väljer kommissionen slumpvis ut 705 skolor som går vidare till nästa etapp. I varje EU-land får lika många skolor delta som landet har platser i Europaparlamentet, vilket innebär 14 skolor i Finland.

De utvalda skolorna utser högst fem studerande som deltar i tävlingen. De studerande får ha vilken nationalitet som helst, men de måste vara födda 2004.

Tävlingen äger rum på nätet samtidigt i alla deltagande skolor den 25 november 2021.

Vinnarna, en per land, tillkännages i början av februari 2022.

Om situationen så tillåter, ordnas en prisutdelning för alla 27 Juvenes Translatores-vinnare i Bryssel under våren 2022.

Anmäl din skola på nätet på följande adress: https://jt.ec.europa.eu/

På webbplatsen och Facebooksidan för Juvenes Translatores finns mer information.

Läs mer i det utförligare pressmeddelandet:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/sv/ip_21_4444

Europeiska kommissionens representation i Finland

Informationschef
Pia Siitonen
tfn 040 535 5979
pia.siitonen@ec.europa.eu

Informatör
Nina Hotti
tfn 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Följ oss på Twitter @eukomissio

Kirkkaasti turvallisin -tuulilasikampanja muistuttaa autoilijoita varautumaan syksyn tuloon ja tarkistamaan, että ajoneuvon tuulilasi on puhdas ja ehjä. Myös pyyhkijänsulkien kunto on hyvä tarkistaa syyssateiden varalta ja varautua pakkasenkestävän pesunesteen lisäämiseen pesuainesäiliöön. Tuulilasin puhdistaminen ja tarvittaessa vaihtaminen uuteen tekee ajamisesta mukavampaa ja turvallisempaa.

Likaisen, kuluneen tai rikkinäisen tuulilasin läpi on vaikea nähdä erityisesti syksyllä matalalta paistavassa vasta-auringossa. Pöly ja lika pinttyvät tuulilasin pinnalle harmaaksi havainnointia vaikeuttavaksi kalvoksi. Tästä on haittaa maantieliikenteen lisäksi taajamissa. Esimerkiksi suojatielle astuvaa jalankulkijaa on vaikeaa nähdä likaisen tuulilasin läpi auringon tai ajovalojen paistaessa silmiin. Lasin pitäminen puhtaana lisää myös sen käyttöikää. Lasin naarmuuntumista voi ehkäistä vaihtamalla pyyhkijänsulat säännöllisesti uusiin ja käyttämällä riittävästi pesunestettä tuulilasia pyyhittäessä. Kiveniskemiltä ja halkeamilta on vaikea sataprosenttisesti välttyä, mutta riittävät turvavälit pienentävät niiden todennäköisyyttä.

Kirkkaasti turvallisin -kampanjan tuulilasitarkastukset siirretään syksystä pääsiäiseen 2022

Autoalan Keskusliitto, Saint-Gobain Autover, Autoliitto, Onnettomuustietoinstituutti ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat järjestäneet autoilijoiden valistukseen keskittyneen Kirkkaasti turvallisin -kampanjan useana vuonna. Kampanjan aikana autoalan insinööriopiskelijat ovat tarkastaneet veloituksetta autoilijoiden tuulilaseja valituilla ABC-asemilla.

Syksyksi suunnitellut tuulilasitarkastukset 10.-12.9.2021 siirretään vallitsevan koronatilanteen vuoksi ensi vuoden pääsiäiseen. Tarkastukset järjestetään kiirastorstaina 14.4, pitkäperjantaina 15.4. ja pääsiäismaanantaina 18.4.2022 klo 12.00-18.00 Lohjalla, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Seinäjoella ja Raisiossa.

Lisätietoja

tekninen johtaja Jouko Sohlberg, Autoalan Keskusliitto ry, puh. 0400 904 003
liiketoimintajohtaja Tommi Lehtovirta, Saint-Gobain Autover, puh. 040 182 8692
viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen, Autoliitto, puh. 040 751 1173
liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, Onnettomuustietoinstituutti, puh. 040 922 1365
johtava asiantuntija, Jussi Pohjonen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, puh. 029 5345 310

www.kirkkaastiturvallisin.fi

Koululuokkien kalabongauskisan voitto jaettiin ensimmäistä kertaa kisan historiassa kahden luokan välillä. Rautalammilaisen Matti Lohen koulun 6A ja 6B luokat saivat kumpikin saaliiksi 12 eri kalalajia.

Vuodesta 2015 järjestettyyn Koululuokkien kalabongauskisaan osallistui tänä vuonna 28 koululuokkaa eri puolilta Suomea. Määrä on kisan ennätys.

-  Ilahduttava osallistujamäärä. Koronatilanteesta johtuen ohjattuja tapahtumia oli vähemmän kuin aiemmin, joten koululuokat ovat monin paikoin lähteneet kalaan omatoimisesti, iloitsee tiedottaja Tapio Gustafsson tapahtumaa järjestävästä Kalatalouden Keskusliitosta.

Kisan voiton jakaneiden Matti Lohen koulun 6-luokkien oppilaat saivat jokainen palkinnoksi pyyntivalmiit virvelit sekä vieherasiat, joissa on useita vieheitä. Kaikkien kisaan osallistuneiden luokkien kesken arvottiin kalastusvälineitä. Onni suosi Sastamalan Toukolan koulun 5-6 luokan oppilaita sekä Alajärven Paavolan koulun kuntoutusluokan oppilaita, jotka myös saivat itselleen kalastusvälineet.

Kisan tulokset ja siihen osallistuneet koulut löytyvät osoitteessa: https://ahven.net/kalastus/kalabongauskisa/

Kouluissa pelattiin kalabingoa

Kaikkiaan 22 koululuokkaa ympäri Suomen osallistui bongausviikon aikana Kalatalouden Keskusliiton netissä järjestämään kalabingoon. Voittajaksi arvottiin Reisjärven Niemenkartanon alakoulun 6B-luokka, joka sai kala-aiheisia palkintoja. Kaikki kisaan osallistuneet luokat saivat pienen palkinnon.

Koululuokkien Kalabongauskisa on osa vuodesta 2006 järjestettyä Valtakunnallista kalastuspäivää. Päivää rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastonhoitomaksuvaroista. Koululaisten palkinnot ovat lahjoittaneet Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin, Rapala, OPM International, Daiwa Scandinavia ja Abu Garcia.

Lisätietoa Koululaisten kalabongausviikosta sekä muista Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumista:

Tiedottaja Tapio Gustafsson

Kalatalouden Keskusliitto

puh 044 4931 457

Lieksan yläkoulussa 20 henkilöä on määrätty karanteeniin koronavirukselle altistumisen takia. Kuusi henkilöä on ohjattu oireseurantaan. Altistuminen koulussa on tapahtunut 25.–26.8. Tartunta todettiin 31.8. ja se liittyy aiemmin Lieksassa todettuun tartuntaketjuun.

Oppilaitos on tiedottanut oppilaita ja heidän vanhempiaan Wilman kautta. Siun sote on ollut suoraan yhteydessä kaikkiin altistuneisiin.

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata suorasta nettilähetyksestä maanantaina 6. syyskuuta klo 18.30 alkaen.

Kokous järjestetään lähikokouksena Lappeenranta-salissa. Kokouksessa noudatetaan riittäviä turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa sekä käytetään kasvomaskeja. Koronavirustilanteen vuoksi kaupunki toivoo, ettei yleisö saavu seuraamaan kokousta paikan päälle.

Nettilähetys näkyy suorana kokouksen ajan kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi. 

Valtuustokokousta voi katsoa netistä myös jälkikäteen kahden viikon ajan, jonka jälkeen tallenne poistuu nähtäviltä. Video tallennetaan kaupungin verkkosivuille pääsääntöisesti jo kokouksen jälkeisen päivän aikana, ja se löytyy kohdasta: Päätöksenteko ja talous > Kaupunginvaltuusto > Valtuuston kokousten videotallenteet.

Esityslista on luettavissa etukäteen kaupungin verkkosivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Esityslistat ja pöytäkirjat.

Esityslista 6.9.2021:

- Puolivuosikatsaus 2021

- Käräjäoikeuden lautamiesten valinta

- Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan kokoonpanon täydentäminen

- Ympäristölautakunnan kokoonpanon täydentäminen

- Valtuustoaloite lentokentän turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja -arvoja, taloutta ja talouden kestävyyttä koskevan tietopaketin laatimiseksi.                         

Lisätietoja:

Kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen(a)lappeenranta.fi

Siun soten yhtymähallitus käsittelee uuden asiakas- ja potilastietojärjestämän Asterin toimitusprojektiin siirtymistä kokouksessaan 7.9.2021. Asiaa oli tarkoitus käsitellä 26.8.2021 pidetyssä kokouksessa. Toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen veti kuitenkin esityksensä pois ja otti aikalisän päätöksenteolle.

Siun soten hallitus järjesti hankintaan liittyvän kutsuseminaarin 31.8.2021. Seminaarin teemana oli käydä vuoropuhelua Siun soten henkilöstön edustajien ja Aster-organisaation sekä hallituksen välillä.

Siun soten hallintosäännön mukaisesti Siun sotessa Aster-hankkeen toimitusprojektiin jatkamisesta päättää Siun soten yhtymähallitus. Pohjaesityksenä ensi viikolla kokoontuvalle yhtymähallitukselle on, että Aster asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimitus- ja palvelusopimus hyväksytään ja hankkeen toimitusprojekti voi alkaa.

Siun sote on mukana tietojärjestelmän yhteishankinnassa Keski-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä Etelä-Savon Essoten kanssa. Hankinnan suunnitteluvaihe on päättymässä ja jokainen mukana oleva organisaatio tekee syksyn aikana päätöksen toimitusprojektiin siirtymisestä.

Tähän mennessä Essoten valtuusto on jo hyväksynyt Aster-hankkeen toimitusprojektiin siirtymisen ja Vaasan sairaanhoitopiirin hallitus esittää valtuustolle toimitusprojektiin jatkamista. Viimeisenä päätöksen jatkosta tekee hankkeen isäntäorganisaationa toimiva Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.

Tarkemmat tiedot ja kustannuslaskelmat löytyvät Siun soten yhtymähallituksen esityslistalta.

Lisätietoa Aster-hankkeesta löytyy osoitteesta: https://www.asteraptj.fi/