Pakkotyöepäilyt koskevat erityisesti aurinkopaneeleissa keskeisenä raaka-aineena käytettävän polypiin tuotantoa ja toimitusketjuja. Xinjiangissa tuotetun polypiin osuus globaalista tuotannosta on noin 40–50 prosenttia. 

Finnwatch selvitti aurinkopaneeleita markkinoivien yritysten yhteyksiä pakkotyöhön kyselyllä, joka lähetettiin 13 yritykselle. Seitsemän yritystä vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimitusketjut ulottuvat Kiinaan. Kaikki yritykset, jotka antoivat Finnwatchille yksityiskohtaisempaa tietoa toimistusketjuistaan, voitiin yhdistää Xinjiangissa toimiviin polypiin valmistajiin. Tällaisia yrityksiä ovat Helen, Oomi, Playgreen, Scanoffice ja Solarigo Systems.

– Selvityksemme mukaan Suomessa toimivat aurinkopaneeliyritykset tuntevat markkinoimiensa tuotteiden keskeisen raaka-aineen alkuperän huonosti. Tässä piilee riski, että ne ovat tietämättään osallisia pakkotyöhön tai jopa rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti. 

Xinjiangissa toimivat suuret polypiin valmistajat, jotka ovat yhdistettävissä Suomessa markkinoitavien aurinkopaneelien toimitusketjuihin, ovat muun muassa työllistäneet niin sanottua liikatyövoimaa. Liikatyövoima viittaa Kiinan maaseudun köyhälistöön, jota siirretään osana valtiollisia köyhyys- ja kehitysohjelmiatyöskentelemään tehtaissa. Xinjiangissa liikatyövoiman työllistämiseen liittyy pakkotyötä, sillä työstä kieltäytyminen voi johtaa henkilön tai hänen läheistensä passittamiseen uudelleenkoulutusleirille “ammatillisen koulutukseen” tai “deradikalisoitavaksi”.  

Lisäksi monet polypiin valmistajat hankkivat raaka-ainetta tuottajilta, jotka toimivat uudelleenkoulutusleirejä sisältävissä teollisuuspuistoissa. Teollisuuspuistoissa toimivat yritykset työllistävät usein uudelleenkoulutusleireille suljettuja tai “koulutuksesta valmistuneita” henkilöitä. Tällaisten henkilöiden työllistäminen voi joissain tapauksissa esimerkiksi Human Rights Watchin mukaan täyttää orjuuttamisen tunnusmerkit. 

Kiinan tiukka kontrolli Xinjiangissa vaikeuttaa pakkotyöepäilyjä koskevien tietojen varmistamista. Riskit ovat kuitenkin niin merkittäviä, että ne edellyttävät yrityksiltä toimenpiteitä. 

–  Aurinkopaneelien tuotantoketjujen puhdistaminen pakkotyöepäilyistä vaatii arvoketjujen uudelleenjärjestelyjä ja raaka-aineen jäljitettävyyden varmistamista. Vaikka Xinjiangissa tuotetun polypiin osuus on suuri, sille on olemassa vaihtoehtoja – myös Kiinassa.

Yritysten kirittämiseksi tarvitaan toimia valtioilta. Yhdysvalloissa polypiin ja sen raaka-aineen valmistajia on asetettu kieltolistoille tai maahantuontikieltoon Xinjiangin tilanteen takia. Euroopassa puolestaan on valmisteilla yritysvastuulaki, joka velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden koko toimitusketjussa.

Finnwatch vaatii Suomea varmistamaan, että komissio tuo kunnianhimoisen aloitteen EU-tason yritysvastuulaista pikaisesti käsittelyyn. EU-tason yritysvastuulain tulee koskea mahdollisimman laajasti kaikkia EU:n alueella toimivia yrityksiä, kattaa yritysten koko arvoketju ja mahdollistaa yritystoiminnan haitallisten ihmisoikeusvaikutusten uhreille vahingonkorvauskanteet eurooppalaisissa tuomioistuimisssa. 

– Yritysvastuulaki velvoittaisi yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista niiden koko arvoketjussa. Selvityksemme perusteella monet yritykset luottavat tällä hetkellä aika sinisilmäisestikin paneelivalmistajilta saamiinsa vakuutuksiin siitä, että kaikki on kunnossa. Se ei ole uskottavaa vastuullisuuden valvontaa, Kultalahti summaa.  

• Tutkimusartikkeli Aurinkosähkön pimeä puoli saatavilla Finnwatchin verkkosivuilla

Lisätiedot:

Anu Kultalahti
tutkija
Finnwatch ry
044 719 3096
anu.kultalahti@finnwatch.org

Helsingin Hernesaaren edustalla on tehty väylämuutoksia ja asetettu uusia turvalaitteita oheisen kuvan mukaisesti. Muutokset on tehty, koska Hernesaaren edustaa täytetään erikoismerkkien rajaaman alueen sisäpuolella.

Täyttötyöt ovat jo alkaneet, ja uusia väylälinjauksia tulee ehdottomasti noudattaa.

Lisätietoja:
Meriväyläyksikön päällikkö Simo Kerkelä, p. 029 534 3354, etunimi.sukunimi@vayla.fi

– Kulunut vuosi on varmasti ollut käänteentekevä monelle, niin myös meille. Kun koronapandemia keväällä 2020 huolestuttavasti levisi pääkaupunkiseudulla, päätimme siirtyä mökille koko perheen voimin. Mieheni Sami pystyi hyvin tekemään etätöitä mökiltä käsin. Näin ne "evakkoviikot" muuttuivat kuukausiksi ja tutustuimme ihastuttavan kylän ilmapiiriin sekä ihmisiin. Pikkuhiljaa mieleen hiipi ajatus – voisiko täällä myös asua?, kertoo Veera Laitinen.

– Etsimme pari vuotta sitten kesämökkiä sopivan ajomatkan päästä Helsingistä ja törmäsimme netissä Bromarvin Padvassa sijaitsevaan mökkiin, Veera sanoo. 

– Kumpikaan meistä ei ollut koskaan kuullutkaan Raaseporissa sijaitsevasta Bromarvista, mutta kuvien pohjalta ja sopivan etäisyyden vuoksi päätimme lähteä katsomaan lounaissaaristossa sijaitsevaa paikkaa.  Jo kaunis kiemurteleva Bromarvintie sai meidät innostumaan yhä enemmän, mitä lähemmäksi kylää ajoimme. Paikka oli juuri sitä, mitä olimme etsineet, ja näin meistä tuli mökkiläisiä ruotsinkieliseen lounaissaaristossa sijaitsevaa paikkaan.

Mutta miten ihmeessä täysin suomenkielinen perhe, jossa on kolme alle kouluikäistä lasta, sopeutuisi ruotsinkieliseen kylään ja yhteisöön?

– Tunne paikasta oli niin vahva, että päätimme ottaa rohkean askeleen ja muuttaa kokonaan Bromarviin. Minulle oli tuttua kuulua pieneen kyläyhteisöön, sillä olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Pohjois-Suomesta. Lapsetkin olivat niin nuoria, että oppivat helposti uuden kielen. Bromarvin koulussa oli muitakin äidinkieleltään suomenkielisiä lapsia, ja opettajat taitavat myös hyvin suomen kielen. Parasta Bromarvissa on kuitenkin se, että täällä kohdellaan ihmisiä yksilöinä ja jokainen on tärkeä osa tätä pientä kyläyhteisöä juuri sellaisena kuin on, Veera toteaa.

Monet unelmoivat maalla ja saaristossa asumisesta – harva paikka on niin lähellä Helsinkiä, Turkua ja maailmaa kuin Bromarv. Yhä useampi suomenkielinen muuttaa Bromarviin, ja muuttajat arvostavat kaksikielisyyttä ja hyviä palveluita. Myös turvallinen ympäristö lapsille ja parempi elämänlaatu ovat painavia syitä sille, miksi niin moni haluaa muuttaa maaseudulle. Ehkä kaipaat yhteisöllisyyttä, jota pieni kylä voi tarjota? Bromarvissa olet lähellä merta ja luontoa, saat monipuolista palvelua vuoden ympäri ja voit nauttia rikkaasta kulttuuritarjonnasta sekä lämpimästä kyläyhteisöstä.

Päästökauppa myös liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen

EU:n komission huomenna julkaistava Fit for 55 ilmasto- ja energialainsäädäntöpaketti tavoittelee valmiutta vähentää päästöjä 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti pitää sisällään useita kokonaisuuksia. Kyse on komission lainsäädäntöesityksistä, joiden käsittely jatkuu EU:n parlamentissa ja jäsenmaiden toimesta neuvostossa. Lopullisia päätöksiä odotetaan vuosien 2022–2023 aikana.

Erityisesti päästökauppadirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, energiatehokkuusdirektiivi ja energiaverodirektiivi ovat energia-alan kannalta hyvin tärkeitä. Energiateollisuus ry. (ET) näkee ennakkotietoihin perustuen, että huomio kannattaa kiinnittää etenkin seuraaviin kokonaisuuksiin:  

Päästökauppadirektiivi ulottaa ennakkotietojen perusteella päästökaupan myös liikenteeseen ja kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Tähän asti päästökauppaa on käyty suurteollisuuden sekä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, ja se on osoittautunut tehokkaaksi päästöjen vähentäjäksi. Kuluneen neljän vuoden aikana kymmenkertaistuneet päästökustannukset ovat esimerkiksi parhaillaan hinnoittelemassa turvetta pois polttoainevalikoimasta.

- Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan tärkein työkalu. Sitä vastaavat tehokkaat ja markkinaehtoiset mekanismit uusille sektoreille ovat tervetulleita, toteaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – On välttämätöntä, että päästöjä vähennetään kaikilla toimialoilla. Puhdas sähkö, kaukolämpö ja kaasut mahdollistavat ilmastotoimet monilla aloilla sen ansiosta, että hoidamme oman tonttimme energiantuotannossa, Leskelä jatkaa.

Uusiutuvan energian direktiivin päivityksessä on paljon Suomelle olennaisia kysymyksiä. Komissio vauhdittaa päästöjen vähentämistä eri sektoreilla sähkön sekä sähköstä tehtävän vedyn ja eri polttoaineiden avulla. Vedyn osalta epävarmuutta aiheuttaa määriteltävä tuotantotapa, sillä Brysselistä on kuultu vaatimuksia, että sille pitäisi rakentaa oma, erillinen uusiutuva sähköntuotantonsa. Suomessa saatava verkkosähkö on kuitenkin jo hyvin vähäpäästöistä ja olisi tärkeää luoda yhteys kaasu- ja sähköjärjestelmän välille.

- Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että voimme hyödyntää kaikkea päästötöntä ja puhdasta sähköntuotantoa vedyn ja muiden polttoaineiden valmistuksessa, ET:n energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama sanoo.

Suurta mielenkiintoa kohdistuu myös siihen, miten biomassan kestävyyskriteereitä päivitetään. Suomessa biomassalla korvataan lämmityksen fossiilisia polttoaineita. Erityisesti Green dealista vastaavan komission varapuheenjohtaja Timmermansiin on kohdistettu paineita kiristää kriteereitä, mutta monet jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat esittäneet varauksia.

- Suomessa metsiä ei kasvateta energiantuotantoon. Bioenergian käytössä on huomioitava olemassa olevat ja paikalliset olosuhteet tunnistavat kansalliset lait, suositukset ja käytännöt, Kostama jatkaa. - Lämmitykseen käytetään puuta, joka koostuu metsäteollisuuden sivuvirroista ja metsänhoidon hakkuutähteistä. Lämmitykseen käytettävä bioenergia on siis osa kiertotaloutta.

Energiatehokkuusdirektiivi nostaa kokonaistavoitetta, mutta samalla rajoittaa hyväksyttäviä energiatehokkuustoimia. Suomen kannalta on olennaista, että jäsenmaat voivat myös jatkossa valita tehokkaimmat ohjauskeinot, joihin lukeutuu esimerkiksi käyttämämme vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Valitettavasti esitys ei tunnista eri sektoreiden kulutus- ja tuotantopiikkejä tasoittavaa sektori-integraatiota eikä onnistu yhdistämään energiatehokkuuden ja uudistuvan energiajärjestelmän edellytyksiä. Myönteistä kuitenkin on, että asiakkaan oikeudet saada tietoa laajenevat, erityisesti lämmön ja jäähdytyksen osalta. Myös hukkalämpöjen tehokkaampaan hyödyntämiseen on tulossa kannustimia, jotka edistävät hukkalämmön tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyötä.

- Meille on tärkeää, että hukkalämpöjen tuottajien tietoisuutta kaukolämpöverkkojen mahdollisuuksista ja hukkalämmön kysynnästä kasvatetaan, sen sijaan että asetettaisiin pakollisia vaatimuksia, ET:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa toteaa. - Suomessa kaukolämpöala hyödyntää jo nyt laajasti hukkalämpöjä ja on kiinnostunut lisäämään niiden käyttöä siellä, missä se on järkevää.

Energiaverodirektiivin on tarkoitus toimia työkaluna päästöjen hinnan asettamiseksi päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Sen päivittäminen on osoittautunut haastavaksi, koska päätös edellyttää jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää. Komission esityksessä on EU:n laajuisia minimiverotasoja eri polttoaineille ja sähkölle, jotka oletettavasti kiristyisivät. Kiinnostavaa on, kuinka johdonmukainen esitys on kehittyvän päästökaupan kanssa.  

Hiilitullimekanismi vie ilmastodiplomatian uudelle tasolle ja EU ottaa ison roolin pelin avaajana globaalissa keskustelussa. Hiilitullit ovat työkalu, jolla EU ulottaa ilmastopoliittista vaikutustaan myös alueensa ulkopuolisiin maihin. Tulli koskee ainakin terästä, sementtiä, lannoitteita, alumiinia ja sähköntuontia.

- Vielä ei voida arvioida, miten hiilitullit vaikuttavat EU:n ulkopuolelta tuotavan sähkön hintaan, Leskelä toteaa. EU:lle tämä on iso askel, omalle sähköjärjestelmällemme todennäköisesti pieni, Leskelä jatkaa.

EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöpakettiin kuuluvat muun muassa:

• Asetus maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä ja poistumista
• Taakanjakoasetus (jäsenmaiden päästövähennysvelvoitteet päästökaupan ulkopuolisille päästöille)
• Säädös metaanipäästöjen vähentämiseksi energia-alalla
• Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta
• Hiilidioksidipäästönormien asettaminen uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille
• Asetus sosiaalirahastosta (Climate Action Social Facility)

Lisätietoja:

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry. puh: 050 593 7233

Jari Kostama, johtaja, energiantuotanto, Energiateollisuus ry. puh: 050 301 1870

Pekka Salomaa, johtaja, energiamarkkinat, Energiateollisuus ry. puh: 050 032 4486

Antti Kohopää, EU-edunvalvontapäällikkö, Energiateollisuus ry. puh: +32 483 858 818, +358 50 344 9265

Lue lisää:

https://energia.fi/energiapolitiikka/eu_ja_fit_for_55

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vierailee tänään 13.7.2021 Saaristomeren uhanalaisilla perinnebiotoopeilla. Uhanalaisen luonnon hoitoon on saatu uutta vaikuttavuutta hallituksen Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen kautta. Työstä vastaava Metsähallituksen Luontopalvelut korostaa, että rahoituksen riittävä taso on varmistettava pitkällä aikavälillä. Keskeinen tekijä on myös EU:n ympäristötuki laidunnukseen. 

Ministeri Mikkonen tutustui Saaristomeren uhanalaiseen luontoon, sen hyväksi tehtäviin luonnonhoito- ja ennallistamistöihin sekä upouuteen Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelmaan 13.7. Saaristomeren uhanalainen maaluonto on edelleen hätää kärsimässä. Vaikka luonnonhoitoa on toteutettu runsaasti ja sen tulokset ovat hyviä, määrä on edelleen riittämätön turvaamaan alueen poikkeuksellisen runsasta uhanalaisen lajiston ja luontotyyppien määrää.

”Saaristomeren alueen pienestä maa-alasta huolimatta siellä esiintyy runsas joukko monipuolisia luontotyyppejä ja harvinaisia lajeja. Nyt alueen perinnebiotooppeja kunnostetaan ja hoidetaan osana uutta Helmi-ohjelmaa ja hallituksen historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelurahoituksen turvin. Valtion budjettirahoitus on mahdollistanut myös sen, että saariston luonnonhoitoa tehdään EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa, jossa EU:lta saadaan jopa 60 % hankerahoituksesta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Saaristomeren kohteilla on paljon uhanalaista lajistoa, ja niiden luonnonhoidon laatu säilyy vain jatkuvalla vuoropuhelulla ja yhteisellä tekemisellä sidosryhmien kanssa. Heihin kuuluvat mm. luonnonhoitoyrittäjät, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto ja Saaristomeren Biosfäärialue. On tärkeä muistaa, että luonnonhoitotyö tukee saariston elinvoimaisuutta myös taloudellisesti ja matkailuelinkeinon kautta. Eli luontoon sijoitettu euro palaa takaisin talouteen moninkertaisesti”, toteaa Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.

Upouusi Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelma

Tällä viikolla julkaistava Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelma asettaa laadulliset raamit ja määrälliset tavoitteet alueen luonnonhoidon vauhdittamiseksi hallituksen Helmi-ohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen avulla. Myös riittävä jatkorahoitus on välttämätöntä, samoin EU:n tuki laidunnukselle.

Kokonaissuunnitelmassa yhdistyvät uhanalaisen luonnon hoidon kannalta tehtävät keskeiset toimet sekä toimien kustannustehokkuus. Suunniteltujen hoitotoimien vaikuttavuudelle on saatu näyttöä aiemmista toimista Saaristomeren kansallispuistossa tehdystä luonnonhoidosta: pitkäjänteisesti hoidetuilla kohteilla uhanalaisen lajiston lukumäärät ovat selvästi kasvaneet hoidon myötä. Suunnitelmassa pyritään myös ennusteiden avulla turvaamaan lajistoa tulevien haasteiden edessä.

Luonnonhoidon kokonaissuunnitelma osoittaa Saaristomeren luonnonsuojelualueille kuusi erityistä maaluontotyyppien luonnonhoitoaluetta eli priorisoitua hoitokohteiden verkostoa.

Kunnostustoimien lisäksi suunnitelma osoittaa laidunsuunnittelun uudistamisen tarpeen pitkään hoidossa olleille perinnebiotooppikohteille. Merkittävin toimenpide on laidunnuksen uudelleenjärjestely kunkin kohteen sisällä sekä ajallisesti että paikallisesti.

Saaristomeren luonto on täynnä uhanalaisia elinympäristöjä ja lajeja

Saaristo on tunturiluonnon ja avosoiden lisäksi ainoa alue Suomessa, jonka maisemaa hallitsevat avoimet ja puoliavoimet luontotyypit. Samalla saaristomeren maaluonto on useiden ympäristönmuutosten ristipaineessa. Maankäytön muutokset, rehevöitynyt meri, hapan ja rehevöittävä laskeuma, vieraslajit, kemikalisoituminen, ilmastonmuutos ja näiden kerrannaisvaikutukset perinteisen karjatalouden päättymisen lisäksi johtavat avoimien alueiden umpeenkasvuun ja uhkaavat lajiston ja luontotyyppien säilymistä.

Saaristomeren pienellä maapinta-alalla esiintyy 34 kappaletta Suomen 56:sta Natura 2000 -maaluontotyypistä. Yli 20 vaatii hoitotoimia säilyäkseen. Tältä alueelta tunnetusta 652 uhanalaisesta lajista (pois lukien linnut) keskimäärin 70 % elää avoimissa tai puoliavoimissa ympäristöissä, jotka vaativat jatkuvaa luonnonhoitoa. Suomen kiireellisesti suojeltavasta putkilokasvi- ja perhoslajistosta 50 prosenttia elää Saaristomeren alueella. Ulkosaaristo kuuluu niin ikään Suomen arvokkaimpiin lintualueisiin ja on sellaisena korvaamaton, lintudirektiivin lajeista 76 kappaletta tavataan Saaristomeren alueella. Myös linnut ovat riippuvaisia avoimesta ja puoliavoimesta maisemasta avomerien ja matalikoiden ohella.

Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelman linjausten mukaisesti on kohdennet­tu toimia jo kahdessa LIFE-hankkeessa, mutta muilta osin toteuttamiseen ei ole ollut resurs­seja ennen vuotta 2020. Nyt hoitoprosessi on käynnisty­nyt Rannikko-LIFE-hankkeessa 33:lla tämän suunnitelman osoittamalla kunnostuskoh­teella. Hoidon sopeuttaminen on aloitettu kuudella kohteella. Tämä Rannikko-LIFE-hankkeen rahoituksella laadittu suunnitelma tulee ohjaamaan Helmi-ohjelman toimenpi­teitä ja nopeuttamaan hoitotoimien käyn­nistämistä Saaristomeren suojelualueilla. Si­tä voidaan vapaasti hyödyntää myös suojelu­alueiden ulkopuolella käynnistyvissä eri taho­jen hankkeissa.

Lisätiedot:
Metsähallitus, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, 0400 328 759
Metsähallitus, suojelubiologi Maija Mussaari, 040 556 7794 (Saaristomeren luonnonhoito)

Soittopyynnöt ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle, erityisavustaja Antti Heikkinen, 029 525 0231

Miljö- och klimatminister Krista Mikkonen besöker idag 13.7.2021 Skärgårdshavets hotade vårdbiotoper. Genom regeringens Helmi-program och EU:s LIFE-finansiering har man fått ny genomslagskraft i vården av den hotade naturen. Forststyrelsens Naturtjänster, som ansvarar för arbetet, betonar att en tillräcklig finansieringsnivå måste säkerställas på lång sikt. En central faktor är också EU:s miljöstöd för bete. 

Minister Mikkonen bekantade sig den 13 juli med den hotade naturen i Skärgårdshavet, de naturvårds- och restaureringsarbeten som görs för den, samt den nya helhetsplanen för naturvården i Skärgårdshavet. Skärgårdshavets utrotningshotade landnatur är fortfarande i nöd. Även om naturvården har genomförts i stor utsträckning och resultaten är goda, är mängden fortfarande otillräcklig för att trygga det exceptionellt stora antalet hotade arter och naturtyper i området.

"Trots den lilla jordarealen i Skärgårdshavet förekommer det en stor mängd mångsidiga naturtyper och sällsynta arter. Nu iståndsätts och sköts områdets vårdbiotoper som en del av det nya Helmi-programmet och med hjälp av regeringens historiskt sett mycket förhöjda naturvårdsfinansiering. Statens budgetfinansiering har också gjort det möjligt att genomföra skärgårdens naturvård i det EU-finansierade projektet Kust-LIFE, där EU får upp till 60 procent av projektfinansieringen", säger miljö- och klimatminister Krista Mikkonen.

"Skärgårdshavets objekt har många hotade arter, och kvaliteten på deras naturvård bevaras endast genom kontinuerlig dialog och samarbete med intressentgrupperna. Till dem hör bl.a. naturvårdsföretagare, NTM-centralen i Egentliga Finland, Åbo universitet och Skärgårdshavets biosfärområde. Det är viktigt att komma ihåg att naturvårdsarbetet stöder skärgårdens livskraft även ekonomiskt och via turistnäringen. Det vill säga att euron som investerats i naturen kommer tillbaka till ekonomin mångdubbelt", konstaterar Forststyrelsens naturtjänstdirektör Henrik Jansson.

Helt ny naturvårdsplan för Skärgårdshavet

Den övergripande planen för Skärgårdshavets naturvård som publiceras denna vecka ställer upp kvalitativa ramar och kvantitativa mål för att påskynda naturvården i området med hjälp av regeringens Helmi-program och EU:s LIFE-finansiering. En tillräcklig fortsatt finansiering är också nödvändig, samt EU:s miljöstöd för bete.

I helhetsplanen förenas de centrala åtgärderna med tanke på vården av den hotade naturen samt åtgärdernas kostnadseffektivitet. Man har fått bevis på att de planerade skötselåtgärderna har påverkat naturvården i Skärgårdshavets nationalpark: antalet hotade arter har ökat tydligt på de långsiktigt vårdade objekten. I planen strävar man också efter att med hjälp av prognoser trygga artbeståndet inför kommande utmaningar.

Helhetsplanen för naturvården visar Skärgårdshavets naturskyddsområden sex särskilda naturvårdsområden av landnaturtyp, det vill säga ett prioriterat nätverk av skötselobjekt.

Utöver restaureringsåtgärderna visar planen också behovet av att förnya betesplaneringen för vårdbiotoper som länge vårdats. Den viktigaste åtgärden är omorganisering av betet inom varje objekt både tidsmässigt och lokalt.

Skärgårdshavets natur är full av hotade livsmiljöer och arter

Skärgården är förutom fjällnaturen och de öppna myrarna det enda området i Finland, där landskapet domineras av öppna och halvöppna naturtyper. Samtidigt står skärgårdshavets landkaraktär under ett korstryck av flera miljöförändringar. Förändringar i markanvändningen, eutrofierat hav, surt och eutrofierande nedfall, främmande arter, kemikaliseringen, klimatförändringen och deras multiplikatoreffekter leder förutom till att den traditionella boskapsskötseln upphör också till igenväxning av öppna områden och hotar bevarandet av arter och naturtyper.

På Skärgårdshavets lilla landareal förekommer 34 av Finlands 56 Natura 2000-landnaturtyper. Mer än 20 kräver vårdåtgärder för att överleva. Av de 652 hotade arterna (bortsett från fåglarna) som är kända från detta område lever i genomsnitt 70 procent i öppna eller halvöppna miljöer som kräver kontinuerlig naturvård. Av de kärlväxt- och fjärilsarter i Finland som kräver brådskande skydd lever 50 procent i Skärgårdshavet. Den yttre skärgården hör också till Finlands mest värdefulla fågelområden och är som sådan oersättlig. 76 av arterna i fågeldirektivet påträffas i Skärgårdshavet. Även fåglarna är beroende av det öppna och halvöppna landskapet vid sidan av öppet hav och grunda vatten.

I enlighet med riktlinjerna i Skärgårdshavets helhetsplan för naturvård har åtgärder redan riktats till två LIFE-projekt, men i övrigt har det inte funnits resurser för genomförandet före 2020. Nu har vårdprocessen inletts inom Kust-LIFE-projektet med 33 restaureringsobjekt enligt denna plan. Anpassningen av vården har inletts med sex objekt. Denna plan som utarbetats med finansiering från Kust-LIFE-projektet kommer att styra åtgärderna i Helmi-programmet och påskynda inledandet av skötselåtgärder i Skärgårdshavets skyddsområden. Den kan fritt utnyttjas även i projekt som inleds utanför skyddsområdena.

Tilläggsinformation:
Forststyrelsen, naturtjänstdirektör Henrik Jansson, 0400 328 759
Forsstyrelsen, naturskyddsbiolog Maija Mussaari, 040 556 7794 (Skärgårdshavets naturvård)

Ringbud till miljö- och klimatministern Krista Mikkonen: specialmedarbetare Antti Heikkinen, 029 525 0231

Uusi SONAX XTREME Ceramic Series -tuoteperhe kasvaa! SONAX XTREME Ceramic Spray ja Ceramic Shampoo saavat nyt kaverikseen Ceramic Ultra Slick Detailer -pikaviimeistelijän, joka syventää maalipinnan kiiltoa ja uudistaa keraamista pinnoitesuojaa. Ennennäkemätön kiilto helpolla ja nopealla käsittelyllä!

SONAX XTREME Ceramic Ultra Slick Detailer – Upeaa kiiltoa hetkessä

Uutta Si-Carbon -teknologiaa hyödyntävä Ultra Slick Detailer on erinomainen tuote kiillon viimeistelyyn ja pinnoitteen ylläpitoon. Helppokäyttöinen “quick detailer”, joka tarjoaa maalipinnalle sileyttä, peilimäistä kiiltoa ja pidentää auton pesuväliä. Viimeistelijä myös puhdistaa hellävaraisesti kevyesti likaantuneet pinnat, esimerkiksi pölyn ja sormenjäljet. Sopii käytettäväksi kaikille auton ulkopinnoille.

Käyttö:

1. Pese auto ja kuivaa huolellisesti (pölyinen maalipinta voidaan käsitellä suoraan ilman pesua).
2. Ravista pulloa ja käännä korkki sumutusasentoon.
3. Suihkuta Ultra Slick Detaileria mikrokuituliinalle.
4. Levitä ohut, tasainen kerros käsiteltävälle pinnalle.
5. Pyyhi ainejäämät puhtaalla mikrokuituliinalla.

Si-Carbon -teknologia muodostaa kestävän suojan likaa vastaan

Uuden SONAX XTREME Ceramic -sarjan tuotteiden erinomaiset suojausominaisuudet perustuvat innovatiiviseen Si-Carbon -teknologiaan, joka muodostaa maalipinnalle entistä kestävämmän suojakerroksen likaa vastaan. Uudistuneen teknologian ansiosta lopputulos on lisäksi uskomattoman sileä ja kiiltävä.

+ Erinomainen vedenhylkimisominaisuus
+ Parempi suoja likaa vastaan
+ Helpottaa puhtaanapitoa
+ Peilimäinen kiilto ja sileä pinta
+ Intensiivisempi maalipinnan väri

Tuotenumerot:

SONAX XTREME Ceramic Ultra Slick Detailer 750 ml: SO 268 400

SONAX XTREME Keraaminen pinnoitespray 750 ml: SO 257 400

SONAX XTREME Keraaminen shampoo 500 ml: SO 259 200

Lisätiedot:

Linda Westerlund, tuotepäällikkö

linda.westerlund@kaha.fi

Euroopan parlamentti myöntää vuoden 2021 Euroopan kansalaisen palkinnon MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle ja sen Kriisipuhelimessa päivystäneille vapaaehtoisille. MIELI ry on yksi 28:sta vuoden 2021 kansalaisen palkinnon saajasta. 

Koronapandemian aikana vuonna 2020 MIELI ry:n paikallisyhdistysten koulutetut vapaaehtoiset vastasivat noin 46 000 Kriisipuhelimeen tulleeseen puheluun. Yhteensä Kriisipuhelimessa vastattiin vuoden 2020 aikana yli 90 000 puheluun. Palkintoraati nosti perusteluissaan esille palvelun tärkeyden erityisesti koronapandemian aikana, jolloin stressi ja eristäytyminen sekä huoli niin omasta kuin muiden terveydestä ja hyvinvoinnista ovat vaikuttaneet myös mielenterveyteen. Palkintoraadin mukaan nämä vapaaehtoiset ansaitsevat tunnustuksen, sillä heidän merkittävä työpanoksensa on auttanut apua tarvitsevia saamaan apua nopeasti.

"Euroopan kansalaisen palkinto on arvokas tunnustus järjestöllemme ja aivan erityisesti valtakunnallisessa Kriisipuhelimessa päivystävälle 800:lle vapaaehtoiselle.  Covid-19 pandemian myötä ihmisten avun tarve on kasvanut ja järjestöjen merkitys noussut aivan uudella tavalla esiin.  Yksi Suomen vahvuuksista poikkeusoloissa on ollut elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka on pystynyt hyvin nopeasti suuntaamaan omaa työtään ja ottamaan vastuuta yhteisestä pärjäämisestä. MIELI ry:lle järjestönä aivan keskeinen tehtävä on huolehtia, että omaa aikaansa muiden auttamiseen antavat vapaaehtoiset saavat työhönsä parhaan mahdollisen tuen ja arvostuksen", sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Palkintoseremonia vuosien 2020 ja 2021 voittajille järjestetään koronatilanteen salliessa Brysselissä 9. marraskuuta 2021. 

Euroopan kansalaisen palkinto 

Vuodesta 2008 jaettu Euroopan kansalaisen palkinto myönnetään kansalaisille tai järjestöille, jotka edistävät toiminnallaan kansalaisten keskinäistä ymmärrystä tai helpottavat rajat ylittävää tai valtioiden välistä yhteistyötä EU:ssa.

Kansalaiset, ryhmät, yhdistykset tai järjestöt voivat hakea Euroopan kansalaisen palkintoa toteuttamistaan hankkeista tai nimetä ehdolle yhden muun kansalaisen, ryhmän, yhdistyksen tai järjestön. Myös kukin meppi voi nimetä yhden ehdokkaan.

Vuoden 2020 palkinto myönnettiin EKOenergian ympäristömerkille.

Lisätietoa MIELI ry:n Kriisipuhelimesta:

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
+358 400 508 234
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Golfin superviikot jatkuvat – ketkä vievät mestaruudet?

Kotimaisen golfkauden perinteikäs kohokohta, lyöntipelin SM-kilpailu pelataan tänä vuonna Master Golf Clubin kentällä Espoossa. Kilpailu käynnistyy huomenna keskiviikkona, ja Suomen mestarit kruunataan lauantain päätöskierroksen jälkeen.

Miesten sarjassa mestaruutta lähtee tavoittelemaan 129 pelaajaa, naisia on mukana 25, ja lauantaista eteenpäin mukana on myös 12 erityisgolfareiden E-Tourin pelaajaa.

Master Golf Club on kokenut kisajärjestäjä, ja kun he edellisen kerran isännöivät lyöntipelin SM-kilpailuja vuonna 2010, voittajina olivat Miro Veijalainen ja Sanna Nuutinen. Veijalaisen voittotulos oli -5 ja Nuutisen +3.

Tänä vuonna kilpailuissa mukana on monia kotimaisen golfin kärkinimiä, muun muassa Audi Finnish PGA Golf Tourin rankingin kuusi parasta pelaajaa ovat paikalla ranking-ykkösen Casper Simbergin johdolla. Kotikenttäedusta nauttiva Saku Halonen voitti kaksi viikkoa sitten alle 21-vuotiaiden lyöntipelin SM-kultaa Lakeside Golfissa, joten hän on myös yksi varteenotettava menestyjä tällä viikolla.

Naisten puolella kilpailu osuu harmittavasti päällekkäin Gant Ladies Openin kanssa, mutta siitä huolimatta Master Golfissa nähdään naistenkin puolella huippugolfia. Siitä pitävät esimerkiksi huolen alle 21-vuotiaiden lyöntipelimestari Henni Mustonen ja aikuisten reikäpelikultaa Laukaassa voittanut Katri Bakker.

E-Tourilla kovinta tuloskuntoa tähän mennessä osoittanut Tero Peltola lähtee Masteriin hyvistä asetelmista, sillä hän voitti E-Tourin edellisen osakilpailun.

Kilpailukenttänä toimiva Master Golf Clubin Master-kenttä haastaa pelaajia monipuolisesti. Ensimmäisen yhdeksän reiän aikana pelaajilta vaaditaan metsien reunustamilla väylillä tarkkuutta, ja takaysillä korotetut viheriöalueet tuovat omat haasteensa peliin.

Yleisö on tervetullut seuraamaan huippugolfia paikan päälle Master Golfiin. Pelit käynnistyvät keskiviikkoaamuna kello 7.30.

ENTSO-E on tehnyt ehdotuksen käsikirjan päivittämisestä ja aloittanut julkisen kuulemisen. Kuuleminen päättyy 13.8.2021. 

Muutokset liittyvät olemassa oleviin asiakirjoihin ja myös uusiin julkaisuvaatimuksiin, jotka koskevat sähkön siirtoverkon käyttöä (KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1485) sekä tasehallintaan.

Sidosryhmät voivat antaa näkemyksensä kuultavana olevasta ehdotuksesta ENTSO-E:n sivuilla olevan lomakkeen kautta.

Ehdotus, lomake sekä lisätiedot kuulemisesta

Lisätiedot: asiantuntija Markku Piironen, Fingrid (27.7.2021 alkaen), markku.piironen[at]fingrid.fi

Kesän hellejakso on jatkunut Etelä-Karjalassa jo viikkojen ajan, eikä viilennystä ole ennusteiden mukaan lähipäivinä luvassa. Yhtäjaksoisen hellejakson vaikutuksesta on havaittu lämpöuupumisen merkkejä sekä kuumuuden vaikutuksia toimintakykyyn, jaksamiseen sekä kotona pärjäämiseen niin ikäihmisten kuin nuorempienkin kohdalla.

Riittävä nesteytys ja ravinnosta huolehtiminen on tärkeää

Helle näkyy myös päivystykseen hakeutuvien ihmisten lukumäärässä. Tyypillisesti päivystykseen hakeutuva on ikäihminen, jolla on nesteenpoistolääkitys mutta nuoremmatkaan eivät aina muista juoda tarpeeksi. Iäkkäillä janon tunne on nuoria vähäisempi ja nesteytys jää silloin helposti vajaaksi.

– Helteellä ei tunne ehkä nälkää samoin kuin viileämmällä säällä. Juomisen lisäksi on tärkeä muistaa myös syödä, että kehon suolatasapaino ei pääse sekoittumaan, toteaa Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.

Elimistön lämpökuormitus pahentaa monien pitkäaikaissairauksien oireita. Lisäksi monet sairaudet tai niihin liittyvät lääkitykset heikentävät elimistön kykyä sopeutua kuumuuteen ja lisäävät lämpösairauksien riskiä.

– Sekä nuorilla että iäkkäillä päivystys- tai sairaalahoitoa vaativat oireet olisivat ennaltaehkäistävissä riittävällä nesteytyksellä ja ravinnolla, muistuttaa Karhula.

– Kehon lämpökuorma kasvaa pitkien hellejaksojen aikana. Terveysriskit näkyvät jo lyhyemmänkin hellejakson aikana. Nyt, kun hellettä on kestänyt jo viikkoja, on monella vaikeuksia selvitä kuumista päivistä. Tukalaa oloa voi helpottaa käymällä uimassa tai kylmässä suihkussa tai pitämällä jalkoja kylmässä vedessä. Alkoholi ja kofeiini kuivattavat kehoa, joten on parempi juoda esimerkiksi vissyvettä tai raanavettä ja välttää turhaa fyysistä toimintaa päivän kuumimpaan aikaan, kertoo Karhula.

– Kannattaa suosia viileitä ja vesipitoisia ruokia kuten salaatteja ja hedelmiä.

Viilennä koti oikein tuulettamalla illalla ja yöllä

Asunnot voivat tulla helteellä kuumiksi. Etenkin kerrostaloasunnot voivat olla erittäin kuumia, varsinkin jos asunnon ikkunat ovat etelän puolella. Ikkunat kannattaa peittää päivällä verhoilla tai kaihtimilla ja hyödyntää yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Tuuletuksessa kannattaa siis pitää yöllä ikkunat auki, jolloin viileää ilmaa tulee huoneistoon. Myös tarpeettomat sähkölaitteet kannattaa sammuttaa. Uunin ja sähkösaunan lämmitystä kannattaa harkita helteellä tarkkaan.

Huolehdi myös eläinten hyvinvoinnista
On myös tärkeä muistaa, että kotieläimet tarvitsevat viilennystä ja nestettä, eikä koiria tulisi missään tapauksessa jättää autoon tai ulos varjottomaan paikkaan näin kuumalla, edes lyhyeksi aikaa. Vettä tulisi eläimellä olla aina saatavilla.

Lisätietoa helteestä selviytymiseen Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) sivulta: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/muista-nama-viisi-asiaa-helteilla

Budućnost vs HJK 
Ti 13.7.2021 klo 21:30 
Gradski Stadion, Podgorica

UEFA Champions Leaguen ensimmäisen karsintakierroksen toinen osaottelu Budućnost vs HJK pelataan tänään kello 21:30 Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa. Otteluparin voittaja kohtaa voittajan otteluparista Malmö FF / Riga FC.

HJK matkusti eilen Podgoricaan ja pääsi illalla harjoittelemaan kaupungin stadionille eli Gradski Stadionille, jossa joukkue pääsi tutustumaan kenttään ja stadioniin. Katsomot ovat lähellä kenttää, ja suhteellisen modernin stadionin nurmi on kelvollisessa kunnossa.

Ottelu pelataan myöhään illalla, joten olosuhteet hyvälle ottelulle ovat erinomaiset.

HJK:n tie lohkovaiheeseen

Euroopan jalkapalloliitto UEFA on käynnistänyt tänä vuonna perinteisten Champions Leaguen ja Europa Leaguen rinnalle uuden kilpailun, UEFA Conference Leaguen. 

Uusi kilpailu parantaa pienten maiden mahdollisuuksia päästä lohkovaiheen peleihin. Vaikka Europa Leaguen lohkovaiheen joukkuemäärää supistettiin, lohkovaiheeseen pääsevien joukkueiden kokonaismäärä kasvaa.

Mikäli HJK voittaa tänään otteluparinsa, se jatkaa Champions Leaguen toiselle karsintakierrokselle. Otteluparin häviäjä puolestaan jatkaa Conference Leaguen toiselle karsintakierrokselle. 

– Erityisen tärkeää on ensimmäisen kierroksen voittaminen, koska sen jälkeen saa kolme otteluparia mahdollisuuksia. UEFA Club Competitions Committean varapuheenjohtajana olen tyytyväinen, että monen vuoden neuvottelujen tulos auttaa nyt erityisesti keskisuurten ja pienien maiden mahdollisuuksia pelata enemmän pelejä Euroopassa. HJK näkee juuri tässä strategisesti erinomaisen mahdollisuuden seuraavien vuosien aikana ottaa iso loikka seurana, ja tähän olemme panostaneet ja jatkamme panostuksia myös tulevina vuosina, HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti toteaa.

Voit katsoa HJK:n tien lohkovaiheeseen alla olevasta kaaviosta.

Liput HJK:n seuraavan karsintakierroksen otteluun tulevat myyntiin tänään illalla ottelun päätyttyä Klubien Klubi -korttien ja kausikorttien etuosto-oikeudella. Yleinen myynti alkaa huomenna keskiviikkona 14.7. kello 12:00.

HJK:n lippukauppa: liput.hjk.fi »

Kuva: © HJK Media

Finlands viltcentral har beviljat 356 dispenser för jakt på björn i stamvårdande syfte. Det är 67 dispenser fler än i fjol. Målet är att minska björnstammen på området med tätast stam och hålla de skador som björnen orsakar på en socialt, ekonomiskt och ekologiskt hållbar nivå.

Den av jord- och skogsbruksministeriet fastställda totala kvoten för den kommande jaktsäsongen är 457 björnar. Förutom dispenserna ingår också renskötselområdets regionala kvot på 90 djur i den maximala mängden.

I Södra Finland har dispenser beviljats för de viltcentralsområden där björnstammen är stark. Genom stamvårdande jakt strävar man efter att upprätthålla björnens skygghet mot människan och reglera stammens storlek. I fjol var det totala björnbytet utanför renskötselområdet 271 björnar.

Flest dispenser beviljades till Norra Karelen på grund av den täta björnstammen i regionen. Med regionens dispenser är det möjligt att fälla 204 björnar, vilket är 41 fler än fjolårsbytet. Dispensmängden ökade tydligt jämfört med fjolåret också i regionerna Kajanaland och Sydöstra Finland.

Av fångstkvoten för renskötselområdet får 70 björnar fällas på den östra delen av renskötselområdet och 20 på den västra. Genom jakten strävar man efter att minska de skador som björnar orsakar rennäringen. Under förra jaktsäsongen var bytet på renskötselområdet totalt 71 björnar.

Enligt Naturresursinstitutets stamuppskattning har björnstammen i Finland ökat jämfört med året innan. Förutom i Norra Karelen har en tillväxt skett även i Södra Savolax, Sydöstra Finland, Kajanaland, Mellersta Finland och Norra Tavastland. I våra skogar rör sig enligt uppskattningen cirka 2 300 över ett år gamla björnar och närmare 500 ungar. Förra jaktsäsongen var det totala bytet 342 brunbjörnar.

Jaktsäsongen för björn börjar den 20 augusti.

Tabell Björndispenser i stamvårdande syfte 2021

Tilläggsuppgifter

Sauli Härkönen, Chef för offentliga förvaltningsuppgifter, Finlands viltcentral

029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Regionala tilläggsuppgifter av jaktcheferna, se kontaktuppgifter

Suomen riistakeskus on myöntänyt Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueille yhteensä kuusi poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Poikkeusluvilla voidaan molemmista maakunnista kaataa kolme karhua. Viime vuonna poikkeuslupia karhun metsästykseen myönnettiin alueille yhteensä seitsemän, joilla kaadettiin yksi karhu Perhossa.

Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueella karhukannan painopiste on Suomenselällä. Suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella Luonnonvarakeskus on arvioinut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan karhukannaksi 75–90 vuotta vanhempaa karhua ja arvioitu pentutuotto vuonna 2020 oli 15 yksilöä. Poikkeusluvat kohdennettiin Suomen riistakeskuksen harkinnan perusteella alueille, joilla karhukanta on tihein ja lisääntyvä.

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat seuraavasti:

Alajärvi-Kuortane-Soini-Alavus-Ähtäri 2 poikkeuslupaa; Lappajärvi-Kauhava 1 poikkeuslupa; Perho-Halsua-Veteli-Kaustinen-Kälviä 1 poikkeuslupa; Kannus-Toholampi-Himanka-Lohtaja 1 poikkeuslupa; Lestijärvi-Reisjärvi 1 poikkeuslupa.

Karhun metsästysaika alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Suomen riistakeskus Pohjanmaa

Minna Hakala

riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Pohjanmaa

029 431 2276

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjois-Karjalaan poikkeusluvat 204 karhun metsästämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan saaliiksi saatavien karhujen enimmäismäärä saa olla alkavana metsästysvuonna koko maassa 457 yksilöä.   

Lupa-alueittain poikkeusluvat jakautuvat Pohjois-Karjalassa siten, että Lieksassa voidaan metsästää 52 karhua, Keski-Karjalan lupa-alueella 40, Joensuu-Eno lupa-alueella 30, Ilomantsissa 25, Ylä-Karjalan alueella 25, Tuupovaarassa 15, Juuassa 6, Polvijärvellä 6 ja Liperi-Outokumpu lupa-alueella 5 karhua.

Lupamäärä on suurempi kuin aikaisemmilla metsästyskausilla. Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut karhukannan hoidon tavoitteeksi kannan pienentämisen. Pohjois-Karjalassa on viimeisen kolmen vuoden aikana metsästetty poikkeusluvilla vuosittain keskimäärin 138 karhua. Kaikki luvat ovat tulleet vuosittain käytetyiksi. Metsästettyjen karhujen määrä ei ole riittänyt tavoiteltuun kannan pienentämiseen, vaikka voimakkain kannan kasvu onkin taittunut. Luonnonvarakeskus on arvioinut Pohjois-Karjalan alueen karhukannaksi 560 - 580 yli vuoden ikäistä karhua. Pentutuotoksi kuluvalle vuodelle on arvioitu 150 pentua.

Lupia myönnettäessä on huomioitavana seikkana pidetty myös hirvikannan tilaa suhteessa karhukantaan. Riistantutkimuksen tuottamien tietojen mukaan karhun saalistuksella on Pohjois-Karjalassa suurempi vaikutus hirven vasojen kuolleisuuteen kuin hirvenmetsästyksellä.   

Karhun metsästyskausi alkaa 20.8. ja päättyy lokakuun lopussa.

Lisätietoja tiistaina 13.7. klo 14-15 riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 4312291

Suomen riistakeskus on myöntänyt Keski-Suomeen kannanhoidollisia poikkeuslupia 14:n karhun metsästämiseen. Viime vuonna lupia myönnettiin 12 ja niillä kaadettiin 11 karhua.

Karhun metsästys alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Karhuja liikkuu koko Keski-Suomen alueella. Poikkeusluvat on myönnetty erityisesti alueille, joilla kanta on tihein ja tarve kannan kasvun rajoittamiseen suurin.

Suomen riistakeskuksen Keski-Suomen aluetoimistolle tuli seitsemän karhun poikkeuslupahakemusta, joilla haettiin lupaa 19:n karhun pyyntiin.

Luvat karhun pyyntiin (14 kpl) myönnettiin seuraavasti:

4 lupaa: Saarijärven pohjoisosa, Viitasaaren eteläosa, Äänekoski ja Konnevesi

3 lupaa: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärven eteläosa ja Uurainen

3 lupaa: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaaren länsiosa

1 lupa: Jämsä ja Korpilahden maapuoli

1 lupa: Kannonkoski ja Kivijärven itäosa

1 lupa: Laukaa

1 lupa Joutsa, Luhanka ja Korpilahden vespuoli

Luonnonvarakeskus on arvioinut Keski-Suomessa olevan 155 - 175 yli vuoden ikäistä karhua. Keski-Suomessa arvioidaan syntyneen tänä vuonna 35 karhunpentua.

Karhupentuehavaintojen kirjaamiseen kaivataan lisäaktiivisuutta

Pohjois-Savossa myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 11 karhun metsästämiseen syksyllä 2021 (Taulukko 1). Haettu määrä oli 18 poikkeuslupaa. Karhuhavaintojen ja vahinkojen muita hakemusalueita vähäisemmästä määrästä johtuen kolmelle hakemusalueelle annettiin kielteinen päätös. Karhupentuhavaintojen kirjaamisaktiivisuudessa on parantamisen varaa, sillä kanta-arvio perustuu osaltaan siihen. Kannanhoidolliset poikkeusluvat myönnettiin maakunnan tiheimmille karhualueille, joilta on edellisten kahden vuoden aikana kirjautunut pentuehavaintoja ja karhun aiheuttamia vahinkoja. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2021–2022 karhusaaliin enimmäismääräksi 457 yksilöä.

Pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille ja kirjaaminen Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään on kannan seuraamisen kannalta erittäin tärkeää. Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen riistakeskus Pohjois-Savon alueen pentutuotoksi vuonna 2021 25 pentua, kun vuoden 2020 pentutuotoksi arvioitiin 45 pentua. Maakunnan karhukannaksi ennen metsästyskautta 2021 arvioidaan 125–145 yli vuoden ikäistä karhua.

Vuoden 2020 aikana karhut rikkoivat mehiläispesiä ja rehupaaleja Pohjois-Savon alueella yhteensä 42150 euron edestä, mikä on noin 10 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Karhuvahinkoja on pyritty estämään ennalta muun muassa suojaamalla mehiläistarhoja sähköaidoilla. Mehiläistarhaajat saavat aitaustarvikkeet Suomen riistakeskuksen kautta korvauksetta käyttöönsä.

Kesämökkien ja kotitalouksien jätteet on syytä hävittää siten, etteivät karhut pääse tottumaan ”helppoon ja makeaan elämään”. Houkuttavaan ravintokohteeseen tottuneen karhun vieroittaminen huonosta tavasta on usein erittäin hankalaa, jopa mahdotonta.

Luonnonvarakeskuksen antaman Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisun mukaan koko maassa arvioidaan elävän noin 2 300 yli vuoden ikäistä karhua ja noin 500 pentua. Karhun metsästysaika on 20.8.–31.10.2021.

Lisätietoja,

riistapäällikkö Jouni Tanskanen, p. 029 431 2301

Karhukanta Suomessa 2020 -julkaisu: https://riistahavainnot.fi/static_files/suurpedot/kantaarviot/karhukanta2020.pdf

Aitausohjeet mehiläistarhoille:

http://www.mehilaishoitajat.fi/mehilaishoitajille/karhut/aitausohjeet-mehilaistarhoille/

Taulukko 1. Pohjois-Savoon myönnetyt karhun kannanhoidolliset poikkeusluvat 2021

Poikkeuslupia haettiin neljällä hakemuksella (1) Kuhmoon, (2) Sotkamoon, (3) Kajaaniin ja (4) Ristijärven, Paltamon sekä Puolangan eteläosan muodostamalle alueelle. Poikkeusluvat jakautuvat siten, että Kuhmossa voidaan metsästää 20 karhua, Sotkamossa 9, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua sekä Kajaanissa yksi karhu 20.8. alkavalla metsästyskaudella.

Poikkeuslupien kohdentamisessa Kuhmoon ja Sotkamoon vaikuttivat alueen karhutiheys sekä vuonna 2020 alueilla todennettujen pentueiden lukumäärä.

Viime vuonna poikkeusluvat myönnettiin 16 karhun pyyntiin, joilla saatiin saaliiksi 15 karhua. Poikkeusluvat jakautuivat siten, että Kuhmossa voitiin metsästää 7 karhua, Sotkamossa 6, Ristijärven, Paltamon ja Puolangan eteläosan muodostamalla alueella kaksi karhua sekä Kajaanissa yksi karhu.

Poronhoitoalueella karhun metsästys tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asettamin kiintiöin. Kiintiö on tänä vuonna yhteensä enintään 90 karhua, josta itäiselle poronhoitoalueelle on asetettu 70 karhun kiintiö ja läntiselle 20 yksilöä. Suomussalmi kuuluu itäiseen kiintiöön ja Hyrynsalmi sekä Puolangan poronhoitoalueen puoleinen alue läntiseen. Kainuussa poronhoitoalueella kaadettiin viime syksynä Suomussalmella 16 karhua ja Puolangan poronhoitoalueella neljä karhua.

Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen karhukanta-arvion mukaan Kainuun metsissä liikkuu 260–280 yli vuoden ikäistä karhua ja tänä vuonna on arvioitu syntyneen 60 pentua. Koko maassa karhuja arvioidaan olevan viime talvena syntyneet pennut mukaan lukien noin 2700 yksilöä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt 356 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Määrä on 67 lupaa edellisvuotta enemmän. Tavoitteena on pienentää karhukantaa tiheimmän kannan alueella ja pitää karhun aiheuttamat haitat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tasolla.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama kokonaiskiintiö tulevalle metsästyskaudelle on 457 karhua. Poikkeuslupien lisäksi enimmäismäärä sisältää poronhoitoalueen alueellisen kiintiön 90 eläintä.

Eteläiseen Suomeen poikkeuslupia on myönnetty riistakeskusalueille, joissa karhukanta on vahva. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhun ihmisarkuutta ja säädellään kannan kokoa. Viime vuonna koko poronhoitoalueen ulkopuolinen karhusaalis oli 271 karhua.

Poikkeuslupia myönnettiin tiheän karhukannan perusteella eniten Pohjois-Karjalaan. Alueen luvilla on mahdollista kaataa 204 otsoa, 41 viime vuoden saalista enemmän. Lupamäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta myös Kainuun ja Kaakkois-Suomen alueilla.

Poronhoitoalueen pyyntikiintiöstä itäisellä poronhoitoalueella saa kaataa 70 ja läntisellä 20 karhua. Metsästyksellä pyritään vähentämään karhujen porotaloudelle aiheuttamia vahinkoja. Viime metsästyskaudella poronhoitoalueelta saatiin saaliiksi yhteensä 71 karhua.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut edellisvuodesta. Kasvua on tapahtunut Pohjois-Karjalan lisäksi Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä. Metsissämme liikkuu arvion mukaan noin 2 300 yli vuoden ikäistä karhua ja lähes 500 pentua. Viime metsästyskauden kokonaissaalis oli 342 karhua.

Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.

Taulukko: Kannanhoidolliset karhuluvat 2021

Lisätietoja:

Sauli Härkönen, Julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä: ks. yhteystiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella on säädetty Suomessa metsästysvuoden 2020 - 2021 saaliiksi saatavien karhujen enimmäismääräksi 457 yksilöä. Etelä-Savon alueelle myönnettiin kannanhoidollisia poikkeuslupia yhteensä 45 karhun metsästämiseen. Lupamäärä kasvoi kolmella edelliskaudesta.

Poikkeuslupia painotettiin Etelä-Savon itäosiin tiheimmän karhukannan alueelle. Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kuntien alueiden yhteisluvalle myönnettiin 17 lupaa. Kerimäen ja Savonrannan yhteisluvalla on mahdollista kaataa viisi karhua. Pinta-alaan suhteutettuna verotuspaine on näillä alueilla edelleen noin kaksinkertainen muuhun Etelä-Savoon verrattuna.

Juvan, Joroisten, Rantasalmen ja Mikkelin yhteislupa-alueella on mahdollista kaataa kaksitoista otsoa. Lupamäärä kasvoi kahdella viime vuodesta.

Pieksämäen, Mikkelin, Rautalammin ja Suonenjoen kuntia sisältävälle yhteisluvalle myönnettiin haetusti neljä poikkeuslupaa.

Heinäveden yhteislupa sai hakemansa kolme karhun poikkeuslupaa. Samoin hakemuksen mukaisesti myönnettiin luvat kahden karhun metsästämiseen Mäntyharjun sekä Kangasniemen lupa-alueille.

Luonnonvarakeskus on arvioinut petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella riistakeskus Etelä-Savon alueen karhukannaksi 360 - 380 yli vuoden ikäistä karhua. Suomessa aikuisia karhuja on yli 2300. Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa. Viime vuonna Etelä-Savon luvilla kaadettiin 35 karhua.

Lisätietoja riistapäällikkö Petri Vartiainen p. 029 431 2211