Skanska ja Hemsö ovat sopineet Lappeenrantaan tulevan Lauritsalan paloaseman rakentamisesta. Asema valmistuu Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen käyttöön.

Uusi paloasema rakennetaan osoitteeseen Lauritsalantie 9, ja paloasemarakennuksen lisäksi piha-alueelle tulee huoltorakennus. Paloasemarakennuksen vesikatoille asennetaan aurinkopaneelit, ja julkisivultaan puuverhoiltujen rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3900 bruttoneliömetriä.  

"Hemsö on erikoistunut yhteiskuntakiinteistöihin, ja kyseessä on ensimmäinen investointimme Lappeenrantaan. Hemsö vuokraa paloaseman Lappeenrannan kaupungille, ja käyttäjänä toimii Etelä-Karjalan pelastuslaitos. Vastaavia hankkeita on vireillä tai odotettavissa myös muualle Suomeen, ja näissä pystymme hyödyntämään kokemuksiamme omistamistamme ja rakennuttamistamme paloasemista. Uuden hankkeen lisäksi teemme parhaillaan Skanskan kanssa yhteistyötä Lahdessa Paavolan kampuksen rakennusprojektissa", kertoo projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen Hemsöltä.

”On hienoa jatkaa yhteistyötä Hemsön kanssa uuden hankkeen parissa. Rakennustyöt ovat käynnistyneet heinäkuun alussa, ja kohde valmistuu loppuvuodesta 2022”, sanoo työpäällikkö Marko Kurvinen Skanskalta.

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennnus Oy, työpäällikkö Marko Kurvinen, puh. 040 354 9023, marko.kurvinen[at]skanska.fi

Hemsö, projektikehitysjohtaja Simo Karjalainen, puh. 0400 766 664, simo.karjalainen[at]hemso.se

Skanska Oy, viestinnän asiantuntija Pilvimaari Heikkinen, puh. 040 519 4787, pilvimaari.heikkinen[at]skanska.fi

Norvajärven uimarannalla uimista on edelleen syytä välttää. Viimeksi perjantaina 9.7. kaupungin terveydensuojeluviranomainen havaitsi rannalla sinilevää. 

Vähäinen esiintymä voi aiheuttaa allergisia iho-oireita, vatsavaivoja, nuhaa tai yleisoireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä. Lapset on syytä pitää pois rannasta, sillä syanobakteeripitoisen veden joutuminen suuhun voi olla vaarallista.

Rovaniemen virallisten uimarantojen vedenlaatua voi seurata kaupungin verkkosivuilta löytyvästä taulukosta. Niin kauan kuin Norvajärven uimarannan kohdalla lukee taulukossa “sinilevää”, uimista ei suositella. Muilla kaupungin uimarannoilla sinilevää ei ole toistaiseksi havaittu tänä kesänä. 

Tuulet voivat liikutella sinilevämassaa, ja sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana. Terveystarkastajat eivät tarkkaile uimavesien tilaa päivittäin. Siksi on tärkeää, että uimarit tarkkailevat vedenlaatua silmämääräisesti myös itse aina ennen uimista. 

Sinilevähavainnoista on hyvä ilmoittaa ympäristöterveydenhuoltoon. Ympäristöterveydenhuollon asiakaspalvelupuhelin palvelee arkisin kello 9–15 numerossa 040-0128447. Havainnoista voi ilmoittaa myös verkossa Rovaniemen kaupungin palautekanavan kautta. Valitse palautteen aiheeksi “Muu ympäristön terveyteen liittyvä palaute”. 

Sinilevän voi tunnistaa juomalasi- tai keppitestillä

Sinilevän esiintyminen voi vaihdella yksittäisistä hippusista paksuun leväkasaumaan. Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi myös ajautua kapeita leväraitoja.

Sinilevän voi tunnistaa yksikertaisilla juomalasi- ja keppitesteillä. Juomalasitestissä vettä seisotetaan noin tunnin ajan ja jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Keppitestissä levämassaa koetetaan nostaa kepillä. Jos massa jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Jos levämassa taas hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä.

Ympäristöhallinnon Järviwiki-verkkosivuille on koottu yksityiskohtaisempaa tietoa sinilevistä ja valokuvia tilanteista, joissa sinilevää esiintyy hieman, runsaasti tai erittäin runsaasti. Lisäksi verkkosivuilla on ohjeet juomalasi- ja keppitestien tekemiseen. 

Lisätietoa: 

Päivi Rata-Romakkaniemi, terveystarkastaja, Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto, paivi.rata-romakkaniemi@rovaniemi.fi, p. 040 036 8611

Budućnost vs HJK 
Ti 13.7.2021 klo 21:30
UEFA Champions League
Gradski Stadion, Podgorica

Klubi aloitti viime tiistain kotiottelunsa FK Budućnostia vastaan todella väkevästi, kolme maalia ensimmäiseen varttiin on vahva näyttö joukkueen iskukyvystä. Tiistaiseen vieraspeliin lähdettäessä pelkkä johdon turvaaminen ei riitä, Klubin on uskallettava pelata jatkopaikkansa eteen rohkeasti myös vierasjoukkueen kannalta aina haastavassa Podgoricassa.

– Pelattiin hyvät lähtökohdat itsellemme toiseen ottelupariin, vaikka ottelutapahtumiin nähden voisimme lähteä isommastakin johdosta. Vieraspeliin lähdemme sillä ajatuksella, että haemme pelistä voittoa, kertoi HJK:n päävalmentaja Toni Koskela ennen joukkueen lähtöä matkaan.

Balkanin maissa urheilu – ja niistä erityisesti palloilulajit – on todella isossa roolissa, ja katsomoissa eletään otteluiden mukana vahvasti tunteella. Lähestulkoon fanaattinen, joskus jopa aggressiiviseksi taipuva yleisö on tosissaan omiensa puolella ja pitää omalta osaltaan huolen siitä, että vastustajalla olisi mahdollisimman epämukavat olot. Vastaavasti oman joukkueenkaan pelaajat eivät aina ole turvassa, jos esitys ei miellytä faneja. 

Budućnostin faniryhmä on Balkanin alueen suurimpia, ja tunnetaan osuvasti nimellä “Varvari” (suomeksi “Barbaarit”), sekä erehdyttävän paljon Harald Hirmuista muistuttavasta logostaan. 

Monisatapäinen ryhmä on perustamisestaan asti kasvattanut mainetta jopa väkivaltaan kykenevänä ultrakannattajajoukkona, jonka vakiorepertuaariin otteluissa kuuluvat näyttävien tifojen ja kannatuslaulujen lisäksi soihdut sekä kaikenlainen heittokelpoinen materiaali. Viime vuosina useampikin Budućnostin ottelu on jouduttu keskeyttämään tai siirtämään katsojamellakoiden tai kentänvaltausten takia.

Montenegro (suomeksi “Musta vuori”) on Adrianmeren rannalla Bosnia-Hertsegovinan ja Albanian välissä sijaitseva kuvankaunis vuoristoinen maa, jonka historia on polveillut useampaankin otteeseen isompien naapureidensa vaikutuksen alla. 

Maassa tiedetään olleen asutusta jo 600-luvulla, ja sillä on ollut vahva sidos itäiseen rajanaapuriinsa Serbiaan vuosisatojen ajan. Montenegro itsenäistyi ensimmäisen kerran jo 1878. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se liittyi kansanäänestyksen jälkeen yhdessä Serbian kanssa Jugoslavian kuningaskuntaan. Maa kuului vuodesta 1943 vuoteen 1992 Jugoslavian sosialistiseen liittotasavaltaan, jonka hajottua se liittoutui jälleen itäisen rajanaapurinsa Serbian kanssa. Vuonna 2003 jäljelle jäänyt osa Jugoslaviaa muutettiin Serbia ja Montenegron valtioliitoksi, josta Montenegro irtaantui ja itsenäistyi 2006, ollen näin nuorin Euroopan nykyisistä itsenäisistä valtioista.

Montenegrolaisia on reilut 600 000, joista pääkaupunki Podgoricassa asuu neljäsosa. Budućnostin kotistadionille Gradski stadion pod Goricomille mahtuu 17 000 katsojaa.

HJK:n joukkue on hyvin valmistautunut tulevaan otteluun – jopa sääolosuhteita on päästy hyödyntämään.

– Valmistautuminen on mennyt suunnitelmien mukaan. Montenegron kuumuutta silmällä pitäen harjoiteltiin vielä päivän kuumimpaan aikaan, ja eilen saatiinkin hyvä kokemus yli 30 asteen kelistä suorituksen aikaan, kertoo Toni Koskela.

– Budućnost näytti Helsingissä, että heillä on hyökkäyssuuntaan pelaajia, jotka meidän on huomioitava. Luonnollisesti takaa-ajoasema pakottaa heidät joihinkin muutoksiin. Uskon kuitenkin, että heillä on paljon mietittävää, miten paljon lisää he uskaltavat peliään avata, koska osoitimme kotipelissä pystyvämme luomaan useita tilanteita riippumatta siitä, pyrkivätkö he pitämään tilat pieninä vai avasivatko he omaa peliään.

Matkaan lähtee 19 pelaajaa. Pois vahvuudesta ovat vain Santeri Väänänen ja Kevin Kouassivi-Benissan.

Otteluparin voittaja kohtaa toisella kierroksella joko Malmö FF:n tai Riga FC:n, jonka etenijä selviää tiistaina Riikassa. Ensimmäisen osan ruotsalaiset voittivat kotonaan 1-0.

Lue lisää: Seuraava eurokotimatsi – Liput myyntiin » 

HJK oli Eurocupien ensimmäisissä otteluissa ainoa neljästä mukana olevasta suomalaisjoukkueesta, joka onnistui voittamaan pelinsä. UEFA Conference Leaguessa KuPS kärsi 0-1 tappion Armeniassa FC Noahille, FC:t Honka ja Inter avasivat tasapeleillä kotiotteluissaan. Espoolaiset pyörittivät maalittoman pelin Bolt Arenalla färsaarelaista Runavikia vastaan, Inter päätyi omassa ottelussaan lukemiin 1-1 unkarilaisen vieraansa Puskás Akadémian kanssa. Toiset näiden otteluparien toiset osaottelut pelataan torstaina 15.7.

Compañía Kaari & Roni Martin -taiteilijaryhmän Kirjeitä saaresta kuljettaa katsojia ympäri Seurasaarta eritaustaisten taiteilijoiden esitysten äärelle. Kukin taiteilija tuo teoksellaan näkökulman siihen, miten suomalaisuus hänen henkilöhistoriansa valossa näyttäytyy. Ryhmän teoksille tuttuun tapaan ironialta, rosolta tai karnevalismiltakaan ei vältytä. Teos toteutetaan yhteistyössä Suomen kansallismuseoon kuuluvan Seurasaaren ulkomuseon kanssa.

– Suomalaisuutta on kautta aikojen brändätty yhtenäiskulttuurin nimissä. Suomi ei kuitenkaan ole saari. Tosiasiassa ihmiset ovat aina liikkuneet ja siirtyneet paikasta toiseen, ja Suomikin on varsinainen kansojen komposti. Kun kansallinen tarinamme muotoutui, samalla jäi moni kertomus historian jättömaalle. Seurasaaren ulkomuseoon ympäri Suomea kerätyt eri ikäiset rakennukset muodostavat itsessäänkin kuin teatterin valtavine lavasteineen, sanoo taiteellinen johtaja Roni Martin.

Alasimen ääressä uutta suomalaisuutta takomassa nähdään tanssijat Marlon Moilanen, Kaari Martin ja Sari Pikkarainen, esitystaiteilija Bakr Hasan, muusikot Ali Saad, Pekko Käppi, Sanna Salmenkallio ja Roni Martin sekä kirjailija Rosa Liksom.

Teoksen yhteistyökumppani on Suomen kansallismuseo, joka vuoden 2021 ohjelmistossaan nostaa teemoikseen muun muassa sukupolvet, ihmisyyden sekä meidät osana maailmaa. Nämä samat teemat ovat löydettävissä myös Kirjeitä saaresta -esityksen taiteilijoiden teoksista.

– ”Suomen kansallismuseon kohteissa on keskitytty viime aikoina piiloon jäävään historiaan. Tässä hengessä Kirjeitä saaresta -teos laajentaa upeasti Seurasaaren ulkomuseon kesäohjelmiston näkökulmia suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja sen monimuotoisuudesta", sanoo Suomen kansallismuseon intendentti Mikko Teräsvirta.

Kirjeitä saaresta
Ohjaus: Atro Kahiluoto, Kaari Martin, Roni Martin
Dramaturgia: Taiteilijat yhdessä
Esiintyjät: Bakr Hasan, Ali Saad, Kaari Martin, Roni Martin, Sari Pikkarainen, Sanna Salmenkallio, Rosa Liksom, Pekko Käppi, Marlon Moilanen
Sävellykset: muusikot yhdessä
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Maskeeraus: Tuija Luukkainen
Tuotanto: Compañía Kaari & Roni Martin

Esitykset: Seurasaaren ulkomuseo 22.8.–5.9.2021

Liput 16,50–27,50 €, www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/kirjeita-saaresta
Esityksissä on huomioitu pandemia-ajan rajoitukset ja turvavälit.

Lisätiedot yleisölle:
Seurasaaren ulkomuseo, seurasaari@kansallismuseo.fi puh. 0295 33 6912 ma-pe klo 9–16.

Lisätiedot medialle:
Compañía Kaari & Roni Martin: Minna Korpimies, puh. 050 387 7325, minna(at)urbanessence.fi
Suomen kansallismuseo: Mikko Teräsvirta, puh. 029 533 6374, mikko.terasvirta(at)kansallismuseo.fi

Pressikuvat: www.compania.fi

https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo

The transition towards a 100 percent renewable energy system is an opportunity to considerably reduce the water use of the power sector. While this holds true for fossil-fueled power generation, an extensive deployment of hydropower technologies can in some countries in Europe actually lead to an increase in energy-related water demand. A study conducted at LUT University calls for effective water policy and planning.

Europe is reported to have the highest energy-related water footprint in the world. Another disturbing fact is that about 142 million Europeans are currently living in areas exposed to high or extremely high baseline water stress.

A study conducted at LUT University called Assessment of the water footprint for the European power sector during the transition towards a 100% renewable energy system addresses the problem of an extensive energy-based water use in Europe.

“A large share of Europe's power generation relies heavily on water availability. Considerable amounts of water are used in hydropower generation, and thermal power plants require water for cooling purposes. The electricity sector of the European Union is on average responsible for approximately 55 percent of the total water withdrawal”, states Junior Researcher Alena Lohrmann from LUT School of Business and Management.

The study demonstrates that the transition to a 100 percent renewable energy system will lead to a radical decrease in the water footprint of Europe’s thermal power plants. However, the projected deployment of certain renewable energy technologies such as hydropower might impose additional strain on local water ecosystems.

“Our results show that the energy transition might actually lead to an increase in energy-related water demand in some countries in Europe”, Lohrmann says.

“Without a radical improvement of the water resource management in the power sector, the power plants' demand for water might surge considerably in the future. This rising water demand might lead to a further depletion of water resources and aggravation of water-related risks. This is true especially in regions which are already severely suffering from water stress.”

“For example, Turkey, which is characterized by high baseline water stress, is expected to have the largest water demand in Europe by the end of 2050 due to the commissioning of new hydropower plants. Our results indicate that discussions on the sustainability of energy transition scenarios should be expanded to include the corresponding water footprint”, Lohrmann argues.

Interconnections between countries lead to water savings

One encouraging observation is that establishing high voltage power transmission interconnections between European countries might lead to considerable water savings in the power sector.

“In previous studies we found 100% renewable power systems and interconnections between countries would result in a need for less energy generation, less generation capacity and less energy storage while also saving roughly 26 b€ per year. Now we find that the same interconnected systems can result in 28% less water use, which means reducing withdrawals by more than 18 km³ by 2050”, adds Post-Doctoral Researcher Michael Child from LUT School of Energy Systems.

More information:

Alena Lohrmann, Junior Researcher, LUT School of Business and Management, alena.lohrmann@lut.fi
Michael Child, Post-Doctoral Researcher, LUT School of Energy Systems, +358 50 4676898, michael.child@lut.fi

Teatteri Toivon syksyn kantaesitys Minä ja Herra Tiikeri saa ensi-iltansa perjantaina 8.10. klo 19:00

Minä ja Herra Tiikeri on maaninen monologi koronakäyrän madaltamisesta. Lähde koronaeristyksen siivittämälle aikamatkalle mielen maisemiin, jossa seinillä on silmät, kohteena esihistoria ja matkaoppainasi toimivat saniainen ja T-Rex.

Näytelmä on K13, sillä se sisältää aikuisille suunnattuja teemoja.

Liput ovat myynnissä nyt Tiketissä.

Teatteri Toivo

Haukilahdenkatu 2,
Helsinki

Sisäänkäynti sisäpihalta.

Näytökset

Keskiviikko 13.10.2021

Perjantai 15.10.2021

Keskiviikko  03.11.2021

Torstai 04.11.2021

Keskiviikko 10.11.2021

Torstai 11.11.2021

Ovet aukeavat klo 18:00
Näytökset alkavat arkisin klo 19:00
Näytöksen kesto noin 1 tunti 15 minuuttia

Näytöksissä noudatetaan paikallisia koronarajoituksia ja -suosituksia.

Liput

Liput myynnissä ennakkoon Tiketissä ja näytöspäivinä myös ovelta.

Peruslippu:22 €

Alennuslippu: 16,50 €

Lapsilippu: 16:50

Ryhmälippu (min 6 henkeä): 20 € / lippu

TEME: 10 €

Hinnat sisältävät verot ja palvelumaksut

TYÖRYHMÄ

Ohjaus ja käsikirjoitus: Sara Salmenmäki ja Ville Haikola
Monologiroolissa: Pyry Kuronen
Valosuunnittelu: Ilja Raunio
Äänisuunnittelu: Timo Metsäpeura
Lavastus: Minna Riikonen
Kuvaaja: Elsa Wellamo ja Toni Ahola
Tuotanto: Teatteri Toivo

YouTuben, TikTokin ja Instagramin kaltaiset palvelut ovat yhä tärkeämpiä kanavia kulttuurisisältöjen löytämiseen. Striimikeikkojen, suoratoistopalvelujen ja virtuaalinäyttelyiden lisäksi kansalaiset viihtyvät myös äänikirjojen parissa.  

Luovan sisällön tekijät kuitenkin saavat digikäytöstä huomattavan pieniä korvauksia, jos ollenkaan. Tilanne on entisestään korostunut korona-aikana, jolloin digitaalisten alustojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi videopalvelu YouTuben käyttäjämäärät kasvoivat viime vuonna 15%, Tik Tokin 36 % ja äänikirjamyynti kasvoi Suomessa peräti 98 %.

Tilanteesta keskustellaan yhdessä tekijöiden ja päättäjien kanssa SuomiAreenan tilaisuudessa, jonka järjestävät yhdessä tekijänoikeusjärjestöt Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Teosto sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

Lainsäädännöllä on iso vaikutus siihen, miten luovalla työllä voi Suomessa elää

Kulttuurin kuluttamisessa digialustoilla on kaksi suurta haastetta. Ensinnäkin ylikansallisia alustoja ei ole velvoitettu sopimaan sisältöjen käytöstä niiden tekijöiden kanssa. Moni alusta kerää käyttäjiä esimerkiksi musiikin tai av-sisältöjen avulla ilman, että ne maksavat sisältöjen tekijöille korvauksia.

Toinen suuri haaste on, että tekijällä ei ole paljoakaan keinoja kieltää sisältöjensä käyttöä ja saada niitä poistettua internetin tuhansista palveluista ja sivustoilta. Tilanne sotii vahvasti tekijänoikeuden perustaa vastaan: luovan työn tulos on tekijänsä omaisuutta, tekijällä on oikeus päättää sen käytöstä ja saada käytöstä korvausta.

Ongelmaa taklaavat Euroopan tasolla viime aikoina valmistellut lakimuutokset. EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM, Digital Single Market) hyväksyttiin parlamentissa vuonna 2019, ja lakiuudistus sen voimaansaattamiseksi Suomessa on parhaillaan käynnissä. EU:ssa vireillä olevalla digipalvelusäädöksellä (DSA, Digital Services Act) puolestaan olisi mahdollista helpottaa kaikenlaisiin oikeudenloukkauksiin puuttumista. EU-tasolla löydettävien ratkaisujen päätyminen suomalaiseen lainsäädäntöön on kuitenkin vielä hyvin epävarmaa ja erityisesti tekijänoikeusdirektiivin tuoma helpotus toimeentuloon ja tekijöiden neuvotteluasemaan uhkaa vesittyä virkamiesvalmistelussa.

Taiteen tekijät ja päättäjät keskustelevat digialustojen tuomista muutoksista

Luovan työn mahdollisuuksia digiajassa puntaroidaan SuomiAreenan suorassa lähetyksessä tiistaina 13.7. klo 15. Toimittaja Ronja Salmen luotsaamassa tilaisuudessa luovan alan tekijät puhuvat digitaalisuuden, uusien palvelujen ja sosiaalisen median alustojen merkityksestä omassa työssään. Keskustelemassa ovat:

• musiikin tekijä Markus Nordenstreng
• kirjailija JP Koskinen
• kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa
• elokuvaohjaaja Saara Saarela

Lainsäätäjän näkemyksiä aiheeseen antavat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko sekä kansanedustaja ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Hanna Kosonen. Uudet lakimuutokset ovat tulossa heidän pöydälleen aivan lähiaikoina: Suomen uutta tekijänoikeuslakia odotetaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Luovan työn tekijät peräänkuuluttavat päättäjiltä keinoja, jotta luovan työn arvo tunnustettaisiin ja sillä voisi elää myös Suomessa. Vaakalaudalla on heidän mukaansa koko suomalaisen kulttuurin tulevaisuus. Keskustelussa kuulemme, mihin suuntaan suomalaista tilannetta tulisi kansanedustajien mielestä viedä.

Mukana on tietenkin myös kulttuuria: tilaisuudessa esiintyy Tuomo Prättälän ja Markus Nordenstrengin muodostama voimaduo Tuomo & Markus. Heidän musiikissaan amerikkalainen lauluntekijäperinne yhdistyy pohjoismaalaiseen jazziin ja souliin.

Katso keskustelua suorana tai tallenteena

Luovasti kohti huomista – Luova työ digiajassa on katsottavissa tiistaina 13.7. klo 15−15:45 MTV-palvelussa sekä SuomiAreenaTV-kanavalta kanavapaikalla 38.

Linkki tilaisuuden striimiin: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/luovasti-kohti-huomista-luova-tyo-digiajassa-1442532

Keskustelu tulee katsottavaksi myös tallenteena myöhemmin kesällä.

Twitterissä tapahtumaan liittyvään keskusteluun voit osallistua aihetunnisteilla #SuomiAreena #LuovatAlat #tekijänoikeus

Lisätietoja:

• Kopiosto, viestintäpäällikkö Maria Bregenhøj, puh. 040 451 4559, maria.bregenhoj@kopiosto.fi
• Kuvasto, asiakas- ja viestintäpäällikkö Kati Pelkonen, puh. 045 608 2900, kati.pelkonen@kuvasto.fi
• Sanasto, viestintä- ja markkinointipäällikkö Maija Lielahti, puh. 044 291 8610, maija.lielahti@sanasto.fi
• Teosto, viestintä ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura, 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi
• TTVK, toiminnanjohtaja Jaana Pihkala, puh. 040 706 6674, jaana.pihkala@ttvk.fi

Elisan 5G-verkko on avautunut Loimaalle ja Laitilaan. Valtakunnallisesti Elisan 5G-verkko on käytettävissä jo 110:llä paikkakunnalla. 

Elisa jatkaa 5G-verkkonsa nopeaa laajentamista ja nyt verkko avautui Loimaalle ja Laitilaan. Loimaalla verkko palvelee muun muassa keskustan, Saikun ja Vesikosken alueilla. Kesän aikana verkkoa laajennetaan vielä Hirvikosken, Yhteislaitumen ja Taalikan alueilla. Laitilassa verkkoa on rakennettu ensimmäisessä vaiheessa keskustan alueelle. 

Elisan kattavan 5G-verkon alueella asuu jo yli puolet suomalaisista. 5G on yleistynyt suomalaisten keskuudessa nopeasti, ja 5G-mallit ovat Elisan asiakkaiden suosituin valinta päätelaitetta ostettaessa.

–  Asiakaskokemus on lopulta se, mikä ohjaa uuden teknologian yleistymistä. Asiakastyytyväisyystutkimuksemme osoittavat, että mitä nopeampi yhteys henkilöllä on käytössään, sitä tyytyväisempi hän on. 5G-asiakkaamme ovatkin kaikista tyytyväisimpiä palvelunsa laatuun, Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen sanoo. 

Kuluttajien lisäksi erityisesti pk-yritykset ovat olleet innokkaina ottamassa uutta teknologiaa käyttöönsä Suomessa. 

– Pk-yrityksissä ollaan usein rohkeita kokeilemaan, varsinkin kun kyseessä on 5G:n tapainen teknologia, joka ei välttämättä vaadi suuria alkuinvestointeja. Korona on osaltaan vauhdittanut kehitystä, kun suuressa osassa yrityksistä on siirrytty kokonaan digitaaliseen maailmaan. 5G:n myötä etäisyydet kutistuvat entisestään, sillä se mahdollistaa esimerkiksi huippulaatuiset virtuaaliset kohtaamiset asiakkaiden, kumppaneiden ja henkilöstön kanssa, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoo. 

Jopa gigan nopeuden tarjoavan 5G:n voi hankkia omaan mobiililaitteeseen tai sitä voi käyttää kiinteän yhteyden tavoin kodin tai pienehkön yrityksen yhteisenä yhteytenä. 5G:n käyttöä varten tarvitsee 5G:tä tukevan päätelaitteen, 5G-liittymän sekä tulee olla 5G-verkon alueella. 

Loimaan, Laitilan ja muiden Elisan 5G-paikkakuntien peittoalueet löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Katso myös lista kaikista Elisan 5G-paikkakunnista www.elisa.fi/5g-paikkakunnat. Lisätietoa 5G:stä osoitteesta www.elisa.fi/5g 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen, p. 050 506 8149, juha.laukkanen@elisa.f

Kesän hellejaksot ovat taas tuoneet esiin, kuinka puutteellista asumisviihtyvyys on Suomessa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät hellejaksot ja lämpötilojen kohoaminen heikentävät asumisviihtyvyyttä edelleen. Ratkaisut ongelmaan ovat kuitenkin jo saatavilla, jos niitä vain halutaan käyttää.

Kesä ja lämpö hellivät suomalaisia, mutta tiettyyn rajaan saakka. Etenkin pidemmät hellejaksot ovat erityisen haitallisia, koska elinympäristö ei rakennusten lämpenemisen takia viilene yölläkään ja elimistöön kohdistuu pitkäaikainen lämpökuormitus.

”Toistaiseksi Suomessa on varauduttu huonosti kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin. Ilmastonmuutoksen edetessä Suomessa rakennusten ilmastoinnin ja jäähdytyksen on muututtava ylellisyydestä ensin välttämättömyydeksi ja lopulta pakolliseksi”, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomen kesiin suuria muutoksia, kun lämpötilat kohoavat ja helteet yleistyvät. Siksi rakentamisessa tulee huomioida kuumarasituksen kasvu etenkin kaupunkien keskustoissa. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön viime vuonna Ilmatieteen laitoksella teettämästä selvityksestä, jossa kartoitettiin, millaisiin tulevaisuuden sääolosuhteisiin rakennetussa ympäristössä tulee varautua ilmaston muuttuessa.

Tähän asti rakennusten suunnittelussa on tarkasteltu vain rakennusten energiatehokkuutta ja siitäkin vain lämmitysenergian kulutusta. Jäähdytystä ei ole voitu tarjota asukkaille, koska se huonontaisi rakennuksen energialaskelmia ja -luokitusta. Ihmisten oleskelu-, työskentely- ja asumisviihtyvyys on ollut merkityksetön tekijä uusia säädöksiä laadittaessa. Rakenteista on tullut niin hyvin eristettyjä ja tiiviitä, ettei missään ole lämpövuotoja.

”Tässä on kaksi asiaa, jotka tulee ottaa yhtä aikaa huomioon: ilmastonmuutos ja ihmisten viihtyvyys. Aurinkoisina päivinä etenkin uudet asunnot muistuttavat lähinnä huonosti lämmitettyä saunaa. Ratkaisuksi tarjotut läpiveto ja passiivinen jäähdytys ikkunoihin asennettavilla kalvoilla, verhoilla ja markiiseille eivät jäähdytä asuintilaa, jos samanaikaisesti läpiveto tai ilmanvaihdon korvausilma tuo sisään lisää lämmintä ja kosteaa helleilmaa”, Kapanen huomauttaa.

Erityisesti asuntorakentamisessa jäähdytys on edelleen Suomessa harvinaisuus, vaikka jäähdytykseen on jo tarjolla vähäpäästöisiä energiatehokkaita ratkaisuja. ”Ilmastointi on autoissa jo itsestäänselvyys, ei kukaan haluaisi näillä keleillä ajaa autolla, jossa ei ole ilmastointia. Samaan pitää päästä asumisessa: jäähdytyksen tulee olla kaikkien saatavilla.”

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Kapanen, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry
p. 0400 486 855, mika.kapanen@skll.fi

Korteniemen perinnetilalla eletään kuten sata vuotta sitten. Tilalla ei ole sähköjä ja vesikin haetaan vinttikaivosta. Lammaskatras rouskuttaa kotilaitumella ja pihassa kuopsuttelevat kiltti Leonard-kukko sekä kanat tipuineen. Tilan hevoset voi tavata laidunhaassa ja Ahonnokan luontopolun takana metsässä laiduntaa kaksi kyyttölehmää vasikoineen. Kasvimaalla ja pelloilla viljellään perunaa, juurikkaita, pellavaa ja viljaa. 

Lasten perinnepäivässä perheet pääsevät tutustumaan ruisleivän syntyyn vanhasta tarinasta alkavan pihasuunnistuksen myötä. Pihasuunnistus on ihan uusi juttu Korteniemessä. Samalla kun opitaan ruisleivän syntyvaiheet rukiin viljelystä alkaen, tilan rakennukset tulevat tutuiksi.

Korteniemen tehtävä on säilyttää tilan kulttuuriympäristö monimuotoisena sekä ylläpitää vanhoja työtapoja. Lasten perinnepäivässä taitojen ylläpito ja siirtäminen sukupolvelta toiselle on keskeistä. Tilan väen lisäksi vapaaehtoiset ovat lupautuneet tähän tehtävään. Pekan ja Simon opastuksella päästään sahaamaan ja nikkaroimaan. Ailan ja Marian kanssa pestään talon pyykkiä, mutta omat tai vaikka nuken vaatteetkin voi tuoda pyykättäväksi. Talon väen apuna voi punoa köyttä vaikka hyppynaruksi tai keppihevosen suitsiksi. Mirjamin kanssa päästään rapsuttelemaan lampaita ja opitaan asioita kotieläimistä ja niiden hoitamisesta. Pihassa on myös monenlaista omatoimista puuhaa, kuten perunaeläinten askartelua, lykkypyöräjuoksua, renkaanheittoa ja puujaloilla kävelemistä. 

Tuvassa on tapahtumapäivänä myynnissä keittolounasta ja luomukahvila. 

Korteniemi sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa. Se on Metsähallituksen ylläpitämä perinnetila, jonne on aina vapaa pääsy ja kaikki tapahtumapäivän puuhakin on ilmaista. 

Tilalla on upea, pitkälle matala hiekkaranta, joka houkuttelee uimaan ja hiekkaleikkeihin. Pihapiiristä lähtee myös reilun kilometrin mittainen luontopolku aarniometsään. 

Korteniemen väki toivottaa kaikki tervetulleiksi kauniiseen perinnemaisemaan ja lasten perinnepäivän iloiseen touhuun ja tunnelmaan! 

Lisätietoja

Lyhyesti: Lasten perinnepäivä keskiviikkona 21.7. Korteniemen perinnetilalla. Kotieläimiä ja monenlaista tekemistä lapsiperheille. Vapaa pääsy!

Osoite: Korteniemen perinnetila, Korteniementie  270, 31350 Liesjärvi
Lisätietoja: Outileena Uotila 040 825 4454, outileena.uotila@metsa.fi

Kuva on käytettävissä uutisoitaessa tapahtumasta. Kuvaajan nimi mainittava: Sannamari Ratilainen/Metsähallitus.

Uudistuksella halutaan tarjota asiakkaille entistä parempia liikennepalveluita. Muutoksen taustalla vaikuttaa myös laki liikenteen palveluista.

Heinäkuusta alkaen Lappeenrannan joukkoliikenteeseen ostettujen matkakorttien ja kausituotteiden tiedonkäsittelyssä tapahtuu muutoksia.

– Tiedot syötetään suoraan tunnistepohjaiseen järjestelmään, eli Waltin taustajärjestelmässä sijaitsevalle asiakkaan matka-/käyttäjätilille, kertoo Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepäällikkö Terhi Koski.

– Uudistus ei vaadi asiakkailta erityisiä toimenpiteitä, eikä sillä pitäisi olla muutoksen aikana vaikutusta päivittäiseen matkustamiseen.

Waltin nykyisestä matkakorttikeskeisestä järjestelmästä tulee uudistuessaan tunnistepohjainen älykäs online-taustajärjestelmä. Tunnisteena toimii alkuvaiheessa asiakkaan entinen Waltti-matkakortti, myöhemmin myös esimerkiksi pankkikortti tai muu asiakkaan mukana kulkeva tunniste.

– Olemassa olevalla Waltti-matkakortilla voi jatkossakin matkustaa normaalisti ja matkakorttia pystyy lataamaan entiseen tapaan, Koski sanoo.  

– Jatkossa tältä tililtä tarkistetaan jokaisen matkustustapahtuman yhteydessä myös lippujen kelpoisuus.  

Lipputuotteista ensimmäisinä tunnistepohjaisuuteen siirtyvät kausiliput. Myöhemmin tunnistepohjaisuus laajenee myös matkakortille ladattaviin arvolippuihin. 

Uudistuksesta monia hyötyjä

Uudistuksella Lappeenrannan joukkoliikenne haluaa tarjota asiakkailleen turvallisia, digitaalisia ja entistä parempia liikennepalveluita. Muutoksen taustalla vaikuttaa myös laki liikenteen palveluista. Se velvoittaa liikennepalveluita tarjoavan yrityksen käyttämään tunnistepohjaista lippu- ja maksujärjestelmää, jossa matkustusoikeudet ja -käyttötiedot tallennetaan taustajärjestelmään. 

– Uudistuksen asiakkaille tuomat edut näyttäytyvät selkeämmin lähitulevaisuudessa, sanoo Koski.

– Tunnistepohjaisessa lippujärjestelmässä lipputuotteiden ostamisesta tulee vaivattomampaa, ja esimerkiksi netistä ladatun lipun matkakortille aktivoituminen nopeutuu. Lisäksi kadonneen matkakortin jäljellä oleva saldo selviää helposti.

Muutostilanteessa yksittäiset matkakortin toimintaongelmat voivat olla mahdollisia. Kuljettajat on ohjeistettu näiden tilanteiden varalta, ja asiakkaan matkustaminen tulee mahdollistaa häiriöistä huolimatta. Mikäli ongelmatilanne matkakortin käytössä jatkuu, on hyvä olla yhteydessä asiakaspalvelukeskus Winkkiin ongelman raportoimiseksi ja ratkaisemiseksi.

Lisätiedot:

Joukkoliikennepäällikkö Terhi Koski, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 651 5599, terhi.koski(at)lappeenranta.fi, lomalla 20.7. asti

Kestävän liikkumisen asiantuntija Matleena Kujala, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 655 1850, matleena.kujala(at)lappeenranta.fi

SuomiAreenassa keskustellaan torstaina 15.7. klo 13.00–13.45 Euroopan vihreästä elvyttämisestä, kestävästä kasvusta ja biodiversiteetistä. Kun koronapandemia alkaa osoittaa hiipumisen merkkejä ja talous lähtee jälleen kasvuun, miten varmistamme, että kasvu on kestävää myös luonnon ja sen monimuotoisuuden kannalta? Saavatko EU:n elpymispaketti ja heinäkuun puolivälissä julkaistava Fit for 55 -lakipaketti sparrattua Euroopan oikeille raiteille?

Kasvun ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamisesta keskustelevat Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala (Greens/EFA, vihr.), Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.), Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.), Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja Risto Rajala sekä Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila. Komissaari Jutta Urpilainen esittää keskustelun aluksi videotervehdyksen.

Keskustelun juontaa Ninni Norra, Suomen kansalaisedustaja Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.

Suora lähetys torstaina 15.7. klo 13.

Keskustelun järjestävät Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, Euroopan komission Suomen-edustusto, Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret. Keskustelu lähetetään suorana lähetyksenä MTV:n studiolta Helsingistä.

MTV ja Porin kaupunki järjestävät SuomiAreenan tänä vuonna hybriditapahtumana 12.–16.7.2021. Keskustelujen teemoina ovat yhteisöllisyys, digitaalisuus ja luonto. Keskustelutilaisuuksia järjestetään sekä Porissa että Helsingissä.

SuomiAreenan ohjelmatiedot

Tampereelle saadaan raitiotien osalle 1 yhteensä 20 raitiovaunua. Yksi vaunuista tulee toimimaan normaalin liikenteen ohessa testiratikkana. Keskiviikkona 14. heinäkuuta saapuva seitsemästoista Ratikka tullaan näkemään koeajoissa ensi viikosta alkaen.

Tampereen Ratikan liikennöinti alkaa maanantaina 9. elokuuta molemmilla ratikkalinjoilla Hervantajärveltä Pyynikintorille (linja 3) ja Taysin alueelta Sorin aukiolle (linja 1). Raitiotiehanke etenee suunnitellusti kohti liikennöinnin aloitusta; tiistain ja keskiviikon välisenä yönä saavutetaan raitiotiejärjestelmän koeajoissa viimeinen etappi, kun koeajot päästään aloittamaan myös Hatanpään valtatiellä.

Tampereen Ratikan matkustajille avointa koeliikennettä ajetaan tällä hetkellä arkisin linjalla 3 (Pyynikintori-Hervantajärvi). Koeliikennettä ajavan Ratikan tunnistaa linjakilvestä, jossa lukee linjatunnus 3. Ratikka kulkee koeliikenteessä 15 minuutin vuorovälein. Tarkemmat aikataulut näkee Nyssen reittioppaasta. Liikennöinnin alkaessa Ratikan vuoroväli on 7,5 minuuttia. Ratikat liikkuvat edelleen myös opetusajossa eikä niihin vuoroihin oteta matkustajia.

Koska Ratikka ja raitiotien kunnossapitokalusto ovat pysyvä osa Tampereen liikennettä, jokaisen kannattaa kerrata myös Ratikkakaupungin liikennesäännöt osoitteessa www.tampereenratikka.fi/liikenneturvallisuus. 

Kajaanin rantapuistoon on ilmestynyt lisää pölyttäjäaiheista taidetta. Heinäkuun alussa jokeen lipui kellumaan kierrätystaideteos Hokkuspompus, kuplavolkkarista tehty kartanokimalainen. Nyt rantapuistoon on noussut pari siivekästä toteemipaalua. Kimalaissisällöt ovat osa Suomen ensimmäistä Luonnon konserttisali -tapahtumaa, jonka Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Kajaanissa perjantaina 20.8.2021. Luonnon konserttisalin teemana on luonnon monimuotoisuus ja erityisesti pölyttäjien merkitys.

Siivet on valmistanut palkittu Kajaanin kaupunginteatteri lavastaja, taitelija Markku Hernetkoski.

- Siipiteosten pystypaalu on vanhaa latohirttä, ja harjateräksestä valmistetut siivet on hitsattu paalun kylkiin. Yksityiskohtana pystypaaluun on upotettu uniikki kirjontatyö kartanokimalaisesta, Markku Hernetkoski kertoo.

Siipiteoksia on Kajaanin rantapuistossa kaksi kappaletta, matalampi ja korkeampi. Ajatuksena on, että ihmiset ottavat selfie-kuvia mallaten siivet selkäänsä. Kuvia on mahdollista jakaa yhteisölliseen teokseen, jossa lukuisista selfieistä muodostuu yhteisöllinen mosaiikkimainen kuva.

- Ajatus vertautuu siis kimalaisten yhdessä tekemiseen: yksin ja minä ei ole sinänsä merkityksellistä vaan se mitä olemme yhdessä. Jokaisen panos tarvitaan, mutta kokonaiskuva hahmottuu vasta, kun kaikki palaset ovat yhdessä. Taustalla on ajatus myös empatiasta ja toiseksi eläytymisestä: kimalaisen maailmaan eläytyminen, kimalaiseksi tuleminen ja maailmaa kimalaisperspektiivistä katsomalla voi luoda tunnesiteen pölyttäjiä kohtaan. Tunneside puolestaan motivoi tekemään toimenpiteitä kimalaisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta, kuvailee mosaiikkiteoksen tekijä Nina Luostarinen.

Yhteisölliseen teokseen osallistumisesta löytyy ohjeet selfiesiipien luota. Teos julkaistaan valmistuttaan netissä ja linkki jaetaan Metsähallituksen kanavien kautta.

Selfiesiipien lisäksi Kajaaninjoen rantapuistosta löytyy Jyväskylän yliopiston Evoluutiopajojen Kimalaiskimara-ääniluontopolku ja joessa kelluu taiteilija Urho Kähkösen valmistama kimalainen, Hokkuspompus.

Kimalaissisällöt ovat osa Suomen ensimmäistä Luonnon konserttisali -tapahtumaa, joka järjestetään Kajaanissa osana Linnanvirta-puistojuhlaa perjantaina 20.8.2021. Luonnon konserttisalin teemana on luonnon monimuotoisuus ja erityisesti pölyttäjien merkitys. Se avautuu yhden lajin kautta: päivän sankarina on Bombus hypnorum eli kartanokimalainen.

Luonnon konserttisali on toiminnallinen ja elämyksellinen koko perheen ulkoilmatapahtuma, jossa luontotiede ja taide paiskaavat kättä. Kartanokimalaiseen tutustuminen käynnistyy iltapäivän toiminnallisilla rasteilla. Kaikki huipentuu illan konserttiin, joka kruunaa kokemuksen kertomalla kimalaisen tarinan musiikin, valotaiteen ja tanssin keinoin.

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja Veikko Leinonen, Vaara-kollektiivi, p. 050 5706577

www.luontoon.fi/luonnonkonserttisali

Kaikkia perjantaina 9.7.2021 kello 7.30–12.55 Pietarista linja-autolla Lappeenrantaan matkustaneita pyydetään pysymään kotona, ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon ja hakeutumaan koronatestiin.

Auton etuosassa istuneella henkilöllä on todettu koronavirustartunta rajatarkastuksen yhteydessä otetusta näytteestä.

– Pitkän altistusajan takia on todennäköistä, että kaikki bussissa matkustaneet henkilöt ovat altistuneet koronavirukselle, kertoo Eksoten tartuntatautilääkäri Jukka Suhonen.

Altistuneiden tulee ottaa yhteyttä oman alueensa terveydenhuoltoyksikköön. Etelä-Karjalassa oleskelevien tai asuvien tulee soittaa päivystysavun numeroon 116 117.

Linja-autossa on ollut 24 matkustajaa, jotka ovat ilmoittaneet matkustavansa yhteensä kymmenelle eri paikkakunnalle ympäri Suomea. Eksoten alueella asuu linja-autossa matkustaneista henkilöistä neljä. Muiden paikkakuntien altistuneista on tehty ilmoitus kunkin paikkakunnan tartuntatautiyksikköön. Osa on tavoitettu jo Eksoten tartunnanjäljittäjien toimesta lauantaina.

Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Venäjälle, Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan. Lisäksi ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista EU- ja Schengen-alueiden ulkopuolelle. Jos päätät matkustaa, tarkista ajantasaiset korona- ja maahantulorajoitukset aina ennen matkaa kohdemaan viranomaisilta. Ulkomailta palaavien tulee huomioida THL:n karanteeniohjeistus ja tänään voimaan tullut uusi tartuntatautilain muutos, joka velvoittaa laajalti koronatestauksiin matkan jälkeen.

Lisätietoja medialle:

Tuula Karhula, Eksoten terveyspalvelujen johtaja, p. 040 194 4936, tuula.karhula@eksote.fi

Etelä-Karjalan  koronarokotuspisteissä on nyt vapaita rokotusaikoja ja Eksote toivookin, että kansalaiset, jotka eivät vielä ole saaneet ensimmäistä koronarokotetta, varaisivat ajan koronarokotukseen.  

Alueen väestöstä on jo 69 prosenttia saanut ensimmäisen koronarokotteen mutta etenkin alueen kaupungeissa ja nuoremmissa ikäluokissa on runsaasti rokottamattomia henkilöitä.

Vapaita koronarokotusaikoja on tällä hetkellä seuraavasti:

• Imatran Torigalleria: Vapaita rokotusaikoja kuluvalle viikolle (12. – 17.7.)
• IsoKristiinan rokotuspiste Lappeenranta: Vapaita rokotusaikoja viikonlopulle 17.-18.7. sekä tulevalle viikolle (19. - 23.7.)
• Savitaipale, Taipalsaari: aikoja kuluvalle viikolle (12. – 17.7.)
• Rautjärvi: aikoja tulevalle viikolle (19. - 23.7.)
• Lemin rokotukset tapahtuvat hyvinvointiaseman sulun aikaan Lemin koulukeskuksessa seuraavina keskiviikkopäivinä: 14.7, 21.7, 28.7 ja 4.8.

Ajanvarauksen koronarokotusta varten voi tehdä joko soittamalla 05 352 2355 tai varaamalla aika Eksoten asiointipalvelun kautta. Tarkempia ohjeita ja tietoa löytyy täältä: https://www.eksote.fi/…/koronarokotukset/Sivut/default.aspx

EU:n ulkopuolelta tulevalla kausityöntekijällä voi olla oikeus tartuntatautipäivärahaan

Kela voi myöntää tartuntatautipäivärahaa myös EU:n ulkopuolelta tulleelle kausityöntekijälle, jos työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu. 

Muiden kuin EU- tai Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisten täytyy olla Suomessa sairausvakuutettuja, jotta he voivat saada tartuntatautipäivärahaa. EU:n ulkopuolelta tullut kausityöntekijä voi tulla Suomessa sairausvakuutetuksi, jos hänen palkkansa on vähintään 726,27 e/kk (vuonna 2021). Työntekijä voi tulla sairausvakuutetuksi siitä lähtien, kun hän aloittaa työssä, jonka palkka ylittää tämän rajan.  

EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalainen, joka on palkkatyössä Suomessa, voi olla oikeutettu tartuntatautipäivärahaan myös tätä vähäisemmän työskentelyn perusteella.

Kun työntekijä hakee tartuntatautipäivärahaa, Kela selvittää, onko hakija Suomessa sairausvakuutettu. Työntekijän täytyy tehdä tätä varten Kelaan ilmoitus muutosta Suomeen joko OmaKelassa tai lomakkeella Y77. Jotta Kela voi tavoittaa hakijan, on tärkeää, että työntekijän yhteystiedot on kirjattu lomakkeelle huolellisesti.

Näin haet tartuntatautipäivärahaa

Tartuntatautipäivärahaa voi hakea OmaKelassa tai hakemuslomakkeella Sairauspäivärahat (SV 8).  Hakemuksen kohdassa 11 kysytään erityisesti tartuntatautipäivärahaan liittyviä tietoja.

Hakemuksen liitteiksi tarvitaan

• kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin antama päätös työstä poissaolosta, karanteenista tai eristyksestä tai kopio siitä
• työnantajan ilmoitus ansionmenetyksestä
• ilmoitus muutosta Suomeen
• verokortti.

Liitteet voi toimittaa Kelaan paperilla tai verkossa. Jos liite ei ole sähköisessä muodossa, sen voi skannata tai siitä voi ottaa kuvan. Työnantaja voi ilmoittaa ansionmenetyksestä työnantajan asiointipalvelussa tai Kelan lomakkeella Y17. Työntekijä voi tehdä ilmoituksen muutosta Suomeen OmaKelassa tai lomakkeella Y77. Kausityöntekijän verokortista on tarkempaa tietoa Verohallinnon sivuilla.

Päiväraha voidaan maksaa myös työnantajalle

Tartuntatautipäiväraha maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille, jos tili sijaitsee EU-maassa. Muussa tapauksessa päiväraha maksetaan prepaid-kortille.

Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa poissaolon ajalta. Tartuntatautipäivärahan maksaminen työnantajalle edellyttää kuitenkin, että työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu.

Huolellisuus hakemuksen laatimisessa kannattaa

Etuuskäsittely voi kesällä ruuhkautua kausityöntekijöiden hakemuksista. Kun hakemus ja siihen tarvittavat liitteet on täytetty huolellisesti, tarve lisäselvityksiin vähenee ja hakemusten käsittely sujuu jouhevasti.

On hyvin tärkeää, että esimerkiksi yhteystiedot ja maksuosoite on ilmoitettu selkeästi. Työntekijä voi antaa myös valtakirjan etuusasian hoitamiseksi esimerkiksi työnantajalleen.

Lisätiedot:

• Kela.fi – Tartuntatautipäiväraha
• Kela.fi – Työnantaja - Tartuntatautipäiväraha
• Kela.fi – Kansainväliset tilanteet – Työntekijän ja yrittäjän sosiaaliturva

**

Säsongsarbetare som kommit till Finland från ett land utanför EU kan ha rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom

FPA kan bevilja dagpenning vid smittsam sjukdom också till säsongsarbetare från länder utanför EU om de är sjukförsäkrade i Finland. 

Medborgare i andra länder än EU- eller EES-länder eller i Schweiz måste vara sjukförsäkrade i Finland för att kunna få dagpenning vid smittsam sjukdom. En säsongsarbetare från ett land utanför EU kan bli sjukförsäkrad i Finland om han eller hon har en lön på minst 726,27 euro per månad (år 2021). Arbetstagaren kan bli sjukförsäkrad från den dag då arbetet med en lön som överskrider gränsen inleds.  

En medborgare i ett EU- eller EES-land eller i Schweiz som har lönearbete i Finland kan ha rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom också på grundval av arbete med en lägre lön än den ovan angivna.

När arbetstagaren ansöker om dagpenning vid smittsam sjukdom utreder FPA om personen är sjukförsäkrad i Finland. Det här förutsätter att arbetstagaren gör en anmälan till FPA om flyttning till Finland antingen i MittFPA eller på blanketten Y77r. För att FPA ska kunna nå den sökande är det viktigt att hans eller hennes kontaktinformation antecknas omsorgsfullt på blanketten.

Så här ansöker du om dagpenning vid smittsam sjukdom

Ansökan om dagpenning vid smittsam sjukdom kan göras i MittFPA eller med ansökningsblanketten Sjukdagpenningar (SV 8r). I punkt 11 i ansökan frågas specifikt efter uppgifter som gäller dagpenning vid smittsam sjukdom.

Som bilaga till ansökan behövs

• beslut om frånvaro från arbetet, karantän eller isolering av den läkare i kommunen eller sjukvårdsdistriktet som ansvarar för smittsamma sjukdomar, eller en kopia av beslutet
• arbetsgivarens anmälan om inkomstbortfall
• anmälan om flyttning till Finland
• skattekort.

Bilagorna kan lämnas in till FPA i pappersformat eller på nätet. Bilagor som inte är i elektronisk form kan skannas eller fotograferas. Arbetsgivaren kan anmäla inkomstbortfall i e-tjänsten för arbetsgivare eller på FPA:s blankett Y17r. Arbetstagaren kan göra anmälan om flyttning till Finland i e-tjänsten MittFPA eller på blankett Y77r. Närmare information om skattekort för säsongsarbetare finns på Skatteförvaltningens webbplats.

Dagpenningen kan också betalas till en arbetsgivare

Dagpenning vid smittsam sjukdom betalas till det konto som arbetstagaren anger, om kontot finns i ett EU-land. I annat fall betalas dagpenningen till ett förbetalt kort (prepaid-kort).

Dagpenningen kan betalas till arbetsgivaren till den del som arbetsgivaren betalar lön till arbetstagaren för frånvarotiden. För att dagpenning vid smittsam sjukdom ska betalas till arbetsgivaren förutsätts det att arbetstagaren är sjukförsäkrad i Finland.

Det lönar sig att fylla i ansökan med omsorg

Säsongsarbetarnas ansökningar kan sommartid orsaka köer i förmånshandläggningen. När ansökan med nödvändiga bilagor har fyllts i omsorgsfullt minskar behovet av ytterligare utredningar och handläggningen löper smidigt.

Det är mycket viktigt att t.ex. kontaktinformation och betalningsadress anges tydligt. Arbetstagaren kan också ge en fullmakt för skötsel av förmånsärende t.ex. till sin arbetsgivare.

Närmare information:

• Fpa.fi – Dagpenning vid smittsam sjukdom
• Fpa.fi – Arbetsgivare – Dagpenning vid smittsam sjukdom
• Fpa.fi – Internationella situationer – Arbetstagarens och företagarens sociala trygghet

Eilen alkaneessa Kuhmon Kamarimusiikissa minimoidaan sekä esiintyjien että yleisön tartuntariski tiukoilla turvatoimilla. Maskipakolla, turvaväleillä ja testaamisella varmistetaan, että festivaali pystytään järjestämään lähes normaalissa laajuudessaan epidemiatilanteesta huolimatta. Kuhmon Kamarimusiikki tarjoaa neljä konserttia joka päivä kahden viikon ajan. Festivaalin teemana on Beethoven. 

 Helteisessä säässä alkaneella festivaalilla myydään vain puolet salien paikoista. Kaikki konsertit järjestetään nyt suurissa tiloissa, joissa voidaan noudattaa tarpeellisia turvavälejä. Kirkkoon mahtuu yli 500 kuulijaa ja Kuhmo-taloon 334. 

 Kuhmon Kamarimusiikin toiminnajohtaja Sari Rusanen kertoo, että myös taiteilijat noudattavat koronarajoituksia. 

”Kaikki taiteilijat tekevät lähtömaassaan testin ja täällä Kuhmossa he käyvät vielä pikatestissä. Konserteissa sekä esiintyjät että yleisö käyttää maskeja.”

Taiteilijoiden määrä Kuhmossa on tänä vuonna puolet tavanomaisesta, sillä mukana ei ole isoja kokoonpanoja. Kotimaisten huippumuusikoiden määrä on tavallista suurempi, mutta mukana ovat myös monet tutut kansainväliset suosikit kuten viulistit Sergei Malov ja Daniel Rowland, pianisti Nino Gvetadze ja Danel-kvartetti. 

Vaikka paikoista myydään turvavälien vuoksi vain puolet, Kuhmon Kamarimusiikki on yleisömäärältään yksi kesän suurimpia klassisen musiikin festivaaleja. Lippuja on ostettu jo ennakkoon runsaasti, ja ennen festivaalin alkua jo viidesosa konserteista oli varattu loppuun. 

Lisätietoja:

Kuhmon Kamarimusiikki, puh. 044 544 5162

– Outokummussa on historia vahvasti läsnä, mikä tarjoaa seikkailutunnelmaa. Kaikenikäiset löytävät täältä koettavaa ja nähtävää. Vanhan Kaivoksen kokonaisuus on hieno koko perheen kohde. Se muistuttaa linnaa, mutta tarjoaa paljon aktiviteetteja kävijöille. Vanhaan kaivokseen pääsee tutustumaan sisälle ja vanhaan kaivostorniin on myös pääsy, Outokummun kehitysjohtaja Jukka-Pekka Lätti kertoo.

Historiallisen nähtävän ja koettavan lisäksi on tarjolla Lasten Kaivos -aktiviteettipuisto, jossa lapset pääsevät tutustumaan kaivostoimintaan leikkimisen ja oman tekemisen kautta. Lasten kaivoksella voi testata vaikkapa hiekankuljetinta, pienoisnosturia ja kiipeilyä varten rakennettua rikastamokokonaisuutta. 

Pitkin kesää on tapahtumia, ja elokuun viimeisenä lauantaina 28.8. Outokummun keskustan alueella järjestetään kaikille avoin maksuton kaupunkitapahtuma Okufest, jossa on tarjolla kulttuuri-, musiikki- ja sirkuselämyksiä. Samaan aikaan Outokummussa vietetään Pohjois-Karjalan 300-vuotisjuhlia.  Syyskuun alussa Vanhalla Kaivoksella on monitaiteellinen Kaivos-festivaali, joka kerää kävijöitä ulkomaita myöten.

Erämaahan rauhoittumaan

– Outokummun luonto on myös hyvin keskeinen vetonaula. Kaupungin välittömässä läheisyydessä on hieno erämaakohde, Erä- ja luontokeskus.Siellä on aivan erinomainen kahdentoista järven melontareitti ja hienot patikointiympäristöt, joita voisi luonnehtia Kolin ja Punkaharjun yhdistelmäksi kompaktissa koossa., Lätti hehkuttaa. Majoituskapasiteettia löytyy hotellimajoituksesta tasokkaaseen kartanon aamiaismajoitukseen sekä leirintäalueeseen.

www.vanhakaivos.com

Teksti: Jari Peltoranta

Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Hohkaluu tätä nopeammin ja puolestaan putkiluu tätä hitaammin. Leikkimielisesti voikin kysyä, monesko luusto sinulla on.

Jos luusto on terve, se kestää monet arjen kolhut. Mutta jos luusto voi huonosti, pelkkä kompastuminen voi murtaa ranteen tai nilkan. Arjen tilanteessa tullut murtuma onkin yleensä osteoporoosin ensimmäinen merkki.

Vaikka terve luusto onkin kestävää, se on samalla myös herkkää kudosta. Siinä näkyvät perimämme ja elintapamme sekä monet sairaudet ja lääkehoidot, esimerkiksi:

• Jos vanhemmillasi on ollut osteoporoosi, sinä saatat olla riskissä sairastua.
• Jos olet tupakoinut, se on voinut heikentää luustoasi.
• Jos sairastat suolistosairautta, se voi näkyä luustossasi.
• Jos olet käyttänyt kortisonia, se on voinut vaikuttaa luustosi terveyteen.

Tiedätkö sinä, miten sinun luustosi voi?

Tee luustotesti: www.luustoliitto.fi/luustotesti

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Ansa Holm, ansa.holm@luustoliitto.fi tai p. 050 303 8129