Uuden asunnon ostaneiden kuluttajien asiakastyytyväisyys säilyi korkealla tasolla vuonna 2020 ja pysytteli kolmatta vuotta peräkkäin toimialojen välisen vertailun kärkisijalla Suomessa. Toimialan tulos on erittäin korkea myös pohjoismaisessa vertailussa. 

Monin tavoin poikkeuksellinen COVID-19-vuosi on asiakassuhdetta ja käytännön asiointia muuttaessaan vaikuttanut kielteisesti useimpien toimialojen asiakastyytyväisyyteen. Ainoastaan uudisasuntorakentaminen kykeni sähkön vähittäismyyntialan lisäksi säilyttämään asiakastyytyväisyyden tason ennallaan.

“Aloitteellisuuden merkitys asiakastyytyväisyydelle on noussut selkeästi kaikilla toimialoilla COVID-19-aikana. Karkeasti sanoen, mitä paremmin yritys on pitänyt asiakkaansa ajan tasalla hyödyntäen mahdollisia yhteydenpidon kanavia, sitä paremmin siihen luotetaan ja sitä tyytyväisempiä asiakkaita sillä on. Hyvä ja määrätietoinen tiedonkulku on lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä”, lisää EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.

Viidettä kertaa tehdyssä uudisasuntorakentamisen tutkimuksessa oli arvioitavana seitsemän suurimpaan lukeutuvan asuntorakentajan lisäksi ryhmä keskikokoisia ja pienempiä rakentajia. Yritysten kärkikolmikkoon kuuluivat tällä kertaa YIT, Skanska ja Pohjola Rakennus. Tutkitut yritykset tuottivat valtaosan viime vuonna Suomessa valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista.

Asunnon ostajien luottamus siihen rakennusliikkeeseen, jolta asunto on ostettu, vahvistui hieman ja oli nyt runsaat 80 indeksipistettä. Yleisväestön keskuudessa luottamus rakennusyhtiöihin toipui jossain määrin edellisvuoden pudotuksesta, mutta jäi reiluun 55 indeksipisteeseen.

”Ero suuren yleisön ja asiakkaiden näkemyksen välillä on todella huomattava. Luottamus näyttäisi olevan selvästi korkeampaa niillä, joilla on omakohtaisia kokemuksia rakennusliikkeistä”, Heidi Laitinen sanoo.

EPSI Ratingin vuosittain tekemä uudisasuntorakentamisen toimialatutkimus tutkii rakennusliikkeiden asiakastyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta sekä eri osa-alueiden vaikutusta asiakaskokemukseen. Tutkimuksessa selvitetään toimialan yhtiöiden imagoa, asiakkaiden odotuksia, tuote- ja palvelulaatua sekä vastinetta rahalle. Tulokset tuotetaan indeksipisteinä asteikolla 0-100, jossa 75 on erittäin hyvä taso. Uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyys ylsi jälleen lähes 78:aan indeksipisteeseen kahden edellisvuoden tavoin. Nyt julkaistut tulokset käsittelevät asiakkaita, jotka vastaanottivat uuden asunnon vuoden 2020 aikana. Tulokset perustuvat asunnon ostaneiden kuluttajien puhelinhaastatteluihin.

EPSI Rating on Pohjoismaiden johtava riippumaton yhtiö yritysten asiakas- ja työtyytyväisyyden tutkimisessa ja mittaamisessa. EPSI Rating tuottaa ja julkaisee puolueetonta tutkimus- ja mittaustietoa toimialojen ei-taloudellisista indikaattoreista. Eri toimialojen:  terveydenhoidon, energian, pankki- ja vakuutusalan, matkailun, kuljetuksen, uudisasuntorakentamisen sekä telealan tutkimustulokset julkistetaan säännöllisesti ja tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Niiden avulla sekä kuluttajat että yritykset voivat vertailla eri toimijoita. EPSI Rating toimii Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi Keski-Euroopassa ja UK:ssa.

Lisätietoa

• Heidi Laitinen, maajohtaja EPSI Rating Finland, puh. 050 406 8796, heidi.laitinen@epsi-finland.org
• Jukka Pekkanen, johtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 050 527 6966
• Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 040 587 2642

Teknologiateollisuus ry osallistuu yliopistojen varainhankintakampanjaan lahjoittamalle kymmenelle yliopistolle yhteensä miljoona euroa. Kukin yliopisto saa lahjoituksena 100 000 euroa.

Lahjoituksen saavat Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto UEF.

– Haluamme lahjoituksella kannustaa yliopistoja strategiseen yhteistyöhön ja vahvistamaan kumppanuuksia yritysten kanssa. Kestävä kasvu syntyy osaamisesta ja uuden luomisesta, ja tämän mahdollistamisessa yliopistot ja yritykset ovat avaintekijöitä. Nyt on se hetki, jolloin tarvitaan rohkeutta kasvuun ja uudistumiseen, sanoo Teknologiateollisuuden yrittäjyyden ja osaamisen johtaja Laura Juvonen.

Korkeakoulutus on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuudelle ja koko Suomelle. Työelämässä tarvitaan paljon aiempaa enemmän korkeakoulutukseen perustuvaa osaamista. Teknologia-alan yrityksiin rekrytoitavista jo 60 prosenttia on korkeakoulutettuja, ja osuus on ollut pitkään kasvussa. On perusteltua, että Suomessa lisätään korkeakoulutuksen määrää korkeakoulutuksen vision 2030 mukaisesti.

– Opiskelijamäärien merkittävän kasvun tulee ilman muuta näkyä lisäyksinä valtiontalouden kehyksissä. Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, vaan tarvitsemme korkeakoulutuksessa myös tulevaisuuteen katsovia muutoksia. Koulutuksen tuottamiseen tarvitaan yhteistyöllä saavutettavaa tehokkuutta, ja korkeakoulujen tarjonta täytyy saada vahvasti mukaan myös jatkuvan oppimisen kaupallisille markkinoille, Juvonen toteaa.

Kestävä kasvu vaatii osaamista ja TKI-panostuksia

Kestävä kasvu on mahdollista, jos meillä on tahtoa ja kykyä panostaa digitalisaatioon, vähähiilisyysratkaisuihin ja kiertotalouteen. Vuonna 2019 Suomen T&K-panostukset olivat Tilastokeskuksen mukaan kokonaisuutena 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituksen tavoite on 4 prosenttia.

Olennainen kysymys on, investoivatko yritykset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan ja investoivatko yritykset Suomeen. Investointien keskeinen katalysaattori ja mahdollistaja on yritysten ja yliopistojen tiivis yhteistyö ja pitkäjänteiset kumppanuudet.

– Haluamme kannustaa yliopistoja ottamaan vahvasti vastuuta Suomen tulevaisuuden rakentamisesta. Siihen tarvitaan tavoitteellista yhteistyötä – niin yliopistoilta keskenään kuin pitkäjänteisiä kumppanuuksia yritysten kanssa.

Teknologiateollisuuden lahjoituksen taustalla on Sitran päätös osoittaa 100 miljoonan euronkertaluonteinen panostus yliopistojen pääomittamiseen. Valtio kohdentaa sijoitukset kahdessa osassa vuosina 2020 ja 2022 eri yliopistojen kesken niiden keräämän yksityisen pääoman perusteella. Yliopistot ovat käynnistäneet vastinrahoitukseen liittyvän varainhankintakampanjan.

Teknologiateollisuus ry, sen jäsenyritykset ja 100-vuotissäätiö ovat lahjoittaneet korkeakoulutukseen viime vuosina yhteensä yli 150 miljoonaa euroa.

Lisätiedot:

Johtaja Laura Juvonen (yrittäjyys ja osaaminen), puh. 040 589 6263, twitter: @Laura_Juvonen

Alahärmäläinen Black Oxide Coating tuo metallin kemiallisen mustauksen sisätilojen pintoihin ensimmäisenä toimijana Euroopassa. Aiemmin vain teollisuudessa käytetty käsittelymuoto mahdollistaa ainutlaatuisen, heijastamattoman viimeistelyn, joka ei vaadi esi- tai jälkitöitä. 

Kemiallista mustausta on jo pitkään hyödynnetty teollisilla toimialoilla esimerkiksi työkalujen, koneistojen ja aseiden pintakäsittelyssä. Nyt menetelmä on kuitenkin valloittamassa täysin uuden toimialan, kun arkkitehdit ja suunnittelijat ovat osoittaneet kiinnostustaan ja innostuneet käyttämään mustausta suunnittelukohteidensa sisäpinnoissa.

Tähän selkeästi nousseeseen tarpeeseen vastasi Jyri Kettula perustamalla Black Oxide Coating -yrityksensä viime vuoden syyskuussa. Kettula on työskennellyt metallinkäsittelyn parissa jo 20 vuoden ajan, ja ensimmäiset projektit sisäpintoihin liittyen on toteutettu vuosein saatossa kysyttäessä: ”Olemme toteuttaneet mustausta muun muassa huonekaluihin sekä sisäseiniin ja -kattoihin asiakkaiden toiveista ja huomanneet, että menetelmä soveltuu erinomaisesti myös näihin tarpeisiin”, Kettula kertoo. 

Eläväinen pinta säväyttää

Black Oxide Coating tarjoaa neljää erilaista pintakäsittelyä: perinteinen mustattu (BOC Raven), harjattu (BOC Midnight), lakattu (BOC Ink) ja mattapintainen (BOC Shadow). Jokainen tuote antaa pinnoitteen, jota ei ole mahdollista saavuttaa muilla käsittelymenetelmillä. Kemiallisen reaktion seurauksena tapahtuva värimuunnos eroaa esimerkiksi perinteisestä maalauksesta sillä, että mustatun kappaleen mittatarkkuudet eivät muutu prosessin aikana.

Kemiallisen mustauksen ainut kriteeri on, että pinta on terästä ja sijaitsee sisätiloissa. Tämä tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää mustausta: ”Pystymme mustaamaan monenkokoisia ja -muotoisia kappaleita ja hoidamme koko prosessin alusta loppuun. Asiakas saa keskittyä suunnitteluun”, Kettula avaa toimintamallia. 

Black Oxide Coatings on toimittanut tuotteita jo muun muassa ravintoloiden ja muiden julkisten sisätilojen pintojen sekä keittiökalusteiden materiaaliksi. ”Suunnittelijat ja arkkitehdit ovat olleet erityisen tyytyväisiä tuotteemme eläväiseen pintaan ja sen myötä tulleeseen visuaaliseen efektiin”, Kettula iloitsee ja jatkaa: ”Positiivista palautetta on tullut myös tuotteen kestävyydestä ja helppohoitoisuudesta. Esimerkiksi 15 vuotta sitten koulurakennukseen toimitetut pintamateriaalit näyttävät edelleen samalta kuin asennushetkellä.”

Musta sisustus on jälleen trendikästä

Vaikka metalliala onkin pitkät perinteet omaava toimiala, ei tätä uutta käyttötapaa ole vielä hyödynnetty laajalla mittakaavalla. ”Suoria kilpailijoita toiminnallemme ei ole Euroopassa vielä lainkaan, mutta Yhdysvalloissa mustausta käytetään jonkin verran kiinteistöjen sisäpintojen viimeistelyssä.”

Black Oxide Coatings aloittaa toimintansa kotimaan markkinoilla, mutta suunnitelmissa on myös kansainvälistyminen. ”Erityisesti Pohjoismaat ja Eurooppa kiinnostavat, sillä markkina ja trendit ovat lähellä kotimaan vastaavia”, Kettula täsmentää.

Mustan värin suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti sisustuksessa ja rakentamisessa, kun pitkään vallalla olleen valkoisen tilalle on kaivattu hieman syvempää värimaailmaa. ”Mustauksella pystytään luomaan tiloihin lämpöä ja tunnelmaa, ja erilaisilla pintakäsittelyillä on mahdollista saada hyvinkin monipuolisia kokonaisuuksia”, Kettula kuvailee.

Lisätietoja: Jyri Kettula, toimitusjohtaja, Black Oxide Coating, 050 336 9990, jyri@boc.fi

Det finns över 20 000 samfällda vattenområden i Finland och de förvaltas av delägarlag. Nu efterlyser Centralförbundet för Fiskerihushållning Finlands bästa delägarlag 2021.

Känner du ett delägarlag som är aktivt, positivt eller på annat sätt står ut ur mängden? Har delägarlaget gjort ett digikliv och finns delägarlaget på sociala media? Är det lätt att köpa fisketillstånd till delägarlagets vatten? Berätta åt oss vilket som är Finlands bästa delägarlag!

I tävlingen ges delägarlaget poäng för mångsidig och målmedveten fiskevård, för tryggandet av vandringsfiskarnas gång, för fiskeövervakning och aktiva delägare samt olika åtgärder som resulterar i bättre samarbete och måhända sammanslagningar till enhetligare vattenområden.

Anmäl din kandidat med i tävlingen senast den 30.9.2021. Skicka förslaget per e-post till kalastus@ahven.net och förse meddelandet med rubriken ”Finlands bästa delägarlag”. Centralförbundet kommer i november att prisbelöna de tre bästa delägarlagen och ett av dem koras till Finlands bästa. Närmare upplysningar om tävlingen finns på https://ahven.net/sv/delagarlag/finlandsbasta/

Tilläggsuppgifter om delägarlag och tävlingen:
Fiskeribiolog Malin Lönnroth
Centralförbundet för Fiskerihushållning
tel. 040 5960 808

Suomessa on yli 20 000 yhteistä vesialuetta, joiden hoidosta vastaa osakaskunta. Kalatalouden Keskusliitto etsii nyt Suomen parasta osakaskuntaa 2021.

Tiedätkö osakaskunnan, joka on aktiivinen, positiivinen tai joukosta erottuva? Onko osakaskunta tehnyt digiloikan ja toimiiko se sosiaalisessa mediassa? Onko kalastuslupien ostamisesta tehty helppoa? Kerro meille, missä on Suomen paras osakaskunta!

Kilpailussa osakaskunta saa pisteitä kalaveden monipuolisesta ja suunnitelmallisesta hoidosta, kalojen luontaisen elinkierron turvaamisesta, kalastuksenvalvonnasta, osakkaiden aktiivisesta otteesta sekä osakaskuntien yhdistymisen edistämisestä ja yhteistoiminnan kehittämisestä.

Ilmoita osakaskunta mukaan kilpailuun sähköpostilla osoitteeseen kalastus@ahven.net otsikolla ”Suomen paras osakaskunta” viimeistään 30.9.2021. Kalatalouden Keskusliitto valitsee marraskuussa ehdokkaiden joukosta kolme palkittavaa osakaskuntaa, joista yksi kruunataan Suomen parhaaksi osakaskunnaksi. Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta: https://ahven.net/osakaskunnat/suomenparas/ ‎

Lisätietoja osakaskuntatoiminnasta ja kilpailusta:
Järjestöjohtaja Risto Vesa
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 0400 507 832

Usein puhutaan siitä, miten asunto myydään onnistuneesti. - Yhtä tärkeää on osata ostaa taitavasti, etenkin kun asuntomarkkinat ovat kuumentuneet.
 
Asuntokaupassa eletään myyjän markkinoita ja ostajia on liikkeellä paljon, joten asunnon ostajan on hyvä ottaa muutama perustaito haltuun.
 
Solid House Oy LKV:n toimitusjohtaja Leena Tuijula antaa neuvoja asunnon etsijöille, jotka haluavat olla vahvoilla tilanteessa, jossa kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
 
"Ensin on hyvä seurata markkinoita jonkun aikaa. Selvennä itsellesi mitkä asiat ovat juuri sinulle tärkeitä ja tarkenna kriteerisi. Seuraa sitten näihin toiveisiin sopivia myytäviä asuntoja netin asuntoportaaleissa", sanoo toimitusjohtaja Leena Tuijula Solid Housesta.
 
Seuraamalla myyntiin tulevia asuntoja opit millaiset asunnot ostetaan nopeasti ja saat ymmärryksen yleisestä hintapyyntötasosta. Lue kaikki asuntojen esittelytiedot ja vertaile vastikkeiden hintoja, sekä sitä millaisia remontteja myytävissä asunnoissa on tehty ja millaisia korjaustarpeita taloyhtiöön tai kiinteistöön on tulossa.
 
Seuraavaksi on aika keskustella kokeneen kiinteistönvälittäjän kanssa. Hänelle voit kertoa omia hakuehtojasi ja saada hyviä vinkkejä. Ammattitaitoinen välittäjä osaa myös kertoa ovatko hakuehtosi realistiset. Voit saada häneltä ammattilaisen arvion siitä kuinka usein toiveidesi mukaisia kohteita tulee myyntiin.
 
Kuumilla markkinoilla nopeus on valttia, kun sopiva kohde löytyy. Tämän takia lainapäätös on hyvä hakea etukäteen ja selvittää paljonko rahaa voit käyttää asunnon ostoon. Sinun on oltava valmis tekemään sitova tarjous heti.
 
"Päätöksen tarjouksen hyväksymisestä tekee aina sen omistaja, ei välittäjä. Olet etulyöntiasemassa muihin ostajiin nähden, kun sinulla on rahoitus valmiina ja tarjous on lähellä myyntiesitteessä ilmoitettuja ehtoja", Tuijula sanoo.

"Kuumilla markkinoilla tehdään myös hyvin usein tarjouksia yli pyydetyn hinnan. Turha kikkailu ”kepillä jäätä” -tarjouksen kanssa on usein liian hidasta. Silloin toinen ostaja tuleekin yleensä takavasemmalta ja tekee kerralla kunnon tarjouksen, jonka myyjä hyväksyy siltä istumalta. Nopeus on valttia", Leena Tuijula vinkkaa.
 
 
Lisätiedot:

Leena Tuijula, toimitusjohtaja, Solid House Oy LKV
leena.tuijula@solidhouse.fi, 044 2060600

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksesta selviää, että yhä useammalla kunnalla on hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma, peräti 69 prosentilla kunnista. Monet kunnat ovat lisäksi kirjanneet, että ne pyrkivät valitsemaan hankinnoissaan paikallisia tai kotimaisia tuottajia. Hankintapäätökset eivät aina tue paikallista tai suomalaista valintaa, tai ainakaan yrittäjät eivät varauksetta tunnista kuntien keinoja siihen, vaikka monissa asioissa toimijoiden näkemykset ovat lähentyneet toisiaan. Sekä kuntapäättäjien että yritysten mielestä hankinnoilla on kuitenkin mahdollisuus työllistää.

Yli puolet (51 %) päättäjistä on huomioinut paikalliset toimijat ja pyrkii tietoisesti ohjaamaan hankintoja niille hankintalain puitteissa. Nämä kuntapäättäjät myös näkevät, että hankinnoissa on paikallisia tarjoajia helpottavia kriteerejä. Vaikka näin kerrotaan, silti vain vajaa neljännes (23 %) yritysten edustajista kokee asian samoin.

Hankintalain soveltaminen on parantunut niin kuntien päättäjien kuin yritysten edustajien mielestä viimeisen viiden vuoden aikana. Parantamisen varaa kuitenkin on, sillä, 81 prosenttia päättäjistä, onkin vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa tarvitaan vielä lisätietoa hankintalain soveltamisesta.

”Hyvä tahtotila hankintalain soveltamisessa on kuitenkin selvästi olemassa. Toisin kuin monesti perustellaan, hankintalaki ei ole este suomalaisuuden, paikallisuuden ja vastuullisuuden huomioimiseen kuntien hankinnoissa. Sen puitteissa julkinen sektori voi ostaa työtä Suomeen ja painottaa vastuullisia valintoja työllisyyden ja yrittäjyyden puolesta. Näinä aikoina on erityisen vastuullista tehdä kotimaisia hankintoja, sillä valintamme kannattelevat yrityksiä ja työllisyyttä, mikä vaikuttaa myös kuntiin”, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan ja Finnish Consulting Group FCG:n toteuttamaan päättäjäkyselyyn, joka toteutettiin lokakuussa 2020. Siihen vastasi 327 viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Lisäksi kyselyyn vastasi 22 kuntayhtymää ja yrityskyselyyn 147 yritystä.

Lisätietoja:

Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, tero.lausala@suomalainentyo.fi, p. 050 407 2623

Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, jokke.eljala@suomalainentyo.fi, p. 050 374 7410

Tutkimustulokset: https://www.dropbox.com/s/h3c2gv0c51dezvv/Kuntap%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4j%C3%A4t%2C%20strategia.pdf?dl=0

Teknologiateollisuus ry osallistuu yliopistojen varainhankintakampanjaan lahjoittamalla kymmenelle yliopistolle yhteensä miljoona euroa. Kukin yliopisto saa lahjoituksena 100 000 euroa.

– Haluamme lahjoituksella kannustaa yliopistoja strategiseen yhteistyöhön yritysten kanssa ja ottamaan vahvasti vastuuta Suomen tulevaisuuden rakentamisesta. Kestävä kasvu syntyy osaamisesta ja uuden luomisesta, ja tämän mahdollistamisessa yliopistot ovat avaintekijöitä. Nyt on se hetki, jolloin tarvitaan rohkeutta kasvuun ja uudistumiseen, sanoo Teknologiateollisuuden yrittäjyyden ja osaamisen johtaja Laura Juvonen.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto kiittää Teknologiateollisuutta merkittävästä lahjoituksesta.

– Yliopistoilla on ratkaiseva rooli yhteiskunnallisiin muutostrendeihin vastaamisessa. Teknologiateollisuuden hieno lahjoitus auttaa meitä toteuttamaan uutta strategiaamme, jolla vaikutamme kestävämmän tulevaisuuden luomiseen.

Vaasan yliopiston kansainvälisesti korkeatasoisella koulutuksella ja tutkimuksella on erittäin tärkeä vaikutus myös alueelliseen menestykseen ja yritysten kasvuun. Tieteen korkea taso edistää kansainvälisen kilpailukyvyn ja uusien innovaatioiden syntymisen.

– Haluamme, että meitä arvostetaan yhteistyökumppanina niin kansainvälisissä innovaatioekosysteemeissä kuin esimerkiksi alueemme merkittävässä, Pohjois-Euroopan suurimmassa energia- ja ympäristötekniikan osaamiskeskittymässä, sanoo Kuusisto.

– Vaasan yliopiston tutkimusalustat tekevät tiivistä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Alustat tarjoavat tehokkaan tavan osallistua avoimeen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, Kuusisto jatkaa.

Korkeakoulutus on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuudelle ja koko Suomelle. Teknologia-alan yrityksiin rekrytoitavista jo 60 prosenttia on korkeakoulutettuja, ja osuus on ollut pitkään kasvussa. Vaasan yliopiston tekniikan koulutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen energiateknologian keskittymän kanssa. Valmistuvat diplomi-insinöörit työllistyvät erinomaisesti.

Teknologiateollisuuden lahjoituksen saavat Vaasan yliopiston lisäksi Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto UEF.

Lisätiedot:
Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8291
Johtaja Laura Juvonen (yrittäjyys ja osaaminen), Teknologiateollisuus ry, p. 040 589 6263

Pyhä-Luoston kansallispuistossa uusitaan ensi kesänä ja syksynä suositun Isokurun reitin rakenteet. Puolentoista kilometrin mittaisen reitin rakennusmateriaalien kuljetus alkaa nyt.

Suuren materiaalimäärän kuljettaminen on erittäin vaativa työ Suomen syvintä kurua pitkin. Materiaalit on mahdollista kuljettaa rakentamispaikalle vain lumipeitteen aikana. Esimerkiksi helikopterikuljetus kuruun ei ole mahdollista.

Kuljetusten turvallisuudesta huolehditaan mahdollisimman tarkasti muun muassa lumiturvallisuuden osalta. Muistutamme, että Isokurun rinteet ovat rajoitusosaa, joille ei saa mennä lainkaan mihinkään vuodenaikaan. Isokurun pohjakin suljetaan ulkopuolisten liikkumiselta kuljetusten ja reitin rakentamisen ajaksi turvaamaan sekä työntekijämme että retkeilijät.

Alueelle viedään ilmoituksia meneillään olevasta kuljetustyöstä. Annetaanhan materiaalien kuljettajille työrauha. Siten jokainen auttaa osaltaan tekemään kuljetustyöstä mahdollisimman turvallista.

Ensi vuonna entistä ehompi reitti kuljettavaksi

Isokurun reitti uusitaan ensi kesänä ja syksynä. Reitti saa metallisen rungon, joka kestää paremmin syvän kurun vaativat olosuhteet ja reitillä vuosittain kulkevat kymmenet tuhannet retkeilijät. Metallirunko päällystetään puisella kulkureitillä.

Reitin kunnostaminen on mahdollista eduskunnan myöntämillä tulevaisuusinvestointivaroilla.

Reittiä ei pystytä uusimaan ilman sen sulkemista rakentamisen ajaksi. Karhunjuomalampea, Noitatunturia ja Pyhänkasteenputousta pääsee kyllä töidenkin aikana ihailemaan, mutta hieman poikkeavaa reittiä pitkin. Pyhä-Luoston kansallispuistossa on runsaasti muita reittejä ja kohteita, joihin pääsee tutustumaan.

Viestimme työstä mahdollisimman paljon kansallispuiston verkkosivuilla ja Facebook-sivuilla. Aina ennen retkelle lähtöä kannattaa tarkistaa ajankohtainen tilanne osoitteesta luontoon.fi/pyha-luosto/ajankohtaista tai Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta 0206 39 7302 / pyhaluosto(at)metsa.fi.

Pahoittelemme retkeilijöille töistä aiheutuvaa häiriötä, mutta ensi vuonna reitillä on paljon parempi kulkea. Kiitos kun huomioit kunnostustyön aikana työntekijöidemme turvallisuuden retkeillessäsi kansallispuistossa!

Lisätietoa

Kenttäpäällikkö Jarmo Asell, puhelin 040 3593376

https://www.luontoon.fi/pyha-luosto

Kesällä 2021 Ruka-Kuusamon monipuolinen matkailutarjonta laajenee entisestään, kun Suomen pisin vaijeriliuku valmistuu Rukakeskuksen rakennuttama Rukatunturin laelle. Liukua operoi Oululainen Zipline Suomi Oy, jonka ensimmäinen vaijeriliuku toimii Oulun Nallikarissa.

Liu’un pituus on 364 metriä ja korkeimmillaan siinä liu’utaan yli 40 metrissä. Liuku on huipulta–huipulle-liuku, ja se ylittää Rukan eturinteiden ja Saaruan rinteiden välisen kurun Valtavaaran ja Konttaisen maisemien suuntaan. Liu’ussa on kaksi samansuuntaista rataa, joka mahdollistaa samanaikaisen laskun kaverin kanssa. Rohkeimmille on valittavana Teräsmies-liuku, jossa lasketaan vaakatasossa pää edellä.

- Rukan vaijeriliuku on ainutlaatuinen pituutensa lisäksi myös siksi, että muualla Suomessa ei ole mahdollista rakentaa huipulta huipulle johtavaa liukua, kertoo Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors. Vaijeriliuku on tervetullut lisä alueen matkailutarjontaan.

Oululainen Zipline Suomi Oy on haaveillut vaijeriliu’un rakentamisesta Rukatunturille pitkään. Alkuperäinen suunnitelma oli edetä rakentamisen kanssa jo viime vuonna, mutta koronapandemia viivästytti suunnitelmaa vuodella

- Jos jostain Suomesta olisin saanut valita, mihin liuku tulee, niin juuri tälle sijainnille, kertoo projektin taustoista Zipline Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari-Pekka Timlin.

- Liuku on ainutlaatuinen elämys, mutta vielä upeamman siitä tekee sijainti korkealla huippujen välissä ja taustalla siintävät järvet ja tunturit, jatkaa Zipline Suomi Oy:n toimitusjohtaja Risto Talvitie.

Rukan vaijeriliuku on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön

Rukakeskus rakennuttaa vaijeriliu’un osana rinne-elämyksen monipuolista kehitystä. Yritys haluaa houkutella matkailijoita rinteisiin myös kesällä. Hiihtokeskuksen kesäasiakkaille on toteutettu jo aiemmin kesäkelkkarata, kävelyreittejä tunturialueella, ja iso ponnistus on alueelle paraikaa rakentuva Ruka Bike Park ja muut alueen kehittyvät pyöräilymahdollisuudet.

- Vaijeriliuku palvelee asiakkaita ympärivuotisesti, ja se sopii kaikenikäisille ja -tasoisille. Liu’ulle pääsee kulkemalla hissillä ylös. Liu’un jälkeen voi jatkaa talvella suksilla, kesällä jalan tai vaikka ottamalla gondolikyydin takaisin kylään, sanoo Rukakeskuksen rinnetoiminnan kehityspäällikkö, Otto Lintunen.

Vaijeriliuku tuo lisää tekemistä autottomille matkailijoille.

- Rukan liuku sijoittuu Rukan kylän läheisyyteen ja on vain hissimatkan päässä palveluista. Näin myös autottomat matkailijat saavat uusia elämyksiä lomalleen, iloitsee Lintunen.

Liuku eturinteiltä Saaruaan on helppo lisätä muun päiväohjelman oheen. Liukuminen ei vaadi erityisosaamista, vaan se sopii kaikille, jotka kaipaavat hieman jännitystä.

- Vähän voi jännittää mutta liuku ei ole aivan älytön ponnistus, kuten vaikka benjihyppy, rohkaisee Ziplinen Ari-Pekka Timlin. Ja jos kovasti jännittää, niin sitten voi laskea kaverin kanssa samanaikaisesti, sillä Rukan rinteille tulee kaksi samansuuntaista liukua. Vaijeriliuku kaverin kanssa on Nallikarissa yksi myydyimpiä tuotteita.

Faktalaatikko

• Suomen pisin vaijeriliuku Suomen kauneimmissa maisemissa (364 metriä)
• Avaustavoite heinäkuussa 2021
• Avoinna ympäri vuoden
• Ei vaadi aiempaa kokemusta, sopii kaikenikäisille ja -tasoisille
• Liukujan painorajat: 30–120 kg
• Voi liukua samanaikaisesti kaverin kanssa
• Teräsmiesliu’ussa lasketaan pää edellä selästä vaijeriin kiinnitettynä

Lisätiedot

www.ruka.fi/zipline
www.rukazipline.fi

Mats Lindfors
toimitusjohtaja
Ruka-Kuusamo Matkaily ry
puh. +358 400 747356
mats.lindfors@rukakuusamo.fi

Otto Lintunen
Rinnetoiminnan kehityspäällikkö
Rukakeskus Oy
+ 358 414 406 841
otto.lintunen@ruka.fi

Risto Talvitie
toimitusjohtaja
Zipline Suomi Oy
+358 40 593 0532
risto.talvitie@ouluzipline.fi
info@rukazipline.fi

Vuoden maisemateko -kilpailu 2021 kannustaa hoitamaan ja vaalimaan kulttuuriympäristöjä.

Maa- ja kotitalousnaiset etsii maisematekokilpailun avulla tekoja, jotka nostavat esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, ominaispiirteitä ja tapahtumia. Kilpailuteko voi olla miltä tahansa maisemanhoidon alalta. Kilpailun ”Pieniä suuri tekoja luonnon hyväksi” -teemaa voi toteuttaa vapaasti. Kilpailuteko voi olla esimerkiksi:

• kunnostettu rakennus tai rakenne
• hoidettu niitty tai maisemapelto
• vieraslajien kitkentä-, niitto- tai raivauskohde
• kunnostettu maisema-, piha-alue tai muu ympäristökohde
• hoidettu ja kunnostettu kosteikko tai ranta-alue
• laadittu ympäristönäyttely tai esitys

”Teon laajuudella ei ole väliä. Se voi olla vaikka luontopolun tai rakennuksen kunnostusta tai arvokkaan niityn hoitoa. Oleellista on, että teolla edistetään kohteiden säilymistä tuleville sukupolville ja tuetaan samalla yhteisöllisyyttä”, painottaa maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Vuoden maisemateko -tunnustuksen voi saada yksittäinen henkilö, paikallinen yhdistys, talkooporukka tai muu taho.

”Kilpailu on aikaisempina vuosina ollut todella suosittu ja osallistujien kirjo hyvin monipuolinen. Teot luonnon hyväksi ovat selvästi lähellä suomalaisten sydämiä. Toivomme aktiivista osallistumista tänäkin vuonna.” 

Lisätietoja

Maa- ja kotitalousnaiset järjestää Vuoden maisemateko -kilpailun seitsemättä kertaa. Osallistumisaika päättyy 30.9.2021. Kilpailussa myönnetään maakunnallisia tunnustuksia, jotka kaikki kilpailevat valtakunnallisesta palkinnosta. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko
#vuodenmaisemateko #luonnonhyväksi #MKNmaisema 

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen
p. 040 523 5133
leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi

Festivaalin kamarikonserteissa keskiviikkona 17.3. ja sunnuntaina 21.3. esiintyvät irlantilainen pianisti Barry Douglas, viulisti Elina Vähälä sekä sellisti Senja Rummukainen.Sunnuntain iltapäiväkonsertissa esiintyy lisäksi festivaalin taiteellinen johtaja, viulisti Jaakko Kuusisto. Kamarikonserttien ohjelmistossa on luvassa mm. Modest Mussorgskin Näyttelykuvia, Johannes Brahmsin ja Maurice Ravelin pianotriot sekä César Franckin sonaatti viululle ja pianolle.

Torstaina 18.3. pianisti Barry Douglas nousee lavalle yhdessä Oulu Sinfonian kanssa konsertin johtajana ja solistina. Konsertissa Douglasilla on ohjelmistossaan kaksi rakastettua ja suurimuotoista pianokonserttoa, Ludwig van Beethovenin viides pianokonsertto ”Keisarikonsertto” sekä Robert Schumannin a-mollikonsertto. Konsertti on ilmaiseksi katsottavissa Oulun Musiikkijuhlien nettisivulla.

Loppuviikosta luvassa on monipuolista rytmimusiikkia, kun perjantaina 19.3. näyttelijä-laulaja Maria Ylipää tulkitsee sielukkaita ja tulisia versioita argentiinalaisen tangon mestarin Astor Piazzollan rakastetuimmista sävellyksistä, yhdessä Jaakko Kuusiston, Niko Kumpuvaaran, Marzi Nymanin ja Ville Herralan kanssa. Konsertissa festivaalin pitkäaikainen yhteistyökumppani, Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutus saapuu mukaan juhlimaan Piazzollaa, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Tanssinopettajaopiskelijoista koostuva tanssiryhmä on työskennellyt Piazzollan musiikin parissa tuoden kukin oman näkemyksensä teokseen sekä koreografina että tanssijana. 

Lauantaina 20.3. viime vuoden festivaalilta siirtyneessä konsertissa Oulu All Star Big Bandin solistina nähdään lahjakas ranskalainen jazzlaulaja Camille Bertault. Konsertissa kuullaan big band -versioita Camillen viime syksynä ilmestyneeltä kolmannelta sooloalbumiltaan sekä jazzstandardeja big band -sovituksina ja Camillen omia jazzsuosikkeja. Konsertin johtaa kapellimestari Teemu Takanen.

Torstaina 25.3. järjestettävä Jäähyväiset-konsertti päättää Jaakko Kuusiston taiteellisen johtajan kauden Oulun Musiikkijuhlilla. Festivaalin tulevat taiteelliset johtajat, viulisti Elina Vähälä ja saksofonisti Jukka Perko, toimivat molemmat Oulu Sinfonian solisteina Jaakko Kuusiston johtamassa konsertissa. Perko esittää Outi Tarkiaisen saksofonikonserton, jonka nimi ”Saivo” on peräisin saamelaisesta muinaisuskosta ja tarkoittaa alun perin kaksipohjaista järveä, jonka alapuolella on tuonpuoleisten olentojen asuttama maailma – kuin kuvajainen meidän maailmastamme. Elina Vähälä esittää konsertissa Jaakko Kuusiston viulukonserton, joka on levinnyt Elinan esittämänä ympäri maailmaa. Konsertto on myös herättänyt merkittävien musiikintekijöiden huomion. John Corigliano on lausunut teoksesta: ”On niin virkistävää kuulla kaunista musiikkia, joka on sävelletty meidän ajassamme”, ja The Who -yhtyeen Pete Townshend on todennut konserton olevan ”tajunnanräjäyttävä”.  Myös tämä konsertti on katsottavissa ilmaiseksi Oulun Musiikkijuhlien nettisivulla.

Festivaali päättyy lauantaina 27.3. Timo Lassy Trion konserttiin. Saksofonisti Timo Lassy on tullut suomalaiselle musiikkiyleisölle tutuksi yhtenä maamme valovoimaisimmista jazz-artisteista. Oulun Musiikkijuhlilla kuullaan lauantaina 27.3. hänen uutta triokokoonpanoaan, johon kuuluvat kotimaisen jazzin kärkinimet basisti Ville Herrala ja rumpali Jaska Lukkarinen.

Suorien streamauksien jälkeen kaikki konsertit jäävät katseltavaksi tallenteina 28.3.2021 klo 23:59 asti. Poikkeuksena Jäähyväiset, jonka katseluoikeus päättyy 1.4. klo 23.59, ja Timo Lassy Trio -konsertti, jonka katseluoikeus päättyy 3.4.2021 klo 23:59.

Lipunmyynti: Ticketmaster Suomi bit.ly/38qV1m8

Lehdistöliput: Lehdistölippuja varten pyydämme lähettämään sähköpostia viimeistään tiistaina 16.3. osoitteeseen info@omj.fi. Sähköpostin otsikoksi: Lehdistölippu + mikä media ja mihin konserttiin.

Livestream lähetykset: www.omj.fi/stream

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Elena Mîndru-Turunen
Toimitusjohtaja
Oulun Musiikkijuhlat
p. + 358 (0)41 318 2407
elena.mindru-turunen@omj.fi

Keskiviikkona 17.3. klo 9:00 etäyhteyksin järjestettävässä mediatilaisuudessa Fingo, KIOS, Vikes, Siemenpuu sekä Diakonissalaitos tarjoavat ajantasaista tietoa kansalaisyhteiskunnan tilasta eri puolilla maailmaa.

Uutiset Myanmarin vallankaappauksesta järkyttävät ympäri maailmaa. Vallankaappauksen ohessa aktivisteja pidätetään, rauhanomaisia prosesseja tukahdutetaan väkivallalla, mielenosoittajia ammutaan, toimittajia uhkaillaan ja internet suljetaan aika ajoin. 

Samankaltaista kehitystä tapahtuu hiljaa myös muualla. Freedom House -järjestön mukaan ihmisoikeuksien ja demokratian tila on heikentynyt jo 14 vuotta ja koronapandemia on vain kiihdyttänyt tätä muutosta. Viime vuoden aikana demokratian ja ihmisoikeuksien tila on huonontunut 80 maassa ympäri maailmaa, esimerkiksi Sri Lankassa, Nicaraguassa, Etiopiassa ja Myanmarissa.

Sri Lankassa on ollut vuosia käynnissä hitaasti samankaltainen muutos, joka Myanmarissa tapahtui nopeasti: siviilihallinnon tehtäviä on hivutettu osaksi puolustusvoimia ja armeijaa, hallinnon kriitikoita pidätetään.

Nicaraguassa otettiin hiljattain käyttöön laki, jonka myötä kansainvälistä rahoitusta saavat järjestöt joutuvat rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi eivätkä voi enää toimia vapaasti.

Etiopiassa nähtiin aiemmin positiivista kehitystä, mutta viime vuonna kymmeniä kuoli mielenosoituksissa, internet-yhteyksiä on rajoitettu eri puolilla maata ja suuri osa Tigrayn alueesta on kansalais- ja avustusjärjestöjen tavoittamattomissa.

SUOMALAISET kehitysjärjestöt Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes, Siemenpuu-säätiö sekä Diakonissalaitos järjestävät virtuaalisen mediatilaisuuden, jossa asiantuntijat tarjoavat ajantasaista tietoa kansalaisyhteiskunnan tilasta maailmalla. Tilaisuudessa saat katsauksen teemaan yleisesti sekä ruohonjuuritason esimerkkejä Nicaraguasta, Sri Lankasta, Myanmarista ja Etiopiasta.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 17.3 klo 08:30. Saat paluupostina kutsun Zoom-tapahtumatilaan sekä osallistumisohjeet.

Asiantuntijoiden alustusten jälkeen tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä. Ilmoittautumislinkin kautta voi myös varata pidemmän haastatteluajan yhden tai useamman asiantuntijan kanssa. 

Mitä: Virtuaalinen mediatilaisuus kansalaisyhteiskunnan tilasta maailmalla
Missä: Zoom-alustalla, ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä.
Milloin: keskiviikkona 17.3. kello 9-10:30. 
Puhujat: Sonja Hyötylä, Fingo; Auli Starck, Vikes; Timo Kuronen, Siemenpuu; Sara Tabrizizadeh-Haavisto, Diakonissalaitos; Katja Ilppola, Kios.
 

Lisätietoja tapahtumasta:

Karoliina Knuuti, Fingo
karoliina.knuuti(a)fingo.fi
+358 50 317 6706

Sonja Hyötylä, Fingo
sonja.hyotyla(a)fingo.fi
+358 46 851 5975

ADHD-oirekuvaan liittyy edelleen monia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Miltä ADHD tuntuu? -terveystiedotuskampanja on luotu rikkomaan näitä myyttejä sekä oikomaan väärinkäsityksiä aikuisen ADHD:sta. Osana kampanjaa julkaistaan Psyon Gamesin kehittämä tarinankerronnallinen mobiilipeli, mikä vie pelaajan ADHD:n kanssa elävän henkilön kokemusmaailmaan. Peli on luotu yhteistyössä Takedan, ADHD-liiton, kokemustoimijoiden sekä asiantuntijapsykiatrin kanssa.  

Useasti palkittu suomalainen peli-startup Psyon Games on kehittänyt uuden mobiilipelin, FULL ADHD - Täyttä elämää, osaksi Takedan aikuisen ADHD:ta käsittelevää terveystiedotuskampanjaa. Tämä pelaajavalintoihin perustuva visuaalinen novelli avaa ADHD-arkea tarinan keinoin. Tavoitteena on auttaa pelaajaa ymmärtämään millaiselta arki ADHD:n kanssa voi tuntua ja miten ADHD voi arjessa näyttäytyä.

Peli sijoittuu nuoren aikuisen, Eetun, tapahtumarikkaaseen elämään. Pelissä Eetu kohtaa arkipäiväisiä haasteita, joista selviytyäkseen hän käyttää toiminnanohjauksen resursseja. Pelissä toiminnanohjauksen resurssit saattavat loppua kesken ja tarina jatkua ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Pelaaja ohjaa valinnoillaan, miten Eetun seuraavaksi käy. 

Pelin resurssipankki on mallinnettu lääketieteellisen tutkimustiedon pohjalta yhteistyössä asiantuntijapsykiatri Asko Niemelän kanssa. Se rakentuu toiminnanohjauksen kuudesta osasta: aktivaatio, keskittyminen, ponnistelu, tunteet, muisti ja toiminta.

Pelillistämisestä apua tietoisuuden levittämisessä 

FULL ADHD – Täyttä elämää -peli yhdistää tarinan, tieteen ja kokemuksellisen oppimisen. Pelin ja koko kampanjan kehittäminen on koonnut yhteen Psyon Gamesin, Takedan, ADHD-liiton ja kokemustoimijat sekä psykiatrian erikoislääkärin Asko Niemelän.

- Parhaimmillaan tämän kaltainen tietoisuuspeli voi herätellä tunnistamaan kyseisen oireyhtymän piirteitä itsessä tai läheisessä. Tiedon lisääntyminen pelin kautta voi auttaa ymmärtämään oirekuvasta johtuvia haasteita elämässä. Pelin tavoitteena ei ole vain tiedon jakaminen, vaan tarjota pelaamisen kautta mahdollisuus syvempään, kokemukselliseen oppimiseen, kuvailee Asko Niemelä.

- Olemme ajatelleet alusta asti, että Psyon Games on niin kutsuttu impaktibisnes eli toimintamme suunnittelussa ratkaisevaa on tekojemme ja tuotteidemme yhteiskunnalliset hyödyt. FULL ADHD – Täyttä elämää -peli on tuotanto, jolla tavoittelemme positiivisia vaikutuksia sekä ADHD-yhteisölle, että koko ajan inklusiivisemmaksi kehittyvälle yhteiskunnalle, kertoo Psyon Gamesin operatiivinen johtaja Valtteri Lahti.

Peli julkaistaan osana laajempaa tietoisuuskampanjaa 

Miltä ADHD tuntuu? -terveystiedotuskampanja avartaa aikuisen ADHD-oirekuvaan liittyviä myyttejä ja tuo lisää tietoa ADHD:n monimuotoisuudesta. Kampanjassa pureudutaan etenkin siihen, miltä ADHD tuntuu arjessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä aikuisen ADHD:sta, rohkaista keskustelemaan aiheesta sekä hakemaan apua tarvittaessa.

- Takedalla toimintamme perustuu terveyden ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen niin uusilla lääkeinnovaatioilla kuin hoitoa tukevilla ratkaisuilla. Potilaiden ja hoidon tukemisessa olennaisena osana on tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen kyseessä olevasta sairaudesta tai sen oireista. Tästä syystä tahdomme olla aktiivinen kumppani myös tietoisuustyössä, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Laura Aulanko.

-  On erittäin tärkeää, että tietoisuus oirekuvasta saavuttaa kaikki, jotka sitä tarvitsevat niin työssään kuin muissakin yhteyksissä. Tiedolla vaikuttaminen onkin ADHD-liitto ry:n toiminnan punainen lanka. Diagnoosin saaminen ei saa olla sattumaa tai siitä kiinni, että kohtaa asialle vihkiytyneen henkilön. Tavoitteena on lisätä oikeaa tietoa ADHD:sta ja sen avulla vaikuttaa oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointiin ja mahdollisuuteen toimia tasavertaisina yhteiskunnassa, kertoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela.

Kolme faktaa ADHD:sta 

1. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jota esiintyy lapsista aikuisiin. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n oirekuvan kehittymisessä. ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nämä oireet ovat pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia.
   
   
2. ADHD ei ole käytöshäiriö, huonon kasvatuksen tulos, välinpitämättömyyttä tai laiskuutta. Parhaimmillaan ADHD voi olla voimavara; ADHD-oireiset ovat monesti luovia ja innovatiivisia. He pystyvät usein keskittymään mielenkiinnon kohteisiinsa hyvin intensiivisesti.
   
   
3. On hyvä muistaa, että meillä kaikilla voi esiintyä ADHD-tyyppisiä oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä on ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia, jo lapsuudessa havaittavia ja haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä. Aikuiselle tehtävä ADHD-diagnoosi edellyttää kattavaa psykiatrista tutkimusta.

FULL ADHD – Täyttä elämää -mobiilipeli on kehitetty yhteistyössä Takedan, ADHD-liiton ja kokemustoimijoiden sekä psykiatri Asko Niemelän kanssa. Peli on ladattavissa ilmaiseksi AppStore- ja Google Play -kaupoista 15.3.2021 alkaen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Elina Mattila
Viestintätoimisto Drum
p. 050 303 9564
elina.mattila@drum.fi

adhdtuntuu.fi

Takeda

Takeda Oy on Takeda lääkekonsernin suomalainen tytäryhtiö. Takeda on maailmanlaajuinen biolääkeyhtiö, jonka toiminnan keskiössä on potilas ja potilaan auttaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Meitä vie eteenpäin intohimo innovaatioihin, mikä on ohjannut toimintaamme jo kunnioitettavat yli 230 vuotta. Tavoitteenamme on tuottaa parempaa terveyttä ja valoisampaa tulevaisuutta ihmisille ympäri maailmaa.

Takedalla on kattava ja monipuolinen valikoima tuotteita useisiin eri sairauksiin ja oireisiin. Lääkkeillämme hoidetaan mm. tulehduksellisia suolistosairauksia, syöpäsairauksia, monia harvinaissairauksia sekä neurologisia sairauksia. 

Lisätietoja www.takeda.fi tai www.takeda.com.

Psyon Games 

Terveys- ja tiedepeleihin erikoistunut Psyon Games on aiemmin tullut tunnetuksi vuoden 2017 julkaisustaan Antidote, joka sai Suomen Peliteollisuudelta Vuoden Hyötypeli -palkinnon. Antidote herätti paljon kiinnostusta pelien potentiaalista terveysviestinnässä ja mm. Maailman Terveysjärjestö WHO mainitsi Antidoten yhtenä potentiaalisena tulevaisuuden terveysviestintäkeinona.

Vuonna 2020 Psyon Games palkittiin maailman ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana peliyrityksenä Health Startup of the Year -palkinnolla maailman suurimmassa lääkealan markkinointitapahtumassa, EYEFORPHARMA by Reuters.

Lisätietoja www.psyongames.com

Lähteet:

1) ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 19.2.2021).  Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi 

C-APROM/FI/ELVA/0056

Taustatietoa ADHD:sta

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jota esiintyy niin lapsilla kuin aikuisilla. ADHD liittyy aivojen hermoverkkojen poikkeavaan toimintaan. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n oirekuvan kehittymisessä.

ADHD:n ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
Eri oireiden yhdistelmät ovat yksilöllisiä ja ADHD:sta onkin kolme eri esiintymismuotoa:

1) yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus)

2) tarkkaamaton muoto (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta)

3) yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)

ADHD:n oireet aikuisilla 

ADHD-ihmisillä ulospäin näkyvä ylivilkkaus vähenee iän myötä. Aikuisten ADHD näyttäytyykin usein tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeutena ja impulsiivisena käytöksenä.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet ovat oireista pysyvämpiä ja näyttäytyvät esimerkiksi:

- Toiminnan aloittamisen vaikeutena, etenkin, kun kyseessä on tylsempi tai työläämpi aihe.

- Tarkkaavuuden vaihteluna. Jos aihe on kiinnostava, keskittyminen saattaa olla hyvin intensiivistä. Jos aihe ei kiinnosta, lyhyenkin tekstin lukeminen saattaa tuntua ylivoimaiselta.

- Kuuntelemisen vaikeutena ja hajamielisyytenä. Sovitut asiat unohtuvat helposti.

- Pitkäjänteisyyden puuttumisena, joka saattaa näyttäytyä lukemattomina kesken jääneinä projekteina.

Impulsiivisuus saattaa aikuisilla aiheuttaa eniten haittaa elämässä. Se näyttäytyy usein:

- Lyhytpinnaisuutena, ärtyisyytenä ja kärsimättömyytenä.

- Elämyshakuisuutena, riskialttiina käytöksenä ja nopeina päätöksinä isoissakin asioissa.

Ulospäin näkyvä ylivilkkaus ja motorinen levottomuus saattavat puuttua aikuisilta kokonaan. Ylivilkkaus voi tosin ilmetä sisäisenä levottomuuden tunteena, rauhattomuutena ja taipumuksena välttää tilanteita, joissa ollaan pitkään paikoillaan.

On hyvä muistaa, että meillä kaikilla esiintyy toisinaan ADHD-tyyppisiä oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä on ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia ja haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä.

Toiminnanohjaus

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä käyttäytymistä tilanteen ja vaatimusten mukaisesti. Toiminnanohjaus on havainto-, muisti- ja liiketoimintojen yhdistämistä tavoitteelliseksi toiminnaksi ja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnanohjaus mahdollistaa henkilön tarkoituksenmukaisen, itsenäisen ja sosiaalisesti hyväksytyn käyttäytymisen. 

Toiminnanohjauksen kehitys alkaa lapsuudessa ja jatkuu aikuisuuteen asti. Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden häiriötöntä yhteistoimintaa. Niinpä toiminnanohjaus häiriintyy herkästi monenlaisissa aivojen vaurioissa tai toimintahäiriöissä. ADHD:ssa keskeisimmät, tavallisimmat ja pysyvimmät vaikeudet ovat juuri toiminnanohjauksessa.

ADHD, diagnosointi ja hoito

ADHD:n diagnosointi perustuu keskeisten oireiden haittaavuuden arviointiin. Diagnoosikriteerien täyttymiseen tarvitaan tarkkaamattomuuden ja/tai yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireita niin, että oireet ovat toimintakykyä haittaavia ja pitkäkestoisia (yli puoli vuotta kestäviä).

ADHD:n hyvään hoitoon kuuluu yksilöllinen, yhdessä laadittu hoitosuunnitelma, jossa yhdistyvät neuvonta ja erilaiset tuki- ja hoitomuodot. Tavallisia lääkkeettömiä hoitoja ovat esimerkiksi käyttäytymisohjaus, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Hoitomuodoista lääkehoito vähentää keskeisiä oireita ja parantaa toimintakykyä tehokkaimmin. Lääkehoidon aloituksessa arvioidaan oireiden haittaavuutta ja muita toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tärkeä osa hoidon onnistumista on lääkehoidon ja tukitoimien hyötyjen ja haittojen arviointi ja seuranta.
 

Lisätietoja ADHD:sta:

adhd-liitto.fi

kaypahoito.fi

adhdtuntuu.fi

Lähde: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä (viitattu 22.1.2021).  Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi

C-APROM/FI/ELVA/004

ADHD-oirekuvaan liittyy edelleen monia myyttejä ja väärinkäsityksiä. Miltä ADHD tuntuu? -terveystiedotuskampanja on luotu rikkomaan näitä myyttejä sekä oikomaan väärinkäsityksiä aikuisten ADHD:sta. Osana kampanjaa on kehitetty tarinankerronnallinen mobiilipeli, joka vie pelaajan ADHD:n kanssa elävän henkilön kokemusmaailmaan. Pelin ja terveystiedotuskampanjan on toteuttanut Takeda yhteistyössä asiantuntijapsykiatrin, ADHD-liiton ja kokemustoimijoiden sekä suomalaisen peliyritys Psyon Gamesin kanssa. 

Miltä ADHD tuntuu? -terveystiedotuskampanja avartaa aikuisen ADHD-oirekuvaan liittyviä myyttejä ja tuo lisää tietoa ADHD:n monimuotoisuudesta. Kampanjassa pureudutaan etenkin siihen, miltä ADHD tuntuu arjessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä aikuisen ADHD:sta, rohkaista keskustelemaan aiheesta sekä hakemaan apua tarvittaessa.

- Takedalla toimintamme perustuu terveyden ja potilaiden elämänlaadun parantamiseen niin uusilla lääkeinnovaatioilla kuin hoitoa tukevilla ratkaisuilla. Potilaiden ja hoidon tukemisessa olennaisena osana on tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen kyseessä olevasta sairaudesta tai sen oireista. Tästä syystä tahdomme olla aktiivinen kumppani myös tietoisuustyössä, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Laura Aulanko.

Pelin ja kampanjan kehittäminen on koonnut yhteen niin ADHD-liiton ja kokemustoimijat, asiantuntijalääkärin, lääketeollisuuden kuin pelialan startup-yrityksen. Yhteisenä tavoitteena on parempi ymmärrys aikuisen ADHD:n oirekuvasta.

- On erittäin tärkeää, että tietoisuus oirekuvasta saavuttaa kaikki, jotka sitä tarvitsevat niin työssään kuin muissakin yhteyksissä. Tiedolla vaikuttaminen onkin ADHD-liitto ry:n toiminnan punainen lanka. Diagnoosin saaminen ei saa olla sattumaa tai siitä kiinni, että kohtaa asialle vihkiytyneen henkilön. Tavoitteena on lisätä oikeaa tietoa ADHD:sta ja sen avulla vaikuttaa oireisten ja heidän läheistensä hyvinvointiin ja mahdollisuuteen toimia tasavertaisina yhteiskunnassa, kertoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela.

Pelillistämisestä apua tietoisuuden levittämisessä 

Miltä ADHD tuntuu -kampanjan osana julkaistaan uusi tarinankerronnallinen mobiilipeli. Pelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miltä ADHD voi tuntua ja miten monipuolisesti se voi näyttäytyä arjen eri tilanteissa. Pelin on kehittänyt suomalainen terveys- ja tiedepeleihin erikoistunut peliyritys Psyon Games yhdessä Takedan kanssa. Kehitystyössä on ollut mukana psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä, ADHD-liitto sekä kokemustoimijoita.

- Parhaimmillaan tämän kaltainen tietoisuuspeli voi herätellä tunnistamaan kyseisen oireyhtymän piirteitä itsessä tai läheisessä. Tiedon lisääntyminen pelin kautta voi auttaa ymmärtämään oirekuvasta johtuvia haasteita elämässä. Pelin tavoitteena ei ole vain tiedon jakaminen, vaan tarjota pelaamisen kautta mahdollisuus syvempään, kokemukselliseen oppimiseen, kuvailee Asko Niemelä.
 

Kolme faktaa ADHD:sta

1. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jota esiintyy lapsista aikuisiin. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n oirekuvan kehittymisessä. ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nämä oireet ovat pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia.
   
   
2. ADHD ei ole käytöshäiriö, huonon kasvatuksen tulos, välinpitämättömyyttä tai laiskuutta. Parhaimmillaan ADHD voi olla voimavara; ADHD-oireiset ovat monesti luovia ja innovatiivisia. He pystyvät usein keskittymään mielenkiinnon kohteisiinsa hyvin intensiivisesti.
    
3. On hyvä muistaa, että meillä kaikilla voi esiintyä ADHD-tyyppisiä oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä on ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia, jo lapsuudessa havaittavia ja haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä. Aikuiselle tehtävä ADHD-diagnoosi edellyttää kattavaa psykiatrista tutkimusta.

FULL ADHD – Täyttä elämää -peli pähkinänkuoressa

• FULL ADHD – Täyttä elämää on tarinankerronnallinen mobiilipeli, jonka tarinan pelaaja määrää omilla valinnoillaan. Pelaajan valintoja ohjaa ja rajoittaa toiminnanohjauksen resurssit eli resurssipankki. Resurssipankki on mallinnettu lääketieteellisen tutkimustiedon pohjalta yhteistyössä asiantuntijapsykiatri Asko Niemelän kanssa. Se rakentuu toiminnanohjauksen kuudesta osasta: aktivaatio, keskittyminen, ponnistelu, tunteet, muisti ja toiminta.
  
  
• Peli vie sinut nuoren aikuisen, Eetun, tapahtumarikkaaseen elämään. Pelissä Eetu kohtaa arkipäiväisiä haasteita, joista selviytyäkseen hän käyttää toiminnanohjauksen resursseja. Pelissä toiminnanohjauksen resurssit saattavat loppua kesken ja tarina jatkua ennalta-arvaamattomaan suuntaan. Pelaajana ohjaat itse, miten Eetun seuraavaksi käy.

• Suomalaisen pelikehittäjä Psyon Gamesin toteuttama FULL ADHD – Täyttä elämää -mobiilipeli on kehitetty yhteistyössä Takedan, ADHD-liiton ja kokemustoimijoiden sekä psykiatri Asko Niemelän kanssa. Peli on ladattavissa ilmaiseksi AppStore- ja Google Play -kaupoista 15.3.2021 alkaen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Elina Mattila
Viestintätoimisto Drum
p. 050 303 9564
elina.mattila@drum.fi

adhdtuntuu.fi

 
Lähteet: 

1) ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 19.2.2021).  Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

C-APROM/FI/ELVA/0011

Taustatietoa ADHD:sta

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jota esiintyy niin lapsilla kuin aikuisilla. ADHD liittyy aivojen hermoverkkojen poikkeavaan toimintaan. Perimällä ja ympäristötekijöillä ajatellaan olevan merkittävä yhteisvaikutus ADHD:n oirekuvan kehittymisessä. 

ADHD:n ydinoireita ovat toimintakykyä haittaavat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

Eri oireiden yhdistelmät ovat yksilöllisiä ja ADHD:sta onkin kolme eri esiintymismuotoa:

1)     yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus, impulsiivisuus)

2)     tarkkaamaton muoto (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta)

3)     yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta)

ADHD:n oireet aikuisilla

ADHD-ihmisillä ulospäin näkyvä ylivilkkaus vähenee iän myötä. Aikuisten ADHD näyttäytyykin usein tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeutena ja impulsiivisena käytöksenä.

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet ovat oireista pysyvämpiä ja näyttäytyvät esimerkiksi:

- Toiminnan aloittamisen vaikeutena, etenkin, kun kyseessä on tylsempi tai työläämpi aihe.

- Tarkkaavuuden vaihteluna. Jos aihe on kiinnostava, keskittyminen saattaa olla hyvin intensiivistä. Jos aihe ei kiinnosta, lyhyenkin tekstin lukeminen saattaa tuntua ylivoimaiselta.

- Kuuntelemisen vaikeutena ja hajamielisyytenä. Sovitut asiat unohtuvat helposti.

- Pitkäjänteisyyden puuttumisena, joka saattaa näyttäytyä lukemattomina kesken jääneinä projekteina.

Impulsiivisuus saattaa aikuisilla aiheuttaa eniten haittaa elämässä. Se näyttäytyy usein:

- Lyhytpinnaisuutena, ärtyisyytenä ja kärsimättömyytenä.

- Elämyshakuisuutena, riskialttiina käytöksenä ja nopeina päätöksinä isoissakin asioissa.

Ulospäin näkyvä ylivilkkaus ja motorinen levottomuus saattavat puuttua aikuisilta kokonaan. Ylivilkkaus voi tosin ilmetä sisäisenä levottomuuden tunteena, rauhattomuutena ja taipumuksena välttää tilanteita, joissa ollaan pitkään paikoillaan. 

On hyvä muistaa, että meillä kaikilla esiintyy toisinaan ADHD-tyyppisiä oireita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä on ADHD. ADHD:n diagnostiset kriteerit täyttyvät vasta, kun ydinoireet ovat pitkäkestoisia ja haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä. 

Toiminnanohjaus

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä säädellä käyttäytymistä tilanteen ja vaatimusten mukaisesti. Toiminnanohjaus on havainto-, muisti- ja liiketoimintojen yhdistämistä tavoitteelliseksi toiminnaksi ja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnanohjaus mahdollistaa henkilön tarkoituksenmukaisen, itsenäisen ja sosiaalisesti hyväksytyn käyttäytymisen.

Toiminnanohjauksen kehitys alkaa lapsuudessa ja jatkuu aikuisuuteen asti. Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden häiriötöntä yhteistoimintaa. Niinpä toiminnanohjaus häiriintyy herkästi monenlaisissa aivojen vaurioissa tai toimintahäiriöissä. ADHD:ssa keskeisimmät, tavallisimmat ja pysyvimmät vaikeudet ovat juuri toiminnanohjauksessa.

ADHD, diagnosointi ja hoito 

ADHD:n diagnosointi perustuu keskeisten oireiden haittaavuuden arviointiin. Diagnoosikriteerien täyttymiseen tarvitaan tarkkaamattomuuden ja/tai yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireita niin, että oireet ovat toimintakykyä haittaavia ja pitkäkestoisia (yli puoli vuotta kestäviä).

ADHD:n hyvään hoitoon kuuluu yksilöllinen, yhdessä laadittu hoitosuunnitelma, jossa yhdistyvät neuvonta ja erilaiset tuki- ja hoitomuodot. Tavallisia lääkkeettömiä hoitoja ovat esimerkiksi käyttäytymisohjaus, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus. Hoitomuodoista lääkehoito vähentää keskeisiä oireita ja parantaa toimintakykyä tehokkaimmin. Lääkehoidon aloituksessa arvioidaan oireiden haittaavuutta ja muita toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Tärkeä osa hoidon onnistumista on lääkehoidon ja tukitoimien hyötyjen ja haittojen arviointi ja seuranta.

Lisätietoja ADHD:sta: 

adhd-liitto.fi
kaypahoito.fi
adhdtuntuu.fi

Lähde: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä (viitattu 22.1.2021).  Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi

C-APROM/FI/ELVA/004

Panokset kovenevat ja Talent Suomi etenee semifinaalivaiheeseen. Sunnuntaina 21.3. MTV3-kanavalla nähdään ohjelman ensimmäinen suora livelähetys Hämeenlinnan Verkatehtaalta. Luvassa on upeita esityksiä ja koskettavia kohtaamisia, kun tähtituomareiden jatkoon valitsemat kyvyt esiintyvät ensimmäistä kertaa suorissa livelähetyksissä. Ohjelman juontaa Mikko Leppilampi. 

Kuudessa ensimmäisessä jaksossa on nähty laaja kirjo erilaisia koe-esiintymisiä, joista yhteensä 21 on edennyt kolmeen suorana lähetyksenä nähtävään semifinaaliin. Näiden lisäksi viime kauden semifinaaleista pois jättäytyneille tarjottiin nyt mahdollisuus osallistua semifinaalivaiheeseen, ja Leticia-kuoro ja Daria Jokinen pääsevät saattamaan oman kilpailunsa loppuun. Katsojilla on myös torstaihin 18.3. asti aikaa buustata DNA:n 5G-vauhdilla viimeinen semifinalisti täällä. Kaiken kaikkiaan semifinalisteja tulee olemaan 24.

Semifinaaleissa yleisön äänistä kilpailevat:

1. semifinaali, su 21.3. klo 19.30:
Räppäri Mihkku Laiti, 18, Utsjoki
Mihkku Laitin perheessä äidinkielenä on saame, mutta kaksikielisessä kylässä hän on oppinut puhumaan suomea jo varhain. Saameksi räppääminen tuntuu luontevalta, sillä sanoituksia on helpointa tehdä omalla äidinkielellä. 

Muusikko Julius Rantala, 27, Oulu
Julius Rantala yhdistelee musiikissaan vanhoja perinnesoittimia uusiin innovaatioihin. Julius tuntee ylpeyttä ja kiitollisuutta siitä, että on löytänyt elämänsä tarkoituksen, sillä hän haluaa vaikuttaa musiikillaan positiivisesti ihmisiin.

Laulaja Neena Kokko, 14, Savonlinna
Neena Kokko tuli pienenä usein kiusatuksi hänen suunsa vasempaan puoleen tulleen hermohalvauksen takia. Myöhemmin Neena on ymmärtänyt, että hän ei voi asialle mitään, ja se on osa häntä itseään, muiden mielipiteistä viis! 

Twerk-ryhmä Tinze Twerkers, iät 20-27, Tampere
Tinze Twerkers muodostui Tia Maria Sokan eli Tinzen opissa ja nykyään Tinze toimii ryhmän valmentajana. Tinze Twerkers on perustettu vuonna 2015 ja se on Suomen ensimmäinen esiintyvä ja kisaava twerk-tanssiryhmä.

Street Workout -ryhmä Freestyle Street Athletes, iät 25-30, Helsinki
Tomi Vuorisen, Mikko Laitisen ja Benjamin Lundbergin voimistelun tyylinen kehonpainoharjoittelupohjainen street workout on laji, jossa tehdään erilaisia painovoimaa uhmaavia liikkeitä showmeiningillä. Ryhmän uutena vahvistuksena semifinaaleissa nähdään Jere Rantonen.

Deathdiving-ryhmä Se On Pakko Tehä, iät 20-28, Tampere
Arttu, Nino, Saku ja Werner muodostavat Se On Pakko Tehä –nimisen ryhmän. Parikymppisten hurjapäiden intohimo on Norjan vuonoilta alkunsa saanut laji deathdiving eli hurjat uimahypyt. 

Hiekkataide, Daria Jokinen, 31, Tampere
Viime Talent Suomi -kaudelta tuttu Daria Jokinen tulee esittämään lumoavaa hiekka-animaatiota. Terveydenhoitoalalla työskentelevä Daria haluaa taideteoksellaan tuoda ihmisille iloa ja toivoa; viestiä siitä, että hoitoapua löytyy aina sitä tarvitsevalle.

Nunchaku freestyle, Tatu Kalliomäki, 27, Turku
Tatu Kalliomäen lajissa heilutellaan nivelnuijaa ja sillä tehdään erilaisia temppuja Bruce Leen ninjatyyliin. Laji on harvinainen ja Tatu ainoa pohjoismaalainen, joka harrastaa lajia mestaruustasolla. Vuonna 2015 Tatu voitti nunchakun EM-kisat.

2. semifinaali, su 28.3. klo 19.30:
UnicTeam, Kangoo Power Team, TR Urban Crew Kids, Mikko Törmälä, Unathletic Monkeys, Diana Bourtovski, Tong Zhao ja Aatu & Jari.  

3. semifinaali, su 4.4. klo 19.30:
Sanna Laine, Sirkus Bravuuri, Yhden Joukon Yhtye, Lyla Goldman, Leticia, Aleksandre Goncharov Dias, Cageriders ja katsojien pelastama yllätysesiintyjä.  

Äänestysohjeet: https://www.mtv.fi/osallistu#aanesta

Kustakin semifinaalista yleisö äänestää Talent Suomen huipentavaan finaaliin kaksi esitystä ja tuomarit Jorma Uotinen, Krista Siegfrids, HP Parviainen ja Ernest Lawson yhden. Jännittävässä finaalissa sunnuntaina 11.4. nähdään yhdeksän esitystä, jotka kilpailevat 30 000 euron pääpalkinnosta.

Finaalin jälkeen sunnuntaina 18.4. Talent Suomi: Parhaat hetket -erikoisjaksossa nautitaan kahden viimeisimmän kauden tähtihetkistä. Muistatko alpakka-agilityn tai perunansoittajan? Veikö sydämesi 6-vuotias tankotanssitaituri tai kolahtiko Äijäbaletti? Talent Suomen parhaat hetket tarjoaa mieleenpainuvimmat ja säkenöivimmät esitykset, joten varaudu viihtymään!

Seuraa Talent Suomea:
#TalentSuomi
Youtube: MTV Talent Suomi
Instagram: @mtvtalentsuomi
TikTok: @mtvtalentsuomi

Talent Suomi MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa sunnuntaisin klo 19.30.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa.

Talent Suomi -ohjelman MTV:lle tuottaa FremantleMedia Finland.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi 

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Pia Louhivuori, 040 646 3232, pia.louhivuori@mtv.fi
FremantleMedia Finland, tuottaja Piia Puntola, 040 153 0812, piia.puntola@fremantle.com

Skanskan asiakkaat ovat toimialaa keskimäärin tyytyväisempiä saamaansa palveluun, vaikka poikkeuksellinen vuosi 2020 nosti entisestään kodinostajien odotuksia, kertoo uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyyttä mittaavan EPSI Ratingin tutkimus.

Uudisasuntorakentamisalan asiakastyytyväisyys on muita toimialoja selvästi korkeampi sekä Suomessa että Pohjoismaisessa vertailussa. Poikkeusvuonna 2020 asiakkaiden tyytyväisyys nousi entisestään. Skanska on pysytellyt toimialan keskimääräisen asiakastyytyväisyyden yläpuolella jo useamman vuoden. Niin myös nyt 78 indeksipisteellä toimialan keskiarvon ollessa 77,8 indeksipistettä.

”Toimialan keskitasoon nähden Skanskan vahvuuksiin lukeutuu selvästi asiakkaan huolenpito, ympäristötietoisuus ja ajan tasalla pitäminen. Ottaen huomioon, että toimialan keskiarvo on jälleen todella korkea, Skanska suoriutuu erinomaisesti poikkeusvuonna ja onnistuu erottumaan merkittävästi toisista toimijoista”, toteaa EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.

Skanska sijoittui toimialan keskiarvon yläpuolelle imagon, palvelu- ja tuotelaadun sekä odotusten osa-alueilla. Erityisesti palvelulaatu on nostanut merkitystään koronavuonna. Merkityksellisimpinä hyvän palvelun tekijöinä pidetään huolenpitoa, helppoutta ja tavoitettavuutta. Palvelulaatua mittaavan tavoitettavuuden osalta Skanska sai 88 indeksipisteellä tutkimuksen toiseksi korkeimmat pisteet.

”Asiakkaat odottavat yhä enemmän aloitteellista ja ajantasaista yhteydenpitoa. Fyysisten kontaktien puuttuessa digitaalisten kanavien ja uusien viestintämuotojen merkitys asiakastyytyväisyyden ylläpidossa on korostunut. Kärkisijoitus kertoo siitä, että Skanskan asiakkaat kokevat poikkeusaikanakin saavansa helposti tarvitsemansa avun ja tiedon”, kertoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Skanska nähdään jo toista vuotta Suomen ympäristötietoisimpana rakennusliikkeenä ja yhtenä alan luotettavimmista toimijoista. Tutkimuksen mukaan jopa 49 % yleisväestöstä voisi harkita ostavansa Skanskan rakentaman asunnon. Vuonna 2019 samainen luku oli 39 %.

”Uudisasuntorakentaminen kiinnostaa suomalaisia selvästi enemmän kuin aiemmin, ja taustalla vaikuttavat sijainnin ja asumiskustannusten lisäksi kasvavat vaatimukset ympäristövastuulliselle rakentamiselle ja energiatehokkaille asunnoille. Skanskan maine kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijänä perustuu pitkäjänteiselle ympäristötyöllemme. Tästä yksi konkreettinen osoitus on Skanskan vuonna 2020 käyttöön ottama ympäristövastuulliseen rakentamiseen ohjaava RTS-ympäristöluokitus”, Kuosma toteaa.

Tutkimuksen mukaan pohjaratkaisun toimivuus, varustelutaso ja materiaalivalinnat pitävät edelleen pintansa uuden asunnon valinnan tärkeimpinä kriteereinä. Asunnon oston jälkeen asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat eniten aikataulussa pysyminen ja asunnon luvattu kunto. Molemmissa Skanska lukeutuu maan parhaisiin toimijoihin; sekä asunnon aikataulussa luovuttaminen että luovutetun asunnon kunto saa Skanskan asiakkailta toimialan keskiarvoa paremmat pisteet.

EPSI Rating on Pohjoismaiden johtava riippumaton yhtiö eri toimialojen yritysten asiakastyytyväisyyden tutkimisessa ja mittaamisessa. Rakennusalan jäsenyrityksille suunnatun tutkimuksen teetti jo viidettä kertaa Rakennusteollisuus RT.

Lisätietoja:

Skanska Kodit, myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma, puh. 040 844 8630, marja.kuosma[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. 040 501 9816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

EPSI Rating Finland, maajohtaja Heidi Laitinen, puh. 050 4068 796, heidi.laitinen[at]epsi-finland.org

Lappeenrannan Sammonlahden yläkoulussa on ilmennyt koronavirustartunta. Eksote on ollut yhteydessä kaikkiin altistuneisiin, ja heidät on asetettu karanteeniin 24.3.2021 asti. Muilta osin Sammonlahden koulun arki jatkuu toistaiseksi normaalisti.

Koulun rehtori on tiedottanut huoltajille asiasta ja informoi heitä tarvittaessa vielä tarkemmin tilanteeseen liittyen.

Lievienkin oireiden vuoksi tulee hakeutua koronatesteihin. Koronatestiin voi hakeutua https://www.omaolo.fi/ -sivuston kautta. Omaolossa oirearvion voi täyttää myös lapsen oireista. Mikäli verkkopalvelun käyttö ei onnistu, voi testiin varata ajan omalta hyvinvointi- ja terveysasemalta tai päivystysaikaan numerosta 116 117. Hyvinvointi- ja terveysasemien yhteystiedot sekä lisää koronatilanteeseen liittyviä toimintaohjeita löytyy Eksoten verkkosivustolta.

Lisätietoja 15.3.2021 kello 12–13:

Sammonlahden koulu, rehtori Vesa Raasumaa
puh. 040 513 2840, vesa.raasumaa(at)edu.lappeenranta.fi

Opetustoimenjohtaja Mari Routti
puh. 040 837 2646, mari.routti(at)edu.lappeenranta.fi

Kevään matalalta paistavat auringonsäteet häikäisevät ikävästi kuljettajan silmiä ja vaikeuttavat siten havainnointia. Häikäisyefekti voimistuu entisestään, mikäli tuulilasi on likainen. Liikenneturvallisuuden kannalta onkin erityisen tärkeää, että ikkunat pidetään puhtaina niin sisä- kuin ulkopuoleltakin. Lyömätön kombo ikkunoiden sisäpuoliseen pesuun on SONAX XTREME Ikkunapesu ja lasipinnoille sopiva mikrokuituliina.

SONAX XTREME Ikkunapesu takaa raidattoman lopputuloksen

Lasinpesuneste huuhtoo tuulilasia säännöllisesti, minkä lisäksi ikkunoiden ulkopinnat saavat perusteellisen puhdistuksen aina autopesun yhteydessä. Myös ikkunoiden sisäpintojen puhdistamiseen tulisi kuitenkin panostaa, sillä pinnoille kertyy yllättävän nopeasti pölyä ja muuta likaa, jotka muodostavat kuljettajan näkökenttää sumentavan kalvon. Sisäpuolelle kertynyt pöly myös lisää ikkunoiden huurtumista.

Loistava kombo ikkunoiden sisäpintojen puhdistukseen on SONAX XTREME Ikkunapesu ja laadukas SONAX-mikrokuituliina sisäpinnoille. Tehokkaan ikkunapesuaineen koostumus perustuu ns. ”pure water” -teknologiaan, jossa demineralisoitu vesi puhdistaa ikkunat ikäviä raitoja jättämättä. Käyttämällä viimeistelyssä sisä- ja lasipinnoille soveltuvaa mikrokuituliinaa saat kirkkaan lopputuloksen nopeasti. Pakkaus sisältää kaksi mikrokuituliinaa. Liinan koko 40 x 40 cm.

Tuotenumerot:

SONAX XTREME Ikkunapesu 500 ml: SO 238 241

SONAX Mikrokuituliina sisäpinnat ja lasi, 2 kpl: SO 416 541

Lisätiedot:

Linda Westerlund, tuotepäällikkö

linda.westerlund@kaha.fi

09 615 68254

Tilanteessa, jossa suurin osa suomalaisista on vetäytynyt etätöihin ja tarpeen vaatiessa kotikaranteeniin, yhteiskunnassamme on haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, joilla ei ole mitään paikkaa, minne mennä. Nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolen työntekijät kohtaavat työssään väsyneitä asunnottomia nuoria.

Jo vuosi sitten pahimman koronasulun aikana asunnottomien nuorten tilanne huononi hälyttävästi. Kun julkiset tilat sulkeutuivat, nuorilla ei ollut enää mitään paikkaa, missä olla. Hätähuuto nuorten huonontuneesta tilanteesta kantautui myös Sininauhasäätiön nuorten kohtaamis- ja tukipiste Nuolen työntekijöille.

Nuoria lähdettiin kohtaamaan kadulle ja heille jaettiin ruokaa sekä annettiin asiointitukea. Lisäksi heille jaettiin käyttövälineitä ja vaatteita tarpeen mukaan. Tuolloin monet kadulla kohdatut nuoret olivat silminnähden huonokuntoisempia, likaisempia ja nälkäisempiä kuin aiemmin. Lisäksi monen nuoren psyykkinen vointi oli romahtanut.

Nyt asunnottomien nuorten tilanne on entisestään pahentunut. Aiemmin kohtalaisen hyvin ja säännöllisesti auki olleet palvelut on suljettu, hätämajoitukset ovat täynnä ja päiväkeskustenkin aukiolot vaihtelevat. Lisäksi monista päiväkeskuksista saa vain lämmitetyn ruoka-annoksen mukaan, eikä sisään ole mitään asiaa.

– Nuorille mikään ei ole enää varmaa ja selkeää, paitsi kylmä ja luminen talvi, sanoo Nuoli-hankkeen projektipäällikkö Päivi Malmivaara.

Koronavuosi kavensi asunnottomien nuorten mahdollisuuksia

Jalkautuvien verkostojen työntekijät ovat kertoneet, että asunnottomat nuoret ovat tällä hetkellä väsyneitä ja kiukkuisia. Tilanne, jossa mistään ei saa apua, on kaikille osapuolille turhauttava.

Eri organisaatiot ovat asettaneet eritasoisia rajoituksia myös työntekijöille, ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet. Ennen nuori saatettiin kädestä pitäen palveluihin. Nyt fyysiset kontaktit on minimoitu, eikä nuorta saa enää kuljettaa palveluihin.

Tilanne on työntekijöillekin haastava, sillä heillä on mahdollisuus kohdata nuoria asiakkaita vain lyhyen aikaa. Lyhyen kohtaamisen aikana työntekijä ehtii vastata vain akuuttiin avun tarpeeseen, eikä syvällisille keskusteluille ei ole mahdollisuutta. Nuoren tilanteen havainnoinnin tulee tapahtua nopeasti. Kaikki se, mikä on pinnan alla, jää näkemättä.

Julkiset kulkuvälineet antavat hetken suojan kylmältä

Nuolessa voi tällä hetkellä koronarajoitukset huomioiden yöaikaan levätä yhteensä viisi nuorta kerrallaan ja päivällä asiointitukea voidaan antaa muutamalle kerrallaan. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) asunnottomia alle 25-vuotiaita nuoria on kuitenkin 378 (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara 2020). Miten heidän kaikkien välttämättömät apu ja suoja turvataan?

– Moni nuori on jo käyttänyt kaikki mahdollisuudet oleilla kavereiden sohvilla, ja ymmärrettävästi koronatilanteen pahentuessa myös kavereiden sohville pääsee entistä harvemmin nukkumaan, Malmivaara kertoo.

Tämä voi tarkoittaa asunnottoman nuoren kohdalla sitä, että suojaa vastaan ollaan valmiita vastikkeelliseen seksiin.

Nuolen asioiva nuori kertoo, että kun asunnottomille suunnatut päiväkeskukset ovat iltaisin kiinni, hän kuluttaa aikansa kamakauppaan ja julkisilla edestakaisin sahaamiseen. Näin siksi, että hänellä ei ole muutakaan paikkaa, missä olla.

– Jos jossain saisin olla, niin olisin sisällä ja ajatukseni kohdistuisivat esimerkiksi harrastamiseen. Koska kaikki paikat ovat kiinni, joudun käyttämään kaiken aikani huumekauppaan, nuori sanoo.

Asunnottomat tarvitsen inhimillisen ja turvallisen suojan

Malmivaaran mukaan erityisen vaikeaa asunnottomille nuorille olisi ulkonaliikkumiskielto. Pelkona on, että haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi romahtaa. Tässä pitkään jatkuneessa yhteiskunnan sulkutilassa nuorilla ei ole tietoakaan kohtaamisesta tai osallisuudesta.

Jos asunnottomille suunnatut päiväkeskukset suljetaan ei nuorille jää mitään paikkaa, missä peseytyä tai levähtää. Asunnottomat nuoret kärsivät unen ja ravinnon puutteesta, ja jopa nestehukka alkaa näkyä heidän fyysisessä olemuksessaan.

Koronavirus on päässyt leviämään laajalle asunnottomuutta kokeneiden parissa. Koska monilla ei ole pysyvää olinpaikkaa tai edes puhelinta, altistuneista ei ole pystytty tavoittamaan, saati jäljittämään. Samaan aikaan oireettomat koronapositiiviset ovat tietämättään altistaneet kymmeniä muita asunnottomia kiertäessään etsimässä suojaa ja ravintoa eri aikoina auki olevista paikoista.

Nuorten asunnottomien kokema epävarmuus näkyy alistuneena elämänasenteena, hermostumisena, ja kysymyksenä “miksi aina minä”. Nuoren on vaikea ottaa uusia pettymyksiä vastaan.

Eräs Nuolessa asioinut nuori kertoo:

– Kun olin herännyt hätämajoituksesta, olin edelleen niin väsynyt, että menin suoraan vihreään vessaan nukkumaan koko päiväksi. Se on ainoa paikka, missä saa yksityisyyttä ja rauhaa poissa katseilta, kun kaikki muut paikat ovat kiinni.

Asunnottomalla nuorella niinkin inhimilliset tarpeet, kuten vessassa käynti, eivät enää ole omissa käsissä. Naisten, joilla on kuukautiset, ei ole mahdollisuutta päästä peseytymään.

Me Sininauhasäätiönä haluamme vedota päättäjiin, että myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisoikeudet toteutuvat. Terveysturvallisuus on muutakin kuin koronan välttämistä. Tässä tilanteessa tulisi huolehtia, että jokaisella asunnottomalla nuorella olisi paikka missä olla, levätä, syödä ja peseytyä turvallisesti ja inhimillisesti ympärivuorokautisesti. Joukossamme on haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jo aiemmin tipahtaneet yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Olemme tilanteessa, jossa koronaviruksen leviämistä estävät toimenpiteet ovat kestäneet yli vuoden ja asunnottomien nuorten jaksaminen on äärirajoilla.

Nyt on aika toimia. Tämän kriisin taloudelliset kokonaisvaikutukset koetaan ehkä viiden vuoden kuluttua, mutta nuorten inhimillinen kärsimys on jo nähtävissä.

Päivi Malmivaara, projektipäällikkö
Sininauhasäätiö, Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste

Kimmo Karvonen, toimitusjohtaja
Sininauhasäätiö-konserni