Pienimmät hiukkaset ovat suurin vaara terveydelle

Ilmansaasteet ovat haitaksi ihmisille, se on selvää. Harva kuitenkaan tietää, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaikista pienimmät hiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia terveydelle. Terveellisen ja tuottavan sisäilmaston luomiseksi on keskityttävä alle 1 μm (mikrometrin) hiukkasten - toiselta nimeltään PM1-hiukkasten - suodattamiseen.

Mittari auttaa tunnistamaan vaaralliset pitoisuudet

Camfil on edelläkävijä näiden pienimpien hiukkasten suodatusratkaisuissa ja haluaa tehdä myös niiden mittaamisen helpoksi omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Yhtenä uusimmista kehitystyön tuloksista sillä saralla on Camfil PM1 Tracker, joka mittaa nimenomaan PM1-hiukkasia. Laite on kooltaan ainoastaan 85 x 125 x 40 mm ja painaa 160 g, joten se on helppo sijoittaa työpöydälle tai kuljettaa taskussa kohteesta toiseen. Värinäyttö kertoo hiukkasten lukumäärän kokoluokissa 0,5-1 µm (milj./m³) ja myös niiden massan (µg/m³). Lisäksi laite osoittaa lämpötilan ja ilmankosteuden. Asetuksista voi valita jatkuvasti päivittyvän tilannenäytön tai 15 minuutin keskiarvomittauksen ja sen antaman PM1-indeksin, joka kertoo ilmanlaadun tilan viidessä eri luokassa.

Lisätietoja PM1 Trackerista löytyy linkin takaa; PM1 Tracker lisätietoa, puhelimitse 040 507 8630 tai sähköpostilla info.finland@camfil.com.

Viimeaikaiset poliittisen ilmapiirin muutokset niin Suomessa kuin muuallakin ovat osoittaneet, että moniarvoinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta ei ole itsestäänselvyys. Arvojen koveneminen globaalissa pohjoisessa ja kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittaminen globaalissa etelässä ovat kaventaneet kansalaisyhteiskunnan tilaa etenkin ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyössä.

Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisyhteiskuntayksikön tilaama kansalaisyhteiskuntaselvitys julkistettiin Helsingissä Säätytalolla keskiviikkona 1.3.2017. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korosti tilaisuuden avauksessa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vapautta.

– On arvokasta, että Suomessa yhdistysten perustaminen on helppoa. Ihmiset voivat yhdistysten kautta tehdä erilaisia asioita, hän sanoi.

Ministeri muistutti, että kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon Suomen yleiset kehityspoliittiset painopistealueet sekä määritellä, miten nämä suomalaiset yhdistykset ja järjestöt parhaiten voivat vahvistaa globaalin etelän kansalaisyhteiskuntia.

Selvitys painotti, että kansalaisyhteiskunnan moniarvoisuutta sanan- ja ilmaisunvapautta on syytä puolustaa yhä voimakkaammin myös kehitysyhteistyön keinoin.  Epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden monimutkaisiin ongelmiin on vaikea löytää yksinkertaisia ratkaisuja. Selvityksen tulokset painottavatkin kulloisenkin toimintaympäristön ja etenkin siellä vaikuttavien valtasuhteiden tuntemista.

– Tutkimustulokset ovat painottaneet sitä, että köyhyys on poliittista. Yhteistyö on myös laajasti ymmärrettynä poliittista, akatemiatutkija Tiina Kontinen totesi vastauksena kysymykseen, onko kaikkien järjestöjen nyt tästä lähtien syytä tehdä vain poliittista kehitysyhteistyötä.

–  Työ ei siis välttämättä ole vain poliittista vaikuttamista. Kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittavissa ympäristöissä strateginen palveluntuotanto voi olla ainoa keino tukea kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisuutta, Kontinen jatkoi.

Kansalaisyhteiskuntaselvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivityksen tueksi.  Selvityksen teki akatemiatutkija Tiina Kontisen johtama tutkijaryhmä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta. Ryhmään kuuluivat projektitutkija, VTT Eija Ranta, projektitutkija, PhD Ajali Nguyahambi ja avustava projektitutkija, VTM Camilla Lohenoja. 

Selvitysraportti julkaistaan ulkoasiainministeriön verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Tiina Kontinen, +358404856718, tiina.t.kontinen@jyu.fi

De finlandssvenska ekumeniska kyrkodagarna i Åbo den 19-21 maj utgör höjdpunkten på det svenska firandet av reformationens märkesår. Kyrkodagarnas tema är Nåd och påminner om Martin Luthers reformatoriska upptäckt för 500 år sedan.

– Vi ser fram emot att möta församlingsmedlemmar, förtroendevalda, frivilliga och kyrkans anställda på kyrkodagarna. Programmet är mycket omväxlande och intressant med föreläsningar och ett stort antal temagrupper, säger direktor Sixten Ekstrand på Kyrkans central för det svenska arbetet.

Både reformationens märkesår och Finlands 100 år som självständig nation syns i programmet, likaså kyrkans framtid. Bland de medverkande finns biskop Martin Modéus från Linköping, pastor Britta Hermansson från Equmeniakyrkan i Sverige, akademilektor Patrik Hagman och direktor Björn Wallén.

Partiordförande Li Andersson och riksdagsledamot Stefan Wallin behandlar tillsammans med biskop Björn Vikström begreppet nåd utgående från ett samhälleligt perspektiv. En skild programpunkt på fredag kväll vänder sig till studerande och ungdomar.

Också skådespelaren Johan Fagerudds pjäs Luther i enrum som under våren turnerat i Svenskfinland finns med på kyrkodagsprogrammet. Programpunkten Gästfrihetens rum bjuder in till besök i bland annat katolska kyrkan och metodistkyrkan.

Tvåspråkiga andakter och gudstjänster

De finlandssvenska och finska kyrkodagarna ordnas samtidigt i Åbo i vår med såväl egna som gemensamma programpunkter. De svenska kyrkodagarna går av stapeln på Hotell Marina Palace, de finska på Logomo.

På fredag och lördag kväll ordnas tvåspråkiga ekumeniska ljusandakter på Biblioteksbron över Aura å. Kyrkodagarna avslutas med en gemensam tvåspråkig friluftsgudstjänst Mässa i blomstertid på domkyrkotorget.

Reformationsmässa i domkyrkan

Kyrkodagarna bjuder också på ett uruppförande, en nyskriven reformationsmässa av Ulf Långbacka. Mässa i mångfaldens tid uppförs i Åbo domkyrka och är en helhet med rytmiska slagverk, körsång och klanger av harpa och elektronik. Körpartierna sjungs av Brahe Djäknar och Florakören.

Missionsfesten firas gemensamt med kyrkodagarna

Finska Missionssällskapets missionsfest firas i år som en del av de finlandssvenska kyrkodagarna.

– Missionen syns på många olika sätt i programmet, säger Marika Björkgren-Thylin som är chef för Finska Missionssällskapets svenska arbete. Hon berättar att missionssällskapets samarbetspart ledande biskopen för evangelisk-lutherska kyrkan i Tanzania Fredrick Shoo medverkar, likaså direktören för Finska Missionssällskapets utrikesarbete Rolf Steffansson, missionär Maria Westerling och Furahakören.

De finlandssvenska kyrkodagarna ordnas i regel vart fjärde år. Kyrkodagarnas arrangeras i år av Domkapitlet i Borgå stift, Åbo svenska församling, Frikyrklig samverkan, Finska Missionssällskapet och Kyrkans central för det svenska arbetet.

Mera information om kyrkodagarna:
Kyrkodagarnas webbsida
Projektsekreterare Maria Borg-Karlsson, maria.l.borg-karlsson@evl.fi, tfn 040 1425 171

De finska kyrkodagarna

Valtakunnallisille Kirkon musiikkijuhlille Helsinkiin on ilmoittautunut tähän mennessä yli 4000 laulajaa eri puolilta Suomea. Juhlille osallistuvat kuorot on koottu kartalle tapahtuman verkkosivuille. Musiikkijuhlille pääsee vielä mukaan, ja verkossa voi ilmoittautua 31.3. saakka.

19.–21.5. järjestettävät Musiikkijuhlat täyttävät Helsingin ydinkeskustan, Senaatintorin ja tuomiokirkon laadukkaalla, iloisella ja moni-ilmeisellä musiikilla. Konsertteja järjestetään myös muissa helsinkiläiskirkoissa.

”Helsinki tarjoaa hienot puitteet, yhdessä laulamisen riemua sekä paljon kiinnostavaa katseltavaa kaupungilla”, Musiikkijuhlien pääsihteeri Sanna-Maarit Hakkarainen luettelee syitä, miksi Helsinkiin kannattaa tulla.

”Me helsinkiläiset kanttorit pyrimme osoittamaan vieraanvaraisuutta kaikin mahdollisin tavoin. Helsinkiin on helppo tulla ja täällä on helppo liikkua. Vaikka tapahtumat painottuvatkin paljolti keskustan alueelle, soi kirkkomusiikki myös kaupungin kaikissa osissa, toivon mukaan myös naapurikaupungeissa”, kertoo tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Seppo Murto.

Ohjelman väliajoilla voi ruokailla joko kaupungilla tai Senaatintorilla.

”Tuomiokirkon parkkipaikalle rakentuu juhlien ajaksi erilaisten makujen ruokamaailma. Nälkä ei siis pääse laulajaa yllättämään. Kirkkokadun puolella, tuomiokirkon holviston alla sijaitseva Cafe Krypta on avoinna myös viikonloppuna”, Sanna-Maarit Hakkarainen toteaa.

Monelle musiikinharrastajalle laulaminen yhdessä isossa kuorossa on unohtumaton elämys. Harva kuoro saa laulaa omassa seurakunnassa huippuyhtyeiden ja orkesterien säestäessä yhteislaulua. Teoksia on harjoiteltu pitkin vuotta pienissä kokoonpanoissa.

Händelin Messias-oratorio kokoaa yhteen 900 laulajaa Senaatintorille lauantai-iltana 20.5. Laulajat ovat harjoitelleet Hallelujaa ja muita teoksen suosituimpia kuoro-osia ja solistiaarioita eri puolilla Suomea. Seppo Murron johtaman Messias-oratorion esittävät Suurkuoro solisteineen sekä Lohjan kaupunginorkesteri.

Sunnuntaina 21.5. puolestaan kokoonnutaan torimessuun Senaatintorille. Kirkon musiikkijuhlien suurkuoro sekä Helsingin Poliisisoittokunta Sami Ruusuvuoren johdolla takaavat, että laulu täyttää Senaatintorin.

Lisätiedot:

www.kirkonmusiikkijuhlat.fi
Facebook.com/kirkonmusiikkijuhlat2017
Twitter.com/Kirkonmusajuhla

Pääsihteeri Sanna-Maarit Hakkarainen, sanna-maarit.hakkarainen@evl.fi, p. 09 2340 2517

Lehmijärvi-Pulli – osayleiskaavan laadinta aloitettu Lohjalla

Lohjalla on käynnistymässä Lehmijärvi-Pulli –osayleiskaavan laatiminen. Laadittavan osayleiskaavan alue sijoittuu Lohjan kaupunkitaajamasta pohjoiseen. Alueen rajana on etelässä E18-tie, idässä Lehmijärvi, lännessä Kutsilanselkä ja Koivulanselkä. Osayleiskaavan tavoitteena on tarvittaessa osoittaa suunnittelualueen eteläosassa mahdollisen Espoo-Salo-oikoradan aseman tai seisakkeen vaikutusalueelle tehokkaamman maankäytön kokonaisuus, jonka alueelle on myöhemmissä vaiheissa laadittava yksityiskohtaisia kaavoja. Osayleiskaavan tavoitteena on myös ohjata yhdyskuntarakennetta Lehmijärven ja Pullin kylien alueella.

 Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma  ja suunnittelun lähtökohdat  pidetään nähtävillä 8.2.-7.3.2017 kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa viraston aukioloaikoina (Karstuntie 4, 08100 Lohja) ja  Lohjan kaupungin verkkosivuilla www.lohja.fi/kaavoitus

Osallisilta pyydetään palautetta nähtävillä olon ajan suunnittelun lähtökohdista, vaikutusten arvioinnista ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan Lohjan kaupunkikehityksen kaavoituksessa ja kaupungin verkkosivuilla.  Palaute tulee lähettää osoitteeseen Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus, PL 71, 08101 Lohja tai kaavapalaute@lohja.fi  

Lisätiedot: yleiskaavoittaja Iiris Koivula, p. 0500 954923 tai iiris.koivula@lohja.fi

EMBARGO 3.3.2017 KLO 00.01

Jatkuvista huolestuttavista luonnonsuojelu-uutisista huolimatta monien lajien suojelussa on saavutettu viimeisen vuoden aikana merkittäviä parannuksia. Tänään 3.3. vietettävä maailman villin luonnon päivä (World Wildlife Day) on omistettu maapallon arvokkaille eläimille ja kasveille.

Listasimme päivän kunniaksi viisi suurta luonnonsuojelun saavutusta vuoden ajalta:

1. Villien tiikereiden määrä kääntyi ensimmäistä kertaa kasvuun koko luonnonsuojelun historiassa
2. Isopandojen määrä on saatu kasvuun, eivätkä ne ole enää yhtä uhanalaisia kuin ennen
3. Kaikki kaupankäynti maailman eniten laittomasti kaupatulla eläimellä, muurahaiskävyllä, on nyt laitonta
4. Maailmanperintökohteet saivat jatkoaikaa
5. Kiina on päättänyt kieltää norsunluukaupan tämän vuoden loppuun mennessä

”Saavutukset ovat historiallisia, sillä niillä on valtava vaikutus lajien säilymiselle. Esimerkiksi Kiinan päätös kieltää norsunluukauppa kokonaan antaa toivoa afrikannorsuille, joiden salametsästysluvut ovat olleet hälyttäviä”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.

Villien tiikereiden määrän romahdus saatiin pysähtymään

Villinä elävien tiikereiden määrä on vähentynyt sadassa vuodessa 97 prosentilla. Viime huhtikuussa villien tiikereiden määräksi laskettiin 3890, mikä on ensimmäinen kerta suojelutyön historiassa, kun tiikereiden lukumäärä on kasvanut. Vielä 2010 tiikereitä oli jäljellä 3200 yksilöä.

Pandoja ei enää luokitella erittäin uhanalaisiksi

Vapaana elävien isopandojen (Ailuropoda melanoleuca) populaatiot ovat kasvaneet. Isopandat luokitellaan nyt kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan vaarantuneiksi. Aiemmin isopandat luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi. Isopandojen kanta on kasvanut 17 prosentilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Vapaana eläviä pandoja arvioidaan olevan Kiinassa 1864 yksilöä.

Muurahaiskävylle suojelua

Muurahaiskäpy (Pholidota) on eniten laittomasti myyty eläin maailmassa. Syksyllä valtiot sopivat CITES-kokouksessa, että kaikki kaupankäynti muurahaiskävyllä kielletään. Kymmenessä vuodessa on tapettu yli miljoona villiä muurahaiskäpyä. Eläimen lihaa pidetään luksuselintarvikkeena ja sen osia käytetään rohtoina ja lääkkeinä. Ostajat löytyvät Kiinasta ja Vietnamista.

Maailmanperintökohteille jatkoaikaa

Lähes puolet kaikista Unescon maailmanperintöluettelon luontokohteista on uhattuna teollisuuden, kuten kaivostoiminnan sekä öljyn- ja kaasunporauksen takia. Nämä arvokkaat alueet ovat myös koteja monille uhanalaisille lajeille.

Lokakuussa Belizen uhanalainen koralliriutta sai jatkoaikaa, kun viranomaiset päättivät keskeyttää öljyn etsinnän alueella.

Espanjan hallitus peruutti joulukuussa suunnitelmat ruopata Donañan kansallispuistossa. Alue on koti yli 4000 kasvi- ja eläinlajille, joiden joukossa on uhanalaisia lintuja ja maailman harvinaisin kissaeläin, iberianilves (Lynx pardinus).

WWF kampanjoi yhä norsujen salametsästyksen lopettamiseksi Selous’n riistansuojelualueella, joka on Tansanian suurin luonnonsuojelualue. 90 prosenttia alueen norsuista on hävinnyt vain 40 vuodessa.

Kiina kieltää norsunluukaupan

Kiina päätti joulukuussa kieltää norsunluukaupan tämän vuoden loppuun mennessä. Kielto on merkittävä edistysaskel norsujen suojelemisessa salametsästykseltä, sillä suurin osa salametsästettyjen afrikannorsujen syöksyhampaista päätyy myyntiin Kiinan markkinoille.

”Toivon, että Kiinan viranomaiset todella pitävät kiinni tästä päätöksestä, sillä se vaikuttaisi merkittävästi myös salametsästyspaineeseen”, Pirinen sanoo.

Lisätiedot ja kuvat: Tiedottaja Katja Rönkkö, WWF Suomi, 040 7230208, katja.ronkko@wwf.fi

Nimitys

3.3.2017

Ella Keski-Panula SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntijaksi

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut valtiotieteiden ylioppilaan Ella Keski-Panulan uudeksi sosiaalipolitiikan asiantuntijakseen. Työ on määräaikainen perhevapaan sijaisuus. Keski-Panula aloittaa työt heti ensi viikolla.

“Olemme tosi innoissamme, että saamme Ellan tiimiimme. Hänellä on paljon asiantuntijuutta YTHS- ja soteasioissa sekä opiskelijoiden asumisasioissa. Nämä teemat ovat SYL:lle erittäin ajankohtaisia tänä vuonna”, puheenjohtaja Riina Lumme iloitsee.

Keski-Panula osoitti rekrytointiprosessin aikana olevansa valmis tarttumaan täysillä toimeen heti, mikä katsottiin erittäin tärkeäksi valinnassa. Keski-Panula toimi SYL:n hallituksessa vuonna 2016 vastuualueenaan mm. YTHS- ja asumisasiat. Osaamisensa ja SYL-kokemuksensa lisäksi hän vakuutti myös näkemyksellisyydellään ja reippaalla asenteellaan.

Tervetuloa takaisin Lapinrinteelle, Ella!

Lisätiedot:

Pääsihteeri Eero Manninen, p. 045 631 7145 etunimi.sukunimi@syl.fi

Puheenjohtaja Riina Lumme, p. 044 906 5007 etunimi.sukunimi@syl.fi

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Ella Keski-Panula, p. 040 702 3291

WOW – Women of the World Finland -festivalen i Tammerforshuset 11-12.3 2017

Women of the World är en internationellt festival som firar feminismens framgång. Konceptet kommer från Londons Southbank Centre och WOW har sedan den första festivalen år 2011 skapat ett inflytelserikt nätverk med festivaler i 20 länder. Festivalen hålls i Tammerforshuset veckoslutet efter den Internationella Kvinnodagen 11-12.3.2017.

WOW Finland går av stapel i Tammerforshuset och bjuder på ett mångsidigt och flerspråkigt program under två festivaldagar fyllda med allt från inspirerande talare och workshops till dans, film och musik.

Över 700 personer över hela Finland deltog i att producera festivalens program genom att hitta på teman och föreslå pratare. WOW skapar ett utrymme där alla får uttrycka sin åsikt, programmet erbjuder 150 olika synvinklar från personer som president Tarja Halonen, Islands tidigare premiärminister Jóhanna Sigurðardóttir och den zambiska aktivisten Beauty Katebe.

- WOW ger en unik chans att delta i jämställdhetsdiskussionen. Många inflytelserika kvinnor deltar i festivalen och delar med sig av sina erfarenheter, sina tankar och idéer. Personligen ser jag fram emot att höra internationella aktivister prata, berättar direktör Paulina Ahokas för Tammerforshuset

Mångsidigt program på svenska

På svenska kan man bl.a. lära sig att identifiera härskartekniker med Ekvalita, höra Svenska kvinnoförbundets ordförande Anna Jungner-Nordgren diskutera kring temat Kvinnor idrott och jämställdhet tillsammans med friidrottaren Karin Storbacka och YLE:s Ann-Christine Karhu. På vår öppna scen bjuder skådespelerskan Alexandra Häggman på sin poesi och dessutom medverkar Akademiska Damkören Lyran i söndagens slutkonsert Miten minusta tuli minä, tillsammans med bl.a. Maija Vilkkumaa och Jonna Tervomaa.

Under festivalen kan man också delta i speed mentoring, gå runt på WOW torget där över 30 olika organisationer håller till, t.ex. olika politiska partier, medborgarorganisationer, kreativa aktör och många till. Alla finns där för festival publiken och skapar en unik atmosfär i hjärtat av festivalen.

Ackreditering för media

www.lyyti.in/MediaWOWFinland2017

Mer information

Kommunikatör Jaani Haapasalo, 040 5021895, jaani.haapasalo@tampere-talo.fi, wowfinland@tampere-talo.fi 

www.wowfinland.fi 
Hela programmet www.wowfinland.fi/ohjelma   
Pressbilder wwww.wowfinland.fi/fi/medialle/

Kontaktuppgifter

Tammerforshuset: direktör Paulina Ahokas, 040 5511 551, paulina.ahokas@tampere-talo.fi

Think tank Hattu: direktör Rosa Meriläinen, 050 432 6679, rosa.merilainen@kolumbus.fi

The Finnish Institute in London, direktör Pauliina Ståhlberg, +44 7711 008792, pauliina.stahlberg@fininst.uk

#WOWFIN

WOW London

WOW Global

Taiteen edistämiskeskus ja esittävien taiteiden toimikunta tukevat sirkustapahtumia ja sirkusteosten tuottamista 68 000 eurolla.

Sirkustaiteen kohdeapurahoja jaettiin 48 000 euroa, kuten edellisenä vuonna. Apurahasummat ovat aikaisempaa suurempia. Apurahan sai 12 taiteilijaa tai työryhmää.

Valtaosa apurahoista jaettiin nykysirkusesitysten valmistamiseen, mutta tukea sai myös muutama poikkitaiteellinen hanke, kuten sirkusta, parkouria ja tanssia yhdistävä teos.

Taike tukee neljää sirkusalan yhteisöä yhteensä 20 000 eurolla. Avustussummalla tuotetaan esityksiä ja järjestetään sirkustapahtuma.

Kohdeapurahaa haki 58 sirkustaiteilijaa tai työryhmää. Yhteisöhakijoita oli 13.

Esittävien taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää näyttämötaiteen, performanssi- ja esitystaitteen, sirkustaiteen sekä tanssitaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Mari Karikoski, erityisasiantuntija, mari.karikoski@taike.fi, p. 0295 330 706

Erityisavustukset, yhteensä 20 000 €

Maracat Caravan Oy, Espoo, 5 000 €
koko perheen sirkusfestivaalin tuotantoon

Nuua ry, Helsinki, 5 000 €
sirkusesitysten tuotantokuluihin

Sirkus Supiainen ry, Orivesi, 7 000 €
sirkusesitysten tuotantokuluihin

Sirkusyhdistys Unioni ry, Turku, 3 000 €
sirkustuotantoihin

Kohdeapurahat, yhteensä 48 000 €

Hämäläinen Onni, Helsinki, 4 000 €
Placebo called home sooloteoksen toiseen vaiheeseen

Jägerhorn Robert, Helsinki, 4 000 €
taikuutta sisältävän näyttämöteoksen valmistelutyöhön

Kaarninen Valpuri, Tampere, 3 000 €
työryhmälle Circenses -katusirkusesityksen toteuttamiseen

Kamppila Sade, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle Circus I love you -projektin toteuttamiseen

Lesonen Petra, Tampere, 3 000 €
nykysirkusteoksen toteuttamiseen

Lähdesmäki Antti, Jyväskylä, 4 000 €
työryhmälle sirkusta, parkouria ja tanssia yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Palmu Ainu-Eliina, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle Valomatka-teoksen toteuttamiseen

Pehkonen Inka, Espoo, 6 000 €
työryhmälle Mosh Split kiertueen kuluihin

Pussinen Kerttu, Tampere, 4 000 €
taiteelliseen työskentelyyn ja sirkusesityksen luomiseen

Sartori Do Vale Luis, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Portmanteau-nykysirkusteoksen toteuttamiseen

Terävä Hanna, Helsinki, 4 000 €
työryhmälle Origo-teoksen toteuttamiseen

Vuorinen Olli, Lyon, 5 000 €
Vaarna-teoksen toteuttamiseen

Tulevana viikonloppuna moottoripyörien jääratakausi huipentuu Vieremän tuplaviikonloppuun, enduron kauden toinen osakilpailu ajetaan Jämsässä ja autosuunnistuksen SM-pisteistä mitellään Lapualla. Suomalaisten edesottamuksia saadaan jännittää jääspeedwayn ja motocrossin MM-kisoissa.

Mikko Koskinen ja Kari Vehniäinen. Kuva: Nita Korhonen

MOOTTORIPYÖRIEN SM-JÄÄRATAKAUSI HUIPENTUU VIEREMÄN TUPLAKISOIHIN

Moottoripyörien SM-jääratakausi on edennyt puoliväliin. Ennen Konnevedellä ensi viikolla ajettavaa finaalia vuorossa on viikonlopun tuplakilpailu, kun Vieremä isännöi lauantain taistoa Palosenjärven jäällä ja sunnuntain koitosta Vuorisenjärven jäällä.

Edelliset kolme osakilpailua ovat osoittaneet, että taso kaikissa luokissa on erittäin kova ja yleisö onkin päässyt nauttimaan huikeista jäätaisteluista. JR Lites -luokan SM-kullassa vahvimmin on kiinni Helsinki Racing Clubin Niklas Ajo. JR Open -luokkaa johtaa Konneveden Moottorikerhon Kari Vehniäinen, joka pitää kärkipaikkaa myös veteraanien Suomen Cupissa.

Lähtöluettelo

Livetulospalvelu

Luokat
SM: JR Open A, JR Lites A
Suomen Cup: Veteraanit
Kans: JR Open B, JR Lites B  

La-su 04.-05.03. Jäärata, SM, Suomen Cup, Kansallinen, JR Open A+B, JR Lites A+B, Vet, Vieremä
Iisalmi-Oulu-tieltä Vieremällä opastus

Kuva: Juhani Valkonen

LAKIAN AJOT AUTOSUUNNISTUKSEN SM-OSAKILPAILU AJETAAN LAPUALLA

Lapuan Urheiluautoilijat ry järjestää tulevana lauantaina autosuunnistuksen Lakian Ajot SM-osakilpailuun.

Luokat:
SM (M- ja A-luokat, osanotto-oikeus C- ja B-luokkalaisilla)
Kansallisena B
Kansallisena C

La 04.03. Autosuunnistus, Lakian Ajot AS SM, Lapua
Kilpailutoimisto: Ruhantie 53 62190 Ruha

Enduron SM-avauksen nopein oli Antti Hellsten. Kuva: Riihimäen kilpailun Tiedotus

ENDURON SM-SARJA JATKUU JÄMSÄSSÄ

Kauden toinen enduron SM-sarjan osakilpailu ajetaan Jämsässä Haaralankankaan motocrossradan läheisyydessä osoitteessa Haaralantie 135. Kilpailu starttaa lauantaina klo 8:00 C-luokalla. SM-luokan kuskit lähtevät matkaan klo 13:20 alkaen.

Viime viikonloppuna Riihimäeltä startanneen SM-kauden avauksen yleiskilpailun vei nimiinsä Vantaan Moottorikerhon Antti Hellsten, joka voitti myös A2-luokan, yleiskilpailun toiseksi sijoittui Riihimäen Moottoripyöräkerho Kahvakopla ry Aleksi Jukola ja pronssia nappasi enduron hallitseva maailmanmestari Tuusulan Moottorikerhon Eero Remes, joka vei myös A1-luokan voiton. Koko kolmikko nähdään viivalla nyt myös Jämsässä, jossa kotiyleisön huomio keskittyy etenkin Jämsän Seudun Moottorikerhon Roni Kytöseen, joka kisaa A2-luokassa sekä A1-luokan koviin nimiin Mika Barnesiin, Eemil Pohjolaan sekä Matias Savoon. Yhteensä kilpailuun on ilmoittautunut 172 kuljettajaa.

Lähtöluettelo
Livetulokset

Luokat
SM: A1/2/3, B1/2/3
Kans: C1/2/3 

La 04.03. Enduro SM, Jämsä
Haaralankankaan motocrossrata, Haaralantie 135, 42100 Jämsä

Kuva: Tarja Lipsanen

CROSSKARTIT TAISTELEVAT MÄNTYHARJULLA

Mäntyharjun Moottorikerho ja Mikkelin Urheiluautoilijat järjestävät yhteistyössä Crosskart-osakilpailun, lauantaina 4.3. alkaen klo 11. Kilpailupaikkana toimii Mäntyharjun Moottoriurheilukeskus.

Katsojille on vapaa pääsy, parkkimaksu/auto 5€.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/mantyharjun-ruotimolla-ajetaan-crosskart-osakilpailu-tulevana-lauantaina

La 04.03. Crosskart, Mäntyharjun Sprint, K, NEAFP
Ruotimon Moottoriurheilukeskus, Mynttiläntie 190, 52700 Mäntyharju

Lappeenrantalainen Matti Rinne ajoi Savonlinnan Historic Rally Trophy -kilpailussa vasta ensimmäisen rallinsa. Vauhti riitti kuitenkin luokkavoittoon asti. Kuva: Antero Sirviö

HISTORIC RALLY TROPHY JATKUU PORVOON AUTOPALVELU HANKIRALLISSA

Porvoon ympäristössä ajettava Porvoon Autopalvelu Hankiralli on näyttämönä, kun Historic Rally Trophyn kolmas osakilpailu ajetaan lauantaina. Kaiken kaikkiaan 199 osanottajan joukossa 81 autokuntaa on historic-luokkaa ja tasanopeuskilpaa ajavia kuljettajia on 17, eli yhteensä rallissa nähdään 98 historic-autoa, mikä on tämän talven ennätys.

Porvoon Autopalvelu Hankirallissa ajetaan seitsemän erikoiskoetta, joiden yhteispituus on noin 60 km. Tasanopeusluokka starttaa noin klo 10.00 ja historicien ensimmäinen kuljettaja klo 11.01 Taidetehtaan edustalta osoitteessa Läntinen Aleksanterinkatu 1. Maaliin kilpailukeskukseen historic-kuljettajia odotetaan noin klo 17.00.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/historic-rally-trophyn-jatkuu-porvoon-autopalvelu-hankirallissa-viikonloppuna

La 04.03. Porvoon Autopalvelu Hankiralli, Porvoo, HRT
Kilpailukeskus: Porvoon Ammattiopisto, Perämiehentie 6, Porvoo

Timo Myöhänen taituroi menemään viime vuoden Mylly Trial -tapahtumassa. Kuva: Marko Vihriä

TRIAL-PYÖRÄT VALTAAVAT KAUPPAKESKUS MYLLYN RAISIOSSA

Moottoripyörät saapuvat jälleen Varsinais-Suomen suurimpaan kauppakeskukseen, Kauppakeskus Myllyyn Raisioon, kun tulevana viikonloppuna järjestetään Kauppakeskus Mylly Trial & Moottoripyöränäyttely. Tapahtumassa on luvassa huikeita trial-ajonäytöksiä sekä laaja kattaus moottoripyöräalan uutuuksia.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/moottoripyorat-valtaavat-jalleen-kauppakeskus-myllyn

La-su 04.-05.03. Mylly Trial –ajonäytös
Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 1, 21280 Raisio

MM-KILPAILUT

Viime viikonloppuna SM-pronssia saavuttanut Timo “Tiri” Kankkunen edustaa Suomea tulevana viikonloppuna MM-osakilpailussa. Kuva: Timo Eronen

TIMO KANKKUNEN JÄÄSPEEDWAYN MM-OSAKILPAILUUN SUOMEN EDUSTAJANA

Pohjois-Karjalan Moottorikerhon Timo “Tiri” Kankkunen osallistuu Berliinissä tulevana viikonloppuna ajettavaan jääspeedwayn MM-sarjan osakilpailuun. Hyvä suoritus alkuvuoden jääspeedwayn MM-sarjan karsintakilpailussa Ruotsin Strömsundissa tuotti tänä vuonna 60 vuotta täyttävälle Kankkuselle varamiespaikan MM-sarjaan. Toisen kuljettajan loukkaantumisten myötä paikka aukesi nyt suomalaiselle tulevan viikonlopun Berliinin osakilpailuun. Viime viikonloppuna saavutettu SM-pronssi kertoo Kankkusen vauhdista ja kovasta tasosta.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/timo-kankkunen-jaaspeedwayn-mm-osakilpailuun-suomen-edustajana

04.03. Jääspeedway MM Final 4 Berliini, Saksa

Max Nagl ja Antti Pyrhönen, Rockstar Energy Husqvarna Factory Racing MXGP Team. Kuva: Bavo Swijgers

MOTOCROSSIN MM-SARJA MATKAA INDONESIAAN

Motocrossin MM-sarja matkaa kauden avauksesta Qatarista Indonesiaan. Kimi Räikkösen omistama ja Antti Pyrhösen pyörittämä Rockstar Energy Husqvarna Factory Racing aloitti kauden varsin mukavasti ja tähyääkin nyt kolmen kuljettajansa voimin MXGP-luokan podiumille. Gautier Paulin avasi MM-kauden kokonaistulosten kuudennella sijalla, Britti Max Anstie sijoittui yhteistuloksissa kymmenenneksi ja viime vuoden MM-pronssimitalisti Saksan Max Nagl oli 12:s.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/raikkosen-ja-pyrhosen-tiimille-vahva-aloitus-motocrossin-mm-kauteen

Pistetilanne ja tulosseuranta: www.mxgp.com

05.03. Motocross, MM, MXGP, MX2, WMX, Pangkal Pinang, Indonesia

KANSALLISET KILPAILUT

04.03. Ouneva Group Pienoisralli, Kontiolahti

Suomalainen metsäkanalintuystävällinen metsänhoito saa kansainvälistä huomiota, kun aihetta esitellään tänään maailman villieläinpäivänä julkaistavassa UNASYLVA –julkaisussa.

Merkittävä osa Suomen pinta-alasta on talousmetsää. Niinpä metsäkanalintujen, metson, teeren, pyyn ja riekon, kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka metsiä hoidetaan.

Erilaisia kustannustehokkaita tapoja ottaa metsäkanalintujen elinympäristövaatimukset huomioon metsätaloudessa on kehitetty jo vuosikymmeniä. Hyväksi havaitut menetelmät, kuten riistatiheikköjen jättäminen ja alikasvoksen liiallisen raivauksen välttäminen ovat vakiintumassa toimintatavoiksi sekä valtion että yksityisten omistamilla mailla.

Suomessa metsäkanalintukannat taantuivat huomattavasti alkaen 1960-luvulta vuosituhannen taitteeseen saakka. Keskeisenä syynä pidetään metsätalouden laajamittaisia vaikutuksia lajien elinympäristöihin.

Nykyään metsolla, teerellä ja pyyllä menee jo hieman paremmin. 2000-luvulla niiden kannoissa on havaittu elpymistä. Elpymistä edesauttaa se, että metsäkanalintujen tarpeet on opittu tuntemaan, ja ne huomioidaan yhä useammin metsänhoitotöiden toteutuksessa.

Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen metsäkanalintuasiantuntijat kirjoittivat aiheesta artikkelin YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n julkaisusarjaan UNASYLVA. Riistapainotteinen artikkelikokoelma julkaistiin tänään 3.3. maailman villieläinpäivänä.

Englanninkielinen artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.fao.org/3/a-i6855e.pdf

YK:n maailman villieläinten päivää (World Wildlife Day) vietetään vuosittain kolmas maaliskuuta. Sen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta maailman eläinten ja kasvilajien tilasta.

Lisätietoa:

Ahti Putaala, ylitarkastaja, Metsähallituksen Eräpalvelut, 040 827 2574, ahti.putaala@metsa.fi

Mirja Rantala, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus, puh. 029 431 2125, mirja.rantala@riista.fi

www.metsa.fi

www.riista.fi

http://wildlifeday.org/about

Tervetuloa PAMiin toimittajien aamiaistilaisuuteen tiistaina 7.3. klo 9.00 – 10.00. Paikkana liiton keskustoimisto Siltasaarenkatu 18 A, 8. krs. (Ympyrätalo).  

Tilaisuudessa julkaistaan VTM Niina Tannerin selvitys palkkatyököyhyyden taloudellisista kustannuksista veronmaksajille. Tanner selvitti paljonko pienipalkkaisille työntekijöille maksetaan erilaisia sosiaalitukia, jotta toimeentulo olisi mahdollista.  

Lisäksi tilaisuudessa esitellään:

Kaupan aukiolojen vapauttamisen vaikutuksia työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen
- sosiaalipoliittinen asiantuntija Egëzona Kllokoqi

Työaikalainsäädännön uudistuksesta palvelualojen pätkätyöntekijöiden näkökulmasta
- lakimies Karoliina Huovila  

Ilmoittautumiset viimeistään 6.3. Jani Ryhäselle, puh. 043 826 7959 tai jani.ryhanen@pam.fi.

Taiteen edistämiskeskus tukee tanssiteoksia, tanssitapahtumia ja muita hankkeita 98 000 eurolla. Esittävien taiteiden toimikunta jakoi tanssitaiteilijoille kohdeapurahoja yhteensä 231 000 euroa.

Kohdeapurahoja jaettiin tanssiteosten valmistamiseen. Useimmat apurahan saajista ovat työryhmiä. Suurimman summan, 10 000 euroa, sai kolme työryhmää: helsinkiläiset Ismo-Pekka Heikinheimo ja Maija Hirvanen sekä kuopiolainen Sannamaria Kuula työryhmineen. Hakemuksia saapui 112, ja apurahan sai 40 tanssitaiteilijaa tai työryhmää.

Taike jakoi 98 000 euroa tanssialan yhteisöille tanssiteoksiin ja tanssitapahtumiin sekä erilaisiin monitaiteellisiin hankkeisiin. Taideosuuskunta Soiva Liikuttamo yhdistää taidetta ja teknologiaa. Avustuksen sai 14 yhteisöä. Hakijoita oli 44. Määrä kasvoi edellisvuodesta.

Esittävien taiteiden toimikunta on yksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) asiantuntijaelimistä. Se päättää näyttämötaiteen, performanssi- ja esitystaitteen, sirkustaiteen sekä tanssitaiteen apurahoista. Taike kuulee toimikuntaa yhteisöavustusten osalta.

Lisätietoja: Mari Karikoski, erityisasiantuntija, mari.karikoski@taike.fi, p. 0295 330 706

Erityisavustukset, yhteensä 98 000 euroa

Arts Management Helsinki Oy, Helsinki, 5 000 €
Nordic Circle of Artistic Management -hankkeen kuluihin

DaCi Finland - Tanssin Varhaiskasvattajat ry, Kuopio, 10 000 €
Tanssin kieli - yhteinen kieli -tapahtuman järjestämiseen

Kaakon Tanssi ry, Kotka, 4 600 €
Dancefest Kotka 2017 -nykytanssitapahtuman toteuttamiseen

Kiltit ihmiset ry, Helsinki, 10 000 €
Kylli-koira ja olemisen sietämätön keveys -produktion kuluihin

Kuopion Setlementti Puijola ry, Kuopio, 4 000 €
Tanssitaiteilijan työllistämiseen Tyttöjen Talolle ja kehollisten työpajojen toteuttamiseen

M.A.D. Tanssimaisterit ry, Helsinki, 10 000 €
Loikka Kontaktin tanssielokuvan mentorointihankkeen kuluihin

Siepakat ry, Rovaniemi, 5 000 €
Siepakoiden 40-vuotisjuhlakonsertin ja Tanssitähtöset-juhlateoksen kuluihin

Street Art Dance Essentials - SADE ry, Helsinki, 2 400 €
SADE-festivaalin kuluihin

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry, Helsinki, 5 000 €
80-vuotisjuhlavuoden Historian liike -projektin kuluihin

Taideosuuskunta Soiva Liikuttamo, Helsinki, 10 000 €
Soiva Liike monitaiteellisen teknologiaa ja taidetta yhdistävän projektin kuluihin

Tanssille ry, Helsinki, 5 000 €
Tanssin ammattilaisten treenituntien kuluihin

Täysillä ry, Helsinki, 10 000 €
Tanssiteoksen valmistamiseen ja esittämiseen

VAPAAkollektiivi ry, Tampere, 10 000 €
Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen

Yhteisö tanssii ry, Helsinki, 7 000 €
Esteettömän yhteisötanssifestivaalin järjestämiseen

Kohdeapurahat, yhteensä 230 000 euroa

Ahola Auri, Inari, 5 000 €
työryhmälle tanssia ja viittomakieltä yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Aittomäki Akseli, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle taiteelliseen taustatyöhön sekä esityksen toteuttamiseen

Aladin Maiju, Kuopio, 4 000 €
työryhmälle taiteelliseen työskentelyyn Kallion kirjastossa

Aldana Gabriela, Vihti, 6 000 €
työryhmälle Sielunpalautus -tanssiteoksen toteuttamiseen

Bukareva Diina, Tampere, 2 500 €
kahden soolon tuotantokustannuksiin

Court Titta, Tornio, 4 500 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Hauta-aho Elina, Helsinki, 7 000 €
työryhmälle Newsflash -tanssiteoksen toteuttamiseen

Heikinheimo Ismo-Pekka, Helsinki, 10 000 €
työryhmälle tanssiteoksen tuottamiseen

Hirvanen Maija, Helsinki, 10 000 €
työryhmälle Art & Love -esityksen kuluihin

Häkkinen Anna, Helsinki, 4 600 €
työryhmälle tanssiteoksen Lucinda koreografian valmistamiseen ja musiikin säveltämiseen

Ikonen Maija, Tampere, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen O toteuttamiseen

Kallio Kati, Vantaa, 5 000 €
työryhmälle Flowta etsimässä -tanssielokuvasarjan 3-6 osan toteuttamiseen

Keskikallio Heli, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Korosuo Kati, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kortelainen Mari, Outokumpu, 4 000 €
työryhmälle Attention deficit trait -soolotanssiteoksen toteuttamiseen

Koulu Kaisa, Turku, 4 000 €
työryhmälle lapsille suunnatun tanssiteoksen toteuttamiseen

Kourkia Leila Marja, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kuula Sannamaria, Kuopio, 10 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Kyytinen Teemu, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Lehtovaara Veli, Brysseli, 8 000 €
työryhmälle Peltotiekeskustelu -tanssiteoksen toteuttamiseen

Leivo Mervi, Kirkkonummi, 6 000 €
työryhmälle Luontoon -tanssiteoksen toteuttamiseen

Liikola Katri, Helsinki, 3 400 €
työryhmälle Tanssitaidetta Päijät-Hämeen hoitolaitoksiin -hankkeen toteuttamiseen

Lindy Pia, Helsinki, 8 000 €
työryhmälle Lähiöballadeja-esitysprojektin toteuttamiseen

Loimaala Karoliina, Helsinki, 3 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Martikainen Linda, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Hunnut / elävä maalaus -galleriaesityksen toteuttamiseen

Mustonen Anna, Helsinki, 7 000 €
työryhmälle uutta tanssia ja barokkimusiikkia yhdistävän teoksen toteuttamiseen

Mustonen Maija, Helsinki, 6 000 €
Puutarha -tanssiteoksen toteuttamiseen

Mäkinen Mirva, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle The Other -tanssiteoksen toteuttamiseen

Nevanlinna Vera, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen å ä ö toteuttamiseen

Nurmio Maija, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Oh, Forest tanssiteoksen toteuttamiseen

Pakalén Sonja, Kajaani, 6 000 €
työryhmälle Pyhäjärveläiset-teoksen toteuttamiseen

Raatikainen Kati, Helsinki, 5 000 €
tanssiteoksen toteuttamiseen

Rajakangas Janina, Helsinki, 6 000 €
työryhmälle Teini -nykytanssiteoksen toteuttamiseen

Raumanni Maija, Turku, 5 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Råman Tanja, Oulu, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Talonen Virva, Porvoo, 6 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Thitz Riikka, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle esitysteoksen toteuttamiseen

Tiitta Masi, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Consolation- tanssiteoksen toteuttamiseen

Torkkel Anna, Turku, 5 000 €
työryhmälle tanssiteoksen toteuttamiseen

Viitamäki Nina, Helsinki, 5 000 €
työryhmälle Duo bold Absurdium -tanssiteoksen kuluihin

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) aluevastuuraportti 2016 on julkaistu. Aluevastuuraportissa käsitellään ammattikorkeakoulun vuonna 2016 tekemää työtä tulevaisuuden, kilpailukyvyn, oppimisen, kansainvälistymisen, yhteiskunnan ja yhteisön näkökulmista. Ääneen pääsevät niin opiskelijat, henkilökunta kuin sidosryhmätkin. Raportti tuo esiin Oamkin sitoutumista alueeseen ja vastuun ottamista sen kehittymisestä.

Raportissa on muun muassa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Levon puheenvuoro.

– Yksi suurimpia päätöksiä ammattikorkeakoulun perustamisen jälkeen tehtiin vuonna 2016. Aiemmin usealla eri kampuksella tapahtuva toiminta päätettiin keskittää Oulussa kahdelle kampukselle, Kontinkankaalle ja Linnanmaalle. Muutto Linnanmaalle Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattaviin tiloihin antaa loistavan mahdollisuuden kehittää Oamkista Suomen edistyksellisin ammattikorkeakoulu, Timo Levo kirjoittaa puheenvuorossaan.

Rehtori Jouko Paaso pohtii raportin artikkelissa Oamkin suosiota kolmesta näkökulmasta, joista yksi on koulutustarjonnan rakentaminen palvelemaan paikallisia tarpeita.

– Paras puolestapuhujamme on alueen työ- ja elinkeinoelämä. Saamme sieltä vahvan tuen sille, että koulutuksiamme tarvitaan alueen kehittymiseen ja kehittämiseen, Jouko Paaso kertoo.

Raportissa on lisäksi videoita, joilla Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun kauppakamarin edustajat kertovat Oamkin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja ammattikorkeakoulun merkityksestä alueelle.

Vuosittain julkaistavaan aluevastuuraporttiin voi tutustua osoitteessa oamk.fi/aluevastuuraportti.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja, rehtori Jouko Paaso, 044 556 8200, jouko.paaso@oamk.fi

viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, 050 569 3565, anne-maria.haapala@oamk.fi

A-lehdet Oy on käynnistänyt tutkimushankkeen 360-asteisen videon käytöstä journalistisen ja kaupallisen sisällön hyödyntämisessä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, minkälaista lisäarvoa nopeasti yleistyvät 360-videot tuovat eri yleisöille.

360-asteiset videot ovat yleistyneet nopeasti niin journalistisessa kuin kaupallisessa sisällössä. Ne tarjoavat uudenlaisia tapoja visualisoida tiloja, paikkoja ja tapahtumia, sekä kertoa tarinoita siten, että katsoja tuntee olevansa tapahtumissa mukana. Tutkimus 360-videoiden hyödyntämisestä tehdään yhteistyössä Stanfordin yliopiston tutkijan Tanja Aitamurron kanssa.

 "360-videoiden uskotaan tarjoavan syvempiä eläytymis- ja oppimiskokemuksia katsojille. Media-alan ammattilaiset ja viestinnän tutkimuskenttä kaipaavat nopeasti lisää tietoa aiheesta", FT Tanja Aitamurto arvioi. Aitamurto toimii tutkijana Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.

A-lehdet tutkii ja kokeilee laajasti uudenlaisia digitaalisia tarinankerronnan muotoja painetun sisällön rinnalla. ”Haluamme ymmärtää, minkälaisissa käyttötilanteissa ihmiset kokevat 360-sisällön tuovan aitoa lisäarvoa, jotta voimme jatkossakin tarjota vaikuttavinta sisältöä yleisöillemme”, A-lehtien designjohtaja Tuomas Jääskeläinen sanoo. A-lehdet on julkaissut vuoden alusta useamman mediabrändin tuottamia 360-videoita.

360-asteiset videot toimivat tällä hetkellä parhaiten Chrome-selaimella ja puhelimen Youtube- ja Facebook-applikaatioissa. Katsoja voi itse vaihtaa 360-asteisessa videossa katsoja kameran näkökulmaa vierittämällä kuvaa tai liikuttamalla puhelinta sivusuunnassa.

Tässä esimerkkinä 360-video Lahdesta - uskaltaisitko sinä hypätä Lahden MM 2017 -mäkihyppytornista? http://bit.ly/2lB24x2

Kurkista Ville Haapasalon piilopirttiin: http://bit.ly/2m1tFLj

Lisätiedot:

A-lehdet Oy, designjohtaja Tuomas Jääskeläinen, 050 414 4340

A-lehdet Oy, tutkimusjohtaja Tuuli Toivainen, 050 414 4556

A-lehdet-konserni on suomalainen mediatalo, johon kuuluvat emoyhtiö A-lehdet Oy ja sen tytäryhtiö Finnish Design Shop Oy. Lisäksi A-lehdet Oy omistaa puolet Oma Terveys Oy:stä. Konsernin liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 450.

Rakennusteollisuus RT on yhdessä infra-alan yritysten kanssa ideoinut uuden muuntokoulutusmallin. Se tarjoaa työttömille insinööreille mahdollisuuden uudelleenkouluttautua infra-alalle. Koulutukseen voivat osallistua myös muun teknisen tai kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneet työttömät.

”Suomessa on valtavasti työttömiä korkeakoulutettuja, joiden osaamista haluamme hyödyntää. Tämä muuntokoulutus vastaa suoraan infra-alan yritysten tarpeisiin”, sanoo RT:n rakennusalan koulutus- ja työvoima-asioiden edunvalvonnasta vastaava asiamies Lauri Pakkanen.

Maaliskuussa alkavan työvoimakoulutuksen sisältö on suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutuksessa suoritetaan valittuja osia infra-alan rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta. Kevään lähiopetusjaksolla teoriaopintoina suoritetaan osia infrarakennusalan ammattikorkeakoulututkinnosta, sen jälkeen osaamista syvennetään noin kuuden kuukauden palkallisessa harjoittelussa.

 Koulutus antaa riittävät valmiudet toimia infrarakentamisen työnjohtotehtävissä, ei kuitenkaan vastaavana työnjohtajana.  Koulutuksen toteuttaa Metropolia-ammattikorkeakoulu Helsingissä. Vastaavaa muuntokoulutusta on suunnitteilla myös talonrakennusalalle.

Harjoittelupaikkoja opiskelijoille tarjoavat Lemminkäinen Infra Oy, NCC Infrastructure, NCC Industry, Skanska Infra Oy, Skanska Asfaltti Oy, SRV Rakennus Oy ja YIT Rakennus Oy.

Lisätietoja:

Asiamies Lauri Pakkanen
Rakennusteollisuus RT ry
050 522 7797 / lauri.pakkanen@rakennusteollisuus.fi

Metsähallitus lisää toimintansa paikallisuutta ja näkyvyyttä maakunnissa. ”Pyrimme olemaan aikaisempaa tiiviimmin läsnä alueilla sekä kuuntelemaan alueen asukkaita ja sidosryhmiä yhä enemmän", sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

Osana konsernin uutta työjärjestystä Metsähallitukseen perustetaan alueelliset johtoryhmät alueellisten asioiden valmistelu- ja yhteistyöelimiksi.

”Meiltä on ajoittain kaivattu selkeämpää organisaatiota ja paikallisia kasvoja. Toiveena on esitetty, että Metsähallitus edustaisi valtion maita ja vesiä aina yhdellä äänellä. Uskon tämän uudistuksen olevan reipas askel siihen suuntaan.”

”Alueellisten johtoryhmien tehtävänä on erityisesti Metsähallituksen yhtenäisen kannan muodostaminen alueellisissa kysymyksissä. Samalla näin varmistetaan paikallinen näkökulma, kun konserni ottaa kantaa koko Metsähallituksen osalta.”

Hyttisen mukaan uudistuksella parannetaan myös tulosyksiköiden välistä yhteydenpitoa ja edistetään Metsähallituksen toimintaa yhtenä kokonaisuutena. Metsähallituksen tulosyksiköitä ovat Metsätalous, Luontopalvelut, Eräpalvelut ja Kiinteistökehitys.

Alueellisten johtoryhmien jäseninä toimivat pääjohtajan nimeämät, Metsähallituksen eri tulosyksiköitä edustavat henkilöt. Johtoryhmiä on kolmella alueella eli Lapissa, Pohjanmaa-Kainuussa ja Etelä-Suomessa. Johtoryhmien puheenjohtajuus kiertää tulosyksiköiden kesken.

Valtion maiden kannalta keskeisissä maakunnissa Metsähallituksella on lisäksi kolme alueellista neuvottelukuntaa, jotka koostuvat keskeisten sidosryhmien edustajista. Niiden tehtävänä on edistää Metsähallituksen ja alueen toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä olla apuna valtion alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. Erityisinä painopisteinä on paikallisen väestön aseman huomioon ottaminen ja toimintojen yhteensovittaminen.

Pohjois-Karjalan neuvottelukunta piti tänään ensimmäisen kokouksen nykymuodossaan. Puheenjohtaja Jarkko Määttänen pitää neuvottelukunnan tehtävää tärkeänä. ”Neuvottelukunnan kautta Metsähallitus tulee lähemmäs paikallisia asukkaita ja sidosryhmiä. Tämä on motivoiva ja myös sitouttava toimintamalli”, Lieksan kaupunginjohtajana toimiva Määttänen katsoo.

Määttänen uskoo Metsähallituksen näkyvyyden paranevan uuden johtamismallin kautta. Samalla se selkeyttää toimintaa myös sidosryhmien kannalta.

Pohjois-Karjalan lisäksi alueelliset neuvottelukunnat toimivat Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Lapin neuvottelukunnan puheenjohtajana on Tunturilapin kehitys ry:n toimitusjohtaja Markku Mäkitalo Kittilästä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun neuvottelukunnan puheenjohtaja on Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä.
 
Lisätietoja:

Pääjohtaja Pentti Hyttinen, p. 040 546 5227
Viestintäjohtaja Juha Mäkinen, p. 040 570 9307

Elisan järjestämä lapsille tarkoitettu digikoulu järjestetään ensi viikolla Kirkkonummella ja Espoossa. Kaikkiaan digikouluja järjestetään kevään aikana 13 eri paikkakunnalla.

Elisa jatkaa syksyllä 2014 aloittamaansa digikoulutoimintaa. Ensi viikolla Elisa tuo digikoulun Uudellemaalle: Kirkkonummelle ja Espooseen. Espoossa vieraillaan myös myöhemmin keväällä, toukokuussa.

Digikouluissa 10–12 -vuotiaat lapset oppivat ohjelmoinnin perusteita sekä tutustuvat esineiden internetiin ja digitalisaatioon.

– Digikoulut aloitettiin vuonna 2014 sillä ajatuksella, että halusimme valmistaa oppilaita ja opettajia koodaamisen tulemiseen kouluihin. Digikoulukonseptimme on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi jakaa ajankohtaista tietoa digitalisaatiosta koulumaailmaan, sanoo Elisan Uudenmaan aluejohtaja Sanna Sarpila.

– Haluamme auttaa kaikenikäisiä ymmärtämään paremmin digitalisoituvaa maailmaa ja toimimaan siellä. Esimerkiksi juuri ohjelmointia vaaditaan yhä useampien laitteiden toimintaan, ja siksi siitä on hyvä ymmärtää jotakin. Kaikista ei tarvitse tulla koodareita tai vaikkapa robotisaation asiantuntijoita, mutta jokaisen on hyvä ymmärtää asioiden toimintalogiikkaa verkottuvassa maailmassa.

Digikouluissa opettajina Elisan kokeneet työntekijät

– Elisan digikoulu on loistava esimerkki siitä, kuinka työnantaja voi osallistaa ja antaa konkreettisia mahdollisuuksia omalle henkilökunnalleen olla mukana toteuttamassa vastuullisuutta ja yrityskansalaisuutta. Meidän perusarvoihimme kuuluu vastuullisuus ja uusiutuminen. Idea Elisan digikouluihin syntyi alun perin henkilöstön aloitteesta. Elisalaisten digikouluopettajien into oppia uutta ja osallistua yhteiseen tekemiseen ovat mainio esimerkki elisalaisten arvojen jalkautumisesta käytäntöön, sanoo Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger.

– Digitalisaatio tuo monia positiivisia mahdollisuuksia yhteiskunnalle, mutta samalla se vaatii yhteisiä ponnisteluja varmistamaan, että jokaisella meillä on niitä taitoja ja osaamista, joita tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii. Elisan digikoulut ovat omalta osaltaan rakentamassa tätä osaamiskokonaisuutta.

Kevään ja kesän aikana Elisan digikouluja tullaan järjestämään myös Helsingin Elisa Kulmassa. Elisa Kulman digikouluihin osallistutaan yhdessä vanhemman kanssa, ja ilmoittautuminen avautuu digikoulun verkkosivulla www.elisa.fi/digikoulu.

Lisätietoja:

Elisa Oyj, Sanna Sarpila, Uudenmaan aluejohtaja, p. 050 506 1676, etunimi.sukunimi@elisa.fi

Viime vuonna yli 30 000 ihmistä liikuttanut Angry Birds Go Snow -tapahtumakiertue saapuu Joensuuhun 5.3. 

Suomen Ladun jäsenyhdistysten toteuttamien Angry Birds Go Snow -tapahtumien tavoitteena on innostaa ja liikuttaa lapsia sekä heidän perheitään iloisella ja monipuolisella tavalla. Tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.

Lakeuden Ladun ja Lakeuden Elämysliikunnan järjestämä tapahtuma toteutetaan Luontotalo Käpälikössä (os. Kyrkösvuorentie 26, 60220 Seinäjoki) klo 13-16. 

Tapahtumassa pääsee kokeilemaan uudenlaisia lumileikkejä ja -pelejä: ampumaan jättiritsalla possuja, kokeilemaan lumikenkiä ja erilaisia hiihtotemppuja sekä touhuamaan talvisessa tapahtumassa.

“Tärkein tavoite on punaiset posket lapsen hymyilevillä kasvoilla”, Juhani Lehto Suomen Ladusta kertoo. 

Angry Birds -teema on mukana tapahtuman ilmeessä ja toiminnoissa

Vihaiset linnut ilahduttavat talven aikana perheitä yhdeksällä paikkakunnalla.

www.suomenlatu.fi/angrybirdsgosnow

Lisätietoja:
Juhani Lehto, laji- ja tapahtumapäällikkö
044 722 6320
juhani.lehto@suomenlatu.fi

Suomalainen yhteiskunta digitalisoituu kiihtyvällä vauhdilla – tai ainakin sen pitäisi – mutta tapahtuuko kehitys vain miesten ehdoilla? Kuinka paljon paremmassa yhteiskunnassa eläisimme, jos naiset olisivat tasaveroisesti luomassa teknologiaratkaisuja, jotka koskettavat meitä kaikkia? Entä kuinka paljon kilpailuetua suomalaiset yritykset saisivat, kun ne voisivat hyödyntää myös naisten osaamista?

Sen sijaan, että jäisimme tätä murehtimaan, päätimme kokeilla! Teknologiateollisuus ry, kumppaninaan Ohjelmistoyrittäjät ry, toteuttaa jäsenyritystensä kanssa kolmiviikkoisen sprintin, jonka aikana yrityksistä koottu naisten huippuosaajatiimi rakentaa ratkaisun huolella valittuun suomalaisen yhteiskunnan kipukohtaan. Sprintti on yksi osa Teknologiateollisuus ry:n Maankoodauskurssien sarjaa – yritysten lahjaa 100-vuotiaalle Suomelle. Naistenpäivänä ponkaistaan käyntiin #diginaiset-kampanja polttavimpien haasteiden löytämiseksi sprinttiin

 Teknologiateollisuus ry, Ohjelmistoyrittäjät ry ja Women in Tech kutsuvat median

#diginaiset-kampanjan käynnistykseen ja tietoiskuun

Naistenpäivänä keskiviikkona 8. maaliskuuta klo 13.00 – 13.37                    

osoitteeseen Eteläranta 10, 11.krs ”Eira”

Tilaisuudessa yritysten edustajat ja poliitikot osoittavat, että on korkea aika heittää romukoppaan ajatus, että ala sopii vain maailmasta vieraantuneille supernörteille. Teknologian avulla ratkaistaan suuria yhteisiä ongelmia, jotka liittyvät mm. ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin. Naiset on saatava tähän mukaan!

Tilaisuudessa napakat puheenvuorot pitävät:

Pia Erkinheimo, enkelisijoittaja, Fingertip / Women in Tech -ohjausryhmän jäsen
Satu Hassi, kansanedustaja (vihr), tekniikan lisensiaatti
Kaisa Jussila, projektipäällikkö, Microsoft
Katri Kulmuni, kansanedustaja (kesk), Keskustan varapuheenjohtaja
Kaija Sellman, varatoimitusjohtaja, IBM Suomi
Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja (kok), feministiryhmän puheenjohtaja, ekonomi
Leena Viljo, toimialajohtaja, julkinen sektori ja terveydenhoito, Tieto

Mukana ovat myös:

Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmistoyrittäjät ry
Ville Peltola, toimialajohtaja, tietotekniikka ja sähkö, Teknologiateollisuus ry
Piia Simpanen, asiantuntija, kasvu ja uudistuminen, Women in Tech / Teknologiateollisuus ry

Lämpimästi tervetuloa!

Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry

Ilmoittautuminen: Viestintäasiantuntija Niina Into niina.into@teknologiateollisuus.fi, 0400 998892