Turun seudun joukkoliikenne Föli siirtyy talviaikatauluihin maanantaina 21.9. Liikenteen määrä pysyy samana kuin aiempina talvina, mutta muutamia harvennuksia tehdään 1.11. alkaen.

Talven aikataulukirjat ovat jaossa Fölin lataus- ja palvelupisteissä eli muun muassa kaikissa alueen Prismoissa ja R-kioskeissa.

Toivottu yhteys Jäkärlästä Yli-Maariaan aloittaa

Jäkärlän suunnan linjoille tehdään reittimuutoksia aikataulukauden vaihtuessa. Linjat 22, 22B, 22C, koululaislinja 78 sekä yölinja 82 siirretään kulkemaan Pyhän Marian tielle, jolloin Jäkärlästä on säännöllinen yhteys muun muassa monitoimitalo Ypsiloniin.

Linja 22 siirretään Paimalantieltä kulkemaan Yli-Maarian ja Moision kautta. Linja 22C ajaa Moision ja Lentoaseman liittymän välisen osuuden nopeampaa reittiä eli Tampereen valtatien kautta. Koululaislinja 78 kulkee jatkossa vain iltapäivisin ja palvelee Auvaismäentien suuntaan kulkevia oppilaita. Jäkärlässä asuvat pääsevät kulkemaan kouluun linjojen 22 ja 22C vuoroilla.

Kuhankuonon liikenne jatkuu marraskuun alkuun asti

Föli liikennöi kesäkausina Kuhankuonolle, Kurjenrahkan kansallispuistoon. Tänä vuonna liikenne jatkuu matkustajilta saatujen toiveiden perusteella ruskakauden yli eli 1.11. asti. Kuhankuonolle liikennöidään viikonloppuisin linjoilla 21 ja 23.

Säästösyistä karsintoja 1.11. alkaen

Kulunut koronavuosi on vaikuttanut Fölin lipputuloihin. Säästöjen saamiseksi liikennettä karsitaan 1.11. alkaen. Tällöin lakkautetaan liikenne työmatkalinjoilta 58, 80, 90, 91, 92 ja 93 sekä ruuhka-ajan linjoilta 7A ja 32A. Linjat jäävät tauolle alustavasti talviaikataulukauden ajaksi eli 25.4.2021 asti, mutta tilanteen salliessa Föli palauttaa linjat liikenteeseen jo aiemmin.

Lisätietoja:

suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa, lauri.jorasmaa@turku.fi, puh. 040 482 7235

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Kuopion yliopistollinen sairaala aloittavat yhteisen kampanjan käsihygienian parantamiseksi.

Kampanjan avulla juhlistetaan Maailman potilasturvallisuuden päivää. Potilasturvallisuuden päivää vietetään 17.9. ja se on Maailman terveysjärjestö WHO:n luoma tapahtuma, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta potilasturvallisuudesta.

Kampanjan painopisteenä on käsihuuhteen käytön tehostaminen potilaan hoitotilanteissa. Potilailla on oikeus vaatia terveydenhuollossa asianmukaista käsihygieniaa ja terveydenhuollon henkilöstö on velvollinen noudattamaan sitä. Terveydenhoidon ammattilaisen on käytettävä käsihuuhdetta aina esimerkiksi ennen potilaskontaktia sekä sen jälkeen.
Kampanjassa jaetaan yleistä tietoa käsihygieniasta potilaille ja henkilöstölle sekä pyritään parantamaan käsihygieniaan liittyvien vaaratapahtumien ilmoitusaktiivisuutta.

Kampanjan yhtenä tavoitteena on parantaa käsihygieniaan liittyvää ilmoitusaktiivisuutta HaiPro-vaaratilannejärjestelmässä ja sitä kautta parantaa entisestään henkilökunnan käsihygienian toteutumista. Ilmoituksia voivat tehdä niin henkilöstö, potilaat kuin omaisetkin.

HaiPro-vaaratilannejärjestelmään ilmoitetut haittatapahtumat käsitellään aina siinä yksikössä, jossa tilanne on tapahtunut. Ilmoitusaktiivisuuden lisäämisen tavoitteena on se, että ilmoitusten myötä käsihygienian ja käsihuuhteen käyttöön liittyvät haittatapahtumat tulevat yksikössä paremmin tietoon ja yksikön on puuttuva niihin.

Muista hieroa käsihuuhdetta vähintään 20-30 sekuntia.

Asianmukainen käsihygienia on tärkeä osa potilas- ja työturvallisuutta sekä hoidon laatua. Asianmukaisen käsihygienian avulla voidaan estää hoitoon liittyviä infektioita ja erilaisten mikrobien leviämistä.

Oikeaoppinen käsihuuhteen käyttö tarkoittaa sitä, että käsihuuhdetta hierotaan käsiin kauttaaltaan ja käsiä hierotaan yhteen vähintään 20-30 sekuntia, kunnes kädet ovat kuivat. Hyvään käsihygieniaan kuuluu käsihuuhteen käyttämisen lisäksi muun muassa oikeaoppinen käsienpesu ja työntekijöiden suojakäsineiden käyttö silloin, kun niitä tarvitaan.

Sekä PSSHP:ssä että Keski-Suomen keskussairaalassa seurataan käsihuuhteen oikeaoppista käyttöä hoito- ja tutkimussäätiön kehittämän Käsihygienian yhtenäiset käytännöt -toimintamallin mukaisesti.

Lisätietoja:
Ella Mauranen, osastonhoitaja/hygieniahoitaja, KYS
p. 0447176840, ella.mauranen@kuh.fi

Maire Matsinen, hygieniahoitaja, KSSHP
p. 014 269 1580, maire.matsinen@ksshp.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmensi lapsia koskevaa koronatestausohjetta 11.9. Rovaniemen kaupunki muuttaa lasten testaamisen ohjetta THL:n tarkennuksen mukaiseksi.

Ohjeen mukaan kouluikäinen lapsi tai nuori tulee viedä koronatestiin, jos hänellä on lieviäkin koronavirusinfektioon sopivia oireita. Käytännössä tällä tarkoitetaan lieviäkin flunssaoireita.

Alle kouluikäisen lapsen lieviä oireita voi seurata kotona pari päivää ilman testaamista. Lapsen oireet ovat lieviä, jos hän on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta.

Aikaisemmin THL suositteli, että myös lieväoireista kouluikäistä lasta voi tarkkailla kotona eikä koronavirustesti ole heti välttämätön, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustartunnalle tai kukaan perheestä ei ole ollut matkoilla.

Täsmennyksen taustalla on se, että kouluikäiset sairastavat vähemmän kuin pienemmät lapset, ja koronavirusinfektion todennäköisyys on heillä suurempi.

Lisätietoa asiasta löytyy THL:n sivuilta.

Lasten ja perheiden testauspiste Piekkarilla – testiajan voi varata verkossa

Rovaniemellä lasten ja perheiden näytteenotto palvelee Pienteollisuustalolla (Piekkari) osoitteessa Pohjolankatu 2B. Sisäänkäynti tapahtuu rautatieaseman puolelta.
Piekkarin testauspiste on avoinna ma–to 8-15.15 ja pe 8-13.45.

Testiaikoja voi varata sähköisen ajanvarauksen kautta.

Myös Pulkamontien testauspiste palvelee kuntalaisia. Jos kuntalainen ei saa varattua aikaa koronatestiin kaupungin sähköisen ajanvarauksen kautta tai terveysasemien puhelinpalvelun kautta, testissä voi käydä maksutta myös Terveystalolla (varaa aika Terveystalon verkkosivuilta) tai Mehiläisen drive in -testauspisteessä Sairaalakadulla. Kaupungin henkilökunta testataan Lappican toimesta ajanvarauksella osoitteessa Rovakatu 10 (käynti talon takaa Ukkoherrantien puolelta).

Lisätietoa testauksesta ja kaupungin koronaohjeista osoitteessa rovaniemi.fi/koronavirus.

Jos Koronavilkku ilmoittaa altistumisesta, ota yhteys terveysasemaan

Rovaniemen kaupunki on suositellut kuntalaisia lataamaan ja ottamaan käyttöön Koronavilkku-sovelluksen, jonka avulla käyttäjä saa tiedon mahdollisesta altistumisesta koronavirukselle.

Jos sovellus ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta, kuntalaisen tulee seuraavana arkena ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi altistumisen todennäköisyyden.

Mikäli altistuminen vaikuttaa todennäköiseltä, henkilö määrätään karanteeniin. Jos altistumista pidetään epätodennäköisenä, ei määrätä karanteenia, mutta suositellaan noudattamaan turvaväli- ja hygieniaohjeita, välttämään laajempia sosiaalisia kontakteja ja hakeutumaan heti näytteenottoon, jos ilmenee oireita.

Lisätietoa: Paula Reponen, hallintoylilääkäri, paula.reponen@rovaniemi.fi, p. 040-0607238

Junaliikenne on keskeytetty Seinäjoen ja Lapua välillä.

Ratatöissä kulkenut ratatyökone on pois kiskoilta Lapualla. Onnettomuudessa ei sattunut henkilövahinkoja.

Henkilöjunat korvataan linja-autoilla Seinäjoen ja Lapuan välillä.

Rata arvioidaan olevan junaliikenteen käytössä loppuillan aikana.  

Keusoten alueella on todettu menneellä viikolla joukkoaltistumisia koronavirukselle joukkueharrastuksissa. Altistumiset koronavirukselle ovat tapahtuneet Järvenpäässä Järvenpään jäähallilla ja Tuusulassa Hyrylän jäähallilla nuorten aikuisten jääkiekkojoukkueissa. Altistuneisiin, karanteeniin asetettuihin ja muihin joukkueiden jäseniin on oltu yhteydessä henkilökohtaisesti terveysviranomaisen toimesta. Järvenpään jäähallilla 7.9. klo 21-23 ja Hyrylän jäähallilla 4.9. aikana olleiden toivotaan seuraavan tarkemmin vointiaan ja hakeutuvan koronavirustestiin, jos ilmenee lieviäkin oireita.

Keusoten alueen asukkaat voivat tehdä koronavirusoirearvion ja varata ajan koronavirusnäytteenottoon osoitteessa www.koronabotti.fi. Koronavirustestiin Keusoten alueella pääsee myös Nettipalvelun kautta osoitteessa www.keusote.fi/nettipalvelu tai soittamalla Koronahoitopuhelimeen p. 019 226 0099.

Koronavirustartunnan oireita ovat esimerkiksi lämpöily, kuume, yskä, päänsärky, lihaskipu, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus, haju- tai makuaistin menetys, pahoinvointi, ripuli ja poikkeava väsymys. Vaikka oireet olisivat lieviä, tulee nuorten ja aikuisten hakeutua koronatestiin.

Joukkueharrastuksia pidetään yleensä ottaen riskialttiina ympäristönä koronaviruksen leviämisen suhteen. Muistutamme edelleen, ettei oireisena tule lähteä urheilemaan ja harrastuksiin. Tartuntojen leviämisen estämiseksi tulee noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa ja turvavälejä, ja jos turvavälien pitäminen ei onnistu, käyttää kasvomaskia.

Lisätiedot kuntayhtymän johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen, p. 040 182 5797

Tietoa koronaviruksesta:
• Ajankohtaista Keusoten alueen koronavirustartunnoista www.keski-uudenmaansote.fi/koronavirus
• Kansallinen koronavirusseuranta ja ohjeet kansalaisille, www.thl.fi
• Yleiset hengitystieinfektion kotihoito-ohjeet https://www.terveyskyla.fi/keuhkotalo/tietoa-keuhkosairauksista/hengitystieinfektiot/itsehoito
• Koronahoitopuhelin, p. 019 226 0099, 8 - 20

Fingrid on tehnyt investointipäätöksen Kangasalan ikääntyneen ja huonokuntoisen sähköaseman perusparannuksesta. Kangasalan sähköasema on tärkeä kantaverkon solmupiste: asemalta lähtee useita 400 kV ja 110 kV rengasyhteyksiä ja asema vastaa Tampereen kaupungin sähkönsyötöstä.

Kangasalan sähköasema on otettu käyttöön 1960-luvulla ja asemalla on käytössä alkuperäisiä rakenteita. 400 kV kytkinlaitos tullaan uusimaan laitevaihtoina. Hankkeen laajuus on kahdeksan johtolähtökenttää. 110 kV kytkinlaitos puolestaan uusitaan kaasueristeisenä kytkinlaitoksena ja tämän osuuden laajuutena on 12 johtolähtökenttää. Kangasalan nykyiset muuntajat jäävät sähköasemalle, mutta näitä siirretään lähemmäs kytkinlaitoksia. 

Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2024.

Lisätietoja:

Timo Kiiveri, johtaja, verkko-omaisuuden rakentaminen ja kunnossapito
puh. 040 543 3039

Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat laatineet suosituksen, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa lasten ja nuorten ohjaamista mielenterveyshäiriöiden kuntoutukseen. Suosituksessa kuvataan Kelan järjestämiä mielenterveyshäiriöiden kuntoutuspalveluita lapsille ja nuorille. Suositus on suunnattu lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden kuntoutusta suunnitteleville, toteuttaville ja siitä vastaaville tahoille.

Asiantuntijaryhmän tekemässä suosituksessa kuvataan lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutuksen työnjako terveydenhuollon ja Kelan välillä. Lisäksi suosituksessa esitellään, miten eri-ikäisten lasten ja nuorten toimintakykyä voi arvioida. Suosituksessa kuvataan kuntoutustavan valintaa ja korostetaan kuntoutumisen seurannan tärkeyttä.

– Menetelmien valinnassa on huomioitava hyvät kuntoutuskäytännöt ja se, millaista näyttöä menetelmien vaikuttavuudesta on esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa ja tutkimusjulkaisuissa, sanoo asiantuntijaryhmässä mukana ollut Tiina Suomela-Markkanen Kelasta.

Suosituksessa kuvataan Kelan järjestämiä mielenterveyshäiriöiden kuntoutuspalveluita lapsille ja nuorille sekä niiden myöntämisedellytykset.

Suosituksessa kerrotaan, millainen on hyvä kuntoutuksen suunnittelua edeltävä lasten- ja nuortenpsykiatrinen arvio. Tavoitteena on yhdenvertaistaa lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointia sekä kuntoutukseen ohjaamista ja sen järjestämistä. Kun kuntoutussuunnitelmassa on tarpeelliset tiedot, Kela voi antaa kuntoutuspäätöksen nopeammin.

Suositus:

Ebeling Hanna, Haapala Eija, Mattila Marja-Leena, Suomela-Markkanen Tiina, Suominen Inkeri (toim.). Lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutus. Terveydenhuollon ja Kelan yhteistyötä

Lisätiedot:

Kela, asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen

TAYS, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Inkeri Suominen

Sähköpostisoitteet ovat muotoa  etunimi.sukunimi@kela.fi

Sopimusyhteistyössä kehitetään muun muassa älykkäitä, liikunnallisia ja leikillisiä ympäristöjä.

Lappset Group Oy ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy ovat sopineet strategisia ja operatiivisia kehittämistavoitteita tukevasta kumppanuudesta ja yhteistyöstä. Yhteistyötä tullaan tekemään erityisesti rakentamisen, liikunnan ja kansainvälisen kaupan osaamisessa. Sopimus on voimassa tällä erää kolme vuotta.

Tyhjän päälle kumppanuutta ei tarvitse rakentaa, sillä yhtiö ja amk ovat tehneet yhteistyötä jo vuosien ajan mm. opiskelijoiden työharjoittelujen ja opinnäytetöiden ja vierailuluentojen ja tuotesuunnittelun muodossa. Lappset-konserni on lisäksi osallistunut amkin varainhankintaan ja kartuttanut opiskelijoille suunnattua stipendirahastoa viimeisten vuosien aikana. Rovaniemen kampukselle vastikään valmistunut opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia lisäävä kuntoilualue on myös yksi esimerkki yhteistyöstä.

Tiedonvaihtoa ja asiantuntijayhteistyötä tullaan tekemään muun muassa ammattikorkeakoulun teknologisilla vahvuusalueilla kuten tekoälyn, älykkäiden ympäristöjen ja laitteiden suunnittelussa sekä liikuntakasvatuksessa ja kieli- ja kulttuuriosaamisessa.

- Kolmen vuoden sopimuskausi mahdollistaa pitkäjänteisen ja systemaattisen yhteistyön. Kasvustrategiaamme kuuluu vahvasti kansainvälinen aspekti ja digitalisaatio on myös meillä päivän sana, valottaa henkilöstöjohtaja Raisa Jyrkinen sopimuksen merkitystä Lappsetille.

Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen iloitsee uusista yhteistyömahdollisuuksista Lappsetin kanssa, joka on kansainvälisesti vahva toimija.

- Lämmittää erityisesti, että sopimuksen alaan kuuluvat digitalisaatio ja kansainvälinen kieli- ja kulttuuriosaaminen, joista on hyötyä myös opiskelijoillemme. Myös liikunta-alalta löytyy uusia mielenkiintoisia tutkimusavauksia.

Muina käytännön yhteistyömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi henkilöstökoulutukset, opiskelijoiden työharjoittelut, opinnäytetyöt ja oppimistehtävät, mentor-toiminta ja oppimisympäristöihin liittyvä yhteistyö.

Yhteistyötä koordinoivat Raisa Jyrkinen Lappsetiltä ja Kai Ryynänen Lapin AMKilta. Yhteyshenkilöt laativat kumppanuussopimuksen liitteeksi toimintasuunnitelman, jossa kuvataan tarkemmin yksityiskohtaisemmat teemat ja toimenpiteet. Toimintasuunnitelma laaditaan ja tarkistetaan vuosittain.

Edellisen viikon korona-altistuksesta on löytynyt jälleen yksi koronapositiivinen. 

Terveysviranomaiset asettavat  koronavirukselle altistuneet  karanteeniin. 

Karanteeni kestää 14 vuorokautta. Karanteeni tarkoittaa, että henkilö välttää lähikontaktia muihin aina kun mahdollista, ja pysyy kotona. Jos perheessä on altistunut, muut perheenjäsenet voivat käydä töissä ja koulussa.  

Huomaa, että  karanteenin suositus on voimassa, vaikka olisit käynyt koronatestissä ja saanut negatiivisen tuloksen. Näin siksi, että testitulos kertoo tilanteesta testaushetkellä. Negatiivinen testitulos ei sulje pois sitä, että testin ottamisen jälkeen saat tartunnan tai että tartunta on itämässä.  

• Karanteenissa  ei mennä työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysytään kotona. Näin suojataan muita tartunnalta. Sovitaan työnantajan kanssa toimintatavoista. 
• Välttämätön liikkuminen on mahdollista. Välttämätöntä liikkumista on esimerkiksi lääkärissä käynti. Muistetaan kuitenkin pitää riittävä turvaväli ja käytetään kasvomaskia. Harrastuksissa käynti ei ole välttämätöntä liikkumista. 
• Lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen, kun hän on karanteenissa.  
• Myös perusopetuksessa oleva lapsi jää kotiin. Sovi opetuksen järjestäjän kanssa  opetuksen erityisjärjestelyistä. 
• Vältä julkisen liikenteen käyttämistä.
• Oireettomia ei testata. Jos oireita ilmenee, tulee ottaa viipymättä yhteyttä omaan terveyden huoltoon. Yhteyttä voi ottaa omaan terveyskeskukseen 020 632 2470 (numero palvelee joka päivä klo 8-18)  tai päivystysnumeroon 116 117 (klo 18-08)

Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisessä hätätilanteessa. 

Lisätietoja kaupungin korona-sivuilta.

Jos perheessä on koronapositiivinen, kaikki perheen jäsenet ovat tällöin karanteenissa. Kun sinut määrätään koronakaranteeniin kahdeksi viikoksi, muista nämä asiat: Karanteeni ei pääty, vaikka käyt koronatestissä. Useimmiten koronaviruksen oireet ovat lieviä. Silloin voit sairastaa kotona. Jos oireet ovat vakavia, saat sairaalahoitoa. 

Terveysviranomaiset tekevät tartunnan jäljitykset koronapositiivisen tuloksen löydyttyä.

Lisätietoja:

Keijo Lukkarinen
Ylilääkäri
Äänekosken kaupunki
040 500 4313 
keijo.lukkarinen@aanekoski.fi

Viranomaiset harjoittelevat maantietunneli olosuhteissa tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoimenpiteitä Liipolan ja Patomäen tunneleissa. Pelastusharjoituksia järjestetään neljänä eri päivänä 17.9.-8.10.2020. Harjoitusten aikana tunnelien läheisyydessä voi näkyä savua ja pelastuslaitoksen kalustoa. Harjoituksen järjestävät Päijät-Hämeen pelastuslaitos, hätäkeskus, poliisi ja Traffic Management Finlandin Tieliikennekeskus yhteistyössä Väyläviraston kanssa.

Kuvissa pelastusharjoitus käynnissä E18 moottoritiellä Lohjalla sijaitsevassa tunnelissa 1.9.2020.

Harjoitusten aikataulu

Kaikki onnettomuudet ovat lavastettuja.

• 17.9.2020 tulipalo Liipolan tunnelissa
• 24.9.2020 vaarallista ainetta kuljettava ajoneuvo joutuu onnettomuuteen Liipolan tunnelissa
• 1.10.2020 tulipalo Patomäen tunnelissa
• 8.10.2020 liikenneonnettomuus Liipolan tunnelissa

Harjoitukset ajoittuvat pääsääntöisesti iltapäivään. Savusta saattaa aiheutua lievää haittaa alueen asukkaille etenkin 1.10.2020 tapahtuvan harjoituksen yhteydessä. Savu ei ole peräisin oikeasta tulipalosta, vaan harjoituksissa käytettävästä tekosavusta.

Pelastusharjoituksissa kehitetään viranomaisten yhteistyötä hätätilanteissa

Pelastusharjoitusten tavoitteena on parantaa viranomaisten yhteistyötä aidoissa onnettomuus- ja hätätilanteissa. Erityisesti harjoitellaan onnettomuuksien pelastustoimenpiteiden johtamista sekä viranomaisten välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä.

Harjoituksissa toimijat tutustuvat tunneleihin ja harjoittelevat tilanteita, joissa ajoneuvo syttyy palamaan, tunnelissa sattuu liikenneonnettomuus tai esimerkiksi vaarallista ainetta kuljettavan ajoneuvon tankki vuotaa. Pitkä maantietunneli on uusi ympäristö Päijät-Hämeen alueella esimerkiksi poliisille ja pelastuslaitokselle, ja siksi harjoitukset ovat tärkeitä.

Miten onnettomuustilanteet huomataan?

Lähes kilometrin mittaisessa Liipolan tunnelissa on häiriöhavaintojärjestelmä, joka ilmoittaa tieliikennekeskukseen, jos tunnelissa tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa. Sekä Patomäen, että Liipolan tunneleissa on myös automaattiset paloilmoitusjärjestelmät. Tunnelien kamerat välittävät reaaliaikaista videokuvaa Tampereen tieliikennekeskukseen. Heti kun tieliikennekeskus havaitsee häiriön, tarkistaa tieliikennekeskus tunnelin tilanteen ja hälyttää tarvittaessa viranomaiset ja pelastuslaitoksen paikalle. Palohälytykset välitetään suoraan pelastuslaitokselle.

Liipolan ja Patomäen tunnelit koostuvat molemmat kahdesta, seinällä erotetusta tunneliputkesta, joiden välissä on hätäkäytäviä tai -ovia. Mahdollisissa hätätilanteissa tunnelissa olevat pelastautuvat vierekkäisen tunnelin kautta.

Tulevaisuudessa tunneleissa harjoitellaan vastaavia tilanteita jatkossa vähintään kahden vuoden välein.

Lisätietoja:  

Projektipäällikkö Janne Wikström, Väylävirasto, puh. 029 534 3600, janne.wikstrom@vayla.fi

Seuraa hanketta:

www.vayla.fi/vt12letke    

www.facebook.com/vt12letke

www.twitter.com/vt12letke (@Vt12Letke)

Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12 sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymismah­dollisuuksia koko Lahden seudulla. Hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. 

Kuurojen Liiton liittokokous 2020 pidetään 19.9.2020 Kokoushotelli Linnasmäessä (Turun Kristillinen Opisto, Lustokatu 7) Turussa. Edustajat osallistuvat kokoukseen sekä paikan päällä että etäyhteyksien kautta. Äänestämiseen käytetään sähköistä äänestysohjelmaa.

Liittokokous alkaa lauantaina klo 10.00. 

Liittokokouksen esityslistalla on muun muassa:

• Kiinteistö Valkea talo Oy:n peruskorjauksen hankesuunnitelma ja peruskorjausta varten otettavan lainan omavelkainen takaus

• hallituksen kertomus vuoden 2019 toiminnasta

• tilinpäätös 2019

• Kuurojen Liiton strategia vuosille 2021-2025

• vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio

• henkilövalinnat

Liittokokouksen julkilausuma julkistetaan kokouspäivän lopuksi.

Liittokokouksen asialistan tiivistelmä alla.

Lisätiedot: 

Tiina Vihra
tiedottaja
tiina.vihra@kuurojenliitto.fi 
GSM 040 8281 846

www.kuurojenliitto.fi

Lisätietoja liittokokouksesta löytyy:
kuurojenliitto.fi/yhdistyshuone/liittokokous-2020/    

Taustatietoja löytyy myös tuoreesta vuosikertomuksestamme verkko-osoitteessa:
kuurojenliitto.fi/vuosikertomus-2019-on-julkaistu/

**

KUUROJEN LIITTO
LIITTOKOKOUS 2020 

Aika 19.9.2020
Paikka Kokoushotelli Linnasmäki (Turun Kristillinen Opisto), Lustokatu 7, 20380 Turku

Tiivistelmä liittokokouksen esityslistasta:

9.00 – 10.00     Edustajavaltakirjojen tarkastus                       

10.00 -               

1. 1. Liittokokouksen avaus
   2. Edustettuna olevien yhdistysten toteaminen
   3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
   4. Kokouksen järjestäytyminen
   5. Tarpeelliset valiokunnat
   6. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
   7. Kiinteistö Valkea talo Oy:n peruskorjauksen hankesuunnitelma
   8. Kuurojen Liitto ry:n omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Valkea talo peruskorjausta varten otettavalle lainalle
   9. Hallituksen kertomus liiton vuoden 2019 toiminnasta
   10. Tilinpäätös, tilintarkastuslausunto vuodelta 2019 ja tilinpäätöksen vahvistaminen
   11. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuoden 2019 tilien ja hallinnon hoitamisesta
   12. Kuurojen Liiton strategia 2021-2025
   13. Vuoden 2021 toimintasuunnitelma
   14. Jäsenyhdistysten ja kannattajajäsenten jäsenmaksut vuonna 2021
   15. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkiot vuonna 2021
   16. Tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot vuonna 2021
   17. Vuoden 2021 talousarvio
   18. Jäsenyhdistysten esittämät asiat
   19. Valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle kolme (3) jäsentä seuraaviksi kolmeksi (3) liittokokouskaudeksi
   20. Tilintarkastusyhteisön valinta
   21. Vuoden 2021 liittokokouksen henkilövalintoja valmistelevan toimikunnan (vaalivaliokunnan) jäsenten valinta
   22. Sääntömuutosehdotus
   23. Vaalivaliokunnan toimintaohjeen muutosehdotus
   24. Kokouksen julkilausuman hyväksyminen
   25. Kokouksen päättäminen

Filosofian maisteri, BA Pia Kokko on nimitetty Kirkkopalvelujen viestintäsuunnittelijaksi 1.9.2020 alkaen. Ennen tehtävään siirtymistään Kokko on työskennellyt muun muassa digitaalisen median yrittäjänä ja kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijana sekä toiminut useissa erilaisissa viestintä-, kulttuuri- ja yhteiskunnallisen alan tehtävissä Suomessa ja Keski-Euroopassa.

Viestintä- ja tapahtumatiimissä hän vastaa Kirkkopalvelujen eri palvelualueiden, tapahtumien ja kampanjoiden ulkoisen viestinnän toimenpiteiden suunnittelusta, kehittämisestä ja toteutuksesta.

”Pia Kokko on etsimämme osaaja kymmenpäiseen viestintä- ja tapahtumatiimiimme. Ensi töikseen hän sai vastuulleen 23.9. lanseerattavan uuden Vapaaehtoistyö.fi-palvelun mediaviestinnän suunnittelun toimittajasuhteineen.
Työstämme tiimissämme paraikaa kuumeisesti skenaarioita ensi vuodelle, kuten #yhdessä2021-keskustelutapahtumalle Oulussa ja Yhteisvastuukeräykselle. Korona asettaa tapahtumatuotannolle, keräysten toteutukselle ja virtuaaliviestinnälle uusia haasteita taklattaviksi. Onneksi saimme Pian vahvistukseksi riveihimme.”, kertoo viestintäjohtaja Leena Piirto.

Tuusulan kunnanhallitus piti maanantaina 14.9. iltakoulun, jonka aiheena oli kunnan talous ja valmistautuminen vuoden 2021 talousarvion laadintaan. Talousarviota tehdään koronavirusepidemian aiheuttamien epävarmuuksien keskellä.

− Kunta on suunnitellut säästö- ja tuottavuustoimia, joilla se hillitsee menojaan ja sopeuttaa talouttaan. Olemme etsineet säästöjä kunnan eri toiminnoista ja laskeneet veronkorotusten vaikutuksia kunnan talouteen. Suurin tunnistettu säästöpotentiaali on palveluverkossa, talousjohtaja Markku Vehmas kertoo.

Tähän mennessä esitetyt säästötoimet eivät sisällä merkittäviä heikennyksiä palveluiden sisältöön tai palveluiden alueelliseen kattavuuteen. Vehmaksen mukaan tuleville vuosille joudutaan todennäköisesti hakemaan lisää tuottavuus- ja säästötoimia.

− Mitään paniikinomaista tilannetta meillä ei kuitenkaan ole. Katsomme tarvittavia toimenpiteitä askel kerrallaan, Vehmas täsmentää.

− Samalla kun etsimme säästöjä, investoimme harkitusti tulevaan. Haluamme, että kunta, nimenomaan sen asukasluku, saadaan taas maltilliseen kasvuun. Kunnan elinvoima on keskeisellä tavalla kiinni veronmaksajien sekä yritysten määrän kehityksestä. Siksi investoinnit tulevaan − esimerkiksi uuden asumisen ja yritysalueiden edellyttämään kunnallistekniikkaan sekä perheille tärkeiden päiväkotien ja koulujen rakentamiseen − ovat edelleen ajankohtaisia, pormestari Arto Lindberg painottaa.

Valtio ei kompensoi täysimääräisesti koronapandemiasta aiheutuneita kustannuksia kunnille, vaan Tuusula joutuu muiden kuntien lailla ottamaan raskaalta tuntuvan iskun vastaan.

− Koronavirusepidemia kerrannaisvaikutuksineen kasvattaa sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja. Samalla kunnan verotulojen kehitys heikkenee työttömyyden lisääntyessä ja taloudellisen toimeliaisuuden vähentyessä, Vehmas tiivistää.

Kunnan kasvutavoitteen saavuttamista vaikeuttaa hidastunut taloudellinen toimeliaisuus ja ihmisten ostopäätöksisiin liittyvä lisääntynyt varovaisuus.

− Haasteista huolimatta viemme Tuusulaa pysyvälle kasvu-uralle. Näivettymiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Siksi palveluverkko- sekä infrainvestointien on tärkeä jatkua, vaikka käyttötaloudessa ennusteet näyttävät tälle vuodelle alijäämäistä tulosta, pormestari sanoo.

Talousarviokehys 2021, talouden keskeiset tunnusluvut (miljoonaa euroa)

• Verorahoitus 221,3
• Vuosikate 10,5
• Tilikauden alijäämä -7,0
• Lainamäärä tilikauden lopussa 202,4

Vuoden 2021 talousarvion valmistelun lähtökohtia

• Nykyisestä käyttötaloudesta etsitään kolmen miljoonan euron säästöjä, joka on reilut 2 % kunnan taloudesta ilman sosiaali- ja terveyspalveluita.
• Sosiaali- ja terveyspalveluissa lähtökohtana on se, että menot pysyvät niissä viime vuoden tilinpäätöksen tasolla. Koronavirusepidemia voi aiheuttaa poikkeaman, jonka suuruus täsmentyy syksyn 2020 aikana.
• Kunnan tulorahoitusta suunnitellaan vahvistettavan noin kuuden miljoonan euron veronkorotuksilla. Summa koostuu 0,25 %:n nostosta kunnallisveroon ja kiinteistöverojen nostoista.
• Tontinmyynnin näkymät ovat aiempaa haasteellisempia. Tavoite myydä tontteja noin 12 miljoonan edestä voi jäädä täyttymättä, sillä Rykmentinportin työpaikka-alueen tontteja ei päästä myymään vielä ensi vuonna kaavavalituksen takia.
• Koronaan liittyvät talousvaikutukset ja valtion mahdolliset tukitoimet kunnille saattavat muuttaa arvioituja talouslukuja.

Tuusulan kasvun ja talouden hallintaohjelma

Kunta työskentelee saadakseen talouden kestävämmälle pohjalle. Työskentelyn välineenä on kasvun ja talouden hallintaohjelma. Sen tavoitteina ovat tulorahoituksen vahvistaminen, velkaantumisen hidastaminen ja myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentäminen. Ohjelmassa tavoitellaan pidemmällä tähtäimellä vähintään 10 miljoonan euron säästöjä ja tuottavuustoimia.

• Kunta edistää erityisesti Focuksen, Rykmentinportin ja Sulan yritysalueiden kaavoitusta ja muita yritystonttien myyntiin saattamista ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Kasvun tavoitteena noin 400 asunnon valmistuminen vuosittain. Tämä edellyttää isoja panostuksia asuntotuotannon vahvistamiseen.
• Kunta kasvattaa maanmyyntituloja niiden investointipanostusten suhteessa, joita se tekee. Kunta investoi alueiden kunnallistekniikkaan rahaa, joka saadaan tontinmyynnin ja kasvavan veropohjan kautta takaisin.
• Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa järkeistetään. Tavoitteena on laadukkaat, turvalliset ja kustannustehokkaat tilat.
• Kunta luopuu vajaakäyttöisistä kiinteistöistä, joita ei tarvita sen perustoimintaa varten.
• Tuusula kehittää sujuvampaa palvelua ja tehokkaampia prosesseja kuntalaisille.

Lisätiedot:

Pormestari Arto Lindberg, 040 314 3101, arto.lindberg@tuusula.fi

Talousjohtaja Markku Vehmas, 040 314 3060, markku.vehmas@tuusula.fi

Diakonia-ammattikorkeakoulun katolle asennetaan syys-lokakuun aikana 180 aurinkopaneelia.

Oulun Energia asentaa OP Kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimiin kiinteistöihin 12 uutta aurinkovoimalaa. Yksi näistä kiinteistöistä on Diakin Helsingin-kampus.

Diak käyttää jo Helsingin-kampuksellaan sertifioitua uusiutuvaa vihreää sähköä.

– On hienoa, että nyt pääsemme osallistumaan myös vihreän sähkön tuottamiseen, kommentoi kestävään kehitykseen perehtynyt Diakin lehtori Jari Visto.

Diak on kestävän kehityksen korkeakoulu, jonka arvoihin kuuluu muun muassa ekologinen sivistys. Diak pyrkii toiminnallaan tukemaan kestävän kehityksen periaatteita, jotka edistävät taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

– Diakin tärkein tapa vaikuttaa on tietysti koulutus: ekososiaalisesti sivistyneiden tulevaisuuden tekijöiden kasvattaminen, jotka ottavat ekologisen näkökulman huomioon kaikissa valinnoissaan. Tämän lisäksi kuitenkin ekologisten valintojen tulee näkyä myös kampusten arjessa, Visto sanoo.

Viime vuosina Diakissa on muun muassa lisätty kasvisruoan tarjontaa ja vähennetty ruokahävikkiä. Monimuoto- ja verkkopedagogiikka vähentävät osaltaan liikkumisen tuottamia päästöjä.

Voimalasta tuotettu sähkö menee valtakunnanverkkoon, ja sen arvioitu teho on 61,2 kWp. Kennot on määrä käynnistää syyskuun viimeisellä viikolla. Rakennustyöt alkavat tällä viikolla.

Lisätiedot

• viestinnän asiantuntija Helka Repo, p. 050 597 5008, helka.repo@diak.fi

Sääennusteiden mukaan Suomeen voi iskeä lähipäivinä vuoden toistaiseksi kovin myrsky. Koska mökkeilykausi yhä jatkuu, on vahinkoihin hyvä varautua myös vapaa-ajanasunnoilla ja veden äärellä. Irtonaiset esineet kannattaa laittaa pihoilta varastoon ja varautua sähkökatkoksiin.

Syksyn ensimmäisen kunnon myrskyn ennustetaan rantautuvan Suomeen keskiviikkona. Ilmatieteen laitos varoittaa kovista sateista ja tuulista laajalti maan etelä- ja keskiosissa, ja myös rannikkoalueilla tuuli voi yltää puuskissa myrskylukemiin tulevina päivinä.

- Pihoilta kannattaa nyt laittaa kaikki irtonaiset tavarat varastoon tai kiinnittää ne siten, ettei tuuli pääse niitä lennättämään. Nykyisin vahinkoja aiheuttavat myös trampoliinit, jotka voivat lentää tuulessa esimerkiksi naapurin pihaan tai rikkoa ikkunoita. Myös pihakalusteet kannattaa nyt laittaa talvisäilöön, sanoo korvausjohtaja Marko Tolonen LähiTapiola Pääkaupunkiseudulta.

Kova tuuli voi kaataa puita, jotka rikkovat niiden alle jääviä rakennuksia tai ajoneuvoja. Näin alkusyksystä myrskyn tuhovoimaa voivat lisätä puissa yhä olevat lehdet, joihin tuulen on helpompi tarttua.

- Jos esimerkiksi puu kaatuu talon päälle tai jää nojaamaan toista puuta vasten, on hyvä kutsua apua paikalle. Toimiin lisävahinkojen välttämiseksi kannattaa ryhtyä mahdollisimman pian, mutta ei oman tai muiden turvallisuuden kustannuksella. Jos kaatunut puu vaurioittaa kattoa ja on vaarana, että rakenteisiin valuu vettä, päälle voi käydä levittämässä pressun, jos sen saa tehtyä turvallisesti.

Veneet kiinni ja mökki mielessä

Moni on pitänyt veneet yhä vesillä syksyn veneily- ja mökkireissuja varten. Kova aallokko ja sadevesi voivat aiheuttaa vahinkoja, joita voi pyrkiä ennaltaehkäisemään ennen myrskyä.

- Jos mahdollista, kannattaa käydä tarkistamassa, että veneen kiinnitykset varmasti ovat kunnossa. Kestävät köydet ja solmut estävät venettä hakkautumasta myrskyssä laituria tai kiviä vasten. Moottoriveneestä voi myös katsoa, etteivät esimerkiksi puunlehdet ole tukkineet veden poistoaukkoa ja tarvittaessa avata sen, sanoo Tolonen.

Myös mahdollisella mökillä myrskyn aiheuttamat vahingot kannattaa käydä tarkistamassa mahdollisimman pian tuiverruksen jälkeen.

- Eniten omaisuusvahinkoja myrkyissä aiheutuu yleensä puunkaatumisista. Myös itse tuuli ja sadevesi aiheuttavat jonkin verran vahinkoja. Jos myrsky iskee alueelle, jossa puut pääsevät kaatumaan sähkölinjojen päälle, voi seurauksena olla pitkiäkin sähkökatkoja. Tällöin pakasteet saattavat sulaa ja lisäksi jännitevaihtelu voi rikkoa elektroniikkaa tai muita laitteita, kertoo korvauspäällikkö Jussi Korpelainen LähiTapiolasta.

Näin ennaltaehkäiset myrskyvahinkoja kotona ja mökillä:

• Pidä huoli siitä, että talon sadevesikourut vetävät, eivätkä ole tukossa.
• Ylläpidä rakennuksen kuntoa ja korjaa mahdolliset vauriot saman tien.
• Selvitä etukäteen, mistä saat katkaistua sähköt ja veden, jotta voit myrskyn iskiessä toimia nopeasti.
• Kaada pihalta sellaiset puut, jotka voivat kaatuessaan vahingoittaa rakennusta.
• Siirrä pihan puutarhakalusteet ja muut irralliset esineet esimerkiksi vajaan tai sido ne johonkin kiinteään.

Toimi näin myrskyvahingon jälkeen:

• Valokuvaa vaurioituneet alueet ennen raivaustöitä. Kuvissa tulisi näkyä yleiskuva vakuutetusta omaisuudesta sekä lähikuvia vaurioituneesta omaisuudesta.
• Sähkökatkon sattuessa pidä pakastin suljettuna. Elintarvikkeet säilyvät tällöin vahingoittumattomina useita tunteja.
• Otettuasi kuvat, aloita rakennuksen suojaaminen mahdollisimman pian. Poista rakennuksen päälle kaatuneet, nojaavat tai kaatumisvaarassa olevat puut. Pyydä tarvittaessa apua puunraivaukseen ammattilaisilta tai pelastuslaitokselta.
• Suojaa vaurioitunut vesikatto pressulla, jotta vesi ei pääse rakennuksen sisään. Muista käyttää asianmukaisia turvavälineitä tehdessäsi korjaustöitä.
• Suuremman vahingon sattuessa varaa vakuutusyhtiöllesi mahdollisuus tarkastaa vahinko paikan päällä.
• Älä hävitä vahingoittunutta omaisuutta itse ja muista hakea korvauksia vuoden sisällä vahingosta.
• Jos haluat hoitaa toisen henkilön korvausasioita, tarvitset valtakirjan.

Lisätietoja:

Marko Tolonen, korvausjohtaja, LähiTapiola Pääkaupunkiseutu, 040 726 4152, marko.tolonen@lahitapiola.fi

Jussi Korpelainen, korvauspäällikkö, LähiTapiola, 0400 458 497, jussi.korpelainen@lahitapiola.fi

Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 546 6493, anna-mari.hanninen@lahitapiola.fi

Itse tehty Hämeenlinna –näyttely houkuttelee kaupunkilaisia pohtimaan, millainen Hämeenlinna on ja millaisena se nähdään. Itse tehty Hämeenlinna –kokonaisuus sisältää näyttelyosuuden, jossa on hämeenlinnalaisten itse tekemää taidetta, mahdollisuuden osallistua yhteistaideteosten tekemiseen sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin johdolla toteutetun nuorten katutaidenäyttelyn.

Näyttely järjestetään 18.9.-25.10.2020 Kortteli2-tilan yläkerrassa.

Tervetuloa perjantaina 18.9. klo 10-11 tutustumaan Itse tehty Hämeenlinna –näyttelyyn.

Lastenkulttuuripäällikkö Minna Haveri ja Linnan kehityksen Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Tiitola kertovat lisää näyttelyn tavoitteista ja sen rakentamisen prosessista. Lisäksi Taiteilijat Mikko Myöhänen ja Olli Larjo avaavat tilaan kaupunkilaisten yhteistyönä syntyvien yhteistaideteoksien ideaa.

Saavuthan tilaisuuteen Sibeliuksen syntymäkodin puoleisesta ovesta. 

HUOM: Ilmoittautumiset 16.9. mennessä: marika.yli-ollila@hameenlinna.fi (Ilmoitathan samalla mahdollisesta erikoisruokavaliosta)

Yhteistyöterveisin,

Linnan Kehitys Oy
Hämeenlinnan kaupungin työllisyystiimi ja kulttuuripalvelut
Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX
Hämeenlinnan taidemuseo

WWF:n Luontoliven suora lähetys seurasi erittäin uhanalaisten raakkujen eli jokihelmisimpukoiden elämää lähes kolmen kuukauden ajan. Lähetystä katsottiin 135 000 kertaa, ja keskimääräinen katseluaika oli noin viisi minuuttia.

Jopa yli 200-vuotiaaksi elävä raakku eli jokihelmisimpukka on Suomen pitkäikäisin eläin. Se oli hyvin runsaslukuinen vielä sata vuotta sitten. Helmestys oli kuitenkin hävittää raakun joistamme. 

Raakkua uhkaavaan sukupuuttoon havahduttiin vihdoin 1955, jolloin laji rauhoitettiin Suomessa. Raakkukanta ei kuitenkaan elpynyt, sillä helmestys ei ollut sen ainoa uhka. Nykyään raakkua uhkaa etenkin sen elinympäristöjen, eli jokien ja purojen, kunnon heikentyminen. Muun muassa jokien patoaminen on kohtalokasta simpukoille, jotka ovat lisääntymisessään riippuvaisia paikallisista ja elinvoimaisista lohi- tai taimenkannoista. Raakun toukat kiinnittyvät aluksi kalan kiduksiin ja pudottautuvat ensimmäisen talven jälkeen joen hiekkapohjalle. Lohikalat ovat hävinneet patojen takia. Lisäksi jokien liettyminen voi haudata poikasia.

”Raakkukameran tarkoituksena oli lisätä tietoa simpukan elämästä ja sitä uhkaavista tekijöistä. Lukujen valossa uskallan sanoa onnistuneemme”, WWF:n viestintäjohtaja Joonas Fritze sanoo.

WWF toteutti raakkukameran Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämän SALMUS-projektin kanssa. Kameran tallenteiden uskotaan voivan auttaa myös lajin tutkimuksessa.

”Kunhan raakkukameran tallentamia videoita päästään tarkastelemaan ajan kanssa, saadaan niistä uutta taustatietoa uhanalaisten raakkujen suojelun tueksi”, kertoo projektipäällikkö Heikki Erkinaro.

Kamera oli osa WWF:n Luontoliveä

Raakkukamera oli osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa saimaannorpan, ahman, kyyn, metsälintujen, metsäpeuran, liito-oravan ja järvilohen elämää. Lähetyksiä on katsottu yhteensä yli 11 miljoonaa kertaa.

WWF toteutti raakkukameran yhdessä Metsähallituksen johtaman ja Kolarctic CBC 2014-2020 -ohjelmasta rahoitetun SALMUS-projektin kanssa. Kameran teknisestä toteutuksesta vastasivat Janne Neuvonen, Pukki Visuals ja WWF. Vedenalaiskamera on hankittu osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaa Vauhtia vaellukseen -hanketta, jonka omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

viestintäjohtaja Joonas Fritze, 0408408500, joonas.fritze@wwf.fi

https://www.metsa.fi/projekti/salmus-hanke/

”Koulutuslahjoitukset kohdistimme myös tänä vuonna ammattiopistoille. LähiTapiola Itä lahjoitti Ylä-Savon ammattiopiston Vieremän oppimisympäristölle turvallisuuden edistämiseksi 20 000 euroa. Lahjoitus luovutettiin tiistaina 15.9.2020 klo 13 YSAOn Vieremän oppimisympäristössä, ja se on osa LähiTapiola Idän tämän vuotista yhteiskuntavastuutoimintaa. Summan käytöstä päätetään luonnollisesti Vieremän yksikössä, siellä on paras tietämys sopivasta käyttökohteesta”, perustelee LähiTapiola Idän yhteiskuntavastuutyöryhmän vetäjä ja hallituksen jäsen Mari Pykäläinen LähiTapiola Idän hallituksen lahjoituspäätöstä.

LähiTapiola Itä on asiakkaidensa omistama LähiTapiola -ryhmään kuuluva itsenäinen alueyhtiö. Toimialueena on Ylä- ja Koillis-Savo sekä Pohjois-Karjala. ”Koulutus ja nuoret, kaksi painopistealuettamme kohtaavat, paikallisena toimijana myös meille on tärkeätä tuoda esiin alueemme vahvaa ammattiopistokoulutusta”, jatkaa Pykäläinen.

”Opiskelijat YSAOn Vieremän yksikössä ovat motivoituneita. He ovat hakeutuneet tietoisesti Vieremälle työelämälähtöiseen koulutukseen. Vieremän yksikkö on herättänyt kiinnostusta kauempaakin. Opiskelijat hakeutuvat Vieremälle yhteisvalinnan ja jatkuvan haun kautta,” kertoo teknologiaosaamisen koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalainen.

Opiskelijat valmistuvat opinnoistaan koneistajiksi, levyseppähitsaajiksi ja koneasentajiksi. Työllistymismahdollisuudet ovat alueen yrityksiin äärimmäisen hyvät ja yrityslähtöinen opiskelu antaa tähän hyvät valmiudet.

YSAOn Vieremän kone- ja tuotantotekniikan yksikkö on yrityksiä lähellä oleva oppimisympäristö yrityskylässä. Vieremällä opiskelee tällä hetkellä noin 20 opiskelijaa. Opinnot suoritetaan työelämälähtöisesti laajasti Vieremän yrityskylän yrityksiä hyödyntäen.

”Perustimme kaksi vuotta sitten LähiTapiola Itään hallituksen käyttörahaston edistääksemme alueemme hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Rahastosta teemme vuosittain lahjoituksia hallituksen päätöksin, meillä ei ole käytössä hakumenettelyä. Painopistealueita lahjoituksille ovat lapset ja nuoret, vanhukset, koulutus ja yrittäjyys”, kertoo Pykäläinen.

Lisätietoja

Ylä-Savon ammattiopisto
Jarkko Ruotsalainen
koulutuspäällikkö, teknologiaosaaminen
puh. 040 177 8536 
jarkko.ruotsalainen@ysao.fi 
Asevelikatu 4, 74100 Iisalmi

tai

LähiTapiola Itä
Mari Pykäläinen
hallituksen jäsen
puh. 050 445 9818 
mariaana.pykalainen@gmail.com

Kuva: YSAO, Minttu Harju

Kuvateksti: Lahjoistustilaisuus YSAOn Vieremän yksikössä. LähiTapiola Idän hallituksen jäsen Mari Pykäläinen yhdessä YSAOn koulutuspäällikkö Jarkko Ruotsalaisen sekä kone- ja tuotantotekniikan opettajien ja opiskelijoiden kanssa

Kuka on maskin takana? Tämä on viihdesyksyn suurin salaisuus, josta koko Suomi tulee puhumaan, kun villin, oudon, absurdin ja koukuttavan Masked Singer Suomen 12 uutta esiintyjää pääsevät vauhtiin toisen tuotantokauden jaksoissa MTV3-kanavan lauantai-illoissa 17.10. alkaen. Kauden lähtölaskenta ja uusien hahmojen esittely nähtiin MTV3-kanavalla viime lauantaina.

Uudella tuotantokaudella turvatoimet ovat tiukentuneet entisestään. Ohjelmassa esiintyy 12 jokaisen suomalaisen tuntemaa julkkista, joiden henkilöllisyys on salattu, eikä kukaan tiedä, keitä he ovat. Nämä 12 esiintyjää on naamioitu päästä varpaisiin ja myös heidän puheäänensä on muutettu. Tulette tuntemaan heidät nimillä Hiirulainen (vas.) Taikahattu, Tikru, Pöllö, Hertta, Kukka, Pakkanen, Tohtori, Viikinki, Laiskiainen, Mörkö ja Geggonen.    

Tällä uudella Masked Singer -kaudella esiintyjät ovat jälleen oman alansa huippuja. Tämä salattu joukko pitää hyppysissään niin areenoita, klubeja, listasijoituksia, tv-ohjelmia, radiokanavia, sosiaalista mediaa, striimauksia, urheiluestradeja, lööppejä, lukemattomia palkintoja kuin tunnustuksiakin. Heistä jokainen on tottunut elämään julkisuudessa, mutta nyt he esiintyvät meille maskit kasvoillaan ja paljastavat palasia henkilöllisyydestään vähän kerrallaan vihjeiden ja lauluäänen muodossa. 

JUONTAJANA ILE UUSIVUORI, PANELISTEINA SUOMEN HUIPPUNIMET

Janne Kataja, Jenni Kokander, Maria Veitola, Ile Uusivuori ja Christoffer Strandberg.

Masked Singer Suomen juontaa Ilkka "Ile" Uusivuori ja vakiopanelisteina toimivat niin ikään ensimmäiseltä tuotantokaudelta tutut Janne Kataja, Jenni Kokander ja Maria Veitola. Heidän rinnallaan uutena vakiopanelistina aloittaa Christoffer Strandberg. Panelistit ja katsojat saavat ohjelman aikana entistä haastavampia vihjeitä esiintyjien henkilöllisyydestä ja yrittävät arvata, kuka on maskin takana. Studioyleisö äänestää suosikkiesiintyjäänsä, ja kunkin jakson päätteeksi vähiten ääniä saanut esiintyjä joutuu paljastamaan henkilöllisyytensä.

Seuraa Masked Singer Suomea:
#Maskedsingersuomi
Facebook: @mtv3suomi
Instagram: @maskedsingersuomi
Twitter: @Maikkari
YouTube: mtv Suomi

Masked Singer Suomi MTV3-kanavalla lauantaisin 17.10. klo 19.30 alkaen.
Katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Ohjelman MTV:lle tuottaa FremantleMedia Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi 

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Mirko Baas, 040 750 6174, mirko.baas@mtv.fi
FremantleMedia Finland, vastaava tuottaja Anne Wahlström, 040-503 7686, anne.wahlstrom@fremantle.com