DI Ilkka Muilu on nimitetty Leanware Oy:n teollisuuden palveluiden business directoriksi 1.4.2020 alkaen. Samalla hän toimii johtoryhmän jäsenenä. Teollisuuden liiketoiminta-alueen liikevaihto on vuosittain noin puolet Leanware Oy:n liikevaihdosta eli lähes viisi miljoonaa euroa. Uuden liiketoimintajohtajan rekrytointi käynnistyi joulukuussa, kun Ville Keskinen siirtyi kyseisestä tehtävästä Leanwaren toimitusjohtajaksi. 

Teollisuudessa toimitusajat lyhenevät ja eräkoot pienenevät. Samalla automaatioaste nousee jatkuvasti. Tuotantolaitoksissa ja yrityksissä ylipäätään ollaan siirtymässä suljetuista asiakaskohtaisista järjestelmistä yhä enemmän kohti pilvipalvelutuotteita ja hajautettua arkkitehtuuria. 

Tässä Leanwaren tuore Business Director Ilkka Muilu näkee Leanwarella suuren mahdollisuuden teollisuuden prosessien digitalisoijana. Osa suomalaisista yrityksistä on jo pitkällä digitalisoinnissa, osan ollessa vasta alkumetreillä. Muilun mukaan Leanwarella on annettavaa kaikissa digitalisaatiovaiheissa oleville yrityksille. Tämä on mahdollista palveluna myytävillä ja moduulipohjaisilla tuotteilla, jotka kasvavat yritysten tarpeiden mukaan.  

– Käytettäessä pilvijärjestelmiä ja hajautettua arkkitehtuuria, IT-ratkaisuja voi valita käyttöönsä vapaammin ilman sitoutumista tiettyihin palveluntarjoajiin tai ratkaisuihin. Tämä mahdollistaa sen, että yritykset voivat valita omaan tarpeeseensa parhaat järjestelmät. Tästä syntyy hyötyjä, kun esimerkiksi olemassa oleva toiminnanohjausjärjestelmä ei rajoita muiden tietojärjestelmien valintaa. Leanware hakee kasvua nimenomaan tarjoamalla moderneja ratkaisuja omille erikoisosaamisalueilleen, kertoo Muilu.

Monet valmistavan teollisuuden yritykset kärsivät osaavan henkilöstön työvoimapulasta. Tuotannon prosessien digitalisoinnilla ja järkevöittämisellä on kuitenkin mahdollista tuoda helpotusta tähän haasteeseen. 

–  Työnkierto onnistuu, kun prosessit ovat loogisia ja käyttöliittymät ovat ihmisille helppokäyttöisiä. Vastaavasti esimerkiksi kokoonpanotyön ammattilaiset voivat keskittyä varsinaiseen kokoonpanoon, eikä aikaa kulu toissijaiseen työhön, kuten tavaroiden keräilyyn. Tavoitteemme on saada asiakkaan prosessit virtaamaan yhdistämällä logistiikka ja tuotannonohjaus ja digitalisoimalla tämä kokonaisuus mahdollisimman pitkälle, Muilu jatkaa. 

Jatkuvan parantamisen ja askel kerrallaan etenevien muutosten mies

Vaikka Leanware on tunnettu erityisesti järjestelmien toimittajana, on Muilu sitä mieltä, että järjestelmillä itsessään ei muuteta mitään. Tärkeintä on yritysten prosessien tunteminen, jotta niitä voidaan parantaa järjestelmillä. Vain sitä kautta teollisuuden valmistus digitalisoituu kannattavasti. Uskalla digitalisoida pidemmälle, kuuluukin Muilun neuvo. 

– Aina voi parantaa ja tehdä paremmin. Ja tätä kaikkea voi toteuttaa myös samanaikaisesti. Loikkien tai harppausten sijaan puhuisin kuitenkin jatkuvasti eteenpäin ohjaavista, pienistä muutoksista. Tehdään prosesseista tehokkaampia askel ja osio kerrallaan. Tällä tavalla muutos on hallittu ja aidosti mahdollinen, kommentoi Muilu.  

Johtajana Muilu kuvaa itseään henkilöstöä ja asiakkaita tarkkaan kuuntelevaksi asiantuntijaksi.  

– Kasvuyrityksen johtoon astuminen on minulle tietysti hieno haaste. Yksin tätä ei kuitenkaan tehdä, vaan yhdessä koko Leanwaren väen kanssa pyrimme auttamaan suomalaisia yrityksiä digitalisaation tiellä eteenpäin.  Olen tavoitteellinen ja analyyttinen. Tehtäväni on näyttää suuntaa ja luoda edellytyksiä, joilla henkilöstömme ja sitä kautta asiakkaamme onnistuvat, kuvailee Muilu lopuksi.

Ilkka Muilulla on yli 12 vuoden kokemus toiminnanohjausjärjestelmien parissa työskentelystä. Ennen nimitystään Leanwaren Business Directoriksi, Muilu työskenteli Solteq Oyj:ssä lähes kahdeksan vuoden ajan muun muassa toiminnanohjauspalveluiden liiketoimintajohtajanaja asiakasrajapinnassa asiakkuusjohtajana. Muilu asuu perheineen Tampereella. Hänellä on vaimo ja kolme lasta. Illat kuluvatkin lähinnä lasten harrastusten parissa.

Lisätietoja: Business Director Ilkka Muilu, Leanware Oy, p. 040 582 7692, ilkka.muilu@leanware.fi

Leanware Oy on kaupan alan, teollisuuden ja logistiikan tietojärjestelmiin erikoistunut ohjelmistotalo, jolla on asiakkaita Suomen lisäksi Euroopassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Yhtiön liikevaihto 2019 päättyvällä tilikaudella oli n. 10 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää lähes 100 alan ammattilaista. Yhtiön päätoimipaikka sijaitsee Tampereella. www.leanware.fi

Perjantaina 12.6. Tehtaan kentällä pelattiin ensimmäinen jalkapallo-ottelu, jossa oli käytössä Wisehockeyn jalkapalloanalytiikkajärjestelmä. FC Hakan ja TPS:n kaikki pelaajat sekä pelissä käytettävät jalkapallot varusteltiin pienikokoisilla Bluetooth-radiolähettimillä. Reaaliaikaisia ja automatisoituja paikannusdataan perustuvia tilastoja ei ole jalkapallossa ennen nähty.

Maailman ensimmäistä paikannusdataan perustuvaa jalkapalloanalytiikkajärjestelmää testattiin toukokuussa samaisella kentällä. Tulokset vakuuttivat, joten reaaliaikainen analytiikka saatiin käyttöön heti harjoituskauden avausotteluun.

Tehtaan kentälle Valkeakoskelle asennettiin ottelua varten Quupan uudet siirrettävät lokaattorit, joiden avulla paikannusjärjestelmä voidaan pystyttää helposti ja nopeasti tilapäiseen tarpeeseen.

Järjestelmä tietää, kuka hallitsee ottelua

Ottelun aikana tilastoitiin reaaliajassa esimerkiksi pelaajakohtaisia syöttökarttoja ja kamppailutilanteita. Pelkästään yksittäisen pelaajan kohdalla puhutaan yli kahdestakymmenestä mitattavasta ominaisuudesta. Automaattinen järjestelmä tilastoi myös joukkueiden pallonhallintaa ennennäkemättömällä tavalla. Tilastoista voidaan tutkia joukkue- ja pelaajakohtaisesti pallonhallintamatkoja, -aikoja ja -nopeuksia.

Wisehockeyn myyntijohtaja Miska Kuusisto uskoo, että reaaliaikainen analytiikka on ammattilaisjalkapallon tulevaisuus: “Siitä on vasta muutama viikko, kun testasimme jalkapallojärjestelmää ensimmäisen kerran. Tulokset ylittivät kaikki odotukset. Olemme vakuuttuneita, että edistyneelle analytiikalle on tilausta ja teknologia valtaa kentät nopeasti. Automatisoitujen tilastojen lisäksi järjestelmämme tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös seuroille ja valmennukseen”.

Wisehockey-järjestelmä muuttaa monimutkaisenkin datan visuaaliseen muotoon välittömästi. Valmentaja voi seurata pelin aikana omalta tabletiltaan järjestelmän tuottamaa graafista statistiikkaa ja antaa pelaajille palautetta reaaliaikaiseen tietoon perustuen.  

Valmentajien lisäksi myös pelaajilla on mahdollisuus tutkia ja seurata omaa kehitystään. Järjestelmän dataa ja videoita voidaan tarkastella jälkikäteen sekä joukkuetasolla että pelaajakohtaisesti niin pitkältä ajanjaksolta, kuin järjestelmä on ollut käytössä.

Jalkapallofanien viihdyttämiseen kannattaa panostaa

Järjestelmän API-rajapinnat mahdollistavat kokonaan uudenlaisia oheispalveluita, kuten reaaliaikaisia vedonlyöntipelejä ja kilpailuja. “Automaattinen ja toimintavarma analytiikka-alusta toimii peruskivenä, jonka päälle voidaan kehittää täysin uudenlaisia palveluita. Jääkiekon osalta on jo kansainvälistä näyttöä, kuinka järjestelmän avulla voidaan viihdyttää faneja esimerkiksi tuomalla uusia mahdollisuuksia tapahtumanaikaiseen vedonlyöntiin”, Kuusisto kertoo.

Järjestelmästä saatavaa visuaalista dataa voidaan hyödyntää fanien iloksi myös TV-lähetyksissä ja mobiilisovelluksissa. Kuusisto kertoo esimerkin: ”Wisehockey-järjestelmässä on integroitu kamerajärjestelmä, jonka avulla tuhansista pelin analysoiduista tapahtumista saadaan automaattiset videokoosteet reaaliajassa. TV-lähetyksiä voidaan elävöittää analytiikan lisäksi paikkadataan perustuvilla graafisilla elementeillä. Esimerkiksi maalitilanteessa on mahdollista korostaa tiettyjä pelaajia tai tapahtumia automaattisesti.”

Lisätiedot:

Miska Kuusisto, Head of Sales, +358 50 480 3658, miska.kuusisto@wisehockey.com

Mika Hulkki, Head of Product Management, +358 50 086 6267, mika.hulkki@wisehockey.com

Porvoon edustalla sijaitsevalla Fladan venereitillä niitetään kaisloja 29.6.-12.7. välillä.

Väylävirasto kehottaa alueella liikkuvia veneilijöitä varovaisuuteen ja muistuttaa, että niittokoneet eivät kykene väistämään nopeasti muuta veneliikennettä.

Kuva: Niittoalue.

Niittotyö ajoittuu tällä kertaa pääasiallisesti Hommanäsin kartanon läheisyyteen ja siitä eteenpäin venereitin ylittävälle sillalle saakka.

Niittotöitä on tehty jo neljänä aikaisempana vuotena. Niittojen avulla Väylävirasto pyrkii estämään kaislojen uudelleenkasvun väylä- ja näkemäalueille.

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Viime vuonna lihan kokonaiskulutus oli lähes 80 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu myös riista ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 1,8 prosenttia eli 1,5 kiloa henkeä kohti. 

– Siipikarjanlihan kulutus kasvoi melkein neljä prosenttia vuodesta 2018. Sen kulutus on nyt 26,6 kiloa henkeä kohti. Sianlihan kulutus sen sijaan laski noin viisi prosenttia, mutta sitä kulutetaan edelleenkin enemmän kuin siipikarjanlihaa, 30,8 kiloa. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,8 kiloa, mikä oli noin puoli kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna, kertoo erityisasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Kaurabuumi jatkui vahvana

Viljan kokonaiskulutus kasvoi reilut kaksi kiloa henkeä kohti vuodesta 2018 ja oli viime vuonna noin 81 kiloa. Kasvu johtui pääosin kauran kulutuksen kasvusta. Kauran kulutus nousikin edellisestä vuodesta noin kaksi kiloa eli lähes 30 prosenttia, 9,5 kiloon henkeä kohti. Tasaisemman vaiheen jälkeen kaurabuumi tuntui jälleen voimistuneen. Riisin kulutus nousi puoli kiloa edellisestä vuodesta, vehnän kulutus laski hieman. Muiden viljalajien kulutus pysyi suunnilleen entisellään.

Maidon juonti väheni edelleen

Maidon kulutus väheni jälleen noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Samoin kävi vuonna 2018. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein kahdeksan, kevytmaidon noin neljä prosenttia ja täysmaidon yhden prosentin verran. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 102 litraa. Eri maitolaatujen käyttöosuudet pysyivät ennallaan: kevytmaidon 57, rasvattoman maidon noin 30 ja täysmaidon reilussa kymmenessä prosentissa.

Keskimäärin maitotuotteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Piimän, jogurtin, viilin ja kerman kulutus väheni muutaman prosentin. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2019 kaikkiaan 148 kiloa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Juuston kulutus laski vähän ja oli noin 25 kiloa. Myös voita kului hieman edellisvuotta vähemmän, 3,3 kiloa, Mikkola jatkaa.

Kala, kananmunat, hedelmät ja vihannekset

Kalan kokonaiskulutus pysyi 14,9 kilossa henkeä kohti. Kalasäilykkeitä kulutettiin hieman edellisvuotta enemmän. Ravintotaseen mukaan kalan kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia moneen vuoteen.  Myöskään kanamunien kulutuksessa ei ole juuri ollut vaihtelua viime vuosina, ja oli jälleen noin 12 kiloa.

Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 59 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmien kulutus kasvoi puoli kiloa edellisestä vuodesta, ja oli nyt 14,3 kiloa. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna vähän alle 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa. Vihannesten kulutus kasvoi edellisestä vuodesta. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 66 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.

Tilaston taustaa

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Lisätietoja: Erityisasiantuntija Erja Mikkola, Luke, puh 029 532 2413, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tilasto: Ravintotase 2018 lopullinen ja ennakko 2019

Finländarna konsumerade i fjol i genomsnitt 148 kilo flytande mjölkprodukter, 80 kilo kött, 81 kilo spannmål, 12 kilo hönsägg, 66 kilo frukt och 66 kilo grönsaker. Uppgifterna framgår av Naturresursinstitutets preliminära uppgifter om näringsbalansen.

Den totala konsumtionen av kött var ifjol nästan 80 kilo per person, inklusive vilt och innanmat. Jämfört med föregående minskade totalkonsumtionen med cirka 1,8 procent, eller 1,5 kilo per person. 

– Konsumtionen av fjäderfäkött ökade med nästa fyra procent jämfört med år 2018. Nu uppgår den till 26,6 kilo per person. Konsumtionen av griskött backade med cirka fem procent till 30,8 kilo, men överträffar ändå fjäderfäkonsumtionen. Medelkonsumtionen av nötkött var ifjol 18,8 kilo, vilket var en minskning med ungefär ett halvt kilo jämfört med föregående år, säger specialist Erja Mikkola på Naturresursinstitutet.

Havreboomen håller i sig

Jämfört med 2018 ökade totalkonsumtionen av spannmål med drygt två kilo per person och uppgick ifjol till cirka 81 kilo. Ökningen hänför sig främst till ökad konsumtion av havre, som jämfört med föregående år ökade med cirka två kilo, eller nästan 30 procent, och uppgick till 9,5 kilo per person. Efter en liten utplaning verkar havreboomen ha fått ny vind i seglen. Konsumtionen av ris ökade med ett havt kilo jämfört med föregående år, medan konsumtionen av vete minskade något. Konsumtionen av övriga spannmålssorter var på det stora hela oförändrad.

Mjölkkonsumtionen minskade ytterligare

Mjölkkonsumtionen fortsatte att minska med nästan fem procent jämfört med föregående år. Samma utveckling sågs redan 2018. Konsumtionen av fettfri mjölk minskade med nästan åtta procent, lättmjölk med cirka fyra procent och helmjölk med en procent. Medelkonsumtionen av mjölk var i fjol 102 liter per person, bestående av 57 procent lättmjölk, cirka 30 procent fettfri mjölk och drygt tio procent helmjölk. Andelarna var desamma som året innan.

Medelkonsumtionen av mjölkprodukter antigen minskade något eller var oförändrad. Konsumtionen av surmjölk, yoghurt, fil och grädde minskade med några procent. Konsumtionen av andra mjölkbaserade färskprodukter, såsom smaksatt kvarg, ökade. Totalt konsumerades 148 kilo flytande mjölkprodukter per person 2019, vilket var cirka fyra procent mindre än året innan.

– Konsumtionen av ost minskade något och landade på cirka 25 kilo. Även smörkonsumtionen minskade något jämfört med föregående år, till 3,3 kilo, fortsätter Mikkola.

Fisk, ägg, frukt och grönsaker

Den totala konsumtionen av fisk var 14,9 kilo per person, som föregående år. Konsumtionen av fiskkonserver ökade något. Enligt näringsbalansen har fiskkonsumtionen varit på det stora hela oförändrad under många år. Konsumtionen av hönsägg har inte heller varierat nämnvärt de senaste åren; ifjol uppgick den till cirka 12 kilo.

Konsumtionen av färska frukter var cirka 59 kilo per person. Konsumtionen av citrusfrukter ökade med ett halvt kilo jämfört med föregående år och uppgick till 14,3 kilo. Konsumtionen av andra färska frukter minskade lite och landade på strax under 45 kilo per person. Konsumtionen av konserverade och torkade frukter var sammanlagt knappt sju kilo. Grönsakskonsumtionen ökade jämfört med året innan. Färska grönsaker konsumerades uppskattningsvis 66 kilo per person. I denna mängd ingår visserligen eventuellt svinn.

Bakgrund till statistiken

Naturresursinstitutets näringsbalans är ett sammandrag av livsmedelsproduktionen, den inhemska användningen och konsumtionen av de viktigaste livsmedelsgrupperna i Finland. För balansen beräknas den inhemska användningen av fler än 60 produkter utifrån produktion, lagerförändring, export och import. Den inhemska konsumtionen fördelas vidare efter ändamål, det vill säga användning som djurfoder, utsäde, råvara för industrin och livsmedel. Konsumtionssiffrorna erhålls genom att dividera användningen av livsmedel med det genomsnittliga invånarantalet under året.

Den totala mängden kött som konsumeras innefattar även vilt och ätliga inälvor. Konsumtionsmängderna för kött anges i näringsbalansen med ben, det vill säga som uppslaktat kött. Av mängden kött med ben är 80 procent benfritt. Dessutom varierar tillagningssvinnet mellan 10–30 procent beroende på produkt. Konsumtionen av kött som tillagats motsvarar cirka 50 procent av mängden kött med ben.

Denna statistikmetod ger endast vägledande siffror om konsumtionen av vissa produkter, exempelvis grönsaker. Siffrorna beskriver snarare den mängd som erbjudits för konsumtion än den faktiska konsumtionen, eftersom uppgifter om lagringsförluster och annat svinn inte är tillgängliga och de därför ingår i konsumtionsmängderna.

Statistik: Näringsbalansen 2019 (preliminär) och 2018 slutliga uppgifter

Mer information lämnas av Erja Mikkola, specialist, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 2413, fornamn.efternamn@luke.fi

Pitkäkallion liikennepaikka Kouvolan Myllykoskella otetaan käyttöön. Uusi liikennepaikka mahdollistaa kaksisuuntaisen suojastetun liikenteen käynnistämisen Kouvola-Inkeroinen-rataosuudella. Liikennepaikka otetaan käyttöön 27.6. – 28.6. välisenä yönä.

Suojastettu rataosatarkoittaa rataosaa, jonka liikennepaikkavälit on jaettu useampaan suojastusväliin. Liikenteenohjausjärjestelmä valvoo suojastusvälien vapaanaoloa. Yhdellä suojastusvälillä voi olla vain yksi juna kerrallaan. Suojastus mahdollistaa useamman junan kulkemisen peräkkäin liikennepaikkojen välillä.

”Rataosuudelle on rakennettu väliaikainen asetinlaite, joka mahdollistaa muun muassa junankulunvalvonnan rataosalla molempiin liikennöintisuuntiin. Asetinlaite lisää rataosan kapasiteettia ja parantaa työmaan turvallisuutta,” kertoo Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen projektipäällikkö Miia Kari Väylävirastosta.

Seuraavassa käyttöönottovaiheessa elokuussa otetaan käyttöön Pitkäkallion liikennepaikan vaihteet, jotka osaltaan lisäävät rataosan kapasiteettia ja mahdollistavat puolenvaihdon liikennepaikalla. 

Lisätietoja:

Miia Kari, projektipäällikkö, Väylävirasto, 0295 34 3111, miia.kari@vayla.fi

Sakari Nieminen, projektipäällikkö, Väylävirasto, 029 534 3825, sakari.nieminen@vayla.fi

Seuraa hanketta netissä: https://vayla.fi/kouvola-kotka-hamina

Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/kouvolakotkahaminarata

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyy 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025.

Maailman johtava analytiikkayritys SAS Institute ja Ericsson ovat solmineet sopimuksen Industry 4.0 -yhteistyökumppanuudesta. SAS auttaa partneriohjelman ekosysteemiä kehittämään tehokkaampaa ja älykkäämpää valmistusta data-analytiikan asiantuntemuksensa ja SAS Viya -ohjelmistonsa avulla.

Teollisuusyritykset ympäri maailmaa etsivät paraikaa ratkaisuja, jotka voivat yksinkertaistaa tuotannon laitteiden kytkemistä verkkoon. Esineiden Internet (IoT, Internet of Things) kehittyy nopeasti, ja teollisuusyritykset haluavat saada enemmän hyötyä tuotantojärjestelmiin kytkettyjen yksiköiden tuottamasta tiedosta.

”Ericsson Industry Connect -yhteistyö johtaa tehokkaampaan ja turvallisempaan teollisuustuotantoon sekä itseoppiviin järjestelmiin, jotka mahdollistavat tuotannon ja prosessien kehittämisen ja optimoinnin ajan myötä. Sillä voidaan myös parantaa teollisuuden tuottavuutta,” toteaa SAS Institute Ruotsin toimitusjohtaja Ola Ringström.

Teollisuusympäristöihin suunniteltu Ericsson Industry Connect on langaton erillisverkko, joka tarjoaa turvallisen, luotettavan peiton, korkean laitetiheyden ja ennustettavan viiveen. Ratkaisua hyödyntävät yritykset voivat saada täyden näkyvyyden koneisiin, prosesseihin ja dataan 4G/LTE:tä käyttäen, matkalla kohti 5G:tä.

"Ericssonin teknologiaan perustuvat matkapuhelinyhteysratkaisut antavat SAS Institutelle mahdollisuuden tarjota teollisuusasiakkaille tuottavuutta parantavan ratkaisun", kertoo Thomas Noren, Ericssonin Head of Dedicated Networks. "Liittymällä Ericssonin Industry 4.0 -partneriohjelmaan, SAS Institute on ottamassa keskeisen roolin asiakkaiden liiketoiminnan tulosten parantamisessa."

Kumppanuus antaa viestintäpalvelun tarjoajille (CSP) ja järjestelmäintegraattoreille mahdollisuuden käyttää SAS Instituten data-analytiikkaratkaisuja osana Ericsson Industry Connect -sovellusta teknisessä plug and play -arkkitehtuurissa.

”Yksi Ericsson Industry Connectin ja SAS Instituten yhdistelmän eduista on, että analyyttisiä malleja on helpompi käyttää paikallisesti tehtaalla, pilviympäristössä tai niin kutsutussa edge-ympäristössä. Analyysiympäristö mukautetaan tarpeiden ja sovellusalueen mukaan. Se tarkoittaa myös, että asiakkaat saavat hyötyä alhaisesta viiveestä ja korkeasta luotettavuudesta uusissa sovelluksissa, mikä näkyy esimerkiksi tuotannon saannossa ja tuotteiden laadussa”, sanoo SAS Instituten Advisory Industry Consultant Christer Bodell.

Ericsson Industry 4.0 -partneriohjelma on väline ratkaisutoimittajille, jotka tarjoavat teknologiaansa osana Industry 4.0 -ekosysteemiä.

SAS Institute haluaa olla luomassa ratkaisuja useisiin tuotantolinjoilla ilmeneviin haasteisiin. Esimerkkejä tästä ovat tuotantokapasiteetin parantaminen vähentämällä tuotantovikoja ja tarvetta turvavarastoille sekä lisääntynyt tuotantotehokkuus karsimalla jätteiden sekä resurssien- ja energiankulutusta.

Kumppanuus auttaa myös kehittämään lopputuotteiden laatua. Tämä puolestaan lisää asiakastyytyväisyyttä sekä vähentää reklamaatioita ja takuuseen liittyviä ongelmia, mikä parantaa tuotteiden saatavaa katetta. Yhteistyö mahdollistaa myös alhaisemmat pääomakustannukset ja korkeamman turvatason koko tuotannossa ja eri tuotantoyksiköiden välillä.

”Ericssonin partneriohjelma on tärkeä osa SAS Instituten IoT-strategiaa, jossa pyrimme laajaan valikoimaan tuotteita, palveluita ja ratkaisuja, jotka vahvistavat ja kehittävät ekosysteemiä. Yhteistyöt ja kumppanuudet ovat keskeinen osa tätä strategiaa”, sanoo SAS Institute Ruotsin toimitusjohtaja Ola Ringström ja jatkaa:

"SAS Instituten kattava data-analytiikan asiantuntemus yhdistettynä tekoälyosaamiseen on tärkeä osa ekosysteemiä. Sen avulla voimme optimoida yksiköiden välistä tiedonvaihtoa ja toimittaa nopeaa data-analyysia automaation tarpeisiin ja järjestelmän älykkyyden kehittämiseksi."

Mediayhteydet

Kimmo Havu

Managing Director, Finland, SAS Institute

p. 0400 6044 61

s-posti: kimmo.havu@sas.com

Kicki Björkvall

Communication Manager, Nordic, SAS Institute

Phone Number: +46723541200 

E-mail address: kicki.bjorkvall@sas.com

Lisätietoja: 

ericsson.com/industry4.0

https://www.ericsson.com/en/internet-of-things/industry4-0/solutions

https://www.ericsson.com/en/internet-of-things/industry4-0/partners

Lisätietoja SAS Institutesta:

https://www.sas.com/en_us/software/viya.html

https://www.sas.com/en_us/solutions/iot.html

SAS Institute

SAS on analyyttisten liiketoimintaohjelmistojen ja -palvelujen markkinajohtaja. Innovatiivisten ratkaisujensa avulla SAS auttaa asiakkaitaan kehittämään toimintaansa ja tekemään parempia päätöksiä nopeammin. Lisätietoa: www.sas.com/finland

Ericsson 

Ericssonin avulla viestintäpalveluiden tarjoajat voivat ottaa täyden hyödyn rakennetuista verkkoyhteyksistä. Yrityksen tarjonta on suunniteltu tukemaan asiakkaidensa digitalisaatiota, lisäämään tehokkuutta sekä kehittämään uusia tulonlähteitä. Valikoima kattaa verkkoratkaisut, digitaaliset palvelut, palvelunhallintaratkaisut sekä kasvuvaiheessa olevan liiketoiminnan. Panostamalla innovaatioihin Ericsson on mahdollistanut puhelin- ja mobiiliyhteyksien hyödyt miljardeille ihmisille ympäri maailman. Ericsson on listattu sekä Tukholman että New Yorkin Nasdaq-pörssissä. Lisätietoa: www.ericsson.com

Moni asiakas osaa jo kysyä lisätietoja lääkkeistä ja niiden käytöstä. Harva kuitenkin tietää, että apteekit tarjoavat muitakin terveyspalveluja. — Lääkitysturvallisuudesta huolehtiminen on luonteva osa apteekkien työtä, mutta apteekit ovat myös terveydenhuollon ensipisteitä, joihin pääsee helposti ja ilman ajanvarausta, kertoo Lähiapteekit-ketjun apteekkari Lenita Jokinen. Lähiapteekit viettää kesällä toimintansa 1-vuotissyntymäpäiviä.

Apteekkari Lenita Jokinen Turun Runosmäen apteekista toteaa, että lääkeneuvonta kuuluu apteekin lakisääteisiin perustehtäviin. Se kattaa lääkkeitä ja niiden käyttöä koskevan opastuksen lisäksi neuvonnan lääkkeettömistä hoitotavoista sekä terveyttä edistävistä ja hoitoa tukevista elintavoista. Hintaneuvonta tuli apteekkien tehtäväksi lääkevaihdon aloituksen yhteydessä.

Jokinen muistuttaa, että apteekki onkin terveydenhuollon ensipiste, johon pääsee helposti ja ilman ajanvarausta. Apteekista ohjataan asiakas tarvittaessa lääkäriin.

Runosmäen apteekki kuuluu Lähiapteekit-apteekkiketjuun, jolla on 20 toimipistettä Hangosta Taivalkoskelle. Kesällä 2019 perustettu Lähiapteekit on yksityisten, itsenäisten apteekkareiden omistama apteekkiketju.

Osaaminen paremmin käyttöön

Suomalaiset hoitavat valtaosan vaivoistaan omatoimisesti. Muun muassa Suomen Apteekkariliiton vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan apteekkien neuvonta säästää huomattavasti muun terveydenhuollon kustannuksia. Lähes joka toinen asiakas, joka oli saanut itsehoitoon liittyvää neuvontaa apteekista, vältti käynnin lääkärin vastaanotolla.

Apteekkari Lenita Jokinen toteaakin, että hänen hiljattain valmistuneen väitöstutkimuksensa mukaan apteekeissa on osaamista, jota olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin osana terveydenhuoltoa. Asiakkaat eivät tunne apteekkien terveyspalveluja kovin hyvin, vaan he näkevät apteekit perinteisenä lääkkeentoimittajana.

— Apteekkarit ovat kiinnostuneita erityisesti lääkitysturvallisuutta edistävistä palveluista, kuten lääkehoitojen arviointipalveluista. He näkevät nämä palvelut tulevaisuudessa tärkeänä osana apteekkien toimintaa. Lääkitysturvallisuudesta huolehtiminen onkin luonteva osa apteekkien työtä.

Käytetyin terveydenhuollon toimipiste

Säännöllisesti lääkkeitä käyttävät käyvät useammin apteekissa kuin muissa terveydenhuollon toimipisteissä. Lisäksi apteekit tavoittavat ihmisiä, jotka eivät käytä muun terveydenhuollon palveluita. Koska apteekeissa käyvät melkein kaikki, ne ovat hyviä paikkoja jakaa tietoa kansansairauksien ehkäisystä ja hoidosta.

— Apteekit ovat kehittäneet erityisryhmille omia neuvontapalveluja, kuten astmapalvelu, inhalaatioiden tarkistus ja yksilöllinen tupakasta vieroitus. Lääkehoidon ongelmatilanteisiin on tarjolla eri tasoisia lääkehoidon arviointipalveluja. Niissä varmistetaan esimerkiksi, ettei lääkkeissä ole päällekkäisyyksiä ja ettei niillä ole haitallisia yhteisvaikutuksia, Jokinen kertoo.

Lisätietoja:

Lähiapteekit, toimitusjohtaja Sirkku Kemppainen p. 045 234 7234, sirkku.kemppainen@lahiapteekit.fi

Lähiapteekit, apteekkari Lenita Jokinen p. 050 490 8944, lenita.jokinen@apteekit.net

www.lahiapteekit.fi

Lähiapteekit on kesällä 2019 perustettu apteekkareiden omistama apteekkiketju. Lähiapteekit -ketju tarjoaa apteekille markkinoinnillista tukea muun muassa julkaisemalla yhteistä lehteä. Lähiapteekkeja on ympäri Suomea Hangosta Taivalkoskelle saakka. Kesäkuussa 2020 mukana oli 20 apteekkitoimipistettä ja määrä on kasvamassa jo loppukesän aikana. Lähiapteekeille on tärkeää luottamuksellinen ja henkilökohtainen asiakaspalvelu ja asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. 

Otto Lamminpää kehitti väitöskirjatyössään luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Menetelmät osoittautuvat käyttökelpoisiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien mittaamisessa.

Kehitettyjä menetelmiä sovellettiin Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitin hiilidioksidipitoisuusmittauksiin ja Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa sijaitsevan spektrometrin metaanipitoisuusmittauksiin.

”Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että alailmakehän metaanipitoisuus on ollut kasvussa vuosina 2009–2018, mutta kasvu hidastui vuosina 2017 ja 2018. Yläilmakehässä ei aikasarjan aikana havaittu tilastollisesti merkittäviä pitkäaikaismuutoksia”, Otto Lamminpää kertoo tuloksista.

Kaukokartoituksen avulla voidaan seurata kasvihuonekaasujen pitoisuuksia

Kaukokartoitusmittausten avulla seurataan hiilidioksidin (CO2) ja metaanin (CH4) pitoisuuksia ilmakehässä. Mittauksissa joko avaruudessa olevan satelliitin tai maan pinnalla olevan spektrometrin mittaamasta valon absorptiosta ilmakehässä lasketaan kasvihuonekaasujen suhteellisia pitoisuuksia ilmakehässä.

Kaukokartoitusmittauksia tarvitaan myös, kun arvioidaan miten kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmakehän eri prosesseihin. Vaikutusten analyysissä on tärkeää, että mittausten epävarmuudet pystytään arvioimaan mahdollisimman hyvin. Arvioinnin luotettavuuden takaamiseksi käytetään epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka normaalisti vaativat huomattavia laskentaresursseja.

Työssä kehitetyt menetelmät perustuvat matemaattisesti käänteisongelmien teoriaan ja todennäköisyysteorian sovelluksiin. Menetelmissä hyödynnetään informaatioteoreettisia työkaluja, joilla käänteisongelman ulottuvuutta voidaan pienentää. Näin saadaan johdettua laskennallinen rinnakkaisongelma, joka on yksinkertaisempi ratkaista vaatien samalla pienempiä laskentaresursseja, mutta jonka ratkaiseminen johtaa silti samaan lopputulokseen.

Väitöskirja tarkastetaan 25.6. – tilaisuutta voi seurata verkossa

Otto Lamminpään väitöskirja "Dimension reduction approaches for atmospheric remote sensing of greenhouse gases" tarkastetaan 25.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa (sali 4) osoitteessa Unioninkatu 40, Helsinki.

Vastaväittäjänä on professori Patrick Eriksson, Chalmers, ja kustoksena on professori Eero Saksman.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä Zoomin kautta. Seuraa väitöstilaisuutta: https://helsinki.zoom.us/j/67880119172?pwd=UG9aYStNZk5OZi9remtrbm1XSWhGZz09

Lisätietoja:

tutkija Otto Lamminpää, Ilmatieteen laitos, p. +358 44 5 392 626, otto.lamminpaa@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-palvelussa: http://hdl.handle.net/10138/316689

LUT-yliopisto tarjoaa tulevanakin lukuvuonna niin kutsutun Highway-väyläohjelman, jossa voi opiskella kauppatieteen ja tekniikan koulutusohjelmien ensimmäisen vuoden opintoja ja hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi. Suositun ohjelman paikat arvotaan määräaikana ilmoittautuneiden kesken.

LUTin opiskelijavalinnat kandidaattiohjelmiin ovat selvillä 15.7.2020. Ilman tutkinto-ohjelmien opiskelupaikkaa jäävillä on mahdollisuus ilmoittautua LUTin Highway-ohjelmaan ja opiskella valitsemansa koulutusohjelman ensimmäisen lukuvuoden opintoja.

”Joka vuosi motivoituneita nuoria jää ilman toivomaansa opiskelupaikkaa. Highway-ohjelmalla tarjoamme mahdollisuuden edistää tulevaisuuden suunnitelmia, vaikka ovi tutkinto-opiskelijaksi ei vielä auennutkaan”, sanoo Jaana Sandström, LUTin koulutuksesta vastaava vararehtori.

LUT Highway -väyläohjelman hyväksytysti suorittavat voivat keväällä hakea LUT-yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi ilman valintakoetta. Opintojen suorittamisen lisäksi vaatimuksena on niissä menestyminen alakohtaisesti määriteltyjen kynnysehtojen mukaan.

Ilmoittautuminen Highway-ohjelmaan on auki 20.7.-24.7.2020. Edellisvuosina kysyntä ohjelman paikoista on ollut suuri ja paikat ovat täyttyneet jopa minuuteissa. Tänä vuonna valintaperusteita on muutettu, jotta muun muassa verkkoyhteyksien laadusta mahdollisesti aiheutuvat erot eivät asettaisi hakijoita eriarvoiseen asemaan.

”Paikat ohjelmaan arvotaan kaikkien määräaikana ilmoittautuneiden kesken. Arvonta voi ehkä kuulostaa oudolta, mutta onni on siinä tasapuolinen”, sanoo Sandström viitaten kokemuksiin aiemmilta vuosilta.

Lukuvuonna 2020–2021 Highway-ohjelmassa on 99 opintopaikkaa. Niistä 30 on kauppatieteisiin ja 20 tuotantotalouteen.  Loput 49 paikkaa jakautuvat tieto-, sähkö-, kone-, energia-, kemian-, ympäristö-, sekä laskennallisen tekniikan koulutusohjelmiin, joissa kussakin on tarjolla 5-10 paikkaa. Highway-ohjelmassa voi ilmoittautua vain yhteen koulutusohjelmaan.

Opiskelu Highway-ohjelmassa on maksullista, eivätkä osallistujat ole oikeutettuja opintotukeen tai muihin tutkinto-opiskelijoille suunnattuihin etuihin. Opintopassin hinta on 100 euroa lukukaudelta, eli koko ohjelman kustannus on 200 euroa.

Sandström kertoo, että kohtuullisella maksulla tavoitellaan osallistujien sitoutumista ohjelmaan. Osallistujille tarjotaan myös tukea opiskeluun.

”Highway-opiskelijoille tarjotaan tukea opintojen aloittamiseen, aivan kuten muillekin LUTissa opiskeleville. He osallistuvat orientaatio-ohjelmaan, eli pääsevät tutustumaan koulutusohjelmaansa ja muihin opiskelijoihin. Tuutoreilta he saavat henkilökohtaista opastusta muun muassa opintosuunnitelman tekoon ja tietojärjestelmien käyttöön.”

Lisätietoja ja ohjeet ilmoittautumiseen: lut.fi/highway

Lisätietoja:

Jaana Sandström, koulutuksen vararehtori (mediatiedustelut)
jaana.sandstrom@lut.fi, puh. 040 571 6197

Mikael Ekholm, asiantuntija (opintoihin liittyvät asiat)
lut.highway@lut.fi puh. 050 4488 508

"Olemme aina matkalla muutoksessa, mutta tämän kevään aikana se on tullut konkreettisesti haasteeksi ja mahdollisuudeksi meille kaikille"

Viidettä kertaa järjestettävä Tampere Chamber Music -festivaali tarjoaa runsaasti kamarimusiikkia, tanssia ja tiedettä. Hyvinvointia korostavan, 14.-17.1.2021 järjestettävän festivaalin teemaksi on valittu Matkalla muutoksessa. Festivaali haluaa vahvistaa kamarimusiikin vaikuttavuutta ja kehittää musiikin kokemusta niin yleisön kuin muusikon näkökulmasta. Festivaaliohjelma keskittyy Tampere-taloon ja Tampereen Musiikkiakatemialle. Ohjelma julkaistaan ja lipunmyynti alkaa alkusyksystä 2020.

- Festivaaliteema syntyi kesällä kauneimman luontokokemuksen aikana. Rakkaus ja kunnioitus luontoa kohtaan tulee saamaan festivaalilla erityisen huomion, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja, pianotaiteilija Heini Kärkkäinen.

Matkalla muutoksessa -teema nivoutuu vanhan kiinalaisen filosofian ympärille viidestä elementistä ja energian matkasta. Elementit puu, tuli, maa, metalli ja vesi muodostavat viiden kamarimusiikkikonsertin temaattisen kokonaisuuden, joissa musiikin virtaa tuodaan esiin moniaistillisesti myös valaistuksella ja liikkeellä.

- Kiinalainen lääketiede ja sen kokonaisvaltainen viisaus ovat kiinnostaneet ja kiehtoneet minua aina. Myös muutos, elämän vääjäämättömimpänä totuutena, sen tasapainottelu ja energiatasot ovat läsnä jatkuvasti. Olemme aina matkalla muutoksessa, mutta tämän kevään aikana se on tullut konkreettisesti haasteeksi ja mahdollisuudeksi meille kaikille, Kärkkäinen jatkaa.

Festivaalilla nähdään kotimaisia valovoimaisia kamarimuusikkoita, mm. kitaristi Ismo Eskelinen, alttoviulisti Atte Kilpeläinen, viulisti Réka Szilvay, sellisti Marko Ylönen ja tähtitanssija Minna Tervamäki sekä kansainvälisiä vieraita, kuten maineikkaisiin viulisteihin lukeutuva Jean-Jacques Kantorow (FR), herkkä tulkitsija pianisti Marianna Shirinyan (ARM-DEN) ja bandoneonin tunnetuimpina taitajina kuultu Marcelo Nisinman (ARG). Tutut festivaalivieraat sellisti Robert Cohen (UK) ja viulisti Priya Mitchell (UK)saapuvat jälleen ilahduttamaankuulijoita. Fysiatri Jukka Pekka Kouri luennoi kivusta, sen olemuksesta ja lievityksestä.

Festivaali tarjoaa myös maksutonta ohjelmaa. Edellisessä tapahtumassa tammikuussa 2020 suursuosion saanut Yösoitto-konsertti Vanhassa kirkossa järjestetään uudelleen, ja siellä kuullaan Schubertin jousikvintetto. Konsertteja tarjotaan Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden kautta myös hoitolaitoksien asukkaille. Maksuttomia mestarikursseja tarjotaan valtakunnallisella tasolla musiikin opiskelijoille.

Lisätietoja

Tuottaja Hanna Kilpinen, 041 533 0381, hanna.kilpinen@tampere-talo.fi

Tuotanto Tampere-talo ja Tampere Chamber Music ry.

Liite: Kuva TCM:n taiteellinen johtaja Heini Kärkkäinen

Tampere-talon ja Tampere Chamber Music -festivaalin kanssa tapahtuman yhteistyössä ovat mukana Tampereen kaupunki, Tampere Filharmonia, Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys, Pirfest, Tampereen seurakunnat sekä Tampereen ammattikorkeakoulu.

KT:n valtuuskunta pitää Tehyn ja Superin useisiin sairaanhoitopiireihin kohdistamia työtaistelutoimia täysin sopimattomina ja häikäilemättöminä. Vaikka kunta-alalle on juuri saatu aikaan työrauha ja uudet virka- ja työehtosopimukset pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen, Tehyn ja Superin neuvottelujärjestö Sote ry on asettanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yhdeksään sairaanhoitopiiriin.

Toiminta rapauttaa vakavasti kunta-alan sopimisen kulttuuria.

Sote ry:n sairaanhoitopiireihin kohdistamat työtaistelutoimet eivät ole missään järkevässä suhteessa kiistelyn varsinaiseen syyhyn. Kiistan ytimessä on kuntien ja kuntayhtymien omistamia yhtiöitä edustavaan Avaintyönantajat Avainta ry:hyn kuuluvan osuuskunnan sopimusoikeuksia koskeva erimielisyys. Kuvaavaa tilanteelle on, että osuuskunnan yhtiön palveluksessa ei ole tällä hetkellä yhtään hoitajaa.

Sote ry:n järjestöpolitiikka ja painostustoimet ovat useita kuukausia kovassa paineessa olleille terveysalan työnantajille täysin kohtuuttomia. Tehy ja Super pyrkivät painostustoimillaan heikentämään kuntalaisten palvelujen tuottamista ja vaikeuttamaan sairaanhoitopiirien toiminnan palauttamista koronan jälkeiseen aikaan muutenkin haasteellisella kesälomakaudella.

Valtuuskunta vaatii työrauhan palauttamista

– Tehy ja Super murentavat toimillaan uskottavuutensa neuvottelu- ja sopijaosapuolena, toteaa KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

Koronakriisin akuutissa vaiheessa terveysalan palvelutoimintaa on jouduttu voimakkaasti supistamaan. Leikkaus- ja muut hoitojonot ovat kasvaneet huolestuttavasti.

Koskaan aiemmin kunta-alan työmarkkinahistoriassa ei toisen sopimusalan kiistoja ja painostustoimia ole Sote ry:n toimien tapaan kohdistettu työrauhan aikana kuntatyönantajiin.

– Kuntatyönantaja ei nykyisellään voi olla enää varma siitä, saako työ- ja virkaehtosopimuksilla työrauhaa. Suomalainen työrauhajärjestelmä kaipaa pikaista korjausta, korostaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

KT:n valtuuskunta vaatii ylityö- ja vuorovaihtokieltojen lopettamista välittömästi.

Lisätietoja:

Valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja-Lievonen, puh. 040 570 5593
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710

Galaxy A21s ja A51 5G tuovat uutta muotoilua ja viimeisimpiä teknologisia edistysaskeleita suuren yleisön saataville. A-luokan uutuuskaksikko on nyt kaupoissa kautta maan. Samalla Samsung ylpeänä ilmoittaa, että Galaxy A51 oli maailman myydyin Android-puhelin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä*.

Espoo, 25. kesäkuuta 2020 – Samsungin keväällä esittelemät Galaxy A -tuoteperheen uusimman jäsenet ovat nyt myynnissä. Galaxy A21s tuo mukanaan monia edistyksellisiä ominaisuuksia – siinä on Infinity-O-näyttö, neljä takakameraa ja tehokas akku, joiden yhdistelmä on huippuluokkaa kyseisessä hintaluokassa. Galaxy A51 5G taas on luonteva askel seuraavan sukupolven yhteyksien saatavuuden laajentamiseksi. Se tuo mukanaan 5G-yhteyksien edut, kuten huippukorkeat suoratoisto- ja latausnopeudet sekä matalat viiveet.

– Pääpyrkimyksemme Galaxy A -laitesarjalla on aina ollut tuoda viimeisimpiä teknologisia edistysaskeleita suuremman yleisön saataville yhdistämällä tinkimätön suunnittelu edullisempaan hintapisteeseen. Galaxy A21s tuo A-sarjaan uudenlaista muotoilua, ja Galaxy A51 5G on luonteva seuraava askel 5G:n tuomiseksi uusien kuluttajaryhmien ulottuville. Vahvistamme päättäväisin askelin Galaxy A -laitesarjaamme, jotta voimme tarjota parasta mobiilikokemusta ostajan budjetista riippumatta. Tämä lähestymistapa on selvästi ollut kuluttajien mieleen, sillä Strategy Analyticsin* tuoreen tutkimuksen mukaan Galaxy A51 oli maailman myydyin Android-puhelin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja se on noussut jo Suomessakin myydyimpien puhelinten kärkikahinoihin, sanoo Samsung Suomen mobiililiiketoiminnan johtaja Mika Engblom. 

A51 5G – Viihdettä ilman rajoja

Galaxy A51 5G:llä vaativat toimet verkossa onnistuvat entistä sujuvammin, olipa kyse lempimobiilipelin pelaamisesta tien päällä tai konserttikokemuksen jakamisesta eläväisenä 4K-videona kavereille. 6,5-tuumainen Super AMOLED Infinity-O -näyttö tuo elokuvamaiset viihdekokemukset suoraan käyttäjän hyppysiin. Tekoälyavusteinen Game Booster -toiminto taas auttaa pelaajia saamaan suosikkipeleistään entistä enemmän irti. 

Puhelimen takana on 48MP pääkamera, 12MP ultralaajakulmakamera maisemakuville, 5MP makrokamera pienille yksityiskohdille ja 5MP syvyyskamera kuvauskohteen erottavaa bokeh-efektiä varten. Super Steady -vakautusteknologia auttaa luomaan sulavia ja ammattimaisia videoita myös liikkeessä vakauttamalla videon automaattisesti jo kuvattaessa. Galaxy A51 5G:ssä on 128Gt sisäistä tallennustilaa sekä tuki microSD-muistikorteille jopa 1Tt asti. Galaxy A51 5G on muotoiltu istumaan mukavasti käteen ja tuntumaan laadukkaalta. Puhelimen käyttöä tukee riittoisa 4 500 mAh:n akku ja pikalataus.

A21s –  Näytön täydeltä kokemuksia

Galaxy A21s:ssä on useista Samsungin huippulaitteista tuttu Infinity-O-näyttö, jonka läpimitta on 6,5 tuumaa ja tarkkuus HD+. 20:9-kuvasuhde ja Dolby Atmos -äänentoisto takaavat, että viihdekokemukset ovat vahvoja niin pelien kuin videoidenkin parissa. Galaxy A21s:ssä on kyvykäs neljän linssin takakamera, jonka älykkäät ominaisuudet tekevät ammattimaisten kuvien ja videoiden saamisesta helppoa. 

48 megapikselin pääkamera ja 8 megapikselin ultralaajakulmakamera ovat omiaan tallentamaan maisemakuvat ja muut laajat näkymät. Galaxy A21:ssä Samsung kehittää edelleen laitesarjan tunnistettavaa ja eloisaa muotoilua. Tyylikäs muotoilu hoikkine runkoineen ja pyöristettyine kulmineen tukee laitteen sopusuhtaista kokoa, ja Galaxy S21s soveltuukin hyvin yhdellä kädellä käytettäväksi. Galaxy A21s:n 5000 mAh:n akku on pitkäkestoinen ja tukee 15W:n pikalatausta, joten käyttäjät voivat aidosti ottaa kaiken irti puhelimestaan. Laitteen sisäinen tallennustila on 32 Gt ja tilan laajentaminen on mahdollista muistikorteilla 512 Gt asti, eli muistoille on aina tilaa puhelimessa.

Samsung Galaxy A21s:n värivaihtoehdot ovat musta, valkoinen ja sininen. Laitteen suositushinta on 229 €.

Samsung Galaxy A51 5G on nyt saatavilla väreinä Prism Cube Black, Prism Cube White ja Prism Cube Pinkmustana, ja sen suositushinta on 479 €.

*Lisätietoa Strategy Analyticsin tutkimuksesta: https://www.businesswire.com/news/home/20200513005773/en/Strategy-Analytics-Samsung-Galaxy-A51-Worlds-Bestselling

Lisätietoa Galaxy A-sarjan puhelimista osoitteista: www.samsung.com/fi/smartphones/galaxy-a/, www.samsungmobilepress.com ja news.samsung.com/galaxy 

Mikkelin, Kuopion, Joensuun, Lappeenrannan ja Savonlinnan kaupunkien sekä Etelä-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sekä Etelä-Karjalan liiton yhteinen Saimaa-ilmiö-hanke valittiin jatkoon kansainvälisen asiantuntijaraadin esivalintakokouksessa 23.-24.6. Esivalinnan läpäisseet kaupungit julkistettiin lehdistötilaisuudessa 24.6. Savonlinnan lisäksi jatkoon pääsivät myös Tampere ja Oulu.

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine on erittäin tyytyväinen, että haussa päästiin jatkoon. Hyvin alkanut yhteistyö tiivistyy seuraavassa vaiheessa, kun valmistetaan lopullinen hakukirja varsinaista valintaa varten.

- Tässä vaiheessa esitän Savonlinnan kaupungin puolesta lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneillemme ja kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet Saimaa-ilmiön syntymiseen. Jo esivalinnan läpäiseminen on hieno saavutus ja se on osoitus ennen kaikkea itäsuomalaisen yhteistyön voimasta, toteaa Laine. Hän lisää, että kulttuuripääkaupunkitittelillä on toteutuessaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Kulttuuripääkaupunkihaun toisessa vaiheessa valmistetaan 100-sivuinen lopullinen hakukirja, jossa esitellään tarkennettu ja yksityiskohtainen suunnitelma kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta ja toteutuksesta. Ennen lopullista valintaa asiantuntijaraadin delegaatio tutustuu hakijakaupunkeihin paikan päällä.

Sillanrakentajien puheenjohtajana toiminut Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasinen on innoissaan jatkoon pääsystä.

- Olemme rakentamassa yhteistä tarinaa, joka todella ansaitsee tulla kuulluksi. Saimaa-ilmiö2026 on saattanut meidät uudenlaiseen yhteistyöhön, jota on tärkeää jatkaa. Esittelymme kansainväliselle valintaraadille tehtiin kunnon itäisellä ilolla, ja Saimaa-ilmiön tarinaa ja teemoja avattiin ilon kautta!, kiteyttää Kaasinen.

Savonlinnan kaupungin nimissä tehtävää kulttuuripääkaupunkihakua oli kansainväliselle asiantuntijaraadille esittelemässä kuusihenkinen delegaatio, johon kuuluivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, Saimaa-ilmiön valmistelutiimin Sillanrakentajien puheenjohtaja Sari Kaasinen, joensuulainen valotaiteilija Kari Kola, projektityöntekijä Jarkko Kääriäinen Itä-Suomen yliopistosta sekä hankkeen koordinaattorit Anu-Anette Varho ja Reko Tammi. Esittelytilaisuus koostui 30 minuutin esityksestä sekä tunnin mittaisesta keskusteluosuudesta, jossa valintapaneeli esitti kysymyksiä.

Lisätietoja:

• Janne Laine, kaupunginjohtaja
  puh. 044-4174001, janne.laine@savonlinna.fi
• Sari Kaasinen, puheenjohtaja, Sillanrakentajat
  puh. 050-5640930, sari.kaasinen@sarikaasinen.com
• Anu-Anette Varho, koordinaattori
  puh. 040-5484658, anu-anette.varho@esavo.fi
• Reko Tammi, koordinaattori
  puh. 040-7361992, reko.tammi@esavo.fi

Äänekosken kaupunki ja Visit Äänekoski tarjoavat näkyvyyttä paikallisille yrityksille somekanavissa ja verkkosivuillamme. #supportlocal -hengessä haluamme kertoa sekä kaupungin asukkaille että matkailijoille, miten upeita juttuja täällä on!

Tässä pari esimerkkiä siitä, miten voit saada veloituksetta yrityksesi esiin kanavissamme:

Kutsu Hidden Äänekoski -lähettiläs kylään

Seuraathan jo Hidden Äänekoski -lähettiläiden sisältöä somessa? Toista vuotta käynnissä oleva kampanja päästää tavalliset kuntalaiset ääneen ja paljastaa Ääneseudun helmet muillekin. Ilmianna yrityksesi tarjoama paikallinen tuote, palvelu tai elämys, josta haluaisit muidenkin tietävän, ja kutsu lähettiläs kylään!

Kutsumalla lähettiläät yritykseesi saat veloituksetta näkyvyyttä Visit Äänekosken blogissa ja lähettiläiden somekanavissa. Tutustu lähettiläisiin Visit Äänekosken blogissa ja kutsu heidät kylään!

https://www.aanekoski.fi/etusivu/kutsu-hiddenaanekoski-lahettilaat-vierailulle

Ilmoita palkinto Hidden Äänekoski -jahtiin

Viime kesänä väkeä villinnyt Hidden Äänekoski -jahti järjestetään jälleen 13.–19. heinäkuuta. Etsimme nyt yrityksiä ja yhteisöjä mukaan jahtiin! Olisiko teillä hyvä palkinto jahtiin? Jahdattava kohde voi olla tuote, palvelu tai lahjakortti ja juuri teidän yrityksenne näköinen!

Mukaan lähtevä yritys saa veloituksetta somemateriaalia omaan kanavaansa ja logonsa esiin Visit Äänekosken kanaviin jahdin aikana. Jahdattava tuote tai palvelu esitellään Visit Äänekosken kanavissa, jotka tavoittavat tuhansia ihmisiä. Hidden Äänekoski -lähettiläät jakavat vihjeitä palkinnoista, ja ensimmäinen piilotetun amuletin löytäjä voi lunastaa palkinnon yrityksestänne. Näkyvyys kertautuu ja saatte aktiivisia kävijöitä myös omille sivuillenne – on siis vain hyviä syitä lähteä mukaan!

Palkinnon ei tarvitse olla kallis, koska kyse on hyvän mielen tempauksesta. Ilmoita meille palkintosi, logo ja somekanavien nimet sekä toivomasi hashtagit, niin me hoidamme loput!

https://www.aanekoski.fi/verkkoasiointi/osallistu-hiddenaanekoski-jahtiin-yrityksena

Osallistu Äänekoski-sovelluksen kehittämiseen

Miten Äänekoski-sovelluksesta voisi olla hyötyä juuri teidän yrityksellenne? Sovellus esittelee Äänekosken tapahtumia ja palveluita, ja seuraavassa versiossa pyritään palvelemaan käyttäjiä vielä paremmin.

Lataa sovellus ja vaikuta ”Kyselyt”-osiossa uuden version kehittämiseen!

Ilmainen Äänekoski-sovellus julkaistiin huhtikuussa, ja sen on ladannut jo yli 500 käyttäjää. Sovellus löytyy mobiililaitteesi sovelluskaupasta (iOS/Android). Kaikkien kehityskyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Äänekoski -tuotepalkintoja, ja käyttöön päässeet kehitysideat palkitaan lahjakortilla paikalliseen yritykseen.

https://www.aanekoski.fi/edut-aanekoskelaiselle/aanekoski-sovellus

Kuusamossa matkaileva voi saada tänä kesänä henkilökohtaisia matkavinkkejä paikallisilta OLO-oppailta, jotka voi tavata tilauksesta mm. Oulangan kansallispuistossa tai Rukan huipulla.

OLO-oppaat ovat paikallisia luonto- ja matkailualan ammattilaisia, jotka tuntevat niin alueen suosikkikohteet kuin syrjäisemmät kolkat. He tietävät, kuinka Kuusamossa kannattaa nauttia luonnosta ja alueen runsaasta tarjonnasta, jotta lomakokemus on täydellinen.

OLO-opas on kahden kuusamolaisen naisyrittäjän yhteistyön tulos.

- Meillä on valtavan laaja kokemus Kuusamon luontokohteista ja luonnossa liikkumisesta. Haluamme jakaa tietämystämme matkailijoille matalalla kynnyksellä. Ideoimme Lotta Sandvikin kanssa, miten voisimme sen toteuttaa, ja syntyi ajatus oppaista jututtamassa asiakkaita Juhannuskallion huipulla, kertoo projektin alkuvaiheista toinen perustajista, Piritta Liikka.

OLO-opas tapaa asiakkaat sovitussa paikassa luonnon helmassa, tarjoaa jäätelöt ja antaa vinkkejä parhaista aktiviteeteista ja sopivimmista luontopoluista.

- Paljastamme asiakkaille ne helmet ja salaiset paikat, joita suosittelemme omille Kuusamossa vieraileville kavereillemme ja sukulaisillemme, lupaa Lotta Sandvik, toinen perustajista. Painotamme aina myös vastuullista toimintaa.

OLO-opas on OLO Triben uusi palvelu, jonka voi varata osoitteesta www.olotribe.fi ja www.ruka.fi/vaellus. OLO Tribe on matkailupalveluja tarjoava yhteistyöalusta. OLO Tribe tekee matkaa luontoa kunnioittaen ja vastuullisesti, turvallisuutta ja kestävän matkailun periaatteita noudattaen.

Lisätietoja:

www.olotribe.fi
info@olotribe.fi

Lotta Sandvik, Outdoor Passion Finland, puh 0505369194
Piritta Liikka, MunPolku, puh 0505606633

Outdoor Passion Finland ja Mun Polku ovat Ruka-Kuusamo Matkailun jäsenyrityksiä

Under våren ökade antalet samtal till Kyrkans samtalstjänst. Samtalen handlade ofta om relationer och avsaknaden av socialt umgänge. Kyrkans samtalstjänst betjänar också i år hela sommaren.

− Under våren ökade antalet samtal jämfört med fjolåret. Under perioden 16.3-16.6 samtalade vi över 1000 minuter per månad och samtalen varade i genomsnitt 17 minuter, berättar sakkunnig Sara Grönqvist som ansvarar för Kyrkans samtalstjänst på svenska.

Det går bra att ta kontakt med kyrkans samtalstjänst när man vill prata med någon om det som tynger och skapar oro. Jourhavande är kyrkligt anställda och frivilliga som fått utbildning för uppgiften. Samtalen är alltid konfidentiella och anonyma. Hjälp kan man få via telefon, chatt, nättjänst och brev.

Kyrkans samtalstjänsts svenska telefonjour är öppen varje kväll klockan 20-23 på nummer 0400 22 11 90. Den finska jouren är öppen varje kväll klockan 18-00 på nummer 0400 22 11 80.

Kyrkans samtalstjänsts chattjour är stängd i juli men öppnar igen i augusti. Samtalstjänstens nätjour är däremot öppen hela sommaren och svarar på meddelanden inom någon dag. Den finska chattjänsten är öppen under sommaren måndag-fredag klockan 16-20.

Mera information: sakkunnig i själavård Sara Grönqvist, Kyrkans central för det svenska arbetet, tfn 040 688 1522, sara.gronqvist@evl.fi, www.samtalstjanst.fi

Suomen Squashliitto järjestää ensi keväänä huhti-toukokuun vaihteessa squashin joukkueiden EM-kilpailut. Kilpailujen päänäyttämö, kokolasinen squashkenttä, pystytetään Mall of Triplan kulttuuriaukiolle, joka sijaitsee Pasilan rautatieaseman yhteydessä. Muut kilpailujen otteluista pelataan Talihallissa Pitäjänmäessä.

Squashliiton toiminnanjohtajan Mika Monton kasvoilta paistaa tyytyväisyys.

- ”Squashin yksi suurista mahdollisuuksista on aina ollut lasikentän vieminen erilaisiin, mitä hienoimpiin paikkoihin. Maailmalla kenttiä on ollut mm. Egyptissä pyramideilla, New Yorkin Grand Central Stationilla ja useissa ostoskeskuksissa ympäri maailmaa. Nyt pääsemme Suomessa paikkaan, joka on kuin tehty tapahtumallemme ja missä pystymme esittelemään lajiamme suurelle yleisölle aikaisempaa paremmin. Tavoitteemme on tehdä kisoista ikimuistettavat sekä pelaajille kuin myös yleisölle.

Mall of Triplan kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki on myös tyytyväinen EM-kilpailujen saamisesta kauppakeskukseen.

- ”On upeaa saada squashin EM-kisat Mall of Triplaan ja rakentaa ainutlaatuinen kokonaisuus kaupunkiympäristöön. Odotamme kovasti squashin ammattilaisia ja yleisöä nauttimaan kisatunnelmasta Triplaan.”

EM-kilpailuihin osallistuu miesten sarjaan 20 maata ja naisten sarjaan 16 maata. Yhteensä pelaajia on noin 200. Kilpailuissa pelaa käytännössä koko Euroopan kärki. Parhaimmat Suomeen odotettavat pelaajat ovat naisten puolella Ranskan Camille Serme (maailmanlistan 4.) ja Englannin Sarah-Jane Perry (6.). Miesten puolella korkeimmat maailmanrankingit ovat tällä hetkellä Saksan Simon Rösnerillä (8.) ja Walesin Joel Makinilla (10.).

Suomen sekä miesten että naisten joukkueet pelaavat kilpailujen ylimmässä divisioonassa. Naisten tavoite kotikisoista on mitali, miesten puolella tavoite on kuuden parhaan joukkoon. EM-kilpailujen pääsyliput tulevat myyntiin loppuvuodesta.

Vaasan yliopisto ryhtyy tutkimaan alueellisen eriytymisen torjumista ja asukkaita osallistavia käyttäjäinnovaatioita. Yliopiston tutkijoiden ideoima hanke valittiin ympäristöministeriön kansalliseen lähiöohjelmaan 2020–2022: Paikkaperustaiset innovaatiot asuinalueiden kehittämisessä – Kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta.

Hanketta rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Hankkeen johtaja, Vaasan yliopiston aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto kertoo, että kansalaiset erilaisissa rooleissaan esimerkiksi asukkaina, kuluttajina ja palvelunkäyttäjinä nähdään innovaatioprosessien voimavarana. Paikkaperustaisuudella tarkoitetaan, että kaupunginosat ja lähiöt eivät ole missään määrin suljettuja yhteisöjä, joiden tulevaisuus määrittyy vain niitä asuttavien toimesta.

– Lähiö-Inno-hankkeen tarkoituksena on etsiä syvempää ymmärrystä lähiöiden elämästä. Negatiivisen kehityksen kierre katkaistaan tiedolla johtamisella. Asukkaiden näkökulmat valjastetaan osaksi kaupunkikehittämisen välineistöä.

Tarve ajankohtaiselle asuinalueita luotaavalle tutkimustiedolle nousi esille keskusteluissa, joita Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustaa johtava Mari K. Niemi ja Luoto kävivät Vaasan kaupungin ja VOAS:n kanssa. Hankekumppanien välinen tuore yhteistyö on ollut aidosti kaupunkia kehittävää, mutta myös hankalista asioista on osattava puhua ääneen.

– Ristinummen suuralueen 18 prosentin työttömyysaste on kaupungin korkein. Vöyrinkaupungin suuralueella muunkielisten väestöosuus on kaupungin korkein eli 23 prosenttia. Molempien alueiden väestörakenne on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Alueita voidaan parhaiten kehittää silloin, kun niitä muovaavat kehityksen trendit on tunnistettu ja ymmärretty, pohtii Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén.

Nylénin mukaan myös Vaasan kaupunki on hyväksytty mukaan valtion lähiöohjelmaan Ristinummen lähiökehittämisen suunnitelmalla, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä Ristinummen suuralueen kehittämiseksi vuosina 2020–2022. Toimenpiteet koskevat muun muassa alueen infrastruktuurin, viheralueiden ja palveluverkon kehittämistä.

Moniäänisyys on aitojen käyttäjäinnovaatioiden edellytys

Mari K. Niemi odottaa alueiden ihmisten kohtaamista. InnoLabin tutkijat ovat tottuneet jalkautumaan kansalaisten keskuuteen ja eri toimijoiden areenoille. Aineistoja kerätään muun muassa Olympiakorttelissa ja Ristinummella järjestettävien osallisuustapahtumien eli niin kutsuttujen Community Urban Planning Labien (CUPL) avulla.

– Tilaisuuksissa emme tokikaan tyydy vain tiedottamaan tai hymistelemään. Tervehdimme ilolla moniäänisyyttä, joka on näkemyksemme mukaan aitojen käyttäjäinnovaatioiden edellytys. Ristiriidat voivat olla hyvä alku uuden kehittämiselle.

Toimitusjohtaja Marko Ylimäki Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASilta näkee tutkimushankkeen tarpeellisena ja tärkeänä säätiön asuntoportfolion kehittämisen kannalta. Tutkittuun tietoon on hyvä perustaa tulevaisuuden suunnitelmia. VOASia kiinnostaa erityisesti yhteiskehittämisen menetelmien pohjalta mahdollisesti syntyvät konkreettiset suuntaviivat. On todella hienoa, että yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa sujuu mallikkaasti myös tämän tyyppisissä asioissa.

– Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia uusia näkökulmia tästä syntyy. Tilaus on olemassa, sillä opiskelijoiden asuminen ja asumiskonseptit kehittyvät voimakkaasti. Säätiön näkökulmasta Olympiakorttelin tutkimuksen tulokset ovat erityisen mielenkiintoisia, koska säätiöllä on Vöyrinkaupungin alueella noin kuusisataa asuntopaikkaa.

Tutkimushanke sijaitsee Vaasan yliopistossa yrittäjyyden ja innovaatioiden InnoLab-tutkimusalustalla. Hanketta johtaa aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto. Hänen lisäkseen mukana tutkimustiimissä ovat InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja julkisjohtamisen tutkijatohtori Sanna Tuurnas sekä aluetieteen jatko-opiskelijat Tuomas Honkaniemi ja Johanna Kalliokoski.

Kuvateksti (kuva 1 tai 2): Lähiö-Inno-hankkeessa tutkitaan alueellisen eriytymisen torjumista ja asukkaita osallistavia käyttäjäinnovaatioita. Hankkeessa tehdään kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta. Kuvassa hankkeen tutkijoita ja yhteistyökumppaneita: alhaalla vas. Jonas Nylén, Ilkka Luoto, Johanna Kalliokoski, Marko Ylimäki, ylempänä Mari K. Niemi ja Tuomas Honkaniemi. Kuva: Riikka Kalmi / Vaasan yliopisto

FAKTA

Hanke: Paikkaperustaiset innovaatiot asuinalueiden kehittämisessä – Kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta.
Kesto: 1.9.2020–31.12.2022
Rahoittaja: ARA, Lähiöohjelma 2020−2022 VN/12050/2019-YM-1, ministeriöiden yhteistyöryhmä
Ulkoinen rahoitus, euroa: 229 529
Budjetti, euroa: 286 911
Yhteistyökumppanit: Vaasan kaupunki, VOAS, Kiinteistö Oy Pikipruuki, IRIS-hanke - Integrated and Replicable Solutions for Co-Creation in Sustainable Cities (2017–2022), MoveIT – Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hanke sekä Pohjanmaan digituki.

Lisätietoja antavat

Hankkeen johtaja  Ilkka Luoto, aluetieteen yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto p. 029 449 8383, ilkka.luoto (@) univaasa.fi

InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8510, mari.k.niemi (@) univaasa.fi

Tulevana lukuvuonna suomalaisen yhteiskunnan arvokkaita perinteitä koulutuksen ja kulttuurin saralla tarkastellaan opistossa tulevaisuudesta käsin. Mitä tulevaisuudessa muistellaan – ja pidetään arvokkaana oman aikamme saavutuksena, tulevaisuuden perinteenä? Esimerkiksi korona on pakottanut meidät ottamaan ison digiharppauksen kaikilla elämänalueilla. Tämän päivän digi on tulevaisuuden perinnettä. Opistossa luomme kovaa kyytiä uusia käytäntöjä oppimiseen ja opetukseen niin, että lähiopetuksen keralla sähköiset oppimis- ja toimintaympäristöt tulevat olemaan arkipäivää. Digitys on meille oppimisen paikka, mutta myös väline. Sen avulla opiskelemme lähiruuan tuotantoa omalla kasvimaalla, omasta itsestä ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimista, villasukkien neulomista, kännykän käyttöä tai opimme eurooppalaisia kieliä: perehdymme tulevaisuuden perinteisiin parhaimmillaan, kyllä!

Lukuvuoden 2020-2021 opinto-ohjelma ja sähköinen opinto-opas julkaistaan keskiviikkona 1.7. klo 12.00 Hiiden Opiston nettisivuilla: www.hiidenopisto.fi Opinto-opas jaetaan koteihin 20.7.-29.7.

Nettisivuilla voi tutustua tulevan lukuvuoden kurssitarjontaan hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisten alkua.

Ilmoittautumiset alkavat porrastetusti elokuussa seuraavasti:

ti 4.8. klo 11.00    taiteen, näyttämötaiteiden, tanssin ja liikunnan kursseille

ke 5.8. klo 11.00   kielten ja musiikin kursseille

to 6.8. klo 11.00   kädentaitojen ja yhteiskunnallisten aineiden ja atk:n kursseille

ke 11.11. klo 9.00 kaikille kevätkaudella 2021 alkaville kursseille

Ilmoittua voi netissä www.hiidenopisto.fi tai puhelimitse (019) 369 1498

Lukuvuosi käynnistyy maanantaina 31.8.

Hiiden Opiston toimisto palvelee 3.8. alkaen seuraavasti: ma-to 9-12 ja 13-15

toimisto avoinna 31.8. alkaen ma-to 12-17

Hiiden Opisto
Karstuntie 17
08100 Lohja

Kulkuosoite Asemakatu 1, käynti päivärinteen puolelta

Lukuvuoden 2020-2021 kurssitarjonnasta löytyy yli 670 kurssia Lohjan, Vihdin ja Siuntion alueella. Laajassa opinto-ohjelmassa on paljon tuttuja ja suosituksi osoittautuneita kursseja, kuten kuvataidetta, kahvakuulaa, liikuntaa, sijoittamisen ja kielten kursseja. Kädentaidoissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Atk ja media kursseilla löydetään ratkaisuja digipulmiin ja otetaan käyttöön etätyöskentelyynkin sopivat verkkoalustat, kuten Skype.

Hiiden Opistossa voi opiskella myös Avoimen yliopiston opintoja, kuten kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja psykologiaa. Opinnot järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Ilmoittautumiset Avoimen yliopiston opintoihin ovat käynnissä koko kesän nettisivuillamme.

Turvallista opiskelua Hiiden Opistossa

Seuraamme opistossa koronavirustilannetta ja noudatamme THL:n ja muiden viranomaisten ohjeita.

Kurssille saapuessasi noudatathan THL:n ohjeistuksia, etkä saavu oireisena paikalle.

Tarvittaessa lähes kaikki kurssimme siirretään etäopetuksena toteutettaviksi. Etäopetus sisältää opettajan järjestämät nettitunnit esim. videoyhteyden välityksellä. Nettitunnit muodostavat opetuksen rungon, jonka lisäksi tarjolla voi olla verkkomateriaalia ja ohjausta. 

Kuvassa toimiston väki vasemmalta oikealle: toimistosihteeri Tarja Saarinen, toimistosihteeri Riikka Kunttu, toimistoharjoittelija Soile Suutari ja liukumäessä istuu suunnittelija Karoliina Salmela