Sähköpotkulautayritys Voi Technologyn tekemästä kyselystä käy ilmi, että sähköpotkulaudoilla on kaupungeissa merkittävä asema yksityisautoilun korvaamisessa. 41 % vastaajista kertoo, että on korvannut taksimatkoja tai yksityisautoilua sähköpotkulaudoilla. Lähes joka viides on käyttänyt sähköpotkulautoja myös työmatkoihin.

Voi Technologyn SynoIntilla teettämän kyselyn mukaan suomalaisten mukaan sähköpotkulautojen paras puoli on, että ne tarjoavat nopean tavan liikkua kaupunkien ruuhkissa. Näin vastasi 69 % suomalaisista. Lisäksi 57 % suomalaisista kokee myös sähköpotkulaudat hauskaksi kulkumuodoksi.

”Sähköpotkulautojen etuna on mahdollisuus liikkua nopeasti paikasta toiseen, kun välttyy parkkipaikkojen hakemiselta ja ruuhkilta. Samalla pääsee nauttimaan raikkaasta ilmasta ilman, että kesähelteillä tulee kova hiki”, Voi Technologyn Suomen toimintoja johtava Christina Moe Gjerde sanoo.

Poikkeusajan jälkeen sähköpotkulautojen käyttö on ollut jälleen vahvassa kasvussa. Käyttäjädata osoittaa, että Voi on saanut paljon uusia käyttäjiä naisista ja aiempaa vanhemmista ikäryhmistä.

”Yhtenä syynä viime vuotta alempiin käyttölukuihin on varmasti se, että moni tekee edelleen töitä kotoa. Meidät itse asiassa yllätti kyselyn tulos, kuinka moni käyttää sähköpotkulautoja työmatkoihin. Joka viides on korvannut autolla tehtäviä työmatkoja sähköpotkulaudoilla ja nuorempien keskuudessa luku nousee 34 prosenttiin”, Moe Gjerde toteaa ja jatkaa:

”Uskon, että moni uusista käyttäjistämme on valinnut sähköpotkulaudan, jotta voi pitää yllä sosiaalista etäisyyttä.

Ylipäätään sähköpotkulautojen ansiosta auto jätetään yhä useammin kotiin tai taksimatka väliin. 41 % suomalaisista on korvannut sähköpotkulaudoilla automatkoja, ja alle 35-vuotiaiden keskuudessa luku nousee jo yli 50 prosenttiin.

”Tulokset osoittavat, kuinka kaupunkien kannattaisi satsata sähköpotkulautailua tukevaan liikenneympäristöön, kuten niiden paikoitusmahdollisuuksiin. Sähköpotkulautailun avulla kaupungit voisivat paremmin saavuttaa hiilineutraaliustavoitteitaan sekä hillitä ruuhkia ja päästöjä”, Moe Gjerde toteaa.

Voi Technology on kehittänyt sähköpotkulautojen pysäköintiin oman pysäköintitelineen, joista ensimmäiset sijoitetaan kauppakeskus Triplan eteen Helsingissä.

”Teemme mielellämme myös kaupunkien kanssa yhteistyötä, jotta pysäköintitelineitä voitaisiin tuoda laajemmin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle”, Christina Moe Gjerde toteaa.

Voin Syno Intillä teettämään kyselyyn vastasi 1 004 Suomessa asuvaa tammikuun aikana. Verkkokysely oli väestöä demografisesti edustava.

Kuvateksti: Sähköpotkulaudan elinkaari on jo noin kaksi vuotta.

Lisätietoja:

General Manager Norway & Finland, Christina Moe Gjerde
p. +47 478 58 845  s-posti: christina.gjerde@voiapp.io  |  voiscooters.com

Selkä tarvitsee säännöllistä liikettä pysyäkseen terveenä ja toimintakykyisenä. Poikkeusoloissa arkiliikunta ja liikunnan harrastaminen on vähentynyt, mutta moni on suunnannut askeleensa ulos luontoon. Kesäinen luonto tarjoaakin oivat puitteet liikkumiseen. Lue Selkäliiton vinkit kesäliikuntaan.

Selkä tykkää monipuolisesta liikunnasta ja säännöllinen liikunta ehkäisee selkävaivoja. Kesä on otollista aikaa kokeilla uusia liikuntalajeja, ja kesäinen luonto tarjoaa liikunnan harrastamiseen upeat, ilmaiset puitteet. Esimerkiksi pururatoja, portaita, ulkokuntosaleja, luonnon vesiä ja erilaisia metsämaastoja kannattaa hyödyntää. Lisäksi monia lajeja, esimerkiksi melontaa tai SUP-lautailua pääsee kokeilemaan edullisesti. Myös hyötyliikunta, kuten marjastus, pihatyöt ja pyöräily, ylläpitää selän kuntoa.

– Tänä keväänä meidän kaikkien on pitänyt olla avoimia uudelle ja uskaltaa kokeilla. Monet ovat kokeilleet esimerkiksi nettijumppia, ja se on avannut uuden tavan harrastaa. Ennen kaikkea kevään aikana erilaiset ulkoliikuntalajit ja luontoliikunta ovat kasvattaneet suosiotaan. Ne ovatkin mitä parhainta kesäliikuntaa, Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola kertoo.

Viisi vinkkiä liikuntaan

1. Riko rutiineja ja kokeile uutta liikuntamuotoa. Lajikokeilut tarjoavat uusia elämyksiä ja keholle uudenlaista haastetta.
2. Hyödynnä paikkakuntasi ulkoliikuntapaikkoja ja -maastoja. Ulkona liikkuminen on ilmaista ja virkistää mieltä.
3. Hyötyliiku. Poimi marjoja, puuhaile puutarhassa, pyöräile tai kävele kauppaan tai tutustu lomakohteeseen jalkaisin auton sijaan.
4. Rentoudu luonnossa liikkuen. Samoile metsässä, ihaile kauniita maisemia ja kuuntele metsän ääniä. Rentoutuminen vähentää kehon jännittyneisyyttä, rauhoittaa mieltä ja lievittää kipuja.
5. Ota iisisti. Sekä keho että mieli tarvitsevat aikaa myös palautua työstä. Palautumista edistää mikä tahansa itselle mieluinen toiminta, kuten liikunta tai muu harrastus, ystävien tapaaminen tai leppoisa oleskelu.

Lue lisää vinkkejä kesäliikuntaan Selkäliiton Selkäkanavalta: selkakanava.fi/ota-ilo-irti-kesan-liikuntamahdollisuuksista.

Lisätietoja medialle:
Selkäliitto ry, selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola, puh. 050 465 7884, maria.sihvola@selkaliitto.fi 

Suomen johtava lasi- ja alumiinijärjestelmien toimittaja Schüco selvitti tutkimusyritys Norstatilla rakennusalan ammattilaisten mielipiteitä auringonsuojauksesta Suomessa. 79 % kokee, että myös Suomessa tulisi huomioida asianmukainen auringonsuojaus osana lasirakennetta. Liiallinen auringon säteily sisätiloihin heikentää lämpöviihtyvyyttä, lisää jäähdytysenergian kulutusta ja haittaa työskentelyä.

Monissa suomalaisissa julkisissa rakennuksissa on havaittu viime vuosien aikana ongelmia, jotka ovat johtuneet joko puutteellisesta tai kokonaan puuttuvasta auringonsuojauksesta. Rakentamisen ammattilaisten kanta on kuitenkin yksiselitteinen: neljä viidestä kokee auringonsuojauksen tarpeelliseksi Suomessa.

- Suuret lasipinnat ovat rakentamisen trendi, ja paitsi että ne näyttävät hyviltä, niin ne lisäävät myös viihtyvyyttä tilassa. Toisaalta jos asianmukaista auringonsuojausta ei ole huomioitu suunnittelussa, käyttäjät kärsivät sisätilaongelmista. Rakennukset esimerkiksi kuumenevat liikaa, mikä näkyy myös viilennyskulujen kasvamisena, Suomen johtavan lasi- ja alumiinijärjestelmien toimittaja Schüco Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Koskinen sanoo.

Suomessa auringon säteily on varsin voimakasta, toisin kuin monesti luullaan. Auringon säteilyn valaistusvoimakkuus kirkkaassa auringonvalossa on noin 30 000 luksia. Eteläisessä Suomessa auringon säteilytehoa kohdistuu vaakatasolle noin 1 000 kWh/m² vuodessa ja Keski-Suomessa noin 900 kWh/m² vuodessa. Sodankylässäkin säteilyteho nousee noin 790 kWh:iin/m vuodessa.

- Auringonsuojauksen menetelmät ovat kehittyneet viime vuosien aikana paljon. Schüco on tunnistanut tarpeen energiatehokkuuden takaamiseksi jo vuosia, ja valikoimista löytyykin esimerkiksi motorisoituja auringon- ja häikäisynsuojaratkaisuja. Näitä voidaan ohjata myös säätilojen mukaan ja ne saadaan helposti integroitua osaksi lasijulkisivua, Koskinen kertoo ja jatkaa:

- Suomessa ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta velvoittaa käyttämään auringonsuojausratkaisua tai jäähdytysjärjestelmää, jos auringon säteilyn vuoksi huoneen lämpötila uhkaa nousta liian korkeaksi. Auringonsuojaus on ympäristön kannalta hyvä valinta, koska se vähentää rakennusten energiankulutusta. Koskinen toteaa.

Joka viides vastaaja on kohdannut kyselyn mukaan auringonsuojaukseen liittyneitä haasteita.

Tutkimusyritys Norstat haastatteli kyselyä varten vuonna 2019 puhelimitse 124 rakennusalan ammattilaista.

Lisätietoja:

Mika Koskinen, Schüco Finland Oy

p. 0400 5955 28

sähköposti: mkoskinen@schueco.com

www.schueco.fi

Schüco on yksi johtavista korkealaatuisten alumiinisten, teräksisten ja muovisten ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmien toimittajista. Schücon tuotteita käytetään maailmanlaajuisesti miljoonittain, ja ne täyttävät tiukimmatkin suunnittelua, mukavuutta, turvallisuutta ja energiataloudellisuutta koskevat vaatimukset. 

Metsänomistajat joutuvat tekemään suometsien hoitoa koskevat ratkaisut ilman käsitystä toimenpiteiden kokonaiskestävyydestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen metsäkeskuksen, Tapio Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteishankkeessa tuotetaan verkkopohjainen suunnitteluväline, jonka avulla suometsien hoidon suunnittelussa voidaan ottaa huomioon kannattava puuntuotanto sekä ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutukset.

Suometsät ovat merkittävä hiili- ja ravinnevarasto, ja metsätaloustoimenpiteet vaikuttavat näihin varastoihin. Suometsien uudistaminen ja ojien kunnostukset aiheuttavat kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöihin. Metsien käsittely vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen. Suometsien kannattava puuntuotanto, ilmasto- ja vesistövaikutusten minimointi sekä monimuotoisuuden lisääminen ovat osin ristiriitaisia tavoitteita, joita tulee tarkastella samanaikaisesti toimenpiteitä suunniteltaessa.  

Kokonaiskestävää puuntuotantoa turvemailta, SUO-hanke, tuottaa verkkopohjaisen suunnitteluvälineen, jonka avulla metsänomistajan suunnittelemien toimenpiteiden vaikutukset puuntuotantoon, ilmastoon, vesistöön ja monimuotoisuuteen voidaan arvioida ennen lopullista päätöksentekoa.  Suunnitteluväline toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa metsä- ja ympäristöalan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Hankkeen aikana järjestetään muun muassa koulutusta metsäammattilaisille ja suunnitteluvälineen tuntemus liitetään osaksi metsäammattilaisten uutta suometsäosaajakoulutusta.

Suomen metsien puustosta lähes neljännes kasvaa suometsissä

Puolet Suomen soista on metsäojitettu viime vuosikymmeninä metsänomistajien ja yhteiskunnan rahoituksella. Nyt suometsissä on puuta lähes neljännes metsiemme puustosta. Suometsistä on vuosittain korjattavissa 15 miljoona puukuutiometriä.  Pääosa suometsien puuvaroista on edelleen kasvatusmetsissä, mutta uudistuskypsien metsien osuus lisääntyy koko ajan.

Metsäteollisuuden kotimaisen puuraaka-aineen tarve on lisääntynyt ja metsäomistajat haluavat korjata tekemiensä investointien sadon. Hanketta vetävät Luken tutkimusprofessori Leena Finér ja Suomen metsäkeskuksen johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa korostavat, että suometsien käsittelyn lisääntyessä on erittäin tärkeää toteuttaa hakkuut ja hoitotoimet kestävästi.

SUO-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Se toteuttaa Kansallisen metsästrategian 2025 ja hallitusohjelman ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ilmastotavoitteita. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2023 Luken johdolla yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Tapio Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Leena Finér, Luonnonvarakeskus, puh. 050 391 3067, leena.finer@luke.fi

Johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa, Suomen metsäkeskus, puh. 050 410 8559, miia.saarimaa@metsakeskus.fi

Alueelliset erot syövästä selviytymisessä ovat kavenneet Suomessa. Tästä saatiin viitteitä Suomen Syöpärekisterin tutkimuksessa, joka tarkasteli miten syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut eroavat niin sairaanhoitopiirien sisällä kuin niiden välillä. Tarkastelussa oli mukana yksitoista yleisimpiin kuuluvaa syöpää.

Syövästä selviytymisen alueellinen vaihtelu sairaanhoitopiirien sisällä olevien kuntien kesken väheni vuosien 1997–2006 ja 2007–2016 välillä 18 prosentilla. Tutkimuksessa ei havaittu, että alueellinen vaihtelu olisi lisääntynyt minkään syöpätaudin kohdalla. Tulos heijastaa todennäköisesti tasavertaisuuden lisääntymistä syöpätutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä.

Eniten erot tasaantuivat kohdunrungon, munasarja- ja eturauhassyövissä. Kohdunrungon syövässä kunnittaisten elossaololukujen vaihtelu puolittui ja potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on nykyisin yli 80 prosenttia. Eturauhassyövässä elossaololukujen vaihtelu melkein puolittui, mutta erojen pienenemisestä huolimatta vaihtelu on silti merkittävää. Eturauhassyövässä potilaiden elossaololuku on korkea, keskimäärin 93 prosenttia.

Suurta syövästä selviytymisen vaihtelu kuntien välillä oli myös maha-, munuais- ja maksasyövissä sekä ihomelanoomassa. Pienintä vaihtelu oli puolestaan rinta-, kohdunrungon, munasarja- ja miesten keuhkosyövissä.

Syövästä selviytymisessä enemmän vaihtelua kuntien kuin sairaanhoitopiirien välillä

Tutkimuksen mukaan elossaololuvut vaihtelevat enemmän nimenomaan sairaanhoitopiirien sisällä kuin eri sairaanhoitopiirien kesken. Kuntien välisestä elossaololukujen kokonaisvaihtelusta kaksi kolmasosaa selittyy sairaanhoitopiirien sisäisellä vaihtelulla. Tietyissä syöpätaudeissa potilaiden selviytymisessä oli silti selviä eroja myös sairaanhoitopiireittäin. Merkittävät erot selviytymisessä sairaanhoitopiirien välillä havaittiin miesten ihomelanoomassa, eturauhas- ja munuaissyövässä ja miesten ja naisten haimasyövässä.

̶  Tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa perusteellisesti selvitetty elossaololukujen vaihtelua kuntatason tarkkuudella, erikoistutkija Karri Seppä Suomen Syöpärekisteristä toteaa.

̶  Sairaanhoitopiirien sisäiset vaihtelut voivat heijastaa eroja perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa eri kunnissa. Voi myös olla, että potilaan polussa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon on joissakin kunnissa viiveitä. Lisäksi kuntien välinen elossaololukujen vaihtelu voi kuvastaa sitä, kuinka tietoisia ihmiset ovat syövän oireista ja millaista heidän terveyskäyttäytymisensä on.

Samat tekijät vaikuttavat luultavasti myös sairaanhoitopiirien väliseen syövästä selviytymisen vaihteluun, mutta sairaanhoitopiireittäin ilmenevissä eroissa voi olla kyse myös keskus- ja yliopistosairaaloiden erilaisista hoitokäytännöistä.

Tutkimus on julkaistu Acta Oncologica -tiedelehdessä kesäkuussa. Tutkimuksen tekoa ovat tukeneet Syöpäsäätiö ja LähiTapiola.

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1080/0284186X.2020.1772500

Lisätietoja:

Erikoistutkija Karri Seppä, karri.seppa@cancer.fi, puh. 050 441 8556

Viestinnän asiantuntija Nina Airisto, nina.airisto@cancer.fi, puh. 050 562 5760

Esa Tikkanen muistelee Unibetin Tikitalks-podcastissa New York Rangersin mestaruusjuhlia, joihin eksyi mukaan myös ”joku talonrakentaja.”

Kesäkuussa 1994 Esa Tikkanen pääsi näkemään aitiopaikalta, kuinka koko New York sekosi, kun 54 vuotta ilman NHL-mestaruutta tahkonnut perinteinen Rangers voitti Stanley Cupin. Seitsemänteen otteluun venynyt finaalisarja ratkesi täpötäyden Madison Square Gardenin edessä, ja voitonjuhlissa Rangersin pukukopissa riitti tungosta.

– Meikäläistä haasteltiin siinä pelin jälkeen (TV-kanava) ESPN:lle, kun siihen viereen tuli tuulettelemaan joku tällainen herra kun Donald Trump. Enhän mä sitä silloin tiennyt. Ihmettelin vaan, että kuka helvetti se on, ja mitä se meidän pukukopissa tekee, Tikkanen muistelee Tikitalks-podcastissa.

Tikkanen päätti antaa jo 90-luvulla omituisella tukallaan huomiota herättäneelle tunkeutujalle pienen opetuksen suorassa TV-lähetyksessä. 

– Mulla oli siinä kädessä pullo Dom Perignonia, joten kaadoin ne shampanjat tunkeutujan päälle ja vähän tukistelin sitä, Tikkanen kertailee.

– Eikä muuten ollut tupee! Sitä multa on kaikki jälkeenpäin kyselleet. Tai jos se oli tupee, niin se oli kyllä hyvin liimattu.

Trumpin saaman shampanjakylvyn jälkeen hänen turvamiehensä tulivat kysymään Tikkaselta, että eikö suomalainen todella tiedä, ketä hän juuri tukisteli.

– Sain sitten kuulla, että kyseessä oli joku talonrakentaja, Tikkanen viittaa silloiseen New Yorkin rakennusmoguliin ja nykyiseen Yhdysvaltain presidenttiin.

Trump kutsui vierailemaan luokseen

Kohtaamisen yhteydessä Trumpin turvamies pyysi Tikkaselta myös kiekkoilijan käyntikortin. Parin viikon päästä Tikkasen puhelin sitten soi, ja langan päässä oli samainen Trumpin turvamies.

– Se soitti ja kertoi, että Donald Trump kutsuu minut luokseen Atlantic Cityyn.

Tikkanen lupasi tulla, jos hän saa ottaa mukaansa pari Rangersin tulokaspelaajaa. Tulokkaiden piti kuitenkin palata illaksi takaisin New Yorkiin. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä kyyti kaupunkien välillä lennettiin 20 minuutissa Trumpin yksityishelikopterilla.

– Atlantic Cityssä tapasin sitten Trumpin, esittelin itseni ja pahoittelin hänelle heti alkuun, että meidän täytyy palata vielä illaksi takaisin New Yorkiin.

Myös Trump harmitteli tilannetta, kertoen että hänen kasinollaan olisi illalla Miss Universum -kilpailut. 

– Korjasin siihen nopeasti, että tulokkaiden piti päästä illaksi takaisin kotiin, ei minun. Mutta valitettavasti minulla ei ollut pukua mukanani. Trump vastasi siihen, että: ”Älä puvusta huoli, se kyllä järjestyy. Ei mitään hätää.” 

– Tuumasin siinä sitten tulokkaille, että: ”Pojat, menkääpäs te New Yorkiin, mä jään tänne!”  

Tiedote on vapaasti käytettävissä, kunhan siinä mainitaan lähde, eli Unibetin Tikitalks-podcast. 

Tikitalks on Esa Tikkasen ja Jani Alkion podcast-sarja, jossa kaksikko käy läpi Tikkasen pitkän ja vaihderikkaan jääkiekkouran aina Jokerien maskotista Mestis-valmentajaksi – unohtamatta matkan varrelle sattuneita viittä Stanley Cupia ja muita kommelluksia.

Lähteenä olevan Tikitalks-jakson pääset kuuntelemaan tästä: https://soundcloud.com/unibetfinland/tikitalks-4-new-york-rangers

Kuopio by Nature is the new English-language journal published annually by the city of Kuopio. Resembling a journal, the publication complements the content on the Kuopio Highlights online platform.

The themes of Kuopio by Nature, namely Nature, Live Like Local and Future Kuopio, delve deeper into the name of the journal and represent the double meaning of the Kuopio brand: the city's closeness to nature and the genuine nature of people, characteristic of the Savo region.

“When planning Kuopio Highlights, we came up with the idea of Kuopio’s very own annual journal, a sort of business card for the city itself, which would provide a comprehensive picture of the city and life in Kuopio. We wanted a publication that our city organization, interest groups and businesses could use when describing our home town,” says Editor-in-chief of the journal, Marketing Director Kirsi Soininen.

Producing the journal was a challenge, but in a good way. Since the Kuopio brand is a sum of many parts, taking the range of perspectives into consideration was a balancing act that required the ability to package all of the information into a concise, entertaining format.

“It was interesting to take part in planning and producing an entirely new form of publication for the city, starting with a clean slate, so to say. Naturally, this meant overcoming challenges along the way in terms of goals and schedules, but it also gave us a chance to think outside the box,” says Communications Designer Reetta Airaksinen who worked as the Executive Editor of the publication.

For the core communication of Kuopio, the greatest challenge and asset is the diversity of the city. The fact that it is difficult to display Kuopio as a city of just one quality or aspect.

“Due to the wide variety of things Kuopio has to offer, it is like a compressed metropolis. This is a great advantage, because the short distances guarantee easy access to services and nature,” says Soininen.

The stunning, quintessentially Finnish lakeside nature surrounding Kuopio was chosen as the main theme of the journal. Soininen and her team began to construct the publication around three elements: hard business facts describing development, soft aspects concerning the atmosphere and family values, and the ease of enjoying leisure time. The goal was to strike a balance between these three elements.

“In my opinion, good numbers are a reflection of good life. Our goal was to create a publication that would make it easy for anyone to describe where people living in Kuopio come from and what Kuopio has to offer to new residents, students and business experts,” Soininen continues.

The final publication has beautiful photographs and descriptive texts, providing a good idea of what being a Kuopio resident essentially means these days.

“It means leading a balanced life close to the nature in the middle of an innovative, efficient work environment where the will to move forward exists in balance with overall wellbeing. In addition to the present day and the future, the journal also touches on the past and describes, for instance, the influence that the author Minna Canth still has on life in her former home town,” says Soininen.

The journal is part of the city’s influencing communication strategy and complements the content on the Kuopio Highlights online platform by providing more extensive articles on life in Kuopio. At the same time, it is also a tangible object that you can bring along to the jetty at a lakeside cottage for a bit of summer reading.

“We plan on publishing a similar annual journal every January from now on. The journal gives readers a sneak peek of the events coming up in Kuopio that year and the highlights that you do not want to miss,” says Soininen.

The journal was produced in cooperation with Kuopio-Tahko marketing Ltd.

• Read the full publication: https://kuopiohighlights.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuopio_by_nature_2020_vedos_final.pdf
• Browse the Kuopio Highlights website: https://kuopiohighlights.fi/
• Send us feedback: editor@kuopio.fi

-------------

Kuopio is twinned with 15 towns and engages in cooperation with the county of West Viru in Estonia. The City of Kuopio has an international programme with an emphasis on everyday human contacts and collaboration between educational institutions and businesses. Twin city activities are a key element of the strategy, involving both cultural and youth exchange and companies, schools and universities. www.kuopio.fi/en/ystavyyskaupungit

Kansanterveyttä tukeva 51-vuotias yhdistys uudistaa varainhankintansa ja brändinsä 2020 mahdollistaakseen vuosikymmenten kansanterveystyön jatkumisen. Suomi kärsii lisääntyneestä masennuksesta ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyymme. Ikäihmisemme elävät myös eurooppalaisia kanssatovereitaan useammin jonkin kroonisen sairauden kanssa.*

Suomen Kansanterveysyhdistys tavoittelee uudella Suomen Terveydelle -keräyksellään ainakin 2,5 miljoonan euron tuottoa koronan jäljiltä Suomea rakentavalle neljälle jäsenjärjestölleen. Keräys myös paikkaa yhdistyksen vuonna 2019 kilpailutuksessa menettämän yhdeksän sairaalakahvilan tuottoja.

Yhdistyksen neljä jäsenjärjestöä toimivat maanlaajuisesti varmistaakseen, että lastentautien tutkimustyö tuo perheille ilouutisia, mielenterveytemme olisi entistä vahvempi, sydänsairauksia ennaltaehkäistään ja sydänsairastuneille on tarjolla hyvää hoitoa, kuntoutusta ja vertaistukea, ja että ikäihmiset saavat arvoisensa vanhuuden.

Työ on yhdistyksen 51 vuoden aikana pelastanut Suomen kalleimpien ja inhimillisesti koettelevimpien sairauksien kynsistä tuhansia ihmisiä vauvasta vaariin. Sairaalakahviloista alkuvuosina tulleet kansanterveysvarat ovat mahdollistaneet muun muassa suomalaisen tautiperinnön tutkimuksen alullepanon Lastentautien tutkimussäätiön kautta 1970-luvulla. Nykyisin on mahdollista tunnistaa tautigeenien kantajat, minkä seurauksena voidaan varautua vastasyntyneen oikeaan ja varhaiseen hoitoon.

Kansanterveys on pohja myös koronasta selviytymiselle

Suomi on pystynyt kohtaamaan koronapandemian 2000-luvulla erilaisella terveyspohjalla kuin se olisi pystynyt muutama vuosikymmen sitten. Vielä 1950-1960-luvuilla Suomi oli maailman kurjimpia alueita sydän- ja verisuonitautien osalta. Nykyisin työikäisten suomalaisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vain viidennes siitä mitä 60 vuotta sitten.

Monien suomalaisten kansantautien tutkimus ja hoito on kehittynyt harppauksin. Syöpien ennuste on parantunut, itsemurhia on vähemmän, kun niiden ehkäisyyn on keskitytty, lastentautien hoitaminen on parantunut ja lapsikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti.

Valitettavasti kaikki kansantaudit eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Masennus on jo jonkin aikaa lisääntynyt ja yli kahdella miljoonalla Suomessa asuvalla on kohonnut verenpaine; lähes 60 prosentilla on kohonnut kolesteroli. Lasten seurantatutkimukset osoittavat, että monet riskitekijät ilmaantuvat varhain, jopa ennen syntymää.

Kansanterveyttä voi mitata elinajanodotteella. Se on Suomessa hyvä. Ikäihmisemme elävät kuitenkin eurooppalaisia kanssatovereitaan useammin jonkin kroonisen sairauden kanssa (Suomi 60 %, EU 55%).* Suomessa on lisäksi tehtävä lisää töitä ennaltaehkäistävistä syistä johtuvien kuolemien vähentämiseksi. Niissäkin olemme State of Health 2020 -raportin mukaan muun Euroopan keskiarvon yläpuolella.

- Kansanterveys on luonnollisesti vahvasti valtion asia, toteaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko. - Kolmannella sektorilla ja lahjoittajien varoilla on kuitenkin ollut merkittävä rooli sydänsairauksien ja itsemurhien vähentämisessä, ikääntyneiden tukemisessa ja vakavimpien lastensairauksien hoitamisessa. Nykyinen taloustilanne ja koronaepidemian vaikutukset esimerkiksi Veikkaus-varoihin näkyvät järjestöjen rahoituksessa.

- Suomen Kansanterveysyhdistys haluaa maamme kymmenen tärkeimmän lahjoituskohteen joukkoon, Hulkko jatkaa. - Puhelinkeräyksen rinnalle tulee uusia lahjoitustapoja ja uudesta Suomen Terveydelle -keräysnimestä muotoillaan syksyllä leima myös yhdistyksen omistaman Kanrestan 30 ravintolan hyvästä kertomiseen.

Suomen Kansanterveysyhdistys jakoi 2019 1,8 miljoonaa euroa MIELI ry:lle, Vanhustyön keskusliitolle, Sydänliitolle ja Lastentautien tutkimussäätiölle. Valtion yliopistotasoiseen terveystutkimukseen jakama summa pieneni viime vuodesta ja lastentautien tutkijat tarvitsevat jatkuvaa rahoitusta. Mielenterveyssyyt ovat tämän päivän Suomessa suurin ennenaikaisten sairaseläkkeiden syy. Sydänliitto tarvitsee lisävarjoa henkiä pelastavan tiedon ja toiminnan jatkamiseen. Ikäihmisten ja muistisairaiden määrän kasvaessa Vanhustyön keskusliitto tarvitsee päivä päivältä yhä enemmän apua heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan ylläpitävän toiminnan järjestämiseen.

*State of Health in the EU 2020

Lisätietoja: Helena Hulkko, viestintä- ja varainhankintajohtaja, Suomen Kansanterveysyhdistys ry ja Kanresta Oy, puh: 050 582 22 11

www.suomenterveydelle.fi

Preeco.fi tuo myyntiin uuden malliston SEON-painopeittoja, jotka erottuvat bambukankaasta tehdyllä
rakenteellaan.

Painopeitoista on tullut Suomessa nopeasti hittituote, ja ne ovat olleet suosittuja esimerkiksi Yhdysvalloissa
jo pitkään. Painopeitto on pohjimmiltaan normaalia painavampi peitto, jonka käyttämisellä on osoitettu
olevan useita positiivisia vaikutuksia yöunen laatuun.

Bambukangas takaa viileät yöunet

Heinäkuussa saataville tulevat SEON-painopeitot ovat bambusta valmistettuja. Bambukankaan paras
ominaisuus on sen hengittävyys, minkä vuoksi peiton alla ei tule tukalan kuuma lämpiminäkään kesäöinä,
huolimatta sen paksuudesta. Bambukangas on luonnollinen materiaali, joka on tunnettu sileydestään ja
mukavuudestaan. Lisäksi bambu on hypoallergeenista, eli kangas tuottaa allergisia reaktioita hyvin
epätodennäköisesti.

Painopeittojen rentouttava ja tasaisesti jakautuva paino perustuu mikrolasihelmiin, joita on kudottu peiton
kankaaseen. SEON-painopeitoissa myös nämä helmet ovat ensiluokkaisia, joten ne eivät häiritse käyttäjää
tai aiheuta allergisia reaktioita. Peiton voi erikoisominaisuuksistaan huolimatta pestä pesukoneessa
normaalisti, tosin hellävaraisella pesuohjelmalla.

SEON-painopeitot ovat hinnoiltaan huokeita ja laajasta valikoimasta löytyy monen kokoisia, painoisia ja
hintaisia vaihtoehtoja. Sopiva peitto painaa noin 8-12 % käyttäjänsä painosta, ja Preecon laajasta
valikoimasta asiakkaan on helppo valita itselleen sopiva tuote. Preecolta löytyy myös painopeittoihin
suunniteltuja bambuisia lakanoita, jotka voi lisätä kätevästi samaan tilaukseen.

Painopeitto parantaa yöunia tutkitusti

Painopeiton käyttäminen lievittää stressi- ja jännitystiloja sekä lisää melatoniinin tuotantoa auttaen
käyttäjäänsä nukahtamaan entistä nopeammin. Samoin unen sikeys paranee, sillä syvän unen vaihe voi
pidentyä painopeiton tuottaman ”halauksen” avulla.

Painopeiton mitattavat vaikutukset perustuvat sen käyttäjälleen tuottamaan paineeseen, joka tuottaa
mukavan ja turvallisen tunteen. Peitto siis ikään kuin halaa nukkujaa saaden aikaan rentouttavan
ympäristön uneen vaipumiseen. Useimmat käyttäjät ovatkin tutkimuksissa pitäneet painopeitosta ja
kokeneet sen normaalia peittoa miellyttävämmäksi.

Painopeittoja käytettiin aiemmin lähinnä nukahtamisvaikeuksien hoitoon, mutta viime aikoina tuotteen
ovat löytäneet yhä useammat, jotka haluavat vain nukkua yönsä mahdollisimman hyvin. Hektisessä
nykymaailmassa mahdollisimman hyvä lepo onkin tärkeämpää kuin koskaan.

Sushi seurustelee tacon kanssa. Yuzu yllättää donitsin. Kuusi kohtaa soijan. Helsingin Kasarmikadulla sijaitseva ravintola Nude ammentaa nyt maailman parhaista katukeittiöistä ja tarjoilee vierailleen mutkattomia ravintolaelämyksiä. ”Haluamme ajatella ruokaa uudella tavalla ja rikkoa kulinaristisia rajoja”, keittiömestari Taneli Myllyvirta kertoo.

”Ajatus Nuden uudistamisesta moderniksi katuruokaseikkailuksi oli muhinut mielessämme jo pidemmän aikaa. Koronapandemian alettua päätimme pistää vauhdilla toimeksi. Nyt tarjoamme Nudessa luovia ravintolakokemuksia kokeilunhaluisille kaupunkilaisille. Nude on konstailematon paikka, jossa palvelu, käsityö ja yllätykset ovat arvossaan. Annoksiamme saa myös mukaan tai niitä voi tilata suoraan kotiin”, Olo Groupin toimitusjohtaja Mikko Heinonen kertoo.

Uudistunut ravintola Nude avasi ovensa kesäkuun alussa. Kasarmikatu 44:ssa ovat aiemmin toimineet myös Olo Groupin ravintolat Emo ja Olo. Nude tarjoilee lounasta maanantaista perjantaihin (annokset 7,60–18,80, kolmen ruokalajin lounasmenu 29 e) ja on auki iltaisin tiistaista lauantaihin. Silloin tarjolla on à la carte -listan katuruoka-annoksia (7,60–25,90 e) sekä menukokonaisuuksia pidemmän kaavan mukaan nautittaviksi ja seurueen kesken jaettavaksi.

”Ruokaamme inspiroivat maailman katukeittiöt ja tarjontamme muuttuu sesonkien mukana. Hovikelpoista katuruokaa syntyy yhdistämällä huippulaadukkaita pohjoismaisia raaka-aineita leikkisästi maailman makuihin. Elämys kruunataan rohkealla toteutuksella ja esillepanolla. Mietimme ruuille sopivat viinit valmiiksi, mutta koko aterian voi nauttia myös cocktailien kanssa. Suosittelen kokeilemaan esimerkiksi sushitacojamme ja yhdistämään ne uskomattoman puhtaasta vuoristovedestä tehdyn Takasago-saken kanssa”, Nuden keittiömestari Taneli Myllyvirta sanoo.

Viime elokuussa Nudessa aloittanut Myllyvirta on aiemmin työskennellyt muun muassa Tukholmassa kahden Michelin-tähden Oaxen Krogissa ja yhden Michelin-tähden Esperantossa sekä Australian Melbournessa Lûmé-ravintolassa. Myllyvirta siirtyi Nuden keittiömestariksi Olo Groupin Michelin-tähdellä palkitusta ravintola Olosta. Nuden ravintolapäällikkönä toimii Henna Kokkonen.

Nuden kehittämisessä on mukana myös Olo Groupin ravintoloitsija Pekka Terävä. Hän vastaa Olo Groupin ravintoloiden tarjonnan kokonaisuudesta.

Lisätietoja antavat
toimitusjohtaja Mikko Heinonen, Olo Group, 050 661 45, mikko.heinonen@olo-group.fi
keittömestari Taneli Myllyvirta, Nude, 041 434 9228, taneli.myllyvirta@nude-ravintola.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Moni opiskelija saa kesällä kehotuksen hakea asumistuen tarkistusta

Kela tarkistaa yleisen asumistuen, kun tuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut vuosi. Tukea saavan pitää itse hakea tarkistusta. Tarkistushakemus kannattaa toimittaa Kelaan hyvissä ajoin, jotta tuen maksamiseen ei tule katkosta.

Yleinen asumistuki myönnetään yleensä toistaiseksi, mutta tuki tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Asumistuen vuositarkistus tehdään, kun tuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistuksesta on kulunut vuosi. Moni opiskelija on saanut edellisen päätöksen asumistuesta elo–syyskuussa 2019.

Kela muistuttaa asiakkaita vuositarkistuksesta kirjeellä noin kuukautta ennen tarkistusajankohtaa. Tarkistusta voi hakea kätevästi verkossa. Toinen vaihtoehto on täyttää yleisen asumistuen hakemus AT 1 (pdf).

Tarkistushakemus pitää toimittaa Kelaan mahdollisimman pian. Jos asumistuen vuositarkistusaika on esimerkiksi 1.8.2020, hakemuksen pitää olla Kelassa viimeistään 15.7.2020. Kelan lähettämässä kirjeessä kerrotaan määräaika tarkistushakemuksen toimittamiselle. Jos asiakas ei hae tarkistusta riittävän ajoissa, asumistuki lakkautetaan.

Välitarkistus on ajankohtainen, jos olosuhteet muuttuvat

Jos asiakkaan tai hänen ruokakuntansa jäsenen olosuhteet muuttuvat, tuki pitää tarkistaa jo ennen vuositarkistusta. Tätä kutsutaan välitarkistukseksi.

Asiakkaan pitää itse hakea asumistuen välitarkistusta ja ilmoittaa olosuhteiden muutoksesta Kelaan pikaisesti. Ennen tarkistushakemuksen tekemistä voi tarvittaessa soittaa Kelan palvelunumeroon 020 692 210 ja varmistaa, onko välitarkistus tarpeen.

Lisätietoa asiakkaille:

• Asumistuen tarkistaminen
• Kela-tärppi: Muista hakea asumistuen vuositarkistusta
• Yleisen asumistuen palvelunumero: 020 692 210 (ma–pe klo 9–16)

Lisätietoa medialle:

Mirja Peltonen
suunnittelija
puh. 0400 899 030
etunimi.sukunimi@kela.fi

**

På sommaren får många studerande en uppmaning om att ansöka om justering av bostadsbidraget

FPA justerar det allmänna bostadsbidraget när det har gått ett år sedan det beviljades eller senast justerades. Den som har bostadsbidrag ska själv ansöka om justering. Det lönar sig att lämna in ansökan om justering i god tid, så att det inte blir något avbrott i utbetalningen.

Det allmänna bostadsbidraget beviljas tills vidare, men det justeras minst en gång om året. En årsjustering görs när det har gått ett år sedan det allmänna bostadsbidraget beviljades eller senast justerades. Många studerande har fått sitt senaste beslut om bostadsbidrag i augusti–september 2019.

FPA skickar en påminnelse om årsjusteringen per brev cirka en månad före justeringstidpunkten. Det går enklast att ansöka om justering i e-tjänsten på adressen www.fpa.fi/etjanst. Ett annat alternativ är att fylla i ansökan om allmänt bostadsbidrag AT 1r (pdf).

Ansökan om justering ska lämnas in så snart som möjligt. Om den årliga justeringen av bostadsbidraget exempelvis ska göras 1.8.2020 ska ansökan om årsjustering vara hos FPA senast 15.7.2020. I brevet från FPA anges datum för när ansökan om justering senast ska lämnas in. Om mottagaren inte ansöker om justering i tillräckligt god tid dras bostadsbidraget in.

Aktuellt med mellanjustering om omständigheterna förändras

Om omständigheterna för kunden eller medlemmarna i hans eller hennes hushåll förändras ska bidraget justeras redan före årsjusteringen. Det är då fråga om en mellanjustering.

Mottagaren ska själv se till att också ansökan om mellanjustering blir inlämnad och utan fördröjning meddela FPA förändringar i omständigheterna. Innan man ansöker om en justering av bostadsbidraget kan man vid behov försäkra sig om att en mellanjustering av bidraget är nödvändig genom att ringa FPA:s servicenummer 020 692 230.

Närmare information för kunderna:

• Justering av bostadsbidrag
• FPA tipsar: Kom ihåg att ansöka om årsjustering av bostadsbidraget
• Servicenummer för bostadsbidrag: 020 692 230 (mån.–fre. kl. 9–16)

Närmare information för medierna:

Mirja Peltonen
planerare
tfn. 0400 899 030
fornamn.efternamn@fpa.fi

Business Finland myönsi EAKR-rahoituksen Lapin yliopiston matkailututkimuksen ja oikeustieteelliselle yhteishankkeelle Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa (Jaava). Hankkeessa selvitetään, miten vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu näkyvät Lapissa matkailun jakamistalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa ja miten liiketoiminnan vastuullisuutta voidaan edistää.

Jakamistalouteen pohjautuva liiketoiminta on kasvanut nopeasti, ja yksityishenkilöt ympäri maailman tarjoavat erilaisilla digitaalisilla verkkoalustoilla toisilleen muun muassa asuntoja, tavaroita ja palveluita. Myös Lapissa jakamistalous on arkea, sillä matkailuun kytkeytyy paljon jakamistalouteen liittyvää liiketoimintaa – yhtenä näkyvimpänä ilmiönä asuintilojen lyhytvuokrauksen mahdollistava Airbnb.

Lapin matkailussa kysyntä on viime vuosina ylittänyt perinteisten toimijoiden tarjonnan, mikä on luonut tarpeen ja otolliset puitteet jakamistalouden palveluille – esimerkiksi talvisesongin aikaan jokainen petipaikka alueella on ollut varattu. Toiminnan valtavirtaistuttua erilaiset kysymykset vastuullisuuden ulottuvuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista ovat nousseet esille.

Erilaisten alustapalveluiden tarjoajilla, välittäjillä, viranomaisilla, lainsäätäjillä ja kuluttajilla voi olla toisistaan hyvinkin poikkeavia näkemyksiä palveluihin liittyvistä vastuista, velvollisuuksista sekä toiminnan yhteiskuntavastuusta. Tämä on haaste, sillä se vaikuttaa asiakaskokemukseen, palveluiden laatuun sekä kilpailuolosuhteiden tasapuolisuuteen.

– Meillä Lapissa palveluiden kysyntä ylittää perinteisten palveluiden tarjonnan, ja siksi on erityisen kriittistä tarkastella kaikkien organisaatioiden ja yhteisöjen yhteiskuntavastuullisuutta. Jos jakamistalouden palveluita suunnitellaan, tuotetaan ja tarjotaan vastuullisesti, se tuo kilpailuedun koko Lapin yritystoiminnalle, kertoo Lapin yliopiston matkailututkimuksen yliopistonlehtori Maria Hakkarainen.

– Jaava-hankkeessamme erityishuomiota kiinnitetään siihen, mitä ovat matkailun jakamistalouden globaalit vaikutukset paikallisessa, lappilaisessa toimintaympäristössä. Tarkoituksena on tuottaa hyödyllistä tietoa alustoja hyödyntäville yrityksille ja kuluttajille, Hakkarainen jatkaa.

Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa (Jaava) -hanke 1.8.2020–31.5.2022

Business Finland (EAKR) -rahoitteisessa Jaava-hankkeessa selvitetään, miten vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu näkyvät Lapissa matkailun jakamistalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa ja miten liiketoiminnan vastuullisuutta voidaan edistää. Hankkeen kokonaisbudjetti on 280 000 €.

Jakamistalouden ilmiöön liittyy kysymyksiä esimerkiksi paikallisesta osallisuudesta, kohdejohtamisesta, alustatoiminnan yritysvastuusta sekä kuluttajansuojasta. Hankkeessa toteutetaan muun muassa media- ja lainopillisia analyysejä sekä kysely- ja haastattelututkimuksia. Tulokset julkaistaan kansainvälisissä tiedejulkaisuissa, kansallisissa populaareissa julkaisuissa, Lapin yliopiston Studia generalia -sarjassa sekä tietopaketteina ja infograafeina alan toimijoille ja kuluttajille.

Hankkeeseen osallistuu useita lappilaisia yrityksiä, ja siinä on mukana neljä väitöskirjatutkijaa sekä kaksi yliopistonlehtoria.

Hanke pohjautuu kahteen aiempaan Lapin yliopiston hankkeeseen: Jakamistalous matkailussa (2016–2018) ja Vertaismajoituksen haasteet ja mahdollisuudet (2018–2020).

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Maria Hakkarainen 
maria.hakkarainen(at)ulapland.fi 
P. +358 40 484 4213 

Jaguar I-PACE  - maailman ensimmäinen täyssähköinen urheilullinen premium SUV.

I-PACE tarjoaa jatkossa uuden nopean, intuitiivisen viihdejärjestelmän ja nopeamman latausmahdollisuuden, mikä tekee sähköauton omistamisesta ja ajamisesta helpompaa kuin koskaan.

Esittelystään ​​lähtien I-PACE on voittanut yli 80 globaalia palkintoa mukaan lukien 2019 World Car of the Year (Vuoden auto maailmassa), World Car Design of the Year ja World Green Car awards voitot.

Voitot ovat vahvistaneet sen asemaa Jaguarina, joka muutti tavanomaisen ollen ensimmäinen ja paras sähköauto luokassaan. I-PACEn toimintamatka yhdellä täydellä latauksella on 470 km (WLTP).

Kaksi Jaguarin suunnittelemaa sähkömoottoria molemmilla tuottavat poikkeuksellisen yhdistetyn suorituskyvyn, 400 hevosvoimaa ja 696 Nm vääntöä. Alumiinikorirakenteen ja alhaisen painopisteen ansiosta I-PACE tarjoaa verrattoman tasapainon nelivedon suorituskykyä, hienostuneisuutta, ylellisyyttä ja ketteryyttä sekä erinomaisen toimintamatkan ja päivittäisen käytettävyyden.

I-PACE saa parannuksia uuden mallivuoden yhteydessä.

Uudistettu Pivi Pro tieto-viihdejärjestelmä, joka on nopeampi ja helppokäyttöinen kuin älypuhelin. Siinä on parannettu EV-navigointi, joka näyttää, onko lähellä olevat latausasemat vapaana vai käytössä, mitä ne maksavat ja kuinka kauan lataaminen kestää (toiminnon kattavuudessa on alkuun markkinakohtaisia eroja). Pivi Pro sisältää kaksi sisäänrakennettua SIM-korttia.

Lisää uusia varustevaihtoehtoja mm. ClearSight digitaalinen taustapeili, joka parantaa näkyvyyttä ja lisää mukavuutta sekä puhelimen langaton lataus.

Auton sisäinen vaihtovirtalaturin teho on nyt 11 kW ja se tukee kolmivaihelatausta. Tämä antaa asiakkaille mahdollisuuden nauttia nopeammasta lataamisesta AC-latausasemaa käytettäessä.

Aiempi latausnopeus, jopa 35 km tunnissa, nopeutuu parhaimmillaan 53 km:iin tunnissa, kun auto on kytkettynä kolmivaihesähköllä toimivaan AC-latausasemaan. Lataus täyteen vie vain 8,6 tuntia - ihanteellinen yli yön lataamiseen kotona. Kun lataat "tien päällä", 50 kW:n DC-pikalaturi lisää toimintamatkaa jopa 63 km 15 minuutissa, kun taas 100 kW:n DC-pikalaturi lisää samassa ajassa jopa 127 km.

Saatavilla on myös ionisoiva matkustamon ilmanpuhdistin, jossa on nyt PM2.5-suodatus suodattaen ultrahienot ilmassa olevat hiukkaset ja allergeenit. I-PACE voi jopa suodattaa matkustamonsa ilman ennen matkan alkamista.

I-PACE:n ilme on erottuvampi etusäleikön uuden Atlas Grey -viimeistelyn myötä. Asiakas voi valita myös ylellisen uuden Bright Pack -vaihtoehdon, joka on saatavana kaikiin I-PACE -malleihin.

Uudistuneen I-PACE malliston ennakkohinnat alkavat 85 375 eurosta ja ne niiden toimitukset alkavat vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Sisäilman merkitys ihmisten hyvinvoinnille kasvaa entisestään, kun olosuhteet maapallolla muuttuvat, maailma urbaanistuu ja ihmiset viettävät suurimman osan ajasta sisätiloissa. Ilmanvaihdolla on keskeinen rooli rakennuksen käyttäjien hyvinvoinnin varmistamisen lisäksi turvallisuudesta huolehtimisessa, rakennuksen energiankulutuksen hillitsemisessä ja toimivan työ- ja kotiympäristön luomisessa. Viimeaikainen COVID-19-pandemia kirittää kehittämään ratkaisuja myös ilmavälitteisten virusten leviämisen hillitsemiseksi.

Ilmanvaihdon kehittämisessä tarvitaan aivovoimaa ja innovatiivisuutta, jotta tämän päivän teknologiat pystytään hyödyntämään tehokkaasti parhaan lopputuloksen saavuttamiseen. Oman tuotekehityksen lisäksi FläktGroup Finland Oy hakee innovaatioita myös Innovaatiokilpailulla. 

– FläktGroupin työhön johtavana sisäilma-asiantuntijana ja ilmanvaihtoratkaisujen kehittäjänä Euroopassa kuuluu tekniikoiden soveltaminen, kyseenalaistaminen ja rohkeus murtaa toimialan olettamuksia. Katsomme kauas ja kehitämme tulevaisuuden vaatimaa teknologiaa jo nyt. Siksi meille sopii hyvin järjestää innovaatiokilpailu, jossa alan johtavat asiantuntijat arvioivat kilpailuun osallistuvien tekemiä kilpailutöitä, FläktGroup Finland Oy:n toimitusjohtaja Rainer Knuts sanoo.

Kilpailun tuomariston muodostavat FläktGroup Finland Oy:n toimitusjohtaja Rainer Knuts ja tuotekehitysjohtaja Jari Hokkanen sekä Aalto yliopiston professori Risto Kosonen, Suomen LVI-liitto SuLVIn toiminnanjohtaja Samuli Könkö, Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen ja AX-Suunnittelu Oy:n erityisasiantuntija DI Urpo Koivula.

Innovaatiossa idea kasvaa ratkaisuiksi

Innovaatiokilpailu haastaa suunnittelijat, arkkitehdit ja alan opiskelijat miettimään sitä, miten tulevaisuus haastaa meidät. Ilmastonmuutoksen läsnäolo, ilmanlaadun heikentyminen, sisäilman säätötarpeet, energiansäästö sekä terveys- ja turvallisuusnäkökohdat ovat suuria asioita, joihin ilmanvaihdolla on mahdollista vaikuttaa.

Innovaatiokilpailussa etsitään ratkaisuja siihen, miten uutta teknologiaa voidaan hyödyntää ja luoda uusia keinoja sisäilman turvaamiseksi. Ideat voivat liittyä esimerkiksi rakennusten neuroverkon syntymiseen, digitalisaatioon, teknologioiden kehitykseen, älykoteihin ja personoituun ilmanvaihtoon, hengitysilman turvallisuuteen ja tautien torjuntaan, paloturvallisuuteen tai näiden yhdistelmään.

Kilpailutöiden viimeinen jättöaika on 31.10.2020. Kolme parasta innovaatiota palkitaan, palkintojen yhteisarvo on 8 000 euroa.

Rainer Knuts kertoo, että tuomaristo painottaa valintaperusteissa esitetyn idean innovatiivisuuden lisäksi muun muassa ekologisia vaikutuksia, ilmastonmuutoksen huomioon ottamista, energiatehokkuutta, turvallisuutta, elämän laatua parantavia ominaisuuksia sekä konkreettisuutta ja toteutusmahdollisuutta.

COVID-19 ja ilmastonmuutos

Rakennuksen turvallisuudesta tulee tulevaisuudessa keskeinen arvioinnin peruste jota ihmiset arvostavat entistä enemmän.

– Koko maailmaa koskettava COVID-19-kriisi on lähellä jokaista ihmistä. Ilmanvaihdolla voimme vaikuttaa tästä kriisistä selviytymiseen, sen rajaamiseen ja valmistautumiseen seuraavaan mahdolliseen kriisiin. Ilmanvaihdolla voimme tuoda ratkaisuja rakennusten turvallisuuteen.

Toinen ajankohtainen aihe on ilmastonmuutos. Ilmanvaihdolla on rooli myös tässä.

– Hiilijalanjäljestä keskustellaan paljon ja se tulee vaikuttamaan merkittävästi rakentamiseen jatkossa. Voimme luoda ratkaisuja ja tuotteita, jossa koko tuotteen valmistus-, logistiikka- ja käyttöprosessien hiilijalanjäljen kokoon vaikutetaan. Tällä on merkitystä ilmastonmuutoksen hidastamiseen.

Lopuksi Knuts kiteyttää odotuksensa innovaatiokilpailusta.

– Odotan kilpailuun osallistuvilta merkittävää haastamista toimialan olettamuksiin, uusien teknologioiden ennakkoluulotonta hyödyntämistä nykyisissä tuotteissa ja täysin uusia tuoteinnovaatioita, jotka keskittyvät rakennuksen sisäilman laadun parantamiseen, tarpeenmukaiseen ja energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon ja rakennusten turvallisuuden parantamiseen.

Lauritsalaan on tänä keväänä rakennettu nuorille tarkoitetut hengailukatokset. Katosten suojissa nuoret voivat viettää aikaa keskenään säästä riippumatta.

Katosten rakentamisen taustalla on lappeenrantalaisten nuorten tunne siitä, ettei Lauritsalan kaupunginosassa oikein ole ollut heille sopivaa ajanviettopaikkaa ulkona.

– Idea katoksista saatiin nuorilta, ja he ovat alusta asti olleet mukana suunnittelemassa ja rakentamassa niitä, kertoo Riitta Mikkonen Lappeenrannan nuorisotoimesta.

Rakennusprojekti rahoitettiin osittain Lappeenrannan kaupungin katu- ja ympäristötoimen sekä kaupungin nuorisotoimen budjetista ja osittain Nuorten Akatemian Mahis-tuella. Katoksia rakentamassa oli 15 nuorta ja kolme nuorisotoimen ohjaajaa. Myös katosten kunnossapidosta, eli esimerkiksi siivoamisesta, huolehtivat nuoret itse yhdessä nuoriso-ohjaajien kanssa.

Katosten ilmeen piristämiseksi on Mikkosen mukaan suunnitteilla jo jatkoprojekti nuorille.

– Kun katosten seinät oli saatu paikalleen, huomasimme, että paikkahan on ihan loistava graffiteja varten. Sisäseinien graffitimaalausprojekti onkin tarkoitus aloittaa nuorten kanssa tulevana syksynä.

Lisätietoja:

Riitta Mikkonen
Lappeenrannan nuorisotoimi
riitta.mikkonen@lappeenranta.fi
puh. 040 147 9967

Yrityksen investoinnit teknologiaan ovat erittäin tärkeitä menestykselle ja kilpailuedun löytämiselle, mutta ylimitoitetut investoinnit voivat sisältää riskin. Sara Tilabi on kehittänyt tuotantotalouden väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän teknologia- ja osaamisinvestointeihin liittyvän päätöksentekoprosessin tueksi.

Miksi teknologiaan liittyvät päätökset ovat tärkeitä yrityksille?

Teknologiainvestoinnit tukevat innovaatiota yrityksissä. On kuitenkin viisasta olla varovainen ja välttää ylimitoitettuja investointeja uusiin teknologioihin. Jos tuotelanseerauksia tehdään liian usein, niin niitä varten tehdyt teknologiainvestoinnit eivät välttämättä maksa itseään takaisin.

Sopivan teknologiainvestointien tason löytäminen onkin yrityksille tärkeintä.

– Sekä ulkoiset tekijät, kuten teknologinen edistys, että sisäiset tekijät, yritysten resurssit ja toiminnot vaikuttavat kaikki näin herkkään yhtälöön. Sekä sisäisten että ulkoisten tekijöiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen johtavat parhaisiin valintoihin teknologiainvestoinneissa, sanoo 30. kesäkuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Sara Tilabi.

Teknologiaan liittyvien päätösten tulisi parantaa yritysten kilpailuasemaa

Tilabin tuotantotalouden väitöstutkimuksessa tarkastellaan kolmea erityyppistä teknologiaa, jotka perustuvat tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin: perus-, ydin- ja keihäänkärkiteknologiaa. Tutkimuksessa sovelletaan Sand Cone -hiekkakakkumallia teknologian kehittämiseen ja investointeihin.

Oikean teknologiavaihtoehdon löytämiseksi investointia varten tutkimuksessa haetaan teknologiaa, joka on aiheuttanut eniten riskiä ja epävarmuutta yrityksen liiketoimintastrategiaan. Investointi tällaiseen teknologiaan ja sen parantamiseen vähentää yrityksen liiketoimintastrategiaan liittyvää riskiä ja edistää samalla yrityksen kilpailuasemaa.

Tutkimuksessa on myös luotu viitekehys, joka arvioi edistyneiden teknologioiden potentiaalia high-tech- ja perinteisillä aloilla eri suoritusmittareiden parantamisessa ja kilpailuedun luomisessa.

– Elämme aikaa, josta käytetään nimityksiä "teollisuus 4.0" ja digitalisaation aikakausi. Näemme teknologista edistystä ja muutoksia, jotka ovat alkaneet tapahtua nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten teknologiavalintoja helpottava menetelmä tuleekin olemaan äärimmäisen hyödyllinen kaikille yrityksille, sanoo Tilabi.

Väitöskirja koostuu neljästä julkaisusta. Yksi julkaisu on kirjallisuuskatsaus ja muut kolme ovat tapaustutkimuksia, joissa rakennetaan ja testataan ehdotettua uutta menetelmää. Valitut tapaustutkimukset ovat high-tech- ja perinteisiltä toimialoilta start-up'eista monikansallisiin yrityksiin.

Kuvateksti: KTM Sara Tilabi väittelee Vaasan yliopistossa 30. kesäkuuta. Kuva: Sara Tilabin kotiarkisto

Väitöstilaisuus

KTM Sara Tilabin tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus "How to apply technology, knowledge and operations decision models for strategically sustainable resource allocation?" tarkastetaan tiistaina 30.6.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa.

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden (Zoom) kautta: https://bit.ly/2B444M6 (pääsykoodi: 016853).

Vastaväittäjinä tilaisuudessa toimivat professori Andrea Gelei (Corvinus University of Budapest) sekä professori Jouni Juntunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Josu Takala.

Väitöskirja

Tilabi, Sara (2020) How to apply technology, knowledge and operations decision models for strategically sustainable resource allocation? Acta Wasaensia 445. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Väitöskirja on saatavilla sähköisessä muodossa yliopiston avoimessa julkaisuarkisto Osuvassa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-916-7

Lisätiedot

Sara Tilabi, puh. 044 948 7216, sara.tilabi (at) univaasa.fi

Sara Tilabi syntyi vuonna 1984 Teheranissa, Iranissa. Hänellä on tuotantotalouden kandidaatin tutkinto Iran University of Science and Technology'sta ja kauppatieteiden maisterin tutkinto Vaasan yliopistosta.

Minna Canthin kotitalo, Kanttila, täyttää 200 vuotta. Sen kunniaksi järjestetään Kanttila 200 vuotta -näyttely, joka koostuu kolmesta eri näyttelystä ja Minnan Puoti -myymälästä. Näyttely on avoinna 2.7.-6.9.2020 klo 14-18.

Kanttilan rakennushistoriaa -näyttely kertoo kuvin ja sanoin Kanttilan rakennushistoriallisen selvityksen pohjalta rakennuksen vaiheita ja sivuaa samalla Minna Canthin elämää. Mitä tänään koulussa opit? -näyttelyssä pohditaan koulun, kädentaitojen ja vapauden merkityksiä sekä tutustaan Kanttilan muutos- ja korjaustyöremonttiin. Palasina koko nainen – viestejä näkymättömältä vyöhykkeeltä on mediataideteoskokonaisuus, joka koostuu kuvista ja lisätyn todellisuuden videoista. Minnan Puoti on kuopiolaisen Katutaideyhdistys Urbaani ry:n graffitein stailaama tila, joka tarjoaa uniikkia ostettavaa.

Koronarajoitukset huomioiden näyttelytilaan mahtuu 10 henkilöä tunnissa. Asiakkaiden toivotaankin ostavan liput ennakkoon ja varaamaan ajan näyttelyyn osoitteessa tiketti.fi.

Minna Canthin kotitalo

Tämä 200 vuotta vanha rakennus oli myös Minna Canthin koti, kokoontumispaikka ja seinät, joiden sisällä puolustettiin tasa-arvoa. Canth asui Kanttilassa nuoruusvuosinaan 1853-1863, sekä uudelleen leskeksi jäätyään vuodesta 1880 aina kuolemaansa saakka (1897). Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Kanttila sijaitsee aivan Kuopion keskustassa Snellmaninpuiston laidalla, vain 5 minuutin kävelymatkan päässä kauppatorilta.

Näyttely on osa Kanttilan muutos- ja korjaustyöprosessia, jonka Minna Canthin talo ry on aloittanut loppuvuodesta 2016. Kanttilan pääsuunnittelija, arkkitehtitoimisto Arto Mattila Oy suunnittelee Kanttilan arkkitehtipiirustukset kesän 2020 aikana. Hankkeeseen haetaan yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n laskelma näyttää, miten yksityisiä palveluntuottajia hyödyntäen on mahdollista saavuttaa huomattavia julkisen talouden säästöjä: arviolta yli 30 miljoonaa euroa vuosittain. Silmäterveydenhuoltopalvelut voisi tuottaa jo nykytilanteessa siten, että yhteiskunnan varoja säästyy samalla, kun palveluiden saatavuus paranee. Laskelma perustuu julkisiin tietoihin.

Yksityisiä silmäterveydenhuollon palveluntuottajia edustavan NÄE ry:n controller-työryhmä on tehnyt julkisiin tietoihin perustuvan laskelman, jonka avulla voidaan vertailla silmäterveydenhuollon perustason palveluiden kustannuksia julkiselle taloudelle. Laskelmaan on koottu toteutuvat nykykustannukset kolmen esimerkkisairaanhoitopiirin ja neljän yleisimmän silmäsairauden osalta, sekä vastaavasti kustannukset vaihtoehtoisesta tavasta tuottaa samat silmäsairauksien hoitoon liittyvät palvelut. Vaihtoehtoisessa mallissa yksityiset silmäterveyspalvelut on tiiviimmin kytketty palvelemaan julkista terveydenhuoltoa.

Laskelmasta ilmenee, että käyttämällä yksityisiä silmäterveydenhuollon palveluntuottajia voitaisiin vuosittain säästää keskimäärin 31,36 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Vaihtoehtoisen tavan tuottaa kyseiset palvelut voisi optikkoliikkeiden valmiuksien sekä nykylainsäädännön puitteissa ottaa käyttöön heti – suurten säästöjen toteutuminen ei vaatisi lakimuutoksia, ainoastaan kuntien- ja sairaanhoitopiirien päätökset alkaa ostaa silmäterveyspalveluita sieltä, missä ne taloudellisimmin tuotetaan.

Siirtyminen yksityisten palveluntuottajien laajempaan hyödyntämiseen myös vapauttaisi julkisen terveydenhuollon resursseja vaativampaan silmäsairauksien hoitoon ja silmäkirurgiaan. Jo ennen koronaepidemiaakin on monella sairaanhoitopiirillä ollut vaikeuksia pysyä hoitotakuun rajoissa.

”Suomen 670 toimipistettä käsittävä optikkoliikeverkosto on täydessä valmiudessa tuottamaan silmäterveyspalveluita yhä enemmän myös julkisen terveydenhuollon tarpeisiin”, sanoo Panu Tast, NÄE ry:n toimitusjohtaja.

”Suuri osa optikkoliikkeissä tuotetuista silmäterveyspalveluista pystytään rahoittamaan pelkällä julkisen terveydenhuollon potilailta perittävältä asiakasmaksulla, joka on yleisesti erikoissairaanhoidon palveluissa noin 40 ja perustason palveluissa noin 20 euroa. Optikkoliikkeiden kustannustehokkuus palvelutuotannossa perustuu vakiintuneeseen optikoiden ja silmälääkärien työnjakoon sekä markkinaehtoiseen tuotekaupan ja terveydenhuollon palveluiden yhdistelmään. Yhtälö mahdollistaa laadukkaan palvelun edulliseen hintaan; kannattavan toiminnan ja erikoislääkäripalvelut pienilläkin paikkakunnilla koko valtakunnan laajuisesti”, hän selventää.

Verkkopalvelu helpottamaan kunta- ja maakuntapäättäjien työtä

NÄE ry julkisti vuoden alussa Silmäterveyspalvelut.fi – sivuston, jolla silmäterveydenhuollon palveluita tuottavia yksityisiä toimipisteitä ja niiden palveluvalikoimia voi hakea ja selata kunnittain tai sairaanhoitopiireittäin karttapohjaisessa hakupalvelussa. Sivusto mahdollistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille silmäterveyspalveluntuottajien löytymisen läheltä ja helposti.

Säästöpotentiaalia piilee esimerkkisairaanhoitopiirien kohdalla erityisesti glaukooman seurannassa – jossa säästöä voisi saavuttaa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa – ja diabeettisten silmäsairauksien seulonnassa ja seurannassa – jossa saatavilla olisi yhteensä 1,4 miljoonan euron säästöt. Merkittäviä säästöjä on tosin saavutettavissa myös kaihin jälkitarkastusten ja ikärappeuman diagnostiikan osalta. Arviot kustannuksista vaihtelevat demografistenkin muuttujien vuoksi.

Pelkästään verraten pienessä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kunnat voisivat säästää vuosittain lähes miljoona euroa, josta liki 400 000 kaihin hoidossa, ja suuressa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä yli 3,3 miljoonaa euroa, josta lähes 1,2 miljoonaa glaukooman seurannassa. Valtakunnalliseksi muutettuna säästöpotentiaalista kertyy vuosittain summa, jolle ikääntyvässä Suomessa pitäisi olla parempaakin käyttöä.

”Pidän tärkeänä, että erityisesti sote-uudistuksen valmistelussa kustannuksia, laatua ja saatavuutta tarkasteltaisiin objektiivisesti, ja tehtäisiin kansalaisten hyvinvointia parantavat sekä veroeuroja säästävät ratkaisut tosiasioiden pohjalta julkista tuotantoa suosimatta”, Tast päättää.

Lisätietoja

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi

Miten laskelma tehtiin

Laskelma perustuu Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ilmoittamiin potilasmääriin, Käypä hoito -suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin ja sairaanhoitopiirien omien julkisten hintailmoitusten keskiarvoihin sekä yksityisten silmäterveydenhuollon palvelutuottajien julkisiin hinnastoihin. Laskelmassa ei ole voitu huomioida tapauksia, joissa julkinen palveluntarjoaja on tehnyt hinnastosta poikkeavan ostopalvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa. Laskelma koskee tutkimuksia ja toimenpiteitä, joita on mahdollista ostaa optikkoliikkeistä ja niissä toimivilta yksityisiltä silmälääkäreiltä.

Laskelmaan otettiin mukaan esimerkinomaisesti yksi kutakin eri kokoista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaa edustaa isoja sairaanhoitopiirejä, joita on Suomessa viisi; Pohjois-Savo keskikokoista, joita on Suomessa 10; ja Kymenlaakso pientä sairaanhoitopiiriä, joita on Suomessa niin ikään viisi. Kertomalla esimerkkisairaanhoitopiirien potentiaaliset kustannussäästöt niiden suhteellista väestöpohjaa edustavilla kertoimilla, saadaan käsitys siitä, minkälaisia säästöjä on valtakunnallisesti mahdollista saavuttaa. Laskelman on tehnyt NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä.

Katso laskelma NÄE ry:n sivustolla

Vuoden 2020 Karhufestivaalin veistokilpailun tuomariston puheenjohtajaksi on valittu taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä Veli Granö.

Ilomantsissa 13.–15.8.2020 toteutuva seitsemäs Karhufestivaali on ITE-taiteen juhlavuoden suurin yksittäinen tapahtuma. Festivaalin ytimenä on moottorisahoin käytävä karhunveistokilpailu, jonka tämänkertainen teema Vapaa tyyli – Freestyle kannustaa veistäjiä mielikuvituksen ja kekseliäisyyden käyttöön.

Veli Granö on toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan ITE-taiteen esiin nostajana omassa taiteellisessa työssään sekä asiantuntijana Maaseudun Sivistysliiton hankkeissa. Tänä vuonna hän työskentelee MSL:ssä kartoittaen satakuntalaista ITE-taidetta. Veli Granö on myös valtakunnallisen ITE-taiteen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja.

Tuomaristossa monipuolista asiantuntemusta

Kilpailun tuomaristo koostuu taiteen, puunkäsittelyn, luonnontuntemuksen ja paikalliskulttuurin edustajista. Mukana ovat puunveistäjä Timo Kareinen Ilomantsista, Ilomantsin kunnan nimeämä metsästystä harrastava työterveyshoitaja Anna Puruskainen-Saarelainen, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastosta professori Timo Tokola sekä Stora Enson markkinointiasiantuntija Seppo Vihreäpuu. Tuomariston sihteerinä toimii Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen.

Arvioinnissa huomioidaan ”freestylen” henki

Tuomariston työtä ohjaavat etukäteen määritellyt arvioinnin kriteerit. Tämänvuotinen teema Vapaa tyyli – Freestyle antaa kilpailijoille huomattavasti enemmän vapauksia kuin moottorisahaveiston kilpailuissa on Suomessa totuttu. Veistosten pintakäsittelylle ei aseteta lainkaan rajoituksia, vaan veistäjiä kannustetaan ITE-taiteen hengessä käyttämään mielikuvitustaan ja kekseliäisyyttään.

25 uutta veistosta tulossa Tuhannen karhun maahan

Karhunveiston kilpailussa on mukana 25 osallistujaa. Osa heistä käyttää kilpailun sääntöjen sallimaa avustajaa, joten kisakentällä nähdään kaikkiaan lähemmäs 40 tekijää. Mukana on puolenkymmentä uutta veistäjää, joukossa myös nuoria vasta-alkajia.

Karhuveistokset jäävät Ilomantsiin. Tulevina vuosina niitä nähdään kyläympäristöön levittäytyvässä Tuhannen karhun maan veistospuistossa.

Karhufestivaali kuuluu tänäkin vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainväliseen ohjelmistoon.

Veistokilpailun järjestää Maaseudun Sivistysliitto alueellisine yhdistyksineen.

Tuomariston kokoonpano täällä.
Arvioinnin kriteerit täällä.
Veistokilpailun säännöt täällä.
Karhufestivaalista lisää: www.karhufestivaali.fi

Lähettäjä:
Raija Kallioinen
Kulttuurituottaja
Maaseudun Sivistysliitto
puh. 040 5636 876
raija.kallioinen@msl.fi

Tiedotteeseen tarkennettu metsäojitusten toteutusajankohdaksi 1960-1980-luvut. Aiemmassa muotoilussa kerrottiin metsäojitusten tapahtuneen viime vuosikymmenten aikana.

Metsänomistajat joutuvat tekemään suometsien hoitoa koskevat ratkaisut ilman käsitystä toimenpiteiden kokonaiskestävyydestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen metsäkeskuksen, Tapio Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteishankkeessa tuotetaan verkkopohjainen suunnitteluväline, jonka avulla suometsien hoidon suunnittelussa voidaan ottaa huomioon kannattava puuntuotanto sekä ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutukset.

Suometsät ovat merkittävä hiili- ja ravinnevarasto, ja metsätaloustoimenpiteet vaikuttavat näihin varastoihin. Suometsien uudistaminen ja ojien kunnostukset aiheuttavat kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöihin. Metsien käsittely vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen. Suometsien kannattava puuntuotanto, ilmasto- ja vesistövaikutusten minimointi sekä monimuotoisuuden lisääminen ovat osin ristiriitaisia tavoitteita, joita tulee tarkastella samanaikaisesti toimenpiteitä suunniteltaessa.  

Kokonaiskestävää puuntuotantoa turvemailta, SUO-hanke, tuottaa verkkopohjaisen suunnitteluvälineen, jonka avulla metsänomistajan suunnittelemien toimenpiteiden vaikutukset puuntuotantoon, ilmastoon, vesistöön ja monimuotoisuuteen voidaan arvioida ennen lopullista päätöksentekoa.  Suunnitteluväline toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa metsä- ja ympäristöalan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Hankkeen aikana järjestetään muun muassa koulutusta metsäammattilaisille ja suunnitteluvälineen tuntemus liitetään osaksi metsäammattilaisten uutta suometsäosaajakoulutusta.

Suomen metsien puustosta lähes neljännes kasvaa suometsissä

Puolet Suomen soista on metsäojitettu 1960-1980-luvuilla metsänomistajien ja yhteiskunnan rahoituksella. Nyt suometsissä on puuta lähes neljännes metsiemme puustosta. Suometsistä on vuosittain korjattavissa 15 miljoona puukuutiometriä.  Pääosa suometsien puuvaroista on edelleen kasvatusmetsissä, mutta uudistuskypsien metsien osuus lisääntyy koko ajan.

Metsäteollisuuden kotimaisen puuraaka-aineen tarve on lisääntynyt ja metsäomistajat haluavat korjata tekemiensä investointien sadon. Hanketta vetävät Luken tutkimusprofessori Leena Finér ja Suomen metsäkeskuksen johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa korostavat, että suometsien käsittelyn lisääntyessä on erittäin tärkeää toteuttaa hakkuut ja hoitotoimet kestävästi.

SUO-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Se toteuttaa Kansallisen metsästrategian 2025 ja hallitusohjelman ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ilmastotavoitteita. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2023 Luken johdolla yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Tapio Oy:n, Itä-Suomen yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Leena Finér, Luonnonvarakeskus, puh. 050 391 3067, leena.finer@luke.fi

Johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa, Suomen metsäkeskus, puh. 050 410 8559, miia.saarimaa@metsakeskus.fi