Talent Suomen sunnuntai-illan finaalissa kilpaili kahdeksan upeaa esitystä. Yleisö äänesti suorassa lähetyksessä voittajaksi Akrotaiturit-akrobatiavoimisteluryhmän, joka voitti 30 000 euron arvoisen pääpalkinnon.

Finaalissa Tampereelta kotoisin olevat Akrotaiturit esittelivät jälleen uuden puolen itsestään. Koe-esiintymisen mystisyydestä ja semifinaaleiden hauskanpidosta oltiin nyt siirrytty dramaattisemman ja raskaamman musiikin pariin.

Lataa tästä tuoreet kuvat voittajasta ja muista finalisteista (kuvakreditit: MTV3).

Ennen finaalilähetystä ohjelman keskikatsojamäärä on ollut parhaimmillaan lähes miljoona (1. jakso) ja keskimäärin 760 000 per jakso. Yksittäiset jaksot ovat tavoittaneet keskimäärin 1,3 miljoonaa suomalaista. Kauden aikana Talent Suomi oli tavoittanut kaikkiaan 3,2 miljoonaa suomalaista. Sunnuntai-illan lähetyksen katseluosuus on ollut korkea kaikissa kohderyhmissä, erityisesti lapsissa ja 15-44-vuotiaissa naisissa ja miehissä.

Talent Suomen juonsi Mikko Leppilampi ja tuomaristossa esityksiä arvioivat Ernest Lawson, HP Parviainen, Jorma Uotinen ja Krista Siegfrids.

Haku menestyksekkään Talent Suomen seuraavalle tuotantokaudelle on auki täällä. Tervetulleita ovat kaikkien alojen taitajat ikään ja taiteenlajiin katsomatta.

Lähde: Finnpanel TotalTV-mittaus, mukana ensiesitys, uusinnat ja katselu MTV:n suoratoistopalveluissa eri päätelaitteilla, tavoittavuus = vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua.

Seuraa Talent Suomea:

#TalentSuomi
Youtube: MTV Talent Suomi
Instagram: @mtvtalentsuomi 

Talent Suomi -ohjelman MTV:lle tuottaa Fremantle Finland.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Fremantle Finland, vastaava tuottaja Anne Wahlström, 040 503 7686, anne.wahlstrom@fremantle.com
Fremantle Finland, tuottaja Piia Puntola, 050 566 3705, piia.puntola@fremantle.com

Sunnuntai-iltana 5.4. MTV3-kanavalla nähdyn viihdeohjelman Talent Suomi 2020 voittoon ylsi Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelun ryhmä Akrotaiturit.

Yhteensä 25 eri ikäisen voimistelijan ryhmää edusti finaalissa yhdeksän voimistelijaa, sillä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan takia finaalissa sai olla mukana, valmentajat mukaan lukien, vain kymmenen henkilöä. 

- Tämä on aivan siiistiä, ei oikein voi vielä edes käsittää mitä tapahtui, voimistelijat kommentoivat voittoaan tv-lähetyksen jälkeen. 

Talent Suomi -esiintymisissä nähtiin voimistelijoita Tampereen Voimistelijoiden viidestä eri ryhmästä.

- Meillä oli alunperin tarkoitus rakentaa finaaliin 25 voimistelijan spektaakkeli, mutta kokoontumisrajoitus laittoi suunnitelmat uusiksi. Olisi ollut hienoa saada kaikki urheilijat mukaan finaaliin, mutta pidetään isommat voittobileet sitten poikkeustilan purkauduttua. Voittorahat 30 000 euroa tullaan sijoittamaan akrobatiavoimistelun olosuhteita Tampereella parantavaan, tulevan hallihankkeen pesämunaksi, valmentajana finaalilähetyksessä mukana ollut Lotta Nuppola kertoo.  

 Akrotaitureiden matka kohti Talent Suomi -finaalia alkoi jo kesällä 2019, kun Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelun vastuuvalmentaja Sanni Suominen ilmoitti voimistelijat mukaan kilpailuun ryhmän Turussa nähdyn Suomi Gymnaestrada-hallinäytöksen esityksellä. 

Motiivina tv-ohjelmaan ilmoittautumiselle oli myös voimistelijoiden halu tuoda lajilleen lisää näkyvyyttä Suomessa.

– Haluamme ihmisten tietävän, kuinka upea laji akrobatiavoimistelu on. Tavoitteenamme on olla mukana lajin kehitystyössä ja levittää tietoa siitä, jotta harrastusmahdollisuudet Suomessa kasvaisivat, Akrotaiturit kommentoivat.

Akrobatiavoimistelua voi Suomessa harrastaa 49 eri voimisteluseurassa ja lajin kilpailulisenssejä on 2900 urheilijalla. Akrobatiavoimistelussa kilpaillaan yleensä pareina, trioina tai nelikoina huimia heittoja ja nostoja sisältävillä suorituksilla. Suuremmilla ryhmillä lajissa esiinnytään ja osallistutaan näytöskilpailuihin.  

Lisätietoa: Akrotaitureiden valmentaja Lotta Nuppola, p. 050 337 2856

Järvenpään Harjulan koulun rakennuksissa on ollut merkittäviä sisäilmaongelmia, ja koulun 60- ja 80-luvuilla rakennetut osat on päätetty purkaa. Koulun vanhimmat 1930-luvulla rakennetut osat kuitenkin säästetään ja suojellaan.

Purettavien osien tilalle rakennetaan vanhaan osaan liittyvä rakennus, jossa yhdistyvät koulu ja päiväkoti. Koulun säilyvä osa peruskorjataan, ja sen julkisivut palautetaan alkuperäiseen 1930-luvun ilmeeseen. Innovarch Oy vastaa kohteen pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.

Vanhan koulurakennuksen yhteyteen rakennettava uudisosa kunnioittaa ja tasapainottaa 1930-luvun klassista tyylimaailmaa. Koulu ei ole tyyliltään kuitenkaan uusvanha vaan tätä päivää, ja sen oppimisympäristö on uuden opetussuunnitelman suositusten mukaisesti moderni ja avoin.

Oman haasteensa suunnittelulle asettaa se, että uuden ja vanhan osan pitää toimia rakennuksena sujuvasti yhteen. Tilajärjestelyistä sovittiin tiiviin käyttäjäyhteistyön myötä.

Koulun rakennuspaikka on erittäin vaativa. Suunnittelu on vaatinut maaperäolosuhteiden huomioimista, koska koulu sijaitsee pintavesialueella. Remonteilla ja uudisrakentamisella ei myöskään saa järkyttää vanhan rakennuksen olosuhteita. Paikalla suoritettiin lukuisia tutkimuksia, joiden pohjalta tarkennettiin teknisiä suunnitelmia.

Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa, jotta tilat palvelisivat käyttäjien tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Harjulan koulun opetushenkilökunta ja Järvenpään kaupungin edustajat ovat käyneet tutustumassa Innovarchin suunnitteleman Uramon koulun ratkaisuihin. Käyttäjäyhteistyö aloitettiin heti ehdotussuunnittelun alkuvaiheessa. Avoimesti viestimällä suunnitelmat etenivät jouhevasti oikeaan suuntaan ja luotiin yhdessä tekemisen ilmapiiri.

Koulun A- ja C-osien purkutyöt alkavat keväällä 2020, ja uuden koulurakennuksen rakentaminen alkaa syksyllä 2020. Koulu ja päiväkoti valmistuvat vuoden 2021 syksyllä.

Lisätiedot:

Marko Voho
Innovarch Oy
Arkkitehti, projektipäällikkö
050 328 9950
marko.voho@vahanen.com

Terveysteknologian tuoteviennin vuotuinen arvo nousi uuteen ennätykseen ja oli 2,4 miljardia euroa vuonna 2019. Kasvua edellisvuodesta kertyi 5,7 prosenttia.

Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassisen mukaan ala on reilun 20 vuoden aikana tuonut ulkomaankauppaan 13 miljardin euron ylijäämän, millä on luotu muun muassa uusia työpaikkoja Suomeen.

Terveydenhuollon laitteiden, kuten potilasvalvonta- ja röntgenlaitteiden vienti kasvoi 5,1 prosenttia 1,7 miljardiin euroon, mikä vastaa 70 prosenttia terveysteknologian kokonaisviennistä.

In vitro -diagnostiikan vienti kasvoi 10,0 prosenttia ja oli yhteensä 656 miljoonaa euroa sisältäen sekä laitteet että reagenssit.

Hyviä uutisia varjostaa koronaepidemia, joka osuu suomalaisiin yrityksiin voimalla.

– Terveysteknologiayrityksille vaikutukset ovat pitkälti samat kuin muillekin teknologiateollisuuden yrityksille eli toistaiseksi epidemian vaikutukset ovat olleet vähäiset, mutta tilanteen pitkittyessä vaikeudet lisääntyvät. Ensimmäisenä tilanteesta kärsivät alihankintayritykset, joilla tilauksia ja toimeksiantoja on jo peruuntunut, Hassinen kertoo.

– Jäsenkuntaan mahtuu myös yrityksiä, joilla on meneillään kysyntäpiikki, koska koronaepidemia on synnyttänyt tarpeen saada ratkaisuja uusiin sairaaloihin ja päivitettyihin hoitotiloihin. Kysynnän kasvu näkyy myös diagnostiikan osalta. Lisäksi on myös ilo kertoa, että osa yrityksistä jatkaa voimakasta kasvua, investointeja ja uusien ihmisten rekrytointeja.

Koronaepidemia vaikutti myös yritysten mahdollisuuksiin jatkaa valmistautumista uuden lääkinnällisten laitteiden EU-asetuksen siirtymäajan päättymiseen 26.5.2020. Terveysteknologia ry:n hallituksen puheenjohtaja Veli Mäkelä Planmeca Oy:stä on tyytyväinen, että yhdistyksen voimakkaasti ajama siirtymäajan jatko toteutunee, kun komissio valmistelee ehdotuksen siirtymäajan jatkamisesta vuodella eteenpäin. Mäkelän mukaan tällä varmistetaan terveydenhuollon teknologian jatkuvan kehitys ja markkinoille pääsy näinä haastavina aikoina. Terveysteknologia on rakentamassa Suomea myös huomenna.

Lisätiedot:
Saara Hassinen, toimitusjohtaja, Terveysteknologia ry, puh. 040 531 1661, saara.hassinen@teknologiateollisuus.fi
Twitter: @saarahassinen ja @HealthtechFi

Nostotyö Puutarhakatu 1 kohdalla sulkee toisen ajokaistan liikenteeltä tänään klo 9.00 - 15.00 välisenä aikana. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Kevyt liikenne ohjataan kulkemaan katettua reittiä. Paikalla liikenteenohjaajat. Autoilijoita kehotetaan käyttämään vaihtoehtoisia reittejä.

Kun talous hiipuu, on markkinointi usein säästöjen eturintamassa. Tiedämme kuitenkin aiemmista kriiseistä, että mainonnan vähentämisellä, saatikka sen lopettamisella kokonaan, on pitkälle ulottuvat vaikutukset yrityksen myyntiin ja kasvuun. Mitä tässä hetkessä siis kannattaisi tehdä?

Mainonnan tauolle laittaminen uuteen tilanteeseen mukautumisen ajaksi on monelle hyvä idea, mutta vastaus kysymykseen ”kannattaako mainonta lopettaa koko koronakriisin ajaksi” on ei. Leikkaaminen altistaa yrityksen haavoittuvaksi kilpailijoiden toimille ja muille markkinassa tapahtuville muutoksille.

”Markkinointipanostuksia vähentämällä parannetaan tulosta lyhyellä aikavälillä ja syödään kasvu vuosiksi eteenpäin. Investoinneissa tulee olla nyt tarkkana, mutta jäätymiseen ei ole kellään varaa. Yhteiskuntamme kaipaa nyt toimivia, veroja maksavia ja palkanmaksukykyisiä yrityksiä, joilla hyvinvointivaltiota rahoitetaan poikkeusolojen aikana ja myös sen jälkeen”, sanoo markkinointikonserni Dentsu Aegis Networkin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Tutkimuksen mukaan myöskään ihmiset eivät ole sitä mieltä, että yritysten tulisi lopettaa mainostaminen, sillä vain 8 % on samaa mieltä kyseisen väittämän kanssa.

Mainosbudjetin leikkauksen pitkäkantoinen vaikutus käy ilmi Dentsun tekemässä myynninmallinnuksessa, jossa tarkasteltiin kolmea eri skenaariota. Taustalla käytettiin tietoa markkinoijan omasta sekä kilpailijoiden toiminnasta ja taloudesta sekä ympäristöstä johtuvia muuttujia.

Ensimmäisessä skenaariossa mainonnan investoinnit pysyvät samalla tasolla joka vuosi, toisessa skenaariossa budjetti puolitettiin vuodeksi ja noustiin sitten samalle tasolle ja kolmannessa skenaariossa mainonta lopetettiin vuodeksi ja nostettiin sen jälkeen samalle tasolle.

Mallinnus näyttää, että mainonnan puolittaminen palauttaa myynnin kolmen vuoden päästä ja mainonnan lopettaminen viiden vuoden päästä samalle tasolle, kun jos mainonnan budjetti pysyy koko ajan samana.

Budjetin leikkaaminen säästää rahaa lyhyellä tähtäimellä ja saattaa myös parantaa tulosta tänä vuonna. Ensimmäisen vuoden jälkeen tuotto kuitenkin kärsii seuraavan 2-5 vuoden ajan, vaikuttaen myös yrityksen kasvuun.

”Edellisen laman aikaisia tuloksia analysoimalla näkee selvästi, että ne yritykset ja brändit, jotka pystyvät investoimaan markkinointiin, voittavat. Mainonnan ollessa vain yksi P markkinoijan työkalupakista, on mainonnan budjettien pienentyessä syytä siirtää katse muihin markkinoinnin keinoihin, jotka voivat tuoda kasvua”, neuvoo Dentsun tytäryhtiöihin kuuluvan Caratin strategiajohtaja Jukka Veteläinen.

Investoi näihin: asiakaskokemus ja palvelukehitys

Ihmisten käyttäytyminen on rajoitusten takia muuttunut normaali taantumaan verrattuna nopeammin. Käytännön tasolla esimerkiksi ostokset ovat siirtyneet kertaheitolla verkkoon ja osa verkkokaupoista näkevät viikonloppuisin yhtä suuria konversiolukuja kuin Black Fridayn aikana. Kulutus ei ole loppunut, mutta ostotavat ovat muuttuneet.

Nyt on oikea hetki fokusoida tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. Myös oman datan parempi hyädyntäminen voi olla kustannustehokas tapa kasvattaa myyntiä. Mitä paremmin huolehdit nyt omista asiakkaistasi, sitä lojaalempia he ovat yritystäsi kohtaan jatkossa. Näihin fokusoiminen antaa markkinoinnille myös hyvät lähtökohdat kriisin jälkeen.

”Tässä tilanteessa monelle yritykselle avautuu pakon edessä keino kehittää heidän palveluaan ja asiakaskokemustaan esimerkiksi investoimalla uuteen teknologiaan tai jakelukanavaan, jotka nostavat yrityksen myyntiä välittömästi ja kasvattavat sitä myös poikkeusajan jälkeen”, Veteläinen sanoo.

Kriisin aikana kannattaa myös tarkastella miten kysyntä on muuttunut ja miten sen odotetaan muuttuvan kriisin jälkeen. Mitkä arvot ja käyttäytymismallit odotetaan säilyvän epidemian jälkeisessä maailmassa.

”Nyt moni yritys on joutunut tekemään pakotetun digiloikan, mutta pidemmällä aikavälillä selviää, kuinka moni haluaa esimerkiksi tilata lounasta kotiin tai työpaikalle ja millaisia liiketoimintamalleja ravintoloille jää kannattavasti jäljelle koronan jälkeen”, Veteläinen selittää.

Välittömien vaikutusten lisäksi, jotka näkyivät heti ensimmäisellä viikolla ihmisten ostokäyttäytymisessä, tulee tällä tilanteella olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen ja mielipiteisiin yrityksistä.

”Elämme fyysisesti etäällä, mutta teknologia on yhdistänyt meidät ennennäkemättömällä tavalla. Tämä on uuden alku ja yhteiskuntamme tulee muuttumaan. Kysymys on, miten yritykset ovat muutoksessa mukana”, Aalto-Setälä päättää.

***

Lisätietoja antaa:

Jukka Veteläinen

Strategy Director

044 588 6688

jukka.vetelainen@carat.com 

Kun Sinimäen uusi sähköasema on valmis, puretaan vanha Nuijalan sähköasema. Purettavan aseman osoite on Nuijalantie 8. Uuden Sinimäen sähköaseman kaikki laitteistot sijoitetaan sisätiloihin, mikä vähentää huomattavasti aseman vaikutusta sitä ympäröivään maisemaan. Ulkoasultaan uusi sähköasema suunnitellaan kaupunkiympäristöön sopivaksi.

Uuden Sinimäen sähköaseman rakentamisen mahdollistava kaavaehdotus on nähtävillä 23.3. - 23.4.2020 Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa:

https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Asemakaava/Asemakaavoituskohteet/Leppavaara/Lillklobbinpelto_130219

Kaavoituksen valmistuttua Caruna kilpailuttaa uuden sähköaseman ja maakaapeliyhteyden rakentamisen.

Uusi asema valmistuu vuonna 2022

Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan uuden sähköaseman rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2021 ja 2022. Sähköasema valmistuu ja otetaan käyttöön vuonna 2022

"Carunan vanha Nuijalan sähköasema on tulossa lähivuosina käyttöikänsä päähän. Se on otettu käyttöön vuonna 1974 eikä sen kapasiteetti sähköenergian siirrossa riitä kattamaan tulevaisuuden kysyntää. Jo nyt Nuijalan sähköaseman kautta siirretään eniten sähköenergiaa Espoon sähköasemista. Uuden Sinimäen sähköaseman ja maakaapeliyhteyden rakentaminen ovat merkittäviä investointeja Espooseen. Yhdessä ne turvaavat espoolaisten sähkönjakelua", Carunan hankepäällikkö Miia Wallén kertoo.

Carunalla on Espoossa yhteensä 14 sähköasemaa. Edellinen uusi sähköasema valmistui Suurpeltoon vuonna 2019.

Vuorineuvos Hannu Isotalo (s.1947) on jättäytynyt pois Lujatalo Oy:n ja Lujabetoni Oy:n hallitustehtävistä lähes 50 vuoden Lujan työuran jälkeen. Lujan hallitus on 4.4.2020 pitämässään järjestäytymiskokouksessa nimittänyt uudeksi puheenjohtajakseen tekniikan lisensiaatti Timo Kohtamäen (s.1963), yhtiön omistajien yksimielisellä tuella. 

Hannu Isotalon johdolla Luja on laajentunut Kuopion seudulla toimivasta 20 miljoonan liikevaihdon yrityksestä yhdeksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista, jonka liikevaihto ylitti vuonna 2019 jo 750 miljoonaa euroa. Isältään, Feliks Isotalolta, perityn ”nokkavainun” ansiosta ja Lujiin arvoihin nojaten Isotalo on luonut Lujan kasvulle kestävät perustukset – asiakkaita kuunnellen ja vastuullisen liiketoiminnan periaatteita noudattaen. 

Useat luottamustoimet eri järjestöissä sekä 16 vuoden aktiivinen osallistuminen kunnallispolitiikkaan ovat tuoneet perheyrityksen johtajalle laajaa näkemystä rakennusalan ulkopuolelta. – Mielestäni näköalan laajentaminen oman toimialan ulkopuolelle on sekä tarpeellista että hyödyllistä, vuorineuvos Hannu Isotalo toteaa.

Hannu Isotalo aikoo nyt 72-vuoden iässä jäädä viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä, mutta yhteys Lujaan ei kuitenkaan kokonaan katkea, vaan hän jatkaa yhä hallituksen neuvonantajana. Hän jatkaa myös edelleen Luja-yhtiöihin kuuluvan Fescon Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Ja toki Hannu Isotalolla on vahva kytkös Lujaan jatkossa myös lapsiensa kautta. 

Yhteistyökumppaneille ja lujalaisille, sekä nykyisille että entisille, Isotalo välittää lämpimän kiitoksen, – Haluan kiittää teitä kaikkia kanssakulkemisesta, yhteistyöstä ja luottamuksesta, Isotalo sanoo.

Luja-yhtiöiden hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi nouseva Timo Kohtamäki on ollut Lujan hallituksen jäsenenä vuodesta 2017 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus rakennusalalta ja hän on toiminut mm. Lemminkäinen konsernin toimitusjohtajana 2009-2014 sekä Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana. 

Tällä hetkellä hänen keskeisimpiä muita tehtäviä ovat Are Oy:n hallituksen puheenjohtajuus sekä hallituksen jäsenyydet mm. Conficapissa, Kreatessa, Honkarakenteessa sekä A-Insinööreissä. Lisäksi hän on Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin hallituksen puheenjohtaja.

 – Haluan kiittää koko hallituksen puolesta Hannua merkittävästä urasta Lujalla ja koko rakennusalalla. Luja-yhtiöistä on Hannun johdolla kehittynyt yksi alan johtavista yrityksistä. Koronan aiheuttamaan haasteelliseen tilanteeseen yhtiö lähtee parhaista mahdollisista lähtökohdista niin talouden kuin henkilöstön osaamisenkin suhteen. Toivottavasti koronakriisi menee ohi nopeasti ja pääsemme jatkamaan yhtiöiden kehittämistä normaalimmassa talouden tilanteessa, sanoo Timo Kohtamäki.

Lujatalon ja Lujabetonin hallitusjäseninä jatkavat vuorineuvos Timo U. Korhonen, vuorineuvos Reijo Karhinen, Mirja Vainikainen ja Davide D’Incau. 

Lisätietoa:
Luja-yhtiöt, hallituksen puheenjohtaja Timo Kohtamäki, 040 585 3113, timo.kohtamaki@luja.fi
Luja-yhtiöt, vuorineuvos Hannu Isotalo, 044 585 2600, hannu.isotalo@luja.fi

Koronaepidemia on lisännyt yritysten rahoitustarpeita ja monet perinteiset rahoituskanavat ovat ruuhkautuneet. Helpottaakseen pk-yritysten rahoitustarvetta LähiTapiola lisää merkittävästi sijoitussitoumustaan Fundun tarjoamiin yrityslainoihin. Tekoälyä luottoprosessissa hyödyntävä Fundu kykenee erittäin ketterään rahoitusprosessiin.

Fundu on pankkien kanssa yhteistyötä tekevä rahoitusalusta, jonka kautta yritykset voivat hakea vakuudetonta lainaa ja lainapaketteja, joissa päärahoittajana on pankki ja Fundu on täydentävä rahoittaja.

-Koronaviruksen aiheuttamassa markkinahäiriössä tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja yritysten rahoitukseen. Pystymme yhdessä Fundun muiden sijoittajien kanssa tarjoamaan yksittäisillä lainoilla nopeasti helpotusta pk-yritysten rahoitustarpeisiin, kertoo LähiTapiolan yritysasiakasrahoituksen johtaja Matti Kiviniemi.

-Puheiden sijaan on tekojen aika. LähiTapiolan avaus on upea konkreettinen toimenpide, jolla autetaan pk-yrityksiä kapeikon yli. Pystymme tarjoamaan nopeasti rahoitusta yrityksille ja olemme jo rahoittaneet lähes 1 000 yritystä. Lainamme alkavat 25 000 eurosta ylöspäin, kertoo Fundun toimitusjohtaja Lasse Vuola.

Kiviniemen mukaan koronaviruksen aiheuttama akuutti tilanne ja rahoituskanavien ruuhkat näkyvät siten, että erilaisia lyhytaikaisia rahoitustarpeita ilmenee terveilläkin pk-yrityksillä. Kiviniemi haastaakin nyt myös muita rahoitusalan toimijoita ja valtiovaltaa tarkastelemaan ennakkoluulottomasti uusia tapoja osallistua pienyritysten rahoitukseen.

-Uhkakuvana on, että terveidenkin yritysten kassat kuivuvat, kun asiakkaat ovat hetkeksi kadonneet ja lainarahan käsittely on ruuhkautunut. Erityisesti pienemmän kokoluokan pk-yritysten rahoitukseen on nyt etsittävä uusia keinoja, jotta raha löytää yritykset, Kiviniemi haastaa.

Fundu on vuonna 2014 perustettu Finanssivalvonnan rekisteröimä rahoitusalusta. LähiTapiola on vähemmistöomistajana Fundussa.

Lisätiedot:
Johtaja Matti Kiviniemi, LähiTapiola, puh. 040 728 8751, matti.kiviniemi(a)lahitapiola.fi
Toimitusjohtaja Lasse Vuola, Fundu, puh. 044 515 1258, lasse.vuola(a)fundu.fi

Turkulaisen kuvanveistäjä Simo Heleniuksen vuonna 1975 valmistunut Ahkerat lukutoukat -veistos palaa kunnostuksen jälkeen paikoilleen Samppalinnan koulun edustalle tiistaina 7.4.2020.

Betonista valmistettu veistos kaipasi reilun neljänkymmenen vuoden säärasituksen jälkeen korjaustoimenpiteitä. Veistos siirrettiin entisöintiä varten Ekopajalle marraskuussa 2018. Simo Helenius osallistui itse teoksen entisöintiin ja asiantuntijana toimi kollega, kuvanveistäjä Pertti Kukkonen Helsingistä.

Heleniuksen tehdasvaluna toteutettu betoninen veistos tilattiin aikoinaan koulun somistamiseen varatusta määrärahasta vuonna 1973. Teos sijoitettiin paikoilleen koulun eteen Itäisen Pitkäkadun varrelle kaksi vuotta myöhemmin. Veistoksen humoristisena aiheena ovat tiedonnälkäiset lapset, jotka toukkien tapaan ahmivat kirjan sivuja. Vuosikymmenien kuluessa veistokseen oli tullut pakkasen aiheuttamia rapautumia ja osin liian lähellä pintaa olevista tukiraudoituksista johtuvia halkeamia.

”Paluu ensimmäisen julkisen veistokseni entisöinnin pariin oli muistoja herättävä”, kommentoi Helenius kunnostuksen alkutilannetta. ”Ensimmäisenä mieleeni muistui teoksen luonnosvaihe, jonka ideointiin sain tilaajalta vapaat kädet. Teoksen leikkimielisyyden avulla toivoin tavoittavani ensisijaisesti lapset, mutta myös aikuiset. Työskentelyni 1970-luvun alussa kaupungin luovan toiminnan ohjaajana antoi hyvän perspektiivin leikki-ikäisten lasten maailmaan, jota pyrin hyödyntämään teoksessani. Toinen vaikuttimeni oli YK:n ensimmäisen naistenpäivän vietto 8.3.1975, minkä perusteella valitsin teokseeni kaksi tyttöä ja yhden pojan. Teoksen viesti on kestänyt hyvin kuluneet vuosikymmenet ja on edelleenkin erittäin ajankohtainen ja tärkeä.”

Veistos mallinnettiin 3D-muotoon
Entisöinnin valmistuttua veistoksesta tehtiin mallinnus fotogrammetroimalla eli usean, eri puolilta veistosta otetun valokuvan sarjaan perustuvalla 3D-skannauksmenetelmällä. Veistoksen 3D-mallia voi käydä tutkimassa Turun museokeskuksen Sketchfab-sivulla.

Ahkerien lukutoukkien korjauskustannukset katettiin Turun kaunistamisrahaston tuotoista, joita käytetään vuosittain kaupungin kaunistamiseen ja luonnonsuojelukohteisiin, kuten valaisu- ja viherhankkeisiin sekä julkisten teosten hankintaan, huoltoon ja korjaukseen.

Turun museokeskuksen tutkija Marjo Aurekoski-Turjas on kirjoittanut Ahkerat lukutoukat -teoksen historiasta ja kunnostuksesta Kukkuu kokoelmista! -blogiin.

Koski Tl:ssä 1942 syntynyt Simo Helenius opiskeli kuvanveistäjäksi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1966-69. Nykyisin Turussa asuvan Heleniuksen teoksia on Turun kaupungin ja museoiden lisäksi muun muassa Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Mikkelin kaupunkien sekä valtion kokoelmissa. Ahkerat lukutoukat -teoksen lisäksi Heleniuksen julkisia teoksia Turussa ovat Utelias (pronssi, 1969) Aunelan koululla, Kissa-Kallu (graniitti, 1989) Nummenpuistossa, Itäistä leveyttä, pohjoista pituutta (puu, 1995) Turun lyseolla, Ihmisen salaisuus (puu, 1998) Mikaelinkirkossa, Poika ja meri (pronssi, 2005) Linnankadulla ja Romuenkeli (puu, 2014) Koroisten veistospuistossa.

Lisätiedot
Ville-Matti Rautjoki, apulaisintendentti
puh. 040 184 2119, ville-matti.rautjoki@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Pääsiäinen on luomukaritsan ja luomukananmunien sesonkia. Poikkeustilanne lisää kysyntää entisestään, kun pääsiäinen vietetään kotona ja ruoanlaittoon halutaan panostaa. Ammattikeittiöistä vapautuvaa tavaraa kohdistetaan nyt kuluttajakysyntään.

Lihatukku Harri Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen kertoo, että luomukaritsan myynnissä on jo alkuvuonna ollut selvää kasvua, lisäksi pääsiäinen on karitsan pääsesonki.

– Yleensä jätämme jonkin verran varastoa, mutta nyt menee ihan kaikki, Pasi Tamminen kertoo.

Suurin osa Tammisen luomukaritsasta myydään pakasteena, koska tuorelihalla ei ole tällä hetkellä ympärivuotista saatavuutta. Suurin tuoteryhmä on luomukaritsan jauheliha. Sen menekki on kasvanut voimakkaasti alkuvuonna.

– Tällä hetkellä pystymme vastaamaan jauhelihan nousseeseen kysyntään hyvin. Sitä on helpompi tehdä lisää kuin paistia ja fileetä, kertoo Pasi Tamminen.

Yritys tekee karitsaa vain luomuna. Pasi Tammisen mukaan karitsan tuotantotapa mahdollistaa luomun hyvin ja yhteistyö sidosryhmien, kuten teurastamojen kanssa on tiivistä. Tavoitteena on, että luomukaritsaa olisi yhä useammassa pöydässä ympäri vuoden.

Pasi Tamminen arvioi, että poikkeustilanne saa kuluttajat pohtimaan valintojaan entistä syvällisemmin.

– Ihmiset ovat kiinnostuneempia siitä, mitä syövät ja arvot korostuvat. Kotimaisen luomun arvo on ihan uudessa mittakaavassa: paikallisuus korostuu ja siinä yhdistyy niin moni hyvä asia, Pasi Tamminen sanoo.

Luomumunien volyymi kasvanut

– Luomumunien volyymi on noussut alkuvuonna verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Nyt koronatilanteen aikana kysyntä meille päin on vielä kasvanut merkittävästi, sanoo Kultamuna-brändistä tunnetun Dava Foods Finland Oy:n myyntijohtaja Ilkka Tirkkonen.

Dava Foods on varautunut ennakkoon pääsiäiseen, joka on vuoden suurin kysyntäpiikki.

– Nyt on kuitenkin niin poikkeuksellinen tilanne, että kuluttajien käyttäytymistä ei voi ennustaa. Kaupassa käydään ehkä harvemmin, keskiostos on suurempi ja kotiinkuljetus suositumpaa, Ilkka Tirkkonen sanoo.

Dava Foodsin horeca-sektorin ylijäämä kohdistetaan kuluttajamarkkinoille. Sillä pystytään vastaamaan kysynnän kasvuun. Ilkka Tirkkonen arvioi, että paikallisia puutteita luomukananmunista voi pääsiäissesonkina tulla, mutta yleisesti ottaen niitä riittää kaikille.

Päivittäistavarakaupalla poikkeuksellinen pääsiäinen

Pääsiäinen tulee olemaan poikkeuksellinen päivittäistavarakaupalle, kun kuluttajat viettävät sitä kotona. Sesongin suosikkien luomukaritsan ja luomukananmunien myynti on kasvanut jo alkuvuonna ja pääsiäiselle povataan lisääntyvää kysyntää.

SOK:n ryhmäpäällikkö Sari Miettusen mukaan kotimaisen luomukaritsan myynti on S-ryhmällä alkuvuonna noussut pakasteissa noin 15 prosenttia ja jauhelihatuotteissa liki 40 prosenttia.

– Osaltaan myynnin kasvua selittää se, että olemme tuoneet luomukaritsan jauhelihan aikaisempaa useampiin myymälöihin tarjolle. Se on myös monipuolinen tuote, joka taipuu niin murekkeeksi kuin vaikka grillivartaaksi. Perinteisemmän pääsiäispöydän kunkuksi sopii luomukaritsan putkiluupaisti, kertoo Sari Miettunen.

Sari Miettusen mukaan luomukananmunien myynti oli viime vuonna pääsiäisviikolla noin 15 prosenttia korkeampi kuin tavallisella viikolla. Viime viikkoina kananmunien myynti on kuitenkin ollut noin 20 prosenttia suurempaa kuin yleensä, eli kananmunien kuluttajakysyntä kokonaisuudessaan on kasvanut vallitsevan poikkeustilanteen myötä. 

– Olemme pyrkineet varautumaan menekin kasvuun ja luomumunia pitäisi kyllä riittää kaikille, Sari Miettunen sanoo.

Myös Keskolla luomukananmunien ja luomukaritsan myynti on kasvanut alkuvuonna, samoin muun luomulihan.

– Luomutuoteryhmistä kovimmat kasvut ovat kananmunissa, jauhoissa ja hiutaleissa sekä maitovalmisteissa. Yksittäisistä tuotteista esimerkiksi luomuvoissa on kova kehitys, kertoo Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen.

Kananmunien menekki on koko kategoriassa suurta tällä hetkellä ja kaupat tilaavat niitä niin paljon kuin on saatavilla. Muutenkin pääsiäiseen varaudutaan Keskolla tilausmääriä lisäämällä.

– Myyntimäärissä tulee varmasti vaihtelua normaaliin pääsiäiseen, kun Uusimaa on eristyksissä ja ravintolat kiinni, Janne Vuorinen sanoo.

Lisätietoja:
Marja-Riitta Kottila,
toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry,
puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila@proluomu.fi

Vuoden merkittävintä sesonkiaan lähestyvän luomukaritsan markkinakehitys seuraa luomutuotteiden yleistä kysynnänkasvua. Luomun myynti on yli tuplaantunut vuosikymmenessä, ja vuonna 2019 luomua myytiin vähittäiskaupoissa 9,6 % edellisvuotta enemmän. Suomen suurin luomukaritsan toimittaja ja jalostaja, Lihatukku Harri Tamminen Oy, arvioi luomukaritsan myyntinsä kasvavan viime vuodesta noin 10 prosentilla.

Luomun kuluttajabarometrin 2019 mukaan luomua käyttää säännöllisesti jo 2,2 miljoonaa suomalaista, ja luomun käyttö on laajentunut entistä tasaisemmin eri väestöryhmiin. Luomun tärkeimpinä ostoperusteina korostuvat muun muassa puhtaus, hyvä maku ja terveellisyys.

Suomen merkittävimmällä luomukaritsan toimittajalla ja jalostajalla, Lihatukku Harri Tamminen Oy:llä, on tehty töitä alkavaa huippusesonkia kohti jo pitkään.

- Pääsiäinen on edelleen karitsanlihan vahvinta sesonkia. Viime vuoden myyntilukuihin verrattuna odotamme nyt noin 10 prosentin kasvua. Meillä kaikki myytävä karitsa on luomua, ja tänä vuonna myyntivolyymimme nousee niissä 110 000 kiloon. Käytännössä myymme kaiken teurastamoiden kautta meille saapuvan karitsanlihan, sanoo Tamminen Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tamminen.

Suomi on luomulampaan kasvatuksen kannalta erityisen otollinen paikka, sillä maaperä mahdollistaa luonnostaan erittäin luonnonmukaiset elinolot. Vanhat käsitykset lampaanlihan valmistuksen hankaluudesta ja vaativasta mausta ovat Tammisen mukaan jo pääosin väistyneet.

- Lampaanlihan syöntilaatu on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana valtavan harppauksen eteenpäin, ja luomumenetelmät parantavat makua entisestään. Koko tuotantoketjussa ja varsinkin alkutuotannossa on tehty asian eteen valtavasti töitä. Valveutuneet kuluttajat ovat ottaneet karitsanlihan omakseen ja tietävät jo hyvin, ettei valmistus vaadi ammattikokkia onnistuakseen, Tamminen toteaa.

Valtaosa karitsanlihasta, jopa 90 %, myydään pakasteina, koska tuorelihalla ei ole tällä hetkellä ympärivuotista saatavuutta. Pakastamisella varmistetaan lihan korkea laatu ja säilyvyys lautaselle saakka.

Myynnin suurin yksittäinen tuoteryhmä on karitsanjauheliha, jota on hyvin saatavilla ympäri vuoden. Tammisen karitsamyynnistä lähes puolet muodostuu korkealaatuisesta karitsanjauhelihasta.

- Harras toiveemme on, että uudetkin kuluttajat löytäisivät uusia suosikkiruokia tutustumalla kauppojen monipuoliseen karitsatarjontaan. Hyvään alkuun pääsee vaikkapa valmiiden, testattujen reseptien avulla. Olisi hienoa nähdä tämän mainion raaka-aineen vakiintuvan suomalaisissa talouksissa ympärivuotiseen käyttöön, Tamminen toteaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Pasi Tamminen, toimitusjohtaja, pasi.tamminen@tamminen.fi

Reseptejä:
https://www.tamminen.fi/luomukaritsa/

Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa laaditun opinnäytetyön laaja kyselytutkimus (744 vastausta) selvitti maatalousyrittäjien parisuhteiden erityispiirteitä. Maatalousyrittäjien parisuhde eroaa niin sanotun valtaväestön parisuhteesta monilta osin.

Tilanpito tuo elämään omat vapautensa, mutta myös vastuunsa. Mahdollisuudet perheen ja vapaa-ajan sovittamiseen sekä kahdenkeskiseen aikaan puolison kanssa ovat usein kortilla. Tämä käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutuksen opinnäytetyössä, jonka Satu Heinemaa teki osana agrologin (AMK) tutkintoa.

Maatalousyrittäjien parisuhteessa on monia erityispiirteitä. Maatilalla, varsinkin eläintilalla, työn luonne on yleensä hyvin sitovaa ja töitä tehdään usein kelloon katsomatta. Työpaikka sijaitsee useimmiten kotipihassa, jolloin työn ja vapaa-ajan raja voi olla häilyvä. Kiire, väsymys sekä rahahuolet voivat tuoda oman värinsä myös parisuhteeseen. Toisaalta maatilayrittäjyys antaa eri tavalla vapauden rakentaa oman näköisensä arjen, ja mahdollistaa parhaimmillaan ainutlaatuisen parisuhteen samanhenkisen ihmisen kanssa.

Opinnäytetyön viljelijöille suunnnattuun kyselyyn saatiin 744 vastausta. Vastausmäärä osoittaa, että aihe on herättänyt suurta kiinnostusta viljelijöiden keskuudessa. Vastauksia tuli tasaisesti ympäri Suomen, kaikista ikäluokista ja eri tuotantosuuntien edustajilta. Tutkimuksen mukaan maatiloilla parisuhteet ovat pitkiä, ja oman kumppanin kanssa on useimmiten oltu yhdessä jo nuoruudesta. Työn kuormittavuus vaikuttaa myös parisuhteeseen, mutta silti ihmiset elävät pääosin onnellista elämää. Keskinäinen puhumattomuus on suurin yksittäinen ongelmien aiheuttaja, mutta toisaalta oma kumppani koetaan myös luotettavaksi ja rakastavaksi. Sukulaisten asuminen samalla tilalla tuo omat haasteensa parisuhteeseen, ja tämä aihe kirvoittikin paljon kommentteja.

Opinnäytetyössä havaittiin viljeljöiden innokkuus vastata avoimiin kysymyksiin, joissa annettiin sadoittain kommentteja mm. toisille viljelijäpariskunnille parisuhteen hoitoon. Lisäksi työssä on haastateltu pari- ja perhepsykoterapeuttia, joka tuo aiheeseen ammattimaisen näkemyksensä.

Lisätiedot:

Satu Heinemaa
Opiskelija, Maaseutuelinkeinojen koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
0456757464
satu.heinemaa@gmail.com

Työn tilaaja:
Maaseutupalveluyksikkö Häme
Ari Uotila
maaseutupäällikkö
036801244
ari.uotila@janakkala.fi

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa.

Pääsiäisen lammasherkku kannattaa valmistaa kotimaisesta lampaasta. Mämmin tekoon voi ottaa oppia Maa- ja kotitalousnaisten Mämmi-livestä. 

Lammas on vahvasti kotiutunut suomalaiseen pääsiäispöytään. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta kehottaa suosimaan kotimaista lammasta pääsiäisen ruoanlaitossa.

”Kotimaista lampaanlihaa on nyt hyvin saatavilla kaupoista ja suoramyyntilammastiloilta johtuen ravintoloiden kiinniolosta.”

Perinteisin lammasherkku on lampaanviulu eli luullinen paisti, mutta lammasta kannattaa käyttää monipuolisesti.

”Lampaasta voi tehdä erilaisia maistuvia patoja. Lammasjauheliha taipuu hyvin vaikka herkullisiksi pyöryköiksi. Lammasta voi myös grillata esimerkiksi kyljyksinä tai fileinä”, Suontausta sanoo.

Mämmi-live opastaa mämmin teon saloihin

Lounais-Suomesta kotoisin oleva, maltaista ja ruisjauhoista imelletty mämmi, levisi muualle Suomeen teollisen valmistuksen myötä. Mämmin teko mielletään usein vaikeaksi, vaikka sitä se ei ole.

”Mämmin valmistus vaatii vain jonkun verran aikaa, mutta kattilan äärellä ei tarvitse koko ajan seistä”, Suontausta painottaa.

Tänä pääsiäisenä mämmin teon saloja voi opiskella Maa- ja kotitalousnaisten Mämmi-livessä.

”Nyt kun ihmiset eivät voi kokoontua ruokakursseille, ratkaisivat ruoka-asiantuntijamme asian viemällä mämmikurssit sosiaaliseen mediaan. Toivotamme kaikki mämmin teosta kiinnostuneet lämpimästi mukaan yhteisölliseen mämmin valmistukseen Facebookissa tai Instagramissa.”

Lisätietoja

Marita Suontausta
kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi

Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Mämmi-live:

Aloitus: keskiviikkona 8.4.

- klo 15 Facebook @maajakotitalousnaisetlansi

- klo 16 Instagram @maajakotitalousnaiset

Jatko: torstaina 9.4.

- klo 17 Facebook @maajakotitalousnaisetlansi

- klo 18 Instagram @maajakotitalousnaiset

Ruokaohjeet:

Mämmi

Tästä annoksesta tulee n. 4 litraa mämmiä paistettavaksi.

1. vaihe

1 ½ l vettä
250 g (n. 3 dl) mämmimaltaita
400 – 500 g (n. 9 dl) ruisjauhoja

2. vaihe

2 l vettä
250 g (n 3 dl) mämmimaltaita
400 – 500 g (n. 9 dl) ruisjauhoja

3. vaihe

1-2 dl siirappia
2 rkl jauhettua pomeranssia
1 tl suolaa

Päälle

sokerivettä (1 dl vettä + ½ dl sokeria)

Vaihe 1.
Kuumenna vesi poreilevaksi tilavassa kattilassa. Sekoita veteen maltaat ja ruisjauhot. Ripottele pinnalle hieman ruisjauhoja. Peitä kannella. Anna imeltyä 1 ½ - 2 tuntia lämpimässä paikassa, esimerkiksi uunissa 50 asteen lämmössä.

Vaihe 2.
Kuumenna vesi poreilevaksi ja lisää imelletyn seokseen kattilaan. Sekoita joukkoon maltaat ja jauhot. Jatka kuten edellä ja anna imeltyä pari tuntia.

Vaihe 3.
Tässä vaiheessa mämmin tulee olla löysän puuron vahvuista. Lisää tarvittaessa ruisjauhoja.

Keitä seosta 10 minuuttia koko ajan hämmentäen. Mämmi palaa helposti pohjaan! Lisää mausteet keittämisen lopussa.

Jäähdytä seos esimerkiksi vesihauteessa haaleaksi ja sekoita. Jaa mämmi uuni- tai foliovuokiin. Jätä kuohumisvaraa noin vähintään ¼ vuoan korkeudesta. Valuta mämmin päälle vuokiin 1-2 rkl kylmää sokerivettä kuorettumisen estämiseksi.
Paista uuni alimmalla ritilätasolla miedossa lämmössä (150 astetta) noin 2 ½ tuntia. Mämmi on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua. Tarjoa kylmänä kermamaidon ja sokerin, vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

Mämmi säilyy jääkaapissa noin 10 päivää. Mämmin voi myös pakastaa.

VINKKI: Siirapin voi jättää pois, jolloin mämmi ei ole niin makeaa.

Mämmi-ohjevideo Maa- ja kotitalousnaisten YouTube-kanavassa: https://www.youtube.com/watch?v=M9yFnqhxanY

Mausteinen lammaspata
4 annosta

500 g lampaan tai karitsan luutonta lihaa (esim. lapaa tai paistia) tai jauhelihaa

3 tomaattia

10 kuivattua luumua

10 kuivattua aprikoosia

0,5 tl rouhittua mustapippuria

1 tl kanelia

1 tl jauhettua juustokuminaa (jeera)

1 tl jauhettua inkivääriä

1 iso sipuli

3–6 valkosipulin kynttä

3 rkl öljyä

3 dl vettä

1 lihaliemikuutio

1–2 dl omenamehua

1 nippu tuoretta persiljaa tai korianteria

1. Ota liha huoneenlämpöön ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

2. Paloittele tomaatit, luumut ja aprikoosit. Sekoita kaneli, juustokumina ja inkivääri.

3. Kuori sipuli ja valkosipulinkynnet ja pilko ne. Leikkaa liha reiluiksi suupaloiksi (poista ylimääräinen rasva lihasta tarvittaessa).

4. Kuullota sipulisilppu öljyssä, lisää lihat ja ruskista.

5. Lisää mausteet ja valkosipuli pannulle. Paista lihoja vielä hetki käännellen.

6. Kumoa ainekset pannulta kannelliseen uuninkestävään pataan. Kaada päälle vesi ja murenna sekaan lihaliemikuutio. Lisää tomaatit ja kuivatut hedelmät.

7. Kypsytä kansi päällä 175-asteisessa uunissa 3–4 tuntia, kunnes liha on aivan pehmeää. Mikäli käytät jauhelihaa, kypsennä vuokaa 200 asteessa 30 minuuttia. Tarkista nesteen määrä kypsymisen aikana. Se ei saisi kokonaan haihtua. Lisää vettä tarvittaessa.

8. Kaada pataan omenamehu ja ripottele päälle silputtua persiljaa. Tarjoa lammaspata perunoiden tai keitetyn ohran kanssa.

”My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue” suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.

My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.

– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään.

– Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.

Hiilineutraali rakentaminen kiinnostaa

Viime vuonna käynnistyneen hankkeen alkuvaiheessa kartoitimme yhteensä kahdeksan paikkakuntaa Helsingistä Ouluun, kertoo projektin johtaja Seppo Romppainen. Iloinen yllätys oli, että hankkeellemme tarjottiin alueita kaikilta paikkakunnilta. Tuusulan valintaan vaikuttivat erityisesti sijainti suurten kasvukeskusten läheisyydessä sekä kunnan tarkoitukseen osoittaman alueen kaavan väljyys, kertoo Romppainen. Kaava mahdollistaa kortteleissa monipuolisen rakentamisen pientaloista pienkerrostaloihin. Kortteleissa on lisäksi osittain valmis kunnallistekniikka, joten rakentaminen voi alkaa tarvittaessa nopeasti.

Hirsi on massiivirakenteena kiinnostava materiaali arkkitehtisuunnittelun kannalta, kertoo professori Janne Pihlajaniemi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.

– Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä on erityisesti Moderni hirsikaupunki -hankkeissa syntynyttä erikoisosaamista kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten suunnittelusta.

– Nykyaikaisessa teollisessa hirsirakentamisessa on arkkitehtuurin näkökulmasta paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten lähtökohtien lisäksi tässä hankkeessa paneudutaan käyttäjän näkökulmaan ja hiilijalan- ja kädenjälkitavoitteisiin, ja onkin mielenkiintoista selvittää, mitä näiden huomioiminen tarkoittaa hirsiarkkitehtuurin kontekstissa.

Suomalaisille suomalaista elinympäristöä

Hirsitaloteollisuus haluaa tarjota ihmisille nykyistä yhteisöllisemmän ja virikkeellisemmän elämisen tavan nykyisen ahtaan kaupunkiasumisen sijaan, toimialajärjestön puheenjohtaja Marko Saarelainen toteaa.

– Haluamme, että tulevaisuudessa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus terveelliseen, turvalliseen ja ympäristöystävälliseen asumiseen, jossa luonto on enintään muutaman sadan metrin päässä kotoa, Saarelainen sanoo.

Saarelainen muistuttaa, että hirsirakenne on pitkäaikainen hiilivarasto.

– Hankkeen avulla osoitamme, että hiilineutraali rakentaminen ja yhteisöllinen elämäntapa on mahdollinen myös kaupungeissa. Moderni hirsiarkkitehtuuri soveltuu kokonaisen asuinalueen rakentamiseen kaupunkimaiseen ympäristöön, hän korostaa.

Hirsitalovalmistajat ovat suunnitelleet kaupunkiin sopivia uusia talomalleja ja teknisiä ratkaisuja. Kiinnostus onkin kasvanut niin, että tällä hetkellä Suomessa jo yli neljäsosa pientaloista rakennetaan hirrestä. Hirren käyttö kasvaa vahvasti myös päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten kohteiden rakentamisessa.

Kulttuurimaisemaan sopivaa rakentamista

– Tuusulan kunta on tunnettu Tuusulanjärven kulttuuriperinnöstä ja siitä, että meillä voi rakentaa omannäköisensä elämän pääkaupungin ja lentokentän välittömässä läheisyydessä: meiltä löytyy väljempää pientaloasumista luonnonrauhassa, mutta myös entistä monipuolisempia ja yhteisöllisempiä tapoja asua ja elää. Meille on tärkeä olla mukana kehittämässä uudenlaisia ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Tilaisuuden siihen tarjoavat kesän 2020 asuntomessut – jo kolmannet koskaan Tuusulassa järjestetyt asuntomessut – sekä tämä yhteinen hanke. Se on luontevaa jatkumoa tulevaisuuden asumisen parissa tekemällemme työlle, toteaa Tuusulan pormestari Arto Lindberg.

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön löytyy tästä linkistä: https://huzza.kuvat.fi/i/ADKHbxPagwT3VQFjvEJR4Y9ns7CBzrUM

Kuvat esittävät mallinnuksia tulevaisuuden hirsirakennuksista. Metatiedot kuvien yhteydessä.

Lisätietoja antavat:

Hirsitaloteollisuus ry: toimitusjohtaja Seppo Romppainen, info@hirsikoti.fi, 050 376 5901

Tuusulan kunta: ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä, tuomo.sipila@tuusula.fi, 040 314 3017

Hirsitaloteollisuus ry on alan yritysten yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet valmistavat yli 80 prosenttia kaikista Suomessa tehtävistä hirsirakennuksista. www.hirsikoti.fi.

Suomalaisen keskikokoisen (145m2) hirsiomakotitalon puuosat sitovat hiilidioksidia yli 30 000 kiloa. Tämä hiilidioksidivarasto kompensoi perheen polttomoottoriauton käyttöä yli 15 vuoden ajan (Hirsi -EPD 8/2019, 14 000km/v,135g CO2/km).

Yhteen hirsiomakotitaloon tarvittava raakapuumäärä kasvaa kesäpäivänä Suomessa vajaassa minuutissa.

Tuoreen sopimuksen kohteena ovat Järvi-Suomen Energian sähkönjakelu- ja tietoliikenneverkon suunnitteluun, rakennuttamiseen, dokumentointiin ja investointiprojektien laadunvalvontaan sekä turvallisuuskoordinointiin liittyvät palvelut. Palvelua tuottavat Rejlersin sähkönjakeluverkon 15 asiantuntijaa.

- Palvelu sisältää sähköteknistä suunnittelua, mitoitusta, teknistä rakennuttamista, valvontaa, katselmuksia, tarkastuksia, laadunvalvontaa sekä turvallisuuskoordinointia Järvi-Suomen Energian verkkoalueella, kertoo Rejlersin sähköverkkojen liiketoimintajohtaja Jani Viljakainen.

Sopimus on voimassa vuoden 2023 loppuun. Tämän jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Tuttu kuvio ja kehittävä ote

Rejlersin ja Järvi-Suomen Energian yhteistyö on käynnistynyt jakeluverkon suunnittelun osalta jo vuonna 2008.

- Vuodesta 2015 olemme vastanneet myös Järvi-Suomen Energian sähköasemien esisuunnittelusta, rakennuttamisesta, työmaavalvonnasta ja turvallisuuskoordinoinnista, Viljakainen kertoo.

- Tunnemme Järvi-Suomen Energian vaatimukset, toimintamallit, yhteyshenkilöt sekä järjestelmät. Meillä on vahva osaaminen ja valmis paikallinen projektiorganisaation Järvi-Suomen Energian tarpeisiin.

Järvi-Suomen Energian verkostopäällikkö Mika Matikainen vahvistaa Viljakaisen sanoja.

- Rejlers tuntee meidät tilaajana, meidän urakoitsijat ja muut yhteistyökumppanit. Rejlers tuntee yleiset ja meidän ohjeistukset. Se suunnittelee verkot ohjeidemme mukaisesti ja sitten vielä työmailla varmistaa, että kaikki tulee myös toteutetuksi asianmukaisesti, laadukkaasti, vastuullisesti ja turvallisesti.

- Rejlers toimii siis kaikin puolin meidän edustajana ja edunvalvojana työmailla.

Kehittämiskumppanuutta yhä enemmän

Vuosien kokemuksella Mika Matikainen ynnää, että Rejlersin toiminta on ollut hyvää.

- Yhteistyö on kehittynyt syvempään kumppanuuteen hyvällä kehitysotteella ja jatkuvan toiminnan parantamisen kautta.

Kehittämiseen liittyvään yhteistyöhön nähdään tulevaisuudessa kasvavaa tarvetta. Yhtiössä kehitetään painokkaasti muun muassa projektien ja järjestelmäkokonaisuuksien hallintaa. Mika Matikainen toteaa, että uuden sopimuksen myötä keskitytään entistä enemmän kokonaispalvelun kehittämiseen.

- Suunnitteluun, rakennuttamiseen ja valvontaan on varmasti lähitulevaisuudessa tulossa uusia toimintamalleja, digitaalisia työkaluja ja muita nykyteknologian mahdollistamia asioita, joita emme vielä edes tunnista.

- Tällaiseen syvempään kehityskumppanuuteen tarvitsemme Rejlersin kaltaisen innovatiivisen ja sitoutuneen kumppanin.

Poikkeusoloissa terveys ja turvallisuus edellä

Uutisen julkaisun hetkillä maailmassa eletään koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Matikainen toteaa, että viruksen aiheuttama poikkeusolosuhde on haaste myös sähkönjakelulle, mutta Järvi-Suomen Energia ja Rejlers ovat varautuneet viruksen leviämisen luomiin uhkiin siirtymällä mahdollisimman paljon etätyöskentelyyn.

- Verkosto- ja investointityöt tapahtuvat vähäriskisimmissä ulko-olosuhteissa. Vaikka rakentaminen ja työmaavalvonta tapahtuukin maastossa, niin silti tämä vallitseva tilanne pakottaa ja osittain myös mahdollistaa meidät ja kumppanimme kehittämään erilaisia digitaalisia kanavia eri palvelumalleihin, hän sanoo.

- Järvi-Suomen Energia haluaa omalta osaltaan olla pitämässä yhteiskunnan talouden rattaat pyörimässä, joten jatkamme suunnitelmien mukaista investointiohjelmaamme koronasta huolimatta kumppaneidemme kanssa niin normaalisti kuin se vain näissä poikkeusoloissa on mahdollista - niin, että terveys ja turvallisuus ovat ne ykkösasiat.

Olemme keränneet medialle listan eri alojen asiantuntijoistamme ja tutkijoistamme, jotka voivat kommentoida koronatilanteen monia eri vaikutuksia kuten lisääntynyttä etätyötä ja vaikutuksia talouteen, yrityksiin, markkinoihin ja kuluttajiin.

KORONAEPIDEMIAN VAIKUTUS VAASAN YLIOPISTOON

Rehtori Jari Kuusisto
Kts. myös Vaasan yliopiston koronatiedotussivut

VAIKUTUKSET OPISKELUUN, TYÖELÄMÄÄN JA JOHTAMISEEN

Etäopetus ja -opiskelu

Liisa Kääntä, yliopisto-opettaja viestintätieteet
Aiheet: Vuorovaikutus verkko-opetuksessa

Minna-Maarit Jaskari, yliopistonlehtori, markkinointi
Aiheet: Vuorovaikutus verkko-opetuksessa, digitaalinen vuorovaikutus, pelillisyyden hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa.

Sanna Eronen, digivalmentaja
Aiheet: Etäopetus Vaasan yliopistossa

Etätyö

Liisa Mäkelä, professori, henkilöstöjohtaminen
Aiheet: Hajautettujen tiimien johtaminen, työhyvinvointi, liikematkustus

Ilkka Luoto, yliopistonlehtori, aluetiede
Aiheet: Etätyön vaikutus maaseudun vetovoimaan

Muut vaikutukset työelämään

Riitta Viitala, professori, henkilöstöjohtaminen
Aiheet: Esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen, lomautukset ja muut henkilöstövahvuuden muutokset: kts. tuore julkaisu Ikkunoita henkilöstövahvuuden muutokseen

Vesa Suutari, professori, kansainvälinen henkilöstöjohtaminen
Aiheet: Mitä kansainväliset komennukset opettavat meille etänä työskentelystä?

Kompleksisuus

Pirkko Vartiainen, professori, sosiaali- ja terveyshallintotiede
Aiheet: kompleksiset ilmiöt, pirulliset ongelmat, sote-uudistus

VAIKUTUKSET TALOUTEEN, YRITYKSIIN, MARKKINOIHIN

Vaikutukset rahoitusmarkkinoihin

Timo Rothovius, professori, rahoitus ja laskentatoimi
Aiheet: pörssit ja rahoitusmarkkinoiden tilanne kriisissä, osakkeet ja osakekurssit, raaka-ainemarkkinat, sijoittaminen

Sami Vähämaa, professori, rahoitus ja laskentatoimi
Aiheet: pankit, yrityksen rahoitus, yritysten yhteiskuntavastuu, pörssit ja rahoitusmarkkinoiden tilanne kriisissä, osakkeet ja osakekurssit, johdannaiset

Vaikutukset talouteen

Hannu Piekkola, professori, taloustiede
Aiheet: Suomen talous, julkinen talous, bruttokansantuote,  aineeton pääoma ja investoinnit

Panu Kalmi, professori, taloustiede
Aiheet: Oman talouden hallinta poikkeusoloissa ja muutoksessa, kuluttajien talousosaaminen

Vaikutukset yrityksiin, liiketoimintaan ja markkinoihin

Teija Laitinen, professori, laskentatoimi
Aiheet: yritysten konkurssit, konkurssien ennustaminen

Hannu Makkonen, professori, markkinointi
Aiheet: Innovaatioiden omaksuminen, teolliset verkostot ja suhdedynamiikka, innovaatioekosysteemit, arvontuotanto, dynaamiset kyvykkyydet

Arto Ojala, professori, kansainvälinen liiketoiminta
Aiheet: Liiketoimintamallit ja niiden muutokset (kriisien hallinta, toiminnan nopea uudelleensuuntaaminen)

Arto Rajala, professori, markkinointi
Aiheet: B2B markkinointi, markkinoinnin johtaminen toimialojen murroksessa, liiketoimintaverkostot, strateginen markkinointi, energiamurros ja -markkinat

Vaikutukset kansainväliseen liiketoimintaan

Peter Gabrielsson, professori, kansainvälinen markkinointi
Aiheet:  BornGlobal -yritykset ja International New Ventures

Jorma Larimo, professori, kansainvälinen markkinointi
Aiheet:  Kansainväliset tuotantoinvestoinnit

Tahir Ali, tutkijatohtori, kansainvälinen markkinointi
Aiheet: Projektiviennin riskit ja  kv. neuvottelut

Vaikutukset kauppaan ja toimitusketjuihin

Ari Huuhka, yliopistonlehtori, markkinointi
Aiheet: vähittäiskauppa, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut, yritysten sopeutuminen muutokseen

Vaikutukset logistiikkaan
Petri Helo, professori, logistiset järjestelmät
Aiheet: logistiikka, toimitusketjut

VAIKUTUKSET KULUTTAJIIN JA PALVELUIHIN

Vaikutukset kuluttajiin ja kysyntään

Harri Luomala, professori, kuluttajakäyttäytyminen
Aiheet: Elintarvikkeiden markkinointi, kulutuksen ja kysynnän tutkimus

Hanna Leipämaa-Leskinen, yliopistotutkija, markkinointi
Aiheet: Elintarvikkeet, lähiruoka, paikallisten tuottajien tukeminen, kulutusvalintojen ristiriitaisuus, välttämätön kuluttaminen

Henna Syrjälä, yliopistotutkija, markkinointi
Aiheet: Kuluttajien arjen käytännöt ja ristiriidat, vähävaraiset kuluttajat

Panu Kalmi, professori, taloustiede
Aiheet: Oman talouden hallinta poikkeusoloissa ja muutoksessa, kuluttajien talousosaaminen

Vaikutukset palveluihin ja niiden saatavuuteen

Catharina von Koskull, apulaisprofessori, markkinointi
Aiheet:  Elderly everyday experiences of aging and living in elderly care homes and wellbeing

Hannele Kauppinen-Räisänen, yliopistotutkija, markkinointi
Aiheet: Kotimaa- ja lähimatkailun mahdollisuudet; Elintarvikeala, saatavuuden, riippumattomuuden, puhtauden ja kotimaisuuden kasvava merkitys ja arvostus; Vastuullisuuden kasvava merkitys luksustoimialoilla. 

JULKISOIKEUDELLISET VAIKUTUKSET

Niina Mäntylä, apulaisprofessori, julkisoikeus
Aiheet: Lasten oikeudet poikkeusoloissa

Kristian Siikavirta, yliopistonlehtori, julkisoikeus
Aiheet: Koronaan ja EU-valtiontukiin liittyvät poikkeustoimet

VAIKUTUKSET TIETOLIIKENTEESEEN

Petri Välisuo, apulaisprofessori, automaatiotekniikka
Aiheet: tietoliikenneratkaisut, anturit ja sensorit datankeruuseen, satelliittikuvat

Heidi Kuusniemi, johtaja, professori, tietotekniikka
Aiheet: mobiiliseuranta, paikkatiedot, paikannusratkaisut, tilannekuva

VAIKUTUKSET VIESTINTÄÄN

Heidi Hirsto, apulaisprofessori, viestintätieteet
Aiheet: johtamisviestintä, digiajan viestintä, sosiaalinen media

**

Linkki tähän listaan löytyy myös sivuiltamme: https://www.univaasa.fi/fi/yliopisto/koronatilanne-asiantuntijalista_medialle

Apua asiantuntijoiden löytymiseen voi myös kysyä yliopistomme viestinnästä. Autamme mielellämme! Viestinnästä löytyy myös painolaatuisia kuvia asiantuntijoistamme: viestinta@univaasa.fi

• Riikka Kalmi, tutkimusviestinnän asiantuntija, puh. 029 449 8231
• Tiina Rantakoski, viestinnän asiantuntija, puh. 029 449 8412

Filosofisen niin & näin -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa pureudutaan inhimillisen ja ei-inhimillisen rajankäynteihin nykytaiteessa, käytännössä ja teoriassa. Lehden avaa professori Imre Szemanin haastattelu. Kanadalainen Szeman tunnetaan humanistisen energiatutkimuksen pioneerina ja yhteiskunnallisena keskustelijana. 

Teema-artikkeleissa taiteen ja elämän yhteyksiin pureudutaan niin taiteellisesti, teoreettisesti, omaäänisesti kuin käytännön kuvauksin. Antti Tenetz esittelee biotaiteen nykysuuntia ja tekijöitä. Laura Gustafssonin essee pohtii eläinten arvoa ja taiteellista tekijyyttä. Biotaiteen pioneeria Antero Karetta haastattelee Sini Mononen. Ilja Lehtisen essee kysyy, miten omaelämäkerrallisuus voitaisiin ymmärtää ei-ihmiskeskeisesti. Marietta Radomskan ja Cecilia Åsbergin artikkeli määrittelee elävän ja elottoman rajoja uudelleen ympäristökriisien paineissa. Johan L. Pii käsittelee esseessään peuran nylkemistä filosofis-taidollisesti. Kaisa Kortekallion vertaisarvioitu artikkeli osoittaa, miten keinoelämän ja ”luonnollisen” rajat monipolvistuvat Paolo Bacigalupin fiktiossa. Biotaiteen seuran raportti Field Notes -tapahtumasta esittelee biotaiteen nykykäytäntöjä ja kysymyksiä.

Lehden kolumnien aiheina ovat paskapuhe ja milleniaalien prekarisaatio. Elokuvapalstalla pureudutaan Toivo Särkän klassikkoon Vaivaisukon morsian ja haastatellaan kokeellisista ohjauksistaan tunnettua Andrés Duquea. Kirja-arvioissa ruoditaan muun muassa Brutuksen stoalaista filosofiaa, Jacques Derridan eläinajattelua ja Maggie Nelsonin hybridistä proosaa.

Numeron taiteilijat ovat Alma Heikkilä ja Miia Autio. Heikkilän valokuvat esitysinstallaatioista tarkastelevat elämän muotojen moninaisuutta ja Aution valokuvat ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta muotokuvan ja maisemakuvauksen keinoin.

Sisällysluetteloon ja verkossa luettaviin teksteihin pääsee tutustumaan lehden verkkosivuilla.

Yhteydenotot

Antti Salminen, päätoimittaja, anttiee[at]gmail.com, 040 036 3536

Jukka Kangasniemi, yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset, jukka.m.kangasniemi[at]gmail.com, 040 721 4891

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi muistuttaa hallitusta siitä, että selvitäkseen Suomi tarvitsee päätöksiä,  joihin nuoret voivat luottaa. Vaikka maan taloudellinen tilanne on vaikea, on kriisi ylitettävä oikeudenmukaisesti. Ilman hyvinvoivia nuoria ei ole tulevaisuutta. Kun hallitus päättää toimista, joilla Suomi nousee koronakriisistä, on nämä seitsemän näkökulmaa otettava huomioon nuorten vuoksi.

1. Autetaan nuorisoalaa auttamaan

Nuorisotyön tarve ei ole hävinnyt minnekään koronatilanteen myötä, päinvastoin se on lisääntynyt. Hallituksen kunnille suuntaamassa tukipaketissa tulee varmistaa, että kaikkien kuntien on mahdollista jatkaa ennaltaehkäisevää nuorisotyötä verkossa. Kompensoidaan nuorisoalan järjestöille tulee kompensoida Veikkaus-tuottojen väheneminen täysimääräisesti seuraavien vuosien budjeteissa. Pidemmällä aikavälillä rahapelituottojen ja nuorisoalan rahoituksen välinen kytkös on purettava.

2. Luodaan Suomen malli, joka tuo nuorten hyvinvoinnin politiikan ytimeen 

Tämä kevät ei saa jäädä historiaan aikana, jonka vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnille korjataan vielä kymmenien vuosien päästä. Päätetään siis kehysriihessä aloittaa laaja-alainen valmistelu sellaiselle Suomen mallille, joka puuttuu nuorten syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin ongelmiin kokonaisvaltaisesti. Nuorten syrjäytymisen poistamiseksi tarvitsemme yli hallituskautisia uudistuksia, pitkäjänteistä valmistelua ja nuorten huomioimista kaikissa lainsäädännön hankkeissa. 

3. Vakinaistetaan Ohjaamot

Nuorten palveluiden vaikuttavuutta koskevat tutkimukset osoittavat, että palvelut onnistuvat sitä paremmin mitä aikaisemmin ne tavoittavat nuoret, mitä räätälöidympiä ne ovat, mitä tiiviimpää nuoria seurataan ja mitä sujuvampaa on eri toimijoiden yhteistyö. Ohjaamot monialaisena ja nuorilähtöisenä toimintamallina vastaavat juuri näihin havaintoihin. Tuetaan siis nuorten työllisyyttä ja palveluihin ohjautumista vakinaistamalla monialaiset Ohjaamot. Luomalla Ohjaamoille oma lainsäädäntö mahdollistetaan asiakkaiden tietojen yhdistämisen sekä toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Siirretään samalla Ohjaamojen kansallinen koordinaatio yhteen ministeriöön ja huolehditaan, että koordinaatiolla on riittävät resurssit.

4. Joustoja nuorten toimeentulon tueksi

Poikkeustilanteessa tarvitaan väliaikaisia joustoja niin opintotukeen, työttömyysturvaan kuin toimeentulotukeen. Lomautusten ja irtisanomisten aallon takia monen opiskelijan toimeentulo leikkaantuu merkittävästi, eikä opintotuki riitä kattamaan elämisen kustannuksia. Näiden opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla opiskeluun tulee selvittää.

Nuoret ovat yliedustettuina perustoimeentulotuen saajissa. Viimesijaisen toimeentulotuen myöntämiseen tulee varata riittävästi resursseja ja myöntöprosessia tulee mahdollisuuksien mukaan helpottaa.

5. Toteutetaan terapiatakuu

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Koronakriisistä johtuva ahdistuneisuus ja nuorille erityisen tärkeiden sosiaalisten kontaktien vähentäminen jättävät jälkensä myös nuorten mieliin. Suomen Psykologiliiton mukaan kuntien opiskeluhuollosta puuttuu nytkin noin 500 psykologia tai muuta mielen ammattilaista. 

Hallituksen on luotava lainsäädännöllä terapiatakuu mielenterveyshoitoon pääsyn nopeuttamiseksi kaikenikäisille henkilöille toimivana osana perusterveydenhuollon palveluita. Terapiatakuun onnistunut toteutus edellyttää moniammatillisen yhteistyön vahvistamista ja hoitoketjujen toimivuutta.

6. Nostetaan koulutusastetta lisäämällä korkeakoulutettujen määrää

Suomen työmarkkinoilla on mahdoton pärjätä ilman hyvää koulutusta nyt tai tulevaisuudessa. Hallituksen on tehtävä kaikkensa, jotta kaikilla kouluasteilla saadaan suoritettua joustavasti tarvittavat oppimäärät. Tarvitaan opiskelujen joustoa, lisää opinto-ohjausta ja opettajien tukea. Koulutuksen rahoituksen lupauksista täytyy pitää kiinni, jos talouskasvun uralle halutaan vielä nousta. Varsinaisena tulevaisuusinvestointina korkeakoulutettujen määrää pitää lisätä, sillä tulevaisuuden uusista työpaikoista 70 prosenttiin tarvitaan korkeakoulutason osaamista, mutta koulutusasteemme junnaa matalana.

7. Ryhdytään tositoimiin ilmastoteoissa

Pandemian jälkeenkin pitää torjua ilmastokriisi, joka nousee kysely toisensa jälkeen nuorten suurimmaksi huolenaiheeksi yhteiskunnassa. Tarvitsemme ilmastotekoja, jotta nuorilla on tulevaisuus vielä pandemian jälkeenkin. Nuoret odottavat nopeaa siirtymää pois fossiilisesta taloudesta: ulkomaisista hiili-investoinneista ja kotimaisista fossiilisen energian verotuista. Tehdään talouskriisin elvyttävät investoinnit kestävällä tavalla ja siirretään kaiken rahoituksen painopistettä uusiutuvaan energiaan, kestävään talouteen ja joukkoliikenteeseen.

Lisätietoja

Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija
niina.ratilainen@alli.fi
050 378 7791

Katja Asikainen, vaikuttamisen asiantuntija
katja.asikainen@alli.fi
044 3141 324

Testitiedote, jotta näkee lähteekö tämä mihinkään.