The Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA) and the Swedish Maritime Administration (Sjöfartsverket) have signed a cooperation agreement for the design of the next generation of icebreakers.

The design of the icebreakers will be carried out as a joint procurement. The cooperation agreement now concluded concerns only the design of the icebreakers; no agreement has yet been made on the possible construction of the icebreakers. The agreement applies to the design of two icebreakers for Finland and three for Sweden.

Icebreakers still needed in the coming winters

The size of the vessels operating to Finnish and Swedish ports is increasing. The tightening of environmental requirements, however, is reducing the engine power of merchant ships, and this reduced engine power affects their ability to move through ice.

‘Safeguarding the service level of winter navigation requires the development of the current icebreaker fleet. The cooperation agreement signed with Sweden is a continuation of many years of good cooperation in this field,’ says Kari Wihlman, Director General of the Finnish Transport Infrastructure Agency. The close cooperation between the two agencies is based on intergovernmental agreements. Similar cooperation has been carried out before, in the 1970s, as part of the procurement of the Urho/Atle vessels.

‘The first step towards the next generation of icebreakers has now been taken. Our current vessels are already at the end of their life cycle. Effective icebreaking is critical for us, as 90% of Swedish products travel by sea and so without effective icebreaking northern ports would be closed for 130 days of the year,’ explains Katarina Norén, Director General of the Swedish Maritime Administration.

In Finland, FTIA is responsible for the public office duties and procurement tasks associated with assisting winter navigation as well as for national coordination, development and control operations. Icebreaking services involve the assistance and towing of vessels in ice. FTIA has signed icebreaking service agreements with Arctia Icebreaking Oy, Alfons Håkans Oy and other private tugboat companies.

Further information

Markus Karjalainen,
markus.karjalainen@vayla.fi 

Kaupunginhallitus käsittelee: Vainion johtajasopimus, Paavalniemen ja Apukan kaavat sekä brändikirjaluonnos
Rovaniemen kaupunginhallitus käsittelee 16.3. kokouksessaan uudeksi kaupunginjohtajaksi valitun Ulla-Kirsikka Vainion johtajasopimusta. Sopimuksessa määritellään mm. kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan välinen työnjako, kaupunginjohtajan kuukausipalkka sekä mahdollisen erokorvauksen suuruus. Sopimuksesta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto.

Alustavasti on sovittu, että Vainio aloittaa työnsä Esko Lotvosen jäädessä vuosilomalle 25.5. Varsinainen viran hoitaminen alkaa syyskuun alussa.

Paavalniemeen mahdollisesti yli sata uutta rakennuspaikkaa

Kaupunginhallitus käsittelee myös Paavalniemen osayleiskaavaehdotusta, joka on ollut julkisesti nähtävillä 17.10. - 15.11.2019. Nähtävillä olon aikana tulleet muistutukset ja lausunnot on otettu huomioon kaavan jatkovalmistelussa ja kaavaan on tehty niiden pohjalta pieniä muutoksia.

Kaavan laadinnassa on huomioitu ympärivuotisen asumisen, loma-asuntorakentamisen ja palvelurakentamisen mahdollisuudet alueella. Kaava-alueella on ehdotuksen mukaan yhteensä 242 rakennuspaikkaa, joista uusia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja 116 kpl ja loma-asunnon rakentamispaikkoja 10 kpl. Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Apukka Resort Oy:n laajennus edellyttää asemakaavan laadintaa

Apukan alueelle on laadittu asemakaavaluonnos, joka saatetaan julkisesti nähtäville kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen. Luonnoksessa Apukan alueelle esitetään matkailua palvelevien rakennusten korttelia. Kortteli jakaantuisi kahdeksi rakennusalaksi, joista toiselle sijoittuisi Apukka Resort Oy:n lähivuosina rakennettavat uudet lasikattoiset revontulikodat. Majoitusrakennuksia on tarkoitus rakentaa noin 60 kappaletta.

Aloitteen kaavan laadinnasta on tehnyt Apukka Resort Oy.

Kaupunkibrändin uudistaminen etenee

Kaupunginhallitukselle esitetään talven 2019-2020 aikana valmistellun brändikirjaluonnoksen hyväksymistä. Työtä on tehty laajassa vuorovaikutuksessa kaupungin yhtiöiden, henkilöstön, kaupunkilaisten, yritysten ja matkailutoimijoiden kanssa. Hallituksen käsittelyn jälkeen valmistellaan graafinen ohjeistus. Brändikirja ja uusi visuaalinen ilme julkaistaan toukokuun aikana, jonka jälkeen työ jatkuu erilaisin kampanjoin.

Organisaatiorakenteen kehittäminen jatkuu

Kaupunginhallitukselle esitetään Eduro-säätiöltä ostettavien palveluiden kilpailuttamista vuosien 2020-2021 aikana. Säätiö tuottaa työelämäkuntoutuksen ja ohjauksen asiantuntijapalveluja sekä toiminnallista kuntoutusta kuntien lisäksi Kelalle, TE-toimistolle ja ammatillisille oppilaitoksille.

Kilpailutus on osa toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaa sekä kaupungin toimintojen rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena on parantaa myös säätiön toiminnan kannattavuutta.

Kaupunginhallitus käsittelee myös organisaatiomuutoksen myötä lautakunnilta pyydetyt esitykset palvelualueista.

Kaupunginhallituksen 16.3.2020 kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla.

Lisätietoja:
Esko Lotvonen, Rovaniemen kaupunginjohtaja, esko.lotvonen(at)rovaniemi,fi, p. 0400 23 1096

Vainion johtajasopimuksen osalta lisätietoja antaa kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Maria-Riitta Mällinen, maria-riitta.mallinen(at)rovaniemi.fi, p. 040 8495 532

Centria-ammattikorkeakoulussa käynnistyi opetussuunnitelmien uudistustyö, jota varten on varattu kaksi vuotta aikaa.  − Opetussuunnitelman uudistamisen ensimmäinen kysymys on ”miksi”, kertoo johtaja Jennie Elfving Centria-ammattikorkeakoulusta. Hän jatkaa, että vastaus kertoo organisaatiolle sen olemassaolon syyn. Centriassa opetussuunnitelmauudistus lähtee liikkeelle toimintaympäristön muutosten kartoituksesta. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan tässä tapauksessa sekä Centrian toiminta-aluetta että laajemmin koko yhteiskuntaa. Tulevaisuuden osaamistarpeissa on ammattitaitojen ja työelämätaitojen lisäksi oltava myös urataitoja ja metataitoja.

Opetuksen johtoryhmässä ovat mukana ammattikorkeakoulun koulutusalapäälliköt sekä keskeiset opetuksen tuen päälliköt.  − Työ ei kuitenkaan rajoitu päällikkötasolle, vaan opettajat on kutsuttu mukaan keskusteluun, kertoo asiantuntija Hanna-Riina Aho oppimispalvelutiimistä. − Opettajien työ varsinaisten opintojaksojen osalta alkaa myöhemmin, kunhan on ensin määritelty yhteiset asiat ja löydetty niihin yhteinen käsitys.

− Opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä on hyvä huomioida ajankohtaiset koulutuksen kehittämistarpeet, jotka koskettavat kansallista korkeakouluverkostoa laajemminkin, toteaa lehtori Riina Kleimola. Näitä ovat esimerkiksi jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen. Kleimolan mukaan tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän joustavia ja yksilöllisiä oppimispolkuja sekä analytiikan tarjoamia näkymiä osaamisen kehittymisestä.

Lehtori Paula Santapakka on mukana opetussuunnitelmatyössä tukien opettajien pedagogista ja digipedagogista osaamista. − Ensi syksylle on opettajille suunnitteilla pedagogisen muotoilun työpajoja, joissa myös uuden oppimisalustan käyttöönotto kytketään opetussuunnitelmatyöhön. Opettajan työssä jatkuva oppiminen ei koske ainoastaan omaan substanssi- ja ammattialaan liittyvää uuden oppimista, vaan myös digitaalisen kehityksen osalta ajan hermolla pysymistä. Tämä tukee myös opiskelijoiden tulevaisuustaitojen kehittymistä.  

Kajo-hanke (Kasvatus- ja koulutusalan opetushenkilöstön vahvistuva johtajuusosaaminen) on mukana Centrian opetussuunnitelmatyössä. Kajo-hanke on hallituksen kärkihanke, jossa tavoitteena on valtakunnallinen koko kasvatus- ja koulutusalaa palveleva monimuotoinen ja eheä koulutusratkaisu. −  Kajo-hankkeesta saamme sparrausapua Harri Keurulaiselta ja Ari Hyyryläiseltä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, kertoo kehittämispäällikkö Anna Pulkkinen ja jatkaa, että mukana olevat tutkijat Mika Risku ja Terhi Kniivilä-Kupila Jyväskylän yliopistosta ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta havainnoivat keskustelua ja toimintaa ja antavat näin arvokasta lisätietoa organisaatiolle sen toiminnasta.

Opetussuunnitelmatyö on tärkeää myös jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Työelämässä olevien henkilöiden osaamisen päivittäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Centria pyrkii rakentamaan opetussuunnitelmiinsa opintokokonaisuuksia, joihin kuka tahansa voi osallistua kehittäen ja uudistaen osaamistaan. − Opetussuunnitelmatyötä ei tehdä vain Centrian seinien sisäpuolella. Neuvottelukuntiamme ja muista työelämäyhteyksiä pyydetään kommentoimaan ja osallistumaan keskusteluun, kertoo Aho. Kullakin koulutuksella on omat yhteistyökuviot ja kumppanit työelämässä, ja niiltä saadaan arvokasta tietoa tämän päivän tarpeista ja tulevaisuuden työelämän kompetensseista.

Lisätietoja:

Asiantuntija (oppiminen) Hanna-Riina Aho, p. 044 725 0061, hanna-riina.aho@centria.fi

Westend Indians, Classic ja SPV siirtyivät Salibandyliigan puolivälieräsarjoissa 2–1-johtoon, kun Indians kaatoi vieraissa Oilersin jatkoajalla 4-3, Classic kotonaan Happeen 3-2 ja SPV vieraissa EräViikingit 9-4.

Espoon derbyssä Westend Indians johti vielä toisella tauolla 2-0, mutta Oilers tuli heti kolmannen alussa kahdella maalilla tasoihin. Mikael Sieväsen Indiansille luukulta napauttama uusi johto viisi minuuttia ennen loppua nostatti jo haastajan toiveita, mutta Oilers tuli vielä. Santeri Lindfors ryösti pallon keskiviivalla ja ampaisi laukomaan terävän laukauksen takakulmaan. Espoolaisten kolmas jatkoaika kolmannessa kohtaamisessa päättyi jo ensimmäisellä minuutillaan Öljymiesten erheeseen. Ensimmäisen ottelun jatkoaikamaalillaan ratkaissut Sylvester Raikamo hukkasi oman maalin edessä nopean syöttönsä Indiansin Aaro Astalalle, jonka syötöstä Niko Laiti kiskaisi pallon takayläkulmaan.

Tampereella mestari Classic oli jälleen kerran tiukoilla sitkeää Happeeta vastaan, vaikka Eemeli Salin laukoikin pelin puoliväliin mennessä kahdella maalillaan taululle 2–0-johdon. Eemil Ukkonen päätti nousunsa Happeen avausosumaan, ja Aaro Helinin takatolpalta ohjaama 3–1-maali sai vielä päätösjaksolla jatkokseen Peter Kotilaisen kavennuksen. Viimeiset 18 minuuttia Classic ja tänään kokoonpanosta puuttunutta ykkösmaalivahti Lassi Torisevaa tuurannut Pietari Jääskeläinen pitivät kuitenkin verkkonsa puhtaana.

Vantaalla EräViikingit kykeni vielä kuittaamaan SPV:n nopean 0–2-johdon ja nousemaan kolmannessa erässä tilanteeseen maalin päähän, mutta viimeisellä kolmeminuuttisella Peliveljet meni menojaan. Joni-Arttu Siepin 4–6-osuman jälkeen ehti Sieppi vielä laukoa illan kolmantensa ja Sami Koski sekä Tommi Hakala työntää pallot helsinkiläisten tyhjään verkkoon.

Nokian KrP:n ja TPS:n kolmas kohtaaminen jännitetään keskiviikkona Tampereella.

Salibandyn Divarin välieriin ensimmäisenä selviytynyt FBC Turku sai seuraa tänään, kun Koovee, Rangers ja Nurmon Jymy etenivät pareistaan neljän joukkoon voitoin 2-1.

Koovee kaatoi Pirkanmaan paikallisessa vieraissa Pirkat 8-3, Rangers vieraissa LNM:n 8-7 ja Jymy kotonaan M-Teamin 6-4.

Välierissä otteluparit muodostuvat runkosarjan sijoitusten mukaan eli ykkönen Nurmon Jymy kohtaa seitsemänneksi sijoittuneen Rangersin ja kolmonen FBC Turku vitonen Kooveen.

Finaalipaikka aukeaa kahdella voitolla.

Helsingissä voi tänä kevättalvena katsoa silmiin kahtakin eri kuhmolaiskarhua. Toinen on lähes tuhatkiloinen moottorisahaveistos, Terho-karhu, ja toinen kontio tuijottaa suoraan katsojaansa valokuvasta. Kuhmossa sijaitsevan Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueen juhlavuosi jalkautuu pääkaupunkiseudulle maaliskuun puolivälissä, jolloin Stoan kulttuurikeskuksessa avautuu kuhmolaisesta luonnosta kertova valokuvanäyttely.  

Oravan juomatauko, kuukkeli syyssienellä, revontulissa kylpevä karhu ja monta muuta. Parisenkymmentä luontokuvaa taikovat eteen villin satumetsän maisemien eläessä läpi neljän vuodenajan. Luontokuvaaja Ville Heikkisen ensimmäinen näyttely Etelä-Suomessa avautuu Stoan kulttuurikeskuksessa 18. maaliskuuta.   

Kuhmolainen, 27-vuotias Ville Heikkinen on viime vuosien aikana noussut laajan yleisön tietoisuuteen. Sosiaalisen median kautta levinneet kuvat ovat herättäneet ihastusta ympäri maailmaa. Kuhmon villiä luontoa ikuistava Heikkinen on pokannut useita palkintoja luontokuvakilpailuissa. Hän on Vuoden Luontokuva -kilpailun historian neljäs kuvaaja, joka on onnistunut uusimaan voittonsa. Vuonna 2017 Ville voitti Vuoden luontokuva -palkinnon kärppäkuvallaan ”Talven odotus”. Syksyllä 2019 Vuoden luontokuvaksi valittiin Heikkisen otos ”Karhu ja korppi”. Heikkisen kuvissa on kiitelty etenkin tunnelmaa sekä taitavaa sommittelua.

Ville Heikkisen mieluisimpia kuvauskohteita ovat linnut. Ne pitävät miehen kotikonnuilla myös näyttelyn avajaisten aikaan.

- Täytyy huolehtia kahdesta nälkiintyneestä pöllöstä, Heikkinen lähettää terveisensä Kuhmosta.

Kuvat juhlivat Ystävyyden puistoa

Heikkisen kuvista koostuva näyttely on osa Ystävyyden puiston 30-vuotisjuhlaa. Vuonna 1990 viisi Kuhmossa sijaitsevaa suojelualuetta saivat yhteisen nimittäjän: yhdessä ne muodostavat Ystävyyden puiston. Puiston perustamisella suojeltiin Kainuun metsä- ja suoerämaita, järvi- ja harjuluontoa sekä metsäpeuran elinympäristöjä.

Tiiviit suhteet Kainuun ja itänaapuri Kostamuksen kaupunkialueen välillä synnyttivät idean yhteisestä luonnonsuojelualueesta, jonka muodostaisivat yhdessä Ystävyyden puisto ja Kostamuksen luonnonpuisto. Tällainen yhdistelmäalue - Ystävyyden luonnonsuojelualue - näkikin päivänvalon Ystävyyden puiston perustamisen yhteydessä.

Vuonna 2020 Ystävyyden puisto on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjä.

Kuhmon kaupunki, Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut sekä Suomen Ympäristökeskus ovat valmistelleet alueen 30-vuotisjuhlaa.  Mukana ovat olleet myös Kostamuksen luonnonpuisto ja Kostamuksen kaupunki. Juhlavuoden valokuvanäyttely järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Eduskunta on myöntänyt erillistä määrärahaa juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen.

Kuhmon kaupunki, Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut ja Helsingin kaupunki kutsuvat teidät lämpimästi tervetulleeksi valokuvanäyttelyn avajaisiin!

Paikka: Helsingin Itäkeskus, Kulttuurikeskus Stoa

Aika: 18.3.2020 klo 18.00

Tilaisuuden ohjelma

Valokuvanäyttelyn avaa Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi

Juhlafanfaari - kansanedustaja ja Kuhmon kaupungin valtuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen

Tervehdykset: Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja, Mari Männistö ja Kuhmon kaupunginjohtaja, Tytti Määttä

Tarjolla kuohuvaa ja rönttösiä!

Lisätietoja näyttelystä ja ilmoittautuminen avajaisiin:

Viestintäpäällikkö Sini Salmirinne, Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut, sini.salmirinne@metsa.fi; p. 0406359576

Lisätietoja Ystävyyden puistosta:

www.luontoon.fi/ystavyydenpuisto

Valaistustyö sulkee Helsinginkadun tunnelissa vasemmanpuoleisen ajokaistan, välillä Kalevanramppi - Hämeenramppi, tänään illalla klo 20.00 alkaen. Haittaa ajosuunnassa Turku. Työn arvioitu kesto on noin 2 tuntia. Paikalla liikenneopasteet.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää toimia niin vähäpäästöisten polttoaineiden kuin julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi.

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja henkilöautojen päästöt tästä 54 %. Mikäli yhä useampi siirtyisi yksityisautoilusta julkisen liikenteen matkustajaksi, saataisiin liikenteen päästöjä vähennettyä merkittävästi. Tämä edellyttää julkisen liikenteen yhteyksien ja reittitietojen löydettävyyden parantamista.

Varsinais-Suomessa syyskuun alussa käynnistyneessä Vihreät matkaketjut-hankkeessa on digitoitu liikenteen reitti- ja aikataulutietoja. Lopullisena tavoitteena on, että kulkuneuvoja käyttävälle syntyisi sujuva, eri liikkumispalveluista koostuva matkaketju kaupungin ulkopuolelle. Tällöin matkan tiedot olisivat haettavissa ja lippu ostettavissa karttapohjaisen reittioppaan (kuten Fölin reittiopas) avulla sen sijaan, että tietoa pitäisi kaivella useammalta eri sivustolta. Matkaketjujen kokonaisuuden tulisi käyttäjälle näyttäytyä yksinkertaisena ja helppona.

Lounais-Suomen Taxidata Oy on Suomen ensimmäinen taksiyhtiö, joka siirtyy laajamittaisesti käyttämään Neste MY uusiutuvaa dieseliä välittämissään kyydeissä. Yli 800 taksiajoneuvon välittämiä kyytejä tuottava Taxidata on tarjonnut useita kestävämmän liikkumisen vaihtoehtoja asiakkailleen kaasu-, hybridi- ja täyssähköautojen muodossa. Nyt valikoima laajenee 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä.

– Asiakkaat ovat tänä päivänä hyvin valveutuneita sen suhteen, miten he voivat itse vaikuttaa ympäristöasioihin ja osallistua hiilijalanjäljen pienentämiseen konkreettisilla teoilla. Neste MY uusiutuva diesel on meille merkittävä investointi tulevaisuuteen ja vähäpäästöisempään liikkumiseen, kertoo Lounais-Suomen Taxidata Oy:n toimitusjohtaja Tapani Ekuri.

Taxidata osallistuu aktiivisesti Turun Hiilineutraali kaupunki -ohjelmaan. Ohjelman myötä Turku on sitoutunut vähentämään kaupungin hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2029 mennessä.

– Neste MY uusiutuva diesel on saanut taksiautoilijoiltamme hyvän vastaanoton ja yhä useampi kuljettajamme on sitoutunut vaihtamaan fossiilisen dieselin uusiutuvaan vaihtoehtoon. Vähäpäästöisyyden lisäksi kotimaisuus on meille tärkeä asia, Ekuri jatkaa.

– Valitsimme Nesteen tarjoaman uusiutuvan dieselin myös siitä syystä, että sen päästövaikutukset voidaan konkreettisesti osoittaa. Lisäksi Neste MY uusiutuvan dieselin avulla kyydit järjestyvät kaikissa olosuhteissa ‒ kovissakin pakkasissa, Ekuri kiteyttää.

Matkahuolto on 1933 perustettu suomalainen bussiliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, joka tuottaa asiakkailleen – kuluttajille, yrityksille ja yhteisöille – monipuolisia matkustaja- ja pakettipalveluita. Matkahuolto panostaa nyt erityisesti asiakaskokemuksen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

– Rakennamme inhimillistä ja kestävää matkailun, pakettitarpeiden ja logistiikan palvelua. Tavoitteena on luoda läpinäkyvä ja tehokas ekosysteemi liikkumiseen ja logistiikkaan koko Suomessa, kertoo Matkahuollon kehittämispäällikkö Tuomo Kinnunen.

Median edustajat ovat tervetulleita kuulemaan puheenvuoroja konkreettisista ratkaisuista, jotka mahdollistavat ilmastoystävällisen liikkumisen. Näkökulmina aiheeseen nousevat uusiutuvien polttoaineiden tarjonta, ilmastoystävällinen taksiliikenne sekä julkisen liikenteen reittiopas.

Tilaisuus järjestetään SparkUpissa, Tykistökatu 4 B (ElectroCity), Turku ke 18.3. klo 9.00–11.00. Tilaisuuden jälkeen median edustajilla on mahdollisuus haastatella puhujia (asiantuntija Jukka Nuottimäki, Neste Oyj, myynti- ja markkinointipäällikkö Harri Lehtinen, Taxidata Oy ja kehittämispäällikkö Tuomo Kinnunen, Matkahuolto Oy).

Lisätiedot:

Petra Niskanen, Turku Science Park Oy, puh. 040 635 3334, petra.niskanen@turkubusinessregion.com

Telle Tuominen, Turun Ammattikorkeakoulu, puh. 044 907 4960, telle.tuominen@turkuamk.fi

Liikkumispalvelu-, henkilöliikenne- ja matkailupalveluyritysten kestävän kasvun edellytyksiä liiketoimintaan parannetaan Vihreät matkaketjut-hankkeessa 2.9.2019–31.8.2021. Hanketta koordinoi Turku Science Park Oy hankekumppaninaan Turun ammattikorkeakoulu. Hanke rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Palveluita koskevien olennaisten tietojen ollessa koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa rajapinnan kautta, mahdollistetaan uudenaikaiset liikkumispalveluratkaisut, esimerkiksi MaaS-palveluiden syntyminen alueelle, ja tuodaan palvelut käyttäjien ulottuville. Hanke edistää yhteistyön rakentumista liikennepalvelu- ja matkailuyritysten välille.

Luonnonvarakeskus, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy ja Etelä-Karjalan liitto tiedottavat

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2020 aikana monitieteisen tutkimuksen Hiitolanjoella. Tutkimuksessa selvitetään vesistön ilmastopäästöjä ennen ja jälkeen patojen purun, ennallistamisen vaikutuksia vaelluskaloihin sekä alueen asukkaiden kokemia haittoja ja hyötyjä vedenkorkeuden muuttuessa. Luken tutkimus tukee muuta Hiitolanjoella tehtävää patojen purkutöiden vaikutusten seurantaa, jota alueella toteuttaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy.

Hiitolanjoella käynnistyvät tutkimukset tukeutuvat suurelta osin jo tehtyyn kattavaan seurantaan. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy on tutkinut Hiitolanjoella joen vedenlaatua, kalastoa, pohjaeläimistöä ja sedimenttiä velvoiteperusteisesti vuosikymmenten ajan. Yritys on toteuttanut myös vesistöalueen Suomen puoleisilla osilla laajamittaisia sähkökalastuksia ja Kangaskoskella kutupesälaskentoja.

– Yhteistyössä jo vuosien ajan kerätyt tutkimustulokset saadaan jalostettua suureksi kokonaiskuvaksi. Nykytiedolla sekä ennallistamisen aikaisilla että kunnostamisen jälkeen kerätyllä tutkimustiedolla voidaan kriittisesti arvioida ennallistamisen onnistuneisuutta ja vaikutuksia, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksen vastuututkija limnologi Mikael Kraft sanoo.

Hiitolanjoella on Suomessa edelläkävijän rooli pienten vesivoimaloiden purkuhankkeena.

– Ennallistamishanke on erittäin merkittävä maakunnallisesti ja ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. On tärkeää dokumentoida ja tutkia ennallistamisprosessin vaikutuksia laaja-alaisesti yhteistyön voimin, Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.

Monipuolisesti tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa tulevien padonpurkuhankkeiden tueksi. Vaelluskaladynamiikan tuntemuksen sekä yhteisön asenteiden, odotusten, hyötyjen ja haittojen kartoitustiedon avulla kehitetään valmiutta vastaavien uusien hankkeiden suunnitteluun. Havaintoja metaanipäästöistä jalostetaan käytettäväksi muun muassa kansallisessa maankäytöstä koituvien metaanipäästöjen raportoinnissa.

Luken tutkimus sovitetaan osaksi muuta Hiitolanjoen tiedonkeruuta. Tutkimushankkeen ensivaiheessa mitataan joen metaanipäästöjä ja kootaan ja arvioidaan seurantatietoa.

– Mittaamme metaanipäästöjä jo tänä vuonna ennen patojen purkamisen aloittamista. Kokoamme ja arvioimme myös vuosikymmenien aikana Hiitolanjoelta kertynyttä seurantatietoa yhteistyössä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n kanssa, Luken tutkimusta johtava erikoistutkija Jukka Alm kertoo.

Tutkimuksessa kerätään tietoa siitä, millaista hyötyä ja haittaa joen vedenpinnan muutoksesta on jokivarren asukkaille. Taustatiedon keruu on jo alkanut, ja alueen asukkaita sekä toimijoita lähestytään kyselyin projektin edetessä.

– Vaellusreitin vapauduttua kalatutkijamme keskittyvät joelle muodostuviin vaelluskalojen kutupaikkoihin, poikasten elinympäristöihin ja lajiston monimuotoisuuden kehittymiseen, Alm kertoo.

Luken osuus seurannoista toteutetaan Luken rahoittamassa strategisessa DamRem-tutkimushankkeessa osana Sininen biotalous - ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa -tutkimusohjelmia vuosina 2020–2022. Rahoituspohjaa on tarkoituksena laajentaa tutkimuksen käynnistyttyä. Tutkimus toteutetaan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön koordinoiman Hiitolanjoen patojen purkuhankkeen yhteydessä.

Lisätietoa:

Luken DamRem-hanke:
Projektikoordinaattori, erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, jukka.alm(at)luke.fi, puh. 029 532 3107

Hiitolanjoen seurantatutkimukset (vedenlaatu, kalasto, pohjaeläimet ja sedimentti):
Limnologi Mikael Kraft, Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy, mikael.kraft(at)svsy.fi, puh. 044 732 1256

Hiitolanjoen ennallistamisen kokonaisuus:
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen, Etelä-Karjalan liitto, matti.vaittinen(at)ekarjala.fi, puh. 040 139 0173

Kuvateksti: Kangaskosken pienvoimalan rakenteita puretaan kolmesta padosta ensimmäisenä, jotta Laatokan lohen ja taimenen kutualue laajenisi Hiitolanjoen vesistön Suomen puoleisiin osiin. Kuva: Jukka Alm, Luke.

Talvisodan päättymisestä tulee perjantaina kuluneeksi 80 vuotta. Reserviläisliitto toteuttaa kuluvalla viikolla talvisotahenkisen Facebook-kampanjan, jonka kohderyhmänä ovat 25-35 -vuotiaat nuoret suomalaiset. Kampanja tavoittaa noin 250.000 nuorta miestä ja naista. 

- Reserviläisliiton jatkuva jäsenkasvu kertoo siitä, että myös nykysuomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Nuoret tavoittaa kuitenkin käytännössä vain sosiaalisen median välityksellä, taustoittaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola liiton some-kampanjaa.

Reserviläisliiton jäsenmäärä on jo pitkään ollut kasvussa ja vuodenvaihteessa jäsenenä oli 38.126 henkilöä. Reservin aliupseereita jäsenistöstä oli 56 prosenttia, miehistöä 30 prosenttia ja upseereita viisi prosenttia. Armeijaa käymättömiä jäseniä oli yhdeksän prosenttia. Liiton 2.360 naisjäsenestä enemmistö kuului tähän ryhmään. 

- Aiemmin olemme toteuttaneet vastaavia some-markkinointikampanjoita itsenäisyyspäiviin liittyen ja ne ovat toimineet hyvin. Jäsenyyttä hakeneita on ollut paljon ja he ovat selvästi nuorempia kuin liittomme jäsenet keskimäärin, varapuheenjohtaja Hakola iloitsee. 

105 kynttilää jokaiselle sankarihaudalle

Tulevana perjantaina Reserviläisliiton jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea ovat laajasti mukana erilaisissa, talvisodan päättymisen 80-vuotispäivään liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa. Näistä laajin on maamme eri sankarihaudoilla järjestettävä, 105 kynttilän kunnianosoitus sotiemme veteraaneille. 

- Talvisodan ankarissa, 105 päivää kestäneissä taisteluissa veteraanit turvasivat Suomelle itsenäisyyden ylivoimasta maahantunkeutujaa vastaan. Haluamme kunnioittaa tätä saavutusta sekä perinteiseen tapaan sytyttämällä kynttilät sankarihaudoille että modernisti sosiaalisessa mediassa, tiivistää varapuheenjohtaja Hakola.

Reserviläisliitolla on yli 320 paikallisyhdistystä eri puolilla maata, jotka järjestävät vuosittain kansallisina merkkipäivinä runsaasti erilaisia seppeleenlaskuja, kunniavartioita ja juhlallisuuksia sankarihaudoilla sekä erilaisilla muistomerkeillä. Lisäksi yhdistykset ovat useimmiten laajasti mukana myös tukemassa veteraanijärjestöjen ja valtiovallan järjestämiä tapahtuma- sekä juhlakokonaisuuksia. 

Lisätietoja asiasta antavat varapuheenjohtaja Terhi Hakola 050 350 8020 tai terhi.hakola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Liikennöinnin täsmällisyyttä ja rataosan kapasiteettia parantava ratahanke käynnistyy Myllykosken liikennepaikan ja Kotolahden ratapihan töillä.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia välityskykyä kasvattamalla. Lisäksi hanke parantaa liikenteen palvelutasoa ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Hankkeen toteuttaminen tukee myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoa ja kehittämistä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti.

Hankkeen ensimmäiset rakennustyöt

Myllykosken liikennepaikalle rakennetaan uusi Pitkäkallion raiteenvaihtopaikka. Nykyisen seisakkeen laiturit uusitaan siten, että alikulkureitti laiturilta toiselle toteutuu olemassa olevan Myllykosken alikulkusillan (Rautakorventie) kautta.

- Vanhojen matalien laiturien tilalle rakennetaan korkeat, esteettömyysvaatimukset täyttävät laiturit ja nykyinen laituripolku poistetaan seisakkeiden väliltä. Kotkan Mussalon syväsatamaa palvelevaa Kotolahden ratapihaa laajennetaan viidellä uudella raiteella vaihteineen ja toteutetaan laajennukseen liittyvät turvalaite-, sähkörata- ja vahvavirtatyöt, kertoo ratahankkeesta vastaava Väylän projektipäällikkö Miia Kari.

Myllykosken tilapäisen matkustajalaiturin asennustyöt alkavat viikolla 16. Kotolahden ratapihan työt puolestaan alkavat viikolla 19.

Vuonna 2020 aloitetaan myös muita töitä

Päällysrakenteen vaihtourakka (kiskot, pölkyt ja tukikerrossepeli) toteutetaan välillä Juurikorpi - Summanjoen vesistösilta, Juurikorven ja Haminan välisellä rataosalla.

Uuden turvalaitejärjestelmän vaatimia kaapelireittejä rakennetaan koko hankealueella Kouvola - Kotka ja Juurikorpi - Hamina välillä.

- Melu- ja tärinäselvitykset aloitetaan hankealueella vuoden 2020 aikana ja selvitys mittaustuloksineen valmistuu 2021. Selvityksen ja mittausten jälkeen aloitetaan kohteisiin liittyvä varsinainen suunnittelutyö vuoden 2021 aikana, Kari kertoo.

Kouvola-Kotka/Hamina-ratahanke lyhyesti

Välillä Kouvola-Kotka/Hamina uusitaan muun muassa radan päällysrakennetta useissa kohteissa, jotta nykyinen palvelutaso saadaan säilytettyä. Akselipainonnostoon liittyen hankkeessa uusitaan rumpuja, siltoja sekä korjataan painuma- ja tärinäkohteita. Myös sähkörataa sekä muuntajia uusitaan muuttuvan raiteiston ja kasvavan tehontarpeen myötä. Lisäksi koko hankealueen turvalaitteet ja asetinlaitteet uusitaan kaapelireitteineen, kaapelointeineen sekä asetinlaitetiloineen.

Eduskunta myönsi vuonna 2019 toisessa lisätalousarviossa Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamiseen 98 miljoonan euron sopimusvaltuuden. Tavoitteena on, että hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2025. Hankkeesta vastaa Väylä.

Lisätietoja: Miia Kari, projektipäällikkö, 0295 34 3111, miia.kari@vayla.fi

Liite 1: Kuva koko hankealueesta

Liite 2: Kuva Myllykosken liikennepaikan matkustajalaiturin tulevista muutoksista

Seuraa hanketta netissä: https://vayla.fi/kouvola-kotka-hamina

Seuraa hanketta Facebookissa: https://www.facebook.com/kouvolakotkahaminarata

Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyy 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025.

Michael Palin

POHJOIS-KOREAN PÄIVÄKIRJA

Palkittu matkailukirjojen ja -ohjelmien tekijä Michael Palin vietti vuonna 2018 filmiryhmineen kaksi viikkoa Pohjois-Koreassa. Tässä kirjassa hän kuvaa jäljittelemättömään tyyliinsä paikoin lähes surrealistisen matkansa päivästä päivään.

Hienoin valokuvin kuvitettu ja Palinin lämpimällä huumorilla ryyditetty kirja avaa harvinaisen näkymän suljettuun maahan.

Aiemmin jo 97 maata kiertänyt Palin kohtasi Pohjois-Koreassa todellisuuden, joka oli täysin toisenlainen kuin missään muualla. Maan, jonka kansa on täysin eristyksissä muusta maailmasta, ilman internetiä tai ulkomaan puhelinyhteyksiä, jossa sijaitsee maailman korkein asumaton rakennus, jossa pääkaupungin asukkaat heräävät joka aamu kovaäänisistä kaikuvaan johtajan ylistykseen ja jossa on 15 hyväksyttyä hiustenleikkuumallia.

Palin vie lukijan jyrkkien kontrastien matkalle. Pjongjang on huippumoderni pääkaupunki, jonne päästäkseen sen ulkopuolella asuvat pohjoiskorealaiset tarvitsevat matkustusluvan. Kaupungin rajojen ulkopuolella alkaa toinen todellisuus, köyhä maaseutu, joka ei näytä muuttuneen vuosikymmenten varrella.

Palin kuvailee elävästi näkemäänsä – ja sitä, mitä viranomaiset eivät tahdo hänen näkevän. Erityisen mielenkiintoisia ovat keskustelut, joita hänellä on tilaisuus käydä virallisten oppaiden, opettajien, propagandataiteilijoiden, sotilaiden ja maanviljelijöiden kanssa.

Michael Palin on brittiläinen koomikko, näyttelijä ja kirjailija, joka tuli alun perin tunnetuksi Monty Python -komediaryhmän jäsenenä. Sittemmin hän on käsikirjoittanut ja juontanut BBC:lle lukuisia Suomessakin nähtyjä palkittuja matkadokumenttisarjoja eri puolilta maailmaa. Palin on julkaissut matkoistaan kirjoja ja kirjoittanut myös kaunokirjallisuutta. Vuosina 2009–2012 Palin toimi Royal Geographical Societyn puheenjohtajana.

POHJOIS-KOREAN PÄIVÄKIRJA
ISBN 9789523129634
Suomennos Päivi Paju
Sidottu, nelivärikuvitus
170 s.
Ilmestyy viikolla 12/2020

Sijoitusyhtiö Panostaja Oyj:stä Ilmattaren johtoon siirtyneellä Sarsamalla on pitkä kokemus kasvuyritysten johtamisesta ja kehittämisestä. Sarsaman osaaminen tukee Ilmattaren voimakasta kasvua suomalaisen tuulivoimarakentamisen pioneerina. 

Ilmatar Windpowerin hallitus on nimittänyt Juha Sarsaman yhtiön toimitusjohtajaksi. Sarsama aloitti tehtävässään 2.3.2020. Sarsama siirtyi Ilmatar Windpowerin palvelukseen sijoitusyhtiö Panostaja Oyj:stä, jossa hän työskenteli pitkään toimitusjohtajana ja sittemmin sijoitusjohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä. 

Sarsama toimii lisäksi muun muassa liikejuridiikkaan erikoistuneen Fondia Oyj:n hallituksen puheenjohtajana ja Keskuskauppakamarin hallituksen jäsenenä. Koulutukseltaan hän on OTK Helsingin yliopistosta ja hänellä on M.Sc. tutkinto Bostonin yliopistosta (Bryssel).

”Niin Euroopan unionin ilmasto- ja ympäristöohjelma Green Deal kuin Suomen hallituksen 2030-tavoitteet kertovat siitä, kuinka keskeisiä energiakysymykset ovat tulevaisuutemme kannalta. Olen erittäin innoissani ja nöyränä tämän mahdollisuuden edessä. On hienoa päästä tekemään töitä puhtaan energian ja ilmaston eteen sitoutuneiden huippuosaajien kanssa”, Sarsama kertoo. 

”Tuulivoima on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä toimiala, ja uusia suurhankkeita rakennetaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Ilmattaren kokemus ja osaaminen ovat skaalattavissa seuraavalle tasolle, ja kasvun tavoitteleminen on monella tapaa mielekästä. Myös sijoittajien kasvava kiinnostus uusiutuvia energiamuotoja kohtaan tuo alalle lisää dynamiikkaa”, Sarsama jatkaa.

Ilmatar on kehittänyt ja rakentanut moderneja tuulivoimapuistoja eri puolille Suomea jo lähes kymmenen vuoden ajan. Yhtiö myös myy tuottamaansa tuulisähköä sekä kuluttajille että yrityksille. 

Ilmattaren tavoitteena on rakentaa 1 000 MW lisää puhdasta energiaa Suomeen seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä yhtiö rakentaa muun muassa valmistuessaan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa Pyhännälle Piiparinmäkeen. Teknologiayhtiö Google on sitoutunut ostamaan yli puolet Piiparinmäen puiston sähköntuotannosta. Tulevista hankkeista käynnistymässä on esimerkiksi Alajärven Louhukankaan ja Möksyn tuulivoimapuisto, joka tulee valmistuessaan olemaan yksi Suomen suurimmista hankekokonaisuuksista. 

Ilmatar tekee hankekohtaista yhteistyötä kokeneiden kansainvälisten sijoitusyhtiöiden, kuten ranskalaisen Omnes Capitalin kanssa. Tästä konkreettisin esimerkki on Ilmatar Energy Oy, josta Ilmatar Windpower omistaa 30%.

”Ilmatar on edennyt yhtiönä siihen pisteeseen, että kasvumme tarvitsee tuekseen uudenlaista johtamisosaamista ja -kokemusta. Juha Sarsaman nimi nousi esiin heti hakuprosessin alussa, ja iloksemme tämä nimitys toteutui. Juha tuo uutta osaamista koko alalle ja on erinomainen henkilö kehittämään laajaa, tuulivoimatuotannon ja -myynnin kaikilla osa-alueilla toimivaa projektiorganisaatiotamme uuteen kasvuun vaiheeseen. Toimitusjohtajana työskennellyt Erkka Saario vastaa jatkossa yhtiömme hankekehittämisestä”, kertoo Ilmatar Windpowerin hallituksen puheenjohtaja Kalle Pykälä.

Lisätiedot ja haastattelut

Juha Sarsama, toimitusjohtaja, Ilmatar Windpower Oyj
juha.sarsama@ilmatar.fi
+358 40 774 2099

Kalle Pykälä, hallituksen puheenjohtaja ja perustaja, Ilmatar Windpower Oyj
kalle.pykala@ilmatar.fi
+358 40 900 5309

”Elämme vimmaisessa maailmassa”, kirjoittaa erikoistutkija, dosentti Pasi Saukkonen kansainvälistä muuttoliikettä, monikulttuurista yhteiskuntaa ja uusnationalistista nostalgiaa käsittelevässä teoksessaan. Teokseen on koottu tämän politiikan tutkijan vuosina 2015–2019 julkaisemia Siirtolaisuus-Migration-lehden kolumneja sekä muita kirjoituksia.

Muuttoliike muuttaa maailmaa, mutta niin tekee myös siihen suhtautuminen

Kansainvälinen muuttoliike on viime aikoina vaikuttanut eurooppalaisten yhteiskuntien elämään enemmän kuin koskaan ennen. Liikkuminen eri valtioiden välillä ei ole globaalisti paljon kasvanut, mutta kun aikaisemmin tulijat olivat lähimaista, nyt he ovat kasvavassa määrin eri puolilta maailmaa.

-          Maahanmuutolla onkin omat vaikutuksensa. Se voi kuitenkin myös johtaa poliittisiin valintoihin ja päätöksiin, joiden seuraukset ovat vielä suurempia ja vakavampia. Muuttoliikkeen hallinta on vielä pahasti sekaisin, Saukkonen väittää.

Suomi ja monet muut maat ovat aikaisempaa paljon monikulttuurisempia. Tarvitaan uudet pelisäännöt siitä, miten etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden oloissa eletään ja toimitaan yhdessä. Saukkonen peräänkuuluttaa järkiperäisiä ratkaisuja empatian ja vastavuoroisuuden hengessä.

Tarvitsemme tietoon perustuvan sopeutumisloikan ja oikeita ratkaisuja nopeasti

Muutoksen vauhti on ollut kova, ja monet kaipaavat menneeseen. Uusnationalistiset poliitikot tarjoavat tähän kaipuuseen lupauksia, joita he eivät kykene lunastamaan. Äärioikeistosta on kasvanut islamilaisen fundamentalismin ohella vapaille yhteiskunnille todellinen uhka, jota on kyettävä torjumaan keskustelua tukahduttamatta.

Saukkonen kysyy kirjassaan kahdesti: ”Mitä tapahtuu seuraavaksi?” Ensimmäinen kysymys on esitetty keväällä 2016, toinen alkuvuodesta 2020. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä pitää ennakoida. Vain siten voimme tehdä oikeita ratkaisuja nyt, Saukkonen sanoo.

-          Haasteena olisi saada aikaiseksi sopeutumisloikka, jonka aikana kehittyisimme sekä yksilöinä että yhteiskuntina ottamaan tiedollisesti kunnolla haltuun sen, mitä tapahtuu. Tietoon perustuen meidän pitäisi pystyä tekemään oikeat päätökset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin myönteisten asioiden vahvistamiseksi ja kielteisten seurausten minimoimiseksi, Saukkonen pohtii.

Muihin maihin katsomalla voimme ennakoida sitä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan

Saukkosen teos tarjoaa tietoa kirjan teemoista, mutta ne myös dokumentoivat ja kommentoivat ajankohtaisia tapahtumia ja keskusteluja viime vuosilta, sanoo Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.

-          Hän on hyvin perillä siitä, mitä Euroopassa tapahtuu, ja sitä kautta voimme arvioida, mitä Suomessakin on odotettavissa. Kansainvälinen muuttoliike on aikamme megatrendi, Martikainen painottaa.

Tiedot:

Pasi Saukkonen: Vimmainen maailma. Kirjoituksia muuttoliikkeestä, monikulttuurisuudesta ja nationalismista. Julkaisuja 35. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

ISBN 978-952-7167-92-2 (nid.)

ISBN 978-952-7167-93-9 (pdf)

ISSN 2343-3507 (painettu)

ISSN 2343-3515 (verkkojulkaisu)

Teos on ladattavissa veloituksetta Siirtolaisuusinstituutin sivuilta: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/julkaisut/kirjat/julkaisuja/

Painettua teosta voi tilata verkkokaupasta: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/

Lisätietoja:

Pasi Saukkonen, pasi.saukkonen@hel.fi, 040 334 4800

Siirtolaisuusinstituutti: Tuomas Martikainen, tuomas.martikainen@migrationinstitute.fi, 040 592 4202

Kirjatilaukset: Krista Mielismäki-Kettunen, krista.mielismaki@migrationinstitute.fi, 040 724 9802

Subway® on valittu jälleen Suomen parhaaksi pikaruokaketjuksi Taloustutkimuksen syksyllä 2019 teettämässä tutkimuksessa. Tunnustus on Subwaylle® peräti kymmenes vuosittain toteutettavassa selvityksessä vuoden 2007 jälkeen. Taloustutkimus Oy toteutti kyselytutkimuksen syys-lokakuussa 2019 Manner-Suomessa asuville 15–79-vuotiaille. Vastaajia oli yhteensä 2 183.*

Vastauksien pohjalta Subwaylle® muodostui kyselyn paras kokonaisarvosana: 7,86 – asteikolla 4–10. Kokonaismielikuvalla mitattuna koko toimialan keskiarvo oli 7,37. Tämän tuloksen ylitti Subwayn® lisäksi vain kahdeksan muuta ketjua kaikkiaan 21:n joukosta.

“Olemme äärimmäisen ylpeitä tästä tutkimustuloksesta ja kiitollisia kaikille asiakkaillemme. Mieltäni lämmittää erityisesti se, että omistautuneen henkilökuntamme panostus asiakaspalveluun näkyy tässä mielipidemittauksessa. Erityiskiitos tuloksesta kuuluukin yrittäjille ja työntekijöille ympäri Suomea”, iloitsee Subway® Suomen maajohtaja Petteri Lehtimäki.

Tutkimus selvitti suomalaisten mielikuvia muun muassa pikaruokaravintoloiden tuotteiden mausta, valikoiman monipuolisuudesta, tilojen viihtyisyydestä sekä palvelunopeudesta. Subway® vei voiton jopa viidessä kategoriassa: henkilökunnan palveluhalukkuudessa, tuotteiden maussa ja tuoreudessa, palvelunopeudessa sekä ketjun kiinnostavuudessa.

Subwayn myynnissä hurja nousu – kasvoi 8,4 prosenttia vuonna 2019

Mennyt vuosi oli Subwaylle® menestyksekäs monella muullakin saralla: ketjulla oli vuonna 2019 toiminnassa yhteensä 194 ravintolaa. Lisäksi Subway® lanseerasi wrapit osaksi laajaa tuotevalikoimaansa ja kasvatti myyntiään peräti 8,4 prosenttia edellisestä vuodesta.

Vuonna 2019 Subway toteutti Suomessa useita uusia avauksia ja näkyviä kampanjoita, joihin kuuluivat muun muassa vegaanisen tuoteperheen laajentaminen Chickpea Quinoa-Subilla® sekä yhteistyö Temptation Island -realitysarjan ja muusikko Yeboyahin kanssa. Jo aiemmin Suomen Subway® on osallistunut ketjun ensimmäisenä maana festivaaleille omalla kokonaisuudellaan.

Alkanut vuosi on tärkeä merkkipaalu Suomen Subwaylle®. Kesällä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun maailman suurin pikaruokaketju avasi ensimmäisen ravintolansa Suomessa.

Viime syksynä Subwayn® tuoteperheeseen pysyvästi saapuneet wrapit ovat keväällä vahvasti esillä Subway-ravintoloissa. Keskiviikkona 11.3.2020 alkavan kampanjan aikana Subway® lanseeraa wrap-kassin sekä tarjoaa Subcardin® omistaville mahdollisuuden hankkia minkä tahansa wrapin kertaostoksena tarjoushintaan 5,90 euroa.

* Lähde: Taloustutkimus Oy, Suomi tänään 2/2019: Pikaruoka- ja kahvilaketjut -tutkimus. Kohderyhmänä syys-lokakuussa 2019 tehdyssä tutkimuksessa olivat Manner-Suomessa asuvat 15–79-vuotiaat. Yhteensä 2 183 vastaajaa.

Johanna Kantolan, Paula Koskinen Sandbergin ja Hanna Ylöstalon toimittama Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia tuo esille tasa-arvopolitiikan saavutuksia, pysyvyyttä ja muutoksia. Kuva Suomesta tasa-arvon mallimaana elää vahvasti, mutta tasa-arvon tilaa ovat horjuttaneet esimerkiksi oikeistopopulismin ja konservatismin nousu, talouskriisi sekä työelämän murrokset.

Rasismi ja sukupuolen moninaisuus ovat monimutkaistaneet tasa-arvopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja poistaa sitä tuottavia rakenteita. Tasa-arvolla on takanaan myrskyisä vuosikymmen, ja sitä ovat ravistelleet muun muassa konservatismin ja oikeistopopulismin nousu. Erityisesti talouskriisillä ja talouskuripolitiikalla on ollut näkyvää vaikutusta tasa-arvokysymyksiin, tutkijat Kantola, Koskinen Sandberg ja Ylöstalo kirjoittavat:

”Kun puhutaan tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksista, puhutaan myös kuluneiden kymmenen vuoden aikana Euroopan uutisia hallinneesta talouskriisistä. Kriisin seuraukset ovat olleet paitsi taloudellisia myös sosiaalisia ja poliittisia ja ennen kaikkea sukupuolittuneita. Talouskriisiä seurannut talouskuripolitiikka on heikentänyt erityisesti naisten ja vähemmistöjen taloudellista asemaa ja lisännyt siten sukupuolten eriarvoisuutta.”

Tasa-arvopolitiikan muutokset kattavat myös työmarkkina- ja hoivapolitiikan kentän. Nykypäivän työelämässä perinteiset tasa-arvopolitiikan keinot eivät välttämättä toimi:

”Työelämän tasa-arvopolitiikkaa toteutetaan nyt toimintaympäristössä, jolle on ominaista työelämän pirstaloituminen ja kasvanut epävarmuus, julkisten palvelujen kuten hoivapalvelujen yksityistäminen, markkinaistaminen ja tehostaminen sekä leikkaukset ja säästöt”, Kantola, Koskinen Sandberg ja Ylöstalo sanovat. Toisaalta muutokset eivät välttämättä tule olemaan niin suuria kuin puhutaan, sillä työmarkkinarakenteissa on paljon esimerkiksi naisenemmistöisen hoivatyön kaltaista pysyvyyttä.

Uutuuskirja Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia tarjoaa kattavan ja asiantuntevan katsauksen nykyiseen tasa-arvopolitiikkaan arvioimalla sen saavutuksia, pysyvyyttä ja muutoksia sekä osoittamalla, ettei tasa-arvon edistäminen ole tapahtunut suoraviivaisesti. Teoksessa eri alojen tutkijat kartoittavat esimerkiksi tasa-arvon tilaa Suomessa ja EU:ssa, tasa-arvopolitiikan erilaisia välineitä, keskeisiä politiikkalohkoja sekä toimijoita feministisistä liikkeistä ammattiyhdistysliikkeisiin.

Kutsu keskustelutilaisuuteen: Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia
Ma 6.4. klo 17.00–18.30
Tiedekulma Stage (Yliopistonkatu 4, Helsinki)

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tasa-arvopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä uutuuskirjan pohjalta. Paneelissa ovat mukana Jukka Maarianvaara (Tasa-arvovaltuutettu), Kevät Nousiainen (Professori, emerita, Turun yliopisto), Linda Pelkonen (YLE, toimittaja), Saara-Sofia Siren (kok, kansanedustaja) ja Nitin Sood (Fem-R ry. ja Miehet ry. perustajajäsen). Puheenjohtajana toimii Anna Elomäki (Tampereen yliopisto).

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Johanna Kantola, Paula Koskinen Sandberg & Hanna Ylöstalo (toim.)
Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin
ISBN 9789523450561
Gaudeamus 2020

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi
Arvostelukappale on mahdollista saada myös pdf-muodossa.

Toimituskunta:

Johanna Kantola, PhD, dosentti, on sukupuolentutkimuksen professori Tampereen yliopistossa.
p. 050 4377 045
Paula Koskinen Sandberg, FT, on tutkijatohtori Tampereen yliopistossa, sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.
p. 050 5122 684
Hanna Ylöstalo, YTT, dosentti, on sosiologian yliopistonlehtori Turun yliopistossa.
p. 041 528 8698
hanna.ylostalo@utu.fi

Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Ekologisia työvaatteita valmistava TouchPoint on ollut viimeiset kaksi vuotta kovassa kasvukiidossa. Ensin liikevaihto kasvoi 70 prosenttia 2,9 miljoonaan euroon ja maaliskuussa päättyvä tilikausi tuo lisää kasvua lähes 50 prosenttia. Gasellimaiset luvut kertovat toimitusjohtaja Outi Luukon mukaan osittain siitä, kuinka nopeasti markkinat ovat muuttuneet TouchPointin kannalta vastaanottavaiseksi.

– Muutos jatkuu vauhdilla myös tästä eteenpäin. Ekologisuutta ei tarvitse enää pohtia tai perustella asiakkaille. Siitä on muodostunut meille iso kilpailutekijä. Toisaalta on nähtävissä, että ekologisuudesta on kovaa vauhtia tulossa uusi normi, johon kaikkien yritysten tulisi valmistautua, Luukko sanoo.

Hän mainitsee Hesburgerin hyvänä esimerkkinä vastuullisuudesta. TouchPoint on tehnyt yritykselle jo kolmannen työvaatemalliston, joka on 100-prosenttisesti ekologinen. Hesburgerin vanhat työvaatteet saivat puolestaan uuden käyttötarkoituksen kiertotalouden keinoin valmistettuina komposiittikalusteina.

– Ekologisuus vaatii myös asiakkaalta määrätietoista tekemistä ja valintoja. Fokuksemme on ollut yrityksen perustamisesta lähtien ekologisuudessa ja kestävässä kehityksessä. Keinovalikoima materiaalien osalta oli alussa suppea tai lähes olematon. Meidän tarjontaamme myös kyseenalaistettiin ja jouduimme alkumetreillä paljolti perustelemaan ekologisista ratkaisuista syntyvää lisäarvoa, hän jatkaa.

Toimitusketjun hallintaan huomiota

Hän pitää vastuullisuusteemaa valtavan suurena kysymyksenä TouchPointille. Siihen liittyvät koko liiketoiminta, toimitusketju ja yrityksen sisäinen kulttuuri. Esimerkiksi toimitusketjun hallinta vaatii paljon työtä. TouchPoint vastaa lopulta siitä, että vastuullisuus toteutuu läpi toimintojen.

– Asiakas on keskiössä eli se, miten kehitämme palveluamme ja ylläpidämme heihin luottamusta, toimitusjohtaja sanoo.
Kaikki lähtee arvoista. TouchPointissa niiden sisältöä ja linkittymistä arjen tekemiseen tarkennetaan jatkuvana prosessina. Muuten arvot voivat muuttua helposti kliseeksi. Sitoutamme henkilökuntaa arvojen pohtimiseen ja kirkastamiseen yhdessä. Sitä työtä pitäisi pystyä tekemään vielä enemmän, Luukko pohtii.

TouchPointin tavoitteet on asetettu korkealle. Tarkoitus on hakea jatkossa kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta.

– Meillä on jo sieltä onnistumisia työpöydällä. Samalla meillä riittää vielä kotimarkkinoillakin tekemistä, Luukko sanoo.

Jatkuvaa tuotekehitystä

TouchPointin työvaatteita valmistuu esimerkiksi uusiomateriaaleista, joissa valmistukseen on käytetty olemassa olevaa raaka-ainetta neitseellisen materiaalin sijaan. Ekologisuuden huomioiminen lähteekin jo suunnittelupöydältä, mutta on koko tuotteen elinkaaressa kuitenkin isompi kysymys.

Yhtiössä mietitään jatkuvasti, miten kierrätysaste saadaan nostettua entistä korkeammalle. Viimeisimpänä TouchPoint on lähtenyt aktiivisena toimijana mukaan pilottihankkeeseen poistotekstiililaitoksen rakentamiseksi Suomeen.

– Laitoksesta on tulossa yksi Skandinavian tekstiiliteollisuuden kärkihanke, ja sen tavoitteena on muokata yritysten poistotekstiilejä kierrätyskuiduksi eli uudeksi raaka-aineeksi tekstiiliteollisuuteen, Luukko kertoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Uudistunut Hansakortteli on saanut väen liikkeelle, ja kauppakeskuksen kävijämäärä kasvoi helmikuussa 3 prosenttia, mikä merkitsee 830 000 kävijää. Myös Hansakorttelin uudistumista juhlistava Juhlaviikko sai kävijöiltä myönteisen vastaanoton viime viikolla. Kevään aikana Hansakorttelissa aloittaa jälleen uusia toimijoita, kuten Nanso ja Coronaria.

Vuoden alku on käynnistynyt vauhdikkaasti Hansakorttelissa.

”Satsaukset kauppakeskuksen viihtyvyyteen ja ohjelmaan ovat tuottaneet haluttua tulosta, sillä Hansassa vietetty aika lisääntyi juhlaviikon parhaana päivänä jopa 35 prosenttia. Tämä on hyvä kehityksen suunta”, Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen kertoo.

Juhlaviikon laaja ja monipuolinen ohjelmisto kiinnosti asiakkaita ja tarjosi kaupunkilaisille elämyksiä ja uusia kokemuksia. Hansakorttelin uusi kaupunkilaisten tila -konsepti sai hyvän vastaanoton ja näkyi kautta linjan juhlaviikon teemoissa.

Juhlaviikon ohjelmanumeroista erityisesti Turun filharmonisen orkesterin jousiorkesterin esitykset ja uusi Pilvi -valoteos vetivät väkeä paikalle.

”Uusi valoteos on saanut erittäin myönteisen palautteen kävijöiltä. Esitykset ovat olleet todella suosittuja, ja ne jatkuvat koko kevään ajan”, Hansakorttelin markkinointipäällikkö Mirva Laaksonen sanoo.

Hansakorttelissa kasvua helmikuussa

Hansakorttelin uudistuminen näkyy selvästi helmikuun luvuissa. Kauppakeskuksen kävijämäärä nousi kolme prosenttia ja myynti 5,5 prosenttia.

”Myynnin kehitystä tukee erityisesti asiakkaiden viettämä pidempi aika Hansakorttelissa”, Palviainen sanoo.

Hansakorttelin uudistuminen näkyy myös vuokralaishankinnassa ja keskuksessa avaakin uusia toimijoita tämän kevään aikana. Hansan muotitarjontaa täydentää Nanson uusi liike. Palveluvalikoimaa vahvistavat uusi hammaslääkäriasema ja Coronarian kuntoutus- ja uniklinikka, joiden rakennustyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian. Toukokuun aikana ovensa avaa myös odotettu Old Irish Pub.

”Hansakorttelin uudistuminen on saanut monet uudet toimijat kiinnostumaan Turun ydinkeskustasta. Merkille pantava muutos on myös se, että muotiliikkeiden ja ravintoloiden lisäksi yhä useampi palveluntarjoaja ja yritys haluaa tilat Turun ytimestä”, Palviainen sanoo.

Lisätietoa: kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen, p. 0400 668 862, timo.palviainen@hansakortteli.fi

Hanna Westerberg
Alkuperäinen hyvä / Det Ursprungligt goda
tm•galleria 18.3.-5.4.2020

Hanna Westerbergin uusimman näyttelyn nimi on Alkuperäinen hyvä. Esillä on 5-6 suurta maalausta, jotka liittyvät taiteilijan ajatuksiin lapsuuteen liittyvistä takautumista. Westerberg on jo viiden vuoden ajan ollut siirtymässä havaintoon perustuvasta työskentelystä kohti vapaampaa työtapaa, jossa maalausprosessi olisi moniaistisemmin ja kehollisemmin läsnä.

Taiteilija kuvailee itse työskentelynsä lähtökohtia seuraavasti: ”Teen suurikokoisia maalauksia okumevanerille (2,5 m x 2,5 m). Kokonaisuus on saanut alkunsa erilaisista lapsuuteeni liittyvistä takautumista. Minua kiinnostaa lapsen näkökulma, muisti ja varhaiset kokemukset värin ja tunteiden yhteenkuuluvuudesta. Liikun kuvan eri äärissä, kertovasta kuvasta abstraktioon, sekä herkästä, erittelevästä maalausjäljestä, suurikokoiseen riehakkaaseen ilmaisuun.”

Näyttelyn taustalla on Westerbergin taiteessa tapahtunut murros, mikä on vaikuttanut paljon hänen työskentelytapoihinsa sekä suhteeseensa omaan tekemiseensä. Uusissa teoksissaan taiteilija on työskennellyt ensin temperalla, minkä jälkeen hän on vaihtanut öljyväriin ja maalannut henkilöhahmot teoksiin. Figuurit perustuvat taiteilijan perhevalokuviin.

Uusi teossarja on yksinkertaisesti hyvin vaikuttava. Ihmistä suuremmat teokset tuovat esiin sekä vapaan ja etsiskelevän maalarin että omaa elämäänsä ja siihen liittyviä kokemuksia pohdiskelevan taiteilijan. Westerberg todistaa maalauksellisesti ja materiaalisesti, miten nykymaalaus löytää juuri tähän hetkeen soveltuvat teosmuotonsa. Figuratiivinen ja abstrakti kohtaavat teoksissa, joissa nykyisyys ja menneisyys solmivat visuaalisen liittonsa. Hanna Westerberg maalauksissa paljastuu se, miten kuvataiteilija ammentaa näkyvän ohella myös näkymättömästä ja pakenevasta. Tämä epäpyhä ja ambivalentti liitto tulee lihaksi maalaus kerrallaan, ja samalla aukeaa uusia näkymiä maailmaan ja tulevaisuuteen, jossa uudet ja uudet maalaukset häämöttävät.

FT Juha-Heikki Tihinen

Hanna Westerberg (1976) valmistui Kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 1998. Taiteilija debytoi vuonna 1992 ja hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli vuonna 1995. Westerbergin teoksia on muun muassa seuraavissa kokoelmissa: Suomen Valtio, Wihurin rahasto, Pro Artibus -säätiö, Suomen Eduskunnan taidekokoelmat, Helsingin taidemuseo, Kuntsin modernin taiteen museo (kokoelma Swanljung), Otavan taidekokoelma, useissa museokokoelmissa ulkomailla ja yksityiskokoelmissa. Taiteilija on Taidemaalariliiton, Suomen taidegraafikoiden, ja Helsingin Taiteilijaseuran jäsen. Hän oli Vapaan taidekoulun hallituksen puheenjohtaja 2017-2019 ja on Taidemaalariliiton hallituksen jäsen vuodesta 2019 alkaen. Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto ja Taiteen edistämiskeskus.

Svensk text: Hanna Westerberg_Det Ursprungligt goda            

tm•galleria

Erottajankatu 9, 00130 Helsinki / Skillnadsgatan 9, 00130 Helsingfors
Avoinna: ti, to, pe 11-17, ke 11-18, la 11-16, su 12-16
Öppet: tis, tors, fre 11-17, ons 11-18, lör 11-16, sön 12-16
Open: Tue, Thu, Fri 11-5pm, Wed 11-6pm, Sat 11-4pm, Sun 12-4pm



Lisätietoja: tmgalleria(at)painters.fi, p. 044 7220735
https://www.painters.fi/galleria/hanna-westerberg/



Liitteenä teoskuvat:
1. Hanna Westerberg: Hanna Westerberg: Kuinkas sitten kävikään / Hur gick det sen, tempera ja öljy, 244 cm x 245 cm, 2019. Kuva: Jussi Tiainen
2. Hanna Westerberg: tempera ja öljy Okume-vanerille; 244 cm x 245 cm 2019: Kuva: Jussi Tiainen
3. Hanna Westerberg: tempera Okume-vanerille, 244 cm x 245 cm, 2019 Kuva: Jussi Tiainen