Sauna from Finlandin asiantuntija Pekka Krookin mukaan "sauna-allalla menee hyvin". Saunan laatukriteereissä painottuvat puhtaus, turvallisuus ja moniaistiset elämykset. Asiakkaat ovat kiinnostuneita saunasta hyvinvointinsa, yhteisöllisen viihtymisen ja terveyden lähteenä. Sauna from Finland, tulee Kotkaan kertomaan kuinka he tekevät työtä maailman parhaan saunaelämyksen puolesta. Sauna-teema on kokoava ala, johon lisäksi liittyvät muun muassa hyvinvointi-, terveys- ja rakennusala sekä luovat alat. 

Sauna, hyvinvointi ja villiruoka -teeman ympärille järjestetään aamukahvitilaisuus tiistaina 1.11. Datariinassa. Sauna from Finlandin lisäksi tilaisuudessa kuullaan yrittäjä, myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Määttää Rukan Salonki Chaletsista sekä Elisa Kangasahoa Naturpolis Oy:stä lähiruoan ja villiyrittien hyödyntämisestä matkailussa. 

Määttä kertoo Rukan Saunatour-konseptista, saunatuotteiden kehittämisestä ja miksi saunatuotteet ovat ainutlaatuisia. Kuusamolaisten naisten yhteistyöllä kehiteltyyn Saunatour-renkaaseen kuuluu kuusi saunayrittäjää, jotka toimivat aktiivisesti kansainvälisillä markkinoilla. Saunatour-renkaalla on mm. oma laatukäsikirja siitä, miten rengas toimii, esim. kuinka vieraat otetaan vastaan ja huoneet siivotaan. Vuoden 2015 Sauna from Finland – saunalähettilääksi valittu Marjo Määttä on yksi Saunatourin perustajista. Kaikki Saunatour -renkaaseen kuuluvat yritykset kuuluvat myös villiruokarinkiin.

Kangasaho puolestaan avaa lähiruoan ja villiyrttien hyödyntämisestä matkailussa. Lisäksi hän kertoo Wild Food Kuusamo –brändin tuotevalikoimasta ja yrittäjien toiminnasta.

Aamukahvitilaisuus luo yrityksille mahdollisuuden verkostoitumiseen ja yhteistyön aloittamiseen sauna-teeman ympärille.

"Sauna, hyvinvointi ja villiruoka" –aamukahvitilaisuus järjestetään tiistaina 1.11.2016 klo 8.30 - 12.00 Datariinan Optio-salissa, osoite: Heikinkatu 7, 48100 Kotka

ajo-ohje: http://www.datariina.fi/ajo-ohje

Pyydämme ystävällisesti ilmoittautumaan tilaisuuteen 31.10.2017 mennessä:

anne.fransas@cursor.fi

Lisätietoa: 

RELAX - Kaakko135° -hanke
Asiantuntija Anne Fransas, Cursor Oy, puh. 040 190 2518

RELAX - Kaakko135° –projektin tavoitteena on kehittää ja pilotoida verkoston toimintamalli ja luoda puitteet uusien innovatiivisten palvelukonseptien luomiseksi seudulla toimivien liikunta- ja hyvinvointialan yritysten välille ja aikaansaada uudenlaisia toimialoja yhdistäviä liiketoimintamalleja, synnyttää kommunikaation menetelmät sekä verkoston jäsenten välille että sidosryhmiin. 

KT:n valtuuskunta kannattaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa työmarkkinoita ja henkilöstöä koskevia lakiesityksiä. Niiden mukaan perustettavien maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä.  

KT katsoo, että historiallinen yli 220 000 palkansaajan siirto kunta- ja valtiosektorilta maakuntiin tulee tehdä hallitusti ja yhtenevin perustein. Siksi KT kannattaa voimaanpanolakiesitykseen kirjattua liikkeen luovutuksen periaatetta.  

Palkkojen yhteensovittamista koskeva kolmikantainen säädösvalmistelu on edelleen kesken, joten se ei sisälly lakipakettiin. KT:n valtuuskunta arvioi, että riskinä on palkkakulujen kasvu jopa sadoilla miljoonilla euroilla. KT pitää tärkeänä, että palkkojen yhteensovittamista koskeva kokonaisuus ratkaistaisiin voimaanpanolakiin tulevalla erillismääräyksellä. Yhteensovittaminen vaatii lisäksi pitkän siirtymäajan.

KT on esityksen mukaan jatkossa kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakuntatyönantajien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Lisäksi kunta- ja maakuntakonsernin osakeyhtiöt voivat valita työnantajajärjestökseen Kunta- ja maakuntatyönantajat KT:n. Esitykset vastaavat henkilöstöä ja työmarkkinoita koskevaa valmistelua, johon KT on osallistunut.

KT:n valtuuskunta korostaa vaatimusta kunta- ja maakuntatyönantajien eläkevakuutusmaksujen tason kilpailukykyisyydestä verrattuna yksityiseen Tyel-järjestelmään. Lakisääteinen lisäeläketurva tulee turvata ainoastaan henkilöille, jotka siirtyvät liikkeen luovutuksessa kuntien tai kuntayhtymien palveluksesta suoraan maakuntiin, palvelulaitoksiin tai palvelukeskuksiin.

Lisätietoja:

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen, puh. 050 563 5710
Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710

Aika: 31.10. klo 14–16.
Paikka: Kelan päätalo, Kelahalli, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki. Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa.

Tuusulan kunta ja Yrjö ja Hanna -säätiö allekirjoittivat vuokrasopimuksen keskiviikkona 26. lokakuuta Tuuskodon uusista tiloista Riihikalliossa. Tuusulan kunnan omistaman palvelukeskus Tuuskodon ikäihmiset muuttavat uusiin tiloihin marras-joulukuussa. 

Tuuskodon 88 asukasta muuttaa uusiin tiloihin Riihikallioon. Tuusulan kunta vuokraa tilat Yrjö ja Hanna -säätiöltä. Vuokrasopimusta käsitellään kunnanhallituksessa 31. lokakuuta. Tuusulan kunta ja Yrjö ja Hanna -säätiö ovat solmineet asiasta yhteistoimintasopimuksen vuonna 2014.

Tuuskodon asukkaat ja henkilöstö pääsevät moderneihin tiloihin. Uuteen kotiin muuttavat asukkaan mukana myös oman kodin tavarat. Uudet tilat mahdollistavat myös uudenlaisia toimintatapoja. – Taustalla on palvelurakennemuutos, jossa ikäihmisten asumista muutetaan laitosmaisesta yhä kodinomaisempaan asumiseen, Tuusulan vanhuspalvelujen päällikkö Marjo Liimatainen kertoo.

Nyt valmistuva talo on Yrjö ja Hanna -säätiön neljäs kerrostalo Riihikalliossa. Tuusulan kunta vuokraa koko talon käyttöönsä. Talon avaimet luovutetaan kunnalle maanantaina 31. lokakuuta.

Riihikallioon valmistunut merkittävä ikääntyvien asumisen keskus

Yrjö ja Hanna -säätiö on rakentanut aiemmin Riihikallioon kolme kerrostaloa ikääntyville. A-talon toisessa kerroksessa toimii Tuusulan kunnan Riihikoti, joka on ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarjoava tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tuuskodon asukkaiden muutettua Riihikallioon asuu Yrjö ja Hanna -säätiön rakennuttamassa korttelissa noin 260 ikääntyvää asukasta.

Seuraavan ikääntyville tarkoitetun kerrostalon perustustyöt ovat jo käynnissä. Alueelle valmistuu vielä kaksi kohdetta. – Riihikallion alueen valmistuminen etenee hyvää vauhtia ja sitä viety eteenpäin hyvässä yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa, Yrjö ja Hanna -säätiön toiminnanjohtaja Anni Lausvaara sanoo.

Riihikallion kortteli tarjoaa asuntoja eri-ikäisille ja eri kuntoisille ikääntyville asukkaille. Ikääntyvien korttelissa on asuntojen lisäksi erilaisia palveluita. Riihikallion palvelurakenne monipuolistuu lähitulevaisuudessa, kun palvelukeskukseen aukeaa marraskuun alussa kahvila. Palvelukeskuksessa toimii jo parturi-kampaamo, kosmetologi ja hieroja, myös kuntosalin avaaminen on suunnitteilla. Lisäksi Tuusulan seurakunnalla on tilat korttelissa. Ikäihmisten asumisen ja palveluiden lisäksi Riihikallion aluetta on kehitetty kaikenikäisten kuntalaisten tarpeisiin. Alueelle on rakennettu jo aiemmin muun muassa päiväkoti Pellava, nuorisotalo Kertsi ja pallokenttä.

Lisätietoja:

- vanhuspalvelujen päällikkö Marjo Liimatainen, Tuusulan kunta, p. 040 314 4671
- toiminnanjohtaja Anni Lausvaara, Yrjö ja Hanna -säätiö, p. 044 290 3154

Yrjö ja Hanna -säätiö on suomalainen kolmannen sektorin toimija, joka rakennuttaa ja ylläpitää kiinteistöjä. Säätiön tarkoituksena on edistää vanhusten, vammaisten, lasten ja muiden päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitsevien hyvinvointia ja laadukasta elämää.

Onko taiteella, pelillistämisellä ja uudella teknologialla sijaa tulevaisuuden liikunta- ja urheilupaikkarakentamisessa? 

Jyväskylässä järjestetään Urheilu- ja liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuus –seminaari tiistaina 15. marraskuuta 2016. Seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Sen tavoitteena on tarkastella liikunta- ja urheilupaikkarakentamisen nykytilaa ja visioida sen tulevaisuutta. Aiheena on mm. teknologian ja digitaalisuuden hyödyntäminen, pelillistämisen mahdollisuudet ja rakentamiseen integroitu taide osana uudenlaista visuaalista rakentamista. 

Seminaarin teemaa kehystää osuvasti sen tapahtumapaikkana toimiva Hipposhalli, jonka ympärille Jyväskylässä on käynnistetty Hippos2020-hanke. Hankkeen tavoitteena on tehdä Hippoksesta pohjoismaiden monipuolisin sisäliikuntakeskus, joka tarjoaa modernit puitteet urheilemiselle niin harraste- kuin ammattitasollakin.

Seminaarin järjestää Taiteen edistämiskeskus yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Seminaari pidetään klo 11-17 Hipposhallin auditoriossa osoitteessa Rautpohjankatu 6, Jyväskylä. Tilaisuus on maksuton. Seminaarissa kuullaan useita rakentamisen, taiteen ja digitaaliteknologian asiantuntijoita. Lisäksi seminaarin yhteydessä on mahdollisuus kokeilla demoalueella OiOi:n kehittämää palloilulajien harjoittelun digiaikaan siirtävää interaktiivista KickIt-peliä ja VR-teknologiaa (Virtual Reality) hyödyntävää kuntopyöräilyä.  

Seminaariohjelma ja ilmoittautumisohjeet: http://www.taike.fi/fi/web/varsinais-suomi/urheilu-ja-liikuntapaikkarakentaminen-seminaari-jyvaskyla-15.11.2016

Seminaari on osa Taiteen edistämiskeskuksen prosenttiperiaatteen edistämisen kehittämisohjelmaa. 

Katso lisää: 

http://prosenttiperiaate.fi/
http://www.jyvaskyla.fi/hippos
http://oioi.fi/projects/kickit-smart-space-for-training/
http://www.taike.fi/en/web/varsinais-suomi/prosenttiperiaatteen-edistaminen

Terveysasemien palveluiden kehittämisen asiakasraati kokoontui 26.10. ensimmäiseen tapaamiseensa. Asiakasraati tuo kokemustiedon eli asiakkaan äänen Turun kaupungin terveysasemien palveluiden kehittämiseen. Raadin jäsenet edustavat monipuolisesti palveluiden käyttäjiä; on kotiäitejä, opiskelijoita, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Jäsenet ovat Neriman Altake, Heikki Eitakari, Raija Ekblad, Hannele Eriksson, Aira Hellström, Jenni Kaivola, Anne Karke, Reino Koskinen, Sanna Laitila, Leo Lindstedt, Mari Mattila, Esa Rinne, Leena Saarimaa ja Pertti Widen. Kokoontumisissa on läsnä aina myös hyvinvointitoimialan edustajia.

Yli puolet suomalaisista tunnistaa luterilaisuuden peruspiirteitä hyvin. Peruspiirteisiin lasketaan muun muassa ajatus kaikkien kyvystä tunnistaa oikea ja väärä, kristillinen kasvatus, Raamattu kirkon opin ja julistuksen lähteenä sekä ajatus siitä, että vastuu heikompiosaisista kuuluu kaikille.

Myös kasvatuksen ja koulutuksen tärkeyttä sekä rakkautta virsiin on historiallisesti pidetty luterilaisuudelle erityisen tunnusomaisina piirteinä.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää luterilaisuudelle luonteenomaisena ajatusta, jonka mukaan kristillinen kasvatus kuuluu kirkon ytimeen, ja lähes sama määrä ajattelee, että virret ja kirkkomusiikki ovat kirkon sanoman ja rukouksen tärkeitä ilmaisuvälineitä.

Suomalaisten tunnistamia luterilaisuuden keskeisiä piirteitä on tutkittu tuoreessa kyselytutkimuksessa, jonka kirkkohallitus teetti YouGov Finland Oy:lla.

Martti Lutherin kuuluisien teesien julkaisemisesta tulee kuluneeksi ensi vuoden lokakuussa 500 vuotta. Kirkon epäkohtia kritisoivat teesit käynnistivät kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja lainsäädäntöä muovanneen tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi. Sen seurauksena syntyi myös luterilainen kirkko. Reformaation merkkivuosi käynnistyy kirkossamme 30.10.2016.

Luterilainen työmoraali on tunnettua

Tutkimuksen mukaan yksi luterilaisuuden tunnuspiirteistä on maallisen kutsumuksen arvostaminen hengellisen rinnalla. Luterilaisuudessa korostetaan, että jokainen kristitty voi palvella Jumalaa omissa arkisissa tehtävissään. Suomalaisista yli kolme viidestä on sitä mieltä, että tämä ajatus luonnehtii luterilaisuutta erittäin tai jokseenkin hyvin. Vain kahdeksan prosenttia suomalaisista on toista mieltä.

Lähes puolet suomalaisista pitää jokseenkin tai erittäin huonosti luterilaisuutta luonnehtivana ajatusta, että ahkeralla työllä saavutettua rikkautta voidaan pitää merkkinä Jumalan siunauksesta. Sen sijaan noin viidesosa pitää sitä virheellisesti luterilaisuutta luonnehtivana.

Luterilainen käsitys lähimmäisen auttamisesta tunnetaan vain osittain

Ihmisten hädän ja kärsimyksen hengellistäminen on luterilaisuudelle vierasta. Ihmisten auttamiseen suhtaudutaan sitä vastoin käytännöllisenä ja ratkaistavana haasteena. Tämä piirre tunnistetaan suomalaisten keskuudessa edelleen varsin hyvin.

Noin puolet suomalaisista on sitä mieltä, että väittämä ”ihmisten kärsimys on seurausta Jumalan rangaistuksesta” luonnehtii luterilaisuutta jokseenkin tai erittäin huonosti. Sen sijaan lähes kaksi viidestä suomalaisesta pitää väittämää ”kristillinen usko kutsuu huolehtimaan köyhistä” luterilaisuutta erittäin tai jokseenkin hyvin luonnehtivana.

Käsitys köyhistä huolehtimisen päävastuusta erottelee kirkkokuntia toisistaan. Reformaattorit korostivat, että köyhistä huolehtiminen on yhteinen asia, ja sitä varten perustettiin erityisiä rahastoja. Nykyäänkin pohjoismainen hyvinvointivaltion malli pohjautuu ajatukseen siitä, että köyhistä tulee huolehtia verovaroin.

Joissain toisissa kirkkokunnissa on korostettu sitä, että perheen, kansalaisjärjestöjen ja kirkon tulee kantaa vastuu heikompiosaisista, eikä vastuu kuulu valtiolle.

Noin kolmasosa vastanneista pitää ajatusta valtion vähäisestä vastuusta huonosti luterilaisuutta luonnehtivana, viidesosan mielestä luonnehdinta sopii luterilaisuuteen hyvin. Tulos kertoo, että suomalaiset eivät erityisen hyvin tunnista luterilaisuuden korostamaa yhteistä vastuuta köyhistä.

Kyselytutkimuksen tulokset ovat luettavissa Kirkon tutkimuskeskuksen verkkopalvelussa.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä YouGov Finlandin kuluttajapaneelissa 14.–17.10.2016. Kyselyyn vastasi 1003 suomalaista. Vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi iän (18+), sukupuolen, asuinpaikan ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumisen mukaan.

Lisätietoja:
Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo: yhteydenotot erityisavustaja Anneli Vartiaisen kautta, p. 050 326 9019, anneli.vartiainen@evl.fi

Arosen tie pysähtyi toisen kierroksen tappioon.

Karaten MM-kilpailut Linz, Itävalta. 2. kilpailupäivä

Päivän ainut suomalaisottelija oli naisten -61kg sarjassa otteleva Emma Aronen, Aronen aloitti kisat mallikkaasti. Ensimmäisessä ottelussa Aronen otti selvän 4-0 voiton Espanjan Areo Rubio Pereasta.

Toisen kierroksen ottelussa Aronen kohtasi Slovakian Ingrida Suchankovan, joka on tämän vuoden Karate1 Premier liigan kokonaiskilpailun voittajan -61kg sarjassa. Aronen sai ottelussa hyvän alun ja meni johtoon, mutta kokenut slovakialainen tuli kuitenkin lopussa väkisin tasoihin ja voittoon. Joten Aronen joutui tunnustamaan Suchankovan tiukan taistelun jälkeen paremmakseen 5-3.

Kolmannen kierroksen ottelussa Suchankovan kärsi 1-0 tappion hallitsevalle maailmanmestarille Egyptin Giana Löftylle. Tämä tiesi Arosen keräilymahdollisuuksien romuttumista.

Huomenna perjantaina on vuorossa joukkuekilpailut. Tatamilla nähdään Suomen naisten joukkue, missä ottelevat Melis Ayse Abat, Emma Aronen ja Titta Keinänen. Avausottelussa suomi kohtaa Kroatian. Joukkuekilpailun karsinnat alkavat huomenna klo 8.00 (paikallista aikaa)

Lisätietoa:

Kilpailujen nettisivut: https://karate2016.at/en

WKF:n kisasivut: http://www.wkf.net/world-championships-main/senior/

Valmentajien yhteystiedot:

Pasi Hirvonen +358 50 3660388

Kai Keinänen +358 50 3017255

Lisätietoa joukkueesta:

Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja

anssi.kaltevo@karateliitto.fi

050 314 1201

Hienoja signaaleja antanut maailmancupkauden avauskisa Söldenissä on jätetty taakse ja katseet on käännetty tulevaan Levin kisaan sekä hyväntekeväisyyteen.

- Idea tähän tuli urheilijoilta. Ja ilman muuta me lähdetään myös valmentaja Leinon kanssa tähän mukaan, kun jätkät pyysivät. Kausihan on lähtenyt positiivisesti käyntiin, joten tämä sopii myös siksi ajankohtaan hyvin. Ja ennen kaikkea; tässä on tärkeä ajatus taustalla, kommentoi alppimaajoukkueen päävalmentaja Janne Haarala.

Suomen alppihiihtäjistä Movemberissa mukana ovat Marcus Sandell, Andreas Romar, Eemeli Pirinen, Samu Torsti, Victor Malmström, Arttu Niemelä, Joonas Räsänen ja Jens Henttinen sekä valmentajat Janne Haarala ja Jukka Leino. Joukkion viiksien kasvatusta voi seurata Ski Sport Finlandin Facebookissa sekä Instagramissa 1.11. alkaen. Lahjoituksia kampanjaan alppimaajoukkueen avustuksella voi tehdä Movemberin nettisivujen kautta merkitsemällä joukkueeksi Alpine Ski Team Finland.

Movember on kampanja, jonka ideana on viiksiä kasvattamalla kerätä varoja syöpätutkimukseen. Suomessa kerätyillä varoilla tuetaan suomalaista eturauhas- ja kivessyöpätutkimusta. Movember järjestettiin ensimmäisen kerran Australiassa vuonna 2003, ja sittemmin se on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa.

www.facebook.com/skisportfinland

www.instagram.com/skisportfinland/

www.movember.com/fi

Lisätiedot:

Päävalmentaja Janne Haarala, +358 44 094 8009 

Viestintäpäällikkö Mikko Suursalmi +358 400 933 563

EräViikinkien hyökkääjä Miko Kailiala mätki hurjat kuusi maalia, kun fuusioseura kaatoi Hämeenlinnassa liiganousija Steelersin 12-5. Voitto oli EräViikingeille jo seitsemäs perättäinen, ja Miko Kailialan tehot viimeisimmistä neljästä ottelusta ovat 13+1.

Steelers nousi EräViikinkejä vastaan avauserässä vielä tasoihin tilanteesta 0-2, mutta sitten vieraat menivät menojaan. Jo ennen ensimmäistä erätaukoa Jani Kukkola ja Miko Kailiala palauttivat etumatkan, ja toisessa erässä nähtiin jo helsinkiläisten kymmenes osuma. Miko Kailialan laituripari Tuomas Iiskola oli torstain toinen tehokki saldollaan 1+3.

Henri Johansson oli ties kuinka monennen kerran Nokian KrP:n johtotähti kun nokialaiset kaatoivat torstain toisessa ottelussa kotonaan TPS:n 6-4. Vielä kolmannessa erässä joukkueet olivat tasoissa ennen kuin Jere Oksanen iski KrP:n johtoon ja Henri Johansson kasvatti ylivoimalla eron kahteen. TPS:n Ville Hirvisuon kavennus kaksi minuuttia ennen loppua jäi lohtumaaliksi, kun Henri Johansson sinetöi hattutemppunsa tyhjiin ajassa 59.55. Johanssonin koko saalis tänään oli 3+1 ketjukaveri Joni Henttosen laittaessa 1+2.

EräViikingit repäisi voitollaan kahden pisteen etumatkan ottelun vähemmän pelanneeseen Classiciin. Hännillä Steelers, Koovee ja M-Team viruvat vielä kahdessa pisteessä.

Salibandyliiga jatkuu perjantaina otteluilla Westend Indians - Happee ja Koovee - SPV.

Den största förändringen i reformen är att pensionsåldern stiger för personer födda 1955 och senare. Pensionsåldern ändras inte för dem som är födda tidigare.

- Pensionsåldern höjs med tre månader åt gången. Den lägsta pensionsåldern för personer födda 1955 stiger med 3 månader, för personer födda 1956 med 6 månader och så vidare. På detta sätt stiger pensionsåldern för personer födda 1962 till 65 år, berättar pensionsdirektör Eija Korhonen på Keva.

- Hur pensionsåldern stiger för personer födda 1965 och senare är ännu inte helt säkert. Den fastställs efter att personen fyllt 62 år.

Det finns många olika yrkesbaserade och personliga pensionsåldrar i den offentliga sektorn. De personliga pensionsåldrarna kommer inte att stiga eftersom de redan nu hos de flesta är mellan 64 och 65 år och närmar sig hela tiden 65 år. De yrkesbaserade pensionsåldrarna – som till exempel finns bland lärare och poliser – kommer att stiga på samma sätt med tre månader åt gången som ”vanliga” pensionsåldrar.

- Om den yrkesbaserade pensionsåldern enligt nuvarande lagstiftning uppfylls 2018, stiger den med 3 månader, och om den uppfylls 2019, stiger den med 6 månader och så vidare. Den yrkesbaserade pensionsåldern kommer dock inte att bli högre än den lägsta pensionsåldern för den egna årskullen.

Om pensioneringen skjuts upp blir pensionen större

Efter pensionsreformen börjar ungdomar som sommarjobbar tjäna in pension tidigare: framöver börjar pensionstillväxten redan vid 17 års ålder.

Pensionstillväxten ändras också på ett annat sätt. Den superintjäning som 63-åringar och äldre har haft kommer att slopas och ersättas med en uppskovsförhöjning.

- I praktiken betyder detta att pensionen höjs om man går i pension efter sin lägsta pensionsålder. Höjningen är 0,4 procent per månad. Om man alltså senarelägger pensioneringen till exempel med ett år blir pensionen 4,8 procent bättre.

De pensioner som redan tjänats in eller som betalas ut ändras inte.

Deltidspensionen slopas, två nya pensionsslag införs

Deltidspensionen slopas i samband med pensionsreformen och ett nytt pensionsslag införs i stället: partiell förtida ålderspension. Den avviker från deltidspensionen på många sätt.

- Deltidspensioneringen förutsatte att man arbetade och pensionsbeloppet beräknades utgående från inkomstminskningen. Det viktigaste kriteriet för partiell förtida ålderspension (PFÅ) är däremot åldern som till en början är minst 61 år. Arbete krävs inte, men å andra sidan kan man fortsätta jobba heltid och ingenting behöver avtalas med arbetsgivaren. Det är upp till var och en om man vill få en del av pensionen utbetald i förväg, säger Korhonen.

- Den andel som tagits ut i förväg ändras inte när man går i ålderspension. Då man får ålderspension kompletteras PFÅ med den del av pensionen som sparats då man ansökte om PFÅ, och därtill med den pension som eventuellt tjänats in av arbete parallellt med PFÅ.

Det andra nya pensionsslaget är arbetslivspension som beviljas arbetstagare på minst 63 år. Av sökanden krävs en arbetskarriär på minst 38 år i ett fysiskt eller psykiskt belastande arbete.

- Arbetslivspension liknar invalidpension men med tanke på hälsan är kriterierna för att få den lite lättare, säger Korhonen.

I ett nötskal

- Pensionsåldern höjs med tre månader åt gången för personer födda 1955 och senare.

- För personer födda 1965 och senare fastställs pensionsåldern då de fyller 62 år.

- De yrkesbaserade pensionsåldrarna stiger med 3 månader åt gången (kan dock inte bli högre än den allmänna lägsta pensionsåldern).

- De personliga pensionsåldrarna ändras inte.

- En högsta möjliga pensionsålder finns inte utan man kan fortsätta att arbeta så länge man vill. Pensionstillväxten upphör dock vid 68 års ålder för personer födda 1957 och tidigare, vid 69 års ålder för personer födda 1958–61 och vid 70 års ålder för personer födda 1962–64. Sluttidpunkten för pensionstillväxten för yngre personer än så är ännu inte känd.

- Framöver tjänar man in pension av arbete redan från 17 års ålder.

- Superintjäningen slopas och ersätts av en uppskovsförhöjning. Om man går i pension efter den lägsta pensionsåldern för årskullen höjs pensionen med 0,4 procent per månad.

- Deltidspensionen slopas och ersätts av partiell förtida ålderspension. En del av den dittills intjänade pensionen kan redan betalas ut på förhand om man fyllt 61 år.

- Det nya pensionsslaget arbetslivspension är avsett för personer på minst 63 år som har arbetat minst 38 år i ett belastande jobb. De första arbetslivspensionerna kan beviljas tidigast 1.2.2018 eftersom denna pension inte kan beviljas personer som uppnått den lägsta åldern för ålderspension.

- Redan intjänade pensioner ändras inte.

- Pensionerna för dem som redan får ålderspension ändras inte.

- Du kan kolla din pensionsålder eller beräkna ditt pensionsbelopp på adressen arbetspension.fi eller på Kevas eller andra arbetspensionsanstalters webbplats.

- http://www.keva.fi/sv/pensioner/pensionsreformen/Sidor/Default.aspx

För ytterligare information:

Pensionsdirektör Eija Korhonen

eija.korhonen@keva.fi

tfn 040 750 3193

Lahden kaupunki kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti kunnan oikeuteen päättää veroprosentistaan, Päijät-Hämeen kuulumiseen eteläiseen yhteistoiminta-alueeseen sekä suurten kaupunkien vastuuseen työllisyys- ja elinvoimatehtävistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia sekä maakuntalakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on oikeansuuntainen, ja sillä voidaan osin parantaa palvelujen laatua ja tuottavuutta. Lahden kaupunki katsoo, että suurimmat ongelmakohdat liittyvät tuottavuustavoitteiden saavuttamiseen, julkisen sektorin kilpailukyvyn parantamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauteen. Valinnanvapauden tulee kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ja jatkovalmistelussa kunnille tulee turvata myös resurssit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Esitysluonnoksen mukaisen maakunnan itsehallinto on rajoitettu, mm. tiukkojen tehtävärajausten, toimintamallien säätelyn ja rahoitusmekanismien kautta. Lahden kaupungin lausuntoesityksen mukaan tämä on perusteltua selkeästi rajatuissa tehtävissä. Samalla tämä korostaa sitä, että niiden asioiden ja vastuiden, joissa kansalaisten paikallisella itsehallinnolla on suuri merkitys, on perusteltua olla itsehallinnoltaan vahvojen kuntien tehtävänä.

Kuntien tulee päättää itse veroprosentistaan

Ehdotuksen mukaan kunnat eivät saisi itse päättää vuonna 2019 tuloveroprosentin nostamisesta. Kuntien verotusoikeuden rajaaminen voi johtaa kuntien rahoituskustannusten merkittävään nousuun. Esitys on ongelmallinen kasvukuntien näkökulmasta, koska kuntien tulot laskevat suhteessa kunnan vastuulla oleviin velkoihin. Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Lahden kaupunki vastustaa sitä, että maakuntauudistuksessa puututtaisiin kunnan oikeuteen päättää tuloveroprosentistaan.

Päijät-Häme eteläiseen yhteistoiminta-alueeseen

Maakuntalaissa mainittuja tehtäviä on tarkoituksenmukaista tehdä maakuntaa laajemmalla yhteistoiminta-alueella. Päijät-Hämeen maakunnan tulee kuulua kuntien esittämän tahdon mukaisesti eteläiseen, Helsinki-vetoiseen yhteistoiminta-alueeseen. Ratkaisua tukevat mm. sote-palveluiden järjestäminen, liikenneyhteydet, elinkeinopoliittiset ratkaisut sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Lahden kaupunki edellyttää, että ratkaisu yhteistoiminta-alueista tehdään mahdollisimman nopeasti.

Suurille kaupungeille vastuu työllisyys- ja elinvoimatehtävistä

Lahti, Jyväskylä ja Kuopio tiivistävät yhteistyötä ja haluavat suurille kaupungeille vastuuta työllisyys- ja elinvoimatehtävistä. Hallitusohjelman tavoite vahvasta elinvoimakunnasta on tärkeä ja se on huomioitava erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla tulevan maakuntauudistuksen yhteydessä. Kaupungit korostavat, että elinkeinopolitiikan ja työllisyyspolitiikan keinot on yhdistettävä. Työllisyyden hoidon ja elinkeinopolitiikan vastuuta on siirrettävä nykyistä vahvemmin maakuntien suurille keskuskaupungeille, joilla on ratkaiseva merkitys koko maan kilpailukyvylle ja koko maan tasapuoliselle kehitykselle.

Lahden kaupunginhallitus käsittelee 31.10.2016 sote- ja maakuntauudistusta koskevaa lausuntoa. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan kaupunginhallituksen esityslistan liitteistä.

Lisätietoja:
kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta p. 050 63 895

Mikä voisi lämmittää tuulisella merellä jouluaattona enempää kuin lahjapaketista paljastuvat käsin neulotut villasukat? Villasukka ei ole vain vaatekappale, vaan se viestii myös kodista, lämpimistä ajatuksista ja välittämisestä.

Merimieskirkkopiiriläisten ja muiden merimieskirkkotyön tukijoiden sukkapuikot ja neulekutimet ovat heiluneet jo pitkin vuotta heidän neuloessaan paketteihin lämmintä asustetta. Konkarit tietävät, että laivaliikenteen aikataulujen vuoksi osa paketeista on hyvä olla merimieskirkoilla jo loka-marraskuussa, mutta lahjoja otetaan vastaan aina jouluun saakka. Myös yksittäiset ihmiset ympäri Suomen ovat löytäneet tämän keinon tuottaa hyvää joulumieltä.

Lahjapaketteja voi tuoda kaikille Merimieskirkon kotimaan toimipaikoille sekä suomalaisille merimieskirkoille Alankomaissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Kreikassa ja Saksassa.

- Viime viikolla saimme lahjapaketteja Tuomaalan, Vuosaaren ja Munkkivuoren merimieskirkkopiireistä. Ja posti kuljettaa viikoittain lisää paketteja vapaaehtoisilta ympäri Suomen, Rovaniemen merimieskirkkopiiristä asti, iloitsee Vuosaaren merimieskirkon satamakuraattori Sirpa Tolppanen.

Merimieskirkkopiirit ovat seurakunnissa toimivia tukiryhmiä, jotka keräävät varoja Merimieskirkon työn hyväksi.

Paketteihin voi laittaa mukaan myös esim. kirjoja, makeisia, hanskat, lapaset, pelit jne. Suklaa, elintarvikkeet ja kynttilät eivät kuitenkaan näihin paketteihin sovellu. Paketin sijaan voi antaa myös rahalahjoituksen. Kutakin 15 euroa vastaan merimieskirkoilla valmistetaan vastaavia joulupaketteja. Rahalahjan voi osoittaa Suomen Merimieskirkon tilille FI91 1745 3000 0222 79 viitenumerolla 3052 tai viestillä ”Joululahja merenkulkijalle.”

Villasukkien neulontaa messussa

Kokkolassa Kaarlelan kirkossa laitetaan puikot ristiin ensi viikon sunnuntaina 6.11., jolloin järjestetään Kokkolassa ensimmäistä kertaa neulemessu. Jumalanpalveluksen aikana neulominen on paitsi sallittua, jopa suositeltavaa.

- Usein ajatellaan, että neulominen vie huomion muualle. Mutta itse asiassa neulominen on monelle oiva ja todistetusti hyväksi havaittu keino keskittymiseen, sanoo neulemessun yksi järjestäjistä, seurakuntapastori Emilia Teerikangas, joka tunnustaa itsekin olevan ahkera neuloja.

Neulemessu on samalla vastaususean himoneulojan ”ongelmaan” ylimääräisistä neulomuksista, sillä valmiit neulomukset, etenkin villasukat voi tuoda kolehdiksi. Messussa tehdään yhteistyötä Merimieskirkon kanssa, joka toimittaa lahjat eteenpäin merimiesten jalkoja lämmittämään.

merimieskirkko.fi
kokkolansuomalainenseurakunta.fi

Lisätietoa joululahjasta ”tuntemattomalle merenkulkijalle”: merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio, Suomen Merimieskirkko ry, puh. 0400 156 660

Kuvat: Sirpa Tolppanen

Åbo stads fritidssektor erbjuder i november och december evenemang och workshoppar där Åboborna kan mötas. Målet är att finska Åbobor och Åbobor med invandrarbakgrund ska kunna utöva en hobby och göra saker tillsammans.

- Det utlovas bland annat humppa, teaterworkshoppar och musik. Ett stort evenemang är alla Åbobors självständighetsfest vid Åbo slott den 4 december, berättar kampanjens koordinator Kati Leskinen.

Under kampanjen kommer #ettabo-biljetter att delas ut till Åboborna och med dessa kan man skaffa biljett till bland annat Åbo filharmoniska orkesters konserter eller gå och simma eller gå på gym i Impivaara eller Petrelius simhallar. Tanken är att #ettabo-biljetten ska användas tillsammans med en ny bekantskap i Åbo.

#ettabo-biljetter fås från Konst- och aktivitetshuset Vimmas kundbetjäning (Auragatan 16) vardagar kl. 9–20 från och med fredag 28 oktober. De första biljetterna som delas ut är inträdesbiljetter till Åbo filharmoniska orkesters konsert ”Triptyk” fredagen den 4 november. Det finns 30 gratisbiljetter inom ramarna för #ettabo.

- Efter att du hämtat ut en biljett kan du leta efter en konsertkompis via t.ex. Facebookgruppen Monikulttuurisuus Turussa där invandrargruppernas kontaktpersoner kan ge uppgifter om vem som söker en kompis. #ettabo-biljetten byts ut mot två inträdesbiljetter i Konserthusets kulturbutik Ars Musica (Aningaisgatan 9) fram till onsdag 2 november.

Åbo utmanar alla att komma med

Förutom staden utmanas klubbar, föreningar och enskilda Åbobor att ordna aktiviteter och evenemang. En förening som redan deltar i kampanjen är Turun Naisvoimistelijat.

- Vi erbjuder Åbobor med invandrarbakgrund att kostnadsfritt bekanta sig med gruppgymnastiktimmarna under hela november månad. Vi vill göra vår insats så att alla Åbobor ska hitta en hobby som kan ge dem nya vänner och en etablerad vardag i hemstaden, säger Turun Naisvoimistelijats motionssekreterare Saara Lehtonen.

Kampanjen lever i sociala medier under den finska hashtaggen, #yksiturku. Gemensamma aktiviteter finns på Facebooksidan Monikulttuurisuus Turussa där man kan få aktuell information kring kampanjen och kommande evenemang. Det är också möjligt att lägga upp information om egna #ettabo-evenemang.

Ytterligare information:

Kati Leskinen
invandrarkoordinator
Åbo stads fritidssektor
kati.leskinen@turku.fi, 040 642 8465

Maajoukkueurheilijoita tavattavissa niin leireillä kuin kisoissakin ennen maailmancupkauden alkua

Hiihtolajien kansainvälinen kisakausi 2016-2017 käynnistyy Ruka Nordicista marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Ohjelmassa on kaikkien pohjoismaisten lajien maailmancupavaukset.

Maajoukkueemme ovat tavattavissa viikonlopun aikana päämediakeskuksessa Rukan kokouskeskuksessa järjestettävissä mediainfoissa seuraavasti:
24.11. to klo 14.30 Yhdistetyn maajoukkue valmentajineen
25.11. pe klo 14.00 Hiihtoliitto
25.11. pe klo 14.30 Maastohiihdon maajoukkue valmentajineen

Mäkihypyn tiiviistä kilpailuaikataulusta johtuen mäkimaajoukkue on haastateltavissa pyyntöjen mukaan torstaina klo 11:30-12:00 sekä perjantaiaamuna 9:30-10:00.
Pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan haastattelupyynnöt ennakkoon Soili Hirvoselle, 0400 837 583, soili.hirvonen@hiihtoliitto.fi.

Lue lisää Ruka Nordicista medialle

Matkalla kotikisoihin maajoukkueurheilijat ovat haastateltavissa MM-kilpailukauden alla seuraavasti:

Maastohiihto
29.-30.10. Suomen Cup, Vuokatti
11.-13.11. Tykkikisat, Olos
19.-20.11. Suomen Cup, Rovaniemi

Osa joukkueesta palaa Val Senalesin leiriltä sunnuntai-iltana 30.10.
Kokonaisuudessaan joukkue leireilee pohjoisen lumilla 7.11. alkaen.

Mäkihyppy ja yhdistetty
18.-20.11. SM-kisat, Rovaniemi

Mäkijoukkue leireilee Oberstdorfissa 29.11.-3.11. välisenä aikana. (menolento iltapäivällä ja paluu illalla)
Yhdistetyn joukkue puolestaan samaisessa paikassa 30.10.-3.11. välillä. (menolento iltapäivällä ja paluu illalla)
Joukkueet leireilevät 8.11. alkaen mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Suomessa.

Haastattelupyyntöjä voi kaikkien joukkueiden osalta esittää viestintäpäällikkö Soili Hirvoselle.

TERVETULOA NIIN KOTIMAISIIN KUIN KANSAINVÄLISIIN KISOIHIN!
#ROADTOLAHTI

Suomen naiset kaatuivat Turkkiin

Karaten MM-kilpailut Linz, Itävalta 25.-30.10.2015. Kolmas kilpailupäivä

Kolmantena kilpailupäivänä oli vuorossa joukkuekilpailut. Suomesta mukana oli naisten joukkue, missä ottelevat Melis Abat, Titta Keinänen ja Emma Aronen.

Suomi aloitti päivän hienosti. Avauskierroksella Suomi sai vastaansa tämän vuoden EM-hopea joukkueen Kroatian.  Suomen ensimmäinen ottelija Melis Abat voitti ottelunsa 4-3 ja toisena otellut Titta Keinänen 5-0. Joten Suomi jatkoon hienolla 2-0 voitolla Kroatiasta.

Toisella kierroksella Suomi kohtasi Turkin. Suomi lähti otteluun samalla järjestyksellä. Avausottelussa Melis Abat joutui taipumaan 0-1. Toisessa ottelussa Titta Keinänen kärsi 0-4 tappion joten Turkki jatkoon voitoin 2-0.

Turkki voitti seuraavassa ottelussa Brasilian 2-0, mutta hävisi lohkofinaalin Ecuadorille 1-0, joten Suomen mahdollisuudet keräilyihin tyrehtyivät.  

Lisätietoa:

Kilpailujen nettisivut: https://karate2016.at/en

WKF:n kisasivut: http://www.wkf.net/world-championships-main/senior/

Valmentajien yhteystiedot:

Pasi Hirvonen +358 50 3660388

Kai Keinänen +358 50 3017255

Lisätietoa joukkueesta:

Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja

anssi.kaltevo@karateliitto.fi

050 314 1201

Tiedote 28.10.2016

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistovaalien ensimmäiset vaalipäivät sujuivat sähköisesti. Kolmen ensimmäisen vaalipäivän aikana äänesti noin 3600 opiskelijaa. Äänestysprosentti on tällä hetkellä 13,6 %. Luku on korkeampi, kuin edellisten vaalien ennakkoäänestyksen äänestysprosentti. Äänioikeutettuja ovat kaikki Helsingin yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautuneet HYYn jäsenet eli noin 26 600 Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistovaaleissa 26.–28.10.2016 ja 31.10.–2.11.2016 valitaan ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. Uuden edustajiston toimikausi alkaa 1.12.2016 ja kestää kaksi vuotta.

HYYn edelliset vaalit vuonna 2014 järjestettiin uurnavaalina, kahtena ennakkoäänestys- ja kahtena varsinaisena vaalipäivänä. Tuolloin ennakkoon äänesti 2671 henkilöä, ja ennakkoäänestysprosentti oli 9,5. HYYn ensimmäisissä sähköisissä vaaleissa ei pidetä ennakkoäänestystä ollenkaan, vaan äänestää voi kuutena vaalipäivänä kello 10–18.

HYYn edustajistovaaleissa on ehdolla yhteensä 597 opiskelijaa. Ehdokkaita on hieman vähemmän kuin edellisissä edustajistovaaleissa vuonna 2014, jolloin ehdokkaita oli 626. Ehdokkaita asetti 10 ryhmittymää, joista osa tulee edustajistossa toimimaan useampana ryhmänä. Vaalirenkaiden ja -liittojen tarkkoihin ehdokasmääriin voi tutustua ylioppilaskunnan vaalisivuilla hyy.fi/vaalit.

Vaalipäivinä kampanjointi näkyy kampusten läheisyydessä ympäri kaupunkia ja vaalit huipentuvat vaalivalvojaisiin Teatteri Forum -ravintolassa keskiviikkoiltana 2.11. Vaalivalvojaisiin ovat kaikki tervetulleita.

Edustajistovaalien äänestysprosentti HYYn vaaleissa on 2000-luvulla ollut valtakunnallista äänestysprosenttia korkeampi.

HYYn edustajistovaalit (äänestysprosentti)

2001: 28,9 %
2003: 31,6 %
2005: 34,9 %
2007: 33,2 %
2009: 35,2 %
2011: 34,2 %
2012: 32,3 %
2014: 31,7 %*

Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti

2001: 27,5 %
2003: 29,7 %
2005: 26,1 %
2007: 27,6 %
2009: 28,4 %
2011: 29,6 %
2013: 25,0 %
2015: 29,4 %*

*= vuodesta 2012 HYY on siirtynyt eri vaalirytmiin muiden ylioppilaskuntien kanssa järjestäen vaalit parillisina vuosina
                                                  
HYY tiedottaa oman edustajistovaalinsa tuloksista heti keskiviikkoiltana 2.11. vaalituloksen selvittyä.

Edustajistovaali järjestetään lähes kaikissa Suomen ylioppilaskunnissa joka toinen syksy. HYYssä vaalit järjestetään kuitenkin eri rytmissä kuin muissa ylioppilaskunnissa – HYYn lisäksi vain Svenska Handelshögskolans Studentkår järjesti vaalinsa tänä vuonna. HYYn vaalit käydään aina parillisina vuosina, kun muiden ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään parittomina vuosina.

Lisätietoja HYYn vaaleista antavat pääsihteeri Jannica Aalto, paasihteeri@hyy.fi, 0400 816 426 sekä tiedottaja Siiri Salo, tiedottaja@hyy.fi, 050 543 9609

--

HYY on opiskelijoista koostuva julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsentensä etu-, palvelu- ja kansalaisjärjestönä sekä piirissään toimivien noin 250 järjestön keskus- ja palveluorganisaationa. HYYn edustajisto päättää ylioppilaskunnan omaisuuden käytöstä ja toiminnan suurista linjoista. Opiskelijoiden vaalin tulos voi vaikuttaa myös muiden kaupunkilaisten elämään, sillä ylioppilaskunnalla on mittava kiinteistöomaisuus ja lisäksi HYY tekee aktiivisesti yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa muun muassa opiskelija-asumiseen ja joukkoliikenteeseen liittyen. Edustajisto päättää muun muassa Kaivopihan kiinteistöt omistavan HYY Yhtymän omistajaohjauksesta, eli vaikuttaa siihen, mitä aivan Helsingin ytimessä tapahtuu.

Suomen Leipuriliitto ry:n jäsenistölleen julistaman Itsenäinen Suomi 100 vuotta -leivoskilpailun voitti oululaisen Timo Kyllinen Oy:n Huovisen Leipomon Hangenkierä-leivos. Kilpailun finaali käytiin perjantaina 28.10.2016 Helsingin Messukeskuksessa, Viini ja Ruoka -messuilla.

Voittajaleivoksessa maistuvat kauramurotaikinapohja, suklaakinuski, mustaherukka sekä valkosuklaamousse. Valkoiseksi kuorrutettua pintaa koristavat mm.valkosuklaalaatta ja siniset koristerakeet. Leivoksen on suunnitellut Susanna Rättäri.

Tuomariston mukaan voittajaleivoksessa toteutuivat sekä hyvä maku että juhlava, itsenäisyyden juhlavuoteen sovitettu viimeistelty sinivalkoinen ulkonäkö. Raaka-aineina oli käytetty mm. kotimaista kauraa ja mustaherukkaa. Leivos myös soveltuu monenlaisten leipomoiden tuotantoon. Tammikuusta 2017 lähtien kaikki Suomen Leipuriliiton jäsenyritykset voivat halutessaan valmistaa tätä kilpailun voittajaleivosta myyntiin juhlavuoden kunniaksi.

Kilpailussa palkittiin kolme parasta leivosta. Toinen sija meni oululaisen Pulla-Pirtti Oy:n Lumipallo-leivokselle ja kolmanneksi tuli jämsäläisen Elonen Oy Leipomon Pohjolan tumma yö -leivos.

Tuomariston puheenjohtajana toimi kondiittorimestari Curt Lindqvist (Mauste-Sallinen Oy) ja muut jäsenet olivat kondiittorimestari Toni Rantala, Konditoria pH7 Oy; kondiittorimestari Veli-Matti Ahvenharju, Royal Bakery Oy; kondiittorimestari Mika Parviainen, Valio Oy; kondiittorimestari Ossi Aalto, Condite Oy sekä keittiömestari Pasi Pärssinen, Ravintola pH7 Oy.

Kilpailun finalistit olivat kilpailujärjestyksessä:
1. Elonen Oy Leipomo, Jämsä: Pohjolan tumma yö
2. Ramin Konditoria, Mikkeli: Itsenäinen mustikka
3. Pulla-Pirtti Oy, Oulu: Lumipallo
4. Huovisen leipomo, Timo Kyllinen Oy, Oulu: Hangenkierä
5. Reijo Heinonen, Kangasala: Suomi 100 v. leivos
6. Konditoria Galette Ky, Kotka: Kuura
7. Marian Konditoria Oy, Helsinki: Sininen ja valkoinen
8. Hanna Oinonen, Tampere: Lehmipolku

Lisätiedot:
Tuomariston puheenjohtaja Curt Lindqvist, p. 040 570 07671
Toimitusjohtaja Pirjo Kyllinen, p. 050 387 6101
Voittajaleivoksen suunnittelija Susanna Rättäri, p. 040 706 63007
Suomen Leipuriliitto, toimitusjohtaja Mika Väyrynen, p. 0400 887 761
Kuvapyynnöt Elina Matikainen, p. 040 7199021

Kuvat:
1. Voittajaleivos Hangenkierä, Timo Kyllinen Oy:n Huovisen Leipomo.
2. Kilpailun kolme parasta. Keskellä Voittaja Timo Kyllinen Oy:n Huovisen Leipomon Susanna Rättäri, hänen takanaan yrittäjä Timo Kyllinen. Vasemmalla kilpailun kakkoseksi tulleen Pulla-Prtti Oy:n Lumipallo-leivoksen suunnittelija  Minna Hovi, takana toimitusjohtaja Hannu Räinä. Oikealla kolmanneksi tulleen Elonen Oy Leipomon Pohjolan tumma yö-leivoksen suunnittelija Katri Mäkinen ja takana toimitusjohtaja Jari Elonen.
3. Toiseksi tullut Lumipallo-leivos, Pulla-Pirtti Oy.
4. Kolmanneksi tullut Pohjolan tumma yö -leivos., Elonen Oy Leipomo

Seinäjoen Peliveljet kipusi Salibandyliigan kakkoseksi kaataessaan tänään Tampereella Kooveen 6-1. Voitto oli seinäjokisille kuudes perättäinen samalla kun vaikeuksiin juuttuneen Kooveen tappioputki venyi samaan mittaan. Perjantain toisessa ottelussa Happee kukisti Espoossa Westend Indiansin 6-4.

Tarkasti torjunut Arvid Vonk ja oman maalin eteen linnoittautunut Koovee-puolustus pitivät SPV:n erän verran yhdessä maalissa, mutta toisessa alkoi eroa syntyä. Tuomas Mustonen nosti rangaistuslaukauksesta 0-2, Jari Hankkio 0-3 ja Mikko Kohonen 0-4. Päätösjaksolla vieraat repivät eron jo kuuteen osumaan ennen kuin Lassi Ylisiurunen pilasi Hannes Hannulan nollapelin neljä minuuttia ennen loppua. SPV:n ykkösviisikon Mikko Kohonen, Ville Kuusela ja Matias Veikkola merkkauttivat maalin ja maalisyötön mieheen. Liigan kaikkien aikojen maalikärki Kohoselle osuma oli uran 493.

Espoossa Westend Indians kiri toistuvasti maalin päähän ennen kuin Jaska Kunelius kiskaisi kolmannen erän alussa Happeelle kahden osuman etumatkan. Peter Kotilainen laukoi loppuminuuteilla vieraille vielä kuudennen osuman ennen Indiansin Mikael Sieväsen kavennusta kuudella viittä vastaan. Peräti yhdeksän Happeen pelaajaa merkkautti ottelussa tehopisteitä Petri Kaukon ja Peter Kotilaisen tyytyessä ahneimpina saldoon 1+1.

Lauantaina Salibandyliigassa pelataan ottelut OLS - SalBa, SPV - EräViikingit ja M-Team - Happee.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO otti tänään päättyneessä kokouksessaan askeleen kohti raskaan polttoöljyn käyttökieltoa arktisella alueella. IMO:n jäsenmaat tunnustivat, että raskaan polttoöljyn käyttäminen aiheuttaa vakavan uhkan arktiselle luonnolle.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n meriympäristön suojelukomitean kokous (MEPC 70) päättyi tänään. Ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä Clean Arctic Alliance, johon myös WWF kuuluu, on tyytyväinen keskusteluun, jossa tuettiin prosessin aloittamista raskaan polttoöljyn kieltämiseksi arktisen meriliikenteen polttoaineena. Raskaan polttoöljyn kieltäminen Arktiksella suojelisi sekä luontoa että ihmisiä.
 
“IMO:ssa käyty keskustelu oli hyvä ensiaskel. Jäsenvaltioiden tulee nyt käyttää mahdollisuus hyväkseen ja saada aikaiseksi konkreettinen esitys ensi keväälle, jolloin meriympäristön suojelukomitea kokoontuu seuraavan kerran”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Arktiset vedet ylläpitävät kaupallisesti tärkeitä kalakantoja sekä suuria valas-, hylje-, mursu- ja vesilintupopulaatioita. Arktisen merenkulun arvioidaan lisääntyvän 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yli 75 prosenttia arktisten alueiden meriliikenteessä kulutetusta polttoaineesta on raskasta polttoöljyä.

Raskas polttoöljy on myrkyllistä, tahmeaa ja tervamaista. Se hajoaa kylmissä vesissä erittäin hitaasti ja on lähes mahdotonta kerätä öljyonnettomuuden sattuessa. Raskaan polttoöljyn käyttäminen vauhdittaa myös ilmastonmuutosta erityisesti mustan hiilen päästöjen takia. Mustalla hiilellä eli noella on voimakas ilmaston lämpenemistä edistävä vaikutus. Laskeutuessaan vaaleille lumi- ja jääpinnoille musta hiili vähentää takaisin avaruuteen heijastuvien auringonsäteiden määrää. Tämän seurauksena lumen ja jään sulaminen nopeutuu: paljastuu lisää tummaa maan- ja merenpintaa, joka sitoo taas lisää auringonsäteitä.

Raskaan polttoöljyn käyttö on kielletty jo Antarktiksen vesillä, mutta Arktiksella kielto on voimassa ainoastaan Norjan Huippuvuorten suojelualueilla. Kiellolle riittää kuitenkin tukea: Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau ovat toistuvasti puuttuneet raskaan polttoöljyn ympäristövaikutuksiin arktisella alueella. Tällä viikolla suomalainen Arctia Ltd. ilmoitti tukevansa käyttökieltoa.

Seuraava IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunto (MEPC 71) pidetään keväällä 2017. Samoihin aikoihin Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden. Suomen ulkoministeri Timo Soini vaati lokakuun alussa Islannin Arctic Circle -konferenssissa vaikuttavia toimia mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi arktisessa meriliikenteessä.

”Olemme ehdottaneet keskeisille ministereille, että Suomi yhteistyössä muiden asiasta huolestuneiden IMO:n jäsenvaltioiden kanssa nostaisi asian seuraavan istunnon työohjelmaan. Tavoitteeksi tulee asettaa, että raskaan polttoöljyn käyttö kielletään arktisilla alueilla vuoteen 2020 mennessä”, Vilhunen sanoo.

Kokouksessa hyviä päätöksiä

Torstaina IMO päätti laivaliikenteen typpi- ja rikkipäästöjen vähentämisestä. Vuodesta 2020 globaalissa meriliikenteessä polttoaineiden rikkipitoisuus saa olla vain 0,5 prosenttia. Itämeren suhteen tehtiin päätös erityisalueesta, jossa merta rehevöittäviä alusliikenteen typpipäästöjä ilmaan leikataan tulevaisuudessa jopa 75 prosenttia nykyisestä. Sääntely koskee aluksia, jotka valmistuvat tammikuun 2021 jälkeen. 

”Vähäpäästöisestä ja ympäristövaikutuksiltaan hallitusta meriliikenteestä ollaan vielä kaukana, mutta IMO:ssa tehdyt päätökset ovat askelia oikeaan suuntaan”, Vilhunen sanoo.

Lisätietoja:

Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
Suojeluasiantuntija Vanessa Ryan, 040 763 0000, vanessa.ryan@wwf.fi

http://www.hfofreearctic.org/
https://twitter.com/cleanarctic
https://www.facebook.com/CleanArcticAlliance