Asemakaavanmuutosehdotus, Koroisten siirtolapuutarha

Kaava mahdollistaa uuden siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen toteuttamisen Koroisiin Vähäjoen länsipuolelle. Siirtolapuutarhapalstojen ohjeellinen koko on 200 - 400 neliömetriä. Kullekin palstalle saa rakentaa enintään yhden yksikerroksisen kesäkäyttöön tarkoitetun siirtolapuutarhamökin. Alueelle mahtuu noin 49 siirtolapuutarhamökkiä.

Suojelumerkintöjä osoitetaan muinaisjäännösalueelle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle asuinrakennukselle ja sen pihapiirille, Vähäjoen rannan luonnonympäristölle sekä niille alueen osille, jotka kuuluvat Koroistenniemen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Yleiset kävely- ja pyöräily-yhteydet säilyvät, mutta niiden linjauksia muutetaan hieman.

Rautatien aluevarausta laajennetaan, jotta nykyisen raiteen vierelle voidaan tulevaisuudessa toteuttaa toinen raide.

Lautakunnalle esitetään, että asemakaavanmuutosehdotus viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Asemakaavanmuutosehdotus, Kastun koulu

Entisen Kastun koulun tontin asemakaava muutetaan rakennuskannan uudistamista varten. Tontin pohjoisosa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja eteläosa palvelurakennusten korttelialueeksi.

Tontin pohjoisosaan esitetään kolmea kolmikerroksista asuintaloa. Tontin eteläosaan on jo rakennettu päiväkoti puretun koulurakennuksen tilalle.

Lautakunnalle esitetään, että asemakaavanmuutosehdotus viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Edellisessä kokouksessa pöydälle jääneitä asioita

Auransillan liikenteen rajoittaminen

Lautakunnalle esitetään, että Auransillalle asetetaan ajokielto arkisin klo 7-17 muille kuin linja-autoille, takseille, polkupyörille ja kuorma-autoille. Muutos tulisi voimaan 8.1.2020 alkaen. Samassa yhteydessä keskustan nykyisen läpiajokiellon voimassaoloaika muutetaan yhteneväiseksi Auransillan ajokiellon voimassaoloajan kanssa.

Esityksellä pyritään varmistamaan ennen kaikkea joukkoliikenteen sujuvuus.

Pysäköinnin linjaukset

Pysäköinnin linjaukset sisältävät periaatteet pysäköinnin hallinnasta Turussa. Linjauksilla halutaan edistää kestävää liikkumista ja tukea keskustan kehittämistä ja elinvoimaisuutta. Linjaukset jakautuvat seitsemään osa-alueeseen.

Lautakunnalle esitetään, että pysäköinnin linjaukset viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi jatkovalmistelun pohjaksi.

Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus

Lautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville muistutusten perusteella tehtyjen oleellisten muutosten jälkeen. Kaavan kokonaisrakenne ja maankäytön varaukset ovat pysyneet pääosin aikaisemman kaavaehdotuksen mukaisina.

Asemakaavanmuutos- ja tonttijako, Hiidenvartti, Kärsämäki

Tavoitteena on muuttaa entinen pienteollisuusalue asuinkerrostalojen alueeksi. Kaava mahdollistaa alueelle 4-kerroksisten asuinkerrostalojen toteuttamisen. Alueelle arvioidaan tulevan noin 160 asuntoa. Lautakunnalle esitetään, että asemakaavanmuutoksen ehdotus viedään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Lausteen koulun tilatarveselvitys

Tilapalvelukeskus on laatinut Lausteen koulun tilatarveselvityksen. Lautakunnalle esitetään lausuntoa, jonka mukaan paras vaihtoehto on toteuttaa Lausteen koulun toiminnot Skanssiin toteutettavaan monitoimitaloon.

Kokouksen esityslista

Lisätiedot: toimialajohtaja Christina Hovi, gsm 050 558 9210

Kun oli lapsi, muutimme paljon ja pikkuhiljaa Pohjois-Karjalasta valuimme Päijät-Hämeeseen. Oli vaikea aina aloittaa alusta ja käydä koulut useammassa paikassa. Muutin 17-vuotiaana omilleni ja tämän jälkeen on muuttoa vältetty kuin ruttoa.

Tähän päivään asti. Tai kuukauden päivät sitten, miten sen asian haluaa ilmaista. Asuin vuosia edellisessä asunnossani ja haudoin muuttamisen ideaa melkein vuoden. Asuntoja katselin kolmisen kuukautta ja siirtymäaikaa vaadin itselleni kuukauden.

Pakkaamisen aloitin 1,5 kuukautta ennen muuttoa ja silti meinasi tulla kiire. Tiedän, en ole kovin hyvä siinä. Muutin pienempään asuntoon ja oman vuosien elämän pakkaaminen ruskeisiin pahvilaatikoihin ja mustiin jätesäkkeihin oli haastavaa.

Tavaraa lensi enemmän roskiin mitä mahtuu yksiöön ja kahdeksannen jätesäkin kohdalla rupesi tuntumaan jo pahalta. Mutta kaiken tuskanhien ja itkun väänteisien iltojen jälkeen muutto saatiin tehtyä, kiitos ihanien ystävieni ja erityisesti isosiskoni.

En ole ollut kovin hyvä sietämään suuria muutoksia, varsinkaan aikuisiällä, suurimmaksi osaksi oman asennevammani takia. Kun muutimme Karjalasta Hämeeseen, oli iso sopeutumisen paikka nopealle Karjalan tytölle tulla hitaaseen Hämeeseen.

Nyt 16 vuotta myöhemmin täytyy myöntää, että tahtomattani löydän oman sisäisen hämäläiseni uudesta kodistani. Kuukausi sitten (tai vähän reilu) viimeinen muuttolaatikko kannettiin sisään ja jostain syystä näitä löytyy edelleen parikymmentä ripoteltuna olo- ja makuuhuoneeseen. Toki itse syytän syksyä, vetäähän se aina itseltäni voimat pois kaamoksen viitan myötä.

Olen välttänyt muuttamista pääasiassa siitä koituvan muutoksen takia, mutta myös itse kantamisen. Varsinkin sellaisten kuin omani, ei hissiä ja vähintään kaksi kerrosta ylös ja alas kannettavaa. Jostain syystä silti löydän itseni jokaisesta ystäväni ja perheeni muutosta, vuonna 2017 olin kaiken kaikkiaan 7 eri muutossa mukana.

Opiskeluaikoina kun tein paljon vuokratöitä ja työ kuin työ kelpasi ja kaikki uusi kiinnosti, bongasin VMP:n sivuilta muuttomies -ilmoituksen. Muistan harkinneeni paikkaa pitkään ja muistikuvani mukaan myös hain sitä. En selvästikään sitä saanut, mutta luulen että tuo oli win-win tilanne meille kaikille.

Kokeilumielessä vuokratyön kautta sitä olisi tosin voinut turvallisin mielin käydä testaamassa vuoron tai kaksi, olisihan siitä saanut yhden rikastuttavan kokemuksen lisää työelämän viidakossa, jos ei pidempään työuraa olisi auennut. Vaikkakin en omista kuin henkilöauton ajokortin ja pituutta 160 senttiä. Olisiko tuo sitten sitä kuuluisaa suomalaista sisua?

Mira Vanhanen

Matkailualalta valmistunut, ravintola-alaan rakastunut ja nykyisin lentoemäntänä työskentelevä monityöurabloggari.

Minkälaista tunnetta tämä blogi herätti sinussa? Valitse alta.

Tredun Kangasalan toimipisteessä on koottu opiskelijoiden parhaat ja ihanimmat reseptit kirjaksi. Intohimo ja rakkaus ammattia kohtaan sai viiden leipuri-kondiittoriopiskelijan luovuuden lentoon ja yhteistyön tuloksena syntyi Pala kakkua -reseptikirja.
 
Kirjassa esitellään aluksi tärkeimmät työvälineet, joita jokaisen kakkuleipurin keittiöstä olisi hyvä löytyä. Sen jälkeen kerrotaan kakkujen teossa huomioitavia seikkoja ja vinkkejä sekä käsittelyohjeita erilaisille raaka-aineille. Kirja jatkaa luontevasti erilaisiin kakkupohjiin ja kakuissa käytettäviin täytteisiin ja kuorrutteisiin. Näin hieman kokemattomampikin leipuri pääsee helpommin alkuun. Alun teoriaosuuden jälkeen onkin itse asian vuoro, eli toinen toistaan ihanampia reseptejä monenlaisiin
 
Kaikki kirjassa olevat tuotteet ja reseptit ovat opiskelijoiden Sanni Salokeron, Jenna Myllärin, Venla Erikssonin, Athitiya Kauhaniemen ja Senja Kiintosen itse kehittämiä. Kirjassa on myös nähtävissä ammatillista kehitystä opintopolun varrelta. Kirjan teossa suurena apuna on ollut kondiittori- ja leipurimestari Reijo Heinonen.
 
Pala kakkua -reseptikirja on ostettavissa hintaan 20 €/kpl lehtori Reijo Heinoselta p. 040 711 5389 tai Tredun Kangasalan toimipisteen myymälästä:

Kahvila-myymälä Saareke
Finnentie 39, Kangasala
36200 Kangasala
avoinna arkisin klo 8.00–16.30

Tervetuloa Pala kakkua -reseptikirjan julkaisutilaisuuteen

Pala kakkua -reseptikijan julkaisutilaisuus pidetään Tredun Kangasalan toimipisteessä (Finnentie 39, Kangasala) keskiviikkona 27.11.2019 klo 13.00–14.30.
 
Luvassa on upeita makuelämyksiä aina tulisesta chilistä kirpeään sitruunaan ja lempeästä suklaasta savuiseen tervaan asti. Makuja löytyy varmasti jokaisen mieleen!

Nelosen uuden PlayOff-kykyjenetsintäohjelman toiseksi pääkuvauspaikaksi varmistui Leppävirran Vesileppis, joka toimii kilpailijoiden tukikohtana. Ohjelman jalkapallo-osuudet kuvataan Kuopiossa. Kahdeksanosaisessa sarjassa etsitään Veikkausliigan hallitsevalle suomenmestarille, Kuopion Palloseuralle, uutta tähtipelaajaa. Pudotuspelimuotoisessa kilpailussa 22 pelaajaa kamppailee 100 000 euron arvoisesta KuPSin ammattilaissopimuksesta kaudelle 2020.

”Vesileppis on kuuluisa siitä, että jopa venäläiset suurseurat menevät sinne harjoittelemaan. Samassa paikassa yhdistyvät majoitus, urheilutilat, huolto, rentoutumispalvelut, hieronnat, kylpylä ja kaikki muu, mitä ohjelma vaatii. Vesileppis on kuin tehty urheiluseurojen ylläpitoon”, sanoo PlayOffin vastaava tuottaja Vanja Drevitski.

”Tuotannollisesta näkökulmasta Vesileppis on ihanteellinen paikka tällaisen sarjan kuvaukseen, kun kaluston siirtely jää minimiiin kuvauspaikkojen sijaitessa saman katon alla”, lisää ohjelman juontaja, kuusinkertainen jalkapallon suomenmestari Sebastian Sorsa.

Haku kilpailuun on nyt auki

Kahdeksan jakson mittaisessa ohjelmassa seurataan viikoittain, kuinka kilpailijat kamppailevat eri haasteiden parissa ja elävät ammattiurheilijan elämää. Jokainen jakso huipentuu pudotukseen, kunnes jäljelle jää vain yksi kilpailija. Ohjelman odotetaan houkuttelevan mukaan niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin tähtiä, mutta se avaa mahdollisuuden myös ala- ja firmasarjojen tuntemattomille suuruuksille. Mukaan voi hakea kuka tahansa sopimuksesta haaveileva osoitteessa www.nelonen.fi/osallistu

PlayOffin kuvaukset alkavat Kuopiossa 3.1. Ensimmäinen jakso esitetään Nelosella 17.2.2020, ja viimeinen huipentuu KuPSin avausotteluun Veikkausliigassa.

Black Weekin vietto on alkanut C More -suoratoistopalvelussa tänään maanantaina 25.11. ja tarjoukset ovat voimassa ensi viikon maanantaihin 2.11. saakka. Kaksi kuukautta yhden hinnalla -tarjous koskee uusia asiakkaita ja tarjouksessa on mukana kaksi eri C More -tuotetta: viihdetarjonnan sisältävä C More ja koko urheilu- ja viihdetarjonnan sisältävä C More Total. 

C More -tuotteeseen lukeutuu runsas kattaus kotimaisia laatusarjoja- ja elokuvia, sisältäen C More -alkuperäissarjat kuten Sunnuntailounas, Aallonmurtaja, Roba, Onnela ja Rehtori. Lisäksi katselemaan pääsee lukuisia kansainvälisiä huippusarjoja -elokuvia, lastenohjelmia ja tv-suosikkeja. C More Total -tuotteeseen kuuluu huippuviihteen lisäksi koko C Moren urheilutarjonta, johon lukeutuu muun muassa jalkapallon Mestarien liiga, Formula 1 ja MM-kiekko. 

Lisätiedot C More Black Week -kampanjasivustolta. 
cmore.fi/kampanja/blackweek

LISÄTIEDOT:

Kuvat ohjelmista: pressi.mtv.fi

Ohjelmaviestintä, C More: Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi

Suomen 102. itsenäisyyspäivää juhlistetaan Turun ja Kaarinan kirkoissa sanajumalanpalveluksin ja seppeleenlaskuin. Suurin osa jumalanpalveluksista alkaa klo 10. Sanajumalanpalveluksessa ei vietetä ehtoollista. Henrikin-, Kakskerran, Kuusiston, Maarian, Martin-, Paattisten, Piikkiön ja Pyhän Katariinan kirkkojen jumalanpalvelusten jälkeen lasketaan seppeleet sankarihaudoille- tai muistomerkeille.

Jumalanpalvelusten lisäksi itsenäisyyspäivää juhlitaan Suikkilan seurakuntakodilla klo 14 alkaen. Luvassa on laulua, yhdessäoloa sekä kahvitarjoilu. Juhlaan on järjestetty maksullinen kuljetus. Mukaan tulee ilmoittautua tarjoilujen takia keskiviikkoon 27.11. mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Sirpa Hiltunen, p. 040 3417 392.

Erilaisia jouluherkkuja ja käsitöitä pukinkonttiin voi ostaa itsenäisyyspäivänä Runosmäen seurakuntatalon joulumyyjäisistä ja Pyhän Katariinan kirkkon ympäristössä pidettävältä perinteiseltä joulutorilta. Kummassakin voi lisäksi kahvitella paikan päällä ja osallistua arvontaan.

Ennen Linnan juhlia ehtii myös Joel Hallikaisen itsenäisyyspäivän juhlakonserttiin, joka alkaa klo 17 Piikkiön kirkossa. Konsertissa kuullaan totta kai Sibeliuksen Finlandia-hymni sekä muun muassa samaisen säveltäjän juhlallinen Intrada-kappale. Lippuja konserttiin on myynnissä Piikkiön palvelupisteessä. Konsertin tuotto menee piikkiöläisten nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Piikkiön seurakunnan ja Kaarinan kaupungin nuorisotyön kautta. Konsertissa kerätään kolehti Piikkiön seurakunnan nuorisotyön hyväksi.

Itsenäisyyspäivä 6.12. Turun ja Kaarinan seurakunnissa

klo 10 Tuomiokirkon sanajumalanpalvelus

klo 10 Maarian kirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, NMKY:n seniorikuoro

klo 10 Kuusiston kirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, Veteraanikuoro

klo 10 Pyhän Katariinan kirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, Pyhän Katariinan kuoro, Marttojen kirkkokahvit, maksuton kirkkobussikuljetus

klo 10 Piikkiön kirkon Suomalainen messu (ei ehtoollista) ja seppeleen lasku

klo 10 Martinkirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku

klo 10 Mikaelinkirkon sanajumalanpalvelus

kl. 10.30 Självständighetsdagens gudstjänst i Aurelia, ÅSMA Allegro kör och Andante/Arbis manskör

klo 11 Paattisten kirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, itsenäisyyspäivän juhla

klo 12 Kakskerran kirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, kynttiläkulkue sankarihaudoille, kirkkokahvit

klo 16 Henrikinkirkon sanajumalanpalvelus ja seppeleen lasku, seppelesaattue hautausmaalle, kahvit ennen jumalanpalvelusta klo 15.15 alkaen

Joulutori Pyhän Katariinan kirkon ympäristössä klo 11-14

Joulumyyjäiset Runosmäen seurakuntatalolla klo 12-14

Itsenäisyyspäivän juhlat Suikkilan seurakuntakodilla klo 14, kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 17.11. mennessä, p. 040 3417 392/Sirpa Hiltunen. Kuljetus 5 €/hlö.

Joel Hallikaisen itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Piikkiön kirkolla klo 17. Liput 20 € Piikkiön palvelupisteestä tai p. 045 3159525/Ossi Suominen.

Suhdannenäkymien heikkeneminen ei ole vaikuttanut koneistusalan erinomaiseen työllisyystilanteeseen Pirkanmaalla. Avointen työpaikkojen määrä jatkaa kasvuaan ja osaajista on pulaa.  

Työ- ja elinkeinotoimiston tilastojen mukaan koneistuksen alalla oli Pirkanmaalla avoinna tammi-syyskuussa kuukausittain keskimäärin 360 avointa työpaikkaa. Määrä sisältää TE-toimistoon ilmoitetut työpaikat koneistajille, hitsaajille ja metallialan tuotantotyöntekijöille. Edellisvuoden tammi-syyskuussa vastaava luku oli 290.

Alan työvoiman tarve Pirkanmaalla kasvaa muun maan keskiarvoja nopeammin. Kuukausittain avoinna olleiden työpaikkojen yhteenlaskettu määrä kasvoi Pirkanmaalla tammi-syyskuun aikana 23,5 prosenttia, kun koko maassa kasvua tapahtui 20 prosenttia.

Runsaasti piilotyöpaikkoja

Pirkanmaalainen kone- ja metalliteollisuus tarvitsee vuosittain satoja uusia kädentaitajia ja teknologiaosaajia, joista on monin paikoin jo pulaa. Ammattikouluissa aloittaa ja valmistuu Pirkanmaalla vuosittain noin 250 opiskelijaa metallialalta, josta käytetään nykyään yleisesti nimitystä konetekniikan ala. Samaan aikaan Pirkanmaalla eläköityy vuosittain kutakuinkin valmistuvia vastaava määrä.

- Kaikki, jotka koneistuksen alalta valmistuvat, myös työllistyvät, kertoo koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta.

- Puhelin soi viikoittain, lisää osaajia kysytään.

Syyskuussa julkaistussa ammattibarometrissa koneistaja oli tippunut pois pahimpien työvoimapulaa kärsivien alojen joukosta. Tämä ei Kankaanpään mukaan kerro juurikaan alan tilanteesta, sillä alalla on paljon piilotyöpaikkoja. Työvoimaa rekrytoidaan aktiivisesti muun muassa suoraan oppilaitosten kautta ja vuokrafirmojenvälityksellä.

Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologia-alan viidestä päätoimialasta. Se työllisti Suomessa vuonna 2018 yhteensä noin 133 000 henkilöä, josta Pirkanmaan osuus on kymmenen prosenttia. Teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala. Se kattaa Suomen viennistä yli 50 prosenttia.

”Korkean osaamisen töitä ei voi ulkoistaa”

Pirkanmaalainen kone- ja metalliteollisuus, joka edustaa maailman kärkeä useilla eri teknologiateollisuuden aloilla, rekrytoi jatkuvasti uusia koneistuksen ammattilaisia. He työskentelevät esimerkiksi teollisuusautomaation sekä voimalaitosten ja työkoneiden valmistuksen parissa, joilla on keskeinen merkitys tulevaisuuden kestävien elinympäristöjen luomisessa.

Metalliala on muuttunut nopeasti digitalisaation myötä. Metallimiehen ja -naisen modernissa työympäristössä tehdään töitä muun muassa koneiden ohjelmoinnin ja robotiikan parissa. Koneistajan ammatissa tarvitaan tarkkuutta, matikkapäätä ja kädentaitoja. Alan koulutus vaaditaan kaikilta.

- Vanhentuneet käsitykset meluisasta ja pölyisästä, fyysiseen työhön painottuvasta työympäristöstä on syytä heittää romukoppaan, Marko Kankaanpää painottaa.

- Metallialan työt ovat korkean osaamisen töitä, joita ei voi ulkoistaa. Siksi myös puheet teollisuuden hiipumisesta, töiden ulkoistamisesta ja roboteista kaiken ihmistyön korvaajana voi lopettaa. Jotta ala voi jatkaa vahvana ja kasvaa, sen arvostuksesta ja vetovoimasta on pidettävä huolta.

Lisätiedot:

Koulutuspäällikkö Marko Kankaanpää, TAKK, p. 044 7906 651, marko.kankaanpaa@takk.fi

Tiedote
VAPAA JULKISUUTEEN MAANANTAINA 25.11.2019 KLO 13.30
(Tulosten julkistaminen Oodi-kirjastossa Helsingissä klo 13 alkavassa palkintojuhlassa)

Valtakunnallisen, kaikille avoimen Kyläillään!-kirjoituskilpailun tulokset ovat ratkenneet. Pääpalkinnon 5.000 euroa sai kälviäläinen eläkkeellä oleva maatilan emäntä Heleena Lassila.

Voittoisa teksti kuvaa lauantaista saunareissua serkkulaan pienen tytön näkökulmasta. Tavallisentuntuisen tapauksen tunnelmallisuus ja tarkka ajankuva viehätti tuomaristoa. ”Kertomus on kyläilyn ideaali, jollaisen me kaikki haluamme kokea joskus”, toteaa raati perusteluissaan.

Toiselle, jaetulle sijalle 500 euron palkinnoin tulivat Ali Ahovaara Ilmajoelta, Eemeli Hakoköngäs Helsingistä, Nina Harjunpää Seinäjoelta, Mia Keurulainen Helsingistä, Hanna Laakkonen Haapajärveltä ja Kaija Pullinen Hyvinkäältä.

Kunniamaininnan tekstistään sai viisi kirjoittajaa: Pilvi Drews Vantaalta, Kai Käkelä Lahdesta, Kari Lyytikäinen Nokialta, Johanna Tornberg Ylivieskasta ja Konsta Tourunen Laukaasta.

Kirjoituskilpailun järjestivät Maaseudun Sivistysliitto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kylät ry, Suomen Kotiseutuliitto, Eläkeliitto, Siskot ja Simot -yhteisö sekä Maahenki-kustantamo. Kirjoitukset on talletettu SKS:n arkistoon.

Millaisia tekstejä?

Kilpailun tekstit vievät 50-luvulle lapsuuden kylämaisemiin, nykypäivän lähiöihin, mummolaan, mökille, yllätysvierailuille tai huolellisesti suunniteltujen vierailujen rituaaleihin. Sosiaalisista eroista, sukujen ja naapurustojen ristiriidoista ja ihmissuhteiden kiemuroista saadaan myös eläviä välähdyksiä.

Aineistossa painottuvat tosipohjaiset muistelutekstit. Tarinoista monet sijoittuvat maaseudulle. Osa kirjoituksista kuvaa yksittäistä mieleen jäänyttä tai tyypillistä kyläilytapausta, osa kyläilyn tapoja yleisemmin ja pidemmältäkin ajalta. Käännekohtana kyläilyn perinteissä näyttäytyy television tulo ja nykypäivään sijoittuvissa teksteissä myös sosiaalinen media.

Kirjoituskilpailu innosti mukaan 726 kirjoittajaa 846 tekstillä. Kirjoittajia oli kaikkialta Suomesta. Ikänsä ilmoittaneiden haarukka ylsi 11-vuotiaasta 97-vuotiaaseen. Tuomaristo painotti valinnoissaan kirjoitusten omaäänisyyttä, koskettavuutta, vilpittömyyttä ja samastuttavuutta sekä kerronnan elävyyttä.

Käykää peremmälle! Kirjoituksia kyläilystä -kirja

Kilpailun parhaimmistosta on julkaistu 32 tarinaa sisältävä kirja Käykää peremmälle! Kirjoituksia kyläilystä. Kirjan on toimittanut Lauri Oino ja kustantanut Maahenki Oy.

LISÄTIETOJA

Kirjoituskilpailu
Tuomariston lausunto täällä. Palkintojen perustelut täällä.
Tuomariston sihteeri: Raija Kallioinen, MSL, raija.kallioinen@msl.fi, p. 040 5636 876.

Käykää peremmälle -kirja
Kirjan tiedote täällä.
Arvostelukappaleiden tilaukset: maahenki@msl.fi
Kirjamyynti: Ulla Sarviala, ulla.sarviala@maahenki.fi, p. 050 560 4544
Kustantaja: Johanna Korhonen, Maahenki Oy, johanna.korhonen@maahenki.fi, p. 040 510 5906

Historian ensimmäisen Lukiolaisbarometrin julkistamistilaisuus on torstaina 28.11. kello 8.30 alkaen Musiikkitalon alalämpiössä (Mannerheimintie 13 A, 00100 Helsinki). Lämpimästi tervetuloa kuulemaan barometrin tärkeimpiä tuloksia ja lukiolaisten kommentit niihin. Tilaisuus on avoin kaikille.

Melko suuri osa lukiolaisista, etenkin naisista, kokee opinnot henkisesti raskaiksi ja uupumuksen opintoja hidastavaksi uhaksi. Lisäksi varsin moni opiskelija ei tiedä tai tunnista lukionsa tarjoamia yhteistyömahdollisuuksista liittyen korkeakoulutukseen ja työelämään. Muiden muassa näistä aiheista kuullaan julkaistamistilaisuudessa lisää.

Ohjelma

8.30    Aamupala

9.00    Avaussanat

9.05    Opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro

9.30    Tuloksia ja keskustelua

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö

Lukiolaisten opintojen eteneminen ja kokemukset opinto-ohjauksesta

Lukiolaisten hyvinvointi

10.15   Lukiolaisbarometrin hyvät & huonot uutiset

“Vain 5% lukiolaisista ilmoitti, ettei selaa lainkaan puhelinta ennen nukkumaanmenoa” - hyvä vai huono uutinen?

10.45   Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen puheenvuoro

10.55   Päätössanat

Aiemmin ilmoitettu Lukio-opiskelijoiden tulo-odotusten yhteydet heitä kiinnostaviin jatkokoulutusaloihin -puheenvuoro on jäänyt pois Lukiolaisbarometrin julkaisutilaisuudesta. Sen sijaan tilaisuudessa käsitellään lukiolaisten hyvinvointia hieman tarkemmin.

Lukiolaisbarometrin loppuraportti julkaistaan 28.11. osoitteessa www.lukiolaisbarometri.fi.

Lukiolaisbarometri on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n tuottama selvitys, jossa on tutkittu lukiolaisten arkea ja kokemuksia heidän omasta näkökulmastaan. Lukiolaisbarometria ovat olleet toteuttamassa myös Suomen Lukiolaisten Liitto, Akava sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto ja Opetushallitus.

Lisätietoja:

Heikki Luoto 

Suomen Lukiolaisten Liitto

p. 050 3688894

email. heikki.luoto@lukio.fi

• NENT Group lanseeraa uuden kansainvälisen Nordic Darts Masters -turnauksen
• Turnaus järjestetään Kööpenhaminassa 12. - 13. kesäkuuta 2020
• Nordic Darts Masters on katsottavissa Viaplay-palvelussa kaikissa Pohjoismaissa
• NENT Group näyttää vuosittain yli 50 000 tuntia maailman parasta liveurheilua

Nordic Entertainment Group (NENT Group), Pohjoismaiden johtava viihdepalveluiden tarjoaja, ja Professional Darts Corporation (PDC) järjestävät Nordic Darts Masters -turnauksen ensi vuoden kesäkuussa Kööpenhaminassa. Turnaus on osa PDC:n 2020 World Series of Darts -turnausta. The Nordic Darts Masters -turnaus näkyy Viaplayssa.

Turnauksessa maailman kahdeksan parasta pelaajaa saa vastaansa kahdeksan paikallista karsinnoista jatkoon selvinnyttä. Turnaus järjestetään Forum Copenhagen -areenalla, jonne odotetaan 13 000 katsojaa. Kisoja tulee yhteensä seuraamaan arviolta yli 3 miljoonaa katsojaa 135 maasta.

Kööpenhaminan turnauksessa odotetaan nähtävän tositoimissa mm. hallitseva maailmanmestari Michael van Gerwen sekä Gary Anderson, Rob Cross ja Peter Wright. Dartsin supertähdet pitävät hallussaan yhteensä yli sataa turnausvoittoa. Paikallisille pelaajille turnaus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kisata maailman huippuja vastaan.  Dartsin suosio Pohjoismaissa on vahvassa nosteessa.

The Nordic Darts Masters järjestetään 12. – 13. kesäkuuta 2020. Turnaus on katsottavissa Viaplayssa.

Historian ensimmäisen Lukiolaisbarometrin julkistamistilaisuus pidetään torstaina 28.11. kello 8.30 alkaen Musiikkitalon alalämpiössä (Mannerheimintie 13 A, 00100 Helsinki). Lämpimästi tervetuloa kuulemaan barometrin tärkeimpiä tuloksia ja lukiolaisten kommentteja niihin. Tilaisuus on avoin kaikille.

Barometrin perusteella melko suuri osa lukiolaisista, etenkin naisista, kokee opinnot henkisesti raskaiksi ja uupumuksen opintoja hidastavaksi uhaksi. Lisäksi varsin moni opiskelija ei tiedä tai tunnista lukionsa tarjoamia yhteistyömahdollisuuksista liittyen korkeakoulutukseen ja työelämään. Muiden muassa näistä aiheista kuullaan julkaistamistilaisuudessa lisää.

Ohjelma

8.30    Aamupala

9.00    Avaussanat

9.05    Opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro

9.30    Tuloksia ja keskustelua

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö

Lukiolaisten opintojen eteneminen ja kokemukset opinto-ohjauksesta

Lukiolaisten hyvinvointi

10.15   Lukiolaisbarometrin hyvät & huonot uutiset

“Vain 5% lukiolaisista ilmoitti, ettei selaa lainkaan puhelinta ennen nukkumaanmenoa” - hyvä vai huono uutinen?

10.45   Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen puheenvuoro

10.55   Päätössanat

Aiemmin ilmoitettu Lukio-opiskelijoiden tulo-odotusten yhteydet heitä kiinnostaviin jatkokoulutusaloihin -puheenvuoro on jäänyt pois julkaisutilaisuudesta. Sen sijaan tilaisuudessa käsitellään lukiolaisten hyvinvointia hieman tarkemmin.

Lukiolaisbarometrin loppuraportti julkaistaan 28.11. osoitteessa www.lukiolaisbarometri.fi.

Lukiolaisbarometri on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n tuottama selvitys, jossa on tutkittu lukiolaisten arkea ja kokemuksia heidän omasta näkökulmastaan. Lukiolaisbarometria ovat olleet toteuttamassa myös Suomen Lukiolaisten Liitto, Akava sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana yhteistyössä ovat Helsingin yliopisto ja Opetushallitus.

Lisätietoja:

Heikki Luoto 

Suomen Lukiolaisten Liitto

p. 050 3688894

email. heikki.luoto@lukio.fi

Paltan syyskokous valitsi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimitusjohtaja Antti Vasaran jatkamaan Palvelualojen työnantajat Palta ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat toimitusjohtaja Satu Yrjänen (Kantar TNS Oy) ja toimitusjohtaja Juha Luusua (Eltel Networks Oy).

Paltan syyskokous teki päätökset tulevan vuoden hallituksen kokoonpanosta Helsingissä 25.11.2019. Hallitukseen valittiin 7 uutta jäsentä.

Paltan hallitus 2020:

Puheenjohtaja

• Antti Vasara, toimitusjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Varapuheenjohtajat

• Satu Yrjänen, toimitusjohtaja, KantarTNS Oy
• Juha Luusua, toimitusjohtaja, EltelNetworks Oy

Jäsenet

• Heikki Halmetoja, hallituksen puheenjohtaja, CHS Air & Sea Oy
• Rolf Jansson, toimitusjohtaja, VR Yhtymä Oyj
• Mikael Jungner, toimitusjohtaja, Kreab Oy
• Taru Keronen, toimitusjohtaja, Eckerö Line Oy
• Turkka Kuusisto, va. toimitusjohtaja, Posti Group Oyj (*
• Leena Laitinen, toimitusjohtaja, Alko Oy
• Topi Manner, toimitusjohtaja, Finnair Oyj
• Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj
• Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas Oy
• Kimmo Mäki, toimitusjohtaja, Finavia Oyj
• Ulla Nikkanen, toimitusjohtaja, Azets Insight Oy (*
• Velipekka Nummikoski, varatoimitusjohtaja, Veikkaus Oy (*
• Juhana Olkkola, toimitusjohtaja, SOL Henkilöstöpalvelut Oy
• Jari Rapo, johtaja, Telia Finland Oyj
• Timo Rask, toimitusjohtaja, Voimatel Oy (*
• Veera Rautaheimo, toimitusjohtaja, LPR Arkkitehdit Oy (*
• Ville Tamminen, toimitusjohtaja, Caverion Suomi Oy
• Veli-Matti Viitanen, toimitusjohtaja, Lounea Oy (*
• Merja Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Yle Oy (*

(* Uusi jäsen)

Lisätietoja:

Anna Storm
Johtaja, viestintä ja kehitys
+358 50 557 6419
anna.storm(at)palta.fi

Influenssarokotukset keskustan terveysasemalla, Ojamonkatu 36, Lohja :
keskiviikkona 4.12.2019  klo 10-20  
keskiviikkona 11.12.2019  klo 10-20

Pusulan Terveysasema, Arvelankuja 1, Pusula:
keskiviikkona 4.12.2019 klo 12-17.00,
keskiviikkona 11.12.2019 klo 12-17.00

Nummen neuvola, Kaarlentie 2, Nummi:
perjantaina 13.12.2019 klo 10-14.00

Sammatin Terveysasema, Kalevalantie 2, Sammatti:
maanantaina 9.12.2019 klo 12-15.30

Karjalohjan Terveysasema, Tallaantie 4, Karjalohja:
tiistaina 10.12.2019 klo 12-15.30

Influenssakaudella 2019 – 2020 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään
• VaxigripTetra -rokotetta kaikenikäisille 6 kuukauden iästä alkaen
• Fluenz Tetra -nenäsumuterokotetta 24 kuukauden – 6 vuoden ikäisille.

Ota tarvittaessa yhteyttä keskustan terveysasemalle sähköisesti https://pro.klinik.fi/contact/lohja

Lue lisää THL:n sivuilta influenssarokotteesta: https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/kausi-influenssarokote

Itä-Suomen kaupungit Lappeenranta, Mikkeli, Kuopio, Joensuu ja Savonlinna sekä alueen maakuntaliitot tavoittelevat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupunki -titteliä Itä-Suomeen vuodeksi 2026. Hanke on edennyt Saimaa-ilmiö-nimellä ja kulttuuripääkaupunkititteliä haetaan Savonlinnan nimissä. 

Osana Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihanketta Itä-Suomen museot ovat päättäneet toteuttaa yhteistuotantona Saimaa-ilmiö – Suomen suurin näyttely -kokonaisuuden. Näyttelyn suuruus tulee sen pitkästä ajallisesta kestosta, näyttelyn jakautumisesta neljän maakunnan eri museoihin sekä laajasta näkyvyydestä verkossa. 

Lisäksi ensi vuoden alusta valtakunnalliseen Finna-hakupalveluun rakennetaan Itä-Suomen museoiden yhteinen Saimaa-ilmiö Finna, joka sisältää alueen museoiden digitaaliset aineistot ja kokoelmat. Alueen runsas kokoelmatarjonta saadaan siten laajasti esiin verkkonäkyvyydellä. 

Saimaa-ilmiön tavoitteena on kehittää ja lisätä ylimaakunnallista yhteistyötä. Kulttuuri nähdään alueen vahvuutena sekä elinvoimatekijänä, minkä vuoksi sen asemaa halutaan vahvistaa, laajentaa ja tehdä näkyväksi yhteisellä imago- ja kehittämistyöllä. Yhteistyön syventäminen on Joensuun kaupungin kulttuurijohtajan ja Saimaa-ilmiön valmisteluryhmän puheenjohtajan Sari Kaasisen mukaan yksi hankkeen hienoimmista asioista. 

- Saimaa-ilmiössä on hienoa, että ajatellaan isommin ja laajemmin, sillä yhdessä olemme paljon enemmän. 

Avoin kutsu: tervetuloa Saimaa-ilmiö iltapäiväkahveille 

Keskiviikkona 27.11. klo 16.15–18 Kulttuuritila Nuijamiehessä pidetään kaikille avoin info- ja ideointitilaisuus Saimaa-ilmiö-hankkeesta. 

Kulttuuritila Nuijamiehessä järjestettävässä iltapäivätilaisuudessa esitellään hanketta sekä kulttuuripääkaupunkivuoden teemoja. Tilaisuudessa kuullaan myös Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentiltä Milko Vesalaiselta Itä-Suomen orkestereiden yhteistyöstä. Tilaisuus on avoin kaikille. 

Lisätietoa Saimaa-ilmiö –iltapäiväkahveista Facebook-tapahtumasta.

Lisätietoa Saimaa-ilmiö-hankkeesta

Lisätietoa:

Sari Kaasinen, kulttuurijohtaja, Saimaa-ilmiön ylimaakunnallisen Sillanrakentajat -valmistelutiimin puheenjohtaja
Joensuun kaupunki
sari.kaasinen@joensuu.fi, 050 302 0563 

Anu-Anette Varho, koordinaattori
Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
anu-anette.varho@esavo.fi, 040 548 4658

Rovaniemellä vietetään koko kaupungin yhteistä Tonttulakkipäivää perjantaina 29.11. Päivä alkaa klo 9.30 Tonttukarusellilla Lordin aukiolla, jossa pyörii pikkutonttujen aamujumpan tahdissa yli 340 pikkutonttua. Tapahtumassa jaetaan yli 2500 lasten tekemää joulukorttia tuomaan iloa ikäihmisille. Lisäksi Tonttukarusellissa Likiliike Rovaniemi tekee 2000 euron hyväntekeväisyyslahjoituksen, jonka saajaa ovat kaikki kuntalaiset voineet äänestää Likiliikkeen Facebook-sivujen kautta.

Jouluisissa esityksissä on mukana lapsia Sahanperän päiväkodista, Ylikylän päiväkodista, Touhula Vennivaarasta ja Kotola Englantilaisesta.

Tonttukarusellia voit seurata paikan päällä tai netin välityksellä kaupungin Facebook-sivun kautta. Tonttukarusellin kooste pyörii myös Lordin aukion Kanavalla 29.11.2019 klo 16-23 kaupunkilaisten ilona. Myös joulupyhien aikaan Tonttukarusellin voi nähdä pyörivän Kanavalla. Jälkikäteen Tonttukarusellia voi katsoa Rovaniemen kaupungin YouTube-kanavalta.

Lapset tehneet ikäihmisille yli 2500 joulukorttia

Rovaniemeläiset päiväkotilapset ovat halunneet tuoda jouluiloa ikäihmisille tekemällä heille joulukortteja. Rovaniemeläisten lasten ja Japanin joulukaupungin Yamaguchin lasten tekemät yli 2500 joulukorttia annetaan Tonttukarusellissa ikäihmisten edustajille. He jakavat kortit eteenpäin ikäihmisten palveluyksiköihin, kotipalveluun, sairaaloihin jne.

Osa päiväkodeista vie tekemänsä kortit suoraan ikäihmisten palveluyksiköihin. Muun muassa Teerikallion päiväkoti vierailee Neuvokkaassa jo keskiviikkona 27.11. klo 11.30. Joulukorttien jakamisen lisäksi lapsiryhmä on suunnitellut ikäihmisille myös pienen jouluisen esiintymisen. Teerikallion päiväkodilla on ollut noin seitsemän vuotta kummi-mummo Neuvokkaan kautta. Yhteistyö yksiköiden välillä on siis tuttua.

Saarenputaan päiväkodin lapset vievät joulutervehdyksensä palvelutalo Näsmänkieppiin 13.12. klo 10 muskarivierailunsa yhteydessä. Musiikkikoulu Pop Up ohjaa silloin syyskauden viimeisen lasten ja ikäihmisten yhteisen muskarihetken. 

Tonttulakkipäivään voivat osallistua kaikki 

Kaikkien rovaniemeläisten Tonttulakkipäivänä ympäri Rovaniemeä puetaan tonttulakki päähän ja jaetaan iloa muille ihmisille. Tapahtuman järjestäjät ovat kannustaneet yhteisöjä ja organisaatioita keksimään oman tempauksensa päivän kunniaksi. Yksittäiset henkilöt voivat osallistua päivään yksinkertaisesti vain pukemalla tonttulakin päähänsä. Hyvä mieli ja ilon jakaminen muille ovat Tonttulakkipäivän keskiössä.

Tonttulakin ovat aikoneet laittaa päähänsä kymmenet päiväkodit, useat yritykset ja kaupungin monet työntekijät ja yhteisöt. Muun muassa Santa’s Pizza & Burger, Barona Lapland Oy, Nivavaaran koulu, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Luxury Action, Esperi Kevätportti, Rovaniemen I Sampo Apteekki, Sagatar Beauty & Wellness Oy ja Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut ovat kertoneet osallistuvansa Tonttulakkipäivään. 

Omia tonttuhetkiä voi jakaa sosiaalisessa mediassa hashtageilla #tonttulakkipäivä, #rovaniemi, #elfieday ja #elfie.

Tonttulakkipäivän ja Tonttukarusellin järjestävät Rovaniemen varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä viestintäpalvelujen, kulttuuripalvelujen, Likiliike Rovaniemen, Rovaniemen Yrittäjien, Visit Rovaniemen ja Rovaniemen Kehityksen kanssa.

Lisätietoa Tonttukarusellista, Tonttulakkipäivästä ja lasten joulukorteista:
Tapahtuman koordinaattori, varhaiskasvatuksen TVT-suunnittelija Päivi Pihlaja, paivi.pihlaja@rovaniemi.fi, p. 040-672 2666

Lisätietoa Likiliikkeen lahjoituksesta:
Likiliikepäällikkö Marika Tiikkaja, marika.tiikkaja@likiliike.fi p. +358451518900

Lisätietoa lasten vierailuista ikäihmisten luo
-Teerikallion päiväkodin vierailu Neuvokkaaseen 27.11. klo 11.30: Varhaiskasvatuksen opettaja Liisa Heiskari, liisa.heiskari@rovaniemi.fi
-Saarenputaan päiväkodin vierailu Näsmänkieppiin 13.12. klo 10.00: Varhaiskasvatuksen opettaja Erika Stewart, erika.stewart@rovaniemi.fi

Lisätietoa lasten tekeminen korttien toimittamisesta ikäihmisille
-Ympärivuorokautinen hoiva ja palveluasuminen: Palveluesimies Anne Mattila, p. 040 747 0839 anne.mattila@rovaniemi.fi
-Kotiin annettavat palvelut: Vs. palveluesimies Henna Saarela, p. 040 534 7691
henna.saarela@rovaniemi.fi
-Palvelutalo Näsmänkieppi: Vastaava sairaanhoitaja, os. 1-4 Sirkka Jatkola p. 050 594 0417 sirkka.jatkola@rovaniemi.fi

Santa’s Pizza & Burger: Lisätietoa Jarkko Leinonen, info@santaspizzaburger.fi
Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut: lisätietoa Seija Arkimo, seija.arkimo@rovaniemi.fi

Tonttukarusellin tunnusmusiikki löytyy Youtubesta (sävellys, sanoitus ja sovitus Teppo Mikkonen) https://www.youtube.com/watch?v=q5nRIws7WaE

Kaisanet uudistaa kaapeli-tv-palveluita ja muutos tehdään tiistaina 26.11.2019 klo 4.00 - 6.00 välisenä aikana. Muutoksesta johtuen tv-kanavat tulee virittää uudelleen 26. päivä tai myöhemmin.

Uudistuksen taustalla on signaalintoimittajan muutos. Uusi toimittaja on ahvenanmaalainen Ålcom ja tämä uudistus koskee kaikkia Kaisanetin kaapeli-tv-verkon alueella sijaitsevia talouksia. Talouksia on yhteensä noin 25 000 kpl. Uudistuksen myötä kanavapakettien sisällöt muuttuvat monipuolisemmiksi. Myös useat muut yhtiöt ovat tehneet vastaavanlaisen muutoksen; mm. Lounea, BLC, LPOnet, IPP ja Karjaan puhelin.  "Tämä on teknisesti mittavin kaapeli-tv-verkon uudistus sen lähes 40-vuotisen historiansa aikana" kertoo Kaisanetin kuluttajapalveluiden liiketoimintajohtaja Esa Reis.

Uudistus vaatii televisiokanavien hakemisen uudelleen, joskin uudemmat vastaanottimet (televisio tai digiboksi) hakevat kanavat uudelleen automaattisesti. Peruskanavien lisäksi myös maksukanavat päivittyvät TV-kortille automaattisesti muutospäivän kuluessa, kunhan vastaanotin on päällä. Tärkeää on muistaa, ettei viritystä ei voi tehdä etukäteen, vaan vasta 26.11. Mikäli juuri tuolloin ei satu olla kotona, voi virityksen tehdä myöhemminkin.

Uudistuksen läpiviemisessä Kaisanet on sopinut yhteistyöstä Kajaanin ammattiopiston opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat perustaneet oman yrityksen ja auttavat Kaisanetin kaapeli-tv-asiakkaita tarvittaessa viritysasioissa. Nuorten perustama yritys on ensimmäinen sähkötekniikan linjalla perustettu yritys, joten viritysapu tarjoaa heille arvokasta kokemusta tulevaisuutta ajatellen. Kaisanetille IT-Äijien apu puolestaan helpottaa omien resurssien tehokasta käyttöä muihin tehtäviin uudistuksen toteuttamisen aikana.

"Olemme innoissamme uudistuksesta, koska sen myötä voimme tarjota asiakkaillemme entistä parempaa kuvanlaatua ja monipuolista sisältöä" iloitsee Esa Reis.

Lisätietoja:

Esa Reis

Kaisanet Oy,

Liiketoimintajohtaja, Kuluttajapalvelut

044 734 4376

esa.reis@kaisanet.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on jo monien vuosien ajan tehty töitä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen. Yksi kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen opetustapa on JAMKissa kehitetty korttipeli nimeltään New Horizons. Peliä käytetään jo 48 maassa ympäri maailmaa. Tänä syksynä pelistä on julkaistu uusi versio, Young New Horizons, joka keskittyy erityisesti nuorten arjessa kohtaamiin ilmiöihin.

Alkuperäinen New Horizons –peli on ollut käytössä jo useamman vuoden ja sitä on kehitetty yhteistyössä paikallisten lukioiden, yhteisöjen, kunnallisten organisaatioiden, JAMKin opettajien ja opiskelijoiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

– Halusimme vastata opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 käynnistämään ohjelmaan vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Pelejä on käytetty jo kauan tehokkaina koulutustyökaluina. Pelit on suunniteltu auttamaan esimerkiksi monikulttuuristen ryhmien ohjaajia, opettajia, valmentajia sekä kaikkia eri kulttuurien kanssa toimivia, kertoo peliä luomassa ollut JAMKin liiketoiminnan lehtori Steven Crawford.

Pelien yleisenä tavoitteena on helpottaa esimerkiksi kulttuurienvälistä vuorovaikutusta sekä lisätä ymmärrystä ja empatiaa. Young New Horizons –versio keskittyy monikulttuurisuuden lisäksi nuorille relevantteihin teemoihin, kuten kiusaamiseen tai kehonkuvaan.

Tänä syksynä uutta Young New Horizons -peliä on kampanjoitu maakunnassa opiskelijoiden voimin. JAMKin kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijoita on värvätty New Horizons –fasilitaattoreiksi, jotka kiertävät Jyväskylän seudulla mm. kouluissa, yrityksissä ja yhdistyksissä neuvomassa, miten peliä voidaan hyödyntää. Tämän syksyn aikana peliä on käyty esittelemässä mm. nuorisokeskuksissa ja monikulttuurikeskus Gloriassa. 

– Pelifasilitoinnit ovat osoittaneet, että Young New Horizons -pelin avulla päästään kiinni asioihin, joita nuoret kohtaavat päivittäisessä elämässään. Peli on saanut erittäin hyvän vastaanoton myös opettajilta ja nuorisotyöntekijöiltä, ja parhaillaan pohdimme keinoja pelin laajempaan hyödyntämiseen koulumaailmassa ja nuorisotyötä tekevien parissa, kertoo JAMKin opiskelija ja New Horizons -fasilitaattori Meri Saarela.

New Horizons ja Young New Horizons –pelit on ladattavissa itse tulostettavana versiona JAMKin verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi. Molempia pelejä voi tilata myös nettisivuilta löytyvän verkkokaupan kautta. Pelit on rekisteröity osaksi George Simons Internationalin diversophy® -opetuspelejä.

Lisätiedot:
Steven Crawford, lehtori
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 525 9912
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Meri Saarela, New Horizons -fasilitaattori
L3994(a)student.jamk.fi

Lappeenrannan Lentoasema Oy:n yhtiökokous on nimennyt 25.11.2019 Liisa-Maija Sainion Lappeenrannan Lentoasema Oy:n hallituksen uudeksi jäseneksi. Nimityksen myötä hallituksen jäsenmäärä kasvaa viiteen.

Lentoasemasäätiön toimitusjohtaja Markus Lankisen mukaan Liisa-Maija Sainiolla on osaamista kansainvälisestä markkinoinnista, liiketoimintamallien uudistamisesta sekä strategiaprosesseista.

 – Sainion vahva sisältöosaaminen sekä erinomaiset verkostot kaakkoisen Suomen tutkimus- ja koulutussektoriin sekä elinkeinoelämään ovat loistavia täydennyksiä liike-elämän ja ilmailun osaajista muodostuvaan hallitukseen.

− Lappeenrannan lentokenttä kytkeytyy näin myös entistä tiiviimmäksi osaksi alueen yhteistä, tutkimukseen nojautuvaa energia- ja ympäristöteknologian kehitystyötä. Tällä saralla Lappeenrannan lentokentällä voi olla kansainvälisestikin kiinnostavia kehitysaiheita.

Kaikki nykyiset säätiön hallitukseen kuuluvat jatkavat hallituksessa edelleen: puheenjohtajana jatkaa Eelis Eskelinen ja jäseninä Tom Christides, David Lindström ja Kari Savolainen. Yhtiön hallituksen kokouksiin osallistuvat puhe- ja läsnäolo-oikeudella Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen sekä Lappeenrannan Lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro. Hallituksen sihteerinä toimii kaupungin controller Sirpa Valtonen.    

Lentokentän vahva kasvuvuosi

Lappeenrannan lentokentän liikennemäärät ja reittivalikoima ovat hyvässä kasvussa. Ryanairin Milano-Bergamon ja Ateenan lentoreittien rinnalle avautuivat kesäkaudella 2019 käynnistyneet Berliinin ja Thessalonikin sekä lokakuussa startanneet Budapestin lennot. Vuoden 2020 keväästä alkaen Ryanair-konserniin kuuluva LaudaAir aloittaa lennot Itävallan pääkaupungista Wienistä Lappeenrantaan kaksi kertaa viikossa. 

Lentoasema Oy:n puheenjohtaja Eelis Eskelinen ja toimitusjohtaja Eija Joro kertovat, että muiden uusien reittien avaamisesta neuvotellaan sekä nykyisten että mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa.

–  Tiedossa olevien lentojen perusteella arvioidaan, että vuonna 2020 Lappeenrannan lentokentän kautta kulkee yli 150 000 matkustajaa. Lentokentän historiassa tämä olisi kaikkien aikojen matkustajaennätys, Joro sanoo.

– Nämä asiakasvirrat mahdollistavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen koko kaakkoisen ja itäisen Suomen alueella, Eskelinen lisää.

Lisätietoja:

Saimaan lentoasemasäätiö sr.,
toimitusjohtaja Markus Lankinen,
puh. 040 701 7328,
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lappeenrannan Lentoasema Oy
Hallituksen puheenjohtaja Eelis Eskelinen,
puh. 0400 372 153,
etunimi.sukunimi@lppairport.fi

Lappeenrannan Lentoasema Oy
Toimitusjohtaja Eija Joro,
puh. 040 502 2411
eija.joro@lppairport.fi

Asetuksessa säädetään lämpöteholtaan alle 500 kW:n kattiloille raja-arvoja. Näitä on asetettu hiilimonoksidille, hiukkasille, orgaanisesti sitoutuneelle hiilelle, typen oksideille sekä vuosittaiselle hyötysuhteelle. Raja-arvot lasketaan kattiloiden täys- ja osatehokäytöstä 85/15 suhteessa.

”Toimialalla ollaan iloisia, että meille tulee vihdoin viimein Suomeen käyttöön vaatimustasot biokattiloille”, kommentoi Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä. Jo vuonna 2005 vaatimustasot oli tarkoitus tuoda rakennusmääräyskokoelmaan. Valmistelu kuitenkin keskeytettiin, koska ekosuunnittelumääräyksien odotettiin tulevan lähivuosina.

Lämmityskattiloiden ostajille määräykset varmistavat tuotteiden paremman suoritustason ja pienemmät päästöt. Markkinoilla voi olla jatkossa ainoastaan vaatimustason täyttäviä lämmityskattiloita. Tukes suunnittelee teettävänsä ekosuunnitteluasetuksen 1189/2015 mukaisia markkinavalvontatestejä vuoden 2020 aikana. ”Lähestymme laitevalmistajia lähiaikoina”, kertoo ylitarkastaja Teemu Hartikainen.

Alle 70 kW:n laitteita koskee myös energiamerkintä, joka on kuluttajille tuttu kodin sähkölaitteista. Energiamerkinnällä kuluttajille tarjotaan mahdollisuus vertailla laitteita riippumattoman ja yhdenmukaisen merkin avulla.

Energiamerkintää edellyttävät tuotemallit pitää rekisteröidä Komission ylläpitämään EPREL-tietokantaan ennen markkinoille saattamista. Tietokanta ei ole vielä täysin valmis, mutta tuotetietojen syöttö onnistuu jo. Myöhemmin julkisesta tietokannasta näkee kaikkien energiamerkintää edellyttävien tuotteiden tiedot kaikissa EU-maissa.

Lisätietoa:

Tietoja biokattiloiden ekosuunnittelumääräyksistä on viranomaisten ylläpitämillä sivuilla

 
Linkki EPREL-tietokantaan 

Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö, Bioenergia ry 040 194 8628, hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi

Teemu Hartikainen, ylitarkastaja, Tukes 029 505 2655, teemu.hartikainen@tukes.fi

25.11.2019 jaettiin Avoimen tieteen syyspäivillä ensimmäinen Kansallinen avoimen tieteen palkinto. Palkinnon sai Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti (MeMo), joka on osa Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä.

Palkinnonsaajat valinnut Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä katsoi perusteluissaan Mittauksen ja mallinnuksen instituutin aktiivisesti edistäneen tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta ja luoneen uudenlaisia malleja, miten välittää laajemmalle yleisölle tieteellistä tietoa helposti käytettävässä muodossa. Instituutti on toiminut aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti avoimen saatavuuden lisäämiseksi esimerkiksi yleisölle suunnattujen näyttelyiden ja tapahtumien kautta etsien uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia sieltä missä tiedettä ei usein olla nähty. Samaan aikaan tutkimustyön tuotokset ovat avoimesti saatavilla. Palkitun ryhmän toiminnan periaatteena onkin ettei kukaan tee yksin ja menestyksekkäästi avointa tiedettä ja tutkimusta.

Instituuttia johtaa professori Hannu Hyyppä. Hänen kanssaan palkinnon vastaanotti Marika Ahlavuo (instituutin varajohtaja), Henrik Haggrén (emeritusprofessori), Juha Hyyppä (professori), Kaisa Jaalama (HtM), Matti Kurkela (TkL, 3D-studiomanageri), Matti T. Vaaja (professori) ja Juho-Pekka Virtanen (TkT).

Kansallinen avoimen tieteen palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai tutkimusryhmälle, joka on tutkimus- ja/tai opetustyössään tuonut positiivista julkisuutta avoimelle tieteelle tai muulla tavalla edistänyt suomalaista avoimen tieteen toimintakulttuuria tai jotakin avoimen tieteen osa-aluetta.

Samassa tilaisuudessa jaettiin myös ensimmäinen Avoimuuden edistäjät -palkinto Suomen ympäristökeskukselle (SYKE). Avoimuuden edistäjät -palkinnolla nostetaan esiin tahoja, jotka työllään mahdollistavat avointen tieteellisten käytänteiden toteutumista Suomessa ja jotka omalla työllään ovat olleet esimerkkinä ja tukena muille. SYKE on edistyksellisesti luonut orgnisaatioon rakenteita, jotka mahdollistavat sen keräämien aineistojen ja julkaisujen laajamittaisen avaamisen ja hyödyntämisen yhteiskunnassa.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki (09) 228 69 247, henriikka.mustajoki@tsv.fi