Etätyö sallitaan, mutta enimmäkseen rajoitetusti

29% prosenttia yrityksistä sallii etätyön ilman rajoitteita ja jopa 66% tietyin rajoittein. Praecomin toimitusjohtaja Timo Jolkin näkee asian positiivisena ja uskoo lukujen vielä muuttuvan muutaman vuoden sisällä.

– Uskon, että vapautta tullaan lisäämään entisestään. Etätyötä tekevillä työntekijöillä on kokemusteni mukaan hyvä työmoraali. He ymmärtävät, mitä vapaus edellyttää, näkee Jolkin. 

– Se, että peräti 98% suurista yrityksistä sallii etätyön, yllätti minutkin, analysoi Jolkin tutkimustulosta.

Etätyömahdollisuudet tuovat työntekoon mielekkyyttä

Tutkimuksen vastaajista 77 % koki etätyömahdollisuuksien vaikuttavan työn mielekkyyteen positiivisesti. Vain 3% oli päinvastaista mieltä. Jolkinin mielestä tulos on odotettu, mutta poikkeuksellisen yksimielinen.

– Etätyömahdollisuudet tuovat vapautta ja vastuuta, mikä ruokkii työmotivaatiota, näkee Jolkin.

Teknologia helpottaa etätyötä

Modernit viestintävälineet ovat merkittävä osa etätyötä. 90% tutkimukseen vastaajista kokee etäneuvottelupalveluiden helpottavan työntekijöiden arkea. 86%:lla yrityksistä on käytössä tiimiviestintäkanava.

Praecomin senior advisor Miika Liljedahl pitää tiimiviestintävälineitä tärkeänä osana tiimityötä ja etätyötä.

-Tämän päivän tiimityöhön ei riitä enää sähköposti, puhelin ja nokikkain tapaamiset. Tarvitaan tiimiviestintäsovellus, joka taipuu esimerkiksi videopalavereihin, tiedostojen jakoon, ruudun jakamiseen, pikaviestintään ja ryhmäkeskusteluihin.

Jopa puolet vastaajista koki, että etäneuvotteluihin osallistutaan mieluummin kuin kuljetaan matka henkilökohtaiseen tapaamiseen.

Liljedahl näkee mahdollisuuden uudelle trendille.

- Tulevaisuuden trendinä voikin olla se, että paljon etätyötä tekeville työntekijöille tarjotaan laadukkaat etäneuvottelulaitteet myös kotitoimistolle. Tämä parantaisi kaikkien palaveriin osallistuvien kokouskokemusta, pohtii Liljedahl.

Etätyö vaatii rohkeutta uudistua ja luottamuksen työntekijöihin

Tutkimuksen avoimissa vastauksissa nousi esille, kuinka etätyökulttuuri on monissa yrityksissä vasta kehittymässä.

– Etätyö on meillä vasta alkutekijöissään. Meillä on vasta muutama ihminen aloittanut etänä, joten meillä vielä niin sanotusti harjoitellaan näitä asioita, kertoo yksi tutkimukseen vastannut ICT-päättäjä.

– Etätyön ottaminen osaksi kulttuuria vaatii päättäjiltä rohkeutta ja luottamusta työntekijöihin. Kokeileva ja rohkea kehittäminen tarkoittaa, että aina kaikki ei onnistu kerrasta. Epäonnistumisten kautta opitaan, summaa Jolkin.

Varovaisuudella ja luottamuksen puutteella on haittansa työnantajamielikuvan kannalta.

–Parhaat osaajat arvostavat vapautta ja vastuuta. Jos yrityksessä ei sallita etätyötä, ja tehdään niin kuin on aina tehty, voi se aiheuttaa työnantajamielikuvan kannalta negatiivisen kaiun. Tämä vaikeuttaa huippuosaajien rekrytointia, toteaa Jolkin.

Etätyötutkimuksen tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.praecom.fi/etatyotutkimus-2020

Lisätietoja

Etätyötutkimus 2020:n on toteuttanut IROResearch Oy Praecomin toimeksiannosta. Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin (CATI) 1.-11.10.2019 välisenä aikana.

Tutustu etätyötutkimuksen tuloksiin osoitteessa www.praecom.fi/etatyotutkimus-2020. Sivulta voit myös ladata Etätyötutkimus 2020 -raportin kokonaisuudessaan.

Lehdistökontakti: Pasi Anttila, 040 194 7009, pasi.anttila@praecom.fi

Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan siirtyy 4.12.2019 Telian toimitusjohtajaksi Norjassa. Lakiasiain- ja konsernitoimintojen johtaja Jonas Bengtsson hoitaa Telia Finlandin väliaikaisen toimitusjohtajan tehtävää, ja Telia Finlandin kuluttajaliiketoiminnan johtaja Heli Partanen vastaa väliaikaisena varatoimitusjohtajana yhtiön päivittäisestä johtamisesta.

 Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan siirtyy Telia Norwayn toimitusjohtajaksi nykyisen toimitusjohtajan Abraham Fossin jättäessä tehtävänsä. Vellan korvaa Fossin 4.12.2019 alkaen.

 “Olen todella nauttinut menneestä kolmesta vuodesta Suomessa. Olemme käyneet läpi merkittävää muutosvaihetta, johon on kuulunut esimerkiksi IT-yritysostoja, jotka ovat auttaneet meitä olemaan paras ICT-kumppani yritysasiakkallemme, sekä Liiga-yhteistyön käynnistäminen ja vahvat panostukset kasvavaan esports-liiketoimintaan. Olemme myös hyvää vauhtia matkalla mediataloksi. Näiden uusien avausten ja kumppanuuksien ansiosta olemme varmistaneet Telia Finlandille erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuteen.” Vellan sanoo.

 “Stein-Erik on arvostettu ja vahva johtaja ja hän on vastannut Suomen toiminnoistamme erinomaisella tavalla. Olen kiitollinen hänen panoksestaan, jonka ansiosta olemme entistä merkittävämpiä suomalaisille asiakkaillemme. Olen varma, että hän vahvistaa Telian kilpailukykyä Norjassa entisestään.”, Telia Companyn vt. toimitusjohtaja Christian Luiga sanoo.

 Telia Companyn lakiasiain- ja konsernitoimintojen johtaja Jonas Bengtsson hoitaa väliaikaisesti Telia Finlandin toimitusjohtajan tehtävää 4.12. 2019 lähtien. Bengtsson johtaa Telia Finlandin strategian toteutusta ja johtoryhmätyöskentelyä sekä edustaa Telia Finlandia konsernin johtoryhmässä. Kuluttajaliiketoiminnan johtaja Heli Partanen vastaa väliaikaisena varatoimitusjohtajana yhtiön päivittäisestä johtamisesta ja toiminnasta.

 ”Olemme tietenkin surullisia, että Stein-Erik lähtee, sillä hänen avullaan olemme rakentaneet erittäin vahvan liiketoiminnan Telialle Suomeen. Meillä on kuitenkin hyvä kasvualusta luotuna liiketoimintamme kehittämiseen tulevina vuosina ja kyvykäs organisaatio sen toteuttamiseen.”, Heli Partanen sanoo.

 Telia Finlandin uuden toimitusjohtajan rekrytointi käynnistetään välittömästi.

Lisätietoja:

Telia Finlandin viestintä
02040 54000
communications-fi@telia.fi

Enligt de senaste uppgifterna om skogsresurserna uppgår den totala virkesförrådets volym på skogs- och tvinmark till 2,5 miljarder kubikmeter med en årlig tillväxt på 108 miljoner kubikmeter. Jämfört med inventeringen för fem år sedan har virkesförrådets volym ökat med 120 miljoner kubikmeter och den årliga tillväxten med 2,4 miljoner kubikmeter. Virkesförrådets medelvolym på skogsmark är 119 kubikmeter och medeltillväxten 5,2 kubikmeter per hektar. De nyaste uppgifterna baserar sig på riksskogstaxeringens mätningsdata från åren 2014–2018.

I Finland uppgår skogsbruksmarkens areal till 26,2 miljoner hektar, vilket är 86 procent av den totala markarealen. Av skogsbruksmark är 77 procent skogsmark som är väl lämpad för virkesproduktion. Skogsbruksmarken omfattar också lågproduktiv tvinmark (10 %) och nästan eller helt kala impediment (12 %). En procent av skogsbruksmarken består av skogsbilvägar, virkesupplag och annan mark för servicefunktioner inom skogsbruket.

Sammantaget brukar skogsmark och tvinmark brukar ofta benämnas skog. Skogens andel av hela landets markareal är 75 procent. Det mest skogbevuxna landskapet är Kajanaland, där skogens andel är 88 procent av markarealen, och de minst skogbevuxna landskapen är Åland (57 %) och Egentliga Finland (58 %). Av skogsmarken är 18,4 miljoner hektar i virkesproduktion. De övriga områdena omfattar bland annat naturskyddsområden.

Största delen av skogsbruksarealen ägs av privatpersoner

Privatpersoner äger över hälften av skogsbruksmarken. Statens andel är 35 procent och bolagens sju procent. Sex procent av skogsbruksmarken ägs av kommuner, församlingar och andra sammanslutningar. I Södra Finland ägs 72 procent av skogsbruksmarken av privatpersoner, medan den största ägaren i Norra Finland är staten med en andel på 57 procent.

I skogsbruksmarken ingår 8,8 miljoner hektar torvmarker. Av torvmarksarealen i dag utgörs 53 procent av dikade torvmarker. I Södra Finland utgör torvmarkerna en dryg fjärdedel och i Norra Finland 40 procent av skogsbruksmarken. Det torvmarksrikaste landskapet är Norra Österbotten där över hälften av skogsbruksmarken är torvmark.

Virkesförrådets volym fortsatte öka

Virkesförrådets volym på skogs- och tvinmark är 2 475 miljoner kubikmeter och 90 procent av det finns på virkesproduktionsmark. Landskapet med den största virkesförrådets volym är Lappland med över 400 miljoner kubikmeter, men sammantaget finns två tredjedelar av landets virkesförrådets volym i Södra Finland. Hälften av virkesförrådets volym består av tall, 30 procent av gran och 20 procent av lövträd. Av virkesförrådet finns 64 procent i privata skogar och 21 procent i statens skogar.

– Virkesförrådets tillväxt på skog- och tvinmark är 108 miljoner kubikmeter per år, varav 95 procent finns på virkesproduktionsmark. Drygt tre fjärdedelar av den virkesförrådets årliga tillväxten finns i skogarna som ägs av privata, kommuner, församlingar och andra sammanslutningar, säger Kari T. Korhonen, ledande forskare på Naturresursinstitutet.

Virkesförrådets medelvolym på skogsmark är 119 kubikmeter per hektar. Medelvolymen är störst i Egentliga Tavastland, 177 kubikmeter per hektar, och minst i Lappland, 75 kubikmeter per hektar.

I hela landet är virkesförrådets årlig medeltillväxt 5,2 kubikmeter per hektar. Medeltillväxten är störst i Egentliga Tavastland, 8,3 kubikmeter per hektar, och i Päijänne-Tavastland, 8,2 kubikmeter per hektar. Lappland har den minsta årliga medeltillväxten, 2,3 kubikmeter per hektar.

Mer information:

Kari T. Korhonen, ledande forskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 3030, kari.t.korhonen@luke.fi

Eeva Vaahtera, överaktuarie, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 2019, eeva.vaahtera@luke.fi

Antti Ihalainen, specialforskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 2163, antti.ihalainen@luke.fi

Olli Salminen, specialforskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 5346, olli.salminen@luke.fi

Statistik: Skogsresurser fördelad på landskap, 21.11.2019

According to the most recent information about forest resources, the growing stock volume on forest land and poorly productive forest land is 2.5 billion cubic metres and annual increment of growing stock amounts to 108 million cubic metres. When compared to the inventory carried out five years ago, the volume of growing stock increased by 120 million cubic metres and annual increment of growing stock increased by 2.4 million cubic metres. The mean growing stock volume on forest land is 119 cubic metres and the mean annual increment of growing stock is 5.2 cubic metres per hectare. The recent results are based on calculations from National Forest Inventory’s years 2014–2018 measurements.

There are 26.2 million hectares of forestry land in Finland, covering 86% of the total land area. Of the forestry land, 77 per cent is forest land which is well suited for wood production. In addition to forest land, the forestry land includes poorly productive forest land (10%) and completely or nearly treeless unproductive land (12%). Forest roads, storage areas and other forestry maintenance areas amount to one per cent of the forestry land.

The total area covered by forest land and poorly productive forest land is often called forests. Forests cover 75% of the total land area of Finland. The most forested region is Kainuu, where the share of forests is 88%, and the least forested regions are Åland (57%) and Varsinais-Suomi (58%). A total of 18.4 million hectares of the forest land is available for wood production. The area remaining outside the scope of wood production includes nature conservation areas, for example.

Private persons are the largest forestry land owner group

Private persons own more than half of all the forestry land in Finland. The state owns 35% and companies 7%, while municipalities, parishes and other associations own 6% of the forestry land. In Southern Finland, 72% of the forestry land is owned by private persons, whereas in Northern Finland the largest owner is the state with its share of 57%.

Peatlands amount to 8.8 million hectares of the forestry land. Of the present peatland area 53% is drained. In Southern Finland the share of peatlands amounts to one fourth and in Northern Finland to 40% of the forestry land. The region with the most peatland areas is North Ostrobothnia, where more than half of the forestry land is peatland.

Growing stock volume continued to increase

The volume of growing stock on forest land and poorly productive forest land totals 2,475 million cubic metres. Of the growing stock volume, 90% is located on land available for wood production. The region with the largest growing stock volume is Lapland (more than 400 million cubic metres), but Southern Finland amounts to two-thirds of the entire country’s growing stock volume. Of growing stock volume, half is pine, 30% spruce and the remaining 20% deciduous trees. A total of 64% of the growing stock volume is located in privately-owned forests and 21% in state-owned forests.

“The annual increment of growing stock on forest land and poorly productive forest land totals 108 million cubic metres, of which 95% is located on land available for wood production. A little over three-fourths of the annual increment takes place in forests owned by private persons, municipalities, parishes and other associations,” says Kari T. Korhonen, principal scientist at the Natural Resources Institute Finland (Luke).

The mean volume of growing stock on forest land is 119 cubic metres per hectare. The mean volume of growing stock is the highest in Kanta-Häme (177 cubic metres per hectare) and the lowest in Lapland (75 cubic metres per hectare).

The annual mean increment of growing stock on forest land is 5.2 cubic metres per hectare in the entire country. The annual mean increment is highest in Kanta-Häme (8.3 cubic metres per hectare) and Päijät-Häme (8.2 cubic metres per hectare), and the lowest in Lapland (2.3 cubic metres per hectare).

Further information:

Kari T. Korhonen, principal scientist, Luke, tel. +358 29 532 3030, kari.t.korhonen@luke.fi

Eeva Vaahtera, senior statistician, Luke, tel. +358 29 532 2019, eeva.vaahtera@luke.fi

Antti Ihalainen, senior scientist, Luke, tel. +358 29 532 2163, antti.ihalainen@luke.fi

Olli Salminen, senior scientist, Luke, tel. +358 29 532 5346, olli.salminen@luke.fi

Statistics: Forest resources by region, 21.11.2019

Korkein oikeus (KKO) ei muuttanut Rovaniemen hovioikeuden ratkaisun lopputulosta Talvivaaran ympäristörikosasiassa. Pekka Perä tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta ja Lassi Lammassaari ympäristön turmelemisesta.

KKO oli myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineelle Pekka Perälle ja yhtiön tuotantojohtajana toimineelle Lassi Lammassaarelle rajoitetun valitusluvan ympäristön turmelemista koskevan rangaistussäännöksen tulkinnasta. KKO:ssa oli kysymys siitä, täyttyykö rikostunnusmerkistö tilanteessa, jossa kaivoksen jätevesipäästöissä on ollut ympäristölle haitallisia aineita huomattavasti enemmän kuin kaivoksen ympäristölupahakemuksessa oli arvioitu, kun ympäristöluvassa ei kuitenkaan ole asetettu kyseisille aineille tarkkoja päästörajoja.

KKO katsoi, että ympäristölupahakemuksessa esitetyt ja ympäristölupapäätöksen kertoelmaosaan kirjatut päästöjä koskevat tiedot olivat osa ympäristölupaa ja siten ympäristön turmelemisrikoksessa tarkoitettuja lupaehtoja. Useita kymmeniä kertoja lupahakemuksessa ilmoitettua suuremmat päästöt eivät olleet olleet viranomaisen ympäristölupaharkinnan kohteena, joten ympäristöön oli päästetty haitallisia aineita myös ilman lupaa. Perä ja Lammassaari olivat siten päästäneet ainetta ympäristöön sekä lupaehtojen vastaisesti että ilman laissa edellytettyä lupaa.

Asiassa oli kysymys Talvivaaran kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen kaivoksen jätevedessä ilmenneistä ympäristölle haitallisen korkeista määristä natriumia, sulfaattia ja mangaania. Kyseisten ympäristölle haitallisten aineiden päästöt olivat olleet jopa satakertaiset yhtiön ympäristölupahakemuksessa ilmoittamiin tietoihin nähden.

Perälle oli myönnetty valituslupa myös hovioikeuden menettelyä koskevasta kysymyksestä. Hovioikeuden ratkaisun lopputulosta ei tältäkään osin muutettu. KKO myös hylkäsi vastaajien valituslupahakemukset muilta osin.

KKO:2019:102

Lisätiedot: Esittelijä Minna Heikinsalmi, p. 02956 40073, minna.heikinsalmi(at)oikeus.fi

Ratkaisu (R2018/371, 21.11.2019) on tilattavissa kirjaamosta, p. 02956 40050 tai korkein.oikeus(at)oikeus.fi

KKO:n tiedote 2.11.2018: Korkein oikeus myönsi valitusluvan Talvivaaran ympäristörikosasiassa

Haaga-Helian perustama virolainen säätiö haki loppuvuodesta 2018 toimilupaa Tallinnaan perustettavalle ammattikorkeakoululle, Nordic School of Hospitality & Innovation. Viron opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan myöntänyt korkeakoululle toimilupaa.

Korkeakoulussa olisi täydessä laajuudessaan ollut noin 400 opiskelijaa ja se olisi tarjonnut bachelor-tasoisen tutkinnon hospitality-alalle. Opetustarjonta on rakennettu yhteistyössä seuraavien partnereiden kanssa: International University Bad Honnef (Saksa), Breda UAS (Hollanti), Estonian Business School (Viro) sekä Fairleigh Dickinson University (USA). Opetuskieli olisi ollut englanti. Koulutus olisi ollut maksullista, ja Suomen näkökulmasta kyse olisi ollut koulutusviennistä. Hankkeen vastuutaho oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, joka perusti teknisistä syistä virolaisen säätiön tätä tarkoitusta varten. Koko hanke on toteutettu erittäin läheisessä yhteistyössä virolaisen hotelli-, ravintola ja matkailuelinkeinon kanssa.

Hankkeseen liittyvä akkreditointitilaisuus järjestettiin keväällä 2019, ja sen pohjalta Viron korkeakoulujen arviointineuvosto EKKA suositteli Viron opetus- ja kulttuuriministeriölle toimiluvan myöntämistä. Lopullinen toimilupa luvattiin myöntää jo kesällä, mutta asia viivästyi usealla kuukaudella. Marraskuun alkupuolella hankkeen vastuuhenkilöt kutsuttiin Viron opetus- ja kulttuuriministeriöön, missä heille todettiin, että ministeriöllä ei ollut mahdollisuutta myöntää toimilupaa Viron poliittisen tilanteen vuoksi – erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleviin opiskelijoihin liittyen.

Opetus- ja tiedeministeri Mailis Repsin allekirjoittamassa virallisessa päätöksessä viitataan varsin laajalti suunnitellun oppilaitoksen kansainväliseen opiskelijakuntaan ja todetaan myös Viron sisäasianministeriön kielteinen kanta asiassa. Muina perusteina nostetaan esille mm. konseptin taloudellinen kestävyys, korkea lukukausimaksu sekä epäilykset suunnitellun henkilöstömäärän riittävyydestä.

- Olemme erittäin pettyneitä tähän päätökseen. Olimme valmiita investoimaan Viroon ja hankkeellamme oli vahva elinkeinon tuki. Nyt ajamme Viron toiminnot hallitusti alas ja luovumme meille varatusta Porto Franco -toimitilasta. Emme kuitenkaan miellä itseämme häviäjiksi, sillä meillä on hallussamme varsin innovatiivinen konsepti, joka yhdistää innovaatiotoiminnan ja hospitality-alan koulutuksen, dynaaminen ja yhteistyökykyinen kansainvälinen konsortio sekä opetettavat akateemiset sisällöt. Hyödynnämme näitä kaikkia elementtejä niin Suomessa kuin kansainvälisissäkin toiminnoissamme. Vastaavanlaisen oppilaitoksen perustamista johonkin toiseen maahan ei myöskään ole poissuljettu, toteaa Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja sekä Viroon perustetun säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Teemu Kokko.

Lisätietoa: 

Projektijohtaja Ari Björkqvist
ari.bjorkqvist@haaga-helia, +358 40 556 8866

Haaga-Helian rehtori ja toimitusjohtaja Teemu Kokko
teemu.kokko@haaga-helia, +358 50 555 1131

Valtiot kokoontuvat joulukuun alussa YK:n kansainväliseen ilmastokokoukseen Madridiin. Mistä valtioiden pitää päästä sopuun?

Millaisessa kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa neuvotteluja käydään? Miltä Pariisin ilmastosopimuksen tilanne näyttää? Millainen rooli Suomella on kokouksessa EU-puheenjohtajana? Mitä järjestöt odottavat kokoukselta?

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin ja muihin ajankohtaisiin ilmastopoliittisiin kysymyksiin keskiviikkona 27. marraskuuta. Tilaisuuden järjestävät WWF Suomi ja Fingo.

Aika: 27.11.2018 klo 9–10.30
Paikka: Ravintola Pääposti, Lakka-kabinetti, Mannerheiminaukio 1B

Ohjelma

8.30 Aamupala

9.00–10.00

Chilen ilmastokokous siirtyi Madridiin. Onko muita yllätyksiä luvassa?
Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Kati Kulovesi

Onko EU:sta vielä ilmastojohtajaksi?
Climate Action Network Europen johtava ilmastopoliittinen asiantuntija Ulriikka Aarnio

Mitä järjestöt odottavat ilmastokokoukselta?
WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen ja Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio

10.00 Mahdollisuus haastatella asiantuntijoita

Ilmoittautumiset 25.11. mennessä
viestinnän asiantuntija Minttu-Maaria Partanen, p. 050 349 6371, minttu-maaria.partanen@wwf.fi

Joulukuun uusien aikataulujen myötä Seinäjoelle on luvassa neljä ja Vaasaan kaksi uutta junavuoroa. Vuorotarjonta kasvaa erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan, ja pohjoiseen matkustavat hyötyvät aiempaa nopeammasta matka-ajasta Seinäjoen ja Oulun välillä. Uudet vuorot aloittavat liikennöinnin 15.12. aikataulukauden vaihtuessa.

Joulukuun uusien aikataulujen myötä matkustaminen paranee merkittävästi eri puolilla Suomea. Seinäjoen junavuorot lisääntyvät yhteensä neljällä, jolloin Seinäjoella pysähtyy jatkossa tavallisena arkipäivänä yhteensä 48 junaa.

”Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen ja aikataulujen suunnittelussa asiakaspalautetta sekä asiakasmääriä. Koko pääradan aikataulurakennetta on uudistettu, jotta uudet vuorot on saatu mahtumaan niukalle ratakapasiteetille”, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Helsingin ja Seinäjoen väliset yhteydet paranevat niin, että molempiin suuntiin on jatkossa tarjolla junavuoro lähes joka tunti, aina aamuvarhaisesta iltaan saakka. Kaupunkien välillä kulkee päivittäin yhteensä 31 junavuoroa, jotka ovat kaikki suoria.

Uusi IC-vuoro Helsingistä klo 16.40 tuo iltapäivän ruuhkaliikenteeseen runsaasti lisää paikkoja Seinäjoelle.  Lisäksi iltayhteydet paranevat molempiin suuntiin. Seinäjoelta alkaa kulkea nykyistä myöhäisempi vuoro klo 21.31 Helsinkiin. Helsingistä taas illan viimeinen vuoro klo 20.24 Seinäjoen kautta Vaasaan alkaa kulkea myös perjantaisin.

Matkanteko Seinäjoen ja Oulun välillä nopeutuu keskimäärin 15 minuutilla ja nopeimmillaan matka taittuu jatkossa 2,5 tunnissa. Kaupunkien välillä kulkee tavallisena arkipäivänä 16 junavuoroa, eli kaksi aiempaa enemmän.

Vaasalaisille laajemmat aamu- ja iltayhteydet

Vaasassa junavuorojen määrä kasvaa nykyisestä kahdella ja jatkossa vaasalaisille on tavallisena arkipäivänä tarjolla yhteensä 20 junavuoroa. Lisäksi Vaasan ja Seinäjoen välillä kulkee edelleen kuusi VR:n liityntäbussivuoroa, joiden aikataulut on myös suunniteltu uudelleen täydentämään mahdollisimman hyvin uutta junatarjontaa.

Vaasassa keskeisimmät muutokset ajoittuvat aamuvarhaisen ja illan vuoroihin. Iltaliikenteeseen tulee uusi myöhäisempi vuoro Vaasasta klo 20.31 Seinäjoelle ja Helsinkiin. Alkuillan vuoro Helsingistä klo 17.24 Vaasaan ajetaan jatkossa Pendolinon sijaan suuremmalla InterCity-kalustolla, jotta suosittuun junavuoroon saadaan lisää paikkoja. Samoin varhaisen aamun suositut vuorot Vaasasta klo 4.54 ja 5.54 Helsinkiin muuttuvat InterCity-juniksi ja vuorojen paikkamäärä kasvaa nykyisestä. Vähäiselle kysynnälle jäänyt junavuoro Seinäjoelta klo 6.55 Vaasaan puolestaan jää pois. Jatkossa Seinäjoelta pääsee Vaasaan uudella Helsingistä klo 5.22 lähtevällä vuorolla, joka pysähtyy Seinäjoella klo 8.29. Vuoro on perillä Vaasassa klo 9.19 ja vastaa näin vaasalaisten toiveeseen päästä aamuisin Helsingistä Vaasaan nykyistä aikaisemmin. Uusi vuoro on perillä noin kaksi tuntia aikaisemmin kuin nykyinen varhaisin junavuoro. 

Joulukuun aikataulujen myötä myös muiden vuorojen aikatauluissa sekä lähtö- ja saapumisajoissa voi olla joitain muutoksia. Uudet 15.12. aloittavat aikataulut löytyvät matkahaustamme osoitteessa vr.fi. Liput tulivat myyntiin tiistaina 15.10. ja ovat ostettavissa 29.4.2020 asti.

Identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että joku esiintyy toisena henkilönä ja tahallaan pyrkii erehdyttämään kolmatta osapuolta. Useissa tapauksissa varas pyrkii hyötymään taloudellisesti ottamalla lainaa tai ostamalla tavaraa verkkokaupasta toisen henkilön tiedoilla.

Identiteettivarkaus on ollut rikoslain perusteella rangaistava rikos vuodesta 2015, ja asiaa koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti näihin päiviin saakka. Poliisin mukaan marraskuun puoliväliin mennessä tänä vuonna ilmoituksia on tehty noin 3 500. Vuosittain ilmoituksia identiteettivarkaudesta tehdään noin 3 500 – 4000.

Identiteettivarkaus on asianomistajarikos, eli syytteen nostamista voi vaatia vain uhri itse. Lain mukaan identiteettivarkaus on rangaistava, jos siitä aiheutuu uhrille taloudellista vahinkoa tai haittaa. Joskus rangaistusperusteena voi olla myös petos tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Jokaisesta tapauksesta on tärkeää tehdä ilmoitus poliisille.
Henkilötietoja kalastellaan usein sosiaalisen median ja sähköpostin kautta ja esimerkiksi sosiaalisen median profiilin kaappaaminen voi olla ns. esiteko varsinaiseen rikokseen. Tilin tietojen avulla tehdyt rikokset saattavat tulla ilmi vasta myöhemmin, ja uhri voi kärsiä usean vuoden ajan varastetulla identiteetillä tehdyistä teoista. Tapaukset voivat aiheuttaa myös henkisiä haittoja.

Luottotietojen seuraaminen on tehokas tapa ehkäistä identiteettivarkauden haittoja

Jos pelkäät, että identiteettisi on varastettu tai riski siihen on kasvanut, sinun kannattaa ottaa käyttöön Minun Omatietoni -palvelu. Se ilmoittaa, kun luottotietojasi kysytään Suomen Asiakastiedolta. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin sellaisissa tapauksissa, joissa joku toinen yrittää tehdä petoksen sinun tiedoillasi.

Usein identiteettivaras pyrkii hyödyntämään tietoja esimerkiksi lainan ottamiseen tai osamaksulla ostamiseen. Näissä tilanteissa suuri osa palveluntarjoajista tarkistaa asiakkaan luottotiedot Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Palvelua käyttämällä saat kyselystä heti tiedon ja voit tarvittaessa puuttua tilanteeseen.

Jos lompakkosi katoaa tai varastetaan, aseta Oma luottokielto

Jos lompakkosi tai henkilöpaperisi on varastettu, eli riski identiteettivarkauteen on merkittävä, aseta lisäksi Oma luottokielto -turvamerkintä. Se kertoo Asiakastiedon luottotietorekisteriä käyttäville yrityksille, että henkilö on halunnut estää nimissään tehtävät luotolliset ostokset.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Hämeen piiri juhlivat Lastenoikeuksien päivää solmimalla kumppanuussopimuksen.

Juhlapäivänä allekirjoitettava kumppanuussopimus vakiinnuttaa ja laajentaa yhteistyötä, jolla liitetään MLL:n vapaaehtoistoiminta osaksi opintoja ja mahdollistetaan uudenlainen työssäoppimisympäristö.

Tredun opiskelijat ovat vuosia saaneet arvokasta oppia MLL:n Hämeen piirin alueen perhekahviloissa ja perhekummitoiminnassa. Kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintoja tukevan yhteistoiminnan toivotaan yhä laajentuvan.

Unelmissa siintää uusi perhekahvila Tampereelle. Tredun Helmi -hyvinvointikeskuksen yhteyteen suunniteltu perhekahvila tulisi olemaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa perheille apua ja tukea vertaiselta vertaiselle. Perhekahvilat perustuvat vapaaehtoistoimintaan, jota opiskelijat täydentävät.

Perhekummitoiminnassa lapsiperhe saa vapaaehtoisesta rinnallakulkijan ja apua arkeen. Opiskelijalle toiminta on osa opintoja.

Lisätietoja

Koulutuspäällikkö Terhi Rissanen
p. 050 576 1416
Terhi.Rissanen@tampere.fi

Järjestöpäällikkö Tia Valden
p. 040 722 1641
tia.valden@mll.fi

Koordinaattori Kati Kenttälä
p. 044 355 8329
kati.kenttala@mll.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa METAFor-hankkeessa kehitetään monitasoista opetus- ja koulutusohjelmaa metsien kestävän käytön ylläpitämiseksi Suomessa ja Venäjällä. Suomalaiset ja venäläiset metsäalan organisaatiot sekä opetuksesta ja koulutuksesta vastaavat tahot edistävät asiaa nyt ensimmäistä kertaa yhdessä.

Kolmevuotinen Multi-level Education Towards Advanced Forestry (METAFor) -hanke luottaa opetuksen ohella koulutustapahtumien ja seminaarien voimaan. 

Opetusmateriaali kaikkien saataville

Hankkeen aikana Suomessa ja Venäjällä järjestetään yhteensä parikymmentä koulutus- ja opetustapahtumaa yliopisto-opiskelijoille, koululaisille ja metsäalan ammattilaisille. Kaikki opetusmateriaali tulee avoimeen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Suomessa opetuksen kehittämisestä vastaa Helsingin yliopiston metsätieteellinen tiedekunta.

– Meillä on valmiudet tarjota räätälöityä opetusta tarpeen mukaan. Samalla elvytämme vanhoja yhteyksiä Pietarin metsäyliopiston kanssa, professori Pasi Puttonen toteaa.

Metsäalan seminaareissa kartoitetaan metsien kestävän käytön ongelmia ja pyritään löytämään vastauksia niiden ratkomiseksi yhdessä eri toimijoiden kanssa. Ensimmäinen metsäseminaari järjestettiin lokakuussa Pietarissa. Luken erityisasiantuntijana toimivan projektipäällikkö Ekaterina Shorokhovan mukaan seminaari oli onnistunut ja herätti laajaa kiinnostusta.

– Osallistujia oli paristakymmenestä organisaatiosta ja Pietarin Suomi-talo puitteiltaan juuri oikea paikka seminaarin järjestämiseen. Samanaikaisesti seminaarin kanssa Venäjä sai uuden liittovaltion metsäviraston johtajan, Shorokhova kertoo.

Metsäviraston uudelleenorganisointi saattaa ennakoida muutoksia metsäpolitiikassa. Venäjä hakee nyt suuntaansa metsätalouskysymyksissä, ja tähän liittyvä koulutus on kaikkien osapuolten etu.

Seminaariin osallistuneella hankkeen ohjausryhmällä on merkittävä rooli hankkeen tavoitteiden toteutumisessa.

– Metsätalous on tärkeää molemmille maille. Omalta osaltamme pyrimme luomaan ja ylläpitämään yhteyksiä metsäsektorilla kestävän kehityksen ylläpitämiseksi, ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Pajuoja Metsätehosta korostaa.

Luken lisäksi hankkeeseen osallistuvat Helsingin ja Lappeenrannan yliopistot, Pietarin metsäyliopisto ja Karjalan Tasavallan Tiedeakatemian Metsäntutkimuslaitos. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat edustajat Metsäteho Oy:stä, Metsäteollisuus ry:stä, Metsähallituksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.  Venäjältä ohjausryhmässä on edustus muun muassa liittovaltion metsävirastosta, joka on osa Venäjän Luonnonvaraministeriötä. Tutkimusta rahoittaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelma.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Ekaterina Shorokhova, Luke, p. 029 532 2408, ekaterina.shorokhova@luke.fi
Tutkija, hankekoordinaattori Ilkka Vanha-Majamaa, Luke, p. 029 532 2532, ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
Professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto, p. 040 574 6058, pasi.puttonen@helsinki.fi
Tutkija. Dr. Igor Dukeov, Lappeenrannan yliopisto, p. 050 452 3191, igor.dyukov@lut.fi
Toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy, p. 040 528 4359, heikki.pajuoja@metsateho.fi
Päällikkö Juha Palokangas, Metsäteollisuus ry, p. 0400 991 467, juha.palokangas@forestindustries.fi
Tutkimusyhteistyöpäällikkö Aimo Saano, Metsähallitus, p. 0400 346 467, aimo.saano@metsa.fi

Multi-level Education Towards Advanced Forestry (METAFor) -hanke

Metsähallituksen ensimmäiset Etelä-Suomen metsätalousalueelle sijoittuvat luomukeruualueet perustettiin viime kesänä Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaalle.

”Metsähallituksen talouskäytössä olevat monikäyttömetsät soveltuvat puuntuotannon lisäksi myös monien muiden elinkeinojen harjoittamiseen”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen toteaa.

Metsähallituksen metsätalousalueita on liitetty luomuvalvontaan niin sanotulla selvittäjämallilla, jossa selvittäjä hoitaa valvontaan liittyvät tehtävät metsänomistajan puolesta. Tällä hetkellä laajojen alueiden selvityksistä vastaa 4H-liiton omistama Youngfour Oy. Selvitystyön tuloksena syntyy luomukeruualuekarttoja, joita välitetään luomuvalvonnassa mukana oleville yrityksille. Kartat eivät ole julkisia.

Metsähallitus on ollut mukana luomukeruualueiden sertifikaatissa jo parikymmentä vuotta. Alueita on aiemmin perustettu Lappiin sekä Ylä-Kainuuseen. Marjasadot vaihtelevat vuosittain eri puolilla, ja raaka-aineen riittävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että luomukeruualueita löytyy ympäri Suomea. Näin keruuta voidaan ohjata parhaimmille satoalueille.

”Marja-alan yrittäjille on erittäin tärkeää saada luomukeruualueita myös Kainuun eteläpuolelle. Toivottavaa on, että alueet olisivat mahdollisimman yhtenäisiä poimijoiden työn helpottamiseksi”, suomussalmelaisen marjanjalostusyritys Kiantama Oy:n laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryyti toivoo.

Luomukeruualueiden perustaminen on aina tarveharkintaista ja lähtee luomuraaka-aineita tarvitsevien yritysten tarpeesta. Luomuvalvonta sekä siihen liittyvä vuosittainen alueiden luomukelpoisuuden selvitystyö aiheuttaa kuluja, joten sertifioiduilla alueilla tulee olla käyttöä.

Suomen metsissä kasvavat puhtaat luonnontuotteet kiinnostavat markkinoilla ja luomusertifioinnin avulla voidaankin tuottaa merkittävää lisäarvoa luonnontuotejalosteisiin. Volyymiltaan suurimpia luomukeruualueiden hyödyntäjiä ovat suomalaiset isot marja-alan yritykset. Viime vuosina erikoiskeruutuotteita - esimerkiksi kuusenkerkkää ja pakuria - luomuna jalostavat yritykset ovat lisänneet merkittävästi raaka-aineostojaan.

Eteläisen Suomen keruualueiden perustaminen pilotoitiin Suomen metsäkeskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä Luomua ja luonnontuotteita (LULUME)-hankkeessa. Pilotissa tehtiin tiiviistä yhteistyötä Metsähallituksen sekä luomukeruualueiden selvitystoimintaa harjoittavan yrityksen kanssa. 

Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen, p. 0400 358 340
Suomen metsäkeskus, projektipäällikkö Juha Vornanen, p. 050 529 2038
Luonnonvarakeskus, erikoistutkija Henri Vanhanen, 040 135 5914
Kiantama Oy, laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryyti, p. 040 825 3104

Kuva: Korvasieni, kuvaaja Aku Ahlholm.

Turun joulu henkii hyvää ja lämmintä tunnelmaa. Turun tuomiokirkon kuusi, Vanhan Suurtorin joulumarkkinat, lukuisat tapahtumat ja konsertit sekä koko Suomen hiljentävä joulurauhan julistus ovat kaikki suomalaisen joulun merkittävimpiä elementtejä.

Turun joulu alkaa suurella avajaispäivällä 30.11., kun Turun tuomiokirkon joulukuusen, valojen sytytys käynnistää Turun joulutapahtumien ketjun, joka jatkuu aina nuutinpäivään saakka.

Perinteiseen tapaan Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat kietoo kävijät joulun tunnelmaan neljänä viikonloppuna 23.11. alkaen. Myös Luostarin Välikadun makasiinien puodit ovat avoinna. Suurtorin täyttävät käsityöläisten laadukkaat tuotteet ja jouluiset herkut sekä monenlaiset musiikki- ja teatteriesitykset. Pukin pajalla pääsee tervehtimään tietysti Joulupukkia. Suuren suosion saavuttanut joulukoristeiden vaihtopiste toteutuu jälleen, ja tänä vuonna kerätään myös joululahjoja hyväntekeväisyyteen.

Kauppatorin väliaikaisella torialueella on, uudistustöistä huolimatta, jouluista menoa. Tori puetaan kauden asuun muun muassa runsaalla valaistuksella ja jouluisilla myyntikojuilla. Joulupukki viihtyy torilla ennen joulua joka lauantai ja vierailee myös kauppahallissa joulun avajaispäivänä 30.11.

Jouluiset näyttelyt, askartelut ja konsertit virittävät jouluun

Joulunaikaan Turun kaupungin museot ovat tulvillaan idyllisiä perinteitä. Jouluun valmistautumista pääsee seuraamaan Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Kuralan Kylämäessä. Turun linnassa inspiroidutaan näyttävistä, suuren juhlan kattauksista ja kesken joulukiireiden voi piipahtaa nauttimaan Qwenselin talon rauhallisesta tunnelmasta.

Jouluteemaisilla opastuksilla syvennytään muun muassa kansanomaiseen joulunviettoon ja jouluperinteiden alkuperään. Lapsiperheiden kannattaa suunnata myös Turun linnaan, missä saattaa nähdä vilauksen tonttu-ukosta.

Seikkailupuistossa, Vimmassa, Kuralan Kylämäessä sekä Luostarinmäellä on mahdollisuus askarrella lahjoja ja koristeita erilaisissa avoimissa työpajoissa. Myös Turun linna järjestää joulupuuhaa piparkakku- ja himmelikursseilla.

Turun filharmonisen orkesterin Svengaavaa joulua -konsertissa heräävät henkiin sesongin suosikkisävelet svengaavina versioina ja jazzilla silattuina. Riemuitkaa-konsertissa puolestaan kuullaan joulunaikaan istuvaa klassista musiikkia Tuomiokirkossa.

Impivaaran ja Petreliuksen uimahalleissa järjestetään jälleen tunnelmallisia kynttiläuinteja, ja jouluaattoa voi viettää tuttuun tapaan kirjastossakin.

Visit Turun Christmas Walk vie osallistujat joulunaikaan kävelykierrokselle tutustumaan Joulukaupungin tarjontaan sekä joulunviettoon Turussa ja Suomessa.

Joulurauhan julistus hiljentää Suomen joulun viettoon

Joulurauhanjulistus kaikuu maailmalle tuttuun tapaan jouluaattona Brinkkalan talon parvekkeelta. Julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen nyt jo seitsemättä kertaa.

Välipäivinä on mukavaa mennä vaikka yhdessä ÅST:lle katsomaan koko perheen monikielinen tanssisatu Lumikuningatar. Tapaninpäivänä Luostarinmäen käsityöläismuseossa kaikuvat puolestaan perinteiset tapaninveisut.Qwenselin talon vaunuvajassa pääsee taas kuulemaan ennustuksia uudelle vuodelle.

Uusivuosi kutsuu lapsiperheet Kupittaalle viettämään hauskaa päivää.  Joulukausi päätetään Parkin kentällä loppiaisluisteluihin ja koko perheen nuutinpäivään käsityöläismuseolla.

Joulukaupungin tapahtumia:

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat
Neljänä joulunalusviikonloppuna 23.–24.11., 30.11.–1.12., 7.–8.12. ja 14.–15.12.2019 klo 11–17.

Joulukaupungin avajaiset 30.11.
klo 15.45 joulumuskari Tuomiokirkkotorilla, klo 16.10 Tuomiokirkon kuusen valojen sytytys, klo 16.30 Tulishow Vanhalla suurtorilla, klo 16.45-17.15 Satumainen jouluparaati (Lähtö Aboa Vetus & Ars Novan edestä kävelykadulle), klo 17.00 Kävelykadulla joulukadun avajaisshow ja valojen sytytys

Pääkirjaston lastenosasto Saagan joulutapahtuma 30.11.
klo 11 Treeniteatteri: Minttu-tonttu ja kadonnut kalenterisuklaa -esitys
klo 12–14 Jouluista askartelua
klo 14–14.30 Jouluisia yhteislauluja

Kauneimmat joululaulut
Tilaisuuksia eri seurakunnissa 3.12.-6.1.
Kymmenissä yhteislaulutilaisuuksissa kaikuvat jälleen kauneimmat joululaulut koko joulusesongin ajan.

Christmas Walk
Lauantaisin 23.11.-28.12. klo 13–14.30
Opastetut kierrokset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

TFO: Svengaavaa joulua -konsertti
5.12. klo 19, Konserttitalo

Joulun polku: Lasten päivä
7.12. keskusta täyttyy lapsille ja perheille suunnatusta ohjelmasta, työpajoista ja muista toiminnoista.

Ekumeeninen joulu Suomen Turussa
11.12. klo 18, Turun tuomiokirkko. Teemana on tänä vuonna ”Jottei kukaan jää yksin”. Tilaisuus taltioidaan.

Riemuitkaa-konsertti
12.12. TFO:n konsertissa klassisen musiikin teokset siivittävät kuulijan joulunajan tunnelmaan Tuomiokirkossa.

Lucian päivä
13.12. klo 12–14 Apteekkimuseolla glögitarjoilu vaunuvajassa ja lasten lauluesitys klo 13, klo 17.30 Siunaustilaisuus Turun tuomiokirkossa, klo 19:00 Lucia-neito kulkueineen Hansassa.

Kauppatorin puurojuhla
21.12. klo 12-14 Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo! Tervetuloa mukaan puurojuhlaan Kauppatorin kulmalle.

Suomen Turku julistaa joulurauhan
24.12. klo 11.30-12.15,Vanha Suurtori. Julistuksen lukee protokollapäällikkö Mika Akkanen.

Jouluaatto pääkirjastossa
24.12. klo 11-17, luvassa pienimuotoista jouluista ohjelmaa.

Tapaninpäivä Luostarinmäellä 26.12.
Perinteiset tapaninveisut kaikuvat Luostarinmäellä! Puolalanmäen musiikkilukion pojat esiintyvät Luostarinmäellä klo 15. Opastettu joulukierros ennen laulajaisia klo 13.45. Kierroksen kesto n. yksi tunti.

Uusivuosi Turussa
31.12. klo 15-18 Lasten uusivuosi juhlitaan Kupittaalla: Lasten liikunnan ihmemaa, lumityöpaja sekä ilotulitus.
Klo 24 Perinteinen ilotulitus Samppalinnanmäeltä.

Turun Linna: Aikamatka
4.–5.1. klo 10–17
Jännittävää ohjelmaa ja työpajatoimintaa lapsiperheille.

Loppiaisluistelut
6.1. klo 11–16, Parkin kenttä

Koko perheen nuutinpäivä
12.1. klo 10–15
Tervetuloa joulunajan päättäjäisiin Luostarinmäelle! Käynnillä tutustutaan viimeisiin jouluherkkuihin ja aloitetaan arkinen aherrus. Lopuksi tavataan oikea nuuttipukki ja hyvästellään joulu! Nuuttipukki vierailee museoalueella klo 11.30, 12.30, 13.30 ja 14.30.

Koko Turun joulunajan tapahtumat löytyvät osoitteesta: turku.fi/joulu

Joulukuvia Turusta median käyttöön

Lisätiedot:

Turun kaupunki
Viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 907 5710

Vapaa-aikatoimiala,
markkinointipäällikkö Kirsi Storckovius, p. 040 480 3521

Uusi Kauppatori –projekti (Kauppatorin joulutori)
Viestintävastaava Mikko Grönman, p. 040 3563130

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Tiedotuspäällikkö Paula Heino, p. 040 341 7281
turunseurakunnat.fi/tule-mukaan/adventti-ja-joulu

Joulun polku
Turun ydinkeskustayhdistys ry, toiminnanjohtaja Katariina Räike, p. 044 973 8199
turku.fi/joulunpolku

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat
Tuottaja Suvi Kotilainen, p. 040 1329 992
suurtorinjoulumarkkinat.fi

Åbojulen utstrålar god och varm stämning. Åbo domkyrkas gran, julmarknaden på Gamla Stortorget, en uppsjö av evenemang och konserter samt utlysningen av julfreden är alla betydande element i den finska julen.

Julen inleds i Åbo med den stora öppningsdagen 30.11, då ljusen i domkyrkans gran tänds. Detta sätter igång en rad julevenemang i Åbo, som pågår ända fram till tjugondag Knut.

Julmarknaden på Gamla Stortorget lindar som vanligt in besökarna i julstämning under fyra veckoslut med start 23.11. Hantverksbodarna i Klostermellangatans magasin håller också öppet. Stortorget fylls av hantverkare som säljer högkvalitativa varor och juliga delikatesser, samt många slags musik- och teaterföreställningar. Vid tomtens verkstad kan du förstås träffa Julgubben. Den omåttligt populära bytesplatsen för juldekorationer ordnas igen, och i år samlas det också in julklappar till välgörenhet.

På Salutorgets tillfälliga torgområde är det julig stämning trots förnyelsearbetet. Torgets utseende förvandlas med bland annat riklig belysning. Juliga försäljningsstånd och julgubbens stockstuga anländer till torget. Julgubben besöker också saluhallen på julens öppningsdag 30.11.

Juliga utställningar, pyssel och konserter stämmer in till jul

Stadens museer är fyllda av idylliska jultraditioner under jultiden. Julbord från olika sekel är framdukade vid Qwenselska gården, på Klosterbacken och i Åbo slott. I Kurala flänger värdinnan omkring med julförberedelser, och stugan fylls med dofter av pepparkakor och kålrotslåda. Barnen får bekanta sig med julfirandet förr i tiden i ett eget julevenemang under andra adventshelgen.

Under julguidningarna fördjupar vi oss i bland annat det folkliga julfirandet, jultraditionernas ursprung. För barnfamiljer lönar det sig också att styra stegen till Åbo slott, där ser man kanske en skymt av en tomtegubbe.

I Äventyrsparken, Vimma, Kurala Bybacke och Hantverksmuseet på Klosterbacken är det möjligt att pyssla julklappar och dekorationer i olika öppna verkstäder. Julpyssel ordnas också i Åbo slott i form av pepparkaks- och himmelikurser.

Säsongens favoritmelodier väcks till liv med svängiga arrangemang och jazzig finess i Åbo filharmoniska orkesters konsert Svängig jul.

I Impivaara och Petrelius simhallar ordnas stämningsfulla ljussimningar och julafton kan firas även i biblioteket på samma sätt som tidigare år. 

Visit Turkus Christmas Walk tar deltagarna på en rundvandring i Julstaden, där man får bekanta sig med Julstadens utbud och julfirandet i Åbo och Finland.

Utlysningen av julfreden i Åbo stillar hela Finland

Utlysningen av julfreden ljuder enligt traditionen från Brinkalahusets balkong på julafton. Utlysningen läses av Åbo stads protokollchef Mika Akkanen redan för sjunde gången.

I mellandagarna är det trevligt att gå tillsammans till Åbo Svenska Teater och se den flerspråkiga danssagan Snödrottningen, som passar för hela familjen. På annandag jul ljuder traditionella staffansvisor vid hantverksmuseet på Klosterbacken.I Qwenselska gårdens vagnslider kan man åter få höra spådomar inför det nya året.

Nyåret bjuder in barnfamiljer till Kuppis för att tillbringa en rolig dag. Julsäsongen avrundas med trettondagsskrinning 6.1 på Barkplan och med tjugondag Knut vid hantverksmuseet.

Julstadens evenemang:

Gamla Stortorgets julmarknad
Under fyra veckoslut 23–24.11, 30.11–1.12, 7–8.12 och 14–15.12.2019 kl 11–17.

Julstadens invigning 30.11
kl 15.45 julmusiklekis vid Domkyrkan,
kl 16.10 ljusen i Domkyrkans julgran tänds,
klo 16.30 Eldshow på Gamla Stortorget,
kl 16.45-17.15 Den sagolika julparaden (Start framför Aboa Vetus & Ars Nova),
kl 17.00 Julgatans öppningsshow och tändning av ljusen på gågatan.

De vackraste julsångerna
De vackraste julsångerna ljuder åter i ett tiotal allsångstillställningar under hela julsäsongen. Tillställningar ordnas i olika församlingar. Ytterligare information

Christmas Walk
Lördagar 23.11-28.12 kl 13–14:30
Guidade rundturer på finska, svenska och engelska.

TFO: Svängig jul-konsert
5.12 kl 19, Konserthuset

Julstigen: Barnens dag
7.12 centrum fylls av program, verkstäder och andra aktiviteter riktade till barn och familjer.

Ekumenisk jul i Åbo
11.12 kl 18, Åbo domkyrka. Årets tema är ”Så att ingen blir ensam”. Tillställningen spelas in.

Luciadagen
13.12 kl 12–14 Glöggservering och barnens sånguppträdande i Apotekmuseets vagnslider kl 13, kl 17.30 Välsignelse i Åbo domkyrka, kl 19:00 Luciatåget i Hansa.

Salutorgets grötfest
21.12 kl 12-14 Nu är det jul igen, nu är det jul igen! Välkommen med på grötfest i knuten av Salutorget.

Åbo utlyser julfreden
24.12 kl 11.30-12.15,Gamla Stortorget. Julfredsutlysningen läses upp av protokollchef Mika Akkanen.

Annandag jul på Klosterbacken 26.12
Traditionella staffansvisor ljuder på Klosterbacken! Pojkarna från Puolalabackens musikgymnasium uppträder på Klosterbacken kl 15. En guidad julrundvandring ordnas innan sångerna kl 13.45. Rundvandringen tar ungefär en timme.

Nyår i Åbo
31.12 kl 15-18 Barnens nyår firas i Kuppis: Motionens underland, snöverkstad och fyrverkerier. Kl 24 Samppalinnabackens traditionella fyrverkerier.

Åbo Slott: Tidsresa
4.–5.1.2020 kl 10–17
Spännande program och verkstadsaktiviteter för barnfamiljer.

Tjugondag Knut för hela familjen
12.1 kl 10–15
Välkommen till jultidens avslutning på Klosterbacken! Vi bekantar oss med julens sista läckerheter och inleder vardagens kneg. Till slut träffar en riktig knutgubbe och tar farväl till julen! Knutgubben besöker museiområdet kl 11.30, 12.30, 13.30 och 14.30.

Alla evenemang under jultiden i Åbo finns på adressen: turku.fi/jul

Julbilder från Åbo

Mer information:

Åbo stad
Kommunikationsdirektör Saara Malila, tfn 044 907 5710

Fritidssektorn,
marknadsföringschef Kirsi Storckovius, tfn. 040 480 3521

Det nya Salutorget-projektet (Salutorgets jultorg)
Kommunikationsansvarig Mikko Grönman, tfn 040 3563130

Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet
Informationschef Paula Heino, tfn 040 341 7281
turunseurakunnat.fi/tule-mukaan/adventti-ja-joulu

Joulens stig
Åbo Stadscentrumförening rf, verksamhetsledare Katariina Räike, tfn 044 973 8199
turku.fi/julstigen

Gamla Stortorgets julmarknad
Producent Suvi Kotilainen, tfn 040 1329 992
suurtorinjoulumarkkinat.fi

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari on ilmoittanut liiton hallitukselle jättävänsä toiminnanjohtajan tehtävät. Siitarin kaksivuotinen toimintakausi on ollut uudistusten ja kehitystyön aikaa.

Heli Siitari, FT., Dos. on toiminut Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana 1.8.2017 lähtien. Siitarin toimintakaudella on Metsästäjäliiton toimintaa kehitetty ja uudistettu merkittävästi.

-Rakensimme kahdessa vuodessa hallituksen puheenjohtajan Tuomas Hallenbergin johdolla aivan uudenlaisen Metsästäjäliiton, jonka toiminta perustuu asiantuntijuuteen ja yhteistyöhön tärkeiden sidosryhmiemme kanssa, Siitari sanoo.

-Metsästäjäliiton tavoite on metsästyksen edistäminen ja sen merkityksen esiin nostaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Työ on ollut haastavaa, mutta siinä on onnistuttu, ja Metsästäjäliittoa kuunnellaan tällä hetkellä arvostettuna asiantuntijana metsästystä koskevassa päätöksenteossa niin Suomessa kuin EU:n tasolla. Nyt on hyvä aika siirtyä eteenpäin ja antaa jonkun toisen jatkaa, Siitari toteaa.

Metsästäjäliiton hallitus kiittää Siitaria hänen panoksestaan liiton toiminnan kehittämistyössä.

-Metsästäjäliitto on Siitarin johdolla uudistanut sekä strategiansa että brändinsä ja myös viestintänsä. Lisäksi toimiston 15 hengen asiantuntijajoukon toimenkuvia ja toimintatapoja on nykyaikaistettu. Nyt kapula vaihtuu mutta työ suomalaisen metsästyksen hyväksi jatkuu samalla rakentavalla otteella. Lupauksemme mukaisesti olemme koti kaikille metsästäjille nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Ilkka Mäkelä, joka varapuheenjohtajana vastaa hallituksen toiminnasta puheenjohtaja Tuomas Hallenbergin toimiessa Metsähallituksen va. pääjohtajana.

Mäkelän mukaan uuden toiminnanjohtajan haku on käynnissä.

Lisätiedot:

Heli Siitari
Puh: 010 841 0052
Gsm: 040 826 7998

Ilkka Mäkelä
Puh: 0500 831 116

Vastauksena Suomen tavoittelemaan hiilineutraaliuteen Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmiensä kanssa. Työssä selvitetään keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä.

Tiekarttatyön tavoitteena on tunnistaa vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset epävarmuudet sekä asettaa aikataulullisia välitavoitteita rakennusteollisuuden eri toimijoille.

Varsinaisten päästövähennystoimien lisäksi myös tiekartan laatimisaikataulu on vaativa: ensimmäisiä tuloksia tulisi olla valmiina jo vuoden 2020 puolivälissä. Työn toteuttaa Gaia Consulting Oy.

Tarkastelun painopisteenä ovat rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes. Työssä otetaan huomioon myös rakennusten pitkä elinkaari kokonaisuudessaan alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta aina käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen saakka. Nämä aiheuttavat päästöistä suurimman osan. 

”Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sen vaikutuksiin varautuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat suuria haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kiinteistö- ja rakentamissektorille. Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta ja 22 prosenttia liikkumisesta ja matkailusta. Meidän on tärkeä lisätä ymmärrystämme siitä, mitä voimme realistisesti tehdä päästöjen vähentämiseksi ja mitä se edellyttää”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

”Koska rakennetun ympäristön päästöihin vaikuttavat varsinaisen talon- ja infrarakentamisen lisäksi suuresti arvoketjun muut osat, työssä tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista toimenpiteisiin”, Randell toteaa.

Tiekarttatyössä tulee huomioida myös sektorikytkeytyminen, josta kiinteistö- ja rakentamissektorin kannalta hyviä esimerkkejä ovat energiantuotanto sekä liikenne ja logistiikka. Rakennusteollisuuden tiekartassa ylivoimaisesti merkittävin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Rakennusten päästöistä 65 prosenttia syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta.

Pohjoismaat vähähiilisen rakentamisen globaaliksi edelläkävijäksi

Rakennusteollisuuden lisäksi keskeiset teollisuusliitot sekä muutamat muut toimialaliitot laativat hallitusohjelman pohjalta toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Ne ovat oleellisessa osassa, kun hallitus alkaa ensi vuonna valmistella keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä uutta ilmasto- ja energiastrategiaa.

Tiekarttojen kokonaisuutta koordinoivan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tiekarttatyö tarjoaa lainsäätäjille aivan uuden näkökulman politiikanteon perustaksi. Vaikutuksia työllä on lakien lisäksi esimerkiksi teollisuuden ja tutkimuksen rahoituspäätöksiin.

Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen näkee uudenlaisen yhteistyönRakennusteollisuus RT ry:n kanssa hyvänä mahdollisuutena edistää vähähiilisyyttä ja kestävää rakentamista.

”Tarvitsemme koko yhteiskunnan mukaan, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Rakennusten ja rakentamisen osuus päästöistä on merkittävä, ja siksi on erittäin tärkeää, että rakennusala on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin. Odotan innolla alan näkemyksiä siitä, mitkä ovat tehokkaimpia ja nopeimpia keinoja pienentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä. Työ on hienosti linjassa sen kanssa, että Pohjoismaat tähtäävät yhdessä vähähiilisen rakentamisen globaaliksi edelläkävijäksi, kuten Reykjavikin julkilausumassa lokakuussa sovittiin.”

Rakennusteollisuuden selvityksessä tarkasteltavaksi tulee myös se, kuinka vielä keskeneräinen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus sekä siihen liittyvä rakentamisen elinkaarinäkökulma ja vähähiilisyys tullaan kytkemään tähän laajempaan tulevaisuuden tiekarttatyöhön.

Lisätietoja

Juha Luhanka, johtaja, uudistuva teollisuus, puh. 050 414 0084

Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja, puh. 050 469 2021

Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642

sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Kari Kanalan ja Milla Mäkitalon Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta (Kirjapaja) ammentaa huomioita niin pariskunnan omasta suhteesta kuin kummankin ammatillisesta kokemuksesta. Kirja tuo esiin parisuhteen iloja ja karikkoja.

Onko parisuhteessa tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen?, Kari Kanala ja Milla Mäkitalo kysyvät. Entä miten ollaan me ja silti sinä ja minä? ”Parisuhteen onnellisuutta ei takaa oikeassa oleminen, vaan tahtominen”, he sanovat, ja sitä he pappeina kysyvät alttarilla ja tämän kirjan myötä.

"Hyvien neuvojen sijaan tuomme välähdyksiä parisuhteen arjesta ja kiemuroista, juhlasta ja odotuksista”, he kirjoittavat. ”Toivon mukaan tekstin yllä leijuu kuitenkin lämmin huumori, joka on ollut tärkeä voimavara parisuhteessamme. Kyky nauraa itselle ja hieman toisenkin sattumuksille on tuonut lämpöä ja lempeä tekemisiin.”

Suhteellista-kirja ottaa rohkeasti käsittelyyn erikokoisia kysymyksiä. Huomioita on kotitöistä rahaan, riitelystä romantiikkaan, arvoista kunnioitukseen. Mukana on rehellistä puhetta muun muassa vanhemmuudesta ja vanhenemisesta kremppoineen ja lisäkiloineen, erirytmisyydestä, ihmissuhteista tukiverkkoineen ja exineen.  

Inhimillistä pohdintaa ryydittämässä on osuvia pop-lyriikoita ja helppolukuisia asiantuntija-artikkeleita. Kirja sopii paitsi eri-ikäisille parisuhteessa eläville, myös kaikille ihmissuhdeasioista kiinnostuneille lukijoille.

Suhteellista-kirjatraileri: https://youtu.be/awI-osGuOlk

Kari Kanala ja Milla Mäkitalo: Suhteellista – Pilkettä ja pohdintaa parisuhteesta. Kirjapaja 2019. 112 s. Kansi ja kuvat Katja Kuittinen. ISBN 978-952-354-122-1. Kl 14.8 Ovh. 24,90

Kari Kanala on Paavalin seurakunnan kirkkoherra, ja Milla Mäkitalo työskentelee pappina Kannelmäen seurakunnassa. Pariskunta asuu Helsingissä, ja perheeseen kuuluu pieni poika. Kari Kanalan edellinen kirja oli yhteisteos Ville Kormilaisen kanssa: Anova saa ja nuuhkiva löytää. Koiraihmisen rukouskirja (2016).

Lisätietoja ja haastattelut: Marja-Liisa Saraste | viestintäpäällikkö | 040 553 4757 | marja-liisa.saraste@kirjapaja.fi tai kari.kanala@evl.fi; milla.makitalo@evl.fi

Arvostelukappaleet ja kuvat:
Minna Vatja | mediakoordinaattori | 09 6877 4543 | minna.vatja@kirjapaja.fi

Työnantajan KIILA-kuntoutuskurssien verkkoasioinnin käyttäjien pitää hankkia vahva tunnistus 14.12.2019 mennessä

Työnantajan ammatillisten KIILA-kuntoutuskurssien verkkoasioinnissa vahva Suomi.fi-tunnistus korvaa nykyisen heikon Katso-tunnistuksen 14.12.2019. Sitä ennen palvelun käyttäjien pitää saada vahva tunniste, jotta palvelun käyttöä voi jatkaa sen jälkeen.

Yrityksissä KIILA-kurssien asiointipalvelun käyttäjien tunnukset on helpointa vahventaa antamalla käyttäjille Suomi.fi-valtuuden ”Kuntoutustarpeen ilmoittaminen”.

Yrityksessä Suomi.fi-valtuuden voi antaa

• kaupparekisteriin merkitty yrityksen toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan sijainen 
• kaupparekisteriin merkitty yrityksen nimenkirjoittaja, jolla on oikeus edustaa yritystä yksin
• kaupparekisteriin tai Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ) merkitty yksityinen elinkeinonharjoittaja
• henkilö, jolle joku edellä mainituista on antanut oikeuden valtuuttaa toisia henkilöitä yrityksen puolesta (valtuutusoikeus).

Julkishallinnossa, yhdistyksissä ja muissa organisaatiomuodoissa joudutaan turvautumaan tilapäiseen ratkaisuun. Niiden puolesta KIILA-kurssia hakevat asiointipalvelun käyttäjien pitää itse käydä vahventamassa Katso-tunnisteensa ennen 14.12.2019. Näin he pitävät palvelun käytettävissä, kunnes heidän organisaationsa pystyy antamaan tarvittavan Suomi.fi-valtuuden.

Julkishallinnolle, järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille mahdollisuus antaa Suomi.fi-valtuuksia avautuu vuonna 2020 sitä mukaa, kun Väestörekisterikeskus ottaa käyttöön tarvittavat virkailijatoiminnot, jotka mahdollistavat valtuutusoikeiden rekisteröinnin virkailija-avusteisesti.

Suomi.fi-tunnistautumisesta kannattaa sopia

Muutoksen jälkeen eli 14.12. alkaen palvelun käyttäjä kirjautuu KIILA-kurssien asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella. Tunnistusvälineenä voi toimia käyttäjän omat pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai varmennekortti. Organisaatioissa on hyvä ennakkoon sopia, mitä tunnistautumisen tapaa käytetään.

Jos KIILA-kurssien asiointipalvelu ei aiemmin ole ollut käytössä

KIILA-kurssien asiointipalvelun kautta työnantaja voi hakea työpaikalle ammatillisia KIILA-kursseja työntekijöilleen. Yksittäiset työntekijät voivat myös itse hakea KIILA-kuntoutusta ns. yksilöpalveluna.

Työnantajan kursseja haetaan aina KIILA-kurssien asiointipalvelun kautta. Käytännössä sen tekee usein työterveyshuollon edustaja.

Jos yritys haluaa ottaa KIILA-kurssien asiointipalvelun ensimmäistä kertaa käyttöönsä, voi se jo nyt antaa palvelun käyttäjille Suomi.fi-valtuuden ”Kuntoutustarpeen ilmoittaminen”. Näin asiointipalvelu on valmis otettavaksi käyttöön Suomi.fi-tunnistuksella 14.12. Julkishallinnolle, järjestöille, yhdistyksille ja seurakunnille mahdollisuus antaa Suomi.fi-valtuuksia avautuu vähitellen vuonna 2020.

Lue lisää

• Ammatilliset KIILA-kuntoutuskurssit
• Kelan asiointipalvelut työnantajille
• KIILA-kuntoutuskurssien asiointipalvelu
• KIILA-kurssien sähköinen hakeminen, Tomi Mielonen (Youtube-seminaaritallenne 19.10.2019)

Lisätietoja medialle

suunnittelija Tomi Mielonen, puh. 050 5288662
etunimi.sukunimi@kela.fi

Användare av e-tjänsten för KIILA-kurser kräver stark identifikation före 14.12.2019

I e-tjänsten för arbetsgivare gällande KIILA-rehabiliteringskurser ersätts den svaga Katso-identifikationen med stark Suomi.fi-identifikation 14.12.2019. Före det måste de som använder tjänsten få ett verktyg för stark autentisering för att kunna fortsätta använda tjänsten.

Vid företag är det enklast att ge dem som använder e-tjänsten för KIILA-kurser Suomi.fi-fullmakten ”Meddela behov av rehabiliteringskurs”.

Vid företag kan Suomi.fi-fullmakten ges av

• den som i handelsregistret anges som företagets verkställande direktör eller ställföreträdare för den verkställande direktören 
• den som i handelsregistret anges som företagets namntecknare med rätt att representera företaget ensam
• den som i handelsregistret eller Företags- och organisationsdatasystemet (FODS) är registrerad som enskild näringsidkare
• en person som av någon av de ovan nämnda har fått rätten att befullmäktiga andra personer för företagets räkning (fullmaktsrätt).

Inom den offentliga förvaltningen, i föreningar och andra organisationsformer måste man gå in för en tillfällig lösning. De användare av e-tjänsten som ansöker om KIILA-kurser för de här organisationernas räkning ska själva certifiera sin Katso-kod före 14.12.2019. På det sättet kan de fortsätta att använda tjänsten tills organisationen kan ge dem den Suomi.fi-fullmakt som behövs.

Det blir möjligt för aktörer inte den offentliga förvaltningen, föreningar och församlingar att ge Suomi.fi-fullmakter under år 2020 efter hand som Befolkningsregistercentralen tar i bruk de tjänstemannafunktioner som behövs och som gör det möjligt att registrera fullmakter med hjälp av en tjänsteman.

Det lönar sig att komma överens om förfarandena vid Suomi.fi-identifiering

Efter ändringen, dvs. från och med 14.12 loggar den som använder tjänsten för KIILA-kurser in med Suomi.fi-identifikation. Som identifieringsverktyg kan man använda sina egna bankkoder, mobilcertifikat eller certifikatkort. Det lönar sig för organisationerna att komma överens på förhand om vilket identifieringssätt man kommer att använda.

Om man inte tidigare har använt e-tjänsten för KIILA-kurser

Genom e-tjänsten för KIILA-kurser kan arbetsgivare ansöka om yrkesinriktade KIILA-kurser för sina anställda. Enskilda arbetstagare kan också själva ansöka om individuell KIILA-rehabilitering.

Kurser som arbetsgivaren ordnar ska alltid sökas via e-tjänsten. I praktiken är det ofta en företrädare för företagshälsovården som gör ansökan.

Om ett företag vill ta i bruk e-tjänsten för KIILA-kurser för första gången kan den redan nu ge Suomi.fi-fullmakten ”Meddela behov av rehabiliteringskurs” till dem som ska använda tjänsten. På det sättet är e-tjänsten färdig att tas i bruk med Suomi.fi-identifikation 14.12. För aktörer inom den offentliga förvaltningen, organisationer, föreningar och församlingar öppnas möjligheten att ge Suomi.fi-fullmakter efter hand under år 2020.

Läs mer

• Yrkesinriktade KIILA-kurser
• FPA:s e-tjänster för arbetsgivare
• E-tjänsten för KIILA-rehabiliteringskurser
• Elektronisk ansökan om KIILA-kurser, Tomi Mielonen (inspelning på finska av Youtube-seminarium 29.10.2019)

Närmare information för medierna

Tomi Mielonen, planerare, tfn 050 5288 662
fornamn.efternamn@fpa.fi

Opelin sähköistymistarina saa jatkoa. Opel Vivaro -mallisto kasvaa vuonna 2020 täyssähköversiolla – Vivaro-e:llä. Uutuuteen on tarjolla kaksi eri akkuvaihtoehtoa, joista asiakkaat voivat valita omaan käyttötarkoitukseensa paremmin sopivan vaihtoehdon. Pienempitehoinen, 50 kWh:n kokoinen akku tarjoaa 200 kilometrin toimintamatkan ja 75 kWh akku puolestaan 300 kilometrin toimintamatkan (WLTP). Vivaro-e on rakennettu muuntautumiskykyiselle EMP2-pohjalevylle, mikä mahdollistaa niin perinteisen kuin sähköisen voimanlähteen käytön.

“Opel sähköistyy. Kaikki Opel-mallit sähköistyvät vuoteen 2024 mennessä – asiakkaat voivat valita jokaisesta mallista myös sähköisen version”, lupaa Opelin pääjohtaja Michael Lohscheller. ”Sähköiset pakettiautot ovat erityisen tärkeitä kaupunkialueilla niin ihmisten kuin tavaroiden kuljettamisessa. Siksi olen erittäin iloinen siitä, että Vivaro-e saapuu markkinoille ensi vuonna, ja sähköistetyt versiot Combo Lifesta, Combo Cargosta ja Zafira Lifesta vuonna 2021.”

Kolme sukupolvea: Opel Vivaron menestystarina vuodesta 2001

Vivaron menestystarina sai alkunsa vuonna 2001. Vivaro A oli markkinoilla vuoteen 2014 asti, ja niitä myytiin yli 650 000 yksilöä. Toinen sukupolvi esiteltiin vuonna 2014, ja sitä on myyty tämän vuoden puoliväliin mennessä noin 310 000 yksilöä.

Vivaron kolmas sukupolvi saapui jälleenmyyntiliikkeisiin tänä syksynä. Monikäyttöinen suosikkimalli on nyt saatavana kahden sijaan kolmella eri pituudella (4,60 m, 4,95 m ja 5,30 m). Edeltäjään verrattuna myös hyötykuorma on kasvanut 200 kilolla (nyt jopa 1400 kg) ja vetopaino 500 kilolla (nyt jopa 2500kg). Myös kuljettajan ja matkustajan mukavuuteen on panostettu. Uutuudessa on paljon kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kuten IntelliGrip-pidonhallinta ja 180 asteen panoraamanäkymän auton taakse tarjoava kamera. Jokapäiväistä käyttöä helpottaa myös jalanheilautuksella avautuvat ja sulkeutuvat liukuovet sekä pitkätkin kuljetustarpeet mahdollistava FlexCargo-järjestelmä.

Lisätietoja:
LänsiAuton viestintäpäällikkö Johanna Laune, p. 0400 440 301,
johanna.laune@lansiauto.fi

Kuva: Mikko Peltonen

30.11.2019 Salohallissa isketään vuoden kovatasoisin suomalainen ammattinyrkkeilyilta. Tähtinä loistavat maailmanmestari Eva Wahlström, vuoden 2018 soturinakin palkittu Salon oma taistelija Jarkko Putkonen sekä odotetun kehäänpaluunsa tekevä Niklas Räsänen. Ottelun näyttää yksinoikeudella Viaplay-palvelu.

Kun noihin nimiin lisätään vielä äärettömän mielenkiintoinen alemman raskaansarjan SM-ottelu tappiottomien lupausten Samuli Kärkkäisen ja Jarkko Ojapalon välillä niin ei nyrkkeilyn ystävät olisi parempaa joululahjaa voineet toivoa!

Eva Wahlström saa kevyensarjan painoissa oteltavaan ei-mestaruusotteluun vastaansa 32-vuotiaan nairobilaisen Consolata Musangan. Musangalla on ammattilaisurallaan ottelusaldona 8 voittoa, 4 tappiota ja 3 ratkaisematonta.

”Tässä vaiheessa pyrin keskittymään ainoastaan tulevaan Salon otteluun. Kaksi keniatarta olen aiemmin kohdannut ja havainnut maan naisnyrkkeilyn kovan tason. Fatuma Zarika oli yksi taitavimmista nyrkkeilijöistä, joita olen ammattilaisena kohdannut. Everline Oderon kanssa kärsin uran ainoan kanveesilla käynnin, joten en kyllä lähde tätäkään vastustajaa yhtään aliarvioimaan. Ilmeisen yritteliäs ja aggressiivinen ottelija kyseessä. Sellaista toivoinkin, koska sellainen vastus palvelee myös tulevaa Harper-matsia ajatellen,” kommentoi Eva Wahlström tulevaa ottelua. 

Illan ottelut Viaplayssa:

Eva Wahlström vs Consolata Musanga, Kenia, 8 erää
Jarkko Putkonen vs Adam Ngange, Tansania, 8 erää
Niklas Räsänen vs TBA, 6 erää
Samuli Kärkkäinen vs Jarkko Ojapalo, 10 erää alemman raskaansarjan Suomen mestaruudesta
Satu Lehtonen vs Oksana Romanova, Ukraina, 8 erää

Salon nyrkkeilyilta alkaa Viaplay-palvelussa klo 19:45. Otteluillan selostaa Simo Halmevuo.

Lisätieodot:

Erika Miramo, Head of Marketing & Communication, NENT Group Finland
erika.miramo@nentgroup.com
+358 40 548 5777