Suomen kieltenopettajien liiton SUKOLin hallitus on valinnut Vuoden kieliteoksi oppilaitos- ja opiskelijayhteistyönä syntyneen YouTube-videosarjan, joka toteutettiin osana Tunne Työ -hanketta. Palkinto luovutettiin työryhmälle SUKOLin syyspäivillä lauantaina 5.10. Kouvolassa. Palkinnon saajaa ehdottivat Lappeenrannan seudun kieltenopettajat ry. 

Palkitun YouTube-videosarjan takana ovat Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskuksen englannin ja venäjän kielen lehtorin Olesia Kullbergin ohjaama opiskelijaryhmä, johon kuului opiskelijoita ammattikorkeakoulusta ja molemmista Lappeenrannan lukioista. Työryhmä valmisti kevään 2019 aikana kuusi YouTube-videota kielitaidon merkityksestä työelämässä. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat toimivat kuvaajina ja leikkaajina ja Kimpisen lukion vieraiden kielten kurssien opiskelijat haastattelijoina. Lisäksi yhdessä videossa Kimpisen lukion opiskelijat kertovat vieraiden kielten opiskelusta ja motivaatiosta. 

Palkinnon myöntämisellä halutaan antaa tunnustusta lukion ja ammattikorkeakoulun yhteistyölle, työelämän kielitaidon merkityksen esille tuomiselle sekä opiskelijoiden kielitietoisuuden vahvistamiselle. 

Tunne Työ - suunnittele ura, on laaja ESR-kumppanuushanke lukioiden työelämälähtöisten mallien ja pedagogiikan kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista entistä työelämälähtöisemmin siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat. Toimenpiteitä ovat mm. yhteistyömallit työelämän sekä korkeakoulujen kanssa. 

Lue lisää Tunne työ -hankkeesta: www.tunnetyo.fi

Kuvateksti: Vuoden kieliteko -palkinnon saanut työryhmä Marika Roos (vas), Olesia Kullberg ja Mari Tepponen. Kuva SUKOL

”Miten pitkä on ikuisuus, kysyy Liisa. Joskus vain yksi sekunti, vastaa Valkoinen Kani.”
Carlo Rovelli. Ajan luonne, 2018.

Liisan ja Valkoisen Kanin dialogi kuvastaa oivallisesti, kuinka käsitys ajasta on riippuvainen tilanteesta ja kokijasta. WAMissa perjantaina 11.10. avautuva teemanäyttely käsittelee aikaa kokemuksellisena suureena ja muutoksen kautta havaittavana kestona. Kokonaisuus tunnustelee, miten aika ilmenee ja missä eri ilmiöissä tai muodoissa sen voi havaita tai kokea. Puheessa aika juoksee, kiirehtii, hidastuu ja pysähtyy aivan kuin se olisi aktiivinen toimija, jonka liikkeitä olisi mahdollista seurata – mutta juuri kun sitä yrittää tavoittaa, se pakenee.

Vaikeasti hahmotettavana käsitteenä aika on aiheuttanut kiivasta ja polveilevaa keskustelua niin filosofien, fyysikoiden kuin taiteilijoidenkin keskuudessa. Tarkkarajaisen määrittelyn sijaan näyttely tarjoilee erilaisia näkökulmia aikaan veistosten, valokuvien, performanssien ja videoteosten avulla. Tapa, jolla maapallon päivät on jaettu tunteihin, minuutteihin ja sekunteihin on täysin keinotekoinen, mutta siitä huolimatta se vaikuttaa olennaisesti toimintaamme. Erno Pystysen teoksen heiluri leikkii ajan pysäyttämisen mahdollisuudella. Viisareiden heilahdukset ja kellotaulujen numeroiden katkeamaton liike ovat vahvasti vaikuttaneet hallitsevaan ilmiöön, kiireeseen, joka on läsnä Ilmari Grytan veistoksessa.

Ajankokemusta venyttävä elementti, odotus, on mukana saksalaisen Sebastian Stumpfin ja Santeri Tuorin videoteoksissa sekä Heini Ahon installaatioissa. Ajan kerroksellisuus on olennainen tekijä australialaisen mediataiteilijan Daniel Crooksin tuotannossa. Moninaiset aikakäsitykset perustuvat pohjimmiltaan taivaankappaleiden liikkeiden tarkkailuun, mikä on lähtökohtana irlantilaisen Grace Weirin meditatiivisessa animaatiossa. Jenni Eskola puolestaan käyttää hienovaraisissa teoksissaan aikaa välineenä ja on Mikko Rikalan tavoin kiinnostunut ajan syklisyydestä ja pitkäkestoisista prosesseista.

Nykypäivänä aika ei ole enää sidottu paikkaan, vaan voimme olla yhtäaikaisesti eri kanavien välityksellä useassa eri ajassa ja paikassa, mikä on osaltaan vaikuttanut ajan pirstoutumiseen. Pekko Vasantolan teoksessa välähdyksen kaltaiset hetket välittyvät reaaliajassa maapallon eri puolilta avoimien valvontakameroiden kautta katsojalle. Eri  sosiaalisenmedian kanavat toimivat ilmiöiden ja myös taiteen esittämisareenana, mitä Leena Kela on hyödyntänyt vuoden kestoisessa performanssissaan.

Kokonaisuudessaan ihmisen aika maapallolla on ollut lyhyt, sillä tarkasteltaessa maapallon aikaa yhtenä vuorokautena, on ihminen ehtinyt elää planeetalla vain viimeiset muutamat sekunnit. Taiteilijaryhmä IC-98 on käsitellyt tuotannossaan lineaarisen ajan rajallisuutta ja ihmiskeskeisen aikakäsityksen jälkeistä aikaa. Ajan rajallisuuden tiedostaminen korostaa sen merkittävyyttä. Tämä on aktiivisesti läsnä myös maapallon tilaa koskevassa keskustelussa ja sillä on olennainen vaikutus siihen, miten käsitämme aikamme ja miten toimimme juuri nyt.

Näyttelyn taiteilijat: Heini Aho, Daniel Crooks, Ilmari Gryta, Jenni Eskola, Kaisaleena Halinen, IC-98, Kaarina Kaikkonen, Leena Kela, Erno Pystynen, Mikko Rikala, Sebastian Stumpf, Santeri Tuori, Pekko Vasantola, Grace Weir.

Pressikuvat

Näyttelyn opastukset ja oheisohjelma
16.10. klo 17 Matti Kamppinen
19.10. klo 13–16 Xie Rong, performanssi (New Performance Turku Festival)
7.11. klo 17 Valtteri Arstila
22.11. klo 18–21 Hetki lyö – ajantajunnan räjäyttävä ilta
30.11. klo 14 Aikapaneeli: Heini Aho, Leena Kela ja Pekko Vasantola
Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14.

Lisätiedot
Terhi Tuomi, näyttelykuraattori
puh. 040 637 1023, terhi.tuomi@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

”Hur lång är en evighet, frågar Alice. Ibland bara en sekund, svarar Vita Kaninen.”
Carlo Rovelli, Ajan luonne, 2018.

Dialogen mellan Alice och Vita Kaninen beskriver på ett utmärkt sätt hur tidsuppfattningen är beroende av situationen och den som upplever tiden. Temautställningen som öppnas i WAM fredagen den 11 oktober behandlar tiden som experimentell storhet och som varaktighet upplevd via förändringar. Helheten känner sig för hur tiden framträder och i vilka olika fenomen eller former den kan observeras eller upplevas. Vi använder uttryck som att tiden rinner iväg, rusar iväg, går långsammare och stannar upp, precis som om tiden skulle vara en aktiv del, vars rörelser det är möjligt att följa – men precis då man nästan når den flyr den undan.

Tid är ett begrepp som är svårt att gestalta och har orsakat intensiva och vindlande debatter mellan såväl filosofer, fysiker som konstnärer. I stället för en exakt definition erbjuder utställningen olika perspektiv med hjälp av skulpturer, fotografier, performanser och videor. Det sätt på vilket jordklotets dygn är indelade i timmar, minuter och sekunder är helt konstgjort, men trots detta inverkar detta väsentligt på vårt agerande. Visaren i Erno Pystynens verk leker med möjligheten att kunna stoppa tiden. Visarnas och de digitala urtavlornas oavbrutna rörelse har kraftigt inverkat på ett rådande fenomen, stress, vilket kan ses i Ilmari Grytas skulptur.

Ett element som får tiden att gå långsammare, nämligen väntan, behandlas i videoverken av Santeri Tuori och av tyska konstnären Sebastian Stumpf samt i installationen av Heini Aho. Tidens olika lager är en viktig faktor i den australiensiska mediekonstnären Daniel Crooks produktion. De olika tidsuppfattningarna bygger i grunden på observationer av himlakropparnas rörelser, vilket utgör utgångspunkten för den meditativa animationen av irländskan Grace Weir. Jenni Eskola använder för sin del tiden som verktyg i sina subtila verk och hon är som Mikko Rikala intresserad av tidens cykliska natur och långvariga processer.

Idag är tiden inte längre bunden till en plats, utan med hjälp av olika kanaler kan vi samtidigt uppleva olika tider och platser, vilket för sin del har inverkat på att tiden känns splittrad. I verket av Pekka Vasantola kan åskådaren via öppna övervakningskameror se tidsglimtar i realtid från olika håll i världen. Även sociala mediekanaler fungerar som scen för konst, till exempel för Leena Kelas performans som varade ett år.

Människans tid på jorden har som helhet varit kort. Om man ser på jordklotets tid som ett dygn har människan endast levt några sekunder på vår planet. Konstnärsgruppen IC-98 har i sin produktion behandlat begränsningarna för den lineära tiden och tiden efter den människoorienterade tidsuppfattningen. Medvetenheten om tidens förgänglighet framhäver dess betydelse. Den är aktivt närvarande i diskussioner om jordklotets framtid och styr vårt sätt att hantera tiden och agera i situationen just nu.

Utställningens konstnärer: Heini Aho, Daniel Crooks, Ilmari Gryta, Jenni Eskola, Kaisaleena Halinen, IC-98, Kaarina Kaikkonen, Leena Kela, Erno Pystynen, Mikko Rikala, Sebastian Stumpf, Santeri Tuori, Pekko Vasantola, Grace Weir.

Pressbilder

Mer information
Terhi Tuomi, utställningens kurator
tfn 040 637 1023, terhi.tuomi@turku.fi
Åbo museicentral, Åbo stads fritidssektor

Lahden kaupunki osallistuu tällä viikolla Brysselissä järjestettävään European Week of Cities and Regions -konferenssiin.

Lahti on mukana Let’s make a match and fall in ”city love” -ohjelmaosiossa, jossa Euroopan ympäristöpääkaupungit esittelevät osaamistaan. European Week of Regions and Cities on jokavuotinen tapahtuma, jossa kaupungit ja alueet esittelevät kasvupotentiaaliaan ja sitä, kuinka ne toteuttavat Euroopan unionin koheesiopolitiikkaa.

Teemaviikon tapahtumien lisäksi matkalla on edunvalvontaan liittyviä tapaamisia muun muassa Euroopan parlamentissa, Helsinki EU Officessa, Kuntaliiton Brysselin toimistossa ja EUROCITIES-verkoston kanssa. Viikon aikana Lahden kaupunki järjestää illallisen suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille ja muille kutsuvieraille

Mukana matkalla ovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén, varapuheenjohtajat Juha Rostedt ja Aleksi Mäntylä, kaupunginhallituksen jäsen Pekka Komu sekä yhteysjohtaja Mari Kuparinen ja kehityspäällikkö Henna Eskonsipo-Bradshaw. Matkakustannukset ovat noin 10 000 euroa. Lisäksi matkalle osallistuvat Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki ja elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Lisätietoja:
yhteysjohtaja Mari Kuparinen, p. 044 371 9450

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry valittaa korkeimman oikeuden (KKO) tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) koskien työntekijän oikeutta kieltäytyä vuokratyövoiman perehdyttämisestä.

Tuomion taustalla on vuoden 2015 Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusneuvottelut, jotka ajautuivat sopimuksettomaan tilaan. Posti  reagoi lakonuhkaan rekrytoimalla vuokratyöntekijöitä, joiden avulla lakkoja voitaisiin murtaa. PAU antoi tilanteessa perehdyttämiskiellon, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse perehdyttää työpaikalle tulevia vuokratyöntekijöitä. Perehdyttämiskiellon tarkoituksena oli estää ulkopuolisen työvoiman käyttöä tulevan lakon aikana ja siten turvata alkavaa laillista lakkoa. Kiellon seurauksena Posti päätyi poistattamaan useissa toimipaikoissa PAUn perehdyttämiskiellon mukaisesti toimineet työntekijät. Työntekijöiltä pidätettiin lisäksi palkat.

KKO:ssa tiukka äänestys

PAU nosti asiassa yhden pilottikanteen, jonka seurauksena Posti Oy velvoitettiin maksamaan käräjä- ja hovioikeuden tuomion mukaan korvauksia työntekijälle. Työnantaja sai asiassa valitusoikeuden KKO:hon ja tämän vuoden huhtikuussa KKO kumosi käräjä- ja hovioikeuden tuomiot äänin 3-2. KKO:n tuomio linjasi, että työtaistelutilanteessa työnantajan lojaliteettivelvollisuus on alentunut ja siten työnantajalla oli oikeus poistattaa työntekijöitä työpaikalta ja pidättää heidän palkkansa. KKO:n tuomion johdosta muut asiassa nostetut kanteet jouduttiin peruuttamaan.

PAUn valituksella haetaan tulkintaa siitä, oliko työntekijän poistattaminen ja palkanpidättäminen vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimusten takaamaa järjestäytymisvapautta ja siten myös mahdollisesti ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Työtaisteluoikeus kuuluu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ja yhdistymisvapauden suojan alaan. PAUn tulkinnan mukaan tässä tapauksessa valittu työtaistelutoimi, eli perehdytyskielto, kuuluu kyseisen artiklan soveltamisalaan sekä ammattiyhdistysoikeuden ydinsisältöön. Työnteon keskeyttäminen ja palkan pidättäminen työtaistelutoimenpiteeseen osallistumisen vuoksi on siten loukannut työntekijän 11 artiklan mukaisia oikeuksia.

EIT:n ratkaisulla laaja vaikutus

EIT:llä ei ole valtaa kumota tai muuttaa KKO:n ratkaisua, mutta se voi ottaa kantaa siihen, oliko KKO:n tuomio linjassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen asettamien velvoitteiden kanssa. Työntekijäpuolelle myönteisellä ratkaisulla voisi tulevaisuudessa olla laajempaa vaikutusta laintulkintaan sekä työnantajien toimintaan vastaavissa tilanteissa. 

Lisätietoja: Iikka Avela, lakimies, puh. 043 825 5311

Lappeenrannan kaupunki tekee osallisuus- ja vaikuttamisohjelmaa. Kaupunki laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja tavoitteena on löytää täysin uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Valmistelussa halutaan kuulla laajasti asukkaita, virkamiehiä ja päättäjiä.

Valmistelua varten on pidetty kolme työpajaa, joista viimeinen, 5.10. järjestetty työpaja oli suunnattu asukkaille. Asukkaat voivat vielä osallistua valmisteluun sähköisen kyselyn kautta. Kysely on avoinna 13.10 saakka ja siihen on koottu nyt myös asukkaille suunnatussa työpajassa esiin nostetut näkemykset.

Asukasyhteyshenkilö Pia Pulliaisen mukaan ohjelman valmistelua varten on tärkeintä saada asukkailta tietoa siitä, millä tavoin juuri asukkaat haluaisivat osallistua ja vaikuttaa Lappeenrannan kehittämiseen ja mitkä osallistumistavat ja keinot he kokevat itselleen luonteviksi.

– Kyselyssä pääsee tarkastelemaan ja ottamaan kantaa muiden osallistujien ehdotuksiin ja ideoihin. Rinnakkain on aina kaksi ideaa, joista voi valita itselleen mieluisemman vaihtoehdon. Lisäksi kyselyssä voi kertoa vielä oman ideansa.

Pulliainen kannustaa kaikkia, myös kyselyyn jo kertaalleen osallistuneita, vielä mukaan vaikuttamaan.

– Viimeisen työpajan kautta kyselyyn on saatu nimenomaan enemmän asukkaiden uusia ideoita ja ajatuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Niitä voi käydä vertailemassa ja laittamassa tärkeysjärjestykseen, vaikka olisikin jo aikaisemmin osallistunut kyselyyn. Aikaa menee vain muutama minuutti.

Kyselyyn vastataan anonyymisti ja jokainen vastaus on samanarvoinen.

– Jokaisen mielipiteellä ja näkemyksellä on aidosti merkitystä. Kyselyn loppupuolella näkyy reaaliaikainen yhteenveto suosituimmista ehdotuksista. Lisäksi vastaajat voivat tuoda esiin oman näkemyksen tai idean.

– Työpajojen ja sähköisen kyselyn tuloksien pohjalta kootaan asukkaiden, virkamiesten ja päättäjien yhteinen näkemys parhaista ehdotuksista, Pulliainen sanoo.

Osallisuus- ja vaikuttamisohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2019 aikana.

Lisätietoja:

Asukasyhteyshenkilö Pia Pulliainen,
puh. 040 549 4740, pia.pulliainen(a)lappeenranta.fi (tavoitettavissa 9.10. alkaen)

Osallistu kyselyyn, avoinna 13.10. saakka: https://bit.ly/LPRosallisuus2

VR lisää Hämeenlinnaan arkipäivisin 10 uutta junavuoroa, joiden myötä erityisesti työmatkustaminen paranee. Vuorotarjonta lisääntyy erityisesti aamun ja iltapäivän ruuhka-aikoina. Uudet vuorot aloittavat liikennöinnin 15.12. aikataulukauden vaihtuessa. 

Joulukuun uusien aikataulujen myötä matkustaminen paranee merkittävästi eri puolilla Suomea uusien junavuorojen myötä. Hämeenlinnaan lisätään arkipäivisin yhteensä 10 uutta vuoroa: viisi vuoroa Hämeenlinnasta Helsinkiin ja viisi vuoroa Helsingistä Hämeenlinnaan. Osa uusista vuoroista ajetaan kaukojunilla ja osa lähijunilla. Uudet lähijunavuorot ovat osa VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön sopimaa uutta ostoliikennesopimusta vuodelle 2020.

Uusien, 15.12. aloittavien vuorojen myötä Hämeenlinnassa pysähtyy jatkossa arkipäivisin yhteensä 60 junavuoroa. Samalla koko pääradan aikataulurakennetta on uudistettu, jotta uudet vuorot mahtuvat niukalle ratakapasiteetille. Hämeenlinnan uudet vuorot sijoittuvat pääosin arkipäivien ruuhka-aikoihin, mutta myös keskipäivän tarjonta tihenee ja iltayhteydet paranevat. 

Työmatkustaminen paranee

Työmatkaliikenteessä Hämeenlinnasta Helsinkiin jatkossa kuusi junavuoroa tarjoaa hyviä yhteyksiä arkiaamuisin etelään ennen kello yhdeksää nykyisten viiden päiväjunan sijaan. Suurimpana parannuksena on nykyisin klo 7.54 Helsinkiin saapuvan IC-junan korvautuminen kahdella eri kaukojunalla: toinen saapuu Helsinkiin jo klo 7.36 ja toinen klo 8.07. Samalla Hämeenlinnasta lähtevä R-juna muuttuu D-junaksi ja nopeutuu 15 minuutilla: uusi aikataulu on klo 6.19-7.30.

Iltapäivän paluuliikenteessä pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnaan aloittaa täysin uusi IC-junavuoro, joka lähtee Helsingistä klo 16.40 ja saapuu Hämeenlinnaan klo 17.42. Myös iltapäivän liikenteessä nykyinen Hämeenlinnaan päättyvä R-juna muuttuu D-junaksi ja nopeutuu selvästi: uusi aikataulu on klo 15.50-17.02. Hämeenlinnalaisten työmatkayhteydet myös Tampereelle parantuvat, kun kulkuun tulee uusi klo 16 jälkeen Tampereelta lähtevä, Hämeenlinnassa pysähtyvä kaukojunavuoro.

Myös iltayhteydet paranevat, kun jatkossa Tampereelta pääsee päivittäin Hämeenlinnaan klo 23.07 lähtevällä junalla eli puoli tuntia nykyistä myöhemmin. Viikonloppuisin hämeenlinnalaiset pääsevät kotiin pääkaupungin iltaelämästä niinkin myöhään kuin klo 0.40 Helsingistä lähtevällä R-junalla.

”Kuuntelimme ja huomioimme uusien vuorojen suunnittelussa asiakaspalautetta ja siksi ne painottuvatkin työmatkustuksen ruuhka-aikoihin. Joulukuusta lähtien esimerkiksi aamupalaveriin pääsee Hämeenlinnasta Helsinkiin entistä useammalla vuorolla. Myös myöhäiseen arki-iltaan tulee uusi vuoro, mikä mahdollistaa esimerkiksi teatterireissulta paluun myöhemmin, kertoo VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Joulukuun aikataulujen myötä myös muiden vuorojen aikatauluissa sekä lähtö- ja saapumisajoissa voi olla joitain muutoksia.

Uudet 15.12. aloittavat aikataulut löytyvät liitteenä. Liput tulevat myyntiin myöhemmin lokakuussa.

Jyväskylän Keljonkankaalle valmistui syyskuun lopussa täysin savuton asumisoikeuskerrostalo. Asuntojen omistaja, TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy, on siirtymässä kohti terveellisempää asuinympäristöä rakennuttamalla savuttomia uudiskohteita ja muuttamalla jo valmistuneet kiinteistöt vähitellen savuttomiksi. Savuttomalle asumiselle on ollut kysyntää, ja se on saanut asukkailta kiitosta.

Syyskuun lopulla Keljonkankaalle valmistunut neljäkerroksinen asumisoikeustalo on TA-Asumisoikeus Oy:n ensimmäinen Jyväskylän seudulle valmistunut täysin savuton asuintalo. – Aiemmin olemme kieltäneet tupakoinnin sisällä asunnoissa, mutta nyt tupakointi on kielletty erikseen merkittyjä tupakointipaikkoja lukuun ottamatta koko kiinteistön alueella, kertoo myyntineuvottelija Maiju Kokkonen.

Savuttomalla asumisella tarkoitetaan sitä, että tupakointi on kielletty koko kiinteistössä: asunnoissa, parvekkeilla, terasseilla, piha-alueilla ja yhteisissä tiloissa. Tupakoida voi ainoastaan mahdollisilla erikseen merkityillä tupakointipaikoilla. TA:lla savuttomuuteen siirtymisen taustalla on halu olla luomassa terveellisempää asuinympäristöä ja vastata asukkailta tulleisiin toiveisiin.

– Savuttomuus on saanut paljon positiivista palautetta. En ole kuullut, että kukaan olisi jättänyt hakematta asuntoa siksi, ettei siellä saa polttaa, päinvastoin, Kokkonen toteaa.

Norkkokadun asunnot ovat käyneet hyvin kaupaksi, vapaana on enää muutama asunto. – Tänne on hakeutunut paljon myös vanhempaa väestöä ja sellaisia, jotka etsivät esteetöntä asumista, koska alue on helppokulkuista ja tasaista, toisin kuin Jyväskylässä monin paikoin, Kokkonen kertoo. Norkkokatu 2:n asumisoikeusasunnot sopivatkin myös liikuntaesteisille, sillä talossa on hissi ja nykypäivän rakennusmääräykset ottavat huomioon sen, että asunnossa on mahdollista liikkua myös pyörätuolilla.

TA-Asumisoikeus Oy:llä on rakenteilla savuttomia taloja myös Äijälänrantaan, osoitteeseen Ansaritie 1 ja Kankaalle osoitteeseen Rusokinkatu 12 sekä Vaajakoskelle osoitteeseen Urheilutie 40-42. Ansaritien ja Rusokinkadun asunnot ovat jo myynnissä ja Urheilutien asunnot tulevat myyntiin arviolta vielä tämän vuoden puolella. Kaikkien kiinteistöjen arvioitu valmistuminen on vuoden 2020 aikana.

Mikä on asumisoikeusasunto?

Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Lisätietoa asumisoikeusasumisesta ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta ta.fi/asumisoikeus.

Lisätietoja:

TA-Yhtiöt viestintä, viestinta@ta.fi

Laulaja-lauluntekijä Jenni Mustajärvi on urallaan ehtinyt julkaista neljä singleä. Tuorein ’Mitä et nää, sitä ei oo’ -kappale ilmestyy digipalveluihin 18.10. Teksti on Mustajärven ja sävellys tuottaja-kitaristi Olli Anttilan.

”Ollin kanssa löydettiin biisiin oikeanlainen tunnelma, kasarisyntikka kohtaa Melrose Place -meiningin haikeine kitarasooloineen”, Jenni kommentoi. 

Musiikki on ollut vahvasti läsnä Mustajärven elämässä. Pianoa nuorempana soittanut Jenni on tehnyt pitkään tekstejä omaan tuotantoon, mutta myös isälleen Pate Mustajärvelle. 
Esiintymistä jännittänyt ja julkisuutta kaihtanut nainen on noussut isommillekin lavoille muun muassa Paten konserttisalikiertueen taustalaulajana sekä Popedan keikoilla, muun muassa stadionkonsertissa vierailevana solistina.

”Olen aina jännittänyt esiintymisiä valtavan paljon ja julkisuus ei ole ollut minun juttuni. Kaikkia asioita voi silti harjoitella, kun vaan laittaa itsensä likoon”, hän summaa. 

Jenni Mustajärvi on solminut ohjelmamyynti-, PR- ja management-sopimuksen ProPromotionin ja Hype Productionin kanssa.
”Jenni Mustajärvi on yksi kiinnostavimmista artistitulokkaista. Hän on lahjakas biisintekijä ja tulkitsija - raikas tuulahdus kotimaiselle poprock-kentälle”, kommentoi managementista Tommi Liimatainen.

Jenni Mustajärvi julkaisee albumin vuonna 2020. Hän keikkailee duona, triona sekä oman bändin kanssa. 

Kuuntele ja lataa ”Mitä et nää, sitä ei oo” radiosoittoon: https://bit.ly/2MdeDhC
San. Jenni Mustajärvi, säv. Olli Anttila
FI2LR1900027

Pressikuvia: https://www.propromotion.fi/asiakkaat/jenni-mustajarvi/
Kuvaaja Róbert Frankó

www.jennimustajarvi.fi
www.facebook.com/jennimustajarvimusic/
IG: jenni_mustajarvi

Lisätiedot:
JULKAISU Live Rock Finland / Playground Music Oy
MANAGEMENT ProPromotion Oy / Hype Productions
OHJELMAMYYNTI Tommi Liimatainen, tommi@hypeproductions.fi
MEDIATIEDOTUS Taija Holm, taija@propromotion.fi, 040 748 3435

Tietokirjailija ja sotahistorian tutkija Mikko Porvali on tunnettu myös Viipuriin sijoittuvista historiallisista dekkareistaan:
Sinisen kuoleman kuva (2015), Veri ei vaikene (2016) ja Kadonneen kaupungin varjo (2018). Trilogia tunnetaan nimellä Karelia Noir ja se kuvaa viipurilaisten rikostutkijoiden työtä 1920-, 30- ja 40-lukujen poliittisissa myllerryksissä.

Kirjailija on lupautunut pitämään Lappeenrannan pääkirjastossa luennon aiheesta "Suomalaisen rikostutkimustaidon kehitys ja Viipurin poliisilaitoksen etsivä osasto".
Luultavasti hän saa vastata myös yleisön lukuisiin kysymyksiin.

Mikko Porvalin tietokirjatuotantoa edustavat mm. Vakoojakoulu (2010), Kaatunut Normandiassa (2011) ja Operaatio Hokki (2011).

Tilaisuus on tiistaina 15.10. klo 18-19.30 pääkirjaston lainaushallissa. Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

Kutsu tiedotusvälineille ja yleisölle 

Lappeenrannan kaupunginteatterin infotilaisuus:

Ray Cooney
Verkossa 

Tervetuloa kaupunginteatterin seuraavan ensi-iltaesityksen tiedotustilaisuuteen 

Aika:            Maanantai 14.10.2019 klo 13 

Paikka:        Lappeenrannan kaupunginteatterin suuri näyttämö, 3. krs, Kauppakeskus IsoKristiina 

Aihe:            Lappeenrannan kaupunginteatterin syyskauden kolmantena ensi-iltanäytelmänä nähdään Ray Cooneyn hulvaton farssi Verkossa. Näytelmän ensi-ilta on torstaina 17.10. klo 19 suurella näyttämöllä. 

Katja Krohnin (vierailija) ohjaama Verkossa on nauruhermoja kutkuttava tarina lontoolaisen taksikuskin John Smithin (Jarno Kolehmainen) kaksoiselämästä. Lähes kaksikymmentä vuotta kahta eri perhettä pyörittäneen Johnin salaisuus uhkaa paljastua, minkä hän pyrkii kaikin keinoin estämään. Avukseen hän pakottaa alivuokralaisensa Stanleyn (Samuli Punkka) ja hulvaton sattumusten sarja voi alkaa. 

Infotilaisuudessa nähdään lyhyt katkelma näytelmästä sekä kuullaan lisää esityksen synnystä sekä huumorin tekemisestä. Tilaisuudessa ohjaaja Katja Krohn sekä muu työryhmä on vapaasti haastateltavissa. Tilaisuus on avoin myös yleisölle. 

Tervetuloa!

Lisätietoa:    

Ohjaaja Katja Krohn
puh. 0503310433           
katja.krohn@gmail.com

https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Verkossa

Väyläviraston hankkeessa rakennettiin uusi silta korvaamaan Vekaransalmen lossiyhteys Sulkavalla. 639-metrinen silta mahdollistaa nyt vapaan kulun vesistön yli parantaen näin alueen tie- ja vesiliikennettä merkittävästi.

Odotettu silta parantaa liikenteen sujuvuutta

Vekaransalmen silta on ollut odotettu ja toivottu. Silta avataan liikenteelle keskiviikkona 16.10.2019, ja lossiliikenne loppuu. Silta parantaa liikenteen sujuvuutta korvaamalla lossiyhteyden ja uusilla maantie- ja yksityistiejärjestelyillä.

”Hanke on ollut kaikkine vaiheineen erittäin onnistunut suoritus. Suunnittelijat tekivät uskomattoman hienoa työtä rakennussuunnittelun aikana ja se on edesauttanut loistavaa onnistumista rakentamisen aikana. Pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja hankkeessa on ollut ilo olla mukana!” kertoo Väylän projektipäällikkö Jetro Matilainen.

639-metrinen silta on Suomen viidenneksi pisin. Sen leveys on lähes 10 metriä ja alikulkukorkeus 24,5 metriä. Korkea silta mahdollistaa kaiken alueella liikkuvan vesiliikenteen sillan ali.

”Tällaisten hankkeiden läpivienti on suurta tiimityötä, jossa jokaisen tekijän panos on tärkeä. Erityinen hatunnosto täytyy osoittaa vaativien työvaiheiden tekijöille. Työmaalla on onnistuttu pitämään hyvä tekemisen meininki yllä koko urakan ajan”, kertoo GRK Infran Kalle Willman.

Merkittävä ja mielenkiintoinen hanke

Rakentamista on seurattu innolla niin paikan päällä kuin somessa. Syyskuussa järjestettyyn siltakävelyyn osallistuin noin seitsemänsataa henkilöä. Hanke on saanut paljon huomiota myös mediassa.

”Uusi silta tulee helpottamaan ja nopeuttamaan alueella liikkumista merkittävästi. Myös tiet ovat nyt paremmassa kunnossa”, kerrotaan tunnelmia siltakävelyllä. Myös sillan ulkonäkö on saanut kehuja. ”Silta on upean näköinen ja istuu hyvin maisemaan kuin se olisi aina ollutkin tässä”, arvioidaan sillan suunnittelua.

Valokuvausta harrastavan projektipäällikön Jetro Matilaisen kuvat ovat saaneet paljon kiitosta ja niitä on jaettu ahkerasti tiedotteissa ja somessa.

Aikataulu ja budjetti pitivät

Tiukoista aikatauluista ja välillä haastavista sääolosuhteista huolimatta silta valmistuu kaksi kuukautta ennen urakkasopimuksen määräpäivää ja suunnitellussa budjetissa. Rakentaminen aloitettiin alkuvuodesta 2018.

Lisätietoja 

Projektipäällikkö Jetro Matilainen, Väylä, p. 050 505 1513, jetro.matilainen@vayla.fi
Valokuvia ja hankealueen kartta: https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/sets/72157687777440384
Hankkeen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/Vekaransalmensilta/
Väylän verkkosivut: http://www.vayla.fi/vekaransalmi

Turun kitarafestivaalia vietetään 11.10.–19.10. Festivaalin avaa ympäri Eurooppaa konsertoivan turkulaiskitaristi Patrik Kleemolan ja Turun filharmonisen orkesterin konsertti perjantaina 11.10. klo 19 Konserttitalossa. Illan sävelet on haettu ympäri maailmaa, ja kitaramusiikista nautitaan kahden teoksen voimin. Lisäksi kuullaan kaksi orkesterikappaletta. Ari Rasilaisen johtamassa konsertissa toisena solistina kuullaan TFO:n 2. konserttimestaria, viulisti Juha-Pekka Vikmania. Konserttia edeltää Varaslähtö klo 18 Konserttitalon kahviossa. Konserttiyleisölle avoimessa tilaisuudessa keskustellaan illan ohjelmasta taiteilijoiden kanssa.

Maurice Ravelin kaihoisa ja surumielinen orkesteriteos Pavane kuolleelle prinsessalle aloittaa illan. Rauhallinen teos on säveltäjän suosituimpia. Patrik Kleemola astuu lavalle taituroimaan Manuel Poncen etelän auringon lämpöön johdattelevan kitarakirjallisuuden hitin. Meksikolaisia rytmejä ja rentoa elämäniloa pursuava tunnelmallinen teos näyttää kitaran monipuolisen ilmaisuvoiman. Toisena teoksena Kleemola esittää yhdessä Juha-Pekka Vikmanin kanssa Tōru Takemitsun Spectral Canticlen, joka on kuin eteen avautuva japanilainen puutarha: kaunis, monitahoinen ja seesteinen. Kleemola on tehnyt yhteistyötä TFO:n kanssa Takemitsun teosten parissa aiemminkin voittaessaan vuonna 2004 Takemitsulle omistetun kansainvälisen kitarakilpailun Turussa. Tuolloin Kleemola palkittiin myös Takemitsun kitarakonserton parhaasta tulkinnasta. Ilta päättyy Edward Elgarin energiseen, Italiassa sävellettyyn teokseen In the South. Kleemola kertoo:

-       Concierto del Sur, eli ”Etelän konsertto” kuuluu Poncen pääteoksiin. Siinä kuuluu vahvasti espanjalaiset vaikutteet, ja teos onkin omistettu legendaariselle kitarataiteilija Andrés Segovialle. Kitara taas oli Takemitsun lempisoitin, jolle hän sävelsi laajan tuotannon. Kuvaavaa onkin, että elämänsä viimeisinä kuukausina Takemitsu sävelsi kitaralle vielä laajan sooloteoksen sekä tämän upean Spectral Canticlen eli "Aavelaulun" viululle, kitaralle ja orkesterille. ”Aavelaulu” jäi japanilaismestarin viimeiseksi orkesterisävellykseksi ja teos kuullaan nyt TFO:n konsertissa.

Patrik Kleemola kuuluu maamme klassisen kitaran eturiviin esiintyen aktiivisesti soolokonsertein, kamarimuusikkona ja sinfoniaorkesterin solistina. Hän on esiintynyt solistina useilla merkittävillä musiikkifestivaaleilla paitsi kotimaassa myös mm. Lontoossa, Roomassa, Buenos Airesissa, Ateenassa, Dublinissa, Tallinnassa, Milanossa, Firenzessä ja Torinossa. Kleemola tunnetaan intensiivisestä yhteistyöstä lukuisten eturivin säveltäjien kanssa ja hänen sävellystilauksensa ovat laajentaneet kitaraohjelmistoa jo yli viidellä kymmenellä teoksella soolokappaleista kamarimusiikkiin ja kitarakonserttoon. Turussa Kleemola toimii Turku Guitar Festivalin taiteellisena johtajana, Turun kitaraseuran puheenjohtajana sekä opettaa kitaransoittoa Turun seudun musiikkiopistossa. 

Juha-Pekka Vikman on esiintynyt orkestereiden solistina kotimaassa ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla. Hän on toiminut myös Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa. Vikman toimii Turun filharmonisen orkesterin 2. konserttimestarina. Virkaan hän siirtyi Radion sinfoniaorkesterista. Hän on myös Turku Ensemblen ja Suomalaisen kamariorkesterin jäsen ja soittaa Aboa-jousikvartetin ensiviulistina.

Ari Rasilainen kuuluu oman sukupolvensa tunnetuimpiin suomalaiskapellimestareihin. Syksystä 2016 hän on Südwestdeutsche Philharmonien ylikapellimestari. Rasilainen on kunnostautunut myös levyttävänä kapellimestarina. Hän on työskennellyt menestyksekkäästi monien levy-yhtiöiden kanssa ja johtanut yli 50 levyllä. Rasilainen on toiminut Würzburgin musiikkikorkeakoulussa orkesterinjohdon professorina vuodesta 2011.

**

Åbo gitarrfestival äger rum 11–19.10. Festivalen öppnas av en konsert med den Åbobaserade gitarristen Patrik Kleemola,som ger konserter runt om i Europa, och Åbo filharmoniska orkester fredagen 11.10. kl. 19 på Konserthuset. Kvällens melodier har hämtats från olika håll av världen, och vi får njuta av gitarrmusik i två verk. Dessutom hör vi två orkesterstycken. I konserten, som leds av Ari Rasilainen, hör vi som andra solist ÅFO:s andra konsertmästare, violinist Juha-Pekka Vikman. Före konserten ordnas en tjuvstart kl. 18 i Konserthusets café. På tillställningen som är öppen för konsertpubliken diskuteras kvällens program med musikerna.

Maurice Ravels vemodiga och sorgsna orkesterverk Pavane för en död prinsessa inleder kvällen. Det lugna verket är ett av kompositörens mest populära. Patrik Kleemola stiger upp på scenen för att mästerligt spela Manuel Ponces hit inom gitarrmusik som leder oss till värmen under söderns sol. Det stämningsfulla verket som svämmar över av mexikanska rytmer och avslappnad livsglädje lyfter fram gitarrens mångsidiga uttryckskraft. Som ett andra verk framför Kleemola tillsammans med Juha-Pekka Vikman Tōru Takemitsus Spectral Canticle som är som en japansk trädgård som öppnar sig framför åhöraren: vacker, mångfacetterad och harmonisk. Kleemola har samarbetat tidigare också med ÅFO med Takemitsus verk då han 2004 vann i Åbo en internationell gitarrtävling som tillägnats Takemitsu. Då belönades Kleemola även för den bästa tolkningen av Takemitsus gitarrkonsert. Kvällen avslutas med Edward Elgars energiska verk In the South som han komponerade i Italien. Kleemola berättar:

-       Concierto del Sur, eller ”Konserten om södern”, hör till Ponces mest betydande verk. Verket har starka spanska influenser, och verket har också tillägnats den legendariska gitarrkonstnären Andrés Segovia. Gitarren var Takemitsus favoritinstrument och han komponerade också en stor produktion åt gitarr. Betecknande är att under sina sista månader komponerade Takemitsu för gitarr ännu ett stort soloverk samt denna lysande Spectral Canticle, dvs. ”Spöksången”, för fiol, gitarr och orkester. ”Spöksången” blev den japanske mästarens sista orkesterverk och nu får vi höra den på ÅFO:s konsert.

Patrik Kleemola hör till vårt lands främsta klassiska gitarrister och han uppträder aktivt med solokonserter, som kammarmusiker och som solist med symfoniorkestrar. Han har uppträtt som solist på flera betydande musikfestivaler såväl i hemlandet som i bl.a. London, Rom, Buenos Aires, Aten, Dublin, Tallinn, Milan, Florens och Turin. Kleemola är känd för sitt intensiva samarbete med flera av de främsta tonsättarna och hans beställningar har utvidgat gitarrepertoaren med redan över femtio verk, allt från solostycken till kammarmusik och gitarrkonserter. I Åbo är Kleemola konstnärlig ledare för Turku Guitar Festival och ordförande för Åbo gitarrförening. Han undervisar i gitarr vid Åbonejdens musikinstitut.

Juha-Pekka Vikman har uppträtt som orkestersolist i hemlandet och som kammarmusiker i Finland och utomlands. Han har spelat även i Nyslotts operafestspels orkester. Vikman är 1:e konsertmästare i Åbo filharmoniska orkester, dit han flyttade från Radions symfoniorkester. Han är även medlem i Turku Ensemble och Finska kammarorkestern och spelar första violin i Aboa-stråkkvartetten.

Ari Rasilainen hör till sin generations mest kända finländska dirigenter. Sedan hösten 2016 är han chefsdirigent för Südwestdeutsche Philharmonie. Rasilainen har gjort sig känd även för sina skivinspelningar. Han har arbetat framgångsrikt tillsammans med många skivbolag och dirigerat på över 50 skivor. Rasilainen har varit professor i orkesterdirigering vid musikhögskolan i Würzburg sedan år 2011.

**

Turun kitaraseuran kitarafestivaali 2019

Etelän kitarasäveliä
Pe 11.10. klo 19 Turun konserttitalo
Patrik Kleemola, kitara, Juha-Pekka Vikman, viulu, Ari Rasilainen kapellimestari, Turun filharmoninen orkesteri.
Ravel – Ponce – Takemitsu – Elgar.
26,50/21,50/9,50€.

Nuoret taiturit
La 12.10. klo 17 Turun tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappeli
Esiintyjinä Suomen nuorten kitarakilpailun voittajia.
10/5€.

Latin America
Ti 15.10. klo 19 Wäinö Aaltosen museo
Patrik Kleemola, kitara, Timo Korhonen, kitara, Erkki Lahesmaa, sello, Ilari Lehtinen, huilu, Pia Pajala, sopraano.
Piazzolla – Villa-Lobos – Brouwer – Gnattali – Sor.
Vapaa pääsy.

Decacorde!
Ke 16.10. klo 19,Sibelius-museo
Nicolò Spera (Italia/USA), kitara.
Bach – Granados – Mompou.
12/10€.

Guitar virtuoso
Pe 18.10. klo 19 Turun konservatorion Sigyn-sali
Petra Poláčková (Tšekki), kitara.
Dowland – Weiss – Mertz – Legnani.
20/10€.

Yötä kohti
La 19.10. klo 17 Turun tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappeli
Patrik Kleemola, kitara Katja Kolehmainen, sello, Juha-Pekka Vikman, viulu.
Piacentini – Heiniö – Gerung – Livorsi – J. T. Koskinen.
20/10€.

**

Lipunmyynti | Biljettförsäljning

Lippuja Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin myy Lippupiste, www.lippu.fi. Turussa lippuja voi ostaa myös Turun kulttuurikauppa Ars Musicasta Turun konserttitalolta, avoinna ma–pe klo 12–17. Lippuja myydään myös ovella tuntia ennen tilaisuuden alkua, mikäli paikkoja on jäljellä. Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Biljetter till Åbo filharmoniska orkesters konserter säljs via Lippupiste, www.lippu.fi. I Åbo kan man även köpa biljetter i Åbo kulturbutik Ars Musica i Åbo konserthus (Aningaisgatan 9), öppet må–fr kl. 12–17. Biljetter säljs också vid dörren en timme före evenemanget börjar om det finns platser kvar. Åbo konserthus, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt | Mera information och intervjuförfrågningar

Paula Kahtola
tiedottaja-markkinoija vt | informatör-marknadsförare tf
Turun filharmoninen orkesteri | Åbo filharmoniska orkester
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala | Åbo stads fritidssektor
Sibeliuksenkatu 2, FI-20100 Turku
+358 (0) 44 907 2091
paula.kahtola@turku.fi

facebook.com/turkuphilharmonic
@turku_philharmo
www.tfo.fi

Suomalaisten pitkäaikainen suosikki Tuttu Juttu Show saapuu MTV3-kanavan lauantai-iltoihin 2.11. klo 21 alkaen. Legendaarista ohjelmaa juontavat nyt yhdessä ohjelmaa jo vuosina 1992-2002 juontanut Timo Koivusalo ja suomalaisten rakastama suosikkijuontaja Susanna Laine. 

Lämminhenkisessä ja hyväntuulisessa ohjelmassa selvitetään, kuinka hyvin parisuhteessa elävät oikeastaan tuntevat kumppaninsa. Jokaisessa jaksossa on vieraina kaksi pariskuntaa, joista toinen on julkisuudesta tuttu. Timo Koivusalon ja Susanna Laineen tehtävänä on selvittää rennolla otteella, kumpi pariskunta tuntee kumppaninsa ajatuksenjuoksun ja tavat toimia erilaisissa tilanteissa paremmin. Jos molemmat osapuolet vastaavat kysymyksiin oikein, saavat he siitä ruusun. Enemmän ruusuja kerännyt pari saa päättää, pitävätkö he voittamansa kylpyläloman vai lähtevätkö he yrittämään pääpalkintoa: romanttista ulkomaanmatkaa.

Jaksoissa vierailee upea kattaus kiinnostavia suomalaisia. Julkisuudesta tuttuja pareja ovat Jutta ja Juha Larm, Saara Aalto ja Meri Sopanen, Kalle Lamberg ja Maria Mattelmäki, Ilkka ja Elina Kanerva, Linda Wiklund ja Mikko Nousiainen, Mira ja Henri Potkonen, Kerttu Niskanen ja Juho Mikkonen ja Eva Biaudet ja Thomas Forsström. Heidän lisäksi ohjelmaan saapuu vieraita eri puolilta Suomea: Oulusta, Sipoosta, Espoosta, Järvenpäästä, Mikkelistä, Hyvinkäältä ja Helsingistä. 

Jaksot:

1/8: Jutta ja Juha Larm (ent. Gustafsberg ja Rouvinen)
Jutta ja Juha Larm muistelevat vuodentakaisen hääpäivän romanttisinta hetkeä, mutta kumpi heistä ihastui häissä komeaan saksofonistiin? Entä onko yhteissauna kavereiden kanssa ok vai ei? Pariskunnan toinen osapuoli valitsee rohkeasti erotiikkakysymyksen. Larmin avioparin kilpakumppaneina Henna ja Ilkka Antikainen.

2/8: Saara Aalto ja Meri Sopanen

Häitään suunnittelevat Saara Aalto ja Meri Sopanen ovat jo päättäneet kumman nimestä tulee yhteinen sukunimi. Merillä on vahva mielipide Saaran ajotaidosta, mutta kumpi heistä tekee useammin aloitteen läheisempään yhteisoloon? Hyväntuulisen parisuhdeleikin pyörteisiin pariskunnan kanssa sukeltavat Jenny ja Anton Holmberg.

3/8: Kalle Lamberg ja Maria Mattelmäki

Näyttelijä Kalle Lamberg ja Maria Mattelmäki paljastavat nolostuttavimman hetken parisuhteessaan, ja se saa vieläkin punan nousemaan poskille. Maria kertoo, kuinka Kalle saa hänet takuuvarmasti nauramaan, mutta tietääkö hän, onko Kallen mielestä erotiikassa karvoihin katsominen? Heidän kanssaan leikkiin lähtevät Heidi ja Olli-Pekka Kinnunen.

4/8: Elina ja Ilkka Kanerva

Ilkka Kanerva vei Elinan alttarille viime kesänä, mutta muistaako hän yhtään mitään vihkipapin puheesta? Ensimmäistä kertaa televisio-ohjelmassa esiintyvä Elina kertoo kuinka he alunperin kohtasivat, mutta kumpi heistä on mustasukkaisempi? Kanervan avioparin kanssa ruusuja saalistavat Saara ja Vesa Ylisaari.

5/8: Linda Wiklund ja Mikko Nousiainen
Näyttelijäpariskunta Linda Wiklund ja Mikko Nousiainen pohtivat yhteistä unelmien roolia, mutta mitä Mikon hänestä käyttämää lempinimeä Linda ei voi sietää? Mikko paljastaa Lindan yllättävän erikoistaidon, mutta onko Linda enää puheväleissä anopin kanssa, kun hän kertoo mitä anopin tekemää ruokaa hän ei enää mielellään söisi? Hykerryttävään tuntemisleikkiin kilpakumppaneina heittäytyvät Pia Elonen ja Tomi Hirvonen.

6/8: Mira ja Henri Potkonen

Kun nyrkkeilyn tuore euroopanmestari Mira Potkonen valmistautuu kisojen punnitukseen, mitä ruokaa hän himoitsee Henrin lautaselta eniten? Entä onko heidän rakkautensa roihunnut joskus niin kuumana, että sen täyttymistä ei ole ehditty odottaa kotiin asti? Kuinka Potkosen perheessä siivotaan ja tunnistaako Mira miehensä kitaransoiton? Tuntemisleikin kehässä he saavat vastaansa Suvi ja Matti Lamminahon.

7/8: Kerttu Niskanen ja Juho Mikkonen

Kerttu Niskanen ja Juho Mikkonen ovat molemmat huippuhiihtäjiä, mutta minkä Kertun ominaisuuden Juho haluaisi itselleen? Entä kummalla heistä on kovempi kilpailuvietti? Mitä Kerttu tekisi jos löytäisi Juhon profiilin deittisivustolta ja tietääkö Juho, suostuisiko Kerttu esiintymään alasti televisiossa? Heidän kanssaan tuntemisleikin ladulla sivakoivat Henna-Riikka ja Mikko Ilmola. 

8/8: Eva Biaudet ja Thomas Forsström

Eva Biaudet ja Thomas Forsström paljastavat riemastuttavan asian, jolle ovat nauraneet makeasti jälkeenpäin. Tänään selviää myös, kuinka Thomas saa Evan leppymään ja mistä Eva Thomasta useimmin huomauttaa. Kutkuttava erotiikkakysymys saa harvinaisen rehellisen vastauksen. Hyväntuulisen tuntemisleikin tuoleilla kaverina ovat Maria Sanderson ja Max Hallvar.  

#mtvtuttujuttu #tuttujuttu

Tuttu Juttu Show MTV3-kanavalla lauantaisin 2.11. klo 21 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Tuttu Juttu Show'n MTV:lle tuottaa Artista Filmi.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, kotimaisten tuotantojen päällikkö Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Artista Filmi Oy, juontaja, tuottaja/ohjaaja Timo Koivusalo, timo@artista.fi

Puulämmitys on Suomessa edelleen tärkeä lämmitystapa. Puulämmityksen päästöjä voi alentaa ja energiatehokkuutta parantaa, mutta nykyinen noin 220 000 puukattilan kanta on kirjava. Miten nykyisten kattiloiden tehokkuutta voi lisätä? Onko uusi kattila ratkaisu? Minkälaista neuvontaa on jo tehty?

KoneAgria 2019 -messujen yhteydessä järjestettävässä seminaarissa asiantuntijat kertovat muun muassa siitä, mitä puulämmitys tänä päivänä Suomessa on, mitä savukaasumittaukset kertovat sekä siitä, millaisia ovat pienkattiloiden päästöt ja niihin vaikuttavat tekijät. Tilaisuuden päätteeksi järjestettävässä paneelikeskustelussa kysymme, mitkä ovat parhaita käytäntöjä tehokkaan ja vähäpäästöisen puulämmityksen edistämiseksi.

Mukaan mahtuu 100 osallistujaa. Ilmoittautuminen viimeistään 8.10.2019.
Tilaisuuteen on KoneAgrian kävijöille vapaa pääsy.

Ilmoittaudu tästä ja kerro, tarvitsetko myös messulipun (ilmoittautuminen auki vielä pari päivää):

Katso myös tuore videohaastattelu aurinkolämmön yhdistämisestä puulämmitykseen.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Bioenergia ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Laatukattila Oy, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Motiva Oy, Nuohousalan Keskusliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry sekä ympäristöministeriö, ja se on osa valtakunnallista biokattiloiden energiatehokkuusohjelmaa (Kutteri II).

Lisätietoja:
Motiva Oy, asiantuntija Kirsi-Maaria Forssell, puh. (09) 6122 5026, kirsi-maaria.forssell@motiva.fi

www.tehokkaastipuulla.fi
 

Päivän puheenjohtajana toimii Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Kahvi ja ilmoittautuminen alkaa klo 9.30.

Ohjelmassa lyhyet alustukset seuraavista aiheista:

• Tunne puukattilasi – asiaa puulämmityksestä, Hannes Tuohiniitty, Bioenergiayhdistys
• Uusiutuvaa energiaa omakotitaloon: hyödynnä aurinkolämpöä, aurinkosähköä ja lämpöpumppuja, Teemu Kettunen, Motiva Oy

Kahvitarjoilu

Tervetuloa! Asiantuntijat vastaavat mielellään kysymyksiin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ilman ennakkoilmoittautumista.

Tilaisuuden järjestävät Jyvässeudun Omakotiyhdistys, Motiva Oy ja Bioenergiayhdistys ry.

Sadevesijärjestelmiä sekä kattoturva- ja tikastuotteita asentava Sadex Oy palkittiin viime viikolla Vuoden digitaalisimman teon tunnustuksella. Liiketoiminnan digitalisoiminen on nostanut pienen Pirkanmaalla toimineen yhtiön alansa johtavaksi yritykseksi Suomessa sekä avannut ovet kansainvälistymiselle.

Siinä missä Sadex Oy:n liiketoiminta pyöri muutama vuosi sitten paperien varassa, ohjaa koko yrityksen toimintaa nyt ikioma toiminnanohjausjärjestelmä SadexMap. Työnjohto pitää SadexMapin avulla huolta, että kaikilla on töitä tasaisesti, työmaille mennään oikeaan aikaan ja niille tilataan oikeat tarvikkeet. Myyjät kartoittavat sovelluksella mahdollisia kohteita ja vastaanottavat tilauksia, asentajat puolestaan näkevät omilta tableteiltaan, millaisia kohteita kullakin viikolla on luvassa.

”Neljä vuotta sitten toimintamme oli kasvanut siihen pisteeseen, että emme enää pystyneet hallitsemaan hyvää toimintamalliamme manuaalisesti, vaan tarvitsimme toiminnanohjausjärjestelmän. Lähdimme mallintamaan toimintamallejamme digitaaliseen muotoon ja keräämään työntekijöidemme hiljaista tietoa konkreettisiksi prosesseiksi. Näin syntyi ikioma järjestelmä, joka palvelee yritystämme kuin mittatilaustyönä tehty puku”, Sadex Oy:n toimitusjohtaja ja yhtiön perustajiin kuuluva Marko Kukkonen sanoo.

Vuonna 2009 perustetun Sadexin liiketoiminnan digitalisoiminen aloitettiin vuonna 2015. Sen jälkeen yrityksen ketjuliikevaihto on viisinkertaistunut 13,5 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä kasvanut 15:stä henkilöstä lähes sataan. Samalla liiketoiminta on laajentunut Pirkanmaalta jo kahdeksalle paikkakunnalle Suomessa, ja digitalisuuden hyödyntäminen on mahdollistanut myös kansainvälistymisen Ruotsiin.

”Meiltä saa nyt samaa huippulaatuista palvelua, olipa työmaa sitten Ylivieskassa tai Tukholmassa. Digitalisaation avulla voimme monistaa toimintamallimme nopeasti ja tehokkaasti uusille paikkakunnille”, Marko Kukkonen sanoo.

Asennusyrityksenä Sadex vastaa työmaiden viimeisistä työvaiheista ennen lopputarkastuksia. Jos työmaan aikataulut ovat venyneet, asennusyritys on kovan paineen alla.

”SadexMapin avulla hallitsemme aikatauluja ja materiaalivirtoja sekä voimme reagoida nopeasti muutoksiin. Suurin voittaja onkin asiakas, joka saa tilaamansa työn aikataulussa ja tehokkaasti toteutettuna”, Sadex Oy:n kehitysjohtaja ja SadexMapin luomisesta vastannut Markus Rönkkö sanoo.

”Monet suhtautuvat rakennusalan työn laatuun ja luotettavuuteen epäillen. Me haluamme olla hyvän palvelun edelläkävijä ja myös kannustava esimerkki muille. Digitaalisuus on iso mahdollisuus, joka avaa aivan uudenlaisia polkuja yrityksille toimialasta riippumatta. Meillä avain menestykseen on ollut se, että olemme tehneet digitalisaatiota koko henkilökuntamme voimin ja asiakkaidemme tarpeista lähtien, ei teknisenä suorituksena”, Markus Rönkkö sanoo.

Viime viikolla Sadex voitti Vuoden digitaalisin teko -kilpailun yrityssarjan. Kilpailun voittajat ratkaistiin kaikille avoimella yleisöäänestyksellä, ja voitosta kilpailleet kuusi finalistia valitsi digitalisaation huippuasiantuntijoista koostunut tuomaristo. Sadex ja julkisen hallinnon sarjan voittaja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä palkittiin Atea Focus -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa tiistaina 1.10.

Lisätietoja antavat:

toimitusjohtaja Marko Kukkonen, Sadex Oy
050 551 2920, marko.kukkonen@sadex.fi

kehitysjohtaja Markus Rönkkö, Sadex Oy
040 902 2552, markus.ronkko@sadex.fi

Sadex on kotimainen perheyritys, joka kehittää, myy ja asentaa laadukkaita sadevesijärjestelmiä sekä kattoturva- ja tikastuotteita. Asiakaskuntaamme kuuluu ammattirakentajia, kodinomistajia ja taloyhtiöitä, ja palvelemme kaikkia aina yhtä suurella intohimolla. Asentajillamme on alalta yhteensä kymmenien vuosien kokemus, ja tarvittaessa hoidamme projektin kuin projektin suunnittelusta asennukseen avaimet käteen -periaatteella.

Laadukkaan ja luotettavan palvelun sekä tuoteinnovaatioiden lisäksi panostamme henkilöstömme hyvinvointiin ja koulutukseen, sillä Sadexin voima kumpuaa tasa-arvoisesta työympäristöstä sekä hyvästä yhteishengestä.

Vapaa julkaistavaksi

Ylioppilaskuntien valtakunnallinen kestävän kehityksen viikko (#kekeviikko) järjestetään Helsingin, Jyväskylän, Turun, Oulun, Itä-Suomen (Kuopion, Joensuun kampukset) sekä Lapin yliopiston ylioppilaskunnissa ja kampuksilla viikoilla 41–44, 7.10.2019 alkaen. Viikon teemana tänä vuonna on ilmastonmuutoksen vaikutukset matalamman tulotason maissa sekä ilmastonmuutosta hillitsevät teot.

Teemaviikon tarkoituksena on herättää opiskelijoita pohtimaan oman toimintansa vaikutusta maailmanlaajuisesta näkökulmasta ja kannustaa toimimaan vastuullisina maailmankansalaisina. Luvassa on runsaasti monipuolista ohjelmaa: muun muassa paneeli- ja asiantuntijakeskusteluja, podcasteja, elokuvia, pakohuone, vinkkejä ilmastoystävällisempään elämäntapaan, opiskelijavoimin laaditun dokumentin julkaisu, vierailuja järjestöihin ja keskusteluja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista.

”Kestävän kehityksen viikon teema ilmastonmuutoksen torjumisesta on juuri nyt ajankohtainen kaikissa ylioppilaskunnissa. Miten me suomalaiset jatkossa hoidamme globaalin vastuumme? Se ei ole helppo kysymys ratkaistavaksi, mutta nuoret haluavat yrittää”, kehityspolitiikan asiantuntija Salla Mäkelä Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) sanoo.

Osana teemaviikkoa toteutetaan sosiaalisen median kampanja. Sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä, viestitään viikon teemasta ja ohjelmasta aihetunnisteella #kekeviikko. 

Teemaviikko on osa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tekemää kehitysyhteistyötä, joka koostuu omista ulkomailla toteutettavista kehitysyhteistyöhankkeista sekä kotimaan globaalikasvatus- ja tiedotustoiminnasta.

Yliopistokampuksilla kehitysyhteistyöviikon tapahtumista ja niiden organisoinnista vastaavat paikalliset ylioppilaskunnat. Tänä vuonna on mukana kuusi ylioppilaskuntaa: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY), Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY), Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY), Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) sekä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY).

Paikkakuntakohtaiset ohjelmat päivittyvät ylioppilaskuntien omille sivuille. Linkit yo-kuntien nettisivuille löytyvät osoitteesta: https://syl.fi/syl/keke-viikko.

Lisätiedot:

SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Salla Mäkelä: 044 780 0220 / salla.makela@syl.fi

Ylioppilaskuntien paikalliskoordinaattorit:

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY

Sofia Kaipainen: 040 768 7612 / sofia.kaipainen@helsinki.fi

https://www.facebook.com/kekeviikkoHYY/

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY

Siiri Koutola: 044 024 2505 / siirikoutola@hotmail.fi

https://www.facebook.com/kehyviikkoJYY/

Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY

Viola Luokkala. 044 259 0331 / vmeluo@utu.fi

https://www.facebook.com/events/375032476525727/

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY

Tatu Palo 040 523 0091 / tatu.palo@oyy.fi

https://www.facebook.com/events/2126126661017235/ 

Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY

Netta Riponiemi: 045 872 2744 / projektikoordinaattori@lyy.fi

https://www.facebook.com/kekeviikkoLYY/

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY

Joensuu: Emma Thitz: 045 2467104 / emma.thitz@isyy.fi

Kuopio: Vertti Tahvanainen: 044 365 7143 / vertti.tahvanainen@isyy.fi

https://www.facebook.com/ISYYn-Kest%C3%A4v%C3%A4n-kehityksen-viikko-ISYY-Sustainable-Development-Week-104565967602664/

Professoriliitto täyttää tällä viikolla 50 vuotta. Liitto järjestää juhlaviikolla erilaisia tapahtumia: Professorit metrossa -tapahtuma 10.10. ja Sivistyksen hyväksi -juhlaseminaari 11.10. Liiton historiakirja Tiedossa tulevaisuus – professorit uudella vuosituhannella julkistetaan juhlaseminaarissa.

Professorit metrossa -tapahtuma on Professoriliiton Aalto-yliopiston osaston aktiivien ideoima. Tarkoituksena on juhlistaa liiton juhlavuotta tuomalla lyhyiden tiedetuokioiden avulla esille professoreiden osaamista myös suurelle yleisölle. Samantapainen tapahtuma on vuorossa Tampereella 14.11. kun Professoriliiton Tampereen yliopiston osasto järjestää Professorinyssen.

Professorit metrossa -ohjelma ja aikataulu torstaina 10.10.2019:

Helsingin yliopiston metroasema (opintoputki): Professorit puhuvat ihmisen ympäristöstä


11.30    rehtori Jari Niemelä: Miten yhdistää luonto ja urbaani kaupunki?   


11.45    professori Mikael Skurnik: Tarvitseeko bakteereita pelätä? 


12.00    professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen: Kumpi määrää käyttäytymisemme,
             persoonallisuus vai ympäristö?

Aalto-yliopiston metroasema (A-sisäänkäynnin lippuhallitaso): Professorit puhuvat metrosta


13.00    rehtori Ilkka Niemelä: Metron merkitys Aalto-yliopistolle


13.15    professori Jussi Leveinen: Onko suora tunneli kohteesta A kohteeseen B aina
             paras ratkaisu?


13.30    professori Tuuli Mattelmäki: Metro ihmisen tarpeisiin  


13.45    professori Virpi Tuunainen: Mobiilisti metrossa

Sivistyksen hyväksi -juhlaseminaari 11.10.2019

Professoriliitto viettää 50-vuotisjuhliaan perjantaina 11.10.2019. Korkeakoulujen Professoriliitto perustettiin samana päivänä vuonna 1969.

Seminaarissa julkistetaan liiton historiakirja Tiedossa tulevaisuus – professorit uudella vuosituhannella. Kirjan ovat kirjoittaneet filosofian tohtorit Mika Kallioinen ja Sami Louekari. Kirja löytyy pdf-tiedostona liiton verkkosivuilta 11.10. klo 13.

Juhlaseminaari: Sivistyksen hyväksi
11.10.2019 klo 13.00–15.30

Juhlasali G18, Yrjönkatu 18, Helsinki

13.00    Tervetuloa
             Jouni Kivistö-Rahnasto, Professoriliiton puheenjohtaja

              Protestiliikkeestä tiedepoliittiseksi vaikuttajaksi

              Sami Louekari, Professoriliiton historian kirjoittaja

              Professorit uudella vuosituhannella
              Mika Kallioinen, Professoriliiton historian kirjoittaja

              Eurooppalainen sivistysyliopisto ja professorin työ

              Laura Kolbe, Helsingin yliopisto

13.45     Kruununhaan yläasteen musiikkiluokkien kuoro, johtajana Timo Pihkanen

14.00     Ylin opetus ja kasvatus digitalisoituvassa maailmassa

              Teemu Leinonen, Aalto-yliopisto

              Professorin työ tekoälyn aikakaudella

              Heikki Ailisto, VTT

Seminaarin juontajana toimii Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa.

50v-juhlavuoden tapahtumista löytyy infoa verkkosivuilta:
https://sivistyksenpuolesta.fi/professoriliitto-tanaan/

Annan mielelläni lisätietoja.

Kirsti Sintonen
viestintäpäällikkö
gsm 040 5622 965
kirsti.sintonen@acatiimi.fi

Vesihuollonsaneeraus sulkee ajoradan läpiajolta Itäharjunkadulla, välillä Mäkikatu - Ruukinaukio, maanantaista alkaen. Tonteille ajo sallittu. Työn arvioitu kesto on 14.11. saakka. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.