Unelmat ja menestymispaineet kamppailevat Katariina Leinon romaanin Noitasiskot kulisseissa

Katariina Leinon viidennessä kirjassa teatterikoulun opiskelijoiden määrätietoinen unelmien tavoittelu saa shakespearelaiset mitat.

Kirjailija ja dramaturgi Katariina Leinon uusi romaani Noitasiskot ilmestyi Aviadorin kustantamana 20.8.2019.

Teatterimaailmaan sijoittuva Noitasiskot kertoo kahden nuoren naisen ystävyydestä menestymispaineiden ja niiden synnyttämän epävarmuuden keskellä. Romaani näyttää kauniin traagisesti, miten vähästä unelman saavuttaminen tai kadottaminen voi olla kiinni.

Isänsä kuolemasta toipuva, määrätietoinen Janica tahtoo näyttelijäksi. Tamperelaisen teatterikoulun pääsykokeissa hän tapaa mystisen ja eteerisen Miljan, ja syvä ystävyys syttyy heti. Se joutuu pian kuitenkin kovalle koetukselle, kun molemmat kilpailevat teatterikoulun lukuvuoden huipentavan Macbethin pääroolista – ja samalla kamppailevat omien surujensa kanssa. Shakespearelainen draama kehystää nuorten näyttelijöiden ja unelmien määrätietoisen tavoittelun vaikeuksia.

Katariina Leino on tamperelainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on julkaissut 1990-luvulta lähtien romaaneja nuorille ja nuorille aikuisille. Lisäksi hän on kirjoittanut puhe- ja musiikkiteattereille yhteensä 32 näytelmää, musikaalia ja dramatisointia. Hän on myös kirjoittanut kouluille Taikamaan Aapisen ja Lukukirjan (Otava). Noitasiskot on hänen viides nuorille ja nuorille aikuisille romaaninsa.

Julkistamistilaisuus 21.9. Tampereen Yo-Talolla

Noitasiskojen julkistamistilaisuus järjestetään lauantaina 21.9. klo 16.30–18 Tampereen YO-talolla (Kauppakatu 10). Tilaisuudessa kirjailija Katariina Leinoa haastatellaan uuden kirjansa kirjoittamisesta sekä teemoista, ja hän signeeraa teoksiaan. Julkistamistilaisuuteen on kaikille vapaa pääsy – tervetuloa juhlistamaan uutta nuortenkirjallisuutta!

Julkistamistilaisuuden jälkeen klo 18 YO-talolla alkaa Leinon kirjoittaman näytelmän Vasara ja nauloja esitys. Lisätietoja ja liput esitykseen voi hankkia Suomen musiikkiteatterin verkkosivuilta (https://www.musiikkiteatteri.fi/ohjelmisto/vasara-ja-nauloja/).

Arvostelukappaleet, pressikuvat ja haastattelupyynnöt

Haastattelupyynnöt ja tiedustelut pressikuvista voi esittää Aviadorin kustantaja Vesa Tompurille tai tiedottaja Viivi Ängeslevälle. Lähetämme pyynnöstä myös arvostelukappaleita teoksesta joko painettuna tai sähköpostitse pdf-tiedostona.

Vesa Tompuri, kustantaja 050 591 6059 vesa@aviador.fi

Viivi Ängeslevä, tiedottaja 050 495 1431 viivi@aviador.fi 

Leino, Katariina: Noitasiskot ISBN 9789527063934 84.2 170 sivua Sidottu Ilmestymisaika: 20.8.2019

E-kirja: ISBN: 9789527063941 Ilmestymisaika: lokakuu 2019

Katariina Leino: Vasara ja Nauloja-musikaalin ensi-ilta 21.9.

Gösta Sundqvist on todellinen suomirockin suurmies, joka on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen sielunmaisemaan. Hänen kappaleistaan Mitä kuuluu Marja-Leena, Teuvo, Poika nimeltä Päivi, Kyllikki ja Pohjois Karjalaan on tullut klassikkoja, jotka kiteyttävät humoristisella tavalla suomalaista arkitodellisuutta. Julkisuutta ja keikkailua karttanut Gösta on jäänyt suurelle yleisölle salaperäiseksi hahmoksi. Mutta Vasara ja Nauloja – esitys tuo tähän asiaan muutoksen: nyt Sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus päästä Göstan keikalle! Göstaa esittää lähes autenttisesti hänen näköisensä ja oloisensa mies, AJ Keskinen. Vasara ja Nauloja on syväluotaus Gösta Sundqvistin elämään ja musiikkiin. Esityksessä kuulemme Göstan mietteitä hänen elämästään: nuoruudesta, jalkapallosta, talonmiehenä olosta, kappaleiden synnystä ja maailman menosta, – ja kaikki tämä göstamaisella huumorilla höystettynä. Esityksessä kuullaan kaikki Leevi and the Leavingsin suurimmat hitit. Gösta ja hänen bändikaverinsa avaavat maailmaa legendaarisen Leevi and The Leavings yhtyeen takana. Tästä esityksestä ei hauskuutta ja mahtavia kappaleita puutu!

Vekaransalmen silta on loppusuoralla, ja torstaina 26.9. klo 16.30−19 järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus. Tervetuloa tuolloin kävelemään uudella sillalla, ihailemaan kaunista maisemaa sekä juttelemaan Väylän ja rakentajien edustajien kanssa!

Väyläviraston hankkeessa rakennettiin uusi silta korvaamaan Vekaransalmen lossiyhteys Sulkavalla. Silta on Suomen viidenneksi pisin silta (639 m) ja avautuu liikenteelle lokakuussa. Viimeistelytöitä ja upeita kuvia voit seurata Facebookissa.

Torstaina 26.9. klo 16.30−19 järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus, jossa pääsee tutustumaan siltaan ennen sen avaamista liikenteelle ja keskustelemaan Väylän ja rakentajien edustajien kanssa. Tarjolla on virvoitusjuomia ja myös makkaragrilli on kuumana. Paikalle voi saapua Sulkavan tai Lohilahden puolelta (Vekarantie, Sulkava), tarkemmat saapumisohjeet ja pysäköintipaikat näet liitteenä olevista kuvista. 

Lisätietoja
Projektipäällikkö Jetro Matilainen, Väylä, p. 050 505 1513, jetro.matilainen@vayla.fi
Valokuvia ja hankealueen kartta: https://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/sets/72157687777440384
Hankkeen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/Vekaransalmensilta/
Väylän verkkosivut: http://www.vayla.fi/vekaransalmi

Miss Suomi -finalistit julkistettiin maanantaina 2. syyskuuta. Peliyhtiö Unibet on avannut kertoimensa kilpailun kulusta. Kertoimien valossa ennakkosuosikkina kisaan lähtee 25-vuotias Riikka Uusitalo.

Rovaniemeltä Helsinkiin muuttanut Uusitalo saa Unibetilta voittokertoimen 2,75. Aivan hänen kannoillaan kisaa 22-vuotias kuopiolainen Sonja Länsivuori, joka saa tässä vaiheessa kertoimen 3,50. Sastamalaislähtöinen 23-vuotias Anni Harjunpää ja turkulainen 19-vuotias Elisa Karimo saavat kertoimen 5,00. Oululaisen vaaleaverikön Jutta Kyllösen voitto taas palauttaisi rahat 7,5-kertaisena.  

25-vuotias Aino Aaltonen ja kouvolalainen Emmi Suuronen kilpailevat Unibetin kertoimella 10,00 ja lahtelainen Laura Lahtinen kertoimella 13,00. Kisan hännille jäävät seinäjokelainen Riina Salokorpi ja 25-vuotias Katariina Juselius, jotka kisaavat tässä vaiheessa kertoimella 15,00.

Uusi Miss Suomi valitaan Billnäsissä 28. syyskuuta, ja finaalilähetystä voi seurata suorana AlfaTV:llä. Tämän vuoden kilpailussa myös yleisöäänillä on suuri merkitys, sillä yleisö on yksi kilpailun tuomareista.

Unibetin kertoimet

Miss Suomi 2019

Riikka Uusitalo 2,75
Sonja Länsivuori 3,50
Anni Harjunpää 5,00
Elisa Karimo 5,00
Jutta Kyllönen 7,50
Aino Aaltonen 10,00
Emmi Suuronen 10,00
Laura Lahtinen 13,00
Riina Salokorpi 15,00
Katariina Juselius 15,00

KUTSU/TIEDOTE

Bauhaus-koulukunta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo järjestävät juhlavuoden kunniaksi yhteisen Bauhaus-symposiumin Helsinki Design Weekillä Designmuseossa perjantaina 13.9. klo 12-18.

Designmuseossa avautui viime viikolla yleisölle kokoelmanäyttelyn Vaihtuvassa tilassa Fokus Bauhaus -näyttely. Siinä saksalaismuotoilija Wilhelm Wagenfeldin vuonna 1924 muotoileman valaisimen kautta tarkastellaan Designmuseon kokoelmaa bauhaus-silmälasien läpi etsien saksalaisen taidekoulun vaikutteita. Näyttelyn takaa löytyvät kuraattorit Julia Meer ja Julia Kartesalo (näyttelystä lisätietoja).

Nyt järjestettävässä englanninkielisessä symposiumissa vuorostaan pohditaan, mikä oli Bauhaus-koulukunnan merkitys pohjoismaissa, ja miten se linkittyy pohjoismaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Onko näillä ilmiöillä yhteinen historia vai edustavatko ne täysin eri maailmoja? Pohjoismaisen suunnittelun tavoin Bauhaus viittaa moderniin, käytännölliseen ja demokraattiseen arkkitehtuuriin ja muotoiluun.

Puuttuvaa linkkiä etsimässä ovat tapahtuman vetäjät Designmuseon vastaava museolehtori Leena Svinhufvud ja Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti yhdessä alan pohjoismaisten ja saksalaisten tutkijoiden kanssa.

Symposium sukeltaa myös markkinoinnin ja brändäyksen ajankohtaisiin teemoihin pohjoismaisella muotoilun kentällä. Millaisia asioita Bauhaus-brändistä voidaan oppia? Miten tarinallistamista voidaan hyödyntää pohjoismaista suunnittelua markkinoitaessa? Mitä nk. New Nordic tarkoittaa suunnittelussa? Vastaamassa ovat muun muassa muotoiluhistorian tutkija ja muotoilija Julia Meer, professori Arne Scheuermann Bernin yliopistosta Saksasta, johtaja Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiöstä sekä professori Anders Munch Etelä-Tanskan yliopistosta.

Symposium on tehty yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon, Goethe-institut Finnland ja Estrid Ericsons -säätiön kanssa. Designmuseon Fokus Bauhaus -näyttely on tehty yhteistyössä Goethe-institut Finnlandin ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa.

Ilmoittautumiset: info@designmuseum.fi

Lisätietoja ja seminaariohjelma:
http://www.designmuseum.fi/fi/events/fokus-bauhaus-symposium-bauhaus-and-nordic-design/

Uusi Kela-rahapuu havainnollistaa, kuinka sosiaaliturvamenot jakautuvat. Tietoja voi tarkastella etuusryhmien, kuntien ja maakuntien mukaan.

Kela-rahapuu on interaktiivinen datavisualisointi, joka kuvaa Kelan maksaman sosiaaliturvan kustannuksia ja niiden jakautumista kuntien ja maakuntien kesken. Se auttaa hahmottamaan kustannusten kokonaisuutta ja niiden mittasuhteita.

– Kela-rahapuun avulla voi vertailla eri etuuksien taloudellista merkitystä eri puolilla maata. Samalla voi arvioida, mitä etuuksiin tehtävät muutokset merkitsevät eri alueille, sanoo Kelan tutkija Timo Hujanen, joka on koonnut visualisoinnin aineiston.

– Esimerkiksi lapsiperhe-etuuksien korottaminen tukisi erityisesti Uuttamaata ja Pohjanmaan maakuntia, eläkkeiden korottaminen taas Itä- ja Pohjois-Suomea, Hujanen kertoo.

Kela-rahapuuta voikin hyödyntää esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa. Se toimii apuvälineenä esimerkiksi poliitikoille, virkamiehille, kunta-alan ammattilaisille ja toimittajille. Myös koulut ja oppilaitokset voivat hyödyntää sitä.

Pohjana Kelan ainutlaatuinen rekisteritieto

Kela-rahapuu perustuu Kelan ainutlaatuiseen rekisteritietoon vuodelta 2018.

– Kela on Suomessa ainutlaatuinen sosiaaliturvatiedon tuottaja. Kela-rahapuun tarkoituksena on tarjota tietomme käyttöön havainnollisessa muodossa, sanoo Kelan tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola.

Rahapuu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Kelan etuuksista yli kaksi kolmasosaa kaupunkeihin

Rahapuuta tarkastelemalla selviää muun muassa, että Kelan etuuksista yli kaksi kolmasosaa maksetaan kaupunkeihin.

Vuonna 2018 Kela maksoi etuuksia yhteensä vajaat 15 miljardia euroa. Etuusmenoista 10,4 miljardia euroa maksettiin kaupunkimaisten kuntien asukkaille. Loput etuuksista maksettiin taajaan asuttuihin (2 mrd. €) ja maaseutumaisiin kuntiin (1,8 mrd. €).

Koko Suomen sosiaaliturvan menot olivat vuonna 2018 noin 70 miljardia euroa. Kelan maksaman sosiaaliturvan etuusmenot muodostivat siitä noin viidesosan.

Tutustu Kela-rahapuuhun

kela.fi/kela-rahapuu https://www.kela.fi/kela-rahapuu

Tutustu myös Kelan aiemmin tuottamaan Soten rahapuuhun (https://www.kela.fi/sotenrahapuu)

Lisätietoa:

tutkija Timo Hujanen, Kela, puh. 050 355 7964
tutkimusyksikön päällikkö Hennamari Mikkola, Kela, puh. 050 468 6911

etunimi.sukunimi@kela.fi

Kansalaisareena ry ja Kirkkopalvelut ry tiivistävät yhteistyötään tukeakseen vapaaehtoistoimintaa Suomessa paremmin ja monipuolisemmin.

Yhteistyökumppanit ovat sopineet kehittävänsä yhdessä Vapaaehtoistyö.fi-palvelua, jonka avulla tarjotaan ihmisille merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia sekä avun tarjoamisen ja saamisen mahdollisuuksia. Yhdistämällä järjestöjen osaamista, voimavaroja ja yhteistyöverkostoja vapaaehtoistoimintaa pystytään kehittämään tehokkaammin.

Kiinnostus vapaaehtoisia ja vapaaehtoistehtäviä välittävää Vapaaehtoistyö.fi-palvelua kohtaan on osoittautunut suureksi järjestöjen, kuntien ja seurakuntien keskuudessa. Tällä hetkellä palvelu on käytössä 57 paikkakunnalla ja siihen on liittynyt lähes 28 000 vapaaehtoista.

– Olemme yrittäneet vastata vapaaehtoistoiminnan kasvaviin tarpeisiin, mutta kysyntä on ollut suurempaa kuin mihin voimavaramme yksin riittävät. Kansalaisareenan kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta pystymme nyt keskittymään enemmän omien jäsenjärjestöjen ja -seurakuntien sekä niissä toimivien vapaaehtoisten palvelemiseen, sanoo Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

− Olemme erittäin iloisia siitä, että vapaaehtoistoimintaan liittyvälle palvelulle on kysyntää ja yhteistyötarpeita on tunnistettu myös oman jäsenkuntamme ulkopuolella.

Jatkossa Kansalaisareena tarjoaa Vapaaehtoistyö.fi-palvelua ja siihen liittyvää tukea omien jäsenjärjestöjensä ja laajemmin kaikkien toimijoiden käyttöön.

Kansalaisareena vastaa tällä hetkellä myös vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu Hiiop100.fi:n ylläpidosta. Yhteistyön tavoitteena on pidemmällä tähtäimellä luoda yksi yhteinen ja merkittävä vapaaehtoistoiminnan verkkoalusta, jossa yhdistyvät Vapaaehtoistyö.fi:n ja Hiiop100.fi:n parhaat puolet.

– 42 % suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana. Vapaaehtoistyötä tehdään yhä enemmän järjestöjen ulkopuolella ja vain pieni osa vapaaehtoistehtävistä löytyy tällä hetkellä verkosta. Verkkoalustojen myötä vapaaehtoistoiminta on aiempaa helpommin ja entistä useamman tavoitettavissa, kommentoi Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Alun perin seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen vapaaehtoistoimintaa tukemaan luodun Vapaaehtoistyö.fi-palvelun juuret ovat Tampereen seurakuntayhtymän aikoinaan käynnistämässä Suurella Sydämellä -toiminnassa, joka siirtyi vuonna 2014 Kirkkopalvelujen vastuulle ja laajeni valtakunnalliseksi toiminnaksi.

Lisätietoja:

Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry, p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi
Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena, p. 040 7547371, leo.stranius@kansalaisareena.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) panostaa jatkossa merkittävästi alueellisen avoimen teknologian ekosysteemin rakentamiseen. Ekosysteemillä tavoitellaan jopa kansallista roolia.

Hämeen ammattikorkeakoulu panostaa jatkossa avoimeen teknologiaan. Tämä tarkoittaa avoimen lähdekoodin ja avoimen datan sekä muun avoimen teknologian soveltamista, edistämistä, kouluttamista sekä tutkimista osana digitalisaatiota ja yhteiskunnan muutosta. Tätä kokonaisuutta tukee myös Koulutuskuntayhtymä Tavastia, joka vastaa alueen lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta. 

HAMK rekrytoi tutkijayliopettajan avoimen teknologian osaamisalueelle HAMK Smart tutkimusyksikköön, jossa työskentelee jo tällä hetkellä 50 henkilöä. Myös koulutusohjelmamme profiloituvat entistä vahvemmin tukemaan avoimeen teknologiaan pohjautuvaa liiketoimintaa, kertoo HAMKin rehtori Pertti Puusaari

Ajatus kaupungin avaamisesta asukkaille, yrityksille ja yhdistyksille syntyi ekosysteemityön kautta. Ekosysteemityö vaatii toimiakseen avoimuutta. Hämeenlinnan kaupungissa toteutettiin alueen elinvoimasta selvitystyö kesän 2018 aikana. Selvitystyön lopputuloksena syntyi ekosysteemiajatteluun perustuva toimintamalli. Kaupunginhallituksen hyväksymässä toimintamallissa yritykset, oppilaitokset, järjestöt ja kaupunki toimivat yhdessä tiiviillä verkostomaisella otteella yhteisessä, avoimessa kaupungissa. Erilaisia avoimia toimintatapoja, kuten asukasiltoja, on hyödynnetty Hämeenlinnassa jo kauan, 90-luvulta lähtien, mutta nyt avoimuus on tarkoitus viedä uudelle tasolle. Avoimuus kaupungissa tarkoittaa osallisuutta, yhdessä tekemistä ja kehittämistä, avointa hallintoa, avoimen teknologian (data ja järjestelmät) hyödyntämistä, avoimia tapahtumia ja avointa keskustelua.

”Aikanaan sanottiin, että puolivalmista ei näytetä hulluille eikä herroille. Me Hämeenlinnassa emme usko siihen, vaan tiedämme että yhdessä asioita pohtien saadaan monimutkaisiin ongelmiin uusia näkökulmia, resursseja ja toimijoita. Olipa kyse sitten nuorten palveluista, kouluverkosta, hiilineutraaliudesta tai keskustan kehittämisestä. Avoin ja ennakoiva dialogi antaa paljon mutta vaatii myös. Meillä sitä halutaan uskaltaa käydä, ja opetella, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Saamme kaupunkilaisilta hyviä, uusia ideoita, joita voimme lähteä toteuttamaan vaikka heti. Kaikki ideat eivät tarvitse varsinaista päätöksentekoa kokouksessa. Liikkeelle voidaan lähteä ketterästi ja toteuttaa niitä yhdessä tehden, jatkaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas.

Kuinka kaupungin tulevaisuuden menestymistä voi nähdä etukäteen tai ennakoida?Mahdollistamalla kaupungissa asioita, joiden uskotaan edistävän kaupungin elävyyttä, toimivuutta, monimuotoisuutta ja menestymistä. Muutoksen ajureina kaupungeissakin vaikuttavat yleiset muutoksen tekijät: teknologian kehittyminen, työelämän muutokset, yleiset talouden suhdanteet, globalisaation aiheuttamat muutokset ja ilmastonmuutos. Voimme vastata muutokseen avoimuudella ja yhdessä tekemisellä.

”Nyky-yhteiskunta on verkostojen maailma. Menestyäkseen on haettava kumppanuuksia myös perinteisten verkostojen ohelle. Kaupunkien elinvoimaisuuden merkittävä elementti on se, millaiset koulutus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymät alueella sijaitsevat. Niitä ei kaupunki tee yksin vaan yhteistyössä sitoutuneiden kumppanien kanssa kuten asukkaat, yritykset, HAMK ja Tavastia. Uudenlaisen toiminnan vakiinnuttaminen vie aikaa, on mentävä kärsivällisesti eteenpäin, toteaa kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Hämeenlinnan ekosysteemityö lyhyesti:

• Menestyäkseen yritykset, kaupunki ja oppilaitokset sekä järjestöt tarvitsevat vahvoja yhteistyökumppaneita. Ekosysteemit auttavat ratkaisemaan monenlaisia resurssi- ja osaamishaasteita, nopeasti.
• Hämeenlinnan ekosysteemityö käynnistyi tammikuussa 2019 viidellä ekosysteemillä.
• Ekosysteemit ovat uudistuva teollisuus, kestävä biotalous, älykkäät palvelut ja matkailu- tapahtuma sekä mahdollistava kaupunki
• Oleellista työssä on lisäarvon luonti mukana oleville yrityksille, oppilaitoksille ja kaupungille sekä järjestöille.
• Jokaisessa viidessä ekosysteemissä on omat vetäjänsä

Ekosysteemien vetäjät vuonna 2019 ovat:

• Uudistuva teollisuus: Kari Saarinen (Linnan Kehitys)
• Kestävä biotalous: Annukka Pakarinen (HAMK)
• Älykkäät palvelut: Timo Väliharju (COSS ry)
• Matkailu ja tapahtumat: Karoliina Frank (Vekka Liikenne Oy)
• Mahdollistava kaupunki: Markku Rimpelä (Hämeenlinnan kaupunki) 
• Lisätietoa Internet-osoitteesta: https://www.openhameenlinna.fi

Tulevat tapahtumat

Pe 13.9.2019

klo 11:30-13:00 Hämeen linna - tiedotustilaisuus

klo 13:30-15:15 Tykkihalli – miniseminaari aiheesta, Hämeen linna on kyseisenä päivänä avoin kaikille

Ke 18.9.2019
klo 10:00-12:00 Open City Challenge haastekilpailun julkistustilaisuus, Raatihuone

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki, strategiapäällikkö Juuso Heinisuo, 03 621 2188, juuso.heinisuo@hameenlinna.fi

E18 Turun kehätien parannustyöt ovat saaneet jatkorahoituksen myös Kausela–Pukkila -tieosuudelle. Kehätien kakkososuus on saanut 59 miljoonan euron määrärahan. Rahoitus vahvistui eduskunnan hyväksyttyä vuoden 2019 lisätalousarvioesityksen.

Väylän projektipäällikön Juha Sillanpään mukaan rahoituspäätös oli tervetullut. 

”Nyt parannustyöt saadaan käyntiin myös hankealueen länsipuoliskolla ja koko Kausela-Kirismäki -tieosuus nelikaistaiseksi vuoteen 2023 mennessä”, hän kertoo.

Kakkosvaiheen suurimpia työkohteita kehätien nelikaistaistamisen ohella ovat Aurajoen ylittävien siltojen rakennustyöt sekä valtatie 10:n ja Kauselan eritasoliittymän parantaminen. Myös Kirismäen eritasoliittymä voidaan nyt toteuttaa tavoitetilan mukaisena.

”Kakkosvaihe käynnistyy tarjouskilpailulla loppuvuodesta ja käytännössä kakkosvaiheen rakennustyöt saadaan käyntiin kesällä 2020”, Sillanpää kertoo.

Parannustyöt Pukkilan ja Kirismäki välisellä osuudella alkoivat maaliskuussa 2019. Hankkeen yhteydessä parannetaan myös rinnakkaisteiden ja kevyen liikenteen väylien verkostoa.

Hankkeesta saa lisätietoja verkkosivuilta www.vayla.fi/turunkehatie sekä Facebookissa www.facebook.com/E18Turunkehatie/

Lisätietoja:

Juha Sillanpää
Projektipäällikkö
Väylävirasto
Puh. 029 534 3608
juha.sillanpaa@vayla.fi

Ett nytt visualiseringsverktyg illustrerar hur utgifterna för den sociala tryggheten fördelas. Uppgifterna kan granskas utifrån förmånsgrupp, kommun och landskap.

Det är fråga om en interaktiv datavisualisering som beskriver kostnaderna för den sociala trygghet som FPA betalar för och hur kostnaderna fördelas mellan kommunerna och landskapen. Genom visualiseringen kan man gestalta den helhet kostnaderna utgör och hur de är dimensionerade.

– Med hjälp av visualiseringsverktyget kan man jämföra den ekonomiska betydelsen av olika förmåner på olika håll i landet. Samtidigt kan man bedöma vilken betydelse det kommer att få inom olika områden om man gör ändringar i förmånerna, säger forskare Timo Hujanen vid FPA, som har sammanställt materialet för visualiseringen.

– Exempelvis skulle en höjning av förmånerna för barnfamiljer gagna i synnerhet landskapen Nyland och Österbotten, medan en höjning av pensionerna skulle gagna Östra och Norra Finland, berättar Hujanen.

Visualiseringen kan utnyttjas t.ex. i beredningen av en totalreform av den sociala tryggheten. Den fungerar som ett verktyg t.ex. för politiker, tjänstemän, sakkunniga inom kommunsektorn och journalister. Också skolor och läroinrättningar kan använda verktyget.

FPA:s unika registermaterial som underlag

Visualiseringen av FPA:s utgifter för den sociala tryggheten bygger på FPA:s unika registermaterial för år 2018.

– FPA är en unik finländsk producent av data över den sociala tryggheten. Syftet med visualiseringen är att erbjuda våra data i överskådlig form säger Hennamari Mikkola, som är chef för FPA:s forskningsenhet.

Visualiseringen finns på finska, svenska och engelska. 

Mer än en tredjedel av FPA-förmånerna betalas ut till städerna

Genom visualiseringen ser man bland annat att mer än en tredjedel av FPA-förmånerna betalas ut till städerna.

År 2018 betalade FPA totalt ut inemot 15 miljarder euro. Av förmånsutgifterna betalades 10,4 miljarder ut till invånarna i urbana kommuner. Resten betalades ut till tätorter (2 miljarder euro) och till glesbygdskommuner (1,8 miljarder euro). 

Finlands totala utgifter för den sociala tryggheten uppgick 2018 till ca 70 miljarder euro. Utgifterna för de sociala trygghetsförmåner som FPA betalade ut utgjorde ungefär en femtedel av detta.

Testa visualiseringen av FPA:s utgifter för den sociala tryggheten

Visualiseringen https://www.kela.fi/web/sv/kela-rahapuu

Kolla också in det visualiseringsverktyg över de totala kostnaderna för kommunala social- och hälsovårdstjänster som FPA tagit fram tidigare (kela.fi/sotenrahapuu).

Närmare information:

Timo Hujanen, forskare, FPA, tfn 050 355 7964
Hennamari Mikkola, chef för forskningsenheten, FPA, 050 468 6911

fornamn.efternamn@fpa.fi

The new Kela finance-tree tool helps to visualise the distribution of social security expenditures and offers a way to analyse the expenditure data according to benefit categories, municipalities and regions.

Kela has released an interactive tool visualising the expenditures under the social security schemes administered by Kela and showing how they are distributed among individual municipalities and regions. The tool helps users get an idea of the relative size and overall scope of different categories of expenditures.

According to Timo Hujanen, a researcher with Kela who compiled the underlying data, the finance-tree tool can be used to compare the economic impact of benefits in different regions of Finland, while also helping users to see how potential changes in the benefit schemes would affect particular regions.

For example, raising the benefits available to families with children would benefit especially the Uusimaa and Pohjanmaa regions, while higher pensions would be of advantage in Eastern and Northern Finland, Hujanen says.

The Kela finance tree can be used for example as a preparatory tool in any attempted comprehensive reform of the social security system. It can be useful to such groups as politicians, government officials, experts in municipal policy and journalists, and can also be used in educational institutions.

Based on unique register data collected by Kela

The finance-tree tool is based on a unique set of register data collected by Kela for the year 2018.

According to Hennamari Mikkola, who heads Kela’s research unit, Kela stands out as a producer of information about social security in Finland. The Kela finance tree is designed to make that information available in an accessible format.

The tool is available in Finnish, Swedish and English. 

More than two thirds of Kela’s benefit expenditures go to recipients in cities and towns

The finance tree reveals among other things that more than two thirds of Kela’s benefit expenditures go to recipients who live in a city or other urban locality.

Kela’s total benefit expenditure in 2018 came to a little under EUR 15 billion. A total of EUR 10.4 billion was paid to residents of urban localities. The rest was paid to residents of relatively densely populated municipalities (EUR 2 billion) and to residents of rural municipalities (EUR 1.8 billion).

Total social security expenditure in Finland for 2018 came to about EUR 70 billion. Kela’s share of the total was about one fifth.

Try out the Kela finance-tree tool

Kela finance-tree https://www.kela.fi/web/en/kela-finance-tree

Also available is a tool showing financial flows in the Finnish social security system: https://www.kela.fi/sotenrahapuu

Additional information:

Timo Hujanen, Researcher, tel. 050 355 7964
Hennamari Mikkola, Head of Research, tel. 050 468 6911

firstname.lastname@kela.fi

TERVETULOA - vielä ehtii mukaan!

Leipätiedotus ja Kaurayhdistys järjestävät yhdessä kaura-aiheisen aamiaisseminaarin medialle ja asiantuntijoille.
Seminaari on startti seuraavan viikon Leipäviikolle, jonka teemana on tänä vuonna kaura.

Aika: 6.9.2019 klo 8.30-11.00

Paikka: Musiikkitalo, Terassilämpiö, Helsinki

8.30    Kaurainen aamiainen

9.00    Suomi on kauramaa
           Veli Hietaniemi, Luken erikoistutkija, Suomen Kaurayhdistyksen puheenjohtaja
                            

9.25     Kaura on tutkitusti terveellinen
           Kaisa Linderborg, Turun yliopiston apulaisprofessori

9.50    Kauran käyttötutkimuksen tulokset ja kotimaiset innovaatiot
           Kaisa Mensonen, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja

10.10   Tutustuminen kauratuotteisiin yritysten osastoilla

Tilaisuus on maksuton. 

Ilmoittautuminen sähköpostitse kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi
Osallistujat saavat mukaansa tuotekassin.

Lisätiedot: Kaisa Mensonen, kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi  040-594 2728

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku alkaa keskiviikkona 4.9. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 18.9. klo 15. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa Opintopolku.fi. 

Yhteishaussa on tänä syksynä tarjolla noin 6 700 opiskelupaikkaa, mikä on noin 100 enemmän kuin viime syksynä. Syksyn yhteishaussa on valittavana yhteensä noin 250 koulutusohjelmaa, joista 20 on yliopistokoulutuksia. Viidesosa haun koulutuksista on ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tai yliopistojen maisterikoulutusta. Haussa on mukana paikkoja 21 ammattikorkeakoulusta ja kolmesta yliopistosta. Aloituspaikoista noin 60 prosenttia on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Syksyn yhteishaussa on tarjolla pääasiassa suomenkielistä koulutusta. Eniten aloituspaikkoja on ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalalla.

Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka hakijan on laitettava hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen. Tänä syksynä ammattikorkeakoulut ottavat käyttöön ensimmäistä kertaa yhteisen sähköisen valintakokeen, jonka suorituspaikan ja -ajan hakija valitsee hakulomakkeella.

Valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 28.11.2019.

• Opintopolku.fi
• Opintopolku.fi: Näin täytät hakulomakkeen:
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/nain-taytat-hakulomakkeen/

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Merja Väistö, puh. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi
Suunnittelija Risto Hanhinen, puh. 029 533 1615, risto.hanhinen@oph.fi

***

Sammanlagt 6 700 studieplatser ingår i höstens gemensamma ansökan till högskolor

Höstens gemensamma ansökan till yrkeshögskolor och universitet kör igång på onsdagen den 4 september kl. 8. Ansökningstiden löper ut på onsdagen den 18 september kl. 15. Ansökan lämnas in på adressen Studieinfo.fi.

Antalet studieplatser i höstens gemensamma ansökan är ca 6 700, det är ca 100 platser mer än förra hösten. Antalet ansökningsmål är sammanlagt ca 250, av dessa är 20 universitetsutbildningar. En femtedel av utbildningarna i ansökan är högre yrkeshögskoleutbildningar eller universitetsutbildningar på magisternivå. Sammanlagt 21 yrkeshögskolor och tre universitet erbjuder utbildning i höstens gemensamma ansökan. Ca 60 procent av studieplatserna är reserverade för förstagångssökande.

De utbildningar som ingår i höstens gemensamma ansökan är för det mesta finskspråkiga. Flest studieplatser finns på yrkeshögskolornas social- och hälsoområde.

Den sökande kan söka till sex ansökningsmål i den gemensamma ansökan. Ansökningsmålen skall sättas i prioritetsordning på ansökningsblanketten. I höst tar yrkeshögskolorna för första gången i bruk det gemensamma digitala urvalsprovet. Den sökande väljer plats och tidpunkt för deltagande i urvalsprovet på ansökningsblanketten.

Antagningsresultaten publiceras senast den 28 november 2019.

• Studieinfo.fi
• Studieinfo.fi: Så här fyller du i ansökningsblanketten:
https://studieinfo.fi/wp/stod-for-studievalet/gemensam-ansokan/gemensam-ansokan-till-hogskolor/sa-har-fyller-du-i-ansokningsblanketten/

Ytterligare information:

Specialsakkunnig Merja Väistö, tel. 029 533 1386, merja.vaisto@oph.fi
Planerare Risto Hanhinen, tel. 029 533 1615, risto.hanhinen@oph.fi

Ennätysinvestoinnin taustalla nopeasti kasvava kysyntä

Innovatiivisista vapaa-ajan rakentamisen ratkaisuistaan tunnettu pohjoispohjalainen perheyritys Salvos Finland Oy on käynnistänyt yhtiön kaikkien aikojen suurimman investoinnin. Hanke on lähtenyt käyntiin maakauppojen osalta nykyisen Pyhännän tehtaan ympärillä jo vuodenvaihteessa 2018-2019, mutta varsinainen investointipäätös on tehty aivan hiljattain. ”Investoinnin osalta kaikki on edennyt nopeasti maakauppojen, suunnittelun, kustannuslaskelmien, tonttitöiden, lupa-asioiden ja rahoitusneuvotteluiden osalta ja nyt olemme pääsemässä täyteen vauhtiin itse rakentamisen osalta”, Salvos Finland Oy:n toimitusjohtaja Joni Koskelo kertoo. Investoinnin suuruusluokka on n. 4 miljoonaa euroa.

Valmista jo keväällä 2020

Uusien tilojen myötä Salvoksen tuotantotilat liki kolminkertaistuvat: Uusia lämpimiä tiloja syntyy lähes 4300m². Samalla kylmiä tiloja ja varastoja syntyy lähes 4000m². Aikataulu on hyvin tiivis, sillä tehtaiden pystytystyöt käynnistyvät lokakuussa 2019 ja suurin osa tiloista otetaan käyttöön jo keväällä 2020, jotta yhtiö voi vastata kasvavaan kysyntään niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. ”Tarve tuotantotilojen laajentamiselle on tiedostettu jo pidempään, mutta halusimme miettiä hyvin tarkkaan sekä vapaa-ajan hirsirakentamisen markkinoiden kehitystä että oman konseptimme kehittämistä tuleville vuosille ja tehdä suunnitteluvaiheen viimeisen päälle hyvin”, Joni Koskelo kertoo. Uusiin tiloihin tulee sijoittumaan mm. kaksi uutta hirsirakennusten kokoonpano- ja varustelulinjaa, sekä huippumoderni Hundegger-hirsilinja, porausyksiköineen ja työstörobotteineen.

Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys keskiössä

Uuden tehtaan myötä yhtiön tehdasalueelle valmistuu myös oma lämpövoimala, jonka raaka-aine, puuhake syntyy oman tuotannon hakkeesta ja riittää myös aiemman tuotantotilan lämmittämiseen. ”Koemme, että hakepolttoaineella toimiva moderni lämpövoimala on juurikin sitä kestävää kehitystä, koska raaka-aine syntyy uusiutuvasta luonnonvarasta, eli puusta sivutuotteena ja palaa nykyaikaisin menetelmin erittäin puhtaasti. Kestävää kehitystä tukee myös se, että energia on meille ympäristöystävällisyyden lisäksi hyvin edullista”, kertoo Joni Koskelo.

Salvoksen valmistuskonsepti perustuu vahvasti siihen, että kaikki mitä hirsirakennuksesta voidaan tehdä valmiiksi tehokkaasti sisätiloissa säältä suojassa, tehdään valmiiksi sisätiloissa. Pienempien rakennusten osalta tämä toteutuu täysin ja rakennukset liikkuvat valmiina tehtaalta asiakkaille. Suuremmissa rakennuksissa sisätiloissa tehdään valmiit hirsiset tilamoduulit, jotka liitetään kohteissa toisiinsa Salvos-asennuksen toimesta. Tämä rakennustapa itsessään jo säästää ympäristöä, sillä materiaalivirrat tulevat keskitetysti tehtaalle ja vähäinenkin jäte kootaan ja lajitellaan yhdessä paikassa. ”Myös kuljetuksista johtuvat päästöt ovat pienemmät, sillä useiden erilliskuljetusten sijaan tontille – joka vapaa-ajan rakentamisen kohdalla sijoittuu usein pidempien kuljetusyhteyksien päähän, syrjäisemmälle seudulle – kaikki viedäänkin kerralla”, Joni Koskelo kertoo.

Uusien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on erityistä huomiota kiinnitetty energiatehokkuuteen. ”Lämmöneristyksessä, kylmäkatkoissa, automaattiovien sijoitteluissa sekä ovien avautumis- ja sulkeutumisnopeuksissa, aivan kaikessa olemme lähteneet energiatehokkuus ja ympäristöasiat mielessä. Lisäksi kaikki tilat tullaan valaisemaan energiatehokkaalla led-valaistuksella”, kertoo Joni Koskelo.

Jatkuvan työvoimatarpeen lisäksi investoinnin tuoma iso lisähenkilöstön tarve

Investoinnilla on myös merkittävä rooli yhtiön työllistämistarpeeseen. Salvoksen henkilöstömäärä on jo ennen investointia kasvanut vuoden 2019 aikana noin 30 henkilöllä, ollen nyt 90 täysiaikaista henkilöä. Investointi vaatii lisää työvoimaa tuotantoon kymmeniä henkilöitä loppuvuoden 2019 – alkuvuoden 2020 aikana. ”Palkkaamme henkilöstöä tuotantoon etupainotteisesti, koska toisaalta hyvän työvoiman saaminen ottaa aikansa ja toisaalta kouluttaminen ja uuden ihmisen vauhtiin pääseminen ottaa aikansa”, kertoo Joni Koskelo.

Lisätietoja:
Joni Koskelo

toimitusjohtaja                                                               

Puhelin: 040 511 9121

Sähköposti: joni.koskelo@salvos.fi

Kevään 2019 hyvien kokemusten siivittäminä, Marttojen ikääntyville suunnatut maksuttomat Ystäväkahvilat avautuvat jälleen kuudella eri paikkakunnalla syksyllä 2019. Ystäväkahvilat tarjoavat kävijöille herkullista syötävää sekä mahdollisuuden tutustua uusiin ystäviin. Kahviloiden järjestäjinä toimivat martat sekä valmennetut vapaaehtoiset.

– Viime keväänä järjestimme onnistuneesti kahviloita eri puolilla Suomea ja nyt jatkamme tapahtumia uusilla paikkakunnilla. Ikääntyvien yksinäisyys on vakava mutta näkymätön ongelma yhteiskunnassamme, jota haluamme toiminnallamme torjua, toteaa hankekoordinaattori Maria Uitto Marttaliitosta.

Ystäväkahviloiden tarjoilut vaihtelevat kahviloittain. Herkuttelun lisäksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua Ystävärinkiin, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin ihmisiin sekä kokoamaan itselleen maistuvan jogurttivälipalan.

Ystäväkahvilat järjestetään syksyllä seuraavilla paikkakunnilla:

• Haukipudas 9.9.
• Kajaani 10.9.
• Kouvola 10.10.
• Jyväskylä 11.9.
• Oulu 10. ja 12.9.
• Rovaniemi 10.10.

Tarkemmat tiedot tapahtumista sijainteineen löydät kotisivuilta osoitteesta www.martat.fi/ystavakahvila. Ystäväkahvilat ovat osa Marttojen Vilppu-hanketta, josta saat lisätietoa osoitteesta www.martat.fi/vilppu.

Lisätietoja

• martat.fi/ystavakahvila
• martat.fi/vilppu
• Vilppu-hankekoordinaattori Maria Uitto, maria.uitto@martat.fi, 050 307 7102
• Kajaani, toiminnanjohtaja Kaino Kinnunen, kaino.kinnunen@martat.fi, 044 704 7950
• Jyväskylä, kotitalousasiantuntija Tuija Elomäki, tuija.elomaki@martat.fi, 050 512 0574
• Oulu ja Haukipudas, toiminnanjohtaja Taina Pirkola, taina.pirkola@martat.fi, 050 566 1851
• Kouvola, kotitalousasiantuntija Sari Kokkala, sari.kokkala@martat.fi, 010 838 5655
• Rovaniemi, toiminnanjohtaja Leila Rautio, leila.rautio@martat.fi, 040 734 2636

Augusti är en hektisk tid för telefonserviceföretagen. Skälen är enkla: sommar och skolan börjar. Enligt Statistikcentralen fanns det 560 500 elever i grundskolorna 2018 och många av elevernas telefoner behöver service efter sommaren.

Slutet av sommaren är den livligaste tiden på året vad gäller telefonskador. Fonum har specialiserat sig på mobiltelefonservice och inför skolstarten har de reparerat mer telefoner än normalt. De har även sålt exceptionell mycket tillbehör som skyddar telefonerna.

- När det gäller antalet reparationer är månadsskiftet juli-augusti den livligaste tiden för oss. - Även om skärmen till exempel går sönder under sommaren, kan man ofta använda telefonen ändå. När semestern sedan börjar ta slut vill man låta reparera telefonen så att man inte behöver tänka på det när man återvänder till vardagen, säger Saku Anttila på Fonum.

Enligt LokalTapiola var antalet kunder med telefonskador i juli mer än 1,5 gånger fler än under vårmånaderna.

– Skoleleverna verkar ha bättre skyddsskal och pansarglas på sina telefoner än vuxna, vilket ofta gör att de inte råkar ut för bräckageskador, säger Jani Kaseva på LokalTapiolas ersättningstjänst.

Stor inverkan med skärmbyte

På sommaren blir det ofta mer fuktskador på telefoner än under vintern, men allmänt taget är problemen med telefonerna mycket lika under hela året. Bräckageskador och stöldskador på mobilskärmen, skalet eller batteriet är de vanligaste skadorna.

- Under semestern är människorna livligare och i och med det inträffar betydligt mera skador på medtagen egendom. Varmt väder bidrar också till att vi är mera i närheten av vatten, så fuktskadorna och telefonerna som hamnar i vattnet sysselsätter oss i någon mån, säger Kaseva på LokalTapiola.

Ofta lönar det sig att reparera eftersom skadorna kan se värre ut än vad de i verkligheten är.

- Även om du inte kan föreställa dig det, så ser din telefon ofta nästan ny ut efter ett skärmbyte, även om skadorna och bulorna ibland kan se riktigt illa ut, säger Anttila.

Telefonen direkt på service

LokalTapiolas omfattande hemförsäkring ersätter plötsliga bräckageskador, till exempel att mobilskärmen går sönder. Det lönar sig att oftast låta reparera en ny och värdefull mobilapparat, eftersom till exempel byte av en mobilskärm i genomsnitt kostar 200 euro.

Gör såhär om din telefon går sönder:

1. För apparaten till en servicefirma. Vi rekommenderar Fonum som är vår samarbetspartner. Som kund i LokalTapiola behöver du inte lämna in en skadeanmälan, du kan direkt föra apparaten för reparation till en Fonum affär. Fonum reparerar de flesta smarttelefonmodeller på mindre än en timme och ger livstidsgaranti på sitt reparationsarbete. Ta med identitetsbevis och nätbankskoder för att bestyrka försäkring.

2. Fonums personal gör en reparationsuppskattning av apparaten och går igenom ersättningsalternativen.

3. Om reparationskostnaderna eller telefonens värde överstiger självrisken i din försäkring och du besöker en annan servicefirma än Fonum, ska du göra en skadeanmälan. Om du redan låtit reparera din apparat, kan du direkt övergå till att anmäla skadan.

Tilläggsanvisningar hittar du på sidan Min mobiltelefon eller pekplatta gick sönder, där du även kan anmäla skadan.

"Don Juan on harvinaisen julkea ja itsekeskeinen hahmo, jopa näyttämöllä. Puolet kaikesta, mitä teen esityksessä hävettää mua itse asiassa ihan todella paljon. Mutta kun hahmossa on näin paljon särmää, niin sen överiyden hakeminen on näyttelijälle todella antoisaa ja hauskaa. Ja kun näytelmän esiintuomaa vallankäyttöä ja piittaamattomuutta toisten tunteista tarkastellaan komediavalotuksella, niin se naurattaa muitakin", kertoo nimiroolin esittävä Eero Aho komediasta, joka avaa Turun Kaupunginteatterin esityskauden 6. syyskuuta.

Molièren komedia Don Juan on kirjoitettu 1600-luvulla. Kuten kaikki klassikkonäytelmät, se on kestänyt aikaa ja sen ihmiskuva tuntuu pistävän tarkkanäköiseltä tänäkin päivänä. Rakastettavan omahyväinen päähenkilö ei piittaa normeista ja elää omien halujensa ja löyhän moraalikäsityksensä ohjaamana. Viimein koittaa hetki, jolloin tuhoisa sarjahurmaaja joutuu kohtaamaan syntiensä seuraukset. Ohjaaja Pasi Lampela ylistää tekstiä ja on odottanut pääsevänsä ohjaamaan sen.

"Turun Kaupunginteatterissa aukesi tilaisuus tehdä tämä komedia kolmen sinne ohjaamani vakavamman draaman jälkeen, ja kun saatiin vielä Eero Aho ja Hannes Suominen täydentämään talon omaa ensembleä, niin mikäs sen parempaa. Don Juanissa Molière on uskaltanut luopua omista ja aikakautensa dramaturgisista kaavamaisuuksista ja lähteä rohkeaan seikkailuun päähenkilönsä kanssa. Uskomatonta, että se seikkailu jatkuu edelleen. Teemojensa ja henkilösuhteittensa puolesta näytelmä on ajankohtaisempi kuin koskaan”, kertoo ohjaaja Pasi Lampela.

Komedian roolitus tuo näyttämölle vastustamatonta taitoa ja karismaa. Ennen rooliaan Don Juanina Eero Aho esiintyi Turun Kaupunginteatterin Hamletissa, jonka petollisen kuningas Claudiuksen roolissa nähtiin lupaavia elostelijan elkeitä. Don Juanin kintereillä tiukasti pysyttelevää palvelija Sganarellea esittää Taru sormusten herrasta -seikkailussa ja Tanssii tähtien kanssa -sarjassa joukkoihastusta aiheuttanut Hannes Suominen. Esityksen muissa rooleissa loistavat Minna Hämäläinen, Riitta Salminen, eläkkeeltä näyttämölle palannut Petri Rajala, Markus Ilkka Uolevi ja Kimmo Rasila. Tuubaa esityksessä soittaa Kari Lilja.

Syksyn avauskomedia on herättänyt jo ennakkoon runsaasti kiinnostusta lipunostajissa.

Don Juan

Turun Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä
Ensi-ilta 6.9.2019 klo 19
Liput 18-39 € teatterin ja Lippupisteen kanavista

Tekijät

Teksti: Molière
Suomennos: Arto af Hällström
Sovitus: Pasi Lampela 2018
Ohjaus: Pasi Lampela
Lavastussuunnittelu: Markus Tsokkinen
Pukusuunnittelu: Tuomas Lampinen
Äänisuunnittelu: Tuomas Rissanen
Valosuunnittelu: Jarmo Esko
Naamioinnin suunnittelu: Anna Kulju
Rooleissa: Eero Aho, Minna Hämäläinen, Petri Rajala, Kimmo Rasila, Riitta Salminen, Hannes Suominen, Markus Ilkka Uolevi. Tuubansoittaja Kari Lilja.

Esityskuvat täällä, kuvaaja Otto-Ville Väätäinen.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen@turku.fi

Rauman Kaupunginteatteri on uusinut ulkoisen ilmeensä. Uuden logon lisäksi myös nimi vaihtuu muotoon Rauman teatteri. Uudistuksen taustalla on halu kehittää ja selkeyttää viestintää.

- Ulkoasu- ja nimiuudistus on ollut suunnitelmissa jo useamman vuoden. Aiempi ulkoasu ei ole ollut nykyvaatimusten mukainen. Myös nimi on ollut hieman kankea ja ristiriidassa esimerkiksi teatterin www-osoitteen kanssa, kertoo Rauman teatterin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Petteri Kangas.

- Viime vuonna kirkastimme strategiaamme ja brändin uudistaminen on seuraava askel pitkäjänteisessä kehitystyössämme, Kangas jatkaa.

Rauman ennätysluvut poikkeuksellisia valtakunnallisestikin

Rauman teatterilla on sujunut viime vuosina hyvin. Katsojaennätys on rikottu kahtena perättäisenä kautena ja kauden 2018-2019 täyttöaste 91 prosenttia on valtakunnallisestikin vertailtuna poikkeuksellisen korkea. Päättyneellä kaudella esityksissä viihtyi yhteensä 43 307 katsojaa, mikä on selvästi korkeampi kuin Rauman asukasluku. Rauman teatteri on onnistunut houkuttelemaan runsaasti katsojia myös muilta paikkakunnilta.

- Kaksi peräkkäistä ennätyskautta kertovat siitä, että yleisö on löytänyt meidät ja viihtynyt esityksissämme. Ympärivuotisen toimintamme kulmakivenä on asiakaslähtöisyys ja siksi olemme erityisen kiitollisia yleisön osoittamasta luottamuksesta, kertoo Rauman teatterin toimitusjohtaja Harri Natunen.

- Strategiamme mukaisesti olemme ennakkoluulottomasti korkeatasoisia elämyksiä tuottava Rauman kokoinen teatteri. Brändin kehittäminen on tärkeä osa kokonaisuuttamme, jonka päämääränä on tavoittaa myös uusia katsojia, toteaa Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva.

Viestintä- ja markkinointitoimisto Bondesta uusi yhteistyökumppani

Rauman teatterin ulkoasu-uudistus on toteutettu yhteistyössä raumalaisen viestintä- ja markkinointitoimiston Bonden kanssa. Hyvin sujuneen yhteistyön myötä Bondesta tuli myös Rauman teatterin laajan kumppaniverkoston uusin jäsen.

- Rauman teatterin ennakkoluuloton halu kehittyä myös menestyksen keskellä teki tiimiimme vaikutuksen. Uuden ilmeen teema, Palaset loksahtavat kohdalleen, ponnistaa siitä ajatuksesta, että laadukkaan teatterielämyksen mahdollistaa useat tekijät: näyttelijät, teatterin muut työntekijät ja tietysti yleisö. Kun nämä palaset loksahtavat kohdalleen, tapahtuu, kuten Raumalla on viime vuosina tapahtunut. Ihmiset viihtyvät ja tekijät nauttivat, Bonden osakas Antti Lehto sanoo.

Lisätietoja:

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Harri Natunen, puh. 044 776 9902, harri.natunen@raumanteatteri.fi

Antti Lehto, puh. 0400 712 171, antti.lehto@bonde.fi

Turun kaupunki selvittää henkilöautoliikenteen pysäköintiin liittyviä tekijöitä kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksessa selvitetään pysäköintiin liittyviä valintatekijöitä sekä niitä odotuksia, joita pysäköintiin liitetään nyt ja tulevaisuudessa.

Kaupunki käynnistämässä Smart and Wise -hankkeessa yhdistetään strateginen tavoite seudullisesta hiilineutraaliudesta vuonna 2029 ja Smart City -konsepti. Hankkeen yhtenä seitsemästä painopistealueesta on liikenne ja liikkuminen.

Painopistealue pitää sisällään monia erilaisia tavoitteita ja yhdeksi suurimmaksi tavoitteeksi on listattu pysäköintijärjestelmän kokonaisuudistus sekä pysäköinnin digitaalisten palvelujen lisääminen. Nyt avatulla verkkokyselyllä haetaan näkemyksiä nykytilasta ja kehitysehdotuksia tulevaisuutta varten.

Kysely on osa Hämeen ammattikorkeakoulussa valmistuvaa opinnäytetyötä. Vastaukset käsitellään nimettöminä ja luottamuksellisesti.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä kappaletta elokuvalippupaketteja.

Kysely on auki sunnuntaihin 29.9. asti, jonka jälkeen tulokset analysoidaan.

Kyselylomake

Lisätietoja: projektipäällikkö Aku Reini, puh. 040 141 7628

Kuva: Róbert Frankó

Voimakasäänisenä tulkitsijana tunnettu Antti Railio julkaisee uutta musiikkia. Perjantaina 13.9. ilmestyy soolosingle ”Sun jälkeen routaa”, joka on Sonata Arctican ja Timo Kotipellon riveistä tutun, nyttemmin Insomniumissa vaikuttavan kitaristin Jani Liimataisen sävellys. Sanoituksen on tehnyt toimittaja ja sanoittaja Kati Valjus. Tuotannosta vastaa Jimmy Westerlund (Jonne Aaron, Yö, One Desire, Sturm und Drang).

”Kappale kertoo tarinan siitä, kuinka joskus sokaistuu kaipuun edessä, ja eron hetkellä mieli saa huononkin parisuhteen romantisoitumaan. Täten ihminen saattaa jäädä kiinni valheelliseen kuvaan tunteesta, joka ei perustu todellisuuteen”, Railio avaa biisin taustaa.

Railion aikaisempia hittejä ovat ”Halla ja etelätuuli” ja ”Samaan marmoriin”. Laulaja on tullut tunnetuksi myös Raskasta Joulua- ja Raskasta Iskelmää -kokoonpanoista.

Kappale koskettaa läheisesti Antin omaa elämää. ”Kaj Kunnasta lainatakseni joskus on parempi mennä poikki kuin ruostua loppuun”.

Yhteistyö soolotuotannon osalta tuottaja Jimmy Westerlundin kanssa alkoi pari vuotta sitten. ”Saimme viimein tänä vuonna hyvän tiimin ympärillemme ja ollaan tehty paljon duunia. Antti on kovan tason tekijä, joka ei tarvitse tämän päivän laitteita ja softia pystyäkseen laulamaan vakuuttavasti ja koskettavasti. Hänen äänensä on luonnollisen vahva, samaan aikaan syvä ja herkkä”, Westerlund toteaa.

Soundimaailma, jonka kaksikko on luonut, antaa vaihtoehdon tämän päivän kolmen soinnun pop-musiikille. ”Soundeja ei ole ladattu kirjastoista tai lauluja vedetty autotunen läpi, että ne löytävät nuotille. Antti on mielestäni Suomen vastaus Iso-Britannian Adelelle”, Jimmy sanoo. 

https://anttirailio.fi/
https://www.facebook.com/antti.railio
IG: antti_railio

Dagsverkeskampanjen Sinnesfrihet berör frågor om ungas välmående och delaktighet. Genom att delta i Dagsverke stöder finska skolelever nepalesiska ungdomar och deras elevkårer i arbetet med att utveckla sina skolor och samfund. 

Mobbning, diskriminering, osäkerhet om framtiden och könens ojämställdhet är problem som påverkar unga i Nepal. Alla ungdomar får inte gå i skolan. Dessutom har flickorna en extra utmaning eftersom ordentliga toaletter saknas och mens är tabubelagt.

Dagsverke rf ger finska ungdomar möjligheten att, tillsammans med ungdomarna i Nepal, försvara ungas rättigheter. Genom Dagsverkesinsamlingen styrs de finska skolelevernas stöd till Nepal, där ungdomarna själva ingriper i problemen i samhället och åstadkommer en positiv förändring.

I Dagsverke rf:s projekt de aktiva ungdomarna i Nepals elevkårer uppmuntrar unga att ifrågasätta diskriminerande attityder och att prata högt om de utmaningar de ställs inför. Ungdomarna ordnar upptåg och utbildningar samt visar i sina samfund exempel på likaberättigande och hur man kan påverka.

”Vi har alla våra styrkor. Tillsammans kan vi lösa problemen som unga möter”, konstaterar Chandani, 17, som går i grundskolans sista klass och är ordförande i elevkårsstyrelsen i sin skola.

Chandani och de andra medlemmarna i elevkåren har ingripit i diskrimineringen som hänger ihop med mens och de har märkt av en positiv förändring i sin skola. ”Mens är ett tabubelagt ämne i Nepal. När vi ännu inte hade vilorum eller toalett för flickor, måste flickor oftast gå hem från skolan direkt då deras mens började.”

Dagsverkeskampanjen Sinnesfrihet varar tills slutet av maj 2020. Skolorna kan ordnas Dagsverkesdagen vilken dag som helst under läsåret, när helst det passar in i schemat. Ifall lärarna vill fördjupa sina och elevernas kunskaper i kampanjens teman kring barnens rättigheter, likaberättigande och ungas möjligheter att påverka kan de beställa gratis workshoppar och undervisningsmaterial för global fostran på både svenska och finska.

Beskyddare för Dagsverkeskampanjen är president Tarja Halonen, Dagsverke rf:s hedersmedlem.

Dagsverke rf är en expertorganisation inom utvecklingssamarbete och global fostran. Dagsverke rf:s global fostran handlar om att kontinuerligt ställa frågor och att ifrågasätta de egna kunskaperna, åsikterna och handlingssätten. Flerkunnighet och kritiskt tänkande utvecklas med global fostran, samt hjälper det bilda förståelse om ens egna påverkansmöjligheter. Den ursprungliga Dagsverkesinsamlingen sedan 1967 är utvecklingssamarbete från unga till unga.

Mer information om Sinnesfrihet-kampanjen och Dagsverkesinsamlingen:
www.dagsverke.fi/nepal
informatör Pamela Arslan, pamela.arslan@taksvarkki.fi, 050 5419239

Mer information om Dagsverke rf:s utvecklingssamarbetsprojektet i Nepal:
programplanerare Emmi Chaguaro, emmi.chaguaro@taksvarkki.fi, 050 3691790