Seven mobile payment systems in Europe are establishing the European Mobile Payment System Association (EMPSA), uniting 25 million mobile payment users. The ambition is to make mobile payments possible cross-border when using MobilePay, or another local solution outside Denmark and Finland.

The smartphone as a method of payment has been successfully introduced in several European countries, experiencing significant user and usage growth. 

On the initiative of the Swiss mobile payment system TWINT, seven leading mobile payment providers have now agreed to foster collaboration and international payment through a new association, European Mobile Payment System Association (EMPSA). The EMPSA members combine 25 million registered users, above one million merchant acceptance points and more than 35 banks attached.

The association will from the start cover Denmark and Finland (MobilePay), Belgium (Banccontact Payconiq), Germany and Austria (Bluecode), Portugal (SIBS), Sweden (Swish), Norway (VIPPS) and Switzerland (TWINT). More countries and mobile payment systems are expected to join the association over the next months. 

Mark Wraa-Hansen, the CEO of MobilePay, is pleased that MobilePay plays a central role in EMPSA as a founding member.

“The rapid growth in mobile payments will lead to an increasing user demand of being able to pay everywhere in Europe with your mobile payment solution, leaving cards and physical wallets behind. EMPSA can be vital in achieving interoperability within a short timeframe,” Mark Wraa-Hansen says. 

First focus area will be cross-border payments

Focus the first year will be on rather fast to be able to present pilot cases on users paying across EMPSA-countries. The seven existing members of EMPSA all have similar set-ups and will expectedly use the QR code to create technical compability.

The new association have not yet been in dialogue with the European Commission but the EU have earlier asked member countries to be active in achieving interoperability.

“We therefore expect that our initiative will be well received and that we will see more mobile payment systems join in the time to come,” Mark Wraa-Hansen says.

The headquarters of EMPSA is located in Zurich, Switzerland. The association is chaired by Søren Mose, Chairman of the Board of Directors of TWINT and vice-chaired by Anna-Lena Wretman, CEO Swish. Secretary General is Anton Stadelmann, Deputy CEO and CFO of TWINT.

Contact:
Peter Kjærgaard
Head of Press, MobilePay
Mobile: +45 25424202

Tilaisuus järjestetään 10. syyskuuta klo 8.30–11.30 Keskon uudella kampuksella Kauppakeskus Redin vieressä Kalasatamassa.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Maa- ja metsätalousministeriö, Kuluttaja-lehti ja Motiva.

Toimittajien ilmoittautumiset seminaariin: suvi.salmela@motiva.fi
(yleinen ilmoittautuminen on päättynyt)

Ohjelma:

8.30                   Ilmoittautuminen ja aamiainen

9.00                   Tilaisuuden avaus, Anne Kalmari, Kansanedustaja

9.15                   Kansallisen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen Suomessa, Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus

9.30–11.30       Miten mitata ja vähentää ruokahävikkiä käytännössä? –  Case-esimerkkejä ruokaketjusta

Alkutuotanto
Viljelijä Irmeli Vinnikainen, Orastava Aurinko Oy
Tutkija Marja Jallinoja, Luonnonvarakeskus

Elintarviketeollisuus
Energia- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä, Atria
Toimialapäällikkö Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto ry

Kaupan ala
Vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske, Kesko Oyj
Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu, Fiksu Ruoka

Ravintolapalvelut
Keittiöpäällikkö Juhana Paturi, Tampere-talo / NoHo Partners
Toimitusjohtaja Sauli Böhm, ResQ Club

Kuluttajat – Hävikki-Battle, nuoret edelläkävijöinä
Asiantuntija Elina Ovaskainen, Motiva Oy

11.30                 Tilaisuus päättyy

Puhujien yhteystiedot haastattelupyyntöjä varten:

Kansanedustaja Anne Kalmari, anne.kalmari@eduskunta.fi; eeva.harjula@eduskunta.fi  
Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus, juha-matti.katajajuuri@luke.fi
Viljelijä Irmeli Vinnikainen, irmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi
Tutkija Marja Jallinoja, Luonnonvarakeskus, marja.jallinoja@luke.fi
Energia- ja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä, Atria, eero.ylisela@atria.com
Toimialapäällikkö Anna Vainikainen, Elintarviketeollisuusliitto ry, anna.vainikainen@etl.fi
Vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske, Kesko Oyj, timo.jaske@kesko.fi
Toimitusjohtaja Juhani Järvensivu, Fiksu Ruoka, juhani.jarvensivu@fiksuruoka.fi
Keittiöpäällikkö Juhana Paturi, Tampere-talo / NoHo Partners, juhana.paturi@tampere-talo.fi
Toimitusjohtaja Sauli Böhm, ResQ Club, sauli@resq-club.com
Asiantuntija Elina Ovaskainen, Motiva oy, elina.ovaskainen@motiva.fi

Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä Turun Marttayhdistys järjestää Martta-nukke -näyttelyn juhlavuoden kunniaksi. Esillä on yhdistyksen aikaisemmin omistaman Martta-nukketeollisuuden valmistamia Martta-nukkeja eri vuosikymmeniltä.

Turun Marttayhdistys oli tunnetuimpia nukkejen valmistajia Suomessa 1900-luvulla. Martta-nukkeja valmistettiin vuosina 1908–1974. Nukkejen valmistamisen tarkoituksena oli tarjota lisätuloja perheenäideille, jotka valmistivat nukkejen vartaloita ja asusteita omissa kodeissaan. Tämän jälkeen nuket koottiin, puettiin ja viimeisteltiin ”Nukkelassa”.

Toiminnan alusta asti valmistettiin kansallispukuisia nukkeja sekä vaatteista riisuttavia leikkeihin tarkoitettuja nukkeja. Välillä pula materiaaleista aiheutti vaikeuksia tuotannossa, mutta tekijöiden kekseliäisyyden ansiosta selvittiin. Suosikkinukke oli lähes oikean vauvan kokoinen Pipsa-nukke.

Nukkeja markkinoitiin osallistumalla näyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myynti tapahtui aluksi markkinoilla ja postimyyntinä. Myöhemmin hankittiin jälleenmyyjiä muualtakin Suomesta. Viidenkymmen toimintavuoden jälkeen nukkeja oli myyty jo toista miljoonaa. Nuket olivat tunnetusti hyvälaatuisia ja saivat useita palkintoja.

Näyttelyllä halutaan kunnioittaa naisia, jotka innokkaina valmistivat nukkeja niin rauhan kuin sodankin aikana.

Brinkkalan galleria on avoinna ti–su klo 10–18. Galleriaan on vapaa pääsy.

Lisätiedot
Taina Perkola
puh. 040 552 8783, taina.perkola@gmail.com
Turun Marttayhdistys ry

Tia Takala, näyttelysihteeri
puh. 040 544 2905, tia.takala@turku.fi
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Oikeustieteen lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri, asianajaja, varatuomari Heikki A. Huhtamäen kirjoittama Rahavarojen turvaamistoimet Suomessa ja Euroopan unionissa on prosessioikeudellinen väitöskirja, jossa tarkastellaan yksityiskohtaisesti rahasaamisten turvaamistoimea (OK 7:1) ja EAPO-asetuksen mukaisia tiliturvaamismääräysmenettelyitä. Näitä menettelyitä voidaan aina käyttää siviilioikeudellisten riitojen yhteydessä.

— Alkuun on syytä ymmärtää, että turvaamistoimi ja jossain tilanteissa myös tiliturvaamismääräys on oikeudellisten toimenpiteiden keihäänkärki, Huhtamäki korostaa.

Tällä Huhtamäki tarkoittaa sitä, että menettelyillä pystytään nopeasti ja kattavasti jäädyttämään vastapuolen omaisuutta jo ennen kuin oikeudenkäynti on asianosaisten välillä vireillä.

— Kattavasta varojen jäädyttämisestä on säädetty, jotta velallisvastapuoli ei ehtisi piilottamaan omaisuuttaan kesken oikeudenkäynnin, jonka hakijan näkemyksen mukaan velallinen tulee myöhemmin eittämättä häviämään, Huhtamäki sanoo.  

Hän painottaa, että molemmat menettelyt ovat niiden kohteina oleville velallistahoille yllätyksellisiä ja ankaria, sillä usein turvaamistoimesta tai tiliturvaamismääräyksestä saa ensi kerran tiedon vasta varojen jäädyttämisen yhteydessä.

— Näistä syistä molempiin menettelyihin liittyy erinäisiä niin sanottuja turvamekanismeja, joilla menettelyiden yllätyksellisyyttä ja ankaruutta on pyritty tasapainottamaan velallistahon eduksi. Eräs tutkimukseni väite on, että nykyiset turvamekanismit eivät riittävästi suojaa velallista, Huhtamäki painottaa.

Huhtamäen teoksessa käsitellään rahavarojen jäädyttämistä, hakijan vahingonkorvausvastuun sisältöä ja hakijavakuuden asettamisharkintaa eri menettelyiden yhteydessä. Teoksessa arvioidaan lisäksi EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittäviä turvaamistoimia ja tiliturvaamismääräyksiä.

Huhtamäki esittää myös kritiikkiä turvaamistoimilainsäädäntöä kohtaan, sillä nykyinen laki ja käytäntö suosii rikkaampaa asianosaista köyhemmän asianosaisen kustannuksella. Teoksessa esitetäänkin hyvin rajoitetusti kahta lakimuutosta, joilla velallisvastaajan oikeusturvaa parannettaisiin.

EU-prosessioikeudellista tiliturvaamismääräyslainsäädäntöä kritisoidaan sekavaksi ja osin tarpeettomaksi.

AA, VT, OTL, KTM Heikki A. Huhtamäki toimii oikeudenkäyntiasianajajana. Hänellä on laaja käytännön kokemus turvaamistoimista sekä asiamiehenä että kouluttajana.

Tietoja väitöstilaisuudesta:

Oikeustieteen lisensiaatti, kauppatieteiden maisteri, asianajaja, varatuomari Heikki A. Huhtamäen väitöskirja "Rahavarojen turvaamistoimet Suomessa ja Euroopan Unionissa" tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa 13.9.2019 klo 12 alkaen Luentosalissa 2. Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Hupli Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Linna Helsingin yliopistosta.

Tietoa väittelijästä:

Heikki A. Huhtamäki (s. 1985 Turussa) kirjoitti ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta vuonna 2004, valmistui oikeustieteen maisteriksi 2008 Lapin yliopistosta, kauppatieteiden maisteriksi 2010 Vaasan yliopistosta ja oikeustieteen lisensiaatiksi 2010 Lapin yliopistosta. Hän on ammatiltaan asianajaja ja varatuomari. Huhtamäki on Suomen Asianajajaliiton koulutusvaliokunnan ja prosessioikeudellisen työryhmän jäsen.

Huhtamäki on toiminut urallaan muun muassa:

• sisäisenä valvojana Skandinaviska Enskilda Bankenissa (v. 2008),
• assistenttina Lapin yliopistossa (v. 2009),
• tutkijana Aalto-yliopistossa (v. 2009–2010),
• ·vierailevana tutkijana Max Planck Institute Luxembourg for International, European and Regulatory Procedural Law -tutkimusyksikössä (v. 2016) ,
• käräjänotaarina Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa (v. 2011) ja
• lakimiehenä sekä asianajajana muun muassa Peltonen LMR Asianajotoimisto Oy:ssä, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:ssä ja Veljekset Huhtamäki Asianajotoimisto Oy:ssä (v. 2012–2019).

Lisätietoja:

Heikki Huhtamäki
heikki(at)huhtamakibrothers.fi
040 865 8385

Julkaisun tiedot:

Heikki A. Huhtamäki: Rahavarojen turvaamistoimet Suomessa ja Euroopan unionissa - Prosessioikeudellinen tutkimus rahasaamisen turvaamisesta ja eurooppalaisesta tiliturvaamismääräyksestä. Alma Talent Oy 2019, ISBN 978-952-14-3474-7.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ryhtyy rakentamaan Keski-Suomeen e-urheiluvalmennuksen ja -toiminnan keskusta, jonka ympärille luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Keskus suunnitellaan osaksi vuonna 2020 avattavaa Digi & Game Centeriä.

Jyväskylään ollaan pystyttämässä e-urheilun keskusta osana JAMKin E-urheilulla yhteisöllisyyttä ja liiketoimintaa (eLämää) –hanketta, jota toteutetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa. Hankkeen yhteisbudjetti on 175 000 euroa.

Hankkeessa on tarkoitus kehittää laajasti e-urheiluyhteisöä, uutta osaamista, joukkue- ja seuratoimintaa, koulutus- ja urheilijapolkuja sekä alan liiketoimintaa esimerkiksi uusien e-urheilutapahtumien myötä. Konkreettisesti tämä näkyy kilpapelaamiseen soveltuvana tilana ja laitteistona.

– Toiminta käynnistetään jo syyskuun aikana Rajakadun kampuksen tiloissa. Sinne tulee 12 konepaikkaa asianmukaisilla pelikoneilla varustettuna. Pääkampuksen tiloja käytetään monipuolisesti eri ryhmien peli- ja hyvinvointivalmennuksiin, mutta ovat osittain myös opiskelijoiden vapaassa käytössä. Käyttöönotosta tiedotetaan vielä erikseen, kertoo hankkeen vastuuvalmistelija ja JAMKin projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalo.

Vuoden 2020 alussa toiminta jatkuu Jyväskylään Matarankadulle perustettavassa Digi & Game Centerissa. Samoissa tiloissa tulee toimimaan myös peli- ja digialaan liittyviä startup-yrityksiä.

– Tiloja voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi e-urheiluvalmennuksen järjestämiseen alueen eri toimijoille, vaikkapa aloitteleville e-urheiluseuroille. Esimerkiksi monet yritykset ovat kiinnostuneita perustamaan omia harrastejoukkueita ja peliporukoita, mutta tukea kaivataan varsinkin toiminnan alkuvaiheessa. Tähän on jo suunnitteilla koulutuksia ynnä muuta e-urheiluvalmennuksen ammattilaisten ja alan muiden toimijoiden kanssa, Rauhansalo kertoo.

Tämän lisäksi JAMK aikoo jatkaa myös nuorille suunnattua e-urheilun kesäkoulua. JAMK järjesti kesäkuussa ensimmäisen kerran kesäkoulun e-urheilusta kiinnostuneille nuorille. Viikon kestäneessä koulussa oli 24 osallistujaa. Innostus ja positiivinen palaute poikivat kesäkoululle jatkoa myös ensi kesäksi.

– Kesäkoulu on luonteva osa JAMKin toimintaa, jolla pyritään tuomaan pelikasvatusta nuoremmille pelaajille. Samalla yleensä myös vanhemmat pääsevät paremmin sisälle nuoren harrastukseen, toteaa Rauhansalo.

Hankkeen taustalla on JAMKin vuonna 2018 toteuttama esiselvitys, jossa e-urheilun liiketoimintamahdollisuuksia kartoitettiin. Hankkeen aikaiset toimenpiteet jakautuvat neljään osaan sen tavoitteiden mukaisesti:

• Ammattimaisen e-urheilutoiminnan pilotointi ja koulutus- ja urheilijapolkujen rakentaminen
• E-urheiluyhteisön ja sen toimintojen rakentaminen ja kehittäminen. Yhteisön rakentumisen kautta Keski-Suomeen syntyy e-urheilutoiminnan kasvualusta alan ja uuden osaamisen kehittymiselle
• E-urheilutapahtumatuotannon ja osaamisen kehittäminen ja kasvattaminen Keski-Suomessa
• Uuden tiedon tuottaminen e-urheilutoiminnasta: kokonaisuuksien ja niiden vaikutukset Keski-Suomen alueen pelaajiin, yhteisöön ja liiketoimintaan

Tutkimustyö tukee hanketta, e-urheilutoiminnan yhteisöllisyyttä ja lähitulevaisuuden valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen tietotarpeita. Hankkeella pyritään selvittämään myös e-urheiluun liittyvän liiketoiminnan rakentumisen mahdollisuuksia Keski-Suomessa. Hankkeen kautta myös vanhemmille sekä seuratoimijoille luodaan työkaluja pelikasvatukseen.

Lisätiedot:
Kati Haapanen
projektityöntekijä
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 472 6938

Tuomas Rauhansalo
Projektiasiantuntija
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 050 597 5473

Uudenmaantien ja Peltolantien risteyksessä vaihdetaan liikennevalopylväs, jonka vuoksi risteyksen valo-ohjaus on poissa käytöstä tänään klo 9.00 alkaen. Työn arvioitu kesto on noin klo 15.00 saakka. Haittaa kaikissa ajosuunnissa. Tienkäyttäjiä kehotetaan varovaisuuteen risteysalueella.

Irlantilaissyntyisen Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan neljäs osa Helmen sisar vie tropiikin samettisiin öihin ja Australian polttavan paahteisille takamaille. Suomessakin huikean suosion saaneen romaanisarjan jokaisessa osassa seurataan yhden sisaren tarinaa. Tällä kertaa tutustutaan CeCen vaiheisiin.

CeCe on yksinäinen. Adoptioisä on kuollut, ja tiet Tähtisisaren kanssa ovat erkaantuneet. Myös CeCen taiteellinen luovuus on kadoksissa. Siipi maassa hän lentää lomalle Thaimaahan, missä ote elämästä lujenee taas, kun hän alkaa selvittää omaa taustaansa. Papa Saltin vihjeiden johdattamana CeCe etsii omaa paikkaansa tuhansien tähtien taivaalta, aboriginaalien uniaikatarinoista.

Edinburghissa vuonna 1906 Kitty McBride täyttää pian kahdeksantoista. Edistyksellinen, Darwinin ajatuksiin viehtynyt nuori nainen haluaisi opettajaksi hankkiakseen oman elantonsa. Äidistä ajatus on absurdi, koska sitä vartenhan naisella on aviomies. Kun rikas rouva McCrombie, jonka suku vilisee sopivia sulhasehdokkaita, etsii seuraneitiä Australian-visiitilleen, isä passittaa oitis matkaan tyttärensä. Niin alkaa Kittyn uusi elämä, Intian valtamerta kohti puuskuttavan höyrylaiva Orientin kannelta.

Lucinda Riley (s. 1967) on kotoisin Irlannista. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja, jotka on käännetty jo 35 kielelle ja joita on myyty yli 20 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Hän on sekä Sunday Timesin että New York Timesin bestseller-listoilla. Hollywoodilainen tuotantoyhtiö on ostanut TV-sarjaoikeudet hänen Seitsemän sisarta -sarjaansa, jonka jokainen osa on kivunnut eri maiden myyntilistojen kärkipaikoille.

Riley asuu miehensä ja lastensa kanssa ajoittain Englannissa ja ajoittain Irlannissa. Helmen sisar on Lucinda Rileyn kuudes suomennettu romaani. Seitsemän sisarta -sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Seitsemän sisarta, Myrskyn sisar ja Varjon sisar, lisäksi häneltä on suomennettu romaanit Keskiyön ruusu ja Enkelipuu.

Lucinda Riley: Helmen sisar
Alkuteos The Pearl Sister | Suomentanut Hilkka Pekkanen | 736 sivua
Saatavana painettuna kirjana ja sähkökirjana | Ilmestymispäivä 3.9.2019

Arvostelukappaleet: tiedottaja Minttu Nikkilä, minttu@bazarkustannus.fi, 040 736 1313

MLL:n Kymen piiri kiittää Lappeenrannan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Järjestön mukaan kaupunki on tehnyt esimerkillistä työtä lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri kiittää joka toinen vuosi kuntaa tai kaupunkia, joka on tehnyt esimerkillistä työtä lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tänä vuonna kiitos myönnetään Lappeenrannan kaupungille, joka on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ideoinut uusia toimintamalleja ja tehnyt tavoitteellista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

MLL:n Kymen piirin mukaan Lappeenrannan kaupungin kanssa solmittu kumppanuus on ollut tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Kumppanuuden ansiosta Lappeenrannassa on ollut mahdollisuus toteuttaa lastenhoitotoimintaa, ystäväksi maahanmuuttajaäideille-, perhekummi- ja kaveritoimintaa, lukumummi- ja vaaritoimintaa, nuorisotoimintaa sekä kouluttaa päättäjiä lapsivaikutusten arviointiin.

MLL Kymen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan muistuttaa ja korostaa MLL:n paikallisyhdistysten arvokkaasta roolista alueen lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjinä.

”Ajoissa tarjottu tuki on tehokkainta ja ehkäisee arjen ongelmien kasautumista. Varhaisiin ikävuosiin panostaminen ei ole vain inhimillisesti ja sosiaalisesti perusteltua, vaan se on hyvää taloudenpitoa. Paikallisyhdistykset järjestävät lapsiperheille perhekahvilatoimintaa, lasten kerhoja, tapahtumia, vertaisryhmiä ja avoimia kohtaamispaikkoja. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheissä, vertaissuhteissa sekä arjen peruspalveluissa. On ollut ilo kehittää lapsiperheiden palveluja yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.”

Kiitos luovutetaan Lappeenrannan kaupungille lauantaina 7.9.2019 kesäteatterin lavalla klo 10.50–10.55 osana Linnoituksen valot -tapahtumaa. Kiitoksen vastaanottaa Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden toimialajohtaja Tuija Willberg.

Selvityksen mukaan Leader-rahoitusta saaneet maaseudun yritykset menestyvät koko maan keskivertoyrityksiä paremmin. Yli neljä viidestä Leader-rahoitusta saaneesta tuoreesta yrityksestä oli viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa. Valtakunnallisesti keskimäärin joka toinen uusi yritys ajautuu yritystoiminnan lopettamiseen jo viiden ensimmäisen vuoden aikana. Suomen Leader-ryhmien tekemässä selvityksessä tarkasteltiin toimintansa aloittavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Selvityksessä havaittiin, että jo pienillä investoinneilla syntyy uusia työpaikkoja. Yksi Leader-rahoituksella syntynyt työpaikka maaseudun pienyritykseen maksoi noin 5800 euroa julkisia varoja. Työpaikat syntyivät, kun yrittäjät saivat tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja ryhtyivät työnantajiksi. Suomalaisten mediaaniansiolla laskettuna julkinen panos työpaikan syntyyn palautuu verotuloina noin kymmenessä kuukaudessa.

- Vaikuttaisi siltä, että Leader-rahoitus antaa yrityksille merkittävän sykäyksen toimintaan. Korkea prosentti kertoo myös siitä, että paikallisesti on osattu tukea juuri niitä yrityksiä, joiden tuotteille ja palveluille on ollut kysyntää, sanoo Leader-asiamies Heli Walls.

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2007-2013 Leader-yritysrahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen saaneita aloittavia yrityksiä. Rahoitusta saaneista alkavista yrityksistä toiminnassa on vuonna 2019 edelleen noin 88 prosenttia.

Yksi rahoitusta saaneista yrityksistä on vesantolainen LVI Peltsi Oy, joka tarjoaa LVI-asennuksia ja saneerauksia KVV-oikeuksin. Tarvikemyynnin lisäksi yritys tekee tarjouksia ja suunnitelmia rakennustyömaita varten. Leader Mansikka myönsi yritykselle vuonna 2013 yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

- Kyllä yritystuki oli hyvä juttu. Se poisti kynnystä ja riskiä palkata työntekijä, koska työllistämiskulut ovat isot, sanoo Jukka Peltolehto LVI Peltsi Oy:stä.

Työntekijän palkkaaminen mahdollisti toiminnan laajentamisen. Käyttöön otettiin uudet toimitilat, jotka mahdollistivat tavaravaraston hankinnan ja komponenttien kasaamisen. Nyt LVI Peltsi Oy työllistää kolme henkilöä.

Leader-rahoituksella tuetaan muun muassa maaseudun pienempiä yrityksiä uusissa investoinneissa. Rahoitusta haetaan paikalliselta Leader-ryhmältä, jonka hallitus tekee rahoituspäätöksen. Rahoitusta myönnetään Suomen 54-Leader-ryhmässä, jotka kattavat maantieteellisesti koko Suomen. Leader-toiminnan piirissä on puolet suomalaisista.

Selvityksessä tarkasteltiin alkavia yrityksiä, jotka saivat Leader-rahoitusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen vuosina 2007-2013. Yhden Leader-rahoituksella syntyneen työpaikan kustannus on laskettu niistä yrityksistä, joiden saama tukisumma ja työllistävä henkilömäärä olivat tiedossa.

Selvitys tehtiin Leader-ryhmien omien ilmoitusten perusteella. Kyselyyn vastasi 49 Leader-ryhmää, joista kuuden alueella tässä tarkasteltua käynnistämistukea ei myönnetty lainkaan.

Fakta: Leader-rahoituksen vauhdittamana maaseudulle perustetaan vuosittain noin 120 yritystä.

Lisätietoja antavat: viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, 045 249 1162 sofia.tuisku(at)suomenkylat.fi

Leader-asiamies Heli Walls, p. 045 327 1117 heli.walls(at)suomenkylat.fi

Lisätietoa Leader-toiminnasta: www.leadersuomi.fi

Esimerkkejä Leader-rahoitusta saaneista yrityksistä. Lisätietoja antavat Leader-ryhmät.

(Yhteystiedot: https://www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/)

Etelä-Pohjanmaa

Valkoinen Puu, Kauhajoki (Leader Suupohja)

Pirkanmaa

Tuori Distilling Company Oy, Sastamala (Leader Joutsenten reitti)

Keski-Suomi

Mecatroplan Solutions Oy, Joutsa (Leader Maaseutukehitys)

Moottorisaha, pienkone- ja mopedihuolto Kirri, Laukaa (Leader JyväsRiihi)

Jokilaakson Merkintä Oy, Jämsä (Leader Vesuri-ryhmä)

Kehittämisyhtiö Witas (Leader Viisari)         

Pohjanmaa

Ullavan palveluosuuskunta, Ullava (Leader Pirityiset)

Pohjois-Savo

LVI Peltsi Oy, Vesanto (Kehittämisyhdistys Mansikka ry)

Minna Suuronen Oy, Kuopio (Kehittämisyhdistys Kalakukko ry)

Iltalypsy Oy, Kiuruvesi (Ylä-Savon Veturi ry)

Pohjois-Pohjanmaa

Rekitec, Haapajärvi (Keski-Piste Leader)

Satakunta

Kainotar Oy KAINO, Köyliö (Leader Pyhäjärviseutu)

JULKAISUVAPAA 4.9.2019

Taavi Vartia ohjaa Astrid Lindgrenin rakastetun klassikon

Vaahteramäen Eemeli Kyminlinnaan ensi kesänä

Taavi Vartia ohjasi kesällä 2013 virallisen juhlanäytelmän Astrid Lindgrenin alkuperäiskäsikirjoituksesta Vaahteramäen Eemeli. Tuolloin tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Lindgren kirjoitti ensimmäisen Eemeli-teoksena. Nurmijärven Taaborinvuorelle toteutettu näytelmä löi kaikki teatterin katsojaennätykset koko teatterin historian aikana. Rooleissa nähtiin mm. Oskari Katajisto, Ari-Kyösti Seppo, Eija Vilpas, Anna Hanski ja Marita Taavitsainen. Eemelin ja Iidan rooleihin tulivat vaativien koe-esiintymisten jälkeen valituiksi lapsinäyttelijät Christian Ruotanen ja Rosa Sipilä.

Nyt Vartian kiitelty ohjaus herää eloon osittain uudella kokoonpanolla Kyminlinnan kesäteatterissa Kotkassa kesäkuussa 2020. Pellavapäinen pojanviikari kujeilee vanhaan, tuttuun tapaan, vieden kaikenikäiset katsojat ikimuistoiseen seikkailuun – kepposten ja metkujen iättömään maailmaan. Maailmaan, jossa sattuu ja tapahtuu, ja maailmaan, jossa itkut päättyvät nauruun, syyllisyys ja katumus anteeksiantoon.

Vaahteramäen Eemelin teatteriversio mukailee perinteistä tarinaa.

– Toki minä ja työryhmäni tuomme mukaan oman kädenjälkemme, koska sitä meiltä odotetaan, mutta sisällöllisesti pysymme tiukasti alkuperäistekstissä. Noudatamme alkuperäisteosta myös näytelmän musiikkiosuuksissa, joissa tullaan kuulemaan Suomessa harvemmin esitettyjä alkuperäiseen näytelmäversioon kuuluvia lauluja. Uskallan luvata, että luvassa on näytelmä, joka riemastuttaa ja koskettaa, Taavi Vartia sanoo.

Kyminlinnan kesäteatteria hallinnoivan Karhulan Työväennäyttämön puheenjohtaja Minna Lindberg kertoo, että toiminnalle on jo pitkään etsitty näkyvää vahvistumista.

- Me olemme erittäin otettuja ja innoissamme tästä yhteistuotannosta. Odotukset ovat korkealla ja luottavaiset. Uskon, että yhdessä saamme Kyminlinnan kesään ikimuistoisen kokemuksen.

Kotkan-Haminan seudulla panostetaan myös kulttuurimatkailun kohderyhmään.
- Tavoitteena on tukea toimintaa, jolla edistetään seudun vetovoimaisuutta sekä uusien matkailun kohderyhmien avauksia. Kyminlinnan kesäteatterin ja Taavi Vartian yhteistyö vie näitä tavoitteita eteenpäin, kertoo Cursorin matkailujohtaja Kati Paasi. 

Toinen merkittävä mahdollisuus on TV- ja elokuvatuotantojen hyödyntäminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa. Taavi Vartian kanssa on keskusteltu myös näistä mahdollisuuksista.
-Olisikin tärkeää, että seudulla uskallettaisiin lähteä kokeilemaan uudenlaisia konsepteja ja hyödynnettäisiin tuotantojen tuomia mahdollisuuksia rohkeasti ja idearikkaasti, Paasi painottaa.

Taavi Vartia on tunnettu lukuisista suurista tv-draamaohjauksistaan ja koko perheen seikkailuelokuvistaan. Hänen viimeaikaisimpia töitään ovat Keisari Aarnio (ohjaajat JP Siili ja Taavi Vartia), Syke-draamasarja kaudet 3 ja 5, elokuvat Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus, Rölli ja kultainen avain sekä Lomasankarit. Parhaillaan hän ohjaa suurta draamakomediaa (Elisa/Nelonen/Warner Bros Finland) ja Taaborinvuorelle hän on ohjannut menestysnäytelmiä jo 11 kesänä peräkkäin.

Vartia on nyt monin tavoin ankkuroitumassa myös Kotkaan. Hän valmistelee parhaillaan Pertsa ja Kilu -elokuvaansa yhdessä Warner Bros Finlandin sekä Kaakon elokuvakomission kanssa ja on myös tehnyt Kymenlinnan kesäteatterin kanssa yhteistyösopimuksen.

Vaahteramäen Eemeli aloittaa Kyminlinnan kesäteatterin ja Taavi Vartia Tuotannot Oy:n yhteistyön ja sille on asetettu korkeat tavoitteet myös koko seudun matkailun kannalta. Näytelmän esiintyjät julkistetaan myöhemmin.

- Rooleissa tullaan joka tapauksessa näkemään jälleen useita tunnettuja, valovoimaisia esiintyjiä. Eemeliksi ja Iidaksi roolitamme tälläkin kertaa ihan oikeasti lapsinäyttelijät, jotka etsimme koe-esiintymisten kautta Kotkan seudulta, Vartia sanoo.

Kansalaisareena ry ja Kirkkopalvelut ry tiivistävät yhteistyötään tukeakseen paremmin ja monipuoliemmin vapaaehtoistoimintaa Suomessa.

Yhteistyökumppanit ovat sopineet, että ne yhdessä kehittävät vapaaehtoisia ja vapaaehtoistehtäviä välittävää Vapaaehtoistyö.fi-palvelua. Palvelun avulla ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia avun tarjoamiseen ja avun saamiseen. Kun järjestöjen osaamista, voimavaroja ja yhteistyöverkostoja yhdistetään, pystytään tehokkaammin kehittämään vapaaehtoistoimintaa.

Järjestöt, kunnat ja seurakunnat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Vapaaehtoistyö.fi-palvelua kohtaan. Tällä hetkellä palvelu on käytössä 57 paikkakunnalla, ja siihen on liittynyt lähes 28 000 vapaaehtoista.

”Olemme yrittäneet vastata vapaaehtoistoiminnan kasvaviin tarpeisiin, mutta kysyntä on ollut suurempaa kuin mihin voimavaramme yksin riittävät. Kansalaisareenan kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta pystymme nyt keskittymään enemmän omien jäsenjärjestöjen ja seurakuntien sekä niissä toimivien vapaaehtoisten palvelemiseen, Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että vapaaehtoistoimintaan liittyvälle palvelulle on kysyntää ja yhteistyötarpeita on tunnistettu myös oman jäsenkuntamme ulkopuolella.”

Jatkossa Kansalaisareena tarjoaa Vapaaehtoistyö.fi-palvelua ja siihen liittyvää tukea omien jäsenjärjestöjensä ja laajemmin kaikkien toimijoiden käyttöön. Kansalaisareena vastaa tällä hetkellä myös vapaaehtoistoiminnan välityspalvelu Hiiop100.fi:n ylläpidosta. Yhteistyön tavoitteena on pidemmällä tähtäimellä luoda yksi yhteinen ja merkittävä vapaaehtoistoiminnan verkkoalusta, jossa yhdistyvät molempien nykyisten palveluiden parhaat puolet.

”42 % suomalaisista kertoo tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen neljän viikon aikana. Vapaaehtoistyötä tehdään yhä enemmän järjestöjen ulkopuolella ja vain pieni osa vapaaehtoistehtävistä löytyy tällä hetkellä verkosta. Verkkoalustojen myötä vapaaehtoistoiminta on aiempaa helpommin ja entistä useamman tavoitettavissa, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius kommentoi.

Alun perin seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen vapaaehtoistoimintaa tukemaan luodun Vapaaehtoistyö.fi-palvelun juuret ovat Tampereen seurakuntayhtymän käynnistämässä Suurella Sydämellä -toiminnassa, joka siirtyi vuonna 2014 Kirkkopalvelujen vastuulle ja laajeni valtakunnalliseksi toiminnaksi.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Suomessa. Kirkkopalvelut on seurakuntien ja kristillisten toimijoiden valtakunnallinen yhteistyö- ja palvelujärjestö.

Lisätietoja:
Tapio Pajunen, keräysjohtaja, Kirkkopalvelut ry, p. 0400 870 041, tapio.pajunen@kirkkopalvelut.fi
Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Kansalaisareena, p. 040 7547371, leo.stranius@kansalaisareena.fi
vapaaehtoistyo.fi
hiiop100.fi

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku käynnistyy keskiviikkona 4.9.2019. Lahden ammattikorkeakouluun (LAMK) voi syksyn yhteishaussa hakea yhteensä 11 hakukohteeseen liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan aloille. Aloituspaikkoja on LAMKissa syksyn haussa yhteensä 345.

Lähes puolet LAMKin syksyn hakukohteista ovat joustavia monimuotototeutuksia ja näistä kaksi on mahdollista opiskella täysin verkossa. Monimuotototeutukset mahdollistavat helpommin opiskelun esimerkiksi työn ohessa.

Monimuotoisesti on mahdollista opiskella sairaanhoitajaksi, fysioterapeutiksi ja sosionomiksi. Sosionomin koulutus on tarjolla myös verkkototeutuksena, kuten myös liiketalouden ja logistiikan tradenomikoulutus. Päiväopintoina tarjolla ovat sairaanhoitajan, konetekniikan, tieto- ja viestintätekniikan koulutukset sekä englanninkieliset International Business- ja Business Information Technology -koulutukset.

Uudistunut valintakoe käyttöön syksyn yhteishaussa

Ammattikorkeakoulujen valintakokeet uudistuvat syksyllä, kun uusi digitaalinen AMK-valintakoe otetaan käyttöön. AMK-valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen ja se tehdään omalla tietokoneella korkeakoulun tiloissa. Syksyllä 2019 kaikki LAMKin suomenkieliset hakukohteet käyttävät AMK-valintakoetta.

LAMKin uudet opiskelijat aloittavat LAB-ammattikorkeakoulussa

Syksyn hakuaika alkaa 4.9. kello 8.00 ja päättyy 18.9. kello 15.00. Koulutuksiin haetaan osoitteessa Opintopolku.fi. Opinnot alkavat tammikuussa 2020.

Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät 1.1.2020 uudeksi LAB-ammattikorkeakouluksi. Syksyn yhteishaussa LAMKiin valitut uudet opiskelijat aloittavat opintonsa LABin Lahden kampuksella.

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Päivi Kuosmanen, Lahden ammattikorkeakoulu

paivi.kuosmanen@lut.fi, p. 044 708 1754

• Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat ja AMK-valintakoe: ammattikorkeakouluun.fi
• LAMKin syksyn hakukohteet: https://www.lamk.fi/fi/syksyn-yhteishaku

Suomessa kehitetty FLEXOUND Augmented Audio™ -teknologia lisää tuntoaistin äänentoistoon; äänen voi tuntea nahoissaan  ja vielä syvemmällä. Nyt tuote on aloittanut maailmanvalloituksensa suoraan Etelä-Korean pääkaupungista, monikansallisen elokuvateatteriketjun premium-salin vetonaulana.

CJ CGV on 3900 valkokankaallaan maailman viidenneksi suurin elokuvateatteriketju. Korealaisjätti on valinnut suomalaisen FLEXOUND Augmented Audio™ -järjestelmän elokuun lopussa avattuun Gold Class Wangsimni -saliinsa, jonka kaikissa tuoleissa elokuvan kuulee nyt entistä selkeämmin ja samalla sen myös tuntee äänen värähtelynä. CJ CGV ja sen sisaryhtiö CJ 4DPLEX keskustelevat nyt yhteistyön laajentamisesta CGV:n muihin teattereihin sekä Flexoundin teknologian yhdistämisestä yhtiön maailmanlaajuisesti myymiin 4DX®- ja ScreenX® -tuotteisiin.

FLEXOUND Augmented Audio™ mahdollistaa tasalaatuisen äänenlaadun teatterin jokaiselle katsojalle. Se myös parantaa dialogin selkeyttä ja mahdollistaa voimakkaamman ja immersiivisemmän elokuvakokemuksen moniaistisuuden kautta.

”Kun kerran on kokenut elokuvan augmented audio -istuimen avulla, ei normileffa enää tunnu miltään”, Flexoundin toimitusjohtaja Mervi Heinaro sanoo.

FLEXOUND Augmented Audio™ yhdistää ainoana maailmassa huippuluokan surround-äänen sekä äänentoiston kehoon kuljettavan värähtelyn. Patentoitu teknologia on täysin yhteensopiva kaikkien nykyisten äänentoistojärjestelmien kanssa.

”Yhteen elementtiin perustuva patentoitu teknologiamme parantaa kaikkein surround-järjestelmien äänenlaatua ja vaikuttavuutta. Kyseessä selkeää lisäarvoa luova premium-tuote”, Flexoundin Chief of Cinema, Mika Oesch sanoo.

Maailman ensimmäinen FLEXOUND Augmented Audio™ -ryyditetty sali avautui helmikuussa 2019 Suomessa. Seuraavat teatterit aukeavat Aasiassa syksyn 2019 aikana.

”Elokuvakokemus on nyt kilpailukykyinen kaikkien viihdemuotojen kanssa. Leffojen lisäksi pelit, musiikki ja televisiosarjat tuntuvat täysin uudenlaiselta augmented audiolla buustattuna”, Mervi Heinarokertoo.

Viking Line abp ja TheatreWorks Training Oy aloittavat yhteistyön. TheatreWorks kehittää Viking Linen Gabriellan ja Mariellan buffet-ravintoloiden työntekijä- ja asiakaskokemusta teatterin keinoin. Yhteistyössä luodaan joukko teatterillisia keinoja, joilla voidaan tukea henkilöstön ja asiakkaiden elämyksiä ja positiivisia kokemuksia.

Lisätiedot

Satu-Mari Jansson
Työyhteisövalmentaja, palvelumuotoilija
Kasvatustieteen tohtori
+358 40 596 1678
satu-mari@theatreworks.fi
TheatreWorks
www.theatreworks.fi

Hei!

Onko sinullakin some mutta vähän aikaa tai ajatusta, miten ja milloin sitä pitää käyttää? Onko se lähinnä myynnin tuki, vai voisiko sitä kautta viestiä myös arvoista ja luoda erottuvaa somepreesensiä tai työantajakuvaa?

Entä vastuullisuus – miten se taipuu luottamusta luoviksi nostoiksi, jotka ovat vakuuttavia ja hauskoja yhdellä kertaa?

Anna Pilgrimin Somemadon auttaa! Somemato nappaa yleisösi huomion samalla, kun itse keskityt olennaiseen.

Sujuvaa syksyä!

Pilgrimin someviestinnän tiimi

– Paikallismaisemia - Lähiympäristöihin sijoittuvien esitysten festivaali 20.–22.9.2019 

Syyskuussa 2019 Tapulikaupungissa järjestettävällä Paikallismaisemia-festivaalilla syvennytään kävelyesityksiin eletyssä kaupunkitilassa. Festivaali järjestetään 20.–22. syyskuuta.

Festivaalilla koetaan neljä Tapulikaupunkiin sijoittuvaa kävelyesitystä tai konseptia, aiheeseen pureutuva seminaari ja työpaja, jossa kävelystä tehdään tanssia. Festivaalin ohjelmisto sijoittuu kaupunkitilaan ja julkisiin tiloihin Tapulikaupungissa, Puistolan aseman läheisyydessä.

Paikallismaisemia-festivaalin järjestää Zodiak – Uuden tanssin keskus. Festivaali on osa neljän toimijan Valokeilassa koillinen -hanketta. Hanke on osa Helsingin mallia. Koko ohjelmisto on osallistujalle maksuton.

Liikkeellä yhdessä

Kävellessä tulemme osaksi paikkoja, katuja ja reittejä sekä osallistumme esityksen liikkeeseen omassa kokevassa kehossamme. Olemme halunneet tuoda yhteen esityksiä ja tekoja, jotka lisäävät katsojan kokemusta yhteenkuuluvuudesta sekä toisten osallistujien että paikkojen kanssa.

Perjantaina festivaalin avautuessa Lauri Jäntin ja Tuuli Mallan Urban Hitchhiking liftaa jalankulkijoitten kyytiin kaupunkitilassa. Urban Hitchhiking soveltaa perinteisen liftaamisen ideaa urbaanissa tilassa liftaamalla kanssakävelijän seuraan. Liftari ja satunnainen ohikulkija jakavat yhdessä pienen matkan ja hetken elämää. Samana päivänä nähdään Helsingin Kaupunginteatterin yhdessä päiväkoti-ikäisten lasten kanssa valmistama lastenteatteriesitys Olipa kerran lapsi. 

Illan aikana saa myös ensiesityksensä ääniteos Jälkiä Tapulikaupunki, joka käsittelee sitä, millaisessa vuorovaikutussuhteessa olemme ympäristömme kanssa. Teos virittää kokijan ekologista herkkyyttä samalla luoden kokemusta kuulumisesta ja mahdollisuudestavaikuttaa tilaan, jossa elämme. Jälkiä Tapulikaupunki on osa Circus Maximuksen tuottamaa, Petra Vehviläisen ja Aino Juutilaisen 14-osaista ääniteossarjaa, joka levittäytyy ympäri Helsinkiä vuosina 2019–2021.

Perjantai-illan päättää festivaaliklubi Bar Tapulin Pianossa. Ohjelmassa on mm. flamencotanssia, rumpaleita ja karaokea klo 20 alkaen. 

Lauantaina nähdään kantaesitys kokemuksellisesta kävelyesityksestä Kulmilla, jossa kävelyn oppaina toimivat paikalliset asukkaat. Reitin varrella historialliset tapahtumat ja erityiset paikat kutoutuvat yhteen henkilökohtaisten muistojen ja kehollisten yhdessäolon muotojen kanssa. Kulmilla rakentuu kertomuksista, kaupunkitilaa ja paikkoja leikkisästi tutkivista tanssihetkistä, miniesityksistä ja konserteista. 

Kävelyn on koonnut yhteen koreografi Kati Raatikainen oppaiden ja asukkaiden tarinoita ja kokemuksia kunnioittaen. Projekti käynnistyi keväällä 2019 kävelyjen muodossa, joilla osallistujat veivät koreografin itselleen merkitykselliseen paikkaan. Kulmilla esitykset jatkuvat festivaalia seuraavalla viikolla; ke 25.9. klo 18, pe 27.9. klo 18, la 28.9. klo 16 ja ma 30.9. klo 18.

Sunnuntaina kävelystä tehdään tanssia  1, 2, 3 askeleista tanssiksi -työpajassa. Työpajan vetää tanssitaiteilija Anna Koskela. Festivaalin päättää Riina Hannukselan teos Sharing. Sen sijaan, että kävely toisi eteemme sen, mitä on nyt, se lähtee hienovireisesti tutkimaan sitä, mitä voisi olla huomenna. Sharing on hiljentymistä ja herkistymistä muiden läsnäololle ja yhdessä kulkemiselle.Teoksen aikana valmistamme ja nautimme yhdessä aterian.

Kysymyksiä kävelystä ja osallisuudesta

Osana festivaalia järjestämme Tapulin kirjastolla seminaarin Kävelty kaupunki lauantaina 21.9. klo 11-15. Seminaarissa keskustellaan kävelyyn liittyvästä taiteesta ja esitysmuodosta sekä sen mahdollisuuksista nostaa esiin osallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Elettyä ja käveltyä kaupunkitilaa pohtimassa paikalla ovat tanssi- ja yhteisötaiteilija Riina Hannuksela, tanssija ja Hima & Stradan katuopas Paula Pura sekä uskontotieteilijä ja kaupunkiaktivisti Lauri Jäntti ”Urban Hitchhikers” -konseptista. 

https://www.valokeilassakoillinen.fi/tapahtuma/paikallismaisemia-lahiymparistoihin-sijoittuvien-esitysten-festivaali-20-22-9-2019-tapulikaupungissa/

Avainsanoja: eletty kaupunkitila, julkinen tila, kokemuksellisuus, osallisuus, ekologinen herkkyys, kuuluminen, vuorovaikutus, henkilökohtaisuus, kehollinen yhdessäolo, leikkisyys, jakaminen, tulevaisuus

Lisätiedot: Anna Koskela, yleisotyo@zodiak.fi, puh. 050 573 7947

Festivaalin tarkka ohjelma
(Kaupunkitilassa tapahtuvan ohjelman ja kävelyiden lähtöpaikat tarkentuvat viikolla 37. Lisäykset ohjelmaan mahdollisia.)

pe 20.9 

• klo 16 Urban Hitchhiking / Lauri Jäntti ja Tuuli Malla, kaupunkitila 
• klo 18 Olipa kerran lapsi / Helsingin kaupunginteatteri, Leikkipuisto Tapulin paviljonki
• klo 19 Jälkiä Tapulikaupunki ääniteos / Aino Juutilainen ja Petra Vehviläinen Circus Maximus, kaupunkitila
•  klo 20 - Festivaaliklubi / ohjelmassa mm. musiikkiperformanssi, flamencotanssia ja karaokea, Bar Tapulin Piano

la 21.9.

• klo 11-15 Kävelty kaupunki -seminaari / puhujina tanssi- ja yhteisötaiteilija Riina Hannuksela, tanssija ja Hima & Stradan katuopas Paula Pura, uskontotieteilijä ja kaupunkiaktivisti Lauri Jäntti 
• klo 16 Kulmilla kävelyesitys paikallisten oppaiden johdolla/ Kati Raatikainen, kaupunkitila

su 22.9

• klo 12-13.30 1, 2, 3 askeleista tanssiksi työpaja / Anna Koskela, ulkotila tai Tapulin seurakuntakoti 
• klo 15 Walk me talk me - Sharing osallistumiseen kutsuva kävelyteos ja yhteinen ateria / Riina Hannuksela, kaupunkitila / Tapulin seurakuntakoti

Optisen alan vähittäiskauppa kasvoi yli neljä prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Hyvään myyntiin vaikutti mm. kehittyneempien linssiratkaisujen myynnin kasvu, joka nosti silmälasien keskihintaa. Myös loppuvuoden odotukset ovat toimialalla positiiviset. Hyvinvoiva optikkoliikeverkosto luo vankan pohjan koko väestön silmäterveydenhuollon tehostamiselle ja parantamiselle.

Optisen alan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia lähes 171 miljoonaan euroon vuoden alkupuoliskolla. Toista kvartaalia tarkastellen kasvuvauhti hidastui hieman: kauppa kasvoi 3,3 prosenttia yli 83 miljoonaan euroon.

Lähes 83 prosenttia alan liikevaihdosta syntyi silmälasilinssien ja -kehysten kaupasta, jonka liikevaihto kasvoi koko alkuvuotta tarkastellen yli viisi prosenttia yli 128 miljoonaan euroon.

Silmälasien kaupan liikevaihto kasvoi toisellakin kvartaalilla hyvin – 4,6 prosenttia – mutta volyymilla mitaten kauppa supistui. ”Kehittyneempien linssiratkaisujen suosio on kasvanut selvästi ja kahdet yhden hinnalla -tyyppisten tarjousten vetovoima hiipunut”, selventää kehitystä Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Kuluttajat ostivat arvokkaampia laseja

Kaikentyyppisten silmälasien keskihinta nousi alkuvuonna. Eniten kasvoi yksitehosilmälasien keskihinta – toisella vuosineljänneksellä yhdeksän prosenttia 182 euroon. Moniteholasien keskihinta kasvoi sekin lähes viisi prosenttia 391 euroon.

”Erityisen hyvä liikevaihdon kasvu nähtiin muissa kuin luokitelluissa yksiteho-, moniteho- ja rajallisen 2/3-tehon omaavissa silmälaseissa, eli muun muassa lasten ja nuorten aikuisten lähinäköä tukevissa silmälaseissa ja laajemman näköalueen omaavissa syväterävissä lukulaseissa”, kertoo NÄE ry:n Tast.

Aurinkolasien kaupan kasvu sen sijaan oli maltillista viime vuoden kirkkaiden kelien siivittämän ennätyskasvun jälkeen. Volyymilla mitaten kauppa kasvoi kuitenkin reippaasti etenkin huhti-kesäkuussa, lähes kuusi prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla laatuaurinkolaseja myytiin 208 000 paria.

Piilolinssien kaupan liikevaihto oli alkuvuonna runsaan prosentin kasvussa, ja määrissä mitaten kasvua oli lähes kuusi prosenttia. Piilolinssien käyttökustannukset säilyivät ennallaan.

Alan ketjuuntuminen jatkuu

Markkinaosuusmuutoksissa voittajia olivat Silmäasema, jonka osuus kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä 29,1 prosenttiin ja Synsam, jonka osuus kasvoi +0,1% prosenttiyksikköä 5,3 prosenttiin. Ykköspaikkaa pitää edelleen Instru Optiikka 37 prosentin markkinaosuudellaan.

Ketjujen ulkopuolisten optikkoliikkeiden sekä online-toimijoiden markkinaosuus kasvoi hieman. Kasvua selittävät muutokset ketjurakenteissa. Optisen alan ketjujen yhteenlaskettu osuus kokonaismarkkinasta kasvoi edelleen.

Näkymät positiivisia

Barometrin mukaan kasvua odotetaan loppuvuodeksi erityisesti monitehosilmälasien myynnissä, ja kaiken kaikkiaan toimialan odotukset ovat varsin myönteisiä. 

”Kasvavalla optisella kaupalla on kokoaan suurempi merkitys suomalaisten hyvälle näkemiselle ja silmäterveydelle”, sanoo Silmäaseman toimitusjohtaja Jussi Salminen.

”Yhä useammin optikkoliike on palveluketjun alkupää, jossa jo aikaisessa vaiheessa voidaan tunnistaa varhaisia ja piileviä merkkejä silmäterveyden ongelmista. Kehittyvä diagnostiikkaosaaminen ja -teknologia, tarjottavien näöntutkimuspalveluiden monipuolistuminen sekä digitalisaatio mahdollistavat oikea-aikaisten ja ennakoivien palvelupolkujen tarjoamisen asiakkaille, jotka haluavat nähdä mahdollisimman hyvin läpi elämän”, Salminen summaa.

Lisätietoja:

Jussi Salminen, toimitusjohtaja, Silmäasema Oy, p. 040 8345818, jussi.m.salminen@silmaasema.fi

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@naery.fi

Ensimmäinen pohjoismainen aineettoman kulttuuriperinnön seminaari ”Living heritage in the Nordic countries” täyttää Hanasaaren kulttuurikeskuksen Espoossa 31.10.–2.11.2019. Osanottajia ja puhujia on tulossa kaikista Pohjoismaista ja Baltian maista. Seminaarissa esitellään laaja-alaisesti Unescon sopimusta, sen toteuttamista eri maissa ja erityisesti paneudutaan järjestöjen rooliin sopimuksen toteuttamisessa.

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. Sopimuksessa on mukana jo 178 valtiota. Kaikki seminaarissa mukana olevat maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen ja maiden välinen yhteistyö on vilkasta. Pohjoismaat ovat hakeneet ensimmäisiä kohteitaan Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin, Baltian mailla kohteita on ollut jo pidemmän aikaa. Suomen ensimmäinen hakemus koskee saunakulttuuria.

Aineeton elävä kulttuuriperintö on ajankohtainen aihe, jonka kasvava merkitys tiedostetaan kaikkialla maailmassa. Seminaarin tavoitteena on käsitellä kestävän kehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden kysymyksiä monialaisten asiantuntijoiden keskuudessa. Tavoitteena on oppia yhdessä, edistää verkostoitumista sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja kaikista Pohjoismaista: Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, mukaan lukien Grönlanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa sekä Baltian maat. Esitysten ja työpajojen kautta tuodaan esiin työtä eri elävän perinnön aloilta: esittävät taiteet, käsityöt, suullinen perintö, luontoon liittyvä tietotaito ja juhlaperinteet. 

Seminaarin kolmantena päivänä Taiteen edistämiskeskus järjestää työpajapäivän ”World Saving clinic”, jossa vuorovaikutteisten työtapojen kautta etsitään vastauksia kestävän kehityksen kysymyksiin elävän perinnön toimijoiden kanssa.

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille. Se on suunnattu erityisesti elävän perinnön parissa työskenteleville toimijoille, yhdistyksille, tutkijoille, museoille, arkistoille ja matkailualan toimijoille. Seminaarin kieli on englanti.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Unesco-toimikunta sekä Norjan suurlähetystö.

Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumiset 9.10. mennessä.

Lisätiedot
Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio@museovirasto.fi, +358 295 33 6017 http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/

Jaana Tamminen, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, jaana.tamminen@hanaholmen.fi, +358 40 54 54 972, https://www.hanaholmen.fi/

Suomea kisoissa edustavat rytmisen voimistelun maajoukkue, Rebecca Gergalo (Olarin Voimistelijat) sekä Aurora Arvelo (Olarin Voimistelijat). Portimaon World Challenge Cup -kilpailut Portugalissa 6.–8.9. ovat lajin viimeiset kansainväliset kilpailut ennen maailmanmestaruuskisoja, joissa Suomen edustajilla on mahdollisuus napata edustuspaikat Tokion olympialaisiin. 

Sekä Rebecca Gergalolla että rytmisen voimistelun maajoukkueella takana on onnistuneita suorituksia viime viikonlopun Kazanin kisoista. Maajoukkue voimisteli kaksiottelussa ennätyspisteet molemmilla ohjelmillaan, mutta vanne-keilafinaalissa ohjelmassa oli vielä pientä epävarmuutta. 

”On hienoa, että pystyimme tekemään kaksiottelussa hyvät suoritukset. Vielä tarvitaan kuitenkin lisää toistoja ja suoritusvarmuutta, jotta pystymme menemään kisa-alueelle entistäkin luottavaisemmin. Kazanin finaalista saimme hyvää kokemusta lisää, vaikka virheitä tulikin. Ensi viikolla lähdemme taas rohkeampina ja varmempina Portugaliin kisaamaan”, kertoi maajoukkueen kapteeni Emma Rantala (Elise Järvenpää) sunnuntaina Kazanin kisaviikonlopun jälkeen. 

Rantalan lisäksi rytmisen voimistelun maajoukkueessa voimistelevat Elisa Liinavuori (Elise), Milja Närevaara (Elise), Inka Ora (Elise), Juulia Vainio (Elise) sekä Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura). 

Aurora Arvelo kilpailee ensimmäistä vuotta naisten sarjassa, ja hänelle tulevan viikonlopun kisat ovat uran kolmannet World Challenge Cup -kilpailut.  

Lisätietoja Portimaon World Challenge Cup -kisoista löytyy täältä. 

MM-kisojen ennakkopressi ti 10.9. klo 15

Saadakseen edustuspaikan Tokion olympialaisiin Suomen yksilöiden (Rebecca Gergalo, Jouki Tikkanen sekä Aurora Arvelo) tulee päästä MM-kilpailuiden neliottelussa 16 parhaan voimistelijan joukkoon. Suomen maajoukkueella edustuspaikkaan tarvitaan sijoitus kaksiottelun kahdeksan parhaan joukossa. Sekä Gergalo että rytmisen maajoukkue onnistuivat pääsemään viime viikonlopun kisoissa tarvittaville sijoituksille, joten onnistuneilla kisasuorituksilla MM-kilpailuissa mahdollisuudet olympiapaikkoihin ovat suomalaisille hyvinkin realistisia. 

Ennen rytmisen voimistelun MM-kilpailuja järjestetään tiedotustilaisuus ti 10.9. klo 15 Mäkelänrinteen liikuntahallissa (os. Mäkelänkatu 49, Helsinki). Media on tällöin tervetullut haastattelemaan ja valokuvaamaan Tokion olympialaisiin edustuspaikkaa havittelevia voimistelijoita.