Turkin Challenge Cup Mersinissä alkoi eilen lupaavasti suomalaisilta naistelinevoimistelijoilta. Lilian Langenskiöld (Suomen Taitovoimisteluklubi) suoritti ehjät hypyt ja ehjän nojapuusarjan. Langenskiöldille hypystä pisteet 12,525 ja nojapuilta 10,700. Molemmilla telineillä hän sijoittui seitsemänneksi ja nappasi paikat sunnuntain finaaliin.

-"Hypyssä sain tehtyä onnistuneet hypyt, joista olen tyytyväinen. Nojapuillakin sain tehtyä ehjän sarjan läpi ilman putoamisia, mutta parannettavaa jäi vielä aika paljon. Yleinen fiilis on hyvä, sillä ensimmäinen kisapäivä meni ehjästi läpi ja pääsin siten tavoitteeseeni," tuumasi Lilian.

Isabella Ahlblad (Suomen Taitovoimisteluklubi) sai suoritettua niin ikään nojapuilla ehjän sarjan, jolla nappasi sijoituksen 11.

 -"Nojapuilla ehjä sarja, mikä oli tavoitteenakin. Virheitä tuli silti useampi, joten pisteet jäivät alhaisiksi. Jännitti aika paljon," summasi Isabella tunnelmaa ensimmäisen päivän päätteeksi.

Toinen karsintapäivä sujui naisilla lähes yhtä mallikkaasti. Langenskiöld oli molemmilla telineillä, puomilla ja permannolla, yhdeksäs eli ensimmäisellä varasijalla sunnuntain finaaliin.

-"Puomilla vältyin isoilta putoamisilta, mutta virheitä mahtui sarjaan niin puomilla kuin permannolla, jotka näkyivät myös pisteissä. Olen iloinen, että pääsen vielä huomenna kisaamaan ja toivon, että saan parannettua eiliset virheeni nojapuilla," summasi Langenskiöld.

 Isabella Ahlbladilla toinen karsintapäivä lähti lupaavasti käyntiin, puomilla kuitenkin sattui harmillinen tippuminen, joka rokotti pisteitä ja vie parhaimman keskittymisen. 

 -"Puomisarja alkoi hyvin, mutta puolessavälissä sarjaa tuli putoaminen ja permannolla virheet jatkuivat. Epäonnisesta kisasta huolimatta sain arvokasta kokemusta kansainvälisestä kisasta," totesi Ahlblad.

Kilpailut jatkuvat huomenna finaaleilla, joissa nähdään Lilian Langenskiöld sekä hypyssä että nojapuilla.

Tulokset:

Hyppy

1.Bleak Teja SLO13,925

2. Kyseselef Tsaja SLO 13,600

3.Tkalcec TijanaCRO 13,275

...

7. Langenskiöld Lilian FIN 12,525

Nojapuut

1.Savranbasi Nazli TUR 12,600

2.Hribar Lucija SLO 12,250

3. Nguyen Katalyn VIE 12,050

...

 7. Langenskiöld Lilian FIN10,700

11. Ahlblad Isabella FIN 8,650

Puomi

1. Rosseau Audrey CAN 12,400

2. Yilmaz Tutya TUR 12,150

3.Tran Doan Quynh Nam VIE 11,900

...

9. Langenskiöld Lilian FIN 10,550

13. Ahlblad Isabella FIN 9,600

Permanto

1.Uctans Sanli Göksu TUR 12,450

2. Tran Doan Quynh Nam VIE 12,250

3. Vilmaz Tutya TUR 12,250

...

9. Langenskiöld Lilian FIN 10,850

13. Ahlblad Isabella FIN 8,650

Den samhällsintresserade får glädja sig över ett nytt tillskott på den finlandssvenska poddscenen. Den populärvetenskapliga podden Vetskap startar den 3 september och ger lyssnaren färska forskningsrön och spännande insikter direkt från forskarna själva.

Vaccinmotstånd, framtidens mat, maskulinitet och artificiell intelligens är några av de samtalsämnen som Vetskap kommer att bjuda på i nio avsnitt. Ämnena varierar från historiska företeelser och traditioner till dagsaktuella samhällsfrågor.

Programvärd är journalisten och dokumentärfilmaren Hanna Nordenswan, känd från poddarna Pure Nonfiction och Podden om Afrika.

– Det är inte ofta man får möjlighet att djupdyka i så många olika ämnen och dessutom få kalla fakta direkt från källan. Det är roligt att verkligen få nörda in sig och höra forskarna utveckla sina resonemang, säger Nordenswan.

– Jag har lärt mig en massa nytt och otippat, och till och med blivit lite chockad ibland.

Det sista avsnittet spelas in inför publik på HBL-scenen på bokmässan i Helsingfors den 25 oktober. Diskussionen handlar då självfallet om litteratur. Hufvudstadsbladet (HBL) streamar diskussionen live på hbl.fi.

Kunskap i fokus

Podden produceras av Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) i samarbete med Hufvudstadsbladet. SLS är en av de stora finansiärerna av forskning inom humaniora och samhällsvetenskaper i Finland. Avsikten med Vetskap är att lyfta fram intressant och högklassig forskning som görs inom de ämnesområdena.

– Vi vill låta forskarna själva berätta om sin forskning och på det sättet bidra till att sprida deras kunskap. Den humanistiska och samhällsvetenskapliga forskningen handlar ju om oss människor och ger perspektiv på allas vår tillvaro. Dessutom vill vi visa att alla ämnen är intressanta när de presenteras på rätt sätt, säger Nina Edgren-Henrichson som är projektchef på SLS och producent för podden.

– För HBL har det alltid varit viktigt att lyfta fram aktuell forskning och fakta. Våra läsare förväntar sig djuplodande och ambitiöst innehåll. Att det även kan presenteras i poddform känns fräscht, och vi är glada över samarbetet med SLS, säger HBL:s chefredaktör Susanna Landor.

Vetskap hittas på etablerade poddplattformar, på sls.fi/vetskap samt på hbl.fi.

För mer information, kontakta

Nina Edgren-Henrichson
projektchef, Svenska litteratursällskapet i Finland
nina.edgren-henrichson@sls.fi, +358 40 152 2425
sls.fi

Lena Skogberg
biträdande ansvarig utgivare, Hufvudstadsbladet/KSF Media
lena.skogberg@hbl.fi, +358 50 331 9473
hbl.fi

Hanna Nordenswan
programvärd för podden Vetskap
hanna.nordenswan@gmail.com, +358 40 743 2232
hannanordenswan.com

Pressbilder (se länkar till materialet nedan):

1. Podden Vetskap, logo

2. Journalisten Hanna Nordenswan är programvärd för podden Vetskap. Nina Edgren-Henrichson på Svenska litteratursällskapet i Finland är producent. Foto: Tage Rönnqvist/Eva Lingon AB

3. I premiäravsnittet av podden Vetskap diskuterar teologen Mikael Lindfelt (Åbo Akademi) och medieforskaren Camilla Haavisto (Svenska kommunal- och socialhögskolan vid Helsingfors universitet) polariseringen av samhället. I bakgrunden programvärden Hanna Nordenswan. Foto: Tage Rönnqvist/Eva Lingon AB

4. I premiäravsnittet av podden Vetskap diskuterar teologen Mikael Lindfelt (Åbo Akademi) och medieforskaren Camilla Haavisto (Svenska kommunal- och socialhögskolan vid Helsingfors universitet) polariseringen av samhället. Foto: Tage Rönnqvist/Eva Lingon AB

5. Journalisten Hanna Nordenswan är programvärd för podden Vetskap. Foto: Tage Rönnqvist/Eva Lingon AB

Jyrsintä- ja päällystystyö haittaa liikennettä Linnankadulla, välillä Veistämönkuja - Sairashuoneenkatu, maanantaista alkaen. Päivittäinen työaika klo 9.00 - 15.00. Työn arvioitu kesto on keskiviikkoiltapäivään saakka. Yksi ajokaista on kerrallaan suljettu liikenteeltä. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Paikalla liikenteenohjaajat ja työkoneita liikenteen seassa.

Lauantaina 7.9. Linnoituksen valot -juhlavuositapahtuma viihdyttää osallistujia Pusupuistossa, kesäteatterilla, Katariinan torilla sekä radiotalon nurmikentän juhlateltassa. Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma kutsuu kaikkia osallistumaan Lappeenrannan kaupungin 370-vuotisjuhliin.

Linnoitus herää henkiin jo klo 9, kun Kuvataidekoulu, Kristiinan työtuvilla sijaitseva grafiikan paja sekä Hiekkalinna avaavat ovensa. Hiekkalinnan huvilaitteet ovat päivän aikana maksuttomat.

Kaupungin tapahtumapalveluiden koordinaattori Jorma Kallio kertoo, että tekemistä löytyy taatusti kaikenikäisille juhlijoille.

– Kansantanssiesitykset, tanssillinen jumppa, tulishow ja Imatra Big Bandin musiikki ovat vain muutamia ohjelmanumeroita, joita päivä pitää sisällään. Aamupäivä saa lisämaustetta, kun Metku-kuoro esiintyy ensimmäistä kertaa kesäteatterilla klo 11 alkaen. Esitystä luotsaa Sari Kaasinen orkestereineen.

Metkuillaan-konsertin jälkeen kuullaan myös Ympäristötaikaa-räpistä tunnetun Joel Purasen uusi, Lappeenranta 370 -juhlaräppi.

Linnoituksessa sekä sen lähiympäristössä pääsee nauttimaan myös muun muassa yhteislaulutilaisuudesta, katuteatteriesityksistä, lastenkonsertista sekä saksofonikvartetin soitosta. Aamupäivän aikana korkeakouluopiskelijat ja kaikki muutkin lajista kiinnostuneet ottavat toisistaan mittaa perinteisessä Kyykkäturnauksessa Katariinan torilla.

Linnoituksen valojen aikana nähdään myös ratsuväen paraati Kristiinankadulla perinnesoittokunnan säestäessä taustalla. Kaupungin arkistoon pääsee tutustumaan ohjattujen kierrosten merkeissä tasatunnein klo 10 alkaen. Tanssiopistolla järjestetään työpajoja ja linnoituksen museot ovat päivän ajan pääsymaksuttomat. Raatihuone kutsuu vierailijoita tutustumaan klo 10–14.

Musiikin ja lauluntäyteisen päivän kruunaavat juhlateltan konsertit, jotka avaavat Waltteri Torikka yhdessä kaupunginorkesterin ja Rakuunasoittokunnan kanssa. Arvokkaan juhlagaalan juontavat Arvi Lind ja Päiviö Pyysalo. Myöhemmin iltakonsertissa lavalle nousevat Tuure Boelius, Osmo’s Cosmos ja Kotiteollisuus.

Ilta huipentuu keskiyöllä järjestettävään juhlailotulitukseen. Ennen tähtihetkeä linnoituksessa voi nauttia erityisestä, klo 21 sytytettävästä juhlavalaistuksesta sekä tunnelmallisista roihuista.

Tapahtuman lopullisen aikataulun voi löytää Lappeenranta Eventsin verkkosivulta sekä linnoitukseen järjestetyistä infotauluista. Taulut sijoitetaan suurten kulkuväylien läheisyyteen.

Lisätietoja:

Tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio
puh. 0400 155 597, jorma.kallio@lappeenranta.fi

-          Sadassa vuodessa suomalainen yhteiskunta on noussut maailman sivistyneimpien maiden joukkoon. Nyt yhteiskunnan eri lohkoilla näkyvä luokkaerojen paluu murentaa tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen - sanalla sanoen sivistykseen - perustuvaa kivijalkaamme, Työväen Sivistysliiton pääsihteeri Jouko Muuri toteaa liiton satavuotispäivän tapahtumissa Helsingissä.

Muuri on huolissaan kansan jakautumisesta menestyjiin ja väliinputoajiin. Tämä ilmenee kaventuneina mahdollisuuksina työelämässä, koulumaailmassa ja arjen hankinnoissa.

-          Sivistynyt yhteiskunta pitää yhdenvertaisesti huolta jokaisesta kansalaisestaan. Sivistyksen tasoa voidaan mitata myös sillä, kuinka ihmiset pääsevät lääkäriin, tai onko varaa ammattitaidon kehittämiseen, tai lasten ja omiin harrastuksiin. Suuri kysymys tänään ja lähitulevaisuudessa on, kuinka vähemmän koulutettu ja ikääntyvä väestö pystyvät hoitamaan omia asioitaan yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa, Muuri sanoo.

Työväen Sivistysliitto TSL perustettiin sata vuotta sitten kohottamaan varattoman ja kouluttamattoman väen osaamista. 

-          TSL ja sen vaikuttajat eri vuosikymmenillä ovat olleet etujoukoissa nostamassa maamme koulutus- ja sivistystasoa maailman huipulle. Vapaalla sivistystyöllä on ollut merkittävä rooli elinikäisen oppimisen toteuttajana. TSL aina rohkaissut vähiten koulutettuja opiskelemaan, tarttumaan kirjaan tai tänä päivänä vaikka tablettiin.

Jouko Muuri on ylpeä TSL:n toiminnasta vuosikymmenten aikana, mutta nyt edessä ovat uudet haasteet.

-          Meillä on oltava selkeät tavoitteet ja keinot, kuinka pidämme matkassa koko kansan digitalisaation ja robotisaation edetessä. Näistä asioista on voitava puhua ja opettaa ymmärrettävästi ja selkeästi, sillä hyvät aikuisten perustaidot kuuluvat jokaiselle, Muuri sanoo.

Peräpeiliin katsominen tai haikaileminen kansallisvaltion vahvoihin aikoihin ei Muurin mielestä auta. Populismin kasvua ruokkii turvattomuus omasta selviämisestä ja tietämättömyys. 

-          Kirjailija Juha Hurme on sanonut osuvasti: ”Mitä vähemmän luulette, sitä enemmän tiedätte. Mitä enemmän tiedätte, sitä vähemmän kärsitte. Mitä vähemmän kärsitte, sitä enemmän ehditte lukea.” Siinähän se työväen sivistystyön ideakin on muotoiltu hyvin. Lukekaa ihmiset ja ottakaa puheiden taustoista selvää. Siitä se ymmärrys kanssaihmistä kohtaan kasvaa, vaikka aina ei tarvitse olla samaa mieltä, Muuri kehottaa.

Pääsihteeri Jouko Muuri on vakuuttunut, että luokkaerojen syvenemistä voi parhaiten estää puolustamalla koulutusta ja sivistystä. Tyytyväisenä hän toteaa tämän hetkisen maan hallituksen ajattelevan hyvin samankaltaisesti. 

Työväen Sivistysliitto juhlii satavuotisuuttaan Helsingissä Paasitornissa sunnuntaina 1. syyskuuta 2019 klo 12 alkaen. Juhlakonsertissa on kuultavissa mm. Juha Hurmeen tekstiin sävelletty juhlakantaatti. 

Lisätietoja: pääsihteeri Jouko Muuri 040-5539565, tai viestintäpäällikkö Merja Leskinen 040-5673208

Suomen luonnonsuojeluliitto kokoontui Punkaharjulla 31.8.-1.9. Kolmen vuoden välein pidettävä liittokokous on Suomen suurimman ympäristönsuojelun kansalaisjärjestön korkein päättävä elin.

Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kolmivuotiselle jatkokaudelle FM Harri Hölttä Helsingistä. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita.

”Työ luonnon puolesta ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Kutsumme kaikkia mukaan tähän työhön", Hölttä sanoo.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Riitta Lunti Puumalasta. Valtuusto kokoontuu vuosittain kaksi kertaa. Valtuustoon valittiin 23 jäsentä.

Suomen luonnonsuojeluliiton strategisia painopisteitä vuosina 2020–2022 ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, sisävesien ja Itämeren ekosysteemien hyvä tila sekä järjestön kehittäminen.

Suomen luonnon päivänä liittokokouksessa vieraillut ympäristöministeri Krista Mikkonen toi esiin kansalaisjärjestön merkityksen valtionhallinnon sparraajana.

Paikalla oli yli sata osallistujaa. Luonnonsuojelululiitto jakoi vuotuiset palkintonsa Suomen luonnon päivänä.

Lue lisää:

Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnot 2019

Luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa muodostettiin jättinorppa 

Lisätietoja:

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, p. 040 184 3636, paivi.lundvall(a)sll.fi

Prodigy Disc Pro Tourin finaaliosakilpailu huipentui tänään sunnuntaina Tahkovuoren frisbeegolfradalla Kuopiossa. Päätöspäivänä miteltiin paitsi osakilpailuvoitoista myös sijoituksista kokonaiskiertueen pisteissä. 

Kiertue koostui yhteensä neljästä osakilpailusta. Kussakin osakilpailussa pelattiin yhteensä kolme kierrosta. Kokonaiskiertueen pistelaskussa huomioidaan kunkin pelaajan maksimissaan kolmen osakilpailun pisteet. 

Nieminen nousi voittoon 

Avoimen luokan kärkijoukosta finaalikierroksella parhaassa vauhdissa oli Jesse Nieminen (Vuorelan Veikot), joka oli avauspäivän jälkeen toisena. Nieminen avasi kierroksen kuuden birdien putkella ja nappasi näin kilpailun kärkipaikan haltuunsa Mikael Räsäseltä (Deep in the Forest). Nieminen vei lopulta osakilpailuvoiton nimiinsä vain yhden heiton erolla Räsäseen tuloksella 146 heittoa (-31). Samuel Stenman (Liitokiekkoseura Mustavaris) piti kolmossijansa lukemin 151 heittoa (-26). 

Kokonaiskiertueen voitti toista kertaa peräkkäin Väinö Mäkelä (Puskaputtaajat). Nieminen piti Tahkon voittonsa myötä kiertueen kakkossijan. Päätöosakilpailussa neljänneksi sijoittunut Lauri Lehtinen (Jyväskylän Liitokiekkoilijat) oli kiertueella kolmas niukasti vain neljän pisteen erolla neljänneksi sijoittuneeseen Räsäseen. 

Saloselle kiertuemestaruus

Avauspäivän jälkeen naisten avoimen luokan kilpailua johtaneen Eveliina Salosen (Nummelan frisbeeseura) johtoasema piti sunnuntaina loppuun saakka. Salonen jatkoi tasaisen varmaa peliä, pelaten viikonlopun toisen 58 heiton (-1) kierroksensa. Salosen voittolukemat olivat lopulta 175 heittoa (-2). Heidi Laine (Mikkelin Frisbeegolf) jäi Salosesta vain yhden heiton päähän ja oli toinen.  

Kaksikon takana Henna Blomroos (Rauman Frisbee) ja Jenni Eskelinen (Oulun frisbeeseura) mittelivät kilpailun pronssisijasta. Pidemmän korren veti lopulta Blomroos, joka voitti Eskelisen niukasti heiton erolla. 

Tahkon voitollaan Salonen nousi samalla myös kokonaiskiertueen voittajaksi. Laine sijoittui kiertueella toiseksi viiden pisteen erolla Blomroosiin.

MP40-luokassa tiukka voittotaistelu

MP40-luokassa päätöspäivään suunnattiin Petri Virtasen (Team Spirit) johdolla. Virtanen jatkoi vahvasti myös päätöspäivän kierroksella. Luokassa kaikista parhaimmassa iskussa olivat kuitenkin Marko Hämäläinen (Hämeenlinnan Discaajat) ja Kalle Lehto (Frisbeegolfseura Kouvolan Lentävät Lautaset), jotka pelasivat kierroksena 52 heitolla (-7). 

Mainiolla päätöskierroksella Hämäläinen kiri Virtasen kanssa tasalukemiin 164 heittoa (-13). Sudden death -ratkaisupelissä osakilpailuvoiton nappasi nimiinsä lopulta Hämäläinen. Lehto jäi kaksikosta viiden heiton päähän ja oli kolmas. Kokonaiskiertueella voittajaksi kruunattiin Hämäläinen ennen toiseksi sijoittunutta Lehtoa ja kolmanneksi sijoittunutta Erkka Leivoa (Tomoottajat Disc Golf).

FP40-luokassa Riitta Savolainen (Frisbeegolfseura Kouvolan Lentävät Lautaset) pelasi nousujohteisesti, heittäen sunnuntaina viikonlopun parhaan kierrostuloksensa. Savolaisen loppulukemat olivat 206 heittoa (+29). Kokonaiskiertueella Savolainen oli toinen. Kiertueen voitti Kristiina Sylman (Talin Tallaajat) ja kolmas oli Kirsi Kaikkonen (Hangon Hyrskyt)

MP50-luokassa Jouni Leskinen (Nummelan frisbeeseura) piti vankan johtonsa loppuun saakka. Tahkon osakilpailuvoitto irtosi kokonaistuloksella 175 heittoa (-2) ennen toiseksi sijoittunutta Markku Autiota (Ähtärin Urheilijat) ja kolmanneksi sijoittunutta Antero Saarelaista (Vuorelan Veikot). Leskinen voitti myös kokonaiskiertueen. Toiseksi sijoittui Mikke Haaranen (Wirmo DiscGolf Mynämäki) ja kolmanneksi Kari Vesala (Talin Tallaajat).

MP60-luokassa osakilpailu- ja kiertuevoitot vei Joroisten Urheilijoita edustava Esko Jokinen. Tahkolla Jokinen pelasi lukemat 189 heittoa (+12). Kiertueella toiseksi sijoittui Markku Tohni (Pirkanmaan Frisbeegolf) ja kolmanneksi Harri Hynönen (Hangon Hyrskyt).

• Kilpailun tulokset
• Kiertueen lopputulokset
• Kiertueen nettisivut
• Kuvia kilpailusta (julkaisuvapaita lähdemaininnalla)

Emilia Soini ja Olli Tuominen kuittasivat ykköspalkinnot Helsingin Myllypurossa järjestetyssä squashin eliittiturnauksessa. Turnaus oli arvoltaan 2000$, eli Satelliittitason ammattilaisturnaus, ja mukana oli kotimaan kärjen lisäksi kymmenen ulkomaalaista pelaajaa.

Naisten puolella pakkaa oli sekoittamassa Englannin nuorten maajoukkueeseen kuuluvat Katie Wells ja Alice Green. Wells kukisti puolivälierässään Suomen kolmosen Riina Koskisen 3-1. Välierissä puolestaan Green piti Emilia Soinia tiukoilla ensimmäisessä erässä, mutta sen käännyttyä maailmanlistan 57. majailevalle suomalaiselle, oli ottelun loppu Soinin selvää hallintaa. Kaavion toisella puolella Suomen kakkospelaaja Emilia Korhonen teki puolestaan selvää jälkeä Koskisen pudottaneesta Wellsistä suoralla 3-0 -voitolla.

Loppuottelu oli tasokasta squashia. Soinin henkinen yliote alkoi kuitenkin näkyä, mitä pidemmälle ottelu eteni. Korhonen rimpuili vastaan ja yritti kaikkensa, mutta Soini oli kentän kiistaton kuningatar ja vei ottelun suoraan kolmessa erässä.

Miehissä yli 20 vuoden ammattilaisuransa kesällä lopettanut Olli Tuominen oli pitänyt itsensä hyvässä kunnossa ja kuittasi ykkössijan ilman suurempia vaikeuksia. Loppuottelussa kaatui Ruotsin Victor Högberg 3-0. Pronssiottelussa suomen maajoukkuepelaaja Matias Tuomi kukisti niin ikään ruotsalaisen, Eric Jakobssonin erin 3-1.

New Yorkissa majaa pitävä Soini on harjoitellut lähes koko kesän Suomessa. ”Olemme Riinan (Koskinen) kanssa treenanneet kovaa koko kesän ja kunto sekä itseluottamus on korkealla. Emilia (Korhonen) pelasi tänään hyvin, mutta oma peli on sen verran hyvässä tikissä, että pystyin vastaamaan käytännössä kaikkeen, mitä sieltä tuli ja tuntui, että Emilia vähän turhautui lopussa, kun mikään ei toiminut.” Soini kommentoi ykköspalkinto kourassaan.

Suomen ykköspelaajan kausi jatkuu Bukarestissa henkilökohtaisissa Euroopan Mestaruuskisoissa ensi viikolla. Sen jälkeen edessä on ammattilaisturnaus Kanadassa ja paluu normaaliin arkeen New Yorkissa.

Tulokset: https://clublocker.com/tournaments/10962/draws?divisionId=153&sectionId=1

Suomen rytmisen voimistelun maajoukkueen vahva kisaviikonloppu Kazanin World Challenge Cup -kilpailuissa Venäjällä päättyi tänään kisattuun vanne-keilafinaaliin. Joukkue sai kolmella vanteella ja kahdella keilaparilla kisattavasta ohjelmasta finaalissa pisteet 21,600 ja sijoittui näin kahdeksanneksi.

"Takana on hieno viikonloppu ja saimme paljon hyvää kokemusta. Tänään ohjelmaan mahtui laadukkaan voimistelun lisäksi myös yksi isompi ja pari pienempää välinevirhettä, mutta myös hienoja pelastuksia", kommentoi maajoukkueen valmentaja Laura Ahonen kilpailua.

Finaalia edeltäneessä kaksiottelussa maajoukkue voimisteli molemmilla ohjelmillaan uudet ennätyspisteet. Finaalissa keila-vanneohjelman pisteet jäivät karsintakierrosta alemmiksi harmillisten virheiden vuoksi.

Keila-vanneohjelman finaalin voitti Bulgaria pistein 28,100. Toiseksi tuli Venäjä pisteillä 27,150 ja kolmanneksi Israel pisteillä 26,750. 

Rytmisen voimistelun maajoukkueessa voimistelevat Elisa Liinavuori (Elise), Milja Närevaara (Elise), Inka Ora (Elise), Emma Rantala (Elise Järvenpää), Juulia Vainio (Elise) sekä Amanda Virkkunen (Hämeenlinnan Voimisteluseura). 

Myös Suomen yksilökisaajilla Rebecca Gergalolla (Olarin Voimistelijat) ja Jouki Tikkasella (Rekolan Raikas) kisaviikonloppu oli onnistunut, vaikka finaaliin asti kumpikaan voimistelija ei tällä kertaa päässyt. Nyt sekä yksilövoimistelijoilla että maajoukkueella on vielä muutama viikko aikaa hioa ohjelmat parhaaseen mahdolliseen kuntoon ennen syyskuun lopulla kisattavia rytmisen voimistelun MM-kilpailuja. 

Lisätietoja Kazanin World Challenge Cup -kilpailuista löytyy täältä.  

Tarkemmat kisatulokset löytyvät täältä.

Telinevoimistelun Challenge Cupin finaaleissa Turkin Mersinissä Lilian Langenskiöld (Suomen Taitovoimisteluklubi) voimisteli hypyssä saman ja nojapuilla paremman sijoituksen kuin karsinnassa.

Hypyssä Langenskiöld esitti kaksi varmaa hyppyä, ensimmäisestä hypystä pisteet 12,900 upeilla E-pisteillä 8,900. Toinen hyppy niin ikään ilman suuria virheitä ja siitä pisteet 12,150. Hypyn loppupisteiksi samat pisteet kuin perjantain karsinnassa 12,525 ja sijoitus seitsemäs. Nojapuilla Langenskiöld paransi sijoitustaan ja sijoittui hienosti finaalin kuudenneksi.

-"Hypyssä sain tehtyä molemmat hypyt ilman suuria virheitä. Nojapuilla sarja alkoi lupaavasti, mutta sarjan keskivaiheessa tapahtui harmittava putoaminen. Päivään mahtui onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta kaiken kaikkiaan oli hieno päästä kisaamaan ensimmäistä kertaa maailmancupin finaalissa," summasi Lilian tunnelmia kilpailuiden päätteeksi.

Naisten kisakausi jatkuu ensi viikonloppuna Challenge Cupilla Unkarin Szombathelyssä, jossa nähdään suomalaisista Maija Leinonen (Suomen Taitovoimisteluklubi), Siiri Saukkonen (Voimisteluseura Kieppi) ja Sani Mäkelä (Suomen Taitovoimisteluklubi).

Tulokset

Hyppy

1. Teja Belak SLO 14,100

2. Tjasa Kysselef SLO 13,425

3. Tijana Tkalcec CRO 13,350

...

7. Lilian Langenskiöld FIN 12,525

Nojapuut

1. Nazli Savranbasi TUR

2. Megan Ryan IRL

3. Jane Heffernan IRL

...

6. Lilian Langenskiöld FIN 10,350

Varsinais-Suomen alueelle toimintaansa laajentava TTS Työtehoseura lisää alueen koulutustarjontaa aloilla, joilla on suuri työvoimapula. Tällä hetkellä Työtehoseuran koulutustarjonta keskittyy kuljetus- ja varastoalan koulutusten lisäksi autoalan, maarakennusalan ja talonrakennusalan koulutuksiin.

Yritysyhteistyö toiminnan kulmakivenä

Kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. ”Toimintamallimme perustuu vahvaan yhteistyöhön yritysten kanssa. Perehtymällä asiakkaidemme liiketoimintaan voimme auttaa heitä, olipa kyse uudesta työvoimasta tai henkilökunnan lisäkoulutuksesta ”, kertoo myyntijohtaja Minna Karppinen.

TTS Työtehoseurassa voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitukintoja sekä lähiopetuksena että joustavasti oppisopimuksella. Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan aina kulloisenkin tarpeen mukaisina. Logistiikka-alan asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Pasi Välilä kertoo, että yritysten kiinnostus monipuolisesti eri toimialojakin yhdistäviin koulutuskokonaisuuksiin on lisääntynyt eikä tutkinto ole aina tavoitteena, myös erilaisia asiantuntijakoulutuksia ostetaan. ”Olemme tehneet vahvaa yritysyhteistyötä Uudellamaalla työvoiman kouluttamisessa ja aloittaneet sitä täällä Turussakin. Onnistumisista kertoo opiskelijoidemme erittäin hyvä työllistyvyys. Samoilla opeilla autamme yrityksiä laajemmalla tarjonnalla jatkossa myös Turun seudulla ”, jatkaa Välilä.

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutusorganisaatio jossa työskentelee noin 170 henkilöä. TTS kouluttaa vuosittain noin 8000 opiskelijaa ja osallistuu vuosittain noin 80 kehityshankkeeseen.  

Lisätietoja Asiakkuus- ja koulutuspäällikkö Pasi Välilä: 0504765221, pasi.valila@tts.fi

Myyntijohtaja Minna Karppinen, 0503879523, minna.karppinen@tts.fi

Pääkaupunkiseudun koululaisten metsäviikko järjestetään jälleen, jo 18. kertaa. Osallistujiksi kutsuttiin espoolaiskouluja.

Tapahtumapaikkana on Espoon kaupungin metsä Juvanmalmilla. Tiistai, keskiviikko ja torstai 3.–5.9. ovat suomenkielisiä päiviä ja perjantai 6.9. on ruotsinkielinen. Tapahtuman teemana on Talousmetsän kierto, ruotsiksi Ekonomiskogens kretslopp.

Retkellä 5.–6. luokkien oppilaat tutustuvat talousmetsään, siihen, miten metsiä hoidetaan, mitä puusta saadaan ja mitä kaikkea talousmetsissä voi tehdä ja harrastaa.

Retkellä käsitellään alakoulujen opetussuunnitelmassa mainittuja metsää koskevia sisältöjä: luonnonvarojen kestävää käyttöä, metsien hyötykäyttöä, luonnon monimuotoisuutta sekä ilmastonmuutosta ja sen hillitsemistä. Retkellä opitaan asioita, joita on vaikea opettaa luokassa.

Reitillä on erilaisia tehtäviä, kuten metsän monimuotoisuuden määritystä ja taimien istutusta. Metsässä tavataan mukavia asiantuntijoita, nähdään hakkuukone työssään ja tutustutaan metsästä saataviin tuotteisiin. Rastien läpileikkaavana teemana on hiilen kierto puissa ja puuaineessa eli se, millaiset puut sitovat ja vapauttavat hiiltä ja millaiset ovat hiilivarastoja.

Myös metsässä harrastavia 4H:laisia ja metsästäjiä tavataan. Kierroksen lopussa on nuotio, jonka äärellä voi paistaa makkaraa.

Koululaisten metsäviikolle on tulossa 37 luokkaa, lähes 1 000 alakoululaista eri puolilta Espoota.

Ryhmät lähtevät maastoon noin 20 minuutin välein klo 8.30 ja 11.30 välisenä aikana metsäautotien risteyksessä osoitteessa Juvan teollisuuskatu 42, 02920 Espoo (google maps, katunumero voi vaihdella). Nuotio ja reitin loppupää sijaitsevat hiekkakentällä puomin takana osoitteessa Rajapaaluntie 10, 02970 Espoo (autojen parkkeeraus tänne). Ryhmät viipyvät retkellä vajaat kolme tuntia.

Toimittajien ilmoittautuminen ja lisätiedot:

Anne Turunen
nuorisoviestinnän asiantuntija
Suomen Metsäyhdistys
anne.turunen@smy.fi
045 6575 440

 Rahoittajat ja järjestäjät:

Suomen Metsäsäätiö, Suomen Metsäyhdistys ry, Suomen metsäkeskus, Espoon kaupunki, Hyria Koulutus Oy, Yrkeshögskolan Novia, Metsähallitus, UPM Metsä, Stora Enso Metsä, Metsä Group, Metsäteollisuus ry, Södra Skogsreviret, Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistykset, Helsingin, Espoo-Kauniaisten ja Vantaan riistanhoitoyhdistykset, Eräkummit, WWF Suomi, Fin Forelia Oy, Kestävän Metsätalouden yhdistys ry, Andreas Stihl Oy ja Uittokalusto Oy.

Savonlinnan hankekokonaisuuden kolmas vaihe on valmistunut. Hankkeessa Laitaatsalmen vesiväylä muutettiin syväväyläksi ja syväväylän kohdalle on rakennettu kiinteät maantiesillat.

Media on tervetullut juhlaseminaariin maanantaina 2. syyskuuta 2019.

Juhlaseminaari järjestetään Wanhalla Kasinolla (Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna) klo 12.30 -15.00. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tutustua uuteen syväväylään laivaristeilyn yhteydessä klo 15.15-16.15.

Seminaarin ohjelmassa on Maakuntamuseon arkeologi Martti Koposen, projektipäällikkö Hannu Nurmen, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkosen, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laineen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtaja Tommi Huttusen ja hankkeen urakoitsija Destian johtaja Pasi Kailasalon sekä Väylän puheenvuorot.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoa: Hanna Ackley p. 0295 34 3027 tai etunimi.sukunimi@vayla.fi

Kohta 10 vuotta Savonlinnassa valtatiellä 14 lähes yhtä mittaa kestänyt rakentaminen päättyy viimeisen osakokonaisuuden valmistuessa.

Savonlinnan hankekokonaisuuden viimeinen osa, eli syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen ja syväväylän kohdalle rakennetut kiinteät maantiesillat, on valmistunut.  

"Savonlinnan laajaa hankekokonaisuutta on suunniteltu 1950-luvulta lähtien. Suunnitelmat ovat muovautuneet aikojen saatossa liikenteen tarpeiden eläessä. Hanke asettui vuoden 2008 liikennepoliittisessa selonteossa nykyiseen muotoonsa, eli kolmen osahankkeen kokonaisuudeksi. Kymmenen rakennusvuoden jälkeen Savonlinnan väylät palvelevat liikkujia huomattavasti paremmin pitkälle tulevaisuuteen ” sanoo Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.  

Kolmen osahankkeen kokonaisuus

Savonlinna-hanke toteutettiin eri vaiheissa vuosina 2009-2019:

• Ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2009-2011, valtatie 14 parannettiin nelikaistaiseksi välillä Ruislahti-Miekkoniemi. Lisäksi Kyrönsalmeen rakennettiin uusi avattava maantiesilta.
• Vuonna 2010 aloitettu rantaväylän rakentaminen saatiin valmiiksi 2013. Urakassa rakennettiin uutta valtatietä neljä kilometriä kaupungin pohjoispuolelle. Lisäksi rakennettiin 2,4 kilometriä uutta kevyen liikenteen väylää valtatien vierelle sekä uusi rata. Osakokonaisuuteen kuului myös Pääskylahden ratapihan muutostyöt.
• Viimeinen vaihe, Laitaatsalmen syväväylän kohta, toteutettiin vuosina 2015-2019. Syväväylä siirrettiin Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen, ja uuden syväväylän ylle rakennettiin kaksi kiinteää maantiesiltaa.

Savonlinna-hankkeen hyödyt ja vaikutukset

Hankkeen vaiheiden valmistuminen on tehnyt alueen kaikesta liikenteestä turvallisemman ja sujuvamman.

”Keskustan pääkadun ruuhkat ovat helpottaneet, kun liikenteestä yli puolet on siirtynyt katuverkosta rantaväylälle. Liikenteen sujuvuus on edistänyt myös merkittävästi liikenneturvallisuutta. Keskusta-alueella onnettomuudet ovat vähentyneet todella paljon. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 77 % ja omaisuusvahinko-onnettomuudet 60 %. Kokonaisuutena onnettomuuksien kokonaisvähenemä on ollut suuruusluokassa 2/3, kertoo viimeistä osahanketta vetänyt projektipäällikkö Hannu Nurmi Väylästä.

"Syväväylä on nyt siirretty turvallisemmin navigoitavaan Laitaatsalmeen, joten Kyrönsalmen siltoja ei enää tarvitse avata liikenteelle. Uusi syväväylä on lisäksi edellistä syväväylää 3 kilometriä lyhempi, mikä nopeuttaa liikennettä. Kaikkien liikennemuotojen vähentyneet ruuhkat tekevät alueesta kokonaisuutena viihtyisämmän,” Nurmi toteaa.

Valtatie 14 liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat erityisen tärkeitä, sillä se on iso osa keskeisen Suomen poikittaisyhteyttä valtateiden 5 ja 6 välillä. Se on myös Savonlinnan talousalueen tärkein runkoväylä.

Lisätietoja:

Hannu Nurmi, projektipäällikkö, Väylä, 029 534 3574, hannu.nurmi(at)vayla.fi

Liitteet:

Liite 1: Karttakuva koko hankkeen vaiheistuksesta

Liite 2: Liikennemäärät hankealueella 2018

Liite 3: Laitaatsalmen silta ja vesiväylä kuvattuna 12.8.2019, kuvaaja Jetro Matilainen

Tietoa hankkeesta:

www.vayla.fi/laitaatsalmi

www.facebook.com/vt14laitaatsalmi

Hankkeessa siirretään Kyrönsalmen syväväylä helpommin navigoitavaan Laitaatsalmeen. Uuden syväväylän kohdalle rakennetaan kiinteät maantiesillat sujuvoittamaan liikennettä. Lisäksi hankkeen tieosuuksia parannetaan tienkäyttäjien turvallisen ja sujuvan liikennöinnin varmistamiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2016-2019.

Byggandet på riksväg 14 i Nyslott som nu har pågått i snart 10 år avslutas när den sista delhelheten blir färdig.

Den sista delen i Nyslotts projekthelhet, alltså djupfarledens flyttning från Kyrönsalmi till Laitaatsalmi och de fasta landsvägsbroarna vid djupfarleden har slutförts.

”Den omfattande projekthelheten i Nyslott har planerats från och med 1950-talet. Planerna har utvecklats med tiden och trafikbehovens utveckling. Projektet fick sin nuvarande form, alltså en helhet på tre delprojekt, i den trafikpolitiska redogörelsen från år 2008. Efter tio år med byggande betjänar lederna i Nyslott trafikanterna betydligt bättre en lång tid framöver”, säger Kari Wihlman, generaldirektör vid Trafikledsverket.

En helhet på tre delprojekt

Projektet Nyslott genomfördes i olika skeden åren 2009–2019:

• I det första skedet, 2009–2011 förbättrades riksväg 14 till en väg med fyra filer på avsnittet Ruislahti–Miekkoniemi. Därtill byggdes en ny landsvägsbro som kan öppnas över Kyrönsalmi.

• Byggandet av strandleden som påbörjades år 2010 slutfördes år 2013. I arbetet byggdes fyra kilometer ny riksväg norr om staden. Därtill byggdes 2,4 kilometer ny led för lätt trafik vid sidan om riksvägen samt en ny bana. Delhelheten omfattade också ändringsarbetena vid bangården i Pääskylahti.

• Det sista skedet, djupfarleden i Laitaatsalmi genomfördes åren 2015–2019. Djupfarleden flyttades från Kyrönsalmi till Laitaatsalmi och ovanför den nya djupfarleden byggdes två fasta landsvägsbroar.

Fördelarna och verkningarna av projektet Nyslott

Slutförandet av projektets skeden har gjort all trafik i området säkrare och smidigare.

”Rusningarna på huvudgatan i centrum har lättat när över hälften av trafiken har flyttats från gatunätet till strandleden. Trafikens smidighet har också märkvärt främjat trafiksäkerheten. I centrum har olyckorna minskat verkligt mycket. Olyckor som ledde till personskador minskade med 77 % och olyckor som ledde till egendomsskador minskade med 60 %. Totalt har olyckorna minskat med 2/3, berättar delprojektets ledare Hannu Nurmi, projektchef vid Trafikledsverket.

”Djupfarleden har nu flyttats till Laitaatsalmi där det är säkrare att navigera, så broarna över Kyrönsalmi behövs inte längre öppnas för trafiken. Den nya djupfarleden är därtill 3 kilometer kortare än den tidigare djupfarleden vilket gör trafiken snabbare. Rusningarna som minskat bland alla trafikformer gör området mer trivsamt”, konstaterar Nurmi.

Trafikens smidighet och säkerhet på riksväg 14 är särskilt viktiga eftersom vägen är en stor del av mellersta Finlands tvärgående förbindelse mellan riksvägarna 5 och 6. Den är också den viktigaste primärleden i Nyslotts ekonomiska region.

Ytterligare information:

Hannu Nurmi
Projektchef
Trafikledsverket
029 534 3574
hannu.nurmi@vayla.fi

Information om projektet

www.vayla.fi/laitaatsalmi

www.facebook.com/vt14laitaatsalmi

I projektet flyttas djupfarleden i Kyrönsalmi till Laitaatsalmi som det är lättare att navigera i. Över den nya djupfarleden byggs fasta landsvägsbroar för att göra trafiken smidigare. Därtill förbättras projektets vägavsnitt för att försäkra en säkrare och smidigare trafik. Projektet genomförs under åren 2016–2019.

Vanha teollisuusalue saa uuden elämän Lohjalla – vuoden 2021 asuntomessualueen tonttihaussa jätettiin 19 hakemusta

Lohjan tulevalta asuntomessualueelta oli elokuun ajan haettavissa 17 pientalotonttia. Hakuaikana otettiin vastaan 19 hakemusta. – Olemme erittäin tyytyväisiä sekä hakemusten että kiinnostuksen määrään. Ja mikä ettei alue kiinnostaisi, koti järvimaisemissa kaupungin keskustan tutumassa on monen suomalaisen haave. On hienoa seurata, miten aiemmin puuteollisuuden käytössä olleelle rannalle saadaan uusi elämä asuinalueena, iloitsee Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula.

Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää on samoilla linjoilla.–Hakukierroksen tulos on erinomainen osoitus Asuntomessujen kiinnostavuudesta rakentajaperheiden ja taloteollisuuden piirissä. Tästä on hyvä jatkaa Lohjalle syntyvän laadukkaan asuinalueen rakentamiseen ja mielenkiintoisen Asuntomessutapahtuman 2021 toteuttamiseen.

Hakemuksista kolmannes tuli talotehtailta, ja loput yksityishenkilöiltä. – Hakemuksen jättäneistä perheistä seitsemän on Lohjalta, ja viisi muualta Suomesta. Kaukaisin hakemus tuli Pohjois‐Karjalasta, kertoo Asuntomessut Lohjalla 2021 ‐projektin vetäjä Mirka Härkönen. Kun hakijoita on sinkusta suurperheeseen, suunnitelmat ovat monipuolisia. Hakemuksissa kuvailtujen kohteiden koot vaihtelevat noin sadan neliön rakennuksista yli 200 neliön toteutuksiin. Suunnitelmissa on mm. hirsi‐ ja teräsrunkoisia taloja, ja pintamateriaalit vaihtelevat luonnonkivestä puuhun. – Yhteistä hakemuksille näyttää olevan pyrkimys ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja laadukkaaseen rakentamiseen, jotka ovat meille tärkeitä teemoja, toteaa Härkönen tyytyväisenä.

Suomen Asuntomessujen ja Lohjan kaupungin edustajien muodostamat laaturyhmä ja asuntomessutoimikunta tekevät rakentajavalintoja syyskuussa. Valintoihin vaikuttavat mm. suunnitellun hankkeen laatu, rakentamisen aikaisten teemojen huomiointi ja kohteen sopiminen asuinalueen kokonaisuuteen ja messukohteeksi. Mahdollisesti vapaiksi jäävät tontit tulevat jatkuvaan hakuun lokakuussa.

Alueelle rakentuu pientalojen lisäksi kerrostalopainoinen kortteli, jonka suunnittelua on tehty kumppanuuskaavoituksena. Kerrostalojen toteuttajat ovat jo selvillä ja suunnittelu hyvässä vauhdissa. Myös townhouse‐/rivitalotonteista on käyty keskustelua ja toteuttajista tehdään päätöksiä syksyn aikana.

Lyhyt video Lohjan asuntomessuista sekä tonttihausta. Videossa haastateltavana Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula sekä Asuntomessut Lohjalla 2021 projektipäällikkö Mirka Härkönen. Videota voi vapaasti käyttää tämän tiedotteen asiayhteydessä, valittavana video grafiikalla tai ilman: https://lohja.emmi.fi/l/LXn_cxsBBMQB/f/cNTz

Lisätietoja antavat:

Mirka Härkönen, projektipäällikkö, Asuntomessut Lohjalla 2021, p. 050 590 8020

Mika Sivula, kaupunginjohtaja, Lohjan kaupunki, p. 019 369 4321

Heikki Vuorenpää, operatiivinen johtaja, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, p. 050 531 6776

Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseviin museoihin on ilmainen sisäänpääsy talviaikana joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Ensimmäinen Museoperjantai on 6.9., jolloin Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan taidemuseo ovat auki. Lisäksi lauantaina 7.9. edellisten lisäksi, avoinna on kesällä avautunut Ratsuväkimuseo.

Perjantaina 6.9. illalla  klo 17.30 Lappeenrannan museoiden amanuessi Miikka Kurri on Kulttuuritila Nuijamiehessä (Valtakatu 39)esittelemässä kuvamateriaalia Lappeenrannasta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kulttuuritila Nuijamiehen kanssa. Vapaa pääsy. 

Lauantaina tarjolla on seuraavat ilmaiset opastetut kierrokset: 

• 11.00 ja 12.00 Rakennustutkija Sini Saarilahti kertoo Ratsuväkimuseon rakennushistoriasta. (kesto n. 50 min.)
• 13.00 ja 15.00 Projektitutkija Jani Loijas esittelee Ratsuväkimuseon näyttelyä. (kesto 1h)
• Luonto- ja kulttuuripolku klo 14.00. Lähtö Komendantin talon edestä (Kristiinankatu 9). (kesto n. 70 min.)

NÄYTTELYT:

Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15

Pyhän koiran niemi. Siperian alkuperäiskansojen tarinoita ja kulttuuria Hanti-Mansiasta

13.4. – 29.9.2019

Hanti-Mansian Luonnon ja ihmisen museon kanssa toteutettu näyttely esittelee suomalais-ugrilaisen hanti-kansan muinaisia taruja ja kulttuuria. Kansatieteellisessä näyttelyssä tutustutaan hanteihin ja heidän esineistöönsä, kulttuuriinsa ja kiehtoviin taruihin ihmisen, eläinten ja luonnon yhteydestä. Pyhän koiran niemi, Seitsemän karhun saari sekä Eläinten ja lintujen sota -tarut tarjoavat yhdessä hantien alkuperäisten esineiden kanssa ainutlaatuisen sukelluksen Obin ugrilaisten kansojen historiaan, elämään ja tarustoon.

HIISI. Etelä-Karjalan merkittäviä muinaisjäännöskohteita

13.4. – 29.9.2019

Monet muinaisjäännökset liittyvät uskomuksiin ja maailmankuvaan. Vanhan kansan pyhiä paikkoja ovat muun muassa kuppikivet, uhripuut, -kivet, -kalliot ja -lähteet sekä pyhät lehdot, vanhalta nimeltään hiidet. Niillä on ollut tapana muistaa paikanhaltijoita tai vainajia sekä pyytää apua meitä väkevämmiltä voimilta pientä uhrilahjaa vastaan. Kunnioitus on hyvä ohjenuora paikoilla vierailuun myös nykyaikana. Tutustu näyttelyssä linnavuoreen, kuppikiviin ja kalmistoon kuuntelemalla myös ääniä menneisyydestä.
Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia
Etelä-Karjalan museossa on lisäksi esillä perusnäyttely Rajalla - Kolme karjalaista kaupunkia, joka tutustuttaa Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien vaiheisiin tekstien, kuvien, karttojen, piirustusten, esineiden sekä ääninauhojen ja videoiden avulla.

Lappeenrannan taidemuseo, Kristiinankatu 8-10
Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivi

18.5. – 3.11.2019

Lappeenrannan taidemuseon kesän päänäyttely on Väinö Raution (1894 Viipuri–1974 Lappeenranta) retrospektiivinen näyttely. Näyttely kattaa hänen tuotantonsa vuodesta 1912 vuoteen 1972 eli yhteensä 60 vuoden ajalta. Näyttely on laajin hänen teoksistaan koskaan järjestetty retrospektiivinen museonäyttely. Teoksia on esillä noin 100 kappaletta.Saimaan rannalta - Lappeenrantaa kuvaavia teoksia taidemuseon kokoelmista

18.5. – 3.11.2019

Saimaan rannalta -näyttely on koottu Lappeenrannan taidemuseon omista kokoelmista juhlistamaan Lappeenrannan kaupungin 370-vuotista historiaa. Esillä olevat teokset kuvaavat Lappeenrantaa eri aikoina eri taiteilijoiden näkökulmasta. Nähtävillä on muun muassa Tuomas von Boehmin, Arne Tegelmanin, Unto Pusan, Pirjo Kinnusen, Liisa Laarin ja Matti Raution ikuistamia näkymiä. Näyttelyssä voi lähteä nostalgiselle matkalle Lappeenrannan jo menetettyihin maisemiin, muistella mitä rakennuksia on jollakin paikalla aiemmin ollut, tunnelmoida edelleen kaupungista löytyvien näkymien äärellä sekä bongata tuttuja kohteita.

Täältä tuulee

18.5. – 15.9.2019

Lappeenrannan kuvataidekoulun oppilaiden teokset ovat syntyneet Lappeenrannan arkkitehtuurin ja Saimaan inspiroimina. Näyttelyssä on esillä taiteen perusopetuksen oppilastöitä nuorimmista aina aikuisiin taiteen harrastajiin. Teoksissa näkyy Lappeenrannan maisemia, rakennuksia ja se tuo katsojalleen Saimaan vedenalaisen tunnelman näyttelytilaan. Näyttely on osa Lappeenrannan 370-vuotis juhlallisuuksia.

Ratsuväkimuseo, Kristiinankatu 2

Auki lauantaina 7.9.

Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan kaupungin vanhimmassa rakennuksessa, joka rakennettiin vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi. Myöhemmin rakennuksessa toimivat mm. vankilan myymälä, Lappeenrannan kaupungin museo ja yleisradion aluekeskus.
Ratsuväkimuseo perustettiin Lappeenrannan kaupungin ja Uudenmaan Rakuunapataljoonan sekä ratsuväen perinneyhdistysten yhteistoiminnan tuloksena. Museo avattiin vuonna 1973.
Rakennus on ollut viime vuodet peruskorjattavana, ja entisöity sen historiallisuutta kunnioittaen. Kesällä 2019 avautuva näyttely on sen sijaan uudistettu kokonaan vastaamaan nykypäivän tarpeita. Se esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin. Tarinallisuus on merkittävässä osassa näyttelyssä. Esillä on ratsuväkeen liittyvää esineistöä sodan ja rauhan ajoilta, unohtamatta ratsumiehen parasta ystävää, hevosta.
Ratsuväkimuseo tarjoaa kiinnostavan ja informatiivisen tietopaketin kotimaisen ratsuväen vaiheista.

TERVETULOA MUSEOON!

Tiedustelut: amanuenssi Hanna Lommi, hanna.lommi@lappeenranta.fi

Suomalainen ohjelmistoalan yritys Fluent Progress on aloittanut oppilaitosyhteistyön Turun AMK:n sekä Metropolia- ja Karelia ammattikorkeakoulujen kanssa. Fluent Progress on kehittänyt ja tuonut markkinoille uuden Fluent Construction -sovellusperheen, joka mahdollistaa työmaan reaaliaikaisen tuotannonohjauksen, aikataulutuksen ja seurannan, mobiililaitteilla tapahtuvan sähköisen tiedonkeruun sekä tiedonsiirron eri järjestelmien välillä. Eri rakennusvaiheiden tietoja pystytään kätevästi yhdistämään ja dokumentoimaan pilvipalveluun. Ammattikorkeakoulut kiinnostuivat ottamaan sovelluksen käyttöön rakennusinsinööriopiskelijoiden opetuksessa.

Rakennusalalla on siirrytty hyödyntämään entistä enemmän uusia digitaalisia työkaluja. Oppilaitokset ovat myös mukana tuomassa tulevaisuutta rakennustyömaille ottamalla opetuskäyttöön Fluent Progressin kehittämiä sovelluksia, joiden avulla rakennustyömaiden tehokkuutta voidaan parantaa. Opetustyössä Turun Ammattikorkeakoulu ja Turun ammatti-instituutti toimivat yhteistyössä ja yhteistyökumppaneina toimii myös yrityksiä, mm. Skanska ja YIT.

-      Olemme testanneet Fluent Progressin sovellusta ensimmäisen kerran syksystä 2018 rakennustuotannon johtamisen -opintojaksolla. Kokemukset sovelluksesta olivat hyviä ja jatkossa sovellusta on tarkoitus hyödyntää mm. työmaasuunnittelu- ja työmaatuotannon suunnittelumenetelmät -opintojaksoilla tehtävissä erilaisissa projekti- ja harjoitustöissä, kertoo Karelia ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opinto-ohjaaja Janne Väätäinen. 

Nykyteknologian hyödyntäminen opetustyömailla

Turun-, Metropolia- ja Karelia ammattikorkeakoulujen rakennusmestari- ja rakennusinsinööriopiskelijat hyödyntävät Fluent Progressin digitaalisia työkaluja opetuksessa. Turun Ammattikorkeakoulussa sovelluksilla on tehty oppilastyönä Turun ammatti-instituutin opetustyömaalle aikataulut, joiden pohjalta rakentamista johdetaan ja seurataan. Turun ammatti-instituutin rakennusalan opiskelijat tekevät itse rakennustyöt osana koulutustaan. 

Turun Ammattikorkeakoulussa sovellusten oppilaitoskäyttö on osa 6Aika: Tulevaisuuden Älykkäät Oppiympäristöt -hanketta, joka hyödyntää älykkäitä fyysisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöihin liittyviä palveluita, tuotteita ja teknologioita. Projekti on suuri ja osa EU -hanketta, jonka aikana kehitetään ratkaisuja mm. digitaalisten työkalujen tiimoilta ja hyödynnetään uutta teknologiaa kehittävien yritysten innovatiivisia ratkaisuja. 

-      Yhteistyömme lähti hyvin alkuun keväällä 2019, kun aloimme hyödyntämään Fluent Planner -sovellusta Yli-Maarian opetustyömaalla yhdessä Turun ammatti-instituutin kanssa. Käytännössä sovelluksen avulla luotiin aikataulusuunnitelmat työmaalle. Suunnitelmissa on tarkoitus lähteä syventämään ja miettimään parhaita tapoja käyttää Fluent Construction -sovelluksia mm. tuotannonsuunnittelu- ja ohjaus -sekä tehtävänsuunnittelu- ja aikataulu -jaksoilla. Haluamme hyödyntää sovelluksia oppilaiden projektitöissä käytännöntasolla, kertoo Turun Ammattikorkeakoulun lehtori Tapio Keiramo yhteistyön kulusta. 

-      Fluent Construction -sovellusten tietokantapohjaisuus mahdollistaa tiedon helpon hallinnan. Opetuskäytössä tämä on erityisen hyödyllistä, esimerkiksi harjoitustöistä ei tarvitse tehdä sekalaisia tiedostoja, joita hallitaan useilla eri alustoilla, nyt riittää, kun ohjaaja kirjautuu oppilaan harjoitustyömaalle ja tarkastaa tehdyn työn suoraan sovelluksessa, jatkaa Keiramo.

Pääkaupunkiseudulla sijaitseva Metropolia ammattikorkeakoulu hyödyntää Fluent Progressin sovelluksia rakennustekniikan -opinnoissa. 

-      Fluent Progress kävi pitämässä meille kattavan 3-päiväisen workshopin keväällä 2019. Toistamme käytännönläheisen workshopin myös alkavalla lukukaudella, kertoo Metropolia ammattikorkeakoulun yliopettaja Mika Lindholm. 

-      Olemme innoissamme alkaneesta yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Sujuva alkanut yhteistyömme on hieno esimerkki siitä, miten yritykset ja oppilaitokset rakentavat yhdessä digitaalista tulevaisuutta, toteaa Fluent Progressin toimitusjohtaja Marjo Danielsson.

Pilvipalveluna toimiva Fluent Construction on kokonaisuus, joka koostuu kolmesta keskenään integroidusta sovelluksesta:Fluent Planner, Fluent Go! ja Fluent Fix. 

Fluent Progress on 17 asiantuntijan teknologiayritys, joka tarjoaa ja tuottaa digitaalisia palveluita rakennus- ja infra-alalle. Fluentin ratkaisut mahdollistavat monimuotoisen mobiililaitteilla tapahtuvan sähköisen tiedonkeruun, tallennuksen, analysoinnin ja tiedonsiirron eri järjestelmien välillä. Tavoitteena on mahdollistaa toimivampi tulevaisuus teknologian avulla. Toimistot sijaitsevat Joensuussa sekä Espoossa. 

www.fluentprogress.fi

Koulukadun risteyksen kivityöt etenee hyvää vauhtia ja tuo muutoksia tänään liikennejärjestelyihin.

Kelan edessä aloitetaan keskisaarekkeen teko. Läpiajoliikenne suljetaan Koulukadun risteyksessä. Kulku Koulukadulle ja Sepänkujalle Lukkoilantien kautta.
Keskuskadulle ajoneuvoliikenteen kulku Lamminsuontieltä ja poistuminen Talvialantien kautta. Keskuskadun liikenne on yksisuuntainen.

Lisätietoja:

Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy
Työpäällikkö Hannu Kantola, p. 040 484 6977

Syyskuun ensimmäisellä viikolla (2.-8.9.) vietetään toista kertaa kansainvälistä Tarttumattomien sairauksien toiminnan viikkoa. Pitkäaikaisiin tarttumattomiin sairauksiin luetaan syöpä, sydän- ja verisuonitaudit (mukaan lukien aivoverenkierron häiriöt), hengityselinsairaudet, diabetes ja mielenterveyden häiriöt (erityisesti masennus).  

Yksi elämä -terveystalkoot kannustaa kampanjaviikon kunniaksi kaikkia mukaan terveystalkoisiin. Tarjoamme muun muassa työyhteisöille maksutonta ja monipuolista kumppanuutta työhyvinvoinnin edistämiseksi ja mukana onkin jo liki 1200 työyhteisöä. 4.10. vietetään Unelmien työpäivää, jossa kaikenkokoiset työyhteisöt ympäri Suomen voivat ideoida ja toteuttaa pieniä tekoja oman työarjen kehittämiseksi.

Lisätietoja Yksi elämän sivuilta:  https://bit.ly/2PT32oQ

Jokainen päätös on terveyspäätös

Tarttumattomat sairaudet aiheuttavat mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä ja niitä voidaan vähentää merkittävästi vaikuttamalla niille yhteisiin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, ruokavalioon ja liikkumattomuuteen.

Yksi elämä -verkosto edistää tarttumattomille sairauksille yhteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita. Verkosto viestii päättäjille Puhutaan rahasta -teemalla tänä syksynä mm. Kuntamarkkinoilla 11.-12.9., lokakuussa eduskuntaryhmille sekä marraskuussa Puhutaan rahasta -seminaarissa. Yksi elämä on myös koonnut 17 esimerkkiä, jotka osoittavat, että kunnissa on mahdollista investointien kautta parantaa suomalaisten terveyttä ja vähentää menoja.

Lue lisää tavoitteista: https://bit.ly/2XJpvbX

Lue lisää terveysesimerkeistä: https://bit.ly/2TocSo1

Lisätietoja:

Yksi elämä -terveystalkoot

projektipäällikkö Marjut Niemistö

0400 448 291

marjut.niemisto@yksielama.fi