Lappeenrannan museot tarjoaa Lappeenrannan kaupungin 370-v. juhlavuoden kunniaksi ohjelmaa niin Linnoituksessa kuin kaupungin keskustassa, Kulttuuritila Nuijamiehessä. Ohjelmatarjontaa on elo-syyskuun vaihteelle tarjolla runsaasti ja museoilla on avoimet ovet Linnoituksessa 6.-7. syyskuuta. Voit aloittaa juhlinnan torstaina 29.8. aamulla kaupungin Avointen ovien päivänä joogaamalla Lappeenrannan taidemuseolla. Lauantaina 31.8. voit käydä kuuntelemassa kirjailija, Helsingin Sanomien toimittaja Jussi Konttisen kokemuksia hänen vuodestaan Siperiassa. Sunnuntaina 1.9. kannattaa käydä katsomassa Lappeenrannassa kuvattu Punahousut-elokuva vuodelta 1939. Perjantaina 6.9. on loistava tilaisuus tutustua ennakkoon uuteen syksymmällä avautuvaan Lappeenrannan kuvista koostuvaan valokuvanäyttelyyn Kulttuuritila Nuijamiehen luennolla.

Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia.

To 29.8. klo 8 – 9 ja 9 – 10 Lempeä jooga Lappeenrannan taidemuseolla.
Tuo mukana oma joogamatto ja saavu 5 minuuttia ennen joogan alkua. (Päivän aikana muuten museoihin normaali sisäänpääsymaksu.)

La 31.8. klo 13.00 Jussi Konttinen kertoo Pohjois-Siperian Jakutiassa viettämästään vuodesta Etelä-Karjalan museolla.

Su 1.9. klo 17.00elokuva Punahousut Kulttuuritila Nuijamiehessä. Ohjaus Ilmari Unho. Pääosissa Helena Kara ja Kullervo Kalske.

Pe 6.9. Museoperjantai.
Vapaa sisäänpääsy Etelä-Karjalan museoon ja Lappeenrannan taidemuseoon.

Pe 6.9. klo 17.30 luento Kulttuuritila Nuijamiehessä tulevan näyttelyn Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Kuvia muistojen Lappeenrannasta 1950-luvulta lähtien kuva-aineistosta. Luennon pitää amanuenssi Miikka Kurri.

La 7.9. Linnoituksen Valot.
Linnoituksen museoihin vapaa pääsy. Päivän aikana ohjelmassa mm. Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolku sekä Ratsuväkimuseon rakennushistoriakierroksia.

• 11.00 ja 12.00 Rakennustutkija Sini Saarilahti kertoo Ratsuväkimuseon rakennushistoriasta (kesto n. 50 min.).
• 13.00 ja 15.00 Projektitutkija Jani Loijas kertoo Ratsuväkimuseon näyttelystä (kesto 1h).
• Luonto- ja kulttuuripolku klo 14.00. Lähtö Komendantin talon edestä (Kristiinankatu 9). (kesto n. 70 min.)

Lisätietoja:  amanuenssi Hanna Lommi, hanna.lommi@lappeenranta.fi, 040 563 7618

How schools and educators can address and help prevent abusive behavior on the internet.

These days, the internet is woven into people's everyday lives, and children’s lives are no exception. For all its benefits, the technological evolution has also brought, or magnified, some problems, and cyberbullying is one of the most pervasive threats that youth face online. In fact, when a kid starts to be bullied at school, the harassment usually continues on social networks, messaging apps, and elsewhere on the internet. Educational institutions may think that the issues of the digital world lie outside the scope of schooling or that they don’t warrant scrutiny. However, online abuse and harassment often have a bigger impact on the victims than in-person bullying – and yet they may be ignored until it’s too late.

Importantly, on the internet everything can become more powerful. A social media post can reach hundreds or even thousands of people in a matter of minutes and before you know it, all those people may be talking and expressing opinions about the post or image. The impact of abusive content on the victim is magnified when there's an increase in the number of people seeing, liking, sharing, and/or commenting on the post. Indeed, if the content has gone viral, it's impossible to stop or delete it, even if the aggressors come to regret their actions.

On a related note, the sense of decreased inhibition afforded by screens and social networks due to the sense of anonymity may make many kids feel empowered enough to say and do things in the digital world that they would never do in the physical world.

Against this backdrop and as way to encourage a proactive approach in tackling cyberbullying and other types of online harassment, here are four principles that every school and student can apply in order to deal with this problem:

1. Educate students to be good digital citizens

Since the digital world is part of our real lives, the rules that apply on the internet should be the same as those we are already familiar with in the physical world. When teaching kids about respect and social conventions, it's important to include the realm of the internet and ensure that they are also taught how to behave and communicate through digital media.

Subjects like civic education and citizenship should go beyond traditional boundaries to touch also on ethics, morality and respect in the digital world. Team exercises and activities are another powerful way to get groups to work together as one. The purpose of such activities is to get all the members of the class to work together toward a common goal, using all their individual strengths and valuing each person's abilities to complete a task.

2. Prioritize awareness-raising over banning

Awareness is very powerful, not least because it changes social perceptions. Rather than creating panic over the use of technology or spreading misunderstandings, awareness allows a positive atmosphere to emerge.

Many schools choose to ban the use of technology, which can actually backfire in that pupils and students will use their phones on the sly. Young people identify with technology and adapt it to fit into their daily lives. That's why it's important to show students how they can use technology for the common good, such as to share knowledge or to support one another. Furthermore, by bringing technology into the classroom, teachers can focus on its ethical use.

3. Collective solidarity in reporting cyberbullying

A report by the Safe2Tell initiative found that, in 81% of cases of bullying at school, some group of students would have known about an attack, but would have decided not to report it. In most of these cases, the silence is mainly due to the fear of becoming the next victim or of facing punishment by adults. In these cases, children need to know that the problem is not technology, but rather people using it for the wrong ends. Promoting free-flowing dialogue and providing a space for listening also contributes to children knowing who to turn to if faced with abusive behavior.

On the other hand, online abuse can, and should, be reported on the platforms themselves. All social networks have the option to report posts, comments and even profiles that harm or harass someone. This is the only way to eliminate abusive content on social networks, because after a series of reports are received, the post or profile is deleted. These reports are completely anonymous, so there is no need to fear retaliation.

4. Dialogue: the basis for all support

Students need to know who they can reach out to before a problem arises. And in this area, trust is the key to open a dialogue. A recent survey (in Spanish) found that 25% of children and teenagers believe their elders know less than they do about technology. This perception makes them feel that their online problems are played down and not understood. What happens on the internet is viewed by children as very serious. Their digital identities are essentially the same for them as their real-world identities. For that reason, if a student approaches a teacher or other responsible adult with an online problem, the teacher needs to take it as seriously as a similar real-world issue and seek out the resources to deal with it.

 It's important to remember that while youngsters know a lot about how technology is used and how it works, adults have more real-life experience. With this in mind, exploring topics like technological risks, safety on the internet and appropriate online behavior are vital to encouraging dialogue. And it's essential to break the silence around bullying and cyberbullying, by talking about instances of cyberabuse and their solutions. In doing so, teachers need to be clear and empathetic and to communicate openly with their students.

In conclusion, if we view digital communication as part of each person's own little world, we can apply these thoughts expressed by Eleanor Roosevelt:

“Where, after all, do universal human rights begin? In small places, close to home – so close and so small that they cannot be seen on any maps of the world. Yet they are the world of the individual person; the neighborhood he lives in; the school or college he attends; the factory, farm, or office where he works. Such are the places where every man, woman, and child seeks equal justice, equal opportunity, equal dignity without discrimination. Unless these rights have meaning there, they have little meaning anywhere. Without concerted citizen action to uphold them close to home, we shall look in vain for progress in the larger world."

Suggested additional resources:

What is cyberbullying and how to defend against it?

Stop Cyberbullying Day: Advice for victims and witnesses

More curious, less cautious: Protecting kids online

Eurooppa-foorumin tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia

Turun Eurooppa-foorumi tuo 29.–31.8.2019 Turkuun satoja politiikan ja talouden huippuvaikuttajia keskustelemaan EU-asioista ja Euroopan tulevaisuudesta yhdessä yleisön kanssa. Suurin osa foorumin ohjelmasta tapahtuu Vähätorin alueella sekä pääkirjaston Studiossa ja Kirjastopihalla.

Perjantaina 30.8. järjestetään Akatemiatalolla Suomen komissaariehdokkaan Jutta Urpilaisen kyselytunti ja Eurooppa-asioista eduskunnassa vastaavan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen. Lopuksi kuullaan Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla hallituksen EU-linjapuhe.

Ministereistä Eurooppa-foorumiin osallistuvat lisäksi elinkeinoministeri Katri Kulmuni sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Puoluejohdosta keskustelemassa foorumin tapahtumissa ovat RKP:n varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Foorumin tilaisuuksissa ovat puhumassa ja tavattavissa myös europarlamentaarikot Heidi Hautala, Eero Heinäluoma, Elsi Katainen, Miapetra Kumpula-Natri, Ville Niinistö, Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa, Nils Thorvalds ja Henna Virkkunen.

Kaikille avoimet tilaisuudet kutsuvat keskustelemaan muun muassa taloudesta, demokratiasta EU:ssa ja ilmastoasioista

Eurooppa-foorumi käynnistyy talouspäivillä (29.–30.8.) vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, joiden aikana puhuttavat muun muassa EU:n sisämarkkinakysymykset, epävarmuuden aika ja vakauden luominen Euroopassa, digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet EU:ssa sekä EU:n kilpailukyky globaaleilla ruokamarkkinoilla.

Talouspäivien aikana puhujina ovat muun muassa elinkeinoministeri Katri Kulmuni, kabinettipäällikkö Risto Artjoki Euroopan komissiosta, EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich, Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työnantajaryhmän puheenjohtaja Jacek Krawczyk, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, ajatushautomo Bruegelin pääekonomisti Nicolas Véron ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Demokratia EU:ssa on esillä kaikkina kolmena tapahtumapäivänä 29.–31.8. Torstaina 29.8. Eurooppa-torilla puhuttaa muun muassa aihe ”Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio – onko EU:n perustavat arvot haastettu?”, ja Vähätorilla käydään keskustelu EU-kansalaisaloitteesta ja kansalaisaktiivisuudesta.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen johdolla käydään perjantaina 30.8. Vähätorilla suuri EU:n tulevaisuus -keskustelu. Lauantaina 31.8. on vuorossa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen, Ylen, Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien järjestämä ”Keskustelu eurooppalaisesta sananvapaudesta” sekä ”Väitteitä EU:sta” -puoluetentti.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat Eurooppa-foorumissa esillä torstaina 29.8. Eurooppa-torilla aiheella ”Energia- ja ilmastopolitiikka –  Suomi Euroopan ongelmien ratkaisijana” sekä perjantaina 30.8. paneelissa ”Itämeren suojelu – Eurooppalaisella yhteistyöllä”. Ympäristöteema huipentuu lauantaina 31.8. keskusteluun nuorten näkökulmasta ilmastonmuutoksen haasteen ratkaisemiseen.

Katso koko Eurooppa-foorumin ohjelma: www.europeforum.fi/ohjelma

Eurooppa-torilla tapahtuu 29.–31.8.

Turun pääkirjaston Kirjastopihalla sijaitsee koko foorumin ajan Eurooppa-tori, johon voi tulla kuulemaan ajankohtaisista EU-asioista sekä tapaamaan ja keskustelemaan EU-asiantuntijoiden kanssa itseä askarruttavista kysymyksistä.

Eurooppa-torilla aiheina ovat niin uramahdollisuudet EU:ssa, demokratia, Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, ympäristökysymykset kuin EU-myyttien murtaminen. Esittelypisteitä torilla on yhteensä 23, mukaan lukien lähes kaikki eduskuntapuolueet.

Eurooppa-tori on avoinna 29.–30.8. klo 10–17 ja 31.8. klo 10–15.

Osallistu keskusteluun ja kilpailuun – lataa ilmainen mobiilisovellus

Tapahtumassa on myös käytössä mobiilisovellus, jonka kautta voit kommentoida EU-asioita, esittää puhujille kysymyksiä ja osallistua keskusteluun, vaikka et pääsisikään paikalle. Sovellus löytyy sovelluskaupoista nimellä Turun Eurooppa-foorumi, ja se toimii Android, iOS- ja Windows-laitteilla. Sovelluksen voit ladata myös tapahtuman sivujen kautta: www.europeforum.fi/app

Sovelluksen ladanneet ja sen kautta kilpailukyselyyn vastanneet osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa Food Walk -ravintolapaketin kahdelle hengelle. Kysely avautuu 29.8. Arvomme kolme pakettia, ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 13.9. mennessä.

Lisäksi kaikilla tapahtumapaikoilla on viestiseinä, joka kannustaa kommentoimaan ja kysymään tilaisuuksien aikana.

Katso Eurooppa-foorumin ohjelmat livelähetyksinä

Eurooppa-foorumia on mahdollista seurata reaaliajassa livelähetyksinä. Livelähetykset löytyvät foorumiviikolla osoitteesta www.europeforum.fi/live.

Tallenteet ovat katsottavissa myös foorumin jälkeen. Lisäksi kaikilla tapahtumapaikoilla on viestiseinä, joka kannustaa kommentoimaan ja kysymään tilaisuuden aikana.

Tervetuloa keskustelemaan!

Lisätietoja:

• Median akkreditoituminen foorumiin: viestintäsuunnittelija Irene Pendolin, Turun kaupunki, irene.pendolin@turku.fi / 040 848 6242
• Projektipäällikkö Väinö Kuusinen, Eurooppa-Foorumi Turussa ry: vaino.kuusinen@europeforum.fi / 041 530 3205
• www.europeforum.fi
• Eurooppa-foorumi Funikulaarissa -video
• Eurooppa-foorumin tiedotteet, logot ja kuvat: www.europeforum.fi/eft/media
• Kuvia vuoden 2018 Eurooppa-foorumista: https://bit.ly/2nhNSMT
• #eurooppafoorumi #europeforum #turku
• Eurooppa-foorumi Facebookissa
• Koostevideo vuoden 2018 Eurooppa-foorumista

Tätä on Turun Eurooppa-foorumi:

• Turun Eurooppa-foorumi on vuosittainen poliittisen sesongin avaus, jossa pohditaan Suomen roolia Euroopassa ja Euroopan unionissa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018.
• Turun Eurooppa-foorumi tarjoaa ajankohtaista EU-tietoa sekä edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa laajaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken.
• Vuoden 2018 Eurooppa-foorumin aikana järjestettiin yhteensä 30 tilaisuutta, joissa sadan asiantuntijan ja vaikuttajan kanssa keskusteli lähes 2000 kansalaista. Eurooppa-torin tapahtumiin osallistui lisäksi tuhansia kansalaisia.
• Vuonna 2019 ohjelmajärjestäjien määrä on kaksinkertaistunut, ja erillisiä tapahtumia on kolmen päivän aikana lähes 50.
• Foorumin tilaisuudet järjestetään vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, Turun kaupungin pääkirjaston Studiossa ja Kirjastopihalla sekä Vähätorin tapahtumalavalla.
• www.europeforum.fi

Turku Pride -viikko on hyvä aika muistuttaa siitä, että kaikilla on yhtäläinen oikeus liikuntapalveluiden käyttöön.

Turun kaupungin liikuntapaikat ovat syrjintävapaata aluetta, ja henkilöstöä on informoitu käytännöistä, joilla voidaan helpottaa sukupuolivähemmistöjen puku- ja pesutilojen käyttöä. Eniten kysymyksiä aiheuttaa sukupuolivähemmistöjen mahdollisuus käyttää uimalaitoksia. Turun uimalaitoksissa on useita intimiteettisuojaa tukevia järjestelyjä.

Joillain saattaa olla tarve tavallista suurempaan yksityisyyteen tai sukupuolittamattomiin tiloihin pysyvästi tai väliaikaisesti. Näissä tapauksissa henkilö voi käyttää joko miesten ja naisten puolella olevia esteettömiä puku- ja suihkukoppeja tai erillisiä esteettömiä pesu- ja pukeutumistiloja, jotka on tarkoitettu myös sukupuolivähemmistöjen käyttöön.

Käyttöoikeusmerkillä uimapuvun käyttöoikeus

Sukupuolivähemmistöön kuuluvan henkilön keholliset ja ulkonäölliset sukupuolipiirteet tai sukupuoli-ilmaisu voivat poiketa keskimääräisestä. Tämä aiheuttaa joskus ongelmia pukuhuone- ja peseytymistilanteissa. Näissä tilanteissa ratkaisu voi olla uima-asun käyttöoikeusmerkki, jolla voi osoittaa olevansa oikeutettu uima-asun käyttöön myös pesu- ja saunatiloissa. Merkkiä voivat käyttää mm. syöpäsairaat, avannepotilaat sekä sukupuolivähemmistöt. Käyttöoikeusmerkistä on tiedotettu naisten ja miesten pesutiloissa. Käyttöoikeusmerkillä varustetun rannekkeen voi ostaa Turun uimalaitosten kassoilta. Sekä naisten että miesten puolella on myös suihkuverhollisia peseytymistiloja. Uima-asuissa kaikkia uimalaitosten käyttäjiä koskee sama sääntö: uima-asun on oltava uimapukukankaasta valmistettu ja puhdas.

Uimalaitoksissa myös esteettömiä tiloja

Impivaaran uimahallissa on sekä naisten että miesten puolella esteettömiä pukukoppeja ja esteetön wc-tila. Sukupuolineutraaleja esteettömiä wc-tiloja on sekä allashallissa että yleisissä tiloissa. Yläkerran pukuhuoneissa on myös erillisiä suihkukoppeja. Impivaarassa voi vuokrata tilaussaunan yksityiskäyttöön hintaan 40 € / 2 h + uintimaksut, lisätunnit 16 €/h. Esteettömän pukuhuoneen varaaminen on myös mahdollista. Esteetön pukuhuone on maksuton.

• esteettömyys Impivaaran uimahallissa

Samppalinnan maauimalassa on erillisiä puku- ja suihkukoppeja molemmissa pukuhuoneissa sekä erillinen esteetön puku-, pesu- ja saunatila, joka on esteettömyyttä tarvitseville varattavissa maksutta. Muussa yksityiskäytössä tilan käyttö maksaa 40 € / 2h + uintimaksut, lisätunnit 16 €/ h.

•  esteettömyys Samppalinnan maauimalassa

Petreliuksen uimahallissa on suihkuverhoja sekä miesten että naisten puolella. Naisten oma uintivuoro on syyskaudella 31.8. alkaen lauantaisin klo 16–18.30 (12.10.–14.12. klo 17–18.30) ja miesten vuoro su 16–18.30 (13.10.–15.12. klo 17–18.30).

• turku.fi/toimipaikat/petreliuksen-uimahalli

Paattisten aluetalon allastilaa sekä puku- ja pesutiloja voi vuokrata yksityiskäyttöön hintaan 18 €/h.

• turku.fi/toimipaikat/paattisten-aluetalo

Lisätietoja:
Uimalaitosten päällikkö
Eeva Haapanen
Liikuntapalvelukeskus
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
eeva.haapanen@turku.fi, p. 050 554 6214

Lahden sivistysjohtaja esittää, että perustetaan Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden kaupunginteatteri Oy, johon kaupunginteatterin toiminta ja henkilöstö siirtyvät liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Samassa yhteydessä nykymuotoinen kaupunginteatterin taseyksikkö lakkautettaisiin.

Esitystä käsitellään liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa 29.8.2019 ja kaupunginhallituksessa 30.9.2019. Teatterin mahdollisesta yhtiöittämisestä 1.1.2021 alkaen päättää valtuusto kokouksessaan 7.10.2019.  

Yhtiöittämisesitystä perustellaan sillä, että sen avulla teatteri pitkällä tähtäyksellä saavuttaa parhaat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset.
- Teatterin tehtävänä on jatkossakin tuottaa korkeatasoista ja monipuolista teatteritarjontaa, toteaa Lahden sivistysjohtaja Tiina Granqvist.  

Yhtiö saa rahoituksensa valtionosuuksista, kaupungin myöntämästä toiminta-avustuksesta, investointiavustuksesta ja vuokra-avustuksesta, lipputuloista sekä muista liiketoiminnan tuloista. Esityksen mukaan yhtiölle tulee lisäksi myöntää riittävä omapääoma pääomalainana yhtiön perustamisvaiheessa toiminnan käynnistämiseksi sekä riittävä käyttöpääoma.  

Granqvist kertoo, että yhtiön omistajaohjaus ja tavoitteiden asettaminen kuuluisivat sivistyksen palvelualueelle ja liikunta- ja kulttuurilautakunnalle.  

Osakeyhtiömallin vahvuuksina teatteri pitää toiminnan ketteryyttä ja itsenäisempää asemaa, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja keskittymisen ydintoimintaan. Päätöksenteko on lähempänä ja mahdollisuus johdon vahvaan tukeen oman hallituksen kautta. Vahvuudeksi katsotaan myös, että valtionosuudet tulevat suoraan osakeyhtiölle. Haastetta tuovat muun muassa entistä suurempi paine ohjelmiston menestymiseen sekä aiemmin kaupunkiorganisaatiosta saatujen tukipalvelujen, verkostojen ja kehittämistoimintojen järjestäminen.  

Yhtiöittämistä on käsitelty teatterin henkilöstön sekä liikunta- ja kulttuurilautakunnan kanssa.  Tarkastelussa on huomioitu taloudelliset ja rahoitukselliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön, johtamiseen ja toimintaprosesseihin mm. tuloksellisuuden parantamisen näkökulmasta. Osana Lahden kaupungin vuoden 2018 tasapainottamisohjelmaa on tehty yhtiöittämisselvitys, jonka laati Innomanni Oy.  

Lahden kaupunginteatterista  

Lahden kaupunginteatteri on kunnallinen ammattiteatteri, joka tällä hetkellä toimii Lahden kaupungin organisaatiossa taseyksikkönä liikunta- ja kulttuurilautakunnan alaisena vastuualueena.  Teatteri tuottaa vuosittain 6 – 8 omaa ensi-iltaa, joiden lisäksi on yhteistuotantoja sekä vierailuesityksiä. Katsojia teatterissa käy vuosittain noin 80.000.  

Teatterissa on henkilöstöä noin 120 henkilötyövuoden verran.  Oman henkilöstön lisäksi on vierailevia suunnittelijoita, ohjaajia ja näyttelijöitä tarpeen mukaan sekä vuokratyövoimaa lähinnä vahtimestari- ja aulapalveluissa.  Henkilöstömenot muodostavat noin 55 % teatterin menoista. Toiseksi suurin menoerä kohdistuu kiinteistöstä maksettavaan vuokraan.  

Vuoden 2019 talousarviossa teatterin saama valtionosuus on 2.265.922 euroa ja kaupungin avustus 4.521.078 euroa eli yhteensä 6.787.000 euroa. Sisäinen vuokra on talousarviossa 1.964.700 euroa. Teatterikiinteistön laajempi peruskorjaus on suunniteltu vuodelle 2027.  

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan kokouksen 29.8.2019 esityslista-asioita 

mm.
- Sivistyksen palvelualueen talousarvioesitys 2020 
- Lahden kaupunginteatteri Oy:n perustaminen 
- Launeen tekojää ja liikunta-alue, Hankesuunnitelma 
- Liikuntapalveluiden vuosiavustukset vuonna 2019, täydennetyt hakemukset 
- Sivistyksen palvelualueen seurantaraportti 1.1. - 30.6.2019 
Linkki esitysistaan KTweb  

Lisätiedot

Lahden kaupunki
sivistysjohtaja Tiina Granqvist, puh. 050 383 6574

Suomen Asianajajaliitto on nimennyt juhlavuotensa kunniaksi asianajajien joukosta 100 oikeusvaikuttajaa viidessä eri kategoriassa. Kategorioiden parhaat huomioitiin 23.8.2019 liiton pääjuhlassa Finlandia-talossa, ja koko vaikuttajalista löytyy osoitteesta www.asianajajaliitto.fi/100oikeusvaikuttajaa.

Asianajaja on oikeusvaikuttaja. Asianajajaliitto on halunnut juhlavuonnaan tuoda esiin asianajajien tekemää tärkeää, usein julkisuudelta piiloon jäävää oikeuspoliittista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen nimeämällä 100 oikeusvaikuttajaa. Nimeämistä edelsi keväällä 2019 liiton viestintäkampanja, jossa kaikki halukkaat saivat ehdottaa perusteluineen oikeusvaikuttajia eri kategorioihin, ja asianajajista koostuva 100 oikeusvaikuttajaa -lautakunta teki lopullisen valinnan.

Asianajajaliitto nimesi 100 oikeusvaikuttajaa seuraavissa kategorioissa:

• Pro bono: Kuka asianajaja on hyödyntänyt omaa ammattitaitoaan myös yhteisen hyvän edistämisessä?
• Luottamushenkilö: Kuka asianajajista tekee aktiivista vaikuttamistyötä liiton toiminnan kehittämiseksi?
• Oikeuspoliittinen vaikuttaja: Kuka vaikuttaa viemällä oikeusvaltiota eteenpäin?
• Uudistaja: Kuka asianajaja uskaltaa tehdä tulevaisuutta jo tänään?
• Nuori asianajaja: Kuka nuori asianajaja vie raikkaasti eteenpäin alan tärkeitä arvoja?

Kategorioiden parhaat huomioitiin kukilla ja kunniakirjalla Suomen Asianajajaliiton 100-vuotispääjuhlassa. Huomionosoituksen juhlassa saivat Hanna Räihä-Mäntyharju (Luottamushenkilö), Hanna-Maria Seppä (Nuori asianajaja), Markku Fredman (Oikeuspoliittinen vaikuttaja), Hanna-Mari Manninen ja Salla Tuominen (Pro bono) sekä Niko Jakobsson ja Matti Pulkamo (Uudistaja). Kunniakirjan saavat lisäksi kaikki listalla nimetyt henkilöt.

Lisätietoja:

Tero Puha, 100 oikeusvaikuttajaa -lautakunnan pj, Asianajajaliiton valtuuskunnan pj, tero.puha@pt-law.fi, p. 0400 701 169.
Sari Krappe, Asianajajaliiton viestintäjohtaja, sari.krappe@asianajajaliitto.fi, p. 040 562 0040.

Ilomantsissa sijaitsevan hoivakoti Yläpihan sisäilmaselvityksen tulokset ovat valmistuneet. Koetut sisäilmaoireet saivat vahvistuksen, kun tutkimuksessa löydettiin rakenteellisia vaurioita, joiden takia pitkäkestoinen oleskelu tiloissa todennäköisesti lisää astman ja hengitystieoireiden riskiä. Siun sote ja Ilomantsin kunta suunnittelevat nyt yhteistyössä korvaavia tiloja osalle Yläpihan toimintaa.

Kevään 2019 aikana tehdyssä sisäilmaselvityksessä Yläpihan tilojen vanhimpien osien Salin, Kammarin ja Tuvan rakenteista löydettiin vaurioita, jotka heikentävät sisäilmaa ja altistavat hengitysoireille. Tuvan käytöstä on luovuttu jo aiemmin kesällä, ja nyt edessä on luopuminen myös Salin ja Kammarin käytöstä.  

- Koettujen oireiden takia ja tuloksia ennakoiden ryhdyimme jo kesällä toimenpiteisiin ja supistimme toimintoja ongelmallisiksi koetuissa tiloissa, kertoo ikäihmisten palveluiden palvelujohtaja Kaisa-Mari Käyhkö.

Siun sote ja Ilomantsin kunta ovat jo alustavien tietojen pohjalta selvittäneet vaihtoehtoisia tiloja käytöstä poistettavien tilalle. Varteenotettavimpana vaihtoehtona olisi lähellä sijaitseva Toivonlahti. Yläpihassa toiminnan suunnitellaan jatkuvan edelleen uudemmissa tiloissa Pihlajassa ja Koivikkolassa.

Yläpihan tilat omistava Ilomantsin kunta arvioi, että nyt käytöstä poistettavien tilojen peruskorjaus ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää. Peruskorjaus lisäisi myös asukkaiden kuluja kohtuuttomasti.

- Sisäilmatilanteen selvittäminen on sujunut hyvässä yhteistyössä kaikkien tahojen kesken ja edistynyt hyvin, kertoo Käyhkö.

Sisäilmatilanteesta pidettiin torstaina 22.8.2019 tiedotustilaisuudet henkilöstölle sekä asukkaille ja heidän omaisilleen heti sisäilmatyöryhmän kokouksen jälkeen. Tehtävät jatkotoimenpiteet ja aikataulu tarkentuvat syyskuun aikana. Henkilöstö on tiiviisti mukana jatkotoimenpiteiden suunnittelussa, ja asukkaita sekä heidän omaisiaan kuullaan myös suunnittelun aikana.

Lisätietoja

Palveluiden järjestämiseen liittyvät asiat:
Palvelujohtaja Kaisa-Mari Käyhkö, Siun sote, puh. 013 330 7316, kaisa-mari.kayhko@siunsote.fi

Kiinteistöön liittyvät asiat:
Tekninen johtaja Jarno Saastamoinen, Ilomantsin kunta, puh. 040 104 3301, jarno.saastamoinen@ilomantsi.fi

Taustaa

Hoivakoti Yläpiha tarjoaa vakituista ja tilapäistä tehostettua palveluasumista sekä palveluasumista. Yläpiha on ainoa Siun soten ikäihmisten palveluasumista tarjoava yksikkö Ilomantsissa. Hoivakodissa on tällä hetkellä 60 asukasta ja noin 40 työntekijää. Yläpihan kiinteistön omistaa Ilomantsin kunta ja Siun sote toimii tiloissa vuokralaisena.

Hoivakodin vanhin osa on rakennettu 1978 ja uudemmat osat 1980–90-lukujen vaihteessa. Uusin osa on valmistunut 2015. Kiinteistö on rakentamisestaan lähtien ollut hoivakotikäytössä. Tilojen kuntoa on Ilomantsin kunnan toimesta selvitetty aiemmin vuonna 2015, jolloin kartoitettiin mahdollista peruskorjaustarvetta. Tuolloin tilojen rakenteisiin tehtiin korjauksia ja parannettiin ilmanvaihtoa.  

Sisäilmaan liittyvät selvitystyöt aloitettiin keväällä 2018. Sisäilmatutkimuksen teetti tilat omistava Ilomantsin kunta ja lisäksi Siun työterveys teetti henkilöstölle oirekyselyn sisäilmaan liittyen. Selvityksen perusteella tilojen rakenteelliset vauriot ovat aiheutuneet rakentamisajalle tyypillisestä rakennustavasta.

Hoivakoti Yläpihan sisäilmatyöryhmässä mukana ovat Siun soten tilapalvelut ja työsuojelu sekä Yläpihan hoivakodin esimiehet, Siun työterveys, terveystarkastaja, Ilomantsin kunta ja Insinööritoimisto 2K. Sisäilmaselvitystä on viety eteenpäin yhteistyössä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajien kanssa. 

Viikonlopun tärpit: Rallicrossin superviikonloppu Kouvolassa - Driftingin SM-kausi saa huipennuksen Seinäjoella

Kouvolassa nähdään hieno määrä SuperCar-luokan autoja. Kuva: AKK / Toni Ollikainen

RallyX Nordic -sarja tuo liudan pohjoismaisia rallicrosstähtiä kotimaisen yleisön eteen yhdessä Rallicross SM -sarjan kanssa, ja kilpailuun onkin tulossa huima määrä SuperCar-luokan autoja. Kyseessä on sekä RallyX Nordic -sarjan että rallicrossin SM-sarjan viimeistä edelliset osakilpailut, joissa vauhtia ja taisteluhenkeä ei puutu.

Kouvolan Tykkimäellä nähdään SM-sarjan ja RallyX Nordicin lisäksi myös RX Academyn tulevaisuuden tähdet Renaulteillaan.

Aikataulu

La 24.8. – Autokrossi ja SRC
09:00 Warm-up
10:00 Alkuerät
13:00 Semifinaalit
14:00 Finaalit
14:30 Palkintojenjako
16:00 Vapaat harjoitukset (RX Academy, SuperCar Lites, SuperCar)
18:15 Alkuerä 1 (RX Academy, SuperCar Lites, SuperCar)

Su 25.8. – SuperCar, SuperCar Lites, RX Academy
09:30 Warm-up
10:35 Alkuerät 2, 3 ja 4
13:00 Lounastauko
15:15 Semifinaalit
16:15 Finaalit
17:45 Palkintojenjako

Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden muutoksiin.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/rallycross-festival-kouvola-jyrahtaa-pian-kayntiin-tiedossa-todellinen-rallicrossin-superviikonloppu/

24.-25.8. Rallycross Festival Kouvola, Tykkimäen moottorirata, Kouvola

Niko Määttälä starttaa hyvistä asemista kauden viimeiseen osakilpailuun. Kuva: AKK / Taneli Niinimäki

Niko Määttälä kärkipaikalta driftingin SM-kauden huipennukseen

Driftingin SM-kausi huipentuu lauantaina Seinäjoella ajettavaan kauden päätösosakilpailuun. Suomen mestaruuden kannalta tilanne on vielä auki, mutta sarjan piikkipaikalla majailevalla Niko Määttälällä on vahva ote uransa ensimmäiseen Suomen mestaruuteen.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/maattala-karkipaikalta-driftingin-sm-kauden-huipennukseen-pistetaan-kaikki-peliin/

24.8. EPUA Drifting SM, Seinäjoki

Eero Remes nähdään mukana Riihimäen SM Endurossa. Kuva: Marko Vihriä

Enduron SM-sarja jatkuu tulevana viikonloppuna Riihimäellä

Riihimäellä ajetaan viikonloppuna enduron SM-pisteistä. Kilpailu käynnistyy molempina päivinä klo 9.

Lauantaina reitille starttaa SM-luokkien lisäksi C-luokkien kuljettajat, ja sunnuntaina nähdään myös V40, V50- ja V60-luokkien kuljettajat.

Kilpailu pitää sisällään yhteensä kolme maastokoetta. SM-luokat ja sunnuntaina ajettava V40-luokkaa kiertää kolme kierrosta ja muut luokat ainoastaan kaksi kierrosta.

24.-25.8. Enduro SM Riihimäki, Pohjolanrinteen koulu

Lappeenrannassa kilpaillaan koko viikonloppu. Kuva: Lappeenrannan moottoripyöräilijät ry

Lappeenrannassa motocrossia viikonloppuna

Lappeenrannan Muukossa tulevana viikonloppuna järjestettäviin SML MX-Liiga, Suomen Cup ja MX-ATV SM-osakilpailuihin on ilmoittautunut ennakkoon 320 kuljettajaa taistelemaan pisteistä kauden toiseksi viimeiseen osakilpailuun.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/lappeenrannassa-motocrossia-ja-iltaohjelmaa-viikonloppuna/

24.-25.8. SML MX-Liiga, Suomen Cup ja MX-ATV SM, Muukon moottoriurheilukeskus

Markku Yliaho starttaa kotikilpailuunsa. Kuva: AKK / Pertti Kangasnsiemi

Rata SM-kausi jatkuu Kemorassa

Rata SM-kauden toiseksi viimeinen kilpailu ajetaan Vetelissä tulevana viikonloppuna. Legendsien osalta Kemoran radan kiemuroihin lähdetään Philip Miemoisin johtaessa sarjaa, vaasalainen on ottanut kolme voittoa kahdeksasta ajetusta finaalista.

Lue lisää: Moottoriurheilu.tv/legendsien-toiseksi-viimeinen-naytos-kemoraan-startataan-philip-miemoisin-johtaessa-sm-sarjaa/

24.-25.8. Rata-SM Kemora, Kemoran moottorirata

Kaikki kilpailut:

Teksti: Moottoriurheilu.tv

Ruokolahden kuntakeskuksen kattava valokuituhanke sai uutta tuulta purjeisiinsa: valokuituliittymien ennakkomyynti on edennyt suotuisasti ja BLC Telecom pystyy toteuttamaan valokuituverkon markkinaperusteisesti. Verkon rakennustyöt alkavat syyskuussa.

Ensimmäinen askel kohti verkon toteutumista tehtiin jo kevättalvella 2019, kun Ruokolahden Ruokolahden Vuokratalot Oy:n hallitus teki BLC Telecomin kanssa sopimuksen valokuituverkkoon liittymisestä tarkoituksenmukaisesti valittujen kunnan vuokratalojen osalta.

— Ruokolahden kunnan kannustus ja Ruokolahden Vuokratalot Oy:n kanssa solmimamme sopimus kiinteistöjen liittämisestä nykyaikaisten tietoliikennepalveluiden piiriin oli merkittävä tekijä rakentamispäätöstä tehdessä. Päätös markkinaperusteisen valokuituverkon rakentamisesta edellytti kuitenkin ennakkotilauksia myös alueen asukkailta. Kiitämme jokaista liittymäpäätöksen tehnyttä aktiivisuudesta ja luottamuksesta tarjoamiamme palveluita kohtaan, BLC Telecomin toimitusjohtaja Hannu Väänänen kertoo.

Verkon kaivuutyöt alkavat syyskuun toisella viikolla ja aluksi verkko rakentuu Rasilantien, Rinnetien ja Rantakujan alueelle. Ensimmäiset valokuituliittymät ovat asukkaiden käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaivuukaudella 2020 verkon rakennus jatkuu kuntakeskuksen muille alueille. — Rakentamista tehdään nyt syyskuusta aina lumien tuloon asti, Väänänen arvioi. Kaivinkoneiden ilmestymineen katukuvaan on yleensä piristänyt myös liittymäkauppaa.

— Meidän oma valokuitumyyntimme omakotitaloihin on edennyt suotuisasti ja niiltä osin tilanne näyttää varsin hyvältä, Väänänen toteaa ja muistuttaa, että vaikka verkko nyt joka tapauksessa toteutuu, ei liittymän hankintapäätöstä kannata silti viivytellä. — Liittyminen on edullisinta nyt, kun verkkoa rakennetaan. Kun verkko on valmis, liittymishinta tulee olemaan nykyistä korkeampi.

Verkko tulee rakentumaan niille alueille, joihin liittymiä tilataan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jokin katuosuus jää kokonaan ilman liittymätilauksia, ei valokuitusaatavuutta siihen rakenneta. Asukkailla on nyt mahdollisuus vaikuttaa oman naapuruston tulevaisuuteen ja edullinen tilaisuus hankkia valokuituliittymä kiinteistöön – liittymä kannattaa hankkia vaikka varausliittymänä, ellei vielä halua kytkeä laajakaista- tai kaapelitelevisiopalveluita käyttöön.

Valokuituliittymä on tulevaisuuden kannalta varma ratkaisu hyvien tietoliikenneyhteyksien varmistamiseksi. Tulevaisuuden palvelut tulevat pohjautumaan hyviin tietoliikenneyhteyksiin ja siinä mielessä Ruokolahden keskustaajaman tilanne on nyt hyvä.

Taloyhtiöissä valokuitu tulee olemaan puheenaiheena vuoden 2020 yhtiökokouksissa. — Me olemme lähestyneet jo useita alueen taloyhtiöitä liittymistarjouksella ja ensimmäiset päätökset verkkoon mukaan lähtemisestä on jo taloyhtiöistä saatu, Väänänen kertoo tyytyväisenä.

Lisätietoja: 

Blue Lake Communications Oy
Toimitusjohtaja Hannu Väänänen
p. 044 77 75776
hannu.vaananen@blc.fi

Pressmeddelande på svenska nedan.
**

Kelan valtuutettujen puheenjohtajaksi nousee Riikka Slunga-Poutsalo

12 valtuutetusta 7 on valtuutettuna ensimmäistä toimikauttaan. Kaikki varavaltuutetut ovat uusia.

Valtuutetut valitsivat järjestäytymiskokouksessaan 23.8. uudeksi puheenjohtajakseen Riikka Slunga-Poutsalon (ps), varapuheenjohtajakseen Ilmari Nurmisen (sd) ja sihteerikseen Leena Uikkasen Kelasta.

Eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa. He valitsevat Kelan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä vahvistavat Kelan tilinpäätöksen ja myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutettujen toimikausi kestää 4 vuotta.

– Seuraavan 4 vuoden aikana tavoitteena on selkeyttää Kelan roolia sosiaaliturvan kehittäjänä ja toimeenpanijana. Jokaisen etuuden ja numeron takana on ihminen, joka pitää kohdata yksilönä. Jo syksyn aikana tehtävämme on valmistella uuden pääjohtajan rekrytointi ja valita Kelalle hallitus, Slunga-Poutsalo sanoo.

Kelan 12 valtuutettua vuosina 2019–2023 ovat:

Twitter-lista Kelan valtuutetuista.

Lisätiedot:
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja
Riikka Slunga-Poutsalo

puh. 09 432 3057
riikka.slunga-poutsalo(a)eduskunta.fi

***

Riikka Slunga-Poutsalo blir ordförande för FPA:s fullmäktige

Av de 12 fullmäktigeledamöterna inleder 7 sin första mandatperiod. Alla ersättare är nya.

Fullmäktige valde vid det konstituerande mötet 23.8 Riikka Slunga-Poutsalo (sannf) till ny ordförande, Ilmari Nurminen (sd) till vice ordförande och Leena Uikkanen från FPA till sekreterare.

De 12 fullmäktigeledamöterna som utses av riksdagen övervakar FPA:s förvaltning och verksamhet. Ledamöterna utser medlemmarna i FPA:s styrelse och revisorerna samt fastställer FPA:s bokslut och beviljar styrelsen ansvarsfrihet. Fullmäktigeledamöternas mandatperiod varar 4 år.

– Under de följande 4 åren är målsättningen att förtydliga FPA:s roll som utvecklare och verkställare av den sociala tryggheten. Bakom varje förmån och siffra finns en människa som ska behandlas som en individ. Redan under hösten ska vi förbereda rekryteringen av en ny generaldirektör och välja FPA:s styrelse, säger Slunga-Poutsalo.

Under åren 2019–2023 är FPA:s 12 fullmäktigeledamöter:

Ytterligare information:
Ordförande för FPA:s fullmäktige
Riikka Slunga-Poutsalo
tel. 09 432 3057
riikka.slunga-poutsalo(a)riksdagen.fi

Rotuaarin lavalla kuultiin ilmastonmuutosta pysäyttäviä ideoita perjantaina 23.8.2019. Toista kertaa järjestetyssä maailman pelastavan ideakisan finaalin voitti Piilometsän päiväkoti. Toiseksi tuli Juha Karjalaisen, Kaarlo J. Paloniemen ja Mikko Mäkisen vety-tiimi ja kolmanneksi perhe Raatikan katonmaalausidea. Ideakisan palkinnot (1000 e, 300 e, ja 100 e) tarjosi Osuuskauppa Arina. Ideakilpailun tarkoituksena on saada ihmisiä toimimaan ja keksimään ratkaisuja kaikilla tasoilla ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Kilpailu oli osa Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumia, jonka järjestivät Oulun juhlaviikot ja Ilmakitaransoiton MM-kisat.

Voittajat valitsi kolmihenkinen asiantuntijatuomaristo, johon kuuluivat yhteisön ja liiketoiminnan kehittäjä Niina Karvinen Business Kitcheniltä, ruoka-asiantuntija Kaisa Myllykangas ProAgrialta sekä Oulun kaupungin hallintojohtaja Ari Heikkinen.

Päiväkoti Piilometsän lapset ja aikuiset oli kisassa mukana toista kertaa. Tänä vuonna piilometsäläiset ideoivat pelillistä ja koukuttavaa Ekoportaat-sovellusta, jolla voi lisätä ihmisten ympäristötietoisuutta sekä luonnonvarojen säästämiseen tähtääviä toimintatapoja. Sovelluksessa on helppoja vinkkejä, tehtäviä ja linkkejä sekä peli- ja tieto-osio.

Piilometsän ideoima sovellus sopisi varhaiskasvatukseen ja kouluihin, mutta myös aikuisille ja yrityksille ja yhteisöille. Sovelluksesta tulisi helppo, maksuton ja motivoiva. Sovellusta käyttämällä jokainen voi toteuttaa kestävää kehitystä omalla taitotasollaan, mutta se mahdollistaa etenemisen myös ylemmälle tasolle ja haasteellisempiin ympäristötekoihin. Yrityksille ja yhteisöille kannustavaa on nopeakäyttöisyys, siitä ei tule työllistäviä suunnitelmia ja raportointeja.

Piilometsä muistuttaa ideasuunnitelmassaan, että Oulu saisi idean toteuttamisesta positiivista mainetta ja tuotteen levitysmahdollisuudet ovat rajattomat. Yhteistyötä tarvitaan eri kumppaneiden kanssa, esimerkiksi peliala, korkeakoulut ja BusinessOulu.

Juha Karjalainen, Kaarlo J. Paloniemi ja Mikko Mäkinen ideoivat tuuli- ja vesivoimalla tuotetun energian välivarastointia vedyn avulla. Kolmikko totesi ideastaan, että hyötyjiä ovat kaikki, jotka ovat energiataloudessa jotenkin liikenteessä, ”jopa niin että aluksi todennäköisesti yrittävät torpata ja sitte ryöstää tämän”.

Erittäin käytännönläheistä ideointia tekivät Vilho ja Aino Raatikka yhdessä Minna Pahkamaa-Raatikan kanssa. Idea oli maalata kaikki mahdolliset katot valkeiksi heijastamaan auringon säteilyä pois. Ajatus oli lähtenyt kuvista, joissa jäätiköt sulavat ja aurinkoa heijastava lumi vähenee koko ajan.

Idean jatkokehittelyssä voitaisiin suunnitella valmiiksi vaaleita kattopeltejä ja muita pinnotteita. Ideoijat lupaavat jakaa ratkaisunsa koko maailmaan vapaasti, jotta saataisiin toimivia vaikutuksia aikaan.

Lisätietoa: tuottaja Uula Neitola, uula at oulunjuhlaviikot.fi, p. 040 732 4344 (Pia Alatorvinen, pia at oulunjuhlaviikot.fi, p. 044 723 2676 tai Hanna Ikonen, hanna at ilmakitara.fi, p. 044 700 1057).

Joukkuefrisbeegolfin MM-kilpailut Virossa huipentuvat lauantaina 24.8. pelattaviin välieriin ja mitalipeleihin. Suomen joukkue on pelannut vahvasti, ja kohtaa välieräottelussaan isäntämaa Viron.

Suomen joukkueeseen kuuluvat Niklas Anttila (Vuorelan Veikot), Jesse Nieminen (Vuorelan Veikot), Teemu Nissinen (Nummelan frisbeeseura), Mikael Räsänen (Deep in the Forest, Kuopio), Oskari Vikström (Jyväskylän Liitokiekkoilijat), Mikael Hyväri (BSC Disc Golf Team, Oulu), Janne Hirsimäki (Nummelan frisbeeseura) ja Sini Lindholm (Lahden Frisbee Club). Kullakin kierroksella joukkueesta pelaa kuusi pelaajaa, joista kaksi pelaa yksilöinä ja loput neljä pelaajaa muodostavat kaksi paria.  

Keskiviikkona pelattiin alkulohkon ottelut. Alkulohkossa Suomi otti täydet voitot Espanjan ja Australian joukkueista sekä kaksi voittoa ja kaksi tasapeliä Saksan kanssa. 

Jatkolohkossa vastaan astuivat hallitseva maailmanmestari Kanada ja edelliskisojen MM-pronssimitalisti Uusi-Seelanti. Lohkossa pelasivat siis kaikki edelliskisojen mitalistit, sillä Suomi voitti vuonna 2017 Englannissa MM-hopeaa. Jatkolohkosta Suomi eteni puhtaalla sarjalla, ja pääsi valitsemaan puolivälierävastustajansa ensimmäisenä.

Välierässä vastaan Viro

Perjantain puolivälierässä Suomi löi Slovakian joukkueen täysin voitoin. Välierässä lauantai-aamuna Suomi kohtaa vahvasti pelanneen Viron. Toisessa välierässä vastakkain ovat Saksa ja Itävalta. Kummankin välieräparin voittajat etenevät kultaotteluun, häviäjät taas pronssiotteluun.

Viron ja Suomen välierä käynnistyy lauantaiaamuna klo 9.00. Kultamitaliottelu ja pronssiottelu pelataan lauantaina klo 13.00 alkaen. Livelähetyksiä kilpailuista on striimattu Youtubeen.

Suomen joukkue päivittää tunnelmiaan paikan päältä Disc Golf Team Finland -Facebook-sivulle.

Lisätietoja:

• Disc Golf Metrix
• Youtube
• Facebook
• Instagram
• Virallinen aihetunniste: #WTDGC2019

MM-kilpailuissa joukkueet pelaavat otteluita muita maita vastaan. Kussakin ottelussa on joukkueesta mukana kuusi pelaajaa, joista kaksi pelaa yksilöinä ja loput neljä pelaajaa muodostavat kaksi paria.  

Yksilöt ja parit saavat ottelussa toisesta joukkueesta omat vastustajansa, joita vastaan he pelaavat reikäpeliä. Reikäpelissä tarkoituksena on saada väylältä parempi tulos kuin vastustaja, ja sitä kautta ansaita omalle joukkueelle pisteitä. Enemmän reikäpelejä voittanut joukkue voittaa ottelun. Joukkueet kerryttävät omaa pistepottiaan voittamalla otteluita muita maita vastaan.

Yhdysvaltojen Rob "The Marquis" Messel vei ilmakitaran herruuden Oulussa

Näkymättömät kitarat soivat 24:nen kerran maailmanrauhan puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan.

Ilmakitaransoiton maailmanmestaruus palasi vuoden tauon jälkeen Yhdysvaltoihin, kun Rob "The Marquis" Messel taituroi tiensä mestariksi kahden väkevän suorituksen jälkeen. Zenmäisellä varmuudella tiluttanut Messel jätti taakseen erinomaisesti suoriutuneen Australian Alex "Jinja Assassin" Robertsin ja kolmanneksi tulleen Ranskan Frederic "French Kiss" Reaun. Pitkän odotuksen jälkeen suomalaisväriä finaaliin toi Youtubesta tuttu Lassi "Trick Master" Hurskainen, joka sijoittui jaetulle 14:sta sijalle. Kivikovaa finaalia Oulun Rotuaarilla seurasi tapahtuman alun sateesta huolimatta noin 3000 katsojaa. 

Ilmakitaransoiton MM-kilpailujen finaalin tulokset

1. Rob "The Marquis" Messel, USA, 34.7 points

2. Alex "Jinja Assassin" Roberts, Australia, 34.3 points

3. Frederic "French Kiss" Reau, France, 33.4 points

4. Nanami "Seven Seas" Nagura, Japan, 33 points

4. Will "The WizAIRd of Rockenroll" Herndon, USA, 33 points

6. Steinþór H. "Rock Thor Jr." Steinþórsson, Iceland, 32.7 points

6. Patrik "Ehrwulf" Cülek, Germany, 32.7 points

8. Zachary "Ichabod Fame" Knowles, Canada, 32.4 points

9. Shota "Show-Show" Monden, Japan, 32.2 points

9. Keisuke "Keisuke the Entertainer" Nagatsuka, Japan, 32.2 points

11. Kereel "Guitarantula" Blumenkrants, France, 15.8 points

11. Toshio "Shariten KD" Kado, Japan, 15.8 points

13. Apulenario "Hail Pulecifair" Mapacpac, Thailand, 15.7 points

14. Lassi "Trick Master" Hurskainen, Finland, 15.6 points

14. Valentina "Electric Burrito" Urm, Russia, 15.6 points

14. Asuko "Sunflower" Tabata, Japan, 15.6 points

14. Vincent "Lord Scrat" Roussel, France, 15.6 points

18. Lyrae "Lily Rocknroll" Freriechs, Australia, 15.5 points

19. John J. " Crusher" Healy, USA, 15.4 points

20. Adam "Long Dong Silver" Colclough, UK, 15.1 points

Kuvia tapahtumasta: http://bit.do/AGWC2019 (C) Juuso Haarala

tiedotusvälineille

Valtiovarainministeri Mika Lintilä esitti eilen, että EU ja Suomi selvittäisivät pikaisesti mahdollisuuden kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonnin johtuen Amazonilla poltettavasta sademetsistä. 

-Jaan ministeri Lintilän huolen, sillä on täysin kestämätöntä, että Amazonin sademetsiä poltetaan soijan- ja naudankasvatuksen tieltä tuhoten samalla yhtä maailman tärkeimmistä hiilinieluista, sanoa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

-Haluankin vedota vahvasti kauppaan ja ravintoloihin – laittakaa brasilialainen liha boikottiin. Haluan nähdä täyskiellon sellaiselle tuontilihalle, jonka tuotanto on vastoin kaikkia ilmastosopimuksia, joita itse noudatamme, sekä tuotettu täysin vastoin omia eläinten hyvinvointiin ja antibiootteihin liittyviä standardejamme.  

Monilla kaupoilla ja ravintoloilla on vaikuttavat vastuullisuusperiaatteet, joissa linjataan ilmastokestävästä ruuantuotannosta. Nyt olisi näytön paikka siirtyä sanoista tekoihin ja vetää brasilialainen liha pois myynnistä.

-Tämä olisi palvelus myös kuluttajille, sillä yhä useampi ottaa ilmasto- ja vastuullisuuskysymykset huomioon ravintoiloissa asioidessaan ja ruokaostoksia tehdessään. On kuitenkin syytä korostaa, että sademetsien pelastaminen ei voi olla yksittäisten kuluttajien vastuulla. Sen sijaan meidän päättäjien vastuulla se on. 

-Maa- ja metsätalousministerinä yhdessä ministeriön kanssa olemmekin tehneet vimmatusti töitä alkuperämerkintöjen edistämiseksi, jotka edesauttavat kuluttajia valitsemaan ostoskoriinsa esimerkiksi kotimaisen tuotteen, jonka he tietävät vastuullisesti tuotetuksi. Tässä päästiin hyvään alkuun viime hallituskaudella ja ravintoloilla on nyt velvollisuus ilmoittaa lihan alkuperä, Leppä jatkaa.

Kotimaassa tuotettu naudanliha – paitsi täyttää tiukat laatukriteerit – on myös ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Naudanlihan tuotanto perustuu meillä itse kasvatettuun nurmirehuun, eikä se syrjäytä viljantuotantoon soveltuvaa peltoviljelyä. Tuotantoa valvotaan tarkasti ja sitä koskevat tuet ovat ympäristöehdollisia, ministeri Leppä painottaa.

Amazonin sademetsäpalot nousevat esille Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella, sillä Suomi johtaa myös EU:n puheenjohtajamaana EU:n metsäkatotiedonannon käsittelyä. Se koskee toimenpiteitä, joiden avulla EU pyrkii torjumaan maailmanlaajuista metsäkatoa. Tavoitteena on vähentää globaalien tuotantoketjujen vaikutusta metsäkatoon.

Lisätietoja: Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi 0504005193

-

Tiedote 24.8.2019
Vapaa heti julkaistavaksi

Seta jakoi tänään Turku Priden puistojuhlassa Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen Pinkkipartio ry:lle. Tunnustuksen vastaanotti Setan puheenjohtaja Sakris Kupilalta ja hallituksen jäsen Petteri Keräseltä Pinkkipartion varapuheenjohtaja Käpy Tyrmi.

Asiallisen tiedon omena -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistänyt seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen asemaa tai levittänyt asiallista tietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Tunnustus on jaettu vuodesta 1991 saakka.

”Pinkkipartio ry on toiminut yhdenvertaisen harrastustoiminnan mahdollistamiseksi ja sen edistämiseksi yhden Suomen suurimman nuorisojärjestön sisällä. Pinkkipartion päämääränä on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat olla ja tulla mukaan partiotoimintaan avoimesti omana itsenään. Pinkkipartio on nostanut sateenkaari-ihmiset näkyviksi suomalaisessa partioliikkeessä”, Setan hallituksesta perustellaan.

Yhdistys on ollut näkyvästi mukana esimerkiksi suurissa partiotapahtumissa, kuten suurleireillä sekä pride-tapahtumissa. Lisäksi se on tarjonnut muille partiotoimijoille asiallista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä partion sisällä esimerkiksi tapahtuma- ja leiritilojen järjestämisestä, jotta ne olisivat turvallisia myös sukupuolivähemmistöihin kuuluville.

”Pinkkipartio on vaikuttanut myös partion kansainvälisen toiminnan linjauksiin, jotta niissä huomioidaan sukupuolten moninaisuus. Toiminnallaan yhdistys on vaikuttanut myönteisesti siihen, että sateenkaari-ihmiset ovat tervetulleita mukaan partiotoimintaan. On arvokasta, että sateenkaari-ihmisten oma ääni kuuluu suuren nuorisojärjestön sisällä”, Setan hallitus kehuu.

”Partiossa vallitsee sellainen puhumisen tapa, että uskotaan partion olevan avointa kaikille, koska peruskirjaan on niin kirjattu. Näin ei kuitenkaan valitettavasti kaikkialla vielä ole, vaan monissa lippukunnissa yksittäisten johtajien asenteet vaikuttavat huomattavasti asenneilmapiiriin tai ajatellaan, että sateenkaari-ihmisiä ei ole meidän lippukunnassa, joten asiaa ei tarvitse ajatella”, kertoo Pinkkipartion puheenjohtaja Veera Hatakka.

”Olemmekin halunneet avata Suomen Partiolaisten sisällä avoimen keskustelun sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen liittyen. Haluamme, että lippukunnissa ja piireissä aidosti pohditaan, olemmeko valmiita ottamaan kaikki ihmiset vastaan tasa-arvoisina vai emme, ja millaisiin ulostuloihin partiossa ollaan valmiita sateenkaari-ihmisille turvallisen osallisuuden edistämiseksi.”

Hatakka kertoo vastaanoton olleen Partion sisällä hyvä. Toiminnan myötä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on tehty näkyvämmiksi ja myös lippukunnissa ja piireissä on herätty ajattelemaan partiolaisten moninaisuutta monipuolisemmin. Yhdistystä on pyydetty paljon kouluttamaan ja heiltä on kysytty näkemyksiä ohjelmien toteutukseen.

”Moni on sanonut, että tiedolle on tilausta ja teemme arvokasta työtä. Suomen Partiolaisten toimintasuunnitelmaan on tänä vuonna kirjattu, että sateenkaaripartiolaisten ryhmään kuulumisen haasteisiin tartutaan. Viime vuonna Suomen Partiolaiset lähti tukemaan Translaki-kampanjaa. Uskomme, että meidän toiminnalla on ollut tässä iso vaikutus”, Hatakka sanoo.

Seta nuhtelee SLEY:n

Asiallisen tiedon omenan jakamisen lisäksi Seta nuhtelee Kunniarotta-tunnustuksella tahoa, joka on toiminnallaan ylläpitänyt seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää tai muuten vaikeuttanut seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää.

Vuoden 2019 Kunniarotta-tunnustus myönnetään Suomen luterilaiselle evankeliumiyhdistykselle SLEY:lle. SLEY julkaisi 2018 nuorille suunnatun Kutsuvat sitä rakkaudeksi -oppaan. Kauttaaltaan hetero-, sukupuoli- ja perhenormatiivinen teos ylläpitää ja vahvistaa ennakkoluuloja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia kohtaan. Teos korostaa nuoren ”oikeutta” elää hetero- ja sukupuolinormatiivisen Raamatun tulkinnan mukaisesti. Käytännössä opas kehottaa sateenkaarinuoria kieltämään oman identiteettinsä. Viesti itsensä kieltämisestä ja Raamatun mukaisesta oikeanlaisesta elämästä on kääritty ymmärtävään ja lempeään sävyyn.

”Teos on omiaan vahingoittamaan jo ennestään erityisen haavoittuvassa asemassa olemassa olevia sateenkaarinuoria. Se asettaa myös eriarvoiseen asemaan uskonnollisissa yhteisöissä elävät sateenkaarinuoret, jotka ovat alttiimpia kokemaan moniperusteista syrjintää. SLEY:n julkaisu jättää kertomatta, että yhä useampi sateenkaari-ihminen voi nykyään sovittaa yhteen oman uskonnollisuuden ja sateenkaarevan identiteettinsä ilman itsensä kieltämistä. Teoksen viesti sateenkaarinuorille on täysin vastuuton ja jopa hengenvaarallinen”, Setan hallitus perustelee.

Aiempien vuosien tunnustusten saajat Wikipediassa. Setan nuorisotoimikunta nimeää vuosittain myös Vuoden sateenkaarinuoren. Vuoden 2019 sateenkaarinuoreksi nimettiin elokuun alussa 14-vuotias Mesi Kissaniitty.

Lisätietoa:

Veera Hatakka
Pinkkipartion puheenjohtaja
veera.hatakka@gmail.com 

Sakris Kupila
Setan puheenjohtaja
sakris.kupila@seta.fi
p. +358 50 329 9891

Kuvat vapaasti median käytettävissä: Pinkkipartio Helsinki Pride -marssilla 2019. Kuvaaja Veera Hatakka.

Finntriathlon Vierumäen perusmatkan voiton veivät Georgii Kaurov ja Erika Parviainen.

Miesten perusmatkalla (1500 m uinti, 40 km pyöräily, 10 km juoksu) nähtiin tiukka kamppailu voitosta. Venäjän Georgii Kaurov voitti Juha-Matti Halosen 19 sekunnilla. Kaurovin loppuaika oli kova 1.57,52.

- Kilpailu sujui hyvin ja odotusten mukaisesti. Tämä oli hyvä valmistava kilpailu tulevia pidempiä kilpailuja silmällä pitäen. Suomessa ja Finntriathlonin tapahtumissa on aina upea kilpailla, Kaurov totesi.

Toiseksi tullut TriathlonSuomen Juha-Matti Halonen lähti matkaan varovaisin odotuksin, sillä palautuminen kahden viikon takaisesta Tahkon SM-täysmatkasta oli vielä kesken. Kolmanneksi sijoittui SKB Racingin Tero Setola ajalla 2.00,51. Alle 23-vuotiaiden nopein oli Aqua Plus Triathlonin Joona Lehtonen ajalla 2.05,51.

Naisten perusmatkalla nopein oli Helsinki Triathlonin Erika Parviainen, joka piti seurakaveri Maria Söderströmin takanaan 12 sekunnin erolla. Parviaisen loppuaika oli 2.18,25.

- Kilpailu meni ihan hyvin, vaikka olen tottunut kisaamaan sprintissä. Nytkin ajoin aika-ajopyörällä ensimmäistä kertaa, mikä ehkä verotti hieman pyöräaikaa. Sain pidettyä Marian takana tiukalla loppurypistyksellä takana, Parviainen tuumasi.

Kolmas oli Turun Urheiluliiton Tuula Vesalainen. Naisten alle 23-vuotiaiden nopein oli TriathlonSuomen Maisa Tuliniemi.

Päivän aikana ratkottiin myös nuorten supersprintin SM-mitalit. Nopeinta vauhtia 400 metrin uinnissa, 13 kilometrin pyöräilyssä ja 3 kilometrin juoksussa piti Someron Vesan Veikka Sarén, joka pysäytti kellot ajassa 42.17 voittaen 17-vuotiaiden SM-kultaa. 15-vuotiaiden SM-kultaa voitti Teisko Triathlonin Akseli Pitkänen.

Naisten 15-vuotiaiden SM-kultaa voiton vei Oulu Triathlon & Cyclingin Elina Turunen. 17-vuotiaiden nopein oli X-tri Lahden Elna Rikkinen. 19-vuotiaiden sarjassa kilpailtiin Suomen cupissa. Naisten voiton nappasi triVATeamin Erika Pulkkinen ja miesten nopein oli Oulu Triahlon & Cyclingin Kalle Turunen.

Vierumäellä kilpailtiin perusmatkan ja supersprintin lisäksi myös sprinttimatkalla. Kaiken kaikkiaan viikonlopun lähtöihin osallistui 650 kilpailijaa, mikä on uusi osallistujaennätys. Viikonloppuna järjestettiin myös nuorten Tärkeänpaikanleiri, johon osallistui 14 nuorta lajin harrastajaa.

Liitteenä perusmatkan voittajien kuvat.

Kilpailun tulokset:
www.finnresults.fi/tulokset

Lisätietoja:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@finntriathlon.fi
www.finntriathlon.fi

Suomi on voittanut Virossa järjestetyissä joukkuefrisbeegolfin MM-kilpailuissa kultaa. Finaalikierroksella Suomi löi Saksan joukkueen.

Suomen voitokkaaseen joukkueeseen kuuluivat Niklas Anttila (Vuorelan Veikot), Jesse Nieminen (Vuorelan Veikot), Teemu Nissinen (Nummelan frisbeeseura), Mikael Räsänen (Deep in the Forest, Kuopio), Oskari Vikström (Jyväskylän Liitokiekkoilijat), Mikael Hyväri (BSC Disc Golf Team, Oulu), Janne Hirsimäki (Nummelan frisbeeseura) ja Sini Lindholm (Lahden Frisbee Club). 

Joukkuefrisbeegolfin MM-kilpailut kestivät neljä päivää. Kilpailuihin otti osaa yhteensä 17 eri maata. Suomi pelasi kilpailuissa yhteensä kahdeksan ottelua, alkulohkosta finaaliin saakka. Kussakin ottelussa joukkueesta pelasi kuusi pelaajaa, joista kaksi pelasi yksilöinä ja loput neljä pelaajaa muodostivat kaksi paria. 

Yksilöt ja parit saivat kussakin ottelussa toisesta joukkueesta omat vastustajansa, joita vastaan he pelasivat reikäpeliä. Reikäpelissä tarkoituksena on saada väylältä parempi tulos kuin vastustaja, ja sitä kautta ansaita omalle joukkueelle pisteitä. Kunkin ottelun voittaja ansaitsi joukkueelleen kaksi pistettä, tasapelistä jaossa oli kummallekin joukkueelle yksi piste.

Välierässä voitto Viron joukkueesta

Finaalipäivän aamuna Suomi pelasi välieräottelun isäntämaa Viroa vastaan. Ottelu oli tasainen — kun kierros oli edennyt yhdeksän väylän verran, johti Viro kahdessa reikäpelissä ja Suomi kahdessa reikäpelissä. 

Nissinen ja Anttila nappasivat parigolfissa Viron Kristo Raikia ja Siim Isupia vastaan kierroksen loppuväylillä kuitenkin vielä yhteensä viisi väylävoittoa. Näin luvut välierässä kääntyivät Suomen eduksi 6-2.

Finaalissa vastassa vahvasti pelannut Saksa

Toisesta välieräparista Suomi sai vastaansa Saksan, jonka se kohtasi ensimmäisen kerran keskiviikkona alkulohkossa. Alkulohkon ottelun Suomi vei nimiinsä lukemin 6-2, kahden ottelun päätyttyä Suomen voittoihin ja kahden ottelun loputtua tasatulokseen. Finaalissa Suomi pelasi varmoin ottein, lyöden Saksan joukkueen puhtain luvuin.

”Finaalipeliin suunnattiin odottavin tunnelmin. Aloitimme varovasti, mutta saimme heti kierroksen alkupuolella kerrytettyä johtoa, loppukierros menikin sitten todella hyvin”, kommentoi joukkueen kapteenina toiminut Hirsimäki.

”Tämä reissu oli melkolailla nappisuoritus meiltä. Tulimme kilpailuihin ennakkosuosikkina, ja meillä oli sen myötä myös ennakkosuosikin paineet. Meillä oli loistava tiimihenki, ja mukana oli sekä kokemusta että nuoruuden intoa. Täydensimme todella hyvin toisiamme.”

Korjattu 18.52. Saksan kanssa pelattu alkulohkon ottelu päättyi 6-2, ei 4-2, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Lisätietoja:

• Tulokset, Disc Golf Metrix
• Youtube
• Facebook
• Instagram
• Virallinen aihetunniste: #WTDGC2019

Vuoden kyläksi on valittu eteläpohjalainen Luoma-aho. Noin 350 asukkaan kylässä on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita ja hyvät lähipalvelut, joita täydentää rakenteilla oleva uusi kylätalo. Valtakunnallisen Vuoden kylän ja kunniamaininnan saavien kylien lisäksi Suomen Kylät ry palkitsi lauantaina 24.8. paikalliskehittäjien Lokaali-tapahtumassa Kylätoiminnan tiennäyttäjät, Vuoden maaseututoimijan ja Maaseutukasvon.

Vuoden kyläksi valittu Luoma-aho on elinvoimainen 350 asukkaan kylä, jossa on työpaikkoja enemmän kuin asukkaita. Kylällä on runsaasti teollisuus- ja palvelualojen yrityksiä, joiden lisäksi lapsiperhemyönteisen kylän valttina on toiminut kyläkoulu. Tällä hetkellä koulun jatko on selvitettävänä ja oppilaat ovat väistötiloissa.

Kisan valintaraatiin teki vaikutuksen rakenteilla oleva kylätalo, joka kertoo kylän jatkuvasta kehittämisestä:

- Luoma-aholaiset ovat luoneet kylästään perheystävällisen, yritysmyönteisen asuinpaikan, joka seuraa aikaansa ja kehittyy eteenpäin. Halusimme palkita kylän esimerkkinä, joka osoittaa paikallisyhteisöjen elinvoiman ja roolin koko maamme tulevaisuuden tekijöinä, summaa valintaraatia vetänyt Petri Rinne Suomen Kylät ry:stä.

Kunniamaininnan Vuoden kylä -kilpailussa saivat pohjoissavolainen Tuovilanlahti ja satakuntalainen Sydänmaa. Kuopiolaisessa 250 asukkaan Tuovilanlahdessa on panostettu pitkäjänteiseen kehittämiseen, ja kylästä on kehitetty kansainvälisestikin kiinnostavaa matkailukohdetta. Eurajoella sijaitsevassa Sydänmaassa on puolestaan keskitytty kyläbrändin kehittämiseen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja kylä viestii aktiivisesti toiminnastaan myös sosiaalisessa mediassa.

Kylätoiminnan tiennäyttäjinä palkitaan vuosittain kylätoiminnassa ansioituneita henkilöitä, jotka ovat antaneet pitkäaikaisen panoksen kylätoimintaan. Kylätoiminnan tiennäyttäjinä palkitiin Kyösti ja Marjatta Vatanen Uskalista Kiihtelysvaaralta ja Paula Määttä Jyväskylän Tikkalasta.

Vuoden Maaseututoimijaksi valitaan henkilö, joka on toiminut aktiivisesti ja innovatiivisesti paikalliskehittämisen parissa. Vuoden Maaseututoimijana palkittiin tervolainen Seija Korhonen, joka on toiminut pitkään maaseudun kehittäjänä sekä työnsä että luottamustoimiensa kautta. Hän on erityisesti lähidemokratian, osallisuuden sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntija.

Vuoden Maaseutukasvo -tunnustus annetaan henkilölle, joka on ollut julkisuudessa myönteisesti esillä kylätoimintaan ja maaseutuun liittyvissä asioissa. Maaseutukasvoksi nimetään Harvaan asutun maaseudun asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. Määttä on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla esiin etenkin harvaan asutun maaseudun näkökulmaa. Lisäksi toimimalla aktiivisesti sosiaalisessa mediassa hän on tuonut maaseudun arkielämää laajempaan tietoisuuteen.

Suomen Kylät ry palkitsee vuosittain Vuoden kylän ja ansioituneita maaseututoimijoita. Palkinnot jaettiin 35. kerran järjestetyssä paikalliskehittäjien Lokaali-tapahtumassa Kauhavalla lauantaina 24.8.2019. Vuoden kylä -kisassa oli ehdolla 17 kylää, jotka oli palkittu tänä vuonna oman maakuntansa vuoden kylänä.

Alla on luettavissa pidemmät perustelut valinnoille.

Lisätietoja: puheenjohtaja Petri Rinne, p. 040 555 3232, petri.rinne(at)suomenkylat.fi

Viestintäpäällikkö Sofia Tuisku, p. 045 249 1162, sofia.tuisku(at)suomenkylat.fi

Perustelut valinnoille sekä kuvaukset palkituista kylistä ja henkilöistä:

Vuoden kylä 2019: Luoma-aho, Alajärvi, Etelä-Pohjanmaa

Vuoden kyläksi on tänä vuonna valittu eteläpohjalainen Luoma-aho. 350 asukkaan kylä on tunnettu ennakkoluulottomuudestaan ja innokkuudestaan uuden kokeilemiseen. Kyläyhdistys on kehittänyt toimintaansa pyrkimyksenään lisätä kylän vetovoimaisuutta asuinpaikkana, ja auttanut samalla kylän lukuisia yrityksiä saamaan työvoimaa. Jokaiselle kyläläiselle annetaan mahdollisuus osallistua kylän kehittämiseen.

Luoma-aholla on varsin poikkeuksellinen elinkeinorakenne, sillä sen lukuisat teollisuus- ja palvelualojen yritykset tuovat kylälle jopa asukasmäärää enemmän työpaikkoja. Jokaisella kylän nuorella on täten mahdollisuus halutessaan työllistyä omalle kylälle. Erilaisia palveluita on kyläläisille tarjolla paljon: on muun muassa kauppa, leipomo, parturi-kampaamo ja päiväkoti. Kylän teräksen- ja alumiinintuotantoon keskittyvät teollisuusyritykset ovat kaikki alansa markkinajohtajia.

Lapsiperhemyönteisyys on keskeinen osa Luoma-ahon kyläbrändiä, ja perheitä houkuttelee kylälle muun muassa kyläkoulu. Aiemmin palveluntuottajasopimuksella toimineen koulun oppilaat ovat nyt väistötiloissa, ja koulun jatko on selvitettävänä. Lapset ovat Luoma-aholla mukana myös tekemässä kyläsuunnitelmaa, jossa on kokonainen oma osio koululaisten ja päiväkotilaisten toiveille.

Luoma-aho on tarttunut innokkaasti erilaisiin mahdollisuuksiin kehittää kylää entistä paremmaksi. Kylä on ollut mukana useissa hankkeissa, joiden avulla on kartoitettu kehittämiskohteita ja ratkaisuja niihin. Hankkeiden avulla on tehty muun muassa erilaisia kunnostamistöitä ja järjestetty tapahtumia. Lähiaikojen suurin hankekokonaisuus oli Monipalvelukeskus-hanke, jossa mietittiin uusia tapoja lähipalvelujen järjestämiseen ja jonka pohjalta lähti liikkeelle uuden kylätalon rakentaminen, joka aloitettiin kesällä 2019. Kylä on tunnettu myös järjestämästään valtakunnallisesta, usean tahon palkitsemasta kyläelokuvafestivaalista.

Luoma-aho on erinomainen esimerkki pohjalaisesta sinnikkyydestä ja itseensä uskomisesta, jota julistaa myös kylän slogan: ”Meillä on. Ja mitä ei oo sitä ei tarvita.”

Yhteystiedot: Luoma-ahon kyläyhdistys, puheenjohtaja Sirkka Rajala, p. 0400 563703
sirkka.rajala(at)japo.fi ja hallituksen jäsen Elina Försti 044 557 4667, elina.forsti(at)japo.fi

Kunniamaininta Vuoden kylä -kisassa: Tuovilanlahti, Kuopio, Pohjois-Savo

Kunniamaininta Vuoden kylä -kilpailussa on myönnetty Tuovilanlahden kylälle. Pohjoissavolainen noin 250 asukkaan kylä on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä tavoitteenaan tehdä Tuovilanlahdesta kansainvälisestikin kiinnostava matkakohde.

Tuovilanlahdella sijaitsee useita kiinnostavia luontonähtävyyksiä, kuten Suomen korkein vesiputous. Kylään on kuitenkin kehitelty paljon muutakin kiinnostavaa nähtävää. Kylän perinteisiä rakennuksia on kunnostettu ja moni niistä on museokäytössä esitellen Tuovilanlahden historiaa matkailijoille. Kohteita ylläpitävät niin nuorisoseura kuin yritystoimijatkin.

Suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja talkootyö yhteisen päämäärän eteen ovat Tuovilanlahden kylän menestyksen kulmakiviä. Kylä on edelläkävijä, joka teki ensimmäisen kyläsuunnitelmansa jo 80-luvulla. Talkootunteja ei lasketa, sillä työskentely oman kylän eteen on asukkaille enemmänkin tapa elää. Koko kylä on sitoutunut sen kehittämiseen.

Historiaa vaalitaan Tuovilanlahdella aivan erityisesti. Kylän monien museoiden lisäksi historiatietoa on kerätty kyläkirjaan sekä erillisille kylän historiaa esitteleville nettisivuille. Perinteitä vaalitaan myös erilaisten vuosittaisten tapahtumien ja juhlien muodossa.

Yhteystiedot: Tuovilanlahden Nuorisoseura ry, taloudenhoitaja Mervi Rönkä p. 0445509364

Kunniamaininta Vuoden kylä -kisassa: Sydänmaa, Eurajoki, Satakunta

Toinen kunniamaininta Vuoden kylä -kilpailussa on myönnetty Sydänmaalle, eurajokelaiselle 155 asukkaan kylälle. Kylässä vallitsee aivan erityisen lämmin yhteishenki, ja oman kylän hienoudesta viestitään aktiivisesti eri kanavissa. Kylässä on myös tehty onnistunutta brändäystyötä uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.

Sydänmailla asiat tehdään yhdessä. Yhteen hiileen puhaltamalla on muun muassa vakuutettu kuntapäättäjät rakentamaan kylälle uusi koulurakennus sekä myöntämään rahoitus pyörätien rakentamiselle. Yhteistyössä muiden paikallistoimijoiden kanssa on järjestetty muistelupiirejä, joissa taltioidaan kylän historiaa. Naapureita autetaan, ja uudet asukkaat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi. Sydänmaille on suunniteltu yhteisöllisyyttä ja sydämellisyyttä korostava brändi, jolla uudisasukkaita houkutellaan kylälle.

Sydänmaa on kunnostautunut myös tiedottamisessa. Kylä on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja sillä on myös oma YouTube-kanava. Kanavalla on julkaistu muun muassa muistelupiiritoiminnassa syntyneitä lyhytelokuvia sekä kylän esittelyvideoita.

Sydämellisyys, lämmin yhteishenki ja ylpeys omasta kylästä välittyvät kaikesta, mitä Sydänmailla tehdään.

Yhteystiedot: Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistys ry, puheenjohtaja Riina Arvela, p. 050 590 6999 riina.h.arvela(at)gmail.com ja sihteeri Anu Jokinen, p. 050 523 9697 jokisenpesue(at)gmail.com

Kylätoiminnan tiennäyttäjät: Kyösti ja Marjatta Vatanen, Uskali, Kiihtelysvaara, Pohjois-Karjala

Kyösti ja Marjatta Vatanen ovat tehokaksikko, joiden vuosikymmeniä jatkunut työ Kiihtelysvaaran kylien kehittämisen parissa tuo heille tunnustuksen Kylätoiminnan tiennäyttäjinä.

Vataset ovat tuoneet kotikyläänsä Uskalia maailman tietoisuuteen muun muassa Suomen pienimmän kylätalon ja Uskalin Munamarkkinoiden voimin. He ovat olleet mukana myös yli kymmenessä Uskalia ja muita Kiihtelysvaaran eteläisiä kyliä kehittävässä Leader-hankkeessa. Pariskunta tekee paljon pieniä ja suuria tekoja asuinalueensa yhteisön hyvinvoinnin eteen. Heidän raivaamallaan tiellä ja kehittämillään toimintatavoille tulevaisuuden toimijoiden on hyvä jatkaa Kiihtelysvaaran kylien kehittämistä.

Lisätietoja: hankeneuvoja Anna-Maria Hämäläinen 040 5139249, annamaria.hamalainen(at)maakaista.fi

Kylätoiminnan tiennäyttäjä: Paula Määttä, Tikkala, Jyväskylä, Keski-Suomi

Paula Määttä muutti Tikkalan kylään vuonna 2000, ja on siitä asti ollut aktiivisesti mukana kehittämässä asuinpaikkaansa. Määtän sinnikäs ja periksiantamaton työ on päätetty palkita Kylätoiminnan tiennäyttäjä -tunnustuksella.

Määttä on käynnistänyt yhteistyön asuinpaikkansa kylien välillä, minkä tuloksena perustettiin Korpilahden pohjoisten kylien yhteistyöyhdistys vuonna 2002. Yhdistys on muun muassa myötävaikuttanut kyläkoulun ja kaupungin päiväkodin säilymiseen Tikkalassa. Kylillä on myös toteutettu erilaisia hankkeita, joiden ansiosta kylille on saatu lähipalveluja kylätaloille sekä lähiliikuntapaikkoja. Määttä on itse ollut mukana laatimassa ja toteuttamassa useita kyläsuunnitelmia ja kehittämishankkeita. Määtän idea oli myös kyläsairaanhoitaja, joka palvelee kylien lapsiperheitä ja ikäihmisiä. Hänen suurin ponnistuksensa on yhteisöllinen senioritalo, jonka rakentamisen toivotaan alkavan loppukesästä 2019.

Määttä on edistänyt myös yhteistyötä Jyväskylän kaupungin kanssa. Korpilahden kunnan liityttyä Jyväskylään vuonna 2009 Määttä toimi uuden suurkaupungin aluelautakunnan puheenjohtajana. Hän on korostanut kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen ja konkreettisen yhteistyön merkityksen.

Lisätietoja: kyläasiamies Reena-Laukkanen Abbey, 0400 738 205, reena.laukkanen(at)keskisuomenkylat.fi

Vuoden maaseututoimija: Seija Korhonen, Tervo, Pohjois-Savo

Vuoden maaseututoimijaksi on valittu Seija Korhonen Tervosta. Korhonen on toiminut maaseudun kehittämisen parissa niin työssä kuin erilaisissa luottamustehtävissä jo vuodesta 1997. Hän on erityisesti lähidemokratian ja osallisuuden lisäämisen sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntija.

Korhonen työskentelee tällä hetkellä projektipäällikkönä maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:llä Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeessa. Hän on ollut mukana myös muissa yhdistyksen hankkeissa ja toiminut sen hallituksen varajäsenenä 2015-2016. Korhonen on myös pitänyt koulutuksia maaseutumatkailuyritysten kehittämiseen liittyen, toiminut kyläkehittäjänä sekä ollut mukana perustamassa Pirtsakki -työosuuskuntaa Suonenjoelle. Hän toimii tällä hetkellä myös luottamustoimessa Tervon kunnassa.

Korhonen on erityisen taitava innostamaan ihmisiä ideoimaan sekä myös toteuttamaan ideoimansa asiat. Hän osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivat työkalut ja menetelmät, joiden avulla tavoitteet saavutetaan, ja saa osallistujat sitoutumaan työskentelyyn.

Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Kirsi Manninen, 045 131 5077, kirsi.manninen(at)mansikkary.fi

Vuoden Maaseutukasvo: Tytti Määttä

Maaseutukasvoksi on valittu Kuhmon kaupunginjohtajana toimiva Tytti Määttä, joka on aktiivisella toiminnallaan tuonut harvaan asutun maaseudun näkökulmaa mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimiva Määttä on vaikuttamisen lisäksi halunnut tuoda laajaan tietoisuuteen myös maaseudun arkielämää ja siten vähentää alueiden välistä vastakkainasettelua. Raikkaalla otteella viestivä Määttä on onnistunut toiminnallaan rikkomaan kuplia ja tuomaan myönteistä näkyvyyttä suomalaiselle maaseudulle.

Yhteystiedot: Tytti Määttä, p. 044 7255 220, tytti.maatta(at)kuhmo.fi

Kaivutyöt ovat edenneet niin, että läpiajo on estetty Fleminginkadulla. Ajoneuvoliikenne kulkee Fleminginkatu 8:aan sekä Raitiokujaan saakka Amiraalistonkadun kautta. Fleminginkatu 1 - 7 liikenne Linnankadun kautta. Tonteille ajo sallittu. Paikalla liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Nostotyö Linnankatu 55 kohdalla sulkee toisen ajokaistan liikenteeltä, maanantaista perjantaihin, klo 9.00 - 15.00 välisenä aikana. Haittaa molemmissa ajosuunnissa. Paikalla liikenteenohjaajat.