Uusi vesiensuojelumenetelmä kiinnostaa viljelijöitä

Vantaanjoen kipsihankkeen toisena vuonna Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseen osallistuu 50 tilaa Riihimäeltä Helsinkiin. Vantaanjoella levitetään syksyllä kipsiä lähes 2400 peltohehtaarille maatalouden vesiensuojelutoimena. Pääosa käsiteltävästä peltopinta-alasta on pääuoman läheisyydessä Nurmijärven, Vantaan ja Hyvinkään alueilla. Kipsikäsittely puolittaa fosforihuuhtouman ja vähentää täten rehevöitymistä ja sinilevän kasvuedellytyksiä Vantaanjoella ja Vanhankaupunginlahdella.

”Kipsin tehokkuus kiintoaine- ja sitä kautta fosforihuuhtouman vähentäjänä on kiistaton. Lisäksi hankkeen alustavien tulosten perusteella kipsi vähentää eroosiota ja fosforihuuhtoumaa myös alueilla, joilla muut eroosiontorjuntaan keskittyvät vesiensuojelutoimenpiteet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, ovat jo laajalti käytössä. Näin se tukee myös muita tehokkaiksi havaittuja toimia kuormituksen vähentämisessä entisestään”, kertoo toiminnanjohtaja Anu Oksanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kipsin levitys jo käynnissä Vantaan kaupungin pelloilla

Maanparannuskipsiä levitetään pelloille neljä tonnia hehtaarille. Mukana olevat tilat saavat kipsin ilmaiseksi käyttöönsä, ja hanke kattaa myös kipsin levityksen kustannukset. Ensimmäiset kipsikuormat on jo toimitettu pellon laidoille ja kipsin levitys on alkanut. Viljelijöiden lisäksi mukaan vesiensuojeluhankkeeseen ovat lähteneet Vantaan ja Helsingin kaupungit, jotka vähentävät kipsin avulla ravinnehuuhtoumia omilta pelloiltaan.

Kipsiä levitettiin sateisissa tunnelmissa Vantaan Seutulassa 19.8.2019. Kuva: Kirsi Kurki-Miettinen

Vantaan kaupunki on ollut mukana monissa vesiensuojeluhankkeissa jo aikaisemmin, joten tämä on hyvää jatkoa niille. Vantaan tilanhoitaja Tuomas Vaherlehto mainitsee useita hyötyjä peltojen kipsikäsittelystä. ”Uusien toimenpiteiden kokeilu tuo tietoa ja kokemusta siitä, miten voitaisiin parantaa veden laatua ja lisätä Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja viihtyvyyttä. Hyväkuntoiset pellot ovat myös helpompia hoitaa ja viljellä, joten kipsikäsittelyllä toivotaan saatavan useita hyötyjä.”

Kipsikäsittely leikkaa fosforikuormaa kahdella tonnilla

Vuosi sitten Vantaanjoen kipsihankkeessa kipsikäsiteltiin jo vajaat 1100 hehtaaria peltoa. Kaikkiaan 3500 hehtaarin laajuisena hanke tulee leikkaamaan maatalouden vuotuista fosforikuormaa noin kahdella tonnilla ja kiintoainekuormaa noin tuhannella tonnilla viiden vuoden ajan. Positiiviset vaikutukset vesistöjen laatuun kohdistuvat lähes miljoonan virkistyskäyttäjän Vantaanjoelle ja Vanhankaupunginlahdelle.

Vantaanjoen kipsihanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY), Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittavat John Nurmisen Säätiön yksityiset tukijat ja ympäristöministeriö. Yara Suomi Oy lahjoittaa hankkeelle kipsin, jota syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena Yaran Siilinjärven tehtaalla.

”Loppukiri onnistui ja saavutimme hankkeen tavoitteet etuajassa, siitä suuri kiitos kaikille mukaan lähteneille viljelijöille! Nyt toivomme syksylle hyviä säitä, jotta kipsin levitys onnistuu. Olemme ilolla seuranneet myös sitä, että kipsikäsittely on pian laajenemassa Varsinais-Suomeen. Saaristomeren valuma-alueella toteutettuna peltojen kipsikäsittely parantaisi merkittävästi meren tilaa”, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Maija Salmiovirta.

Kuvia Vantaanjoen kipsihankkeesta: https://johnnurmisensaatio.fi/tietoa-meista/mediapankki/
Vantaan kaupungin tilanhoitaja Tuomas Vaherlehdon haastattelu: https://www.youtube.com/watch?v=ziCLgkhTJM8

Vantaanjoen kipsihankkeen nettisivut: https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/vantaanjoen-kipsihanke/ 

Lisätietoja:

John Nurmisen Säätiö
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari, p. 041 5491535, marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi
Projektipäällikkö Maija Salmiovirta, p. 044 203 2213, maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi
www.johnnurmisensaatio.fi/vantaanjoki

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Toiminnanjohtaja Anu Oksanen, p. 050 3726 018, anu.oksanen(at)vantaanjoki.fi
Tutkija Pasi Valkama, p. 044 767 1394, pasi.valkama(at)vantaanjoki.fi
http://www.vhvsy.fi

Helsingin yliopisto
Professori Markku Ollikainen, p. 02941 58065, markku.ollikainen(at)helsinki.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Suomen ympäristökeskus
Erikoistutkija Petri Ekholm, p. 0295 251102, petri.ekholm(at)ymparisto.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Ympäristöministeriö
Ympäristöneuvos Laura Saijonmaa, ympäristöministeriö, p. 0295 250 261, laura.saijonmaa(at)ym.fi
Projektipäällikkö Sanni Turunen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 068, sanni.j.turunen(at)ym.fi
www.ym.fi/vesienjamerenhoito

Vantaan kaupunki
Tilanhoitaja Tuomas Vaherlehto, Vantaan kaupunki, p. 040 5403246, tuomas.vaherlehto(at)vantaa.fi

Rakkautta etsivien sinkkujen saaga on keskustelun herättäjä ja huomattava yhteisöllisyyden luoja. Sisältöä kulutetaan monikanavaisesti niin lineaaritelevisiossa, online-palveluissa, ohjelman ilmaisessa applikaatiossa kuin sosiaalisen median eri kanavissa käydyissä keskusteluissa. Esimerkiksi Twitterissä aihetunniste #loveislandsuomi oli eilen ohjelman ensiesityksen aikana Suomen twiitatuin. 

- Ohjelmassa pääosassa ovat rehelliset tunteet, aito rakkaus ja uusien parisuhteiden synnyttäminen, mikä on virkistävää tämän päivän rakkausrealitygenressä. Love Island Suomen tuotantotiimi tekee parhaillaan töitä ympäri vuorokauden, sillä ohjelma julkaistaan vain vuorokauden viiveellä täältä Espanjan Esteponasta. Näin katsojilla on mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja tapahtumiin lähes reaaliajassa ilmaisen applikaation avulla, kertoo ohjelman vastaava tuottaja Mirko Baas MTV:ltä.

Viime kaudella muodostuneista pareista ovat edelleen yhdessä Patrick ja Anku sekä Veera ja Janne. Pariskunnat seuraavat tiiviisti uutta kautta, ja esimerkiksi Veeran Love Island Suomi -vlogia voi seurata ohjelman applikaatiosta koko kauden ajan. 

Lähde: Finnpanel TV-mittaritutkimus ja TotalTV-raportointi, online-katselu Adobe

Love Island Suomi

Love Island Suomi on kuuma jättireality, jossa joukko upeita sinkkuja tavoittelee rakkautta Espanjan kuuman auringon alla. Leikkisä ja positiivinen ohjelma sijoittuu espanjalaiseen luksusvillaan, jossa osallistujat viettävät pisimmillään kahdeksan viikkoa. Sinkut valitsevat aika ajoin itselleen mieluisimman parin ja kuvioita sekoittavat villaan saapuvat uudet sinkut. Katsojat ovat huomattavassa roolissa, sillä ilmaisen applikaation kautta annetut äänet vaikuttavat mm. ketkä ohjelmassa jatkavat. Kuutena päivänä viikossa esitettävän Love Island Suomen kruunaa finaali, jossa katsojat pääsevät valitsemaan voittajaparin. Myös toisella kaudella ohjelman juontaa Miss Suomeksi vuonna 2016 kruunattu Shirly Karvinen ja voice overina sanailee stand up -koomikko Riku Sottinen.

Maailman suosituin rakkausreality on noussut megailmiöksi myös Iso-Britanniassa, Australiassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Tanskassa, BENELUX-maissa, Unkarissa, Puolassa, Ruotsissa ja Norjassa kasvattaen suosiotaan kausi kaudelta. 

Lue lisää ohjelman lehdistöpaketista. 

Love Island Suomi Subilla ja mtv-palvelussa maanantaista lauantaihin klo 21.
C More -suoratoistopalvelussa ohjelma on katsottavissa jo tuntia aikaisemmin, klo 20, lukuunottamatta finaalijaksoa.

Love Island Suomen MTV:lle tuottaa ITV Studios Finland.

 LISÄTIEDOT:

#loveislandsuomi

Instagram: @subloveislandsuomi

Facebook-ryhmä

www.mtv.fi/loveislandsuomi

MTV: 

Ohjelmaviestintä, MTV: Maritta Kettunen, 050 548 1747, maritta.kettunen@mtv.fi

Projektijohtaja, MTV: Eevamaria Vassinen, 050 554 4623, eevamaria.vassinen@mtv.fi

Vastaava tuottaja, MTV: Mirko Baas, 040 750 6174, mirko.baas@mtv.fi 

ITV:

Vastaava tuottaja, ITV: Heidi Munkberg, heidi.munkberg@itv.com

Haastattelupyynnöt:

- Villasta pudonneiden saarelaisten haastattelupyynnöt: maritta.kettunen@mtv.fi 

- Ohjelman juontajan Shirly Karvisen haastattelupyynnöt: virpi.valtonen@mtv.fi

KymiRingin huippunopeus 340km/h kirjattiin Ducatin testikuljettaja Michele Pirron nimiin. Kuva: Taneli Niinimäki, KymiRing.

Suomen MotoGP-testeissä ylitettiin toisena päivänä, tiistaina huippunopeus 340km/h KymiRingin uudella radalla Iitissä.

Ratamoottoripyöräilyn MotoGP-sarjan ensimmäinen testipäivä ajettiin sadekelissä maanantaina, mutta tiistaina kuljettajat pääsivät kiertämään KymiRingiä poutasäässä. Uuden radan pito parani päivän mittaan jokaisella ajojaksolla, ja kuljettajat pääsivät paremmin sinuiksi suurten korkeuserojen rataan. Iltapäivällä pisimmällä suoralla mitattiin testien huippunopeudeksi 340 kilometriä tunnissa, josta vastasi Ducatin Michele Pirro. Maanantain sadekelissä päästiin 320 kilometriin tunnissa.

– Päivän mittaan kuljettajien fiilikset radasta paranivat, koska radan pintaan tarttui kumia enemmän, jonka myötä pitoa tuli lisää. Eilen pitoa oli huomattavasti vähemmän märkien olojen ja uuden asfaltin takia, mutta tänään pääsimme testaamaan enemmän ja tehokkaammin, kuvaili MM-mitalisti ja nykyinen KTM-testikuljettaja Mika Kallio, joka kellotti huippunopeudekseen 335km/h.

– Suurin osa radasta on tosi mukavaa ajettavaa. Muutamaa hidasta mutkaa meidän olisi pitänyt ajaa enemmän, jotta olisimme päässeet niihin paremmin sinuiksi. Ajolinjavaihtoehtoja ei ole hirveästi, koska ajetaan koko ajan puolelta toiselle kallellaan.

Tiistain testiajot päättyivät pari tuntia suunniteltua aiemmin rankkasateen iskettyä rata-alueelle. Vaihtelevista keliolosuhteista huolimatta kaksipäiväinen testi antoi erinomaisesti tietoa, minkälainen rata KymiRing on.

– Kierrokset jäivät maanantaina suunniteltua vähäisemmiksi sadekelin takia, mutta oli hyvä, että pääsimme testaamaan sekä märällä että kuivalla. Ajoin maanantaina reilut kymmenen kierrosta, mutta tänään jo 35, Kallio totesi.

Mika Kallio analysoi KymiRingin uunituoretta rataa. Kuva: Taneli Niinimäki, KymiRing.

MotoGP-sarjan promoottori Dorna Sportsin urheilutoimenjohtaja Carlos Ezpeleta oli mielissään testiajosta.

– Oli radan testaamisen ja kehittämisen kannalta tärkeää, että toinen ajopäivä oli kuiva. Sade puolestaan auttoi näkemään, miten vesi poistuu radalta, Ezpeleta muistutti.

– Radan perusprofiili on kunnossa, eikä suuria muutoksia tarvitse tehdä. KymiRing on selkeästi omanlaisensa rata.

MotoGP-sarjan ensi vuoden kilpailukalenterin pitäisi valmistua parin viikon sisällä, jolloin selviää myös Suomen ensimmäisen MM-osakilpailun järjestämisajankohta.

Teksti: KymiRing-tiedotus.

Testien kuvagalleria

Juttu luettavissa myös: www.moottoriurheilu.tv/kymiringilla-mitattiin-huippunopeus-340km-h

Asfalttia paikataan 21.8.2019 klo 9.00 - 18.00 välisenä aikana Naantalin pikatiellä välillä Köydenpunojankatu - Alakyläntie suuntaan Raisio ja suuntaan Turku, Raision rajalta Köydenpunojankadulle, Biolinjalla koko katu, Itäkaarella, koko tie sekä Hämeen valtatiellä välillä Halistentie - Liedon raja molempiin ajosuuntiin. Häiriöt liikenteelle paikallisia ja kestoltaan lyhyitä. Paikalla on liikenteen ohjaajat ja työkoneita saattaa liikkua liikenteen seassa.

Asfalttia paikataan 21.- 23.8.2019 klo 7.00 - 17.00 välisenä aikana Ruukinkadun -Mäkikadun risteys, Ruukinkatu - Vanha Littoistente risteys, Karvataskunkatu välillä Pihkalankatu - Pelttarinkatu sekä Nummisuutarinkatu välillä Eskonkatu - Westerholminkatu. Häiriöt liikenteelle paikallisia ja kestoltaan lyhyitä. Paikalla on liikenteen ohjaajat ja työkoneita saattaa liikkua liikenteen seassa.

Tien korjaustyö haittaa liikennettä Tampereen valtatien ja Parrantien risteysalueella 21.- 22.8.2019 klo 9.00 - 12.00. Paikalla liikenne opasteet ja tarvittaessa liikenteen ohjaajat. Työkoneita saattaa liikkua liikenteen seassa.

Bangladeshiin paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa pian takaisin Myanmariin. Järjestöt vaativat rohingyoille oikeutta, lisää humanitaarista apua ja mahdollisuutta turvalliseen paluuseen.

Lähes miljoona rohingyaa odottaa yhä oikeutta ja valtaa vaikuttaa tulevaisuuteensa kaksi vuotta sen jälkeen, kun laajamittaiset julmuudet Myanmarissa pakottivat heidät lähtemään kodeistaan. Bangladeshissa elävinä pakolaisina he kamppailevat myös turvallisuutensa ja ihmisarvonsa puolesta.

61 näissä kahdessa maassa toimivaa paikallista, kansallista ja kansainvälistä järjestöä vaatii yhteisessä, tänään julkaistussa lausunnossaan, että Myanmarin Rakhinen osavaltiossa tunnustetaan kaikkien ihmisoikeudet. Rohingyapakolaisilla on oltava rooli omaan elämäänsä liittyvässä päätöksenteossa, mikä tarkoittaa myös heidän paluutaan Myanmariin.

Järjestöt ovat huolissaan Rakhinen osavaltiossa elävien perheiden turvallisuudesta, mukaan lukien rohingyoista, sillä konflikti kärjistyy ja humanitaarista apua saadaan toimitettua perille rajallisesti. Ne vaativat Bangladeshin ja Myanmarin hallituksia varmistamaan, että kaikki paluuprosessit ovat turvallisia, vapaaehtoisia ja ihmisarvoa kunnioittavia, sillä tällä viikolla on levinnyt uutisia 3 450 rohingyapakolaisen mahdollisesta nopeutetusta palautuksesta.

Järjestöt ovat viimeisten kahden vuoden aikana auttaneet Bangladeshin hallitusta ja YK-järjestöjä toimittamaan tehokkaasti elämää ylläpitävää tukea ihmisille, jotka elävät maailman suurimmalla pakolaisleirillä. Yhteisten ponnistelujen avulla on vakautettu leirien olosuhteet, vahvistettu varautumista monsuuneihin ja autettu ehkäisemään tautiepidemioita.

On kuitenkin tehtävä enemmän. Vaadimme kansainvälistä yhteisöä lisäämään rahoitusta Bangladeshin ja Myanmarin humanitaariseen apuun, jotta voitaisiin parantaa pakolaisten, heidät vastaanottaneiden yhteisöjen sekä maan sisäisten pakolaisten elämää.

”Rohingyalapset ja heidän perheensä ovat eläneet leireillä kahden vuoden ajan. Heillä on ollut vain pieni toivo paremmasta tulevaisuudesta. Kärsittyään 2000-luvun pahimpiin kuuluvista ihmisoikeusloukkauksista he elävät nyt tilapäisissä suojissa, jotka on tehty bambusta ja muovista, eivätkä he saa kunnollista koulutusta. Yksi kymmenestä lapsesta on yhä aliravittu, ja pelko ihmiskaupasta, huumeista ja rikoksista leireillä saa lapset tuntemaan turvattomuutta”, sanoo Pelastakaa Lasten Cox’s Bazarin avustusoperaation johtaja David Skinner.

”Maailman on aika luoda sellaiset olosuhteet, jotka tukevat rohingyojen turvallista ja vapaaehtoista paluuta Myanmariin. Maan hallituksen on täytettävä velvoitteensa: taattava saman tasoinen turvallisuus ja inhimillisyys kaikille ihmisille. Rohingyojen on saatava oikeutta kärsimystensä vuoksi. Ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneet on saatava vastuuseen, jotta rohingyalapsia voidaan suojella tulevilta julmuuksilta. Se antaisi heille heidän haluamansa tulevaisuuden”, Skinner lisää. 

--------------------------------

Toimituksille tiedoksi:

Myanmarissa on noin 128 000 pakosalle ajettua rohingyaa ja muita muslimiyhteisöjen jäseniä, jotka on eristetty Rakhinen leireille vuodesta 2012 alkaen. He eivät pysty palaamaan kotiin.

Bangladeshiin paenneet lapset tarvitsevat vankemmat koulutuspalvelut. Yli 25 000 lasta on poissa koulusta. Lisäksi 97 prosenttia 15–18-vuotiaista nuorista ei osallistu mihinkään koulutukseen.

Pakolaisia vastaanottaneiden yhteisöjen köyhyys on kasvanut. Alle 60 dollarilla (54 eurolla) kuussa elävien osuus nousi 10 prosentista 22 prosenttiin sen jälkeen, kun pakolaisia alkoi saapua elokuussa 2017. 

Pelastakaa Lasten hätäapukeräys rohingya-lasten hyväksi: www.pelastakaalapset.fi/rohingya

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset ry, 050 433 1438, max.holm (at) pelastakaalapset.fi

Folks Hotels Oy ja BilleBeino Clothing and Accessories Oy ovat solmineet osakkuussopimuksen, jonka myötä Billebeino ottaa ensi askeleensa hotelliliiketoimintaan. Folks Hotels Oy avaa ensimmäisen lifestyle-segmenttiin sijoittuvan hotellinsa kesällä 2020 Helsingin Vallilaan, entiselle VR:n Konepajalle saneerattaviin historiallisiin kiinteistöihin. Hotelliin rakentuu muun muassa 146 hotellihuonetta, ravintola, kattoterassi ja saunaosaston, kuntosalin, joogan ja henkilökohtaisen valmennuksen sekä ryhmätunnit yhdistävä Wellness Spa. 

”Billebeinolla on kunnia tehdä yhteistyötä Folks Hotels Oy:n kanssa. Olemme todella innoissamme, emmekä malta odottaa projektin alkua. Billebeino tulee näkymään brändinä ympäri hotellia muun muassa erilaisten sisutuselementtien muodossa. Tulet siis spottaamaan Billebeinon vähän joka puolelta hotellia. Kaikkia yhteistyön muotoja ei olla vielä päätetty, mutta ideoita on paljon. Olen luvannut tuoda hotelliin myös uniikkia taidettani.”, Ville Leino kertoo.

Folks Hotels Oy on lisäksi sitoutunut Lahden Ranta-Kartanoon rakentuvan ”Ranta-Kartano Urban Resortin” hotelli- ja ravintolaliiketoiminnan operaattoriksi. Resort-hanke on tällä hetkellä kaavavaiheessa ja uuden keskuksen avajaisia päästään viettämään aikaisintaan vuoden 2022 aikana. 

”Näemme Billebeinon kanssa alkavan yhteistyön erittäin mielenkiintoisena ja koko visiotamme vahvasti tukevana. Billebeinon tuotevalikoima hengittää samanlaista elämäntapaa, jota haluamme myös Folksin kautta vieraillemme välittää. Voin jo tässä vaiheessa luvata, että yhteistyömme tuottaa ainutlaatuisia ja vain meiltä saatavia tuotteita, jotka tuottavat lisäarvoa vieraillemme. Olen jo pidemmän aikaa seurannut ilolla erilaisia kollaboraatioita, joita Ville tiimeineen on tehnyt ja salaa toivonut, että tuo mahdollisuus tulisi vielä joskus meillekin – nyt se tuli.”, hotelliliiketoiminnan johtaja Aki Keskitalo toteaa.

Folks Hotels Oy on lahtelainen, hotelleihin ja konseptoituun asumiseen erikoistunut yritys. Kohteemme on suunnattu elämyksellistä asumiskokemusta haluavalle; terveyttä, hyvinvointia, ja energistä elämäntyyliä sekä kestävää kehitystä arvostavalle yksilölle, perheelle tai ryhmälle. Hotelleissamme yhdistyvät arvostava, iloinen ja yksilöllinen palvelu, kehittyneet digitaaliset palvelut sekä rento tunnelma.

Lisätietoja:

Aki Keskitalo, Director of Hotel Operations, Folks Hotels Oy, aki.keskitalo@folkshotels.fi, 050 356 1110

Ville Leino, BilleBeino Clothing and Accessories Oy, ville@billebeino.com

Barnen anser att drömmarnas Finland är tryggt, miljövänligt och jämlikt enligt den enkät som Rädda Barnen låtit genomföra och rapporten Barnets röst 2019: Framtidens Finland.

Barnens svar speglar den offentliga debatten, de vuxnas oro, den politiska atmosfären och aktuella samhälleliga frågor. Baserat på enkäten har barnen lämnats utanför debatten och känner att de inte får tillräckligt med information om saker som påverkar dem. Barnen upplever att de inte kan påverka Finlands framtid. Barnens största oro gäller klimatförändringen: 78 % av dem som besvarade enkäten anser att klimatförändringen är den största anledningen till oro inför framtiden.

Rapporten som lyfter fram barnens åsikter och drömmar ingår i det större undersökningsmaterialet Barnets röst 2019, vars andra del, rapporten Barnfattigdom, publiceras i oktober. I undersökningen kartlades 13–17-åriga barns erfarenheter av i synnerhet fattigdom, arbetslöshet, trygghet, klimatförändringen, ojämlikhet och möjligheterna av påverka. Enkäten genomfördes på nätet i maj–juni 2019 och besvarades av 565 barn.

Centrala resultat i rapporten Barnets röst 2019: Framtidens Finland:

• Det allra största orosmomentet för barnen är klimatförändringen (78 % av undersökningens deltagare)
• Arbetslösheten är det näst största orosmomentet; den togs upp av 55 % av deltagarna
• Bland barn till arbetslösa föräldrar är 69 % oroade över arbetslösheten, bland barn till arbetande föräldrar 51 %
• Färre än 40 % av barnen tror att de kan påverka Finlands framtid
• Bland barnens önskemål om framtidens Finland betonas speciellt miljövänlighet, jämlikhet och trygghet

”Inom politiken pratas det hela tiden om den åldrande befolkningen, bristen på arbetsplatser och klimatförändringen. I den situationen kan man inte göra annat än oroa sig för framtiden”, skriver en av deltagarna i undersökningen.

I den känsla av otrygghet som barnen upplever betonas speciellt oron för hur världen ser ut när de växer upp. Barnen oroar sig mest för klimatförändringen och upplever att de vuxna inte gör tillräckligt för att stoppa den. Enligt barnen tar de vuxna inte barnens oro för miljön på allvar. Barnen som besvarade enkäten önskar att Finland skulle vara en vägvisare och en internationellt modig debattör i klimatfrågor. Barnen kräver snabba åtgärder av landets politiker och andra beslutfattare.

Rasism, invandring och arbetslöshet skapar oro

Frågor i anslutning till invandring är enligt enkäten svåra för barnen. Barnen ser det som problematiskt att den offentliga debatten påverkar deras åsikter. Ungefär en tredjedel av undersökningens deltagare ser invandringen som ett hot mot Finlands säkerhet. Barnen tycker ändå att rasismen är ett större orosmoment än invandringen.

När det gäller sysselsättningsmöjligheterna oroar sig barnen som deltog i undersökningen mest för om de kommer att hitta ett passande jobb. I sysselsättningsutvecklingen betonas oron för att arbetsplatserna flyttar utomlands och att tekniken tar över det mänskliga arbetet. Barn med minst en arbetslös vårdnadshavare oroar sig mer för sin egen sysselsättning än de barn vars vårdnadshavare arbetar.

Barnen upplever att i synnerhet jämställdhet och likvärdighet är viktiga saker för dem. De anser att Finland är ett mönsterland för jämställdhet mellan könen och vill bevara detta. Flera barn lyfte i enkäten fram sin oro för transpersoners rättigheter.

”Ojämlikhet är en farlig sak i samhället. Dess ökning leder också till ökande kriminalitet och missnöje, vilket kommer att ta sig uttryck i demonstrationer och allmän otrygghet”, säger ett barn som besvarade enkäten.

Enligt enkäten anser en tredjedel av barnen att de inte kan påverka Finlands framtid. Nästan hälften av undersökningens deltagare upplever att barnen inte blir hörda i beslutsprocesser på riksnivå som berör dem själva, och de får heller ingen information om dessa saker. Barnen önskar att man exempelvis i skolan skulle tala mera om politiska beslutsprocesser och deras konkreta följder.

"I svaren fäste jag mig speciellt vid att barnen inte upplever att de får påverka saker”, säger Riitta Kauppinen, chef för medborgaraktivitet och påverkansarbete på Rädda Barnen rf.

Hur kan man bättre beakta barnen i beslutsprocesser?

I undersökningen föreslår barnen själva följande åtgärder:

• I skolorna borde man mera aktivt diskutera aktuella politiska beslut och deras konkreta följder. 
• Valtorgen och skuggvalen hjälper barnen att lära sig om saker, eftersom de upplever att de för tillfället inte får tillräckligt med information.
• Det behövs fler unga representanter på inflytelserika poster som bättre förstår hur världen ser ut för dagens barn och unga.
• Rösträttsåldern borde sänkas till 16 år så att de samhälleliga frågorna skulle bli en verklig del av barnens vardag.
• Barnen borde uppmuntras till att påverka, oberoende om det sker på lokal eller nationell nivå.

Rädda Barnen publicerar den 2:a delen av rapporten Barnets röst i oktober. Den fokuserar speciellt på barnens åsikter i frågor som gäller fattigdom.

Mer information:

Riitta Kauppinen,  chef för medborgaraktivitet och påverkansarbete, Rädda Barnen, riitta.kauppinen@raddabarnen.fi, 050 433 1260

Aino Sarkia, Vägkost för Livet-koordinator, Rädda Barnen, aino.sarkia@raddabarnen.fi, 050 5750 289

Carita Päivänen, informationschef, Rädda Barnen, carita.paivanen@raddabarnen.fi, 040 535 8221

Rapport:www.pelastakaalapset.fi/lapsenaani

Barnets röst 2019, del 1. Tryggt, rent och jämlikt – Barnens åsikter om framtidens Finland.

LähiTapiolan selvityksen mukaan teiden kunto huolestuttaa autoilijoiden enemmistöä. Suurin osa autoilijoista on sitä mieltä, että teiden kunto on myös huonontunut viimeisen viiden vuoden aikana. Huonokuntoiset tiet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, mutta ne myös hidastavat matkantekoa.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista autoilijoista on vähintään melko huolestunut maamme teiden kunnosta liikenneturvallisuuden kannalta. Kyselytutkimuksessa selvisi, että alueelliset näkemyserot ovat suhteellisen vähäisiä, joten ihmiset ympäri Suomen kantavat huolta teiden turvallisuudesta. Tien käyttäjistä 65 prosenttia onkin sitä mieltä, että teiden kunto on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut huonompaan tai selvästi huonompaan suuntaan.

- Suomalaisten huoli teiden kunnosta ei yllätä, sillä aiheesta on puhuttu paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Suomessa pääväylät ovat kuitenkin edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat ongelmat ovat pääväylien ulkopuolella maakunnissa, joihin määrärahoja ei ole yhtä helposti saatavissa. Positiivista on, että tuoreessa budjettiesityksessä olisi luvassa lisärahaa teiden kunnossapitoon, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Niemisen mukaan teiden kunnon huonontuminen ei ole vielä lisännyt vakavien onnettomuuksien määrää, koska nopeusrajoituksilla on voitu hillitä riskejä. Matkanteko on kuitenkin monilla teillä hidastunut aiemmasta.

Väylän teettämän yhteenvedon mukaan vuonna 2018 tieverkon korjaukseen ja hoitamiseen myönnettiin rahoitusta yhteensä 441 miljoonaa euroa. Kun tammikuussa tarkasteltiin väylien kunnossapidon näkymiä vuodelle 2019, korjausvelkaa oli kertynyt 2,5 miljardia euroa. Niemisen mukaan valtio saa verotuloja tieliikenteestä noin 8,5 miljardia euroa vuodessa. Siitä alle 2 miljardia käytetään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Liikenteen ennakointi ja huonokuntoisista teistä ilmoittaminen edistävät liikenneturvallisuutta

- Yksiselitteistä ratkaisua teiden kunnon parantamiseksi ei ole, kun kyse on rahasta ja rahoituksesta. Ehdotuksia nastarengasverosta ja nastarenkaiden kieltämisestä on väläytelty, mutta se ei poista teiden rapistumisen ongelmaa, joka pääasiassa johtuu Suomen ilmastosta, huomauttaa Nieminen.

Nopeuksien alentaminen lisää Niemisen mukaan turvallisuutta ja on hyvä keino silloin, kun tieosuutta ei saada kuntoon. Harvoin tien huono kunto tai tiessä oleva iso kuoppa tulee autoilijalle täysin yllätyksenä. Maltilliset ajonopeudet, ennakoiva ja jatkuva liikenteen tarkkaileminen ja näköaistin aktiivinen käyttäminen edistävät liikenneturvallisuuttamme.

-Ihmisiä pitäisi muistuttaa ja kehottaa tekemään ilmoituksia huonokuntoisista teistä entistä herkemmin ja aktiivisemmin, jotta saisimme kohdistettua enemmän painetta teiden kunnossapitoon ja konkreettisiin tekoihin. Moni ei varmaankaan edes tiedä, minne ilmoituksen voi tehdä. Väyläviraston eli Väylän verkkosivuilta löytyy palautelomake sekä numero, johon voi ilmoittaa turvallisuusongelmista, vinkkaa Nieminen.

Väylän mukaan Suomessa on päällystettyjä maanteitä kaiken kaikkiaan noin 50 750 kilometriä, josta huonokuntoisen maantien osuus on 7 050 kilometriä. Päällystettyjen teiden kunnolla on suuri merkitys paitsi päivittäiseen liikkumiseen myös elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. 17 – 23.5.2019 tehtyyn kyselyyn osallistui 1050 suomalaista, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/-3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:
Markus Nieminen, johtava asiantuntija, liikenneturvallisuus, LähiTapiola, 040 7466 107, markus.nieminen@lahitapiola.fi
Kyösti Knuuttila, viestintäpäällikkö, LähiTapiola, 050 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

Kuntekon Tekoja tiskiin -kampanjassa etsitään syksyn ajan kunta-alalta kehittämistekoja. Parhaat teot ja tekijät palkitaan marraskuussa kutsuvierastilaisuudessa Gaalassa Helsingissä. Tarkoitus on nostaa hyvää kuntatyötä esille ja saada kuntatyöpaikat kertomaan ylpeästi omista kehittämisteoistaan.

Kampanjan toteuttaa Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020.

– Suomalaista kuntatyötä leimaa vaatimattomuus. Omista saavutuksista ja kehittämisteoista ei uskalleta ylpeillä, vaan mieluummin pidetään kynttilää vakan alla, sanoo Kuntekon ohjelmapäällikkö Anna-Mari Jaanu.

– Kunta-ala on täynnä innovatiivisia tarinoita oman työnsä sankareista ja aktiivisista organisaatioista. On isoja tarinoita koko kuntaa koskettavasta muutoksesta sekä pieniä tarinoita arjen ihmeistä. Nyt on aika kertoa niistä kaikille, lisää Jaanu. 

Tekojen torilla tehdään suomalainen kuntatyö näkyväksi kaikille

Tekoja tiskiin -kampanjassa kehittämistekoja kerätään Kuntekon Tekojen tori -sivulle. Tekojen torilla on tällä hetkellä luettavissa jo yli 400 kehittämistekoa ympäri Suomea monilta eri toimialoilta.

– Tekojen torin kautta kehittämistekoja on päätynyt myös lehtien palstoille, joten sillä saa hyvää näkyvyyttä hyvälle kuntatyölle. Tekojen tori toimii myös inspiraation lähteenä niille, jotka kaipaavat uusia tuulia kehittämiseen, kertoo Jaanu.

Tavoitteena on myös saada vuoden loppuun mennessä vähintään sata uutta kehittämistekoa Tekojen torille. Vuoden 2019 aikana tulleista uusista teoista palkitaan parhaat teot toimialoittain sekä parhaat tekijät marraskuussa Gaalassa Helsingissä. Kilpailua varten voi myös vinkata vaikka naapurikunnan hyvästä kehittämistyöstä.

– Haluamme, että kunta-alalla lopetetaan turha vaatimattomuus ja kerrotaan omasta kehittämistyöstä ylpeästi kaikille, kannustaa Jaanu.

Lisätietoja:

www.kunteko.fi/tekoja-tiskiin

Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50 572 4620, anna-mari.jaanu@kt.fi
Susanna Koivistoinen, projektitiedottaja, puh. +358 50 592 5386, susanna.koivistoinen@kt.fi

Tulevana viikonloppuna 24.-25.8.2019 järjestetään neljäs kansainvälinen Women’s ArbCamp WAC2019 Ruissalossa Turussa. Leiri on arboristeina eli puunhoitajina työskentelevien naisten kokoontuminen, eikä osallistuminen ole miehiltäkään kielletty.  Leirille osallistuu 53 henkilöä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Norjasta, Sveitsistä, UK:sta, Taiwanista ja USA:sta.

Leirillä kehitetään arboristin ammattiin kuuluvaa tekniikkaa, tietoa ja taitoa. Tänä vuonna ohjelmassa on mm. puukiipeilyä ja oksien ja pöllien alaslaskutekniikkaa, jotka ovat olennaisia taitoja arboristin työssä puita leikatessa ja paloina kaataessa. Harjoituksissa on myös työkohteen turvallisuusjärjestelyitä, kiipeilyvälineiden tarkastamista ja moottorisahan huoltoa. Tärkeä osa työtä on puiden kunnon ja riskien arvioiminen ja tätäkin harjoitellaan. Myös kaupunkipuiden ekosysteemipalveluista puhutaan.

Ensimmäinen WAC järjestettiin Coventryssä, UK:ssa vuonna 2016, silloin nimellä Female Climbing Weekend. Leirin pääjärjestäjä on ruotsalainen arboristi Boel Hammarstrand. Tapahtuma sai alkunsa tarpeesta tukea arboristinaisten ammatillista kehittymistä ja itsetuntoa. Keski-Euroopassa ja muualla maailmassa puunhoitoala on hyvin miesvaltainen, ja naiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja osaamistaan ja pystymistään kohtaan. Suomessa tilanne on toinen, sillä meillä ammattitutkinnon suorittaneista arboristeista noin puolet on naisia ja monet heistä työskentelevät yrittäjinä.

Leiri järjestetään vuorollaan eri maissa. Tapahtuma toteutetaan tukijavaroin, sponsoreina on mm. kiipeilyväline-, kone- ja moottorisahavalmistajia sekä eri maiden puunhoidon yhdistyksiä. Suomessa järjestelyihin osallistuu Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry.

Lisätietoja:

Leirin pääjärjestäjä, arboristi Boel Hammarstrand

+46 076 171 3040

+44 077 8716 6407

Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n tiedottaja, arboristi Emilia Marila

tiedotus@suomenpuunhoidonyhdistys.fi

puh. 040 5771442

Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n hallituksen jäsen, arboristi Anu Hiiterä

anu.hiitera@gmail.com

Puh. 0500 760973

Facebook: Women’s ArbCamp

Facebook: Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY

https://www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi/

Enligt LokalTapiolas undersökning är majoriteten av bilisterna bekymrade över vägarnas skick. Majoriteten av bilisterna anser även att vägarnas skick har försämrats under de fem senaste åren. Dåliga vägar kan orsaka farosituationer, men de gör också att restiden blir längre.

Enligt enkäten Vardagsgranskning som LokalTapiola låtit utföra är 64 procent av de finländska bilisterna minst ganska oroade över skicket på vägarna i vårt land med tanke på trafiksäkerhet. I undersökningen framgick att skillnaderna i åsikterna är relativt små mellan regionerna, så människor runt om i Finland är bekymrade över vägarnas säkerhet. 65 procent av trafikanterna är av åsikten att vägarnas skick har blivit sämre eller klart sämre under de senaste fem åren.

- Finländarnas oro över vägarnas skick är ingen överraskning, eftersom man har pratat mycket om det under de senaste tio åren. I Finland är huvudlederna dock fortfarande i relativt bra skick. De största problemen ligger utanför huvudlederna i de landskap där det inte är lika lätt att få anslag. Det positiva är att i det nya budgetförslaget har man lovat mera pengar till vägunderhållet, säger LokalTapiolas chefsspecialist inom trafiksäkerhet  Markus Nieminen.

Enligt Nieminen har vägarnas sämre skick ännu inte ökat antalet allvarliga olyckor, eftersom riskerna har stävjats genom hastighetsbegränsningar. På många vägar har restiden blivit längre än tidigare.

Enligt ett sammandrag som Väylä gjort, beviljades år 2018 totalt 441 miljoner euro för reparation och underhåll av vägnätet. När man i januari granskade utsikterna för trafikledernas underhåll år 2019, uppgick reparationsskulden till 2,5 miljarder euro. Enligt Nieminen får staten in cirka 8,5 miljarder euro per år i skatteintäkter från vägtrafiken. Mindre än 2 miljarder av detta används för att göra trafiken smidigare och säkrare.

Att vara förutseende i trafiken och rapportera om dåliga vägar främjar trafiksäkerheten

- Det finns ingen entydig lösning för att förbättra vägarnas skick när det är fråga om pengar och finansiering. Förslagen om skatt på dubbdäck och förbud mot dubbdäck har kunnat undvikas, men detta tar inte bort problemet med söndervittrade vägar, vilket främst beror på klimatet i Finland, poängterar Nieminen.

Att sänka hastigheten ökar enligt Nieminen säkerheten och är en bra metod då vägavsnittet inte är i skick. En dålig väg eller en stor grop i vägen är sällan en total överraskning för bilisterna. Måttliga körhastigheter, förutseende körning och kontinuerlig observation av trafiken och aktiv användning av synsinnet främjar vår trafiksäkerhet.

- Människor borde påminnas och uppmanas att anmäla vägar som är i dåligt skick ännu mer och aktivare för att vi skulle få mera press riktat på vägunderhåll och konkreta åtgärder. Många vet kanske inte ens, var man kan göra anmälan. På Trafikledsverkets webbplats dvs. på webbplatsen Väylä finns en responsblankett och nummer, dit man kan anmäla säkerhetsproblem, ger Nieminen som tips.

Enligt Väylä  finns det allt som allt cirka 50 750 kilometer belagda landsvägar i Finland, varav andelen landsvägar i dåligt skick är 7 050 kilometer. De belagda vägarnas skick har stor betydelse inte bara för den dagliga trafiken utan också för näringslivets konkurrenskraft.

LokalTapiolas enkät Vardagsgranskning genomfördes av Kantar TNS. På enkäten 17 – 23.5.2019 svarade 1 050 finländare i åldern 15-74 år. Enkätens felmarginal är +/-3,1 procentenheter.

Tilläggsinformation:
Markus Nieminen, chefspecialist, trafiksäkerhet, LokalTapiola, 040 7466 107, markus.nieminen@lahitapiola.fi
Kyösti Knuuttila, kommunikationschef, LokalTapiola, 040 5999 720, kyosti.knuuttila@lahitapiola.fi

Johanna Annolan, Ville Kivimäen ja Antti Malisen toimittama kirja Eletty historia avaa näkökulman menneisyyteen koettuna todellisuutena. Kirjan artikkelit tarkastelevat, miten ihmiset ovat omana aikanaan jäsentäneet maailmaansa ja millaiset tekijät ovat vaikuttaneet heidän kokemuksiinsa. Teokseen valitut tapaustutkimukset valottavat maailman kokemisessa tapahtuneita muutoksia varhaismodernilta ajalta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. 

Kirjassa avataan elettyä historiaan niin 1700-luvun muurarimestarin kuin 1900-luvun alun torikaupan kautta, tutkitaan 1800-luvun lopulla Kaliforniassa asuneen suomalaisen pastorinnan kirjeenvaihtoa ja kotirintaman naisten väsymyskokemuksia maaseudulla ja tehdastyössä. Ajallinen kaari on pitkä ja eletty historia rakentuu monipuolisesti. Eletty historia toimii sekä tutkimuskirjana että oppaana koettuun menneisyyteen.

Johanna Annola, Ville Kivimäki & Antti Malinen (toim.): Eletty historia. Kokemus näkökulmana menneisyyteen.
436 s., Vastapaino 2019

Toimittajien yhteystiedot:
Ville Kivimäki, ville.kivimaki@tuni.fi, 050 432 8067

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906

Muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus – käytetään ilmiökimpusta mitä nimeä tahansa, se herättää mielikuvia valtion järjestystä horjuttavista ihmisvirroista. Elleivät tulokkaat ole peräti uhka yhteiskuntajärjestykselle ja kansalliselle identiteetille, vähintäänkin heistä on vaivaa ja vastusta.

Filosofi Donatella Di Cesare (s. 1956) murtaa vakiintuneet ajattelutavat. Maahanmuuttajat mielletään hänen mukaansa uhkaksi ennen kaikkea siksi, etteivät kansallisvaltiot yksinkertaisesti sovi yhteen demokratian ja ihmisoikeuksien kanssa. Kun valtio omii päätöksenteon itselleen, demokratian ulkopuolelle jätetään ne, jotka eivät ole valtion kansalaisia. Valtion valta siirtolaisiin ja pakolaisiin osoittautuukin mielivallaksi, joka ei kestä lähempää tarkastelua.

Italiassa Pysyvästi vieraana-teokselle myönnettiin viime vuonna sekä Pozzale- että Sila-kirjallisuuspalkinnot. Palkintojen perusteluissa Donatella Di Cesarea kiitettiin muun muassa teoreettisten ja poliittisten ennakkoluulojen kyseenalaistamisesta sekä filosofian poliittisen vastuun elvyttämisestä.

Donatella Di Cesare
Pysyvästi vieraana. Muuttoliikkeen filosofiaa
(Stranieri residenti. Una filosofia della migrazione, 2017)
Suom. Tapani Kilpeläinen
308 sivua
ISBN 978-952-7189-55-9
Sähkökirjan ISBN 978-952-7189-56-6
Hinta 35 €, niin & näin -lehden kestotilaajille –25 %

www.netn.fi/kirjat/pysyvasti-vieraana

Arvostelukappaleet yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi (jukka.m.kangasniemi@gmail.com)

Turun Eurooppa-foorumin Talouspäivä torstaina 29.8. keskittyy EU:n sisämarkkinoihin, kilpailukykyyn ja innovaatiotoimintaan. Ohjelmassa ovat mm. elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoen puheenvuorot sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen johdolla käytävä suuri EU-keskustelu.

HUOM! Ministeri Kulmunin haastattelupyynnöt viimeistään 22.8.
Kts. kutsun alareuna.

Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa järjestettävä Talouspäivä alkaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin, EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahden ja Business Finlandin edustajan alustusten ympärille rakentuvilla briefing-tilaisuuksilla.

Iltapäivällä ohjelma jatkuu etenkin kotimaisen yhteiskunnallisen päätöksenteon, hallinnon ja elinkeinoelämän vaikuttajille suunnatulla kutsuvierastilaisuudella. Tilaisuuden pääpuhujana kuullaan Keskustan puheenjohtajakisan viimeiselle viikolle valmistautuvaa elinkeinoministeri Katri Kulmunia. Hänen jälkeensä kommenttipuheenvuoron pitää seuraavan rahoituskauden suunnitteluun osallistuva, pitkän EU-kokemuksen omaava Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki.

Ohjelma Joessa huipentuu sisämarkkinoiden tulevaisuutta pohtivaan paneelikeskusteluun, jossa elinkeinoelämän ja politiikan edustajat keskustelevat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen johdolla eurooppalaisista sisämarkkinoista. Mukana ovat Nordean lakiasiainjohtaja ja hallituksen sihteeri Jussi Koskinen, Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Petteri Orpo sekä europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Miapetra Kumpula-Natri.

* * * 

Media on tervetullutta kaikkiin Talouspäivän tilaisuuksiin, myös iltapäivän kutsuvierastilaisuutta edeltävälle lounaalle sekä iltatilaisuuteen, joka on osa Turun Ruissalossa pidettävää SHIFT Business Festivalia (ww.theshift.fi).

Ministeri Kulmuni on lupautunut vastaamaan toimittajien kysymyksiin puheenvuoronsa jälkeen. Haastattelujen sovittamiseksi ministerin aikatauluun toivomme toimituksilta viimeistään to 22.8. tietoa halukkuudesta haastatella ministeriä.

* * * 

Turun Eurooppa-foorumin Talouspäivä

Torstaina 29.8.2019 klo 8.30–17.15 (lounas ja kutsuvierastilaisuus 12.00 alkaen). Ministeri Kulmunin ja kabinettipäällikkö Artjoen puheenvuorot klo 13.15–14.15.

Paikka: Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Lemminkäisenkatu 12, 20520 Turku. 

Päivän tarkempi ohjelma: https://turkubusinessregion.com/eurooppa-foorumin-talouspaiva/

Median ilmoittautuminen ja haastattelupyynnöt: viestintäpäällikkö Riku Näsänen, riku.nasanen@turkubusinessregion.com, puh. 040 540 9135.

Iltatilaisuuteen (SHIFT) osallistuvilta toimittajilta edellytetään lisäksi erillistä akkreditoitumista business festivaaliin osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/SHIFT_2019_Media_accreditation_7543/fi

Tervetuloa Turun Eurooppa-foorumiin!

Sosiaalisessa mediassa jokaisella on mahdollisuus reagoida vihapuheeseen, häiriköintiin ja trollaamiseen. 

Somekonkarit Pekka Sauri ja Suvi Auvinen jakoivat vinkkinsä somekäyttäjille Kansanvalistusseuran Taiteiden yön Positiivisessa trollipajassa 15. elokuuta Helsingissä. Pajassa mentiin mukaan ajankohtaisiin keskusteluihin, jotka liittyivät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ruokavalioon, maahanmuuttoon ja politiikkaan. 

Suomen vaikuttavimpiin somekeskustelijoihin lukeutuvat aktiivitwiittaajat Sauri ja Auvinen ovat kohdanneet häiriköintiä verkossa usein. Trollipajassa laadittiin yhdessä konkareiden ja osallistujien kanssa viisi teesiä, joilla vihapuhetta ja trollaamista voi vastustaa.

Kaikkien yhteinen viesti on, ettei häiriköintiä pidä hyväksyä vaikenemalla.

Näillä keinoilla tulehtunut verkkokeskustelu selätetään:

LEHDISTÖTIEDOTE

Paluumuuttaja Jussi Saarinen toteuttaa unelmiansa lapsuudenmaisemissa ja yhdistää kulttuuria ja ainutlaatuista luontoa tapahtumiksi

Alkuvuoden aikana Kuusamon ja Taivalkosken väkiluvut ovat olleet hienoisessa noususuunnassa. Jussi Saarinen on yksi työn perässä kotiseudulle lähivuosina palanneista. Saarinen kasvoi Rukalla ja laski mäkeä kolmivuotiaasta aina aikuisiän kilpailu-uraan asti.

-Oon syntynyt täällä Kuusamossa ja oli aika luontaista, että lapsesta alkaen heti oli niitä laskuhommia ja se sitten vei mukanaan, Jussi kertoo. Yläasteella alkanut aktiivinen osallistuminen kilpailuihin siivitti Saarisen paikkakunnan alppilukion kautta maailmalle.

-Kun lukioon piti mennä ja laskea halutti, niin se oli aika luontainen valinta. Olihan se ihan mieletön vaihtoehto, kun sai tehdä sitä mistä tykkäsi, niin paljon kuin sielu sieti, Jussi kuvailee. Alppilukio on toiminut Kuusamossa vuodesta 1995 alkaen ja sen kasvatteja ovat muun muassa maailmanmestaruustasolla mitaleja ja menestystä saanet Kalle Palander ja Antti-Jussi Kemppainen.

Kilpailu-uran päätyttyä Saarinen teki tradenomiopintoja ja samaan aikaan ensimmäisiä tapahtumatuotantoja lumilajien parissa. Saarinen päätyi töihin Helsinkiin ja tuotti työkseen tapahtumia ja teki töitä myös jonkin aikaa kulttuuriin panostavassa varainhoitoyhtiössä.

Kuusamossa avautui kiinnostava työtarjous Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n tapahtumatuottajana. Saarinen haki ja sai paikan.  -Kuulin, että täällä oli tämmöinen kiinnostava työpaikka auki. Olin miettinyt jo aiemmin, että olisipa hauska, jos tänne aukeaisi oman osaamisen pesti, että pääsisi omalta osaltaan viemään sitä lapsuuden maisemaa eteenpäin. Omalla tavallaan antamaan takaisin siitä, mitä on joskus täältä saanut, Jussi kuvailee paluumuuttoaan kotiseudulle Rukan maisemiin.

Saarinen kokee saaneensa Kuusamosta paljon kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. -Moni mun ystävä kysyy, että miten voit tuntea joka paikaista kaikki. Se on puhtaasti sitä, että mä oon asunut ja kasvanut täällä Rukalla, ja täällä voi tutustua joka viikko uusiin ihmisiin. Varsinkin silloin kun laskeminen oli se yhdistävä tekijä, Jussi kertoo. -Kuusamo ja Ruka on niitä harvinaisia paikkoja, joissa voi tutustua niin laajalla skaalalla erilaisiin ihmisiin, jos vain itse annat sille mahdollisuuden.

Saarinen kokee Kuusamon antaneen hänelle ymmärryksen luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. –Tämä luonto on semmonen, mitä mä en edes huomannut kaipaavani ennen kuin tulin takaisin tänne. Esimerkiksi ensimmäinen ilta kun mä olin täällä ja kävelin kämpästä kauppaan, eikä kuulunut pihaustakaan mistään ja oli täydellinen myöhäisen kevätillan auringonlaskun meininki. Ei ole aikoihin ollut niin hyvä olla itsensä kanssa, kuin mitä täällä on, Saarinen kuvailee Kuusamon luonnon merkitystä itselleen.

-Ihmiset kyselee, että miten sä siellä niinkun viihdyt. Kun ne tulee tänne käymään kylässä, niin sitten ne sanoo, että kyllä he nyt ymmärtävät, että miksi sä täällä oot, Jussi sanoo.

Tapahtumatuottajana Saarinen kertoo saavansa toteuttaa unelmiaan. -Saan toteuttaa omaa visiota lapsuudenmaisemassa täysin ainutlaatuisessa ympäristössä. Ja vaikka työ on aika ajoin todella stressaavaa, niin se vastapaino on mun omalla takapihalla. Viihtymistä edistää myös se, että Saarinen sanoo tapaavansa enemmän kavereitaan Rukalla, kuin jos asuisi Helsingissä.

Saarinen on löytänyt Kuusamoon palattuaan myös mäenlaskun ilon uudelleen. Pari vuotta kisauran jälkeen Saarisella ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa mennä mäkeen. -Nyt sitä nauttii taas kuin ennen vanhaan.

Rukan maisemien lisäksi Saarisen silmä lepää Oulangalla. –Se on paikka mihin on päästävä joka kesä melomaan, yksi maailman hienoimmista paikoista, sanoo yli 20 eri maassa käynyt Jussi.

Tällä viikolla Jussia pitää kiireisenä Oulangalla tulevana viikonloppuna järjestettävä Villifestivaali. –Halusin tuoda alueelle uudenlaisia kulttuuritapahtumia, jotka yhdistyisivät ainutlaatuiseen luontoelämykseen. Näytteitä Jussin tapahtumatuotannosta ovatkin uudet dekkarifestarit, juhannuksen elektronisen musiikin ja modernin taiteen tapahtuma ja tämän viikon perjantaina ja lauantaina toteutuva Villifestivaali.

–Villifestivaali on kahden päivän setti. Perjantaina on avajaiskonsertti Valtavaaranlammen rannalla. Lauantaina on Oulangan kansallispuistossa luontokeskukselta lähtevän 10 kilometrin rengasreitin varrelle tasaisin välein ripoteltu akustista musiikkia, taidetta, kirjallisuutta ja muuta performanssia, kertoo Saarinen.

Jussilla on vielä monta Kuusamo-unelmaa jäljellä, yksi niistä liittyy Rukan maston kukkulaan. –Haaveilen, että tunturin päälle saataisiin jollain kuusamolaisella yhteishankkeella kiinteä esiintymislava, joka olisi viimeisen päälle suunniteltu ulkoilmatapahtumia ajatellen. Maston kukkulan vierus on yksi hienoimpia paikkoja, missä ulkoilmakonsertteja ja tapahtumia voi Kuusamossa järjestää.

Villifestivaalissa yhdistyvät elämykseksi luonto ja kulttuuri
Ensimmäistä kertaa järjestettävä festivaalissa ohjelmaa havumetsäfolkista metsäfilosofiaan

Ensimmäistä kertaa järjestettävä kuusamolaista luontoa ja kulttuuria ainutlaatuisesti yhdistävä Villifestivaali käynnistyy konsertilla perjantai-iltana Valtavaaranlammella Rukan läheisyydessä, Karhunkierrosreitin varrella, noin kolmen kilometrin patikkamatkan päästä Rukalta.

Avauskonsertissa esiintyy Suomen eturivin laulaja-lauluntekijöihin lukeutuva Yona yhdessä Lumos jousikvartetin kanssa. -Konsertin musiikki on akustista ja näyttämönä toimii Kuusamon jylhä metsämaisema, tapahtumatuottaja Jussi Saarinen kertoo.

Lauantaina Villifestivaali levittäytyy noin kymmenen kilometrin patikointireitille Oulangan kansallispuistoon. Villifestivaali tuo reitille luonnon keskelle musiikkia, kirjallisuutta, kuvataidetta ja tanssia. Lapsiperheille suunnattu ohjelma tapahtuu lähellä Oulangan luontokeskusta, joka on myös festivaalireitin lähtöpiste.

-Luvassa on havumetsäfolkkia Joose Keskitalon esittämänä, metsäfilosofiaa, vuoden musiikkitapauksen Maustetyttöjen musiikkia ja Korpikomppanian performanssiesityksiä, Saarinen valottaa lauantain festivaaliohjelmaa.

Villifestivaalissa esiintyvät myös jouhikkomestari Pekko Käppi & K.H.H.L , multi-instrumentalisti Tatu Rönkkö, kirjailija Miki Liukkonen sekä taitelijaduo Ahtinen ja Koivisto. Lapsiperheille sopivaa taideohjelmaa vetävät yhteisötaiteiljia Sanna-Mari Prittinen sekä vapaa kirjoittaja Liisa Louhela. Villin jatkoklubeilla Hanki Baarissa Rukalla esiintyvät Risto ja Maustetytöt. Festivaalin oheisohjelmaan kuuluu mm. metsäjoogaa.

-Villifestivaalin kävijä voi seurata festivaaliohjelmaa esitys kerrallaan siirtymällä pisteeltä toiselle järjestyksessä tai vaeltaa festivaalireitillä oman aikataulun mukaan. Esitykset starttaavat porrastetusti noin tunnin välein ja lähtöjä on kolme. Kokonaiskesto omatoimisille kierroksille esityksineen on arvioitu noin kuudeksi tunniksi, Saarinen kertoo festivaalikierroksesta Oulangalla. Villifestivaali on ilmaisfestivaali.

-Toivomme, että festivaalivieraat käyttävät festaribussia, joka kulkee Rukan ja Oulangan luontokeskuksen välillä, Saarinen neuvoo. Lippuja festivaalibussiin voi ostaa etukäteen tapahtuman nettisivuilta ja sieltä on saatavilla myös aikataulutkin. Bussikapasiteetti määritetään ennakkoon lipun ostaneiden perusteella.

Villifestivaalin järjestää Ruka-Kuusamo Matkailu ry yhdessä Kulttuuriyhdistys Päiväkodin kanssa. Villifestivaali tekee yhteistyötä Metsähallituksen kanssa.

Kuvateksti 1: Tapahtumatuottaja Jussi Saarinen toteuttaa unelmiaan lapsuuden maisemissa. Vähintään kerran kesässä Jussin on päästävä melomaan Oulangalle. Tulevan viikonlopun lauantaina Oulangalla luontoa ja kulttuuria yhdistetään musiikin, kirjallisuuden ja muun performanssin kautta Oulangan luontokeskukselta lähtevällä tapahtumareitillä Villifestivaalin merkeissä.

Kuvateksti 2: Tapahtumatuottajan työ on monipuolista luovasta suunnittelusta, projektijohtamisesta aina käytännön toteutukseen. Kuvaaja Samu Hintsa.

KARUSELLI – JOKA PÄIVÄ UUDET KUVAT

Uusi, rohkea, ennennäkemätön ja varmasti erilainen näyttelykonsepti 15.8.- 8.9.2019 Taidemaalariliiton tm•galleriassa Helsingissä. Esillä on joka päivä uusi näyttely – galleriassa esitellään päivittäin yhden tai kolmen taiteilijan teoksia. 25 päivän ajan taide vyöryy runsaana yleisön eteen – kaiken kaikkiaan karusellissa pyörii 59 taiteilijan teoskokonaisuudet.

Näyttelyn taiteilijat on arvottu mukaan ilmoittautuneiden Taidemaalariliiton jäsentaiteilijoiden keskuudesta. Uusi konsepti mahdollistaa taidemaalauksen monipuolisen esittelyn ja samanaikaisesti piilottaa sisäänsä kysymyksen kuratoimalla tai arpomalla tehtyjen taiteilijavalintojen erosta.

Karuseli-näyttelyn taiteilijat edustavat Taidemaalariliiton jäsenistöä ympäri Suomea, suuri osa taiteilijoista asuu Etelä-Suomessa mutta mukana ovat mm. Tuomas Korkalo Rovaniemeltä, Anssi Hanhela, Kaija Hinkula ja Minna Mukari Oulusta, Annika Bergvik-Forsander Pietarsaaresta, Jaakko Tuomainen Kankaanpäästä, Heidi Vasara ja Sinimaria Ikonen Joensuusta, Helena Laine Porista, Kirsi Tapper Jyväskylästä ja Johanna Mäkitalo Korpilahdelta, Paananen & Ulvila Tampereelta, Jenni Kalsola Forssasta, Elina Ruohonen, Sini-Meri Hedberg, Reija Palo-oja, Tuuli Meriläinen, Sanna Kananoja (Littoinen) ja Henna Aho Turusta, Heli Huotala Hämeenlinnasta, Tiina Nevalainen Riihimäeltä, Timo Sailaranta Hyvinkäältä, Tanja Koskinen ja Anneli Kokkonen Lahdesta, Kristiina Parviainen Porvoosta, Hanna Olá Liljendalista sekä Juha Joona Nackasta, Ruotsista.

tm•gallerian Karuselli-näyttely on osa Helsingin Juhlaviikkojen tämän vuoden kuvataideohjelmistoa ja Taidemaalariliiton 90-juhlavuoden ohjelmaa.
https://helsinkifestival.fi/ohjelma/karuselli-joka-paiva-uudet-kuvat/

Karusellin näyttelyt:
https://www.painters.fi/galleria/karuselli-joka-paiva-uudet-kuvat/

Lisätiedot:  
Taidemaalariliitto ry, Näyttelykoordinaattori Katariina Lager
044 7220735, katariina.lager@painters.fi