Elisan huhtikuun myydyin puhelin niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille oli Samsung Galaxy A40. Heinäkuussa kuumimmillaan oleva kesäsesonki nosti myydyimpien listoille keskihintaisia malleja, ja suosikkimerkki Samsung nousi myydyimmäksi puhelinmerkiksi. Elisa myi heinäkuussa Pohjoismaiden ensimmäisen 5G-puhelimen, joiden nousua myydyimpien listoille saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Heinäkuu on vuoden vilkkain puhelinten myyntiaika Elisalle, sillä massat ryntäävät puhelinkaupoille esimerkiksi koulujen alkua ennakoiden. Tämä näkyy muun muassa keskihintaisten puhelinten nousuna myydyimpien listalle – kaksi kolmasosaa kuluttaja-asiakkaiden suosikkipuhelimista onkin keskihintaisia puhelimia.

– Huaweihin liittyvä uutisointi viime kuukausina näkyi puhelinten myynnissä turbulenssina, jossa suosituimmat mallit vaihtelivat tiheästi. Heinäkuuhun tultaessa tilanne on rauhoittunut, ja myynnin sekä markkinaosuuksien vaihtelut ovat tasoittuneet. Samsung on merkkinä tällä hetkellä Elisan suosituin puhelinmerkki, ja sen keskihintaisista puhelinmalleista löytyvät hyvät ominaisuudet. Keskihintaisten puhelinten suosio kesäsesonkina on jokavuotinen ilmiö, joka liittyy muun muassa koulujen alkuun, kertoo Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ville Valkama.

Kesäsesonki näkyy myös yritysasiakkaiden myydyimmissä

‒ Yritysasiakkaiden osalta puhelinten myynti on sujunut heinäkuussa vauhdikkaasti, sillä yrittäjien ja pienyritysten hankinnat korostuvat kesällä, jolloin heillä on aikaa päivittää päätelaitteitaan. Tämä näkyy keskivertoa arvokkaampien älypuhelinten nousuna listalla, Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson kertoo.

5G-puhelimet kiinnostavat

Heinäkuussa Elisan lippulaivamyymälässä Elisa Kulmassa myytiin Pohjoismaiden ensimmäinen 5G-puhelin. Sekä Elisan kuluttaja- että yritysasiakkaiden liiketoiminnoissa odotetaan 5G-puhelinten myynnin kiihtyvän myöhemmin.

– 5G-puhelimet ovat herättäneet paljon kiinnostusta. 5G-puhelimen nousu listan kärkeen ottaa kuitenkin vielä aikansa, sillä se on tällä hetkellä lähinnä edelläkävijöiden valinta, analysoi Valkama.

‒ Heinäkuussa käynnistynyt 5G-laitteiden myynti on yllättänyt meidät iloisesti – yritysasiakkaat ovat kyselleet 5G-laitteita jo runsaasti. Edullisempia 5G-puhelimia on tulossa markkinoille reilun vuoden kuluttua, jolloin odotamme myynnin kiihtyvän, Svensson toteaa.

Elisan myydyimmät puhelimet heinäkuussa 2019

Lisätietoja:

Elisa Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Samsungin uudet mallit valtasivat myyntilistat heinäkuussa sekä kuluttaja- että yrityspuolella. Älykelloissa Apple Watch mobiiliyhteydellä säilytti viime kuun suosionsa.

”Samsungin uuden A-sarjan mallien suosio näkyy selvästi myyntilistoillamme. Heinäkuussa kuluttajia kiinnostivat myös tarjoushintaiset puhelinmallit”, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

”Kesäkampanjoiden vaikutuksen voi selkeästi havaita myynneissä, ja tarjoukset jatkuvat vielä esimerkiksi Luurinmetsästyspäivien muodossa. Kesäkaudesta huolimatta puhelinten myynti on pysynyt hyvänä”, selittää Vuorinen.

Älykelloista Apple Watch Cellular piti paikkansa listan kärjessä.

”Julkistuksestaan lähtien Apple Watch on ollut listan ykkösenä. Älykello mobiiliyhteydellä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden jättää puhelin kotiin. Etenkin kesäaikana se vaihtoehto houkuttelee esimerkiksi mökillä ollessa tai lenkille mentäessä”, kuvailee Vuorinen.

Yrityspuhelimissa Samsung säilytti kaksi kärkisijoitustaan. Kymmenen myydyimmän puhelimen joukossa on jopa seitsemän Samsungin puhelinta.

Tuleva syksy näyttää laitemyyntien osalta vauhdikkaalta.

”Nyt kun koulut avaavat taas ovensa, voidaan odottaa myös laitemyynneissä kasvua”, selittää Vuorinen.

Heinäkuun myydyimmät puhelimet kuluttajille (suluissa kesäkuun sijoitus)

1 (5) Samsung Galaxy A10
2 (1) Samsung Galaxy A40
3 (7) Apple iPhone 8
4 (6) OnePlus 7
5 (4) OnePlus 7 Pro
6 (-) Honor 7S
7 (3) Samsung Galaxy A20e
8 (7) Apple iPhone XR
9 (2) Samsung Galaxy A50
10 (-) Samsung Galaxy A70
  
Heinäkuun myydyimmät älykellot

1 (1) Apple Watch Series 4 GPS + Cellular
2 (3) Samsung Galaxy Watch Active
3 (5) Samsung Gear S3
4 (2) Samsung Galaxy Watch 4G
5 (6) Suunto 3 Fitness
6 (4) Apple Watch Series 4 GPS
7 (7) Suunto 5
8 (-) Huawei Watch GT
9 (-) Garmin Vivoactive 3
10 (8) Garmin Fenix 5 / 5S

Heinäkuun myydyimmät puhelimet yrityksille

1 (1) Samsung Galaxy A40
2 (2) Samsung Galaxy A8 (2018)
3 (4) Apple iPhone 8 64GB
4 (7) Apple iPhone 7 32GB
5 (6) Samsung Galaxy A20e Dual-Sim 32GB
6 (5) Samsung Galaxy A50 128GB Dual-Sim
7 (3) Samsung Galaxy Xcover 4
8 (-) Nokia 7.1 32GB Dual-SIM
9 (-) Samsung Galaxy S10e 128GB
10 (-) Samsung Galaxy A70

Lisätiedot:

Telian viestintä
02040 54000
communications-fi@telia.fi

Jussi Vuorinen, laiteliiketoiminnan johtaja, Telia Finland
040 302 3500
jussi.vuorinen@teliacompany.com

Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti, sillä yhä useampi uskaltaa hakea apua arjen haasteisiin. Mielenterveyspalveluista ollaan siirtymässä kohti mielen hyvinvointia. Terapiatalo Noste vastaa haasteeseen valtakunnallisella psykoterapiapalvelulla. Yksi yrityksen ensimmäisistä terapiakeskuksista on juuri avattu Mikkeliin.

Terapiatalo Nosteen toiminta perustuu terapeuttien vahvaan ammattitaitoon ja kattavaan palveluvalikoimaan. Tarkoitus on, että asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Lisäksi yritys haluaa erottua toimivalla asiakaspalvelulla ja moderneilla palvelukanavilla.

– Mielenterveyspalveluita tarjoavat usein pienet toimijat, joilla ei ole resursseja tai ratkaisuja kattavaan asiakaspalveluun. Ala on elänyt terveydenhuollon vanhojen prosessien mukaan, joita halutaan uudistaa asiakaskeskeisempään suuntaan, sanoo Matti Penttinen, yksiTerapiatalo Nosteen perustajista. – Terapeuttien työ painottuu inhimillisiin kohtaamisiin. Tätä työtä on paljon ja se vie aikaa, mikä voi vaikeuttaa terapeuttien tavoittamista ja avun saamista. Ensimmäistä kertaa terapiaan hakeutuva ei yleensä tunne eri terapiamuotoja ja ammattinimikkeitä vaan tarvitsee neuvoja hoitomuodon valitsemisessa. Mielen hyvinvointi kuuluu kaikille, mutta käytännössä jo terapeutin tavoittaminen ja ajan varaaminen voi välillä osoittautua vaikeaksi.

Terapiatalo Nosteen asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9-16. Asiakkaita palvellaan ja neuvotaan myös suojatun chat-palvelun kautta. – Haluamme, että asiakas tavoittaa meidät silloin, kun hänellä on siihen tarve. Suurin osa terapiapalveluista tapahtuu kasvotusten, mutta palvelukanavamme tarjoavat mahdollisuuden myös etäterapiaan videon välityksellä, jos tämä on asiakkaalle parempi vaihtoehto esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi, Penttinen sanoo.

Terapiatalo Noste haluaa toimia valtakunnallisesti ja tarjota psykiatrien, psykoterapeuttien, psykologien sekä muiden mielen hyvinvoinnin ammattilaisten tuottamia palveluita koko maassa. Vuoden 2019 aikana toiminnan aloittaa 10 toimipistettä, ja kasvu jatkuu vuoden 2020 aikana. Mikkeli valikoitui yhdeksi yrityksen tiennäyttäjistä muun muassa siksi, että Mikkelin kehitysyhtiö Miksei auttoi hyvin aktiivisesti järjestelyissä keskuksen avaamiseksi ja alueella on tarvetta mielenterveyspalveluille.

Mikkelissä asiakkaita palvelevat aluksi psykoterapeutti Tiina Arpiainen, psykiatri ja psykoterapeutti Kaisa Santala sekä psykoterapeutti Kari Muhonen.

–  Mikkelin tiimi muodostuu erittäin kokeneista ammattilaisista, joilla on erityisosaamista mm. lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Lisäterapeuttien rekrytointi Mikkeliin on käynnissä ja uusia terapeutteja aloittaa syksyn edetessä.

Lisätiedot

www.terapiatalonoste.fi

Matti Penttinen, Terapiatalo Noste, 0400 862 583, matti.penttinen@terapiatalonoste.fi 

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Lappeenrannan kaupungin musiikkiharjoitustilojen käyttövuorot ovat jälleen haettavissa. Monarin ja Rientolan harjoitustiloja vuokrataan noin vuodeksi kerrallaan, syyskuusta ensi elokuuhun. Harjoitustilat on tarkoitettu alle 29-vuotiaille musiikinharrastajille.

Rientolan tilaan mahtuu yksi hakijaryhmä tai yksittäinen soittaja. Monarin kolmeen treenitilaan otetaan kuhunkin 2–4 hakijaa. Nuoriso-ohjaaja Elisa Kivinen kertoo, että harjoitustilat vuokrataan tyhjinä, joten musiikinharrastajien on tuotava mukanaan omat soittimet.

– Bändikämppiä voi hakea vapaasti erilaiseen musiikilliseen harrastamiseen. Tiloja voi käyttää vaikkapa rumpujen, lauluryhmän ja bändienkin harjoitustiloina. Monarin ja Rientolan tiloissa voi tehdä musiikkia myös tietokoneella.

Hakuaika musiikkiharjoitustilojen hakemiseen päättyy 30.8.2019. Hakulomakkeita on saatavilla Monarin nuoriso-ohjaajilta ja kaupungin verkkosivulta.

Hakulomakkeet tulee palauttaa 30.8.2019 klo 16 mennessä Ohjaamo Lappeenrantaan Monarille tai osoitteeseen Nuoriso- ja monitoimitalo/Nuorisotoimi, Anni Swanin katu 7, 53100 Lappeenranta. Kirjeeseen tulee kirjoittaa merkintä ”Bändikämpät”.

– Mikäli valittuja hakijoita on vähemmän kuin tiloihin mahtuu, hakemuksia otetaan vastaan myös hakuajan jälkeenkin, Kivinen sanoo.

Kaupungin musiikkiharjoitustiloista peritään vuokraa yhden kauden ajalta 120 euroa yhtä käyttäjää tai käyttäjäryhmää kohden. Lisäksi tilan varaaja maksaa 30 euron arvoisen avainpantin.

Lisätietoja:

Nuoriso-ohjaaja Elisa Kivinen
puh. 040 486 8898, elisa.k.kivinen(a)lappeenranta.fi (tavoitettavissa 5.8. asti ja 12.8. alkaen) 

Tulostettava hakulomake kaupungin verkkosivulla: https://www.lappeenranta.fi/fi/Asiointi-ja-yhteystiedot/Lomakkeet/Nuoriso

Lämmin kesäsää voi lähes kaksinkertaistaa jäätelö- ja virvokemyynnin junissa. Ruoka-annoksista valitaan helteellä mielellään kevyempiä salaattiannoksia, kun taas kolealla säällä kesämatkustajat suosivat lämpimiä ruokia.

Kuluvaa ja edellistä kesää on vietetty tavallista lämpimämmässä säässä. Vuoden 2018 heinäkuu oli yksi Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian lämpimimmistä ja se näkyi myös junamatkustajien annos- ja juomavalinnoissa: esimerkiksi viime vuoden helteisimmällä ajanjaksolla heinäkuun puolivälissä virvokkeiden myynti VR:n junissa tuplaantui verrattuna kesäkuun viileään ajanjaksoon. Tuolloin kivennäisvettä myytiin kovimman hellejakson aikana muutamassa päivässä 20 000 pulloa.

Lomalaiset suosivat ruoka-annoksia juomineen useammin kuin arjessa liikkuvat työmatkaajat. Ruoka-annosten suosio on muutenkin kasvussa, kun vielä viisi vuotta sitten junamatkalla nautittiin pääsääntöisesti pientä purtavaa, kuten leipää tai pullaa. VR onkin panostanut ravintolavaunun valikoimaan ja tehnyt pitkäjänteisesti työtä sen eteen, että asiakkaille on tarjolla maukas ja monipuolinen menu laadukkaista aineksista valmistettuna.

”Toki moni kaipaa edelleen myös pienempää purtavaa matkaevääksi. Asiakkaat ovat olleet ihastuneita esimerkiksi pretzeleihin, joiden täytevaihtoehtoina ovat tomaatti-mozzarella tai kotimainen savustettu kirjolohi”, kertoo VR:n tuotepäällikkö Tapio Kyllönen.

Helteellä maistuvat jäätelö ja salaatti

Jäätelöiden menekki kasvaa kuumalla säällä huomattavasti: suotuisalla säällä jäätelön myynti voi helposti tuplaantua. Ravintolavaunun lisäksi jäätelöä on kesän aikana voinut ostaa useista junista myös vaunuissa kiertäviltä jäätelönmyyjiltä, jotka ovat ilahduttaneet asiakkaita tänä vuonna ensi kertaa myös Etelä-Suomen lähiliikenteen junissa. Jäätelöä on tänä kesänä myyty keskimäärin 5000 kappaletta viikossa. Kesän uutuus, ravintolavaunun oma mansikkajäätelö, on otettu hyvin vastaan ja se sopii vegaanisena monille herkkusuille.

”Lämpimällä kesäsäällä moni valitsee isompaankin nälkään lämpimän ruuan sijaan mielellään kevyttä syötävää, mikä näkyy ravintolavaunussa salaattien myynnin kasvuna. Asiakkaiden suosikeiksi ovat tänä kesänä nousseet kana-caesarsalaatti ja lämmin falafelsalaatti. Kolean sään kestosuosikki on puolestaan lämmittävä lohikeitto”, Kyllönen kuvailee.

Sen sijaan kahvin suosio ei katso säätä. Kahvia juotiin kotimaan junissa viime kesän viileimmällä ja lämpimimmällä viikolla saman verran – noin 35 000 kuppia.

”Suomalaiset ovat kahvikansaa ja se näkyy kyllä meilläkin. Kahvista ei tingitä, vaikka olisi miten kuuma. Osin tätä saattaa selittää se, että lämpimällä säällä syödään paljon jäätelöä, jonka kaveriksi moni juo mielellään kahvit. Sen sijaan muut juomat mukailevat selvästi säätä – esimerkiksi limsojen myynti voi tuplaantua helteillä”, Kyllönen kertoo.

Koulujen alkaessa moni suuntaa reppuostoksille. Reppu on kouluvuoden aikana kovassa käytössä, joten sen valinnassa on hyvä huomioida käyttömukavuus ja istuvuus. Lue Selkäliiton vinkit repun hankintaan. 

Tutkimusten mukaan koulurepun paino, koko tai sen kantotyyli eivät ole yhteydessä lisääntyneeseen selkäkivun riskiin lapsilla ja nuorilla. Repun ominaisuuksilla, kuten koolla, painolla ja säädettävyydellä sekä kantotyylillä, voidaan kuitenkin vaikuttaa sen kanto- ja käyttömukavuuteen. Sopivan kokoinen ja hyvillä säätöominaisuuksilla varustettu reppu myös istuu paremmin selkään.

Kantomukavuuden kannalta reppua on hyvä kantaa molemmilla olkapäillä. Näin kädet pysyvät vapaana ja ne rytmittävät kävelyä. Myös repun painosta johtuva kuormitus jakautuu tasaisesti molemmille hartioille. Lisäksi reppu pysyy tukevasti selässä, mikä on tärkeää esimerkiksi pyörällä ajaessa.

– Reppuostoksille kannattaa lähteä yhdessä koululaisen kanssa, jotta hän voi kokeilla reppuja ja testata niiden ominaisuuksia ja istuvuutta. Reppu on lapselle liian iso, jos se ulottuu pepun päälle, kertoo järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen Selkäliitosta. 

Vinkkejä repun ostamiseen

• Pieni koululainen ei tarvitse isoa reppua. Noin 10-15 litran reppu on tilavuudeltaan pienelle koululaiselle sopiva. 
• Hyvät olkahihnat ovat säädettävät ja sopivan levyiset eivätkä hierrä. Pehmustetut ja napakkaa materiaalia olevat olkahihnat eivät myöskään rullaannu käytössä helposti.
• Repun takaosan on hyvä olla tukeva ja jämäkkä, mutta silti pehmeä selkää vasten. Lisäksi kannattaa varmistaa, että takaosa mahdollistaa ilmankierron eli on hyvin tuulettuva, jottei selkä hiostu.
• Tarkista säädöt säännöllisesti. Repun kanto- ja käyttömukavuuden kannalta sen tulisi istua hyvin hartioista ja mukailla selän linjaa. Aikuisen kannattaa tarkastaa säännöllisin väliajoin, että koululaisen repun säädöt ovat tarpeeksi kireällä. 
• Lukuvuodessa on 190 koulupäivää, joten repun materiaalin olisi hyvä olla kulutusta kestävä, vedenpitävä ja heijastimilla varustettu. Myös laadukkaat ja kestävät sekä vedeltä suojatut vetoketjut lisäävät repun käyttömukavuutta ja -ikää. 

Lue lisää vinkkejä reppuostoksille Selkäliiton Selkäkanavalta: selkakanava.fi/hyva-reppu. 

Lisätietoja medialle:
järjestö- ja liikuntatoiminnan koordinaattori Hanna Kääriäinen, puh. 040 553 1941, hanna.kaariainen@selkaliitto.fi

Natural Born Disc Golfer järjestää frisbeegolfin amatööriluokkien SM-kilpailut 9.-11.8.2019. Kilpailuareenana toimii Sipoon Söderkullassa sijaitseva Sibbe Disc Golf. 

Kilpailuihin osallistumiskelpoisia ovat amatööristatuksella pelaavat frisbeegolfpelaajat. Pelaajalla on amatööristatus, mikäli hän ei ole vastaanottanut kilpailuissa rahapalkintoja. Ikärajattomien amatööriluokkien, Advanced (MA1) ja Advanced Women (FA1) lisäksi Suomen mestaruuksista pelataan 40-vuotiaiden naisten (FA40) sekä 40-vuotiaiden (MA40) ja 50-vuotiaiden (MA50) amatööriluokissa.

Kolmipäiväisessä kilpailussa pelataan yksi kierros päivässä väliaikalähdöillä. Kullakin kierroksella pelataan 18 väylää.

Mukana joukko viime vuoden SM-mitalisteja

Viime vuonna Suomen mestaruudet amatööriluokissa ratkottiin Tahkolla. Edellisvuoden mitalisteista mukana on muun muassa FA1-luokassa kilpaileva Vilma Kivimäki (Sipoon Discstroyers). Kivimäki voitti kauden ensimmäisen Amateur Series -SM-karsintakilpailun Ähtärissä.

MA40-luokan kilpailuun on ilmoittautunut mukaan viime vuonna SM-hopeaa voittanut John Eriksson (Frisbeegolfseura 7k, Turku) ja MA50-luokkaan SM-pronssimitalisti Ilkka Moilanen (Vuorelan Veikot, Siilinjärvi).  

FA40-luokassa kilpailevat SM-hopeaa viime vuonna napannut Mila Puumala (Karkkilan Frisbeegolfkerho) ja pronssimitalisti Riikka Salmén (Hyzer Hollola disc club). Puumala  kilpaili vastikään Yhdysvalloissa PDGA Amateur Disc Golf World Championships -kilpailussa, sijoittuen upeasti pronssille.  

• Ilmoittautuneet ja tulospalvelu
• Viralliset nettisivut

Mediatiedustelut: Apulaiskilpailunjohtaja Marika Salmi, marika@nbdg.fi, 045 3515 745

Viettivätkö lapsesi kesälomalla aikaa kännykän ääressä enemmän kuin arkena? Älä huolestu, näin käy monissa muissakin perheissä. 38 prosenttia suomalaisvanhemmista arvioi, että heidän alaikäiset lapsensa viettävät lomallaan enemmän aikaa nenä kiinni puhelimessa kuin arkena. Tämä selviää matkapuhelinoperaattori Moin tutkimusyhtiö Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Lähes puolet vanhemmista (46 prosenttia) on kuitenkin sitä mieltä, etteivät heidän lapsensa vietä kännykän ääressä enempää aikaa lomallaan kuin arkenakaan. 16 prosenttia vanhemmista ei osaa sanoa, viettävätkö heidän lapsensa puhelimella enemmän vai vähemmän aikaa kuin arkena.

Valtaosa vanhemmista (56 prosenttia) yrittää näyttää itse esimerkkiä puhelimen käytössä. Kyselytutkimuksessa selvisi kuitenkin myös, että valtaosa suomalaisista (90 prosenttia) lukee puhelimesta sähköpostit päivittäin ja enemmistö (77 prosenttia) myös vastaa niihin saman päivän kuluessa, joten vanhemmat eivät ole ehkä parhaita mahdollisia kohtuullisen puhelimenkäytön malleja lapsilleen.

Lapset puolestaan käyttävät puhelinta lomalla kuvien ja videoiden ottamiseen ja pelien pelaamiseen (38 prosenttia), viestittelyyn (36 prosenttia) ja suoratoistopalveluihin (35 prosenttia). Toisin sanoen, viihteeseen.

”Lapset käyttävät puhelinta viihtymiseen, eikö se ole lomalla aivan sallittuakin? Voisi jopa sanoa, että lapset ovat lomalla fiksumpia puhelimenkäyttäjiä kuin vanhempansa. He ottavat valokuvia ja videoita, pelaavat pelejä, lähettävät viestejä kavereilleen ja katsovat suoratoistopalveluista ohjelmia”, toteaa Moin toimitusjohtaja Petri Lahtinen.

Tutkimustuloksia lyhyesti:

Vanhempien mukaan:

59 prosenttia lapsista ottaa kuvia ja videoita vähintään jonkin verran

59 prosenttia lapsista pelaa pelejä vähintään jonkin verran

57 prosenttia lapsista lähettää viesteja viestipalveluiden kautta vähintään jonkin verran

51 prosenttia lapsista käyttää suoratoistopalveluita vähintään jonkin verran

48 prosenttia lapsista seuraa somekanaviaan vähintään jonkin verran

45 prosenttia lapsista kuuntelee podcasteja tai musiikkia vähintään jonkin verran

vain 31 prosenttia lapsista puhuu puheluita vähintään jonkin verran

Tutkimuksesta lyhyesti

Tutkimuksen teetti Moi ja sen toteutti Kantar TNS 14.-19.6. välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 104 henkilöä (15-74-vuotiasta) ja se toteutettiin Kantar TNS:n viikkovastaajapaneelissa.

Lisätiedot:

Petri Lahtinen

Toimitusjohtaja, Moi Mobiili Oy

045 7870 4727

petri.lahtinen@moi.fi

LIITE: Lapselle ensimmäinen puhelin? – Viisi vinkkiä vanhemmalle lapsen puhelimen käytöstä

Pohjoismaiden suurin teatterifestivaali Tampereen Teatterikesä järjestetään ensi viikolla 5.–11. elokuuta. Vuonna 1968 perustetun festivaalin Pääohjelmistossa on tänä vuonna mukana yhteensä 19 produktiota, jotka on valinnut taiteellinen johtoryhmä Hilkka-Liisa Iivanainen, Aleksis Meaney ja Tanjalotta Räikkä yhdessä toiminnanjohtaja Hanna Rosendahlin kanssa.

Festivaalin ohjelmakokonaisuuteen sisältyvät Pääohjelmiston lisäksi tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan viettävä Ohjelmateltta, fringe-ohjelmisto OFF Tampere, Hotelli Tammerin kanssa yhteistyössä toteutettava Tammerin taikaa sekä Tampereen kadut ja puistot torstaina 8.8. valtaava Tapahtumien Yö. Festivaaliviikon aikana nähdään satoja esityksiä ja tapahtumia, joista valtaosa on myös ilmaisia.

Pääohjelmiston esitysten yhteinen nimittäjä on rohkeus

Tämän vuoden Pääohjelmiston esitysten yhteinen nimittäjä on rohkeus, jonka alla niin kohdataan kuin puretaan erilaisia pelkoja, käydään kaikenlaisen rasismin kimppuun ja tulkitaan länsimaisen kulttuurin pohjalla olevia myyttejä uuteen uskoon.

Kansainvälisiä esiintyjiä saapuu Ruotsista, Britanniasta, Sveitsistä, Saksasta, Belgiasta, Australiasta ja Kanadasta. Kotimaisista teattereista festivaalilla vierailevat muun muassa Red Nose Company, Suomen Kansallisteatteri, Teatteri Jurkka, Q-teatteri, Circo Aereo, tanssiryhmä Kinetic Orchestra ja Tanssiteatteri MD. Mukana on myös useita teattereiden yhteistuotantoja.

Festivaaliviikonloppuna on luvassa Teatterikesän kansainväliset huippuvierailut. Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä nähdään sveitsiläissyntyisen Milo Raun ohjaus La Reprise. Histoire(s) du théâtre (I). Rau on yksi Euroopan arvostetuimmista teatterintekijöistä, jonka ohjauksia ei ole aiemmin nähty Suomessa. Useita näkökulmia hyödyntävän ja tositapahtumiin perustuvan esityksen tuotannosta vastaavat International Institute of Political Murder ja Création Studio Théâtre National Wallonie-Bruxelles.

Kansainvälisiin vieraisiin lukeutuu myös Australiasta saapuva Hot Brown Honey, jonka politiikan ja hip hopin rämäpäinen sekoitus purkaa kolonialismin historiaa ottaen takaisin oikeuden omaan ääneen. Esitys tuotetaan yhteistyössä Tampere-talon kanssa. Hot Brown Honey jatkaa Tampereelta Turun Logomoon ja sieltä Espoon kaupunginteatteriin.

Teatterikesän avajaispuheen pitää Juha Hurme

Teatterikesän avajaisia vietetään Laikunlavalla tiistaina 6.8. alkaen klo 12. Avajaistervehdyksen tapahtumalle tuo ohjaaja ja kirjailija Juha Hurme. Avajaisissa nähdään otteita festivaalin eri ohjelmistoista, ja tilaisuuden juontaa näyttelijä Elisa Piispanen.

 
Teatterikesän ohjelmistoista enemmän verkkosivuilta: https://www.teatterikesa.fi/

Festivaalin kuvapankki: https://www.flickr.com/photos/teatterikesa/albums

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, p. 040 5944 600
Tiedotus- ja markkinointivastaava Tiina Hurskainen, p. 040 865 5852

Festivaalin aikana järjestetään kolme tiedotustilaisuutta

Teatterikesän aikana järjestetään ravintola Klubilla (os. Tullikamarin aukio 2) kolme tiedotustilaisuutta, joihin median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita:

ma 5.8. klo 13.00–14.15

ke 7.8. klo 10.00–11.00

pe 9.8. klo 10.00–11.00

Tilaisuuksissa ovat läsnä taiteellisen johtoryhmän lisäksi Pääohjelmiston esitysten tekijöitä. Päiväkohtaiset osallistujat löytyvät mediasivuilta: https://www.teatterikesa.fi/media/

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus kilpailuttaa Samppalinnan maauimalan kahvilapalvelut. Uutta kahvilanpitäjää haetaan, koska nykyinen toimija lopettaa Samppalinnassa tämän kauden jälkeen. 

Kahvilaan etsitään uutta vuokralaista, joka haluaa tarjota asiakkaille hyvät ja monipuoliset kahvilapalvelut maauimalan aukioloaikoina.

Maauimalan aukioloajat vahvistetaan vuosittain. Kaudella 2020 maauimala on alustavien suunnitelmien mukaan avoinna 4.5.–13.9. ma–ti klo 6–20, ke 10–20, to–pe 6–20 ja la–su 8–19. Kahvilan tulisi olla avoinna myös joissakin erikoistapahtumissa, joita on muutaman kerran kesässä.

Nälkäisiä ja janoisia asiakkaita riittää, sillä jo ennen peruskorjausta Samppalinnassa oli kesäaikaan uimariasiakkaita keskimäärin 110 000. Kesällä 2017 kävijöitä oli noin 90 000 ja 2018 lähes 140 000. Tänä kesänä kävijämäärä on ollut 28.7.2019 mennessä noin 83 000 ja maauimala on avoinna 15.9. asti.

Kahvilatiloihin pääsee tutustumaan ke 21.8. klo 8.30. Kierrokselle on ilmoittauduttava etukäteen ti 20.8. klo 12 mennessä osoitteeseen: eeva.haapanen@turku.fi. Liiketoimintasuunnitelmat sekä tarjoukset on toimitettava samaan osoitteeseen 30.8.2019 klo 16 mennessä.

Lisätietoja:
Uimalaitosten päällikkö
Eeva Haapanen
Liikuntapalvelukeskus
Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
eeva.haapanen@turku.fi, p. 050 554 6214

Viikolla 32 Yhdystien ja Lamminsuontien välinen osuus päällystetään. Lamminsuontien risteyksen kivitöiden vuoksi ei vielä läpiajoa.
Lamminsuontien ja Säterintien välinen alue päällystetään pohjamassalla viikolla 32.

Elokuun aikana Keskuskadulta joudutaan sulkemaan osuuksia ajoneuvoliikenteeltä keskisaarekkeiden ja suojateiden kiviasennusten aikana.

Lisätietoja:
Jämsän Metalli ja Kuljetus Oy
Työpäällikkö Hannu Kantola, p. 040 484 6977

Jämsän kaupunki toteuttaa elinvoimakyselyn osana elinvoimaohjelman valmistelutyötä. Kysely on tarkoitettu kuntalaisille, kesäkuntalaisille, yrityksille, henkilöstölle, sidosryhmien edustajille ja luottamushenkilöille. Verkossa toteutettava kysely on auki 12. elokuuta asti ja siihen toivotaan runsaasti vastauksia.

Kaupungilla käynnissä olevan elinvoimaorganisaation ja elinvoimaohjelman valmistelutyön tavoitteena on kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen suhteessa muihin kuntiin. Kunta on elinvoimainen, kun se pystyy tuottamaan asukkailleen paikkakunnalla elämiseen tarvittavat palvelut. Elinvoimaisuus on tavoite tai tila, johon kunta voi pyrkiä panostamalla monenlaisiin asioihin.

– Kaikkiin asioihin ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista löytää ratkaisua. Kyselyllä haluamme selvittää mikä kuntalaisille on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Erityisesti haemme näkemyksiä siihen, mihin eri vastaajaryhmien mielestä kaupungin tulee panoksia laittaa, va. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen tähdentää.

Elinvoimaorganisaatiosta ja elinvoimaohjelmasta päätetään talousarvion 2020 käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuustossa.

Organisaatiouudistuksen tavoitteena on lisäarvon tuottaminen elinvoiman kasvattamiseksi.
– Käytännössä se tarkoittaa asioita, joilla tehostetaan kaupungin palveluorganisaation toimintaa, rakennetaan yhteistyötä muun muassa yritysten, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa ja lisätään sekä kaupungin että paikallisten yritysten tulovirtoja, Anna-Liisa Juurinen selventää.

Tällä hetkellä kyselyyn on vastattu 158 kertaa. Vastaajat edustavat seuraavia vastaajaryhmiä:

•23 yrittäjää
•100 kuntalaista tai kesäkuntalaista
•22 kaupunkikonsernin työntekijää
•10 luottamushenkilöä
•3 sidosryhmän edustajaa

Kyselyyn vastaaminen kestää 10 - 15 minuuttia.

Linkki kyselyyn:
https://link.webropolsurveys.com/S/345523B57D9F60DE

Lisätietoja:

va. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen, p. 040 747 7736
anna-liisa.juurinen@jamsa.fi

Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy hakee

TAITEELLISTA JOHTAJAA

jatkamaan teatterin menestyksellistä ja laadukasta työtä

Edellytämme

• alan korkeakoulutusta tai teatterinjohtajan tehtävissä osoitettua pätevyyttä
• laaja-alaista teatterialaan perehtymistä ja verkostoitumista
• esimies- ja vuorovaikutustaitoja

Tehtäviin kuuluu

• teatterin toiminnan johtaminen sovitun budjetin ja 
  strategian mukaisesti yhdessä toimitusjohtajan kanssa
• taiteellisen linjan ja toiminnan suunnittelu
• taiteellisen henkilökunnan esimiehenä toimiminen
• oma taiteellinen työ
• teatterin koti- ja ulkomaisista suhteista huolehtiminen
• teatterin yhteiskuntasuhteiden edistäminen ja alueellinen toiminta

Taiteellisen johtajan tehtävä alkaa

1.8.2020 tai viimeistään 1.1.2021.
Työsuhde on määräaikainen 5 vuotta + 2 vuotta.
Työsuhteessa on 6 kuukauden koeaika.

Lähetä hakemuksesi

palkkatoivomuksineen, ansioluetteloineen ja suosituksineen
15. syyskuuta 2019 mennessä

Seinäjoen kaupunginteatteri
Hallituksen puheenjohtaja
Pirjo Aittoniemi
Alvar Aallon katu 12
60100 SEINÄJOKI.
pirjo.aittoniemi@seinajoki.fi

Lisätietoja antavat

Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Aittoniemi, puh. 040 500 6458
Toimitusjohtaja Markko Heinonen, puh. 0400 134 744

– Pakokaasupäästöjen vaatimukset muuttuvat jälleen syyskuussa

Heinäkuussa ensirekisteröitiin 9 217 henkilöautoa, mikä on 3,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Heinäkuun lukemat ovat verrattain korkeat, sillä heinäkuun rekisteröinnit ovat ylittäneet 9 000 auton rajan aiemmin tällä vuosikymmenellä vain viime vuonna.

Uusia henkilöautoja on alkuvuoden aikana rekisteröity 69 497, joka on 12,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Heinäkuussa ensirekisteröitiin 908 uutta pakettiautoa. Määrä on 4,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Pakettiautoja on alkuvuoden aikana ensirekisteröity 8 877, joka on 6,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-heinäkuussa.

Kuorma-autoja ensirekisteröitiin heinäkuussa 179, joka on 26,3 prosenttia viime vuoden heinäkuuta vähemmän. Kesäkuussa kuorma-autojen ensirekisteröinnit kipusivat ennätyksellisen suuriksi EU:ssa kesäkuun puolivälissä voimaan astuneen älypiirturiuudistuksen takia, joka aikaisti loppukesän ensirekisteröintejä kesäkuun puolelle. Alkuvuoden aikana kuorma-autoja on ensirekisteröity 2 593, joka on 12,9 prosenttia viime vuoden alkua enemmän. Raskaita yli 16 tonnin kuorma-autoja on tänä vuonna ensirekisteröity 1 924, joka on 9,4 prosenttia viime vuotta enemmän. Alle 16 tonnin kuorma-autoja on alkuvuonna ensirekisteröity 669, joka on 24,5 prosenttia viime vuoden alkua enemmän.

Heinäkuussa ensirekisteröitiin 79 uutta linja-autoa. Linja-autoja on tämän vuoden aikana ensirekisteröity 263, eli lähes saman verran kuin viime vuonna.

Päästöjen ja kulutuksen uusi mittaustapa kuvaa aiempaa tarkemmin päästöjen määrää

Kesällä 2018 henkilöautojen ensirekisteröintejä vilkastutti viime syyskuussa voimaan astunut pakokaasupäästöjen mittaustavan muutos. Uusi YK:n valmistelema henkilö- ja pakettiautojen tyyppihyväksynnässä sovellettava WLTP-päästömittaus on otettu EU:ssa käyttöön vaiheittain viime vuosien aikana. WLTP-mittausta edellytetään syyskuun 2019 alusta myös ensirekisteröitäviltä pakettiautoilta.

Autojen päästöjen ja polttoaineenkulutuksen tyyppihyväksyntä perustuu tarkasti määriteltyihin, objektiivisiin ja toistettavissa oleviin testausmenetelmiin. Aiemmin käytössä ollut NEDC-mittaus ei kuvannut hyvin liikenteessä syntyviä päästöjä, vaan sen ensisijaisena tarkoituksena oli tuottaa tietoa automallien ja mallivariaatioiden väliseen vertailuun. Uusi mittausjärjestelmä kuvaa huomattavasti aiempaa mittaustapaa paremmin liikenteessä syntyvä päästöjä. WLTP-mittaus on muodostettu todellisessa liikenteessä mitattujen ajosyklien perusteella.

Päästöjen mittaustapa tarkentuu jälleen syyskuussa

EU ottaa ensi kuussa ensimmäisenä maanosana käyttöön laboratoriossa tehtävää päästömittausta täydentävän liikenteessä ajaen tehtävän RDE-mittauksen (Real Driving Emissions). RDE-testissä mitataan ajon aikana syntyvien typen oksidien ja pienhiukkasten määrää. RDE-mittausta edellytetään kaikilta ensirekisteröitäviltä henkilöautoilta syyskuun 2019 alusta alkaen.

Käytännössä RDE-testi edellyttää, että aiempien pakokaasupäästöjä vähentävien laitteistojen lisäksi uusiin dieselautoihin asennetaan typen oksideja vähentävä SCR-laitteisto. Uusiin bensiinikäyttöisiin autoihin autonvalmistajat puolestaan asentavat hiukkassuodattimet.

Lisätietoja

Heinäkuun ensirekisteröintitilastot

Pakokaasupäästöjen mittaus

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry, puh. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi

toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto ry, puh. 0500 417 300, pekka.rissa@akl.fi

Koulujen alkaessa 50 peruskoulua aloittaa kehittämistoiminnan #Uuttakoulua-hankkeessa Uudellamaalla. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa tasa-arvoisen peruskoulun kehittämisohjelmaa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Uudellamaalla hankkeeseen osallistuu 16 kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Tuusulan kunta koordinoi hanketta yhdessä Lohjan kaupungin kanssa.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, Vanhempainliitto, Synesis Oy, PositiivinenCV Oy ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Hankekunnissa hanke on ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu perusopetuksen kehittämishanke. Hankekuntien alueella käy koulua 55 000 peruskoululaista, mikä on enemmän kuin Helsingin kaupungissa. Hankekunnissa on kouluja lähes yhtä paljon kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Hanke on erinomainen alku kattavalle yhteistyölle, sillä hankkeeseen osallistuu lähes neljäsosa hankekuntien kouluista.

#Uuttakoulua-hankkeen erityisenä painopistealueena on vahvistaa koulujen uudistumiskyvykkyyttä, systeemistä kehittämistä ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutuskulttuuria. Hankkeessa koulujen ja kuntien perusopetuksen johtoryhmille toteutetaan systeemiseen kehittämiseen perustuva johtoryhmävalmennus, jonka vaikuttavuutta Helsingin yliopisto tutkii. Opettajille järjestetään koulutusohjelma vahvuuslähtöiseen oppimiseen ja positiivisen CV:n käyttöön. Hankkeessa toteutetaan palvelumuotoiluun perustuva projekti Vanhempainliiton kanssa vanhempien opetukseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi hankekunnissa. Lisäksi opettajille ja monialaisille työryhmille järjestetään muotoilutyöskentelyyn perustuva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan osallistujien kehittämisvalmiuksia oppimisen ja arjen hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin kehittämisessä.

Hankkeen aloitustilaisuus on 11.9.2019 9.30–15.00 Aalto Yliopistossa Dipolissa. Tilaisuuteen osallistuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien koulujen rehtorit ja kehittämisryhmät.

Hankkeessa järjestetään 12.11.2019 kello 9.00–16.00 Järvenpää-talossa Järvenpäässä sivistystoimen johdolle, rehtoreille, kehittämisasiantuntijoille ja poliittisille päättäjille suunnattu alueellinen konferenssi. Tilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson.

Keväällä 28.4.2020 kello 9-16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää hankkeen kanssa yhteistyössä Heurekassa Vantaalla avoimen hankkeen aiheita ja tuloksia esittelevän tapahtuman.

Hankkeen lopussa toteutetaan alueellinen lasten, nuorten ja opettajien yhteinen osaamisfestari.

Lisätietoja:

Minna Lumme, projektipäällikkö, 040 314 3424, minna.lumme@tuusula.fi

Heidi Zopf, projektikoordinaattori, 040 314 3425, heidi.zopf@tuusula.fi

Facebook @Uuttakoulua

Twitter @Uuttakoulua

Instagram @uuttakoulua

www.uuttakoulua.fi

Heinäkuussa rikottiin havaintoasemakohtaisia ennätyksiä niin päivän ylimmän kuin alimmankin lämpötilan osalta. Sademäärä oli paikoin poikkeuksellisen pieni.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli Pohjois-Lapin noin 12 asteesta maan etelä- ja lounaisosan runsaaseen 17 asteeseen. Keskilämpötila oli lähes koko maassa pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Koleinta oli maan itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli enimmillään 2–3 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolella sekä maan pohjoisosassa, missä keskiarvoista jäätiin noin 1–2 astetta. Maan etelä- ja länsiosassa poikkeamat olivat pienempiä, ja paikoin lämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa lämpötila vaihteli kuitenkin laidasta laitaan. Kuukausi alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin.Heinäkuun alin lämpötila, -1,7 astetta, mitattiin 5.7. vastaisena yönä Ylivieskan lentokentällä. Hallaöitä, eli öitä jolloin lämpötila laskee maanpinnassa nollan alapuolelle, oli heinäkuussa runsaasti. Eniten halloja oli Alajärven Möksyn havaintoasemalla, missä hallaa mitattiin seitsemänä yönä. Tätä enemmän hallaöitä on heinäkuussa ollut kyseisellä havaintoasemalla edellisen kerran vuonna 1975, jolloin hallaa havaittiin yhdeksänä yönä.

Kuukauden puolivälin jälkeen sää alkoi vähitellen lämmetä, ja kuukauden viimeisenä viikonloppuna lämpötila nousi jopa poikkeuksellisen korkeaksi. Havaintoasemakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin ensin 26. päivä Ylitorniossa ja Pellossa, ja sitten 28. päivä maan eteläosassa. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin kuun 28. päivä Porvoon Emäsalossa. Tämä oli kyseisen havaintoaseman uusi lämpöennätys. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys. Kaisaniemessä lämpötilaa on mitattu vuodesta 1844 lähtien. Uusi Kaisaniemen lämpöennätys, 33,2 astetta, ylitti edellisen, vuodelta 1945 olleen ennätyksen jopa 1,6 asteella. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä rikottiin myös muun muassa Salossa, Kaarinassa, Lohjalla ja Ahvenanmaalla Jomalassa. Hellepäiviä heinäkuussa oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.

Lämpimän viikonlopun jälkeen heinäkuun lopussa sää viileni taas nopeasti. Poikkeuksellisen koleaa oli erityisesti 30. päivä maan itäosassa, missä esimerkiksi Ilomantsin Pötsönvaaran havaintoasemalla päivän ylin lämpötila oli vain 7,1 astetta. Tämä on Pötsönvaaran mittaushistoriassa sekä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna koko Pohjois-Karjalan alueella alin heinäkuussa mitattu päivän ylin lämpötila.

Myös sademäärät vaihtelivat eri puolilla maata

Heinäkuun sademäärä vaihteli vain muutamasta millistä noin 90 millimetriin. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät paikoin poikkeuksellisen pieniksi, eli näin kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Erityisen kuivaa oli Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja Lounais-Lapissa, missä kuukauden sademäärä jäi alle 10 millimetriin. Vähiten heinäkuussa satoi Siikajoella, missä kuukauden sademäärä oli vain 2,3 millimetriä. Tämä oli kyseisen aseman mittaushistorian pienin heinäkuun sademäärä.

Etelärannikolla ja paikoin maan lounais- ja itäosassa sademäärät olivat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, paikoin jopa hieman keskiarvojen yläpuolella. Eniten heinäkuussa satoi Punkaharjulla, missä sademäärä oli 93,4 milliä. Suurin vuorokauden sademäärä, 43,4 millimetriä, mitattiin 2. heinäkuuta Lappeenrannassa.

Heinäkuun salamamäärä oli vain runsaat 8000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta (noin 60 000). Vuodesta 1960 lähtien tarkasteltuna tämä on pienin koskaan heinäkuussa esiintynyt salamamäärä.

Auringonpaistetunteja kertyi heinäkuussa noin 200–350. Maan etelä- ja itäosassa auringonpaistetunteja kertyi noin 15–50 tuntia keskimääräistä vähemmän, maan länsiosassa taas saman verran keskimääräistä enemmän. Pohjois-Lapissa auringonpaistetuntien määrä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Heinäkuussa oli myös yksi myrskypäivä, kun pohjoistuuli yltyi 5. päivä Ahvenanmerellä myrskylukemiin. Kovin keskituulen nopeus oli 22,1 m/s ja se mitattiin Märketin majakalla. Myrskyä esiintyy merialueillamme heinäkuussa keskimäärin vain kerran viidessä vuodessa.

Lisätietoja:

Heinäkuun säätilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/heinakuu

Lämpötilaennätyksiä: https://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia

Helletilastot: https://ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot

Kesän 2019 hellehuippujen seuranta https://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2019

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemusten perusteella avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Avustuksilla tuetaan tänä vuonna erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymishankkeita, muita riistakonsernistrategian mukaisia hankkeita sekä arvokkaiden lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon kytkeytyviä hankkeita.

Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksia voivat hakea vuonna 2019 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2019 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Avustuksia voidaan myöntää sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Yhdistymisavustusten hakuaika alkaa 1.8.2019 ja jatkuu toistaiseksi.

Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Avustusten hakuaika on 1.8.–30.9.2019.  

Kosteikkojen kunnostusavustuksia haettava 15.9.2019 mennessä 

Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Vieraspedot heikentävät lisäksi monien vesilintulajien poikastuottoa. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat siksi käynnistäneet yhdessä pilottihankkeen Linkki toiselle sivustollevesilintujen elinympäristöjen tilan parantamiseksi.

Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä sekä erilaisia muita vesilintujen tilaa parantavia toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Maa- ja metsätalousministeriön varoista avustuksia voidaan myöntää pilottihankkeeseen liittyviin arvokkaiden lintuvesien kunnostusta ja hoitoa edistäviin hankkeisiin kuten rauhoitusalueiden lähialueille perustettavien uusien pienkosteikkojen perustamiskustannuksiin. Avustuksia voidaan myöntää 1.8.–15.9.2019 välisenä aikana jätettyjen hakemusten perusteella sekä yleishyödyllisille yhteisöille että yksityisille toimijoille. 

Avustusten määristä päätetään vuosittain

Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että useampivuotisia hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, koska tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain. 
Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuiltaLinkki toiselle sivustolle. 

Lisätietoja:
Asiantuntija Heidi Krüger, p. 02951 62072, etunimi.sukunimi@mmm.fi 

Linnan Business Turnajaiset on uusi yrityskilpailu, jossa Hämeenlinnasta nousevat yritykset ja kirkkaimmat liiketoimintakonseptit ottavat mittaa toisistaan, hakevat rahoitusta sekä tukea ja vauhtia kasvuun. Mukaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Sisäilmari Oy, Think Green, Kehystämö RaamiDaamit, Gold-Cam Oy, Windester Oy, Kidday, Teres Targets Oy, Geego Kids, Stellarion, SunUra Oy, Kahvikivi Oy sekä Jenni Ahtiainen/Deaf Metal. Ilmoittautuminen jatkuu sunnuntaihin 4.8. saakka.

Kisaan on haastettu mukaan niin startupit, uutta kasvuvaihdetta silmään laittavat konkariyritykset kuin vasta luonnosvaiheessa olevat yritysideat.  

- Pääasia on, että yritysideasta löytyy innovatiivisuutta, kaupallista kasvupotentiaalia, taistelutahtoa sekä valmiutta laittaa kaikki peliin! määrittelee yksi karsintaraadin tuomareista, Linnan Kehityksen yrityspalvelut ja kaupunkikehitystiimin tiimipäällikkö Anastasia Kanervisto.

Tervetuloa seuraamaan karsintapäivää, joka järjestetään perjantaina 9.8. Crazy Townin tiloissa (Viipurintie 4, Hämeenlinna) klo 9-13.

Päivän aikana eri alojen asiantuntijoista koostuva raati valitsee kuusi parasta yritystä, jotka saavat kuukauden ajan valmennus- ja sparrausapua kohti 5.syyskuuta Hämeen linnassa pidettävää finaalitilaisuutta.

Finaalissa yritykset esittelevät liikeideansa yleisön edessä kovatasoiselle sijoittajaraadille, jonka kirkkainta valtikkaa pitelee käsissään itse ”Mighty Eagle at Angry Birds” ja ”founder of Slush” – Peter Vesterbacka yhdessä tunnetun kasvuyritysten sparraajan ja sijoittajan Kustaa Valtosen kanssa. Yrityksille on luvassa mentorointia, näkyvyyttä ja parhaassa tapauksessa jopa sijoittaja liikeidealle!

https://www.hameenlinna.fi/tyo-ja-elinkeino/yrityspalvelut/linnan-business-turnajaiset/

Lisätiedot:

Ville Viholainen
Yrityskehittäjä, Linnan Kehitys Oy
p. 050 476 5832
ville.viholainen@linnan.fi

Marko Ahtiainen

Yritys- ja yhteysmanageri, Linnan Kehitys Oy
p. 050 301 9009
marko.ahtiainen@linnan.fi

Korkein hallinto-oikeus on tänään antamillaan ratkaisuilla hyväksynyt valituksia, jotka koskevat saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksiä poistaa itseoikaisuna henkilöitä saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. KHO on lisäksi todennut, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnan itseoikaisupäätökset eivät ole täytäntöönpantavissa lainvoimaa vailla olevina. Päätökset tarkoittavat sitä, että vaaliluettelosta itseoikaisupäätöksillä poistetut henkilöt on palautettava luetteloon.

Itseoikaisulla ei voi ohittaa tuomioistuimen päätöstä

Vaalilautakunta on perustellut henkilöiden poistamista vaaliluettelosta nk. itseoikaisulla. Vaalilautakunta voi käyttää itseoikaisua, jos henkilö on oikeudettomasti jätetty pois tai oikeudettomasti merkitty vaaliluetteloon.

-          Henkilöiden vaaliluetteloon merkitsemisen lainmukaisuus on vuosina 2011 ja 2015 ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuomioistuimen päätöstä ei korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan voi ohittaa itseoikaisulla.

Vaalilautakunnan päätöksissä ei ole kyse teknisluonteisesta ja ilmeisestä virheestä, jonka korjaaminen saamelaiskäräjälain mukaan on itseoikaisulla mahdollista.

-          Vaalilautakunnan päätös on kumottava ja poistettava, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa todetaan.

Tämä tarkoittaa, että kyseisenlaista päätöstä ei lain mukaan ole saanut lainkaan tehdä.

PÄÄTÖS:

KHO 1.8.2019 T 3561

Liitteenä olevan päätöksen saamenkielinen käännös julkaistaan kiireellisestä aikataulusta johtuen myöhemmin erikseen.

Yhteystiedot:
Päivi Musakka, viestintäpäällikkö
050 341 1347
paivi.musakka(at)oikeus.fi

Vastuulliseen markkinointiin ja viestintään erikoistunut toimisto Fabrik lahjoittaa vuosittaisessa Papukaija-projektissaan 10 000 euron edestä palveluitaan yhdelle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle. Tänä vuonna Fabrikin lahjoitus käytetään Suomen Luonnonsuojeluliiton vesiteemavuosien viestintä- ja varainhankintakampanjan suunnitteluun ja lanseeraukseen.

”Vuosina 2020 ja 2021 liitto tulee keskittymään vesien suojeluun. Vesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Kaikki tarvitsevat puhdasta vettä. Ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin vaikuttaneet heikentävästi vesien ja niiden lajien hyvinvointiin. Kun Fabrikilta soitettiin, että he valitsivat juuri meidät lahjoituksensa saajaksi, niin ainakin omalla kohdallani toivo virisi”, toteaa Suomen Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen.

Kesän aikana Papukaija-projektiin haki 20 voittoa tavoittelematonta organisaatiota. Valintaprosessissa korostui tuettavan asian tärkeys ja valtakunnallinen vaikuttavuus.

”Kaikissa saamissamme hakemuksissa haettiin tukea erittäin tärkeisiin asioihin. Kun viime vuonna teimme yhteistyötä puhtaasti paikallisen toimijan kanssa, tänä vuonna halusimme päästä tekemään hyvää valtakunnallisella tasolla – vesi ja vesistöt koskettavat meistä ihan jokaista. Lisäksi koimme, että meillä on mahdollisuus ja osaaminen auttaa parhaiten juuri tässä konseptoinnin tarpeessa”, kertoo Fabrikin toimitusjohtaja Perttu Kouvalainen.

Fabrik ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ryhtyvät työhön samoin tein. Kampanja tullaan lanseeraamaan kesään 2020 mennessä. Suomen Luonnonsuojeluliitolla alkavaa yhteistyötä odotetaan toiveikkain ja innokkain mielin.

”Vedessä ja vesistöissä on kyse todella holistisesta ilmiöstä, jossa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Tämä tekee vesiensuojelusta viestimisestä terävästi yllättävän haastavaa. Uskon, että Fabrik pystyy osaamisellaan auttamaan meitä kirkastamaan viestintäämme vesien suojelusta suomalaisille ja siten kirkastamaan myös elintärkeitä vesistöjämme”, Nieminen tiivistää.