Turun väestö kasvoi 1 662 hengellä vuonna 2018 ja vahvistettu väkiluku oli 191331.

Tammi-maaliskuussa 2019 kasvu oli 117 henkeä vuodenvaihteeseen verrattuna ja ennakkoväkiluku oli 191448.

Väestönkasvu perustui vakiintuneeseen tapaan muuttoliikkeeseen (kuntien välinen nettomuutto +28, nettomaahanmuutto +174, väkiluvun korjaus -16), sillä syntyneitä oli kuolleita vähemmän eli luonnollinen väestönkasvu oli negatiivista (-69).

Turun väestökatsaus 3/2019

Lisätiedot:

Aktuaari Kalervo Blomqvist
Strategia ja kehittäminen

Turun kaupungin konsernihallinnon Strategia ja kehittäminen –yksikössä koostetaan kuukausittain katsaukset Turun väestöstä ja työllisyydestä sekä niissä tapahtuvista muutoksista suhteessa muihin kuntiin. Katsaukset julkaistaan sivuilla www.turku.fi/tilastot

Kaukolämmön rikkoontuminen ja kaivutyö haittaavat huomattavasti liikennettä Brahenkadun ja Itäisen Pitkäkadun risteyksessä 7.- 10.5.2019, työ alkanut 7.5 klo 15.00. Paikalla liikenne opasteet ja tarvittaessa liikenteen ohjaajat. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa. Autoilijoita pyydetään välttämään aluetta.

 
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusyrityskeskusten asiakasmäärä oli hienoisessa kasvussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uusia yrityksiä näyttää silti syntyneen aiempaa vähemmän. Todennäköisesti suosittu kevytyrittäjyys näkyy jo tilastoissa. 

Lisätietoja:
Susanna Kallama, toimitusjohtaja
Suomen Uusyrityskeskukset ry
puh. 040 587 2445
susanna.kallama@uusyrityskeskus.fi

Markkinaoikeus määräsi Kelan Etelä-Suomen fysioterapiakilpailutuksen kumottavaksi karkeasti samoilla perusteilla kuin millä se kumosi syksyllä 2018 Kelan ostamien tulkkipalveluiden kilpailutuksen: terapeuttien nimeäminen ei saanut olla lisäpisteiden saamisen edellytyksenä. Lisäksi markkinaoikeus moitti Kelaa siitä, etteivät alueellisen kattavuuden turvaamiseksi tehdyt hankinnat tapahtuneet hankintalain edellyttämällä tavalla tasapuolisesti ja läpinäkyvästi.

- Kaikista Kelan vakuutuspiireistä on tietojemme mukaan tehty valitus markkinaoikeuteen, mutta Etelä-Suomi oli ensimmäinen, joten se myöskin käsiteltiin ensimmäisenä. Kela valittaa, joten vuoden 2021 alkuun tilanne jatkuu todennäköisesti nykyisellään, Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n lakimies Juhani Saarinen sanoo.

Kyse on siis Kelan 2018 keväällä suorittaman kilpailutuksen jälkipuinneista.

Saarisen mukaan Kela ei tyytynyt päätöksen, ja ilmoittikin pian 30.4.2019 valittavansa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus käsittelee Kelan valitusta todennäköisesti 9-12 kuukautta, joten lopullinen lainvoimainen vastaus Etelä-Suomen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiahankintoihin saadaan todennäköisesti vasta keväällä 2020.

- Vasta lainvoimainen päätös edellyttää Kelalta käytännön toimia. Kela ei todennäköisesti päätä sopimuksia samana päivänä, kun korkeimman hallinto-oikeuden päätös tulee, vaikka hallinto-oikeus olisikin asiasta markkinaoikeuden kanssa samaa mieltä. Näin siitä syystä, että Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kuntoutuspalveluita eivätkä kuntoutujat voi jäädä pelkästään odottamaan uutta kilpailutusta. Nykyiset sopimukset siis jatkuvat todennäköisesti uuteen kilpailutukseen asti, Saarinen arvioi.

Saarinen ei vielä osaa arvioida, miten nykyisten palveluntuottajien kuntoutussopimuksille käy, jos myös korkein hallinto-oikeus kumoaa kilpailutuksen.

- Kelalla on tähän asti kestänyt noin kuusi kuukautta kilpailuttaa uudet sopimukset. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että keväällä 2020 tehtävä korkeimman hallinto-oikeuden (mahdollinen) kumoamispäätös saa aikaan uusia sopimuksia vasta vuoden 2021 alun tienoilta. Voi myös olla, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja toteaa kilpailutuksen lailliseksi, Saarinen sanoo.

Huhupuheiden mukaan korkein hallinto-oikeus on arvioinut antavansa tulkkeja koskevan päätöksen vielä toukokuun aikana. Koska tulkkeja koskevassa päätöksessä perustelut olivat osin samat kuin fysioterapiaakin koskevassa, voi tulkkipäätös viitoittaa myös tulevia päätöksiä.

- Sotku muistuttaa tältä osin jo edesmennyttä sote-uudistusta. Ja nyt siis puhutaan vasta fysioterapiasta: myös muista vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodoista on jätetty valituksia. Juuri nyt näyttäisi kuitenkin siltä, ettei ainakaan fysioterapian osalta muutoksia tule tapahtumaan ennen vuotta 2021. Tämä on kuitenkin vain valistunut arvaus, Saarinen toteaa.

Kela suunnittelee rekisteröitymismenettelyyn siirtymistä. Menettely osaltaan estäisi edellä mainittujen sotkujen syntymistä. Suomen Kuntoutusyrittäjät on kutsuttu Kelaan keskustelemaan suuntaviivoista. Rekisteröitymismenettelyn olisi tarkoitus olla paperilla valmis vuoden 2019 loppuun mennessä ja käytössä aikaisintaan vuoden 2021 aikana. Alueellisia kokeiluja voitaisiin aloittaa aikaisintaan suunnitelmien valmistuttua eli vuoden 2020 aikana. Toistaiseksi Kela ei ole esittänyt mitään arviota mahdollisista kokeiluista tai niiden aloittamisajankohdista.

Lisätietoja:

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n varatoiminnanjohtaja, asiantuntijajuristi Juhani Saarinen, 040 723 8928, juhani.saarinen@saarinenlaw.fi

Liikenne on maatalouden ohella merkittävin päästökaupan ulkopuolisista sektoreista. Liikenteen päästöt eivät ole merkittävästi vähentyneet sillä autoillut kilometrit sekä autojen määrä ovat lisääntyneet.

“Valtion tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä jalankulun, pyörä- ja joukkoliikenteen osuus liikennesuoritteesta pitäisi tuplaantua. Siirtymä kestäviin kulkumuotoihin ei tapahdu itsestään, vaan niihin on investoitava huomattavasti nykyistä enemmän. Toivoisin hallitusohjelmaneuvottelijoiden muistavan tämän näin Pyöräilyviikolla”, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

“Potentiaalia pyöräliikenteen lisäämiselle Suomessa on paljon, sillä jo 2-3 kilometrin matkoista yli 60 prosenttia tehdään autolla. Sähköavusteiset pyörät sekä pyörän ja joukkoliikenteen yhdistäminen voivat korvata autoilua myös pidemmillä matkoilla. Myöskään talvi ei ole este, sillä Joensuussa ja Oulussa pyöräillään ylivoimaisesti eniten suomalaisista kaupungeista”.

Yhteiskunnalle pyöräliikenteen ja jalankulun edistäminen ovat harvinaisen tuottoisia ilmastotoimia. Alkuvuonna julkaistun tutkimuksen jokainen pyöräilty kilometri tuottaa 0,18 euroa ja kävelty 0,37 euroa hyötyjä yhteiskunnalle. Hyödyt tulevat pääasiassa kansanterveyden parantumisesta ja ilmansaasteiden vähentymisestä. Suomessa on arvioitu pelkkien kansanterveyshyötyjen olevan yli 600 miljoonaa euroa vuodessa jos kävely ja pyöräily lisääntyvät 30 prosentilla.

Pyöräliitto on esittänyt tulevaan hallitusohjelmaan kävelyn ja pyöräliikenteen vuosittaisten investointien korottamista 100 miljoonaan euroon. Nykyinen taso, noin 30 miljoonaa euroa, on vain 1,8 prosenttia valtion liikennebudjetista, vaikka pyörällä ja jalan tehdään 30 prosenttia matkoista

“Yksityisautoilun kasvu kaupungeissa on saatava taittumaan. Tämän vuoksi uuden hallituksen on pakko uudistaa liikennepolitiikkaa ja siirrettävä sen painopistettä. Erityisesti kaupunkiseutujen tieinvestointeihin tulisi suhtautua kriittisesti, sillä ne lisäävät yksityisautoilua ja heikentävät näin pyörä- ja joukkoliikenteen kilpailukykyä ja niihin käytettävissä olevaa rahoitusta. Yksi moottoritien eritasoliittymä voi maksaa yhtä paljon kuin valtio investoi pyöräliikenteeseen ja jalankulkuun koko maassa”, Koistinen suhteuttaa.

Lisätiedot:

Matti Koistinen, toiminnanjohtaja

+358 44 279 5588

matti.koistinen@pyoraliitto.fi

Ruotsalaistutkimus: Autoilu aiheuttaa vuosittain 500 miljardin euron kustannukset, jalankulusta ja pyöräilystä sen sijaan kymmenien miljardien hyöty

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.392487

Hiiletön liikenne 2045 -loppuraportti

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161210

Kävelyllä ja pyöräilyllä 13 miljardin säästöt

https://pyoraliitto.fi/ajankohtaista/13-miljardin-saastot

Pyöräliikenne hallitusohjelmassa

https://pyoraliitto.fi/blogi/pyoraliikenne-hallitusohjelmassa

Museoviraston ohjeella pyritään riittävään ja oikea-aikaiseen yhteistyöhön kulttuuriympäristön asiantuntijoiden ja kunnostusten valmistelijoiden kesken. Museovirasto korostaa luonto- ja kulttuuriperintöarvojen yhteensovittamisen tärkeyttä kulttuuriperinnön turvaamiseksi.

Vesistö- ja merialueiden ympäristöhankkeet ovat tarpeellisia vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi sekä kalatalouden kestävyyden turvaamiseksi. Nyt julkaistulla ohjeella Museovirasto pyrkii selkeyttämään ja helpottamaan kulttuuriperinnön huomioimista erilaisissa vesiin liittyvissä hankkeissa. Ohje on suunnattu virtavesien, kosteikkojen ja ranta-alueiden kunnostus- ja rakennushankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille sekä hankkeiden parissa työskenteleville viranomaisille. Se on hyödyllinen myös maastossa inventointeja, tarkastuksia ja dokumentointia tekeville kulttuuriperinnön ammattilaisille sekä muille vesiin liittyvästä kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille tahoille. 

Virtavesissä, kosteikoissa ja ranta-alueilla tehdään kalataloudellisia kunnostuksia, nousuesteiden poistoja, Ramsar-kosteikkojen suojelutoimia sekä meren- ja vesienhoidon toimenpiteitä. Taustalla vaikuttavat erityisesti EU:n vesipuitedirektiivi sekä muut vesistö- ja merialueisiin liittyvät säännökset, strategiat, suunnitelmat, toimintaohjelmat ja rahoitusmahdollisuudet.

Uudessa ohjeessa kuvataan ihmisen toiminnan synnyttämiä erilaisia vesiin liittyviä kulttuuriympäristöjä, kerrotaan niiden inventointi- ja tutkimustilanteesta sekä muusta käytettävissä olevasta tiedosta. 

Mediakuvia

Ohje: Kulttuuriperinnön huomioiminen virtavesien, kosteikkojen ja ranta-alueiden hankkeissa 

Lisätietoja medialle
Intendentti Sallamaria Tikkanen, Kulttuuriympäristöpalvelut, p. 0295 33 6312, sallamaria.tikkanen@museovirasto.fi
Osastonjohtaja Mikko Härö, Kulttuuriympäristöpalvelut, p. 0295 33 6241, mikko.haro@museovirasto.fi

Utajärvelle suunnitteilla oleva Geohouse Älykylän suunnittelussa saatiin jälleen yksi etappi valmiiksi, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Utajärven kunnan rahoittama AIKO -rahoitettu hanke tuli päätökseen. Hankkeen tärkein osio, eli näkyvyyden saaminen ja kiinnostuksen herättäminen Älykylässä asumista kohtaan onnistui yli odotusten.

Hanke sai huomattavaa medianäkyvyyttä paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa medioissa. Hankkeen projektipäällikkönä toimineen ASV Arctic Smart Village Oy:n Alisa Hastin kasvot tulivat tutuiksi lehtien sivuilla, kun hän selvitti paikallisten toimijoiden kiinnostusta ja yhteistyömahdollisuuksia perustettavaa kyläyhteisöä ajatellen. Lyhyesti voidaan sanoa, että kiinnostusta energiaomavaraiseen ja hiilineutraaliin asumiseen Utajärvellä on huomattavasti.

Hankkeen aikana selvisi, että Utajärvellä on tarjolla myös piilotyöpaikkoja, joihin GeoHouse Älykylään muuttavat voisivat työllistyä. Lisäksi mahdollisuudet tuottaa kunnalle palveluita ovat huomattavat. Esimerkkinä yhteisö voisi tuottaa kotipalveluita kunnan palveluseteleillä. Näitä mahdollisuuksia selvitetään lisää jatkosuunnittelussa ja ne on tarkoitus ottaa osaksi asukasmarkkinointia.

Utajärven Alakylään sijoittuvan Älykylän suunnittelu jatkuu energiavaihtoehtojen vertailulaskelmien, aluesuunnitelman tarkentamisella ja rakennusten suunnittelulla, kustannusarvioiden tekemisellä, sekä kaavoituksen aloittamisella. Alueelle suunnitellaan 25-40 asunnon kokonaisuus, johon liittyy energiantuotanto, kylätalo ja tuotanto-, sekä muita tiloja yhteisön käyttöön. Paikallisten toiveena on, että kaikkien kuntalaisten käyttöön tulevan kylätalon yhteyteen voisi tulla kahvilatoimintaa.

Rakentamisessa toteutetaan uudenlaista asumisosuuskuntamallia. Malli on maaseutuasumiseen räätälöity, elinvoimaisuutta lisäävä ratkaisu, jolla omistusasumiseen verrattavissa olevaan asumiseen pääsee käsiksi perinteistä rakentamista pienemmällä investoinnilla. Rahoitus-, kiinteistönhuolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseen asukkailta peritään vuokraa, joka perustuu todellisiin kustannuksiin. Vuokran suuruuteen vaikuttaa osuuskunnan saamat yritystoiminnan tulot.

Rakennuttamisen kustannuksia madaltaa ryhmärakennuttamisen tuomat hyödyt. Osuuskunta toimii rakennuttajana, jolloin säästöjä tulee muun muassa suunnittelu, työnjohto-, perustus- ja pihatöistä.

Suunnittelutyö jatkuu ja kesän 2019 aikana saadaan valmiiksi energiavaihtoehtojen vertailulaskelmat, sekä alueen ja rakennusten perspektiivikuvat. GeoHouse Älykylän asukasmarkkinointi on tarkoitus aloittaa kesäkuun alussa käyttöön otettavan Älykylä.fi -palvelun myötä. Palvelun kautta asumisesta kiinnostuneet voivat hoitaa varauksen, varausmaksun ja työvaiheiden kilpailutuksen. Asukkaiden lisäksi palveluun voivat rekisteröityä maksutta ne yritykset, jotka ovat halukkaita saamaan tarjouspyyntöjä rakentamisen vaiheista.

Lyhyesti voidaan sanoa, että kiinnostusta energiaomavaraiseen ja hiiliviisaaseen asumiseen on paljon ja näitä tukevat asumisen ratkaisut koetaan tärkeiksi. Utajärvi haluaa olla vahvasti mukana luomassa ja rakentamassa vastuullista tulevaisuutta, sekä mahdollistamassa onnellisen elämän edellytyksiä.

Lisätietoja:

Tiia Possakka, kaavoitusinsinööri, Utajärven kunta

050-591 7240, tiia.possakka@utajarvi.fi

Juri Laurila, toimitusjohtaja, ASV Arctic Smart Village Oy

040-514 5000, juri.laurila@arctic2020.fi

Arkean PopUp Rokkiralli esittelee millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja robotiikka ovat luoneet perinteisille tukipalveluille, kuten siivous- ja kiinteistönhoitoalalle.

Arkealaiset jalkautuvat tänäkin vuonna jo perinteeksi muodostuneelle PopUp Rokkiralli-kiertueelle. Tavoitteena on esitellä ihmisille nykyajan tukipalveluita sekä näyttää konkreettisesti, miten teknologian avulla työtä voidaan keventää ja siitä voidaan tehdä turvallisempaa tai jopa hauskempaa.

Tämän vuoden tapahtumakiertueella voi seurata kuinka kiinteistönhoidon ruohonleikkurirobotti ja siivouksen robotti-imuri ottavat toisistaan mittaa RoboWars-kehässä! Taitavat lentäjät esittävät päivän aikana drone-lentonäytöksiä ja palvelurobotti Kea hauskuuttaa kävijöitä puujalkavitseillään.

Rokkiralli starttasi tänä vuonna 7.5. Kaarinan Krossista. Ensimmäisen päivän perusteella arkealaiset totesivat, että ihmisiä eivät houkutelleet paikalle vain Bar Rokkirallin tarjoamat Frenchdogit ja munkkikahvit, vaan paikan päällä käynyt väki oli aidosti kiinnostunut teknisistä ratkaisuista. Palvelurobotti Kea on ja dronet ovat kestosuosikkeja, mutta tänä vuonna myös ruohonleikkurirobotin ja robotti-imurinkohtaaminen oli kiinnostavaa seurattavaa.

Median edustajat ovat tervetulleita tutustumaan Arkean siivous-, kiinteistönhoito- ja toimitilapalveluiden uusimpaan käytössä olevaan kalustoon. Esittelemme mm. seuraavia laitteita: Air’Bot dronea, Mo’Bot ro-bottiruohonleikkuria, palvelurobotti Keaa, siivousrobotti Armasta, iMopia, robotti-imuria ja muita nykyaikaisia ratkaisujamme.

PopUp -Rokkirallikiertueen ajat ja paikat:
8.5.2019 klo 11–14 Lieto, Tokmannin parkkipaikka (Simpukkatie)
9.5.2019 klo 11–14 Raisio, Verkkokauppa.comin parkkipaikka (Kuloistentie)

Lämpimästi tervetuloa!
 
Lisätiedot:
palvelujohtaja (kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja toimitilapalvelut) Sanna Lehtinen, 040 148 6595
palvelujohtaja (siivouspalvelut) Sari Silén, 040 808 6980

Saimaannorppia voi taas seurata suorassa lähetyksessä, kun WWF avasi tänään Norppaliven. Kolmena viime keväänä Norppaliveä ja julkkisnorppa Pullervon köllöttelyä on katsottu yli kuusi miljoonaa kertaa. Norppien lisäksi WWF:n suorissa lähetyksissä voi seurata sääksien, metsäpeurojen ja suurpetojen elämää ja kuunnella lintujen laulua.

Norpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvansa nyt, kun jäät ovat lähteneet Saimaalta. Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiempina vuosina.

”Aivan kameran lähettyvillä on havaittu jo useita yksilöitä, joten Norppaliven neljäs tuotantokausi käynnistyy jännittävissä tunnelmissa”, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

Saimaannorpat ovat paikkauskollisia, joten suomalaisten suursuosikiksi nousseen Pullervon voi odottaa näyttäytyvän kameran edessä tänäkin keväänä.

”Erittäin uhanalaisten saimaannorppien liikkeitä ei voi kuitenkaan ennustaa. Luonto on Norppaliven tuottaja, emmekä voi taata tai vaatia, että Pullervo tai sen lajitoverit ilmestyvät kameran eteen heti”, Fritze sanoo.

WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden, BCasterin, Live Eyen, Pukki Visualsin ja Franticin kanssa. Lisäksi WWF kiittää Metsähallituksen luontopalveluita ja Etelä-Savon ELY-keskusta yhteistyöstä.

Norppalive on osa WWF:n laajempaa livekamerasivustoa

WWF aloitti viime vuonna Norppaliven suursuosion innoittamana myös muita livelähetyksiä luonnosta. WWF:n Luontolive -sivuilla voi seurata nyt paitsi saimaannorppia myös sääksiä, suurpetoja ja metsäpeuroja. Lisäksi osoitteessa luontolive.wwf.fi voi kuunnella luonnon ääniä suorassa lähetyksessä. Tänä keväänä hitiksi nousi kyykamera, jota katsottiin yli 500 000 kertaa.

”Kaikkien Luontoliven eri kamera- ja äänihankkeiden tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista tai uhattuina olevista eläinlajeista ja innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Norppalive ja muut livelähetykset ovat seurattavissa osoitteessa http://luontolive.wwf.fi/

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Ensi viikolla 16.-19.5. kilpaillaan sekä rytmisen voimistelun Euroopan mestaruuksista että joukkuevoimistelun maailmanmestaruusmitaleista.  Joukkuevoimistelun MM-kilpailuista Suomi lähtee tavoittelemaan mitalia.

Median on mahdollista haastatella kilpailuihin lähteviä voimistelijoita etukäteen.

Rytmisen voimistelun EM-kilpailut

Rytmisen voimistelun EM-kilpailuihin 16.-19.5.2019 Bakuun, Azerbaidžaniin lähtee Suomea edustamaan naisten yksilöistä Rebecca Gergalo (Olarin Voimistelijat) ja Jouki Tikkanen (Rekolan Raikas) sekä nuorten maajoukkue voimistelijoinaan Linnea Haikarainen (Voimistelu- ja urheiluseura Elise), Emilia Helin (Elise), Polyxeni Ioannidou (Sport Club Vantaa), Viliina Sipilä (Elise), Nuppu Tapaninen (Elise) ja Jenni Tarkiainen (Elise).

Suomen voimistelijat valmistautuvat EM-kilpailuihin sunnuntaina 12.5. ja median edustajien on mahdollista seurata voimistelijoiden valmistautumista. 

Milloin: su 12.5. klo 17.30 (harjoitukset klo 15-18 jolloin mahdollisuus valokuvata, haastattelut klo 17.30 alkaen)
Missä: OVO Training Center (Esport Center, Koivu-Mankkaan tie 3, Espoo).
Ketä paikalla: Espoon tehopäivässä ovat mukana nuorten maajoukkue ja Rebecca Gergalo. Jouki Tikkanen valmistautuu EM-kilpailuihin kotisalillaan Tampereella, ja on median haastateltavissa ennen suomalaisten lähtöpäivää ti 14.5.

Pyydämme ilmoittamaan etukäteen median haastattelutoiveet su 12.5. koskien sähköpostitse sanna.yli-patola@voimistelu.fi, jotta voimme huomioida harjoitusaikatauluissa median läsnäolon.

Rytmisen voimistelun EM-kilpailujen aikataulu:

to 16.5. nuorten kaksiottelun viisi vannetta ohjelmat
pe 17.5. naisten yksilöiden neliottelun vanne ja pallo
la 18.5. Naisten yksilöiden neliottelun keilat ja nauha, ja nuorten kaksiottelun viisi nauhaa -ohjelmat
Lauantaina ratkeaa Team-kilpailun tulos, jossa nuorten joukkueen ja naisten yksilöiden pisteet lasketaan yhteen. 
su 19.5. välinefinaalit

EM-kilpailujen kotisivut

Lisätietoa: rytmisen voimistelun lajipäällikkö Emma Tast, p. 045 807 2121

Joukkuevoimistelun MM-kilpailut

Joukkuevoimistelun MM-kilpailut voimistellaan 17.-19.5. Cartagenassa, Espanjassa. Naisissa Minetit (Tampereen Sisu) ja OVO Team (Olarin Voimistelijat) ovat kevään aikana käyneet tiukkaa taistelua kärkipaikoista, ja joukkueiden saavutukset kevään maailmancup-osakilpailuista antavat odottaa Suomeen jopa kahta mitalia MM-kilpailuista.

Suomesta on kolmen karsintakilpailun kautta valittu MM-edustajiksi seuraavat joukkueet:

Naiset:
Minetit (Tampereen Sisu) 
OVO Team (Olarin Voimistelijat) 
Gloria (Pakilan Voimistelijat ja Tapiolan Voimistelijat)

Nuoret:
OVO Junior Team (Olarin Voimistelijat)
Illusion Junior (Tanssi- ja Voimisteluseura Illusion) 
Minetit Elite (SC Vantaa/ Tampereen Sisu).

Joukkueista vaajakoskelainen Illusion Junior on ensimmäistä kertaa edustamassa Suomea MM-kilpailuissa.

Joukkueet ovat median haastateltavissa seuraavasti:

Minetit
Minetit ovat median tavattavissa ennen MM-kilpailuihin lähtöä. Joukkue harjoittelee Ikurissa ma 13.5. ja ke 16.5.
Haastattelupyynnöt: Teija Kukkala p. 040 8426 731

OVO Team ja OVO Junior Team
Olarin Voimistelijoiden MM-näytös ti 14.5. klo 18-19 Ovo Trainin Centerissä (Esport Center, Koivu-Mankkaan tie 3, Espoo). Näytöksessä on mahdollista valokuvata ja haastatella joukkueiden kapteeneja Aurora Kapasta ja Olivia Soinia.
Haastattelupyynnöt: Anne Niemenkari-Kilpi p. 050 3590 428

Gloria
Pakilan Voimistelijoiden ja Tapiolan Voimistelijoiden yhteisjoukkue Gloria esittää MM-kilpailujen lähtöesityksen ke 15.5. Pirkkolassa noin klo 19.45.  Tämän lisäksi joukkue on median haastateltavissa kotisalillaan (Tupa, Teerikukonkuja 3, Helsinki).
Haastattelupyynnöt: Päivi Lehtovirta p. 050 517 1942

Minetit Elite
Minetit Elite on median tavattavissa su 12.5. Sisu Cup -kilpailussa Tesoman Palloiluhallilla, Tampereella. Lisäksi joukkue harjoittelee ennen MM-kilpailuja Sokevalla (Tavitie 1, Vantaa) ke 15.5. klo 18-20 ja to 16.5. klo 8-19.30.
Haastattelupyynnöt: Minna Karhu p. 050 561 1881

Illusion Junior
Illusion Junior harjoittelee Vaajakoskella, seuran hallissa (os. Misukankuja 6) ja median on mahdollista tulla joukkueen harjoituksiin seuraamaan ja haastattelemaan ennen MM-kilpailuja.
Tarkemmat kellonajat ja haastattelupyynnöt: Juuli Avikainen p. 050 303 5228

Joukkuevoimistelun MM-kilpailuihin on ilmoittautunut naisissa 38 joukkuetta 17 maasta, ja nuorissa 36 joukkuetta 14 maasta. Suomen delegaatio matkustaa Cartagenaan torstaina 16.5.  

Lisätietoa: Joukkuevoimistelun lajipäällikkö Susanna Porola p. 040 570 3090 

Kaukolämpötyö sulkee ajokaistan Brahenkatu 18 kohdalla 7 - 15.5.2019. Haittaa ajosuunnassa keskusta. Paikalla liikenne opasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Seminaaritoiminta on ollut osa 50-vuotiasta Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaalia alusta saakka. Tänä vuonna järjestetään neljä seminaaria otsakkeiden Taiteilijat äänessä sekä Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -alla. Mukana on myös Minna Canth-foorumi sekä Yhteistyöllä hyvinvointia edistämään-seminaari. Niiden lisäksi tehdään uudenlaista yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Keskiviikkona 12.6.2019 Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa on aiheena tanssi neurologisen kuntoutuksen menetelmänä. Tutkimuksissa on todettu että tanssi tekee hyvää aktivoimalla sekä kehoa että mieltä ja se toimii myös kuntoutuksen menetelmänä. Tanssitaiteen tohtori, tanssipedagogi Hanna Pohjola on tutkinut esittävän taidetanssin merkitystä kuntoutuksessa ja tanssin katsomisen kokemusta aivotapahtuman jälkeen. Seminaarissa kuullaan tutkimuksen tuloksista ja kuntouttavan tanssin voimasta. Tiedekahvilassa nähdään myös kuinka tanssin liike tehdään näkyväksi ja mitattavaksi biomekaniikan keinoin.

Parempi kuin Disney

Torstaina 13.6. Musiikkikeskuksen Valohallissa klo 11.30-17 on toiminnassa liikelaboratorio, jossa valmistetaan pienoistanssiteos kehoon kiinnitettävillä antureilla. Antureiden avulla on myös mahdollista saada tietoa ihmisen liikkeistä ja siitä, kuinka rasitus kehossa vaikuttaa. Professori Pasi Karjalainen kertoo liikeanalyysistä. Elokuvissa ja vaikkapa Disneyn animaatioissa käytetään samaa tekniikkaa liikkeiden tallentamiseen, mutta yliopistolla tutkimukseen tarvitaan tarkempaa analytiikkaa. Liikelaboratoriossa luotava digitaalinen juhlistaa Kuopio Tanssii ja Soin 50-vuotista taivalta. Teoksessa viisi iältään ja taustaltaan erilaista tanssijaa yhdistyy yhdeksi animoiduksi tanssijaksi, joka improvisoidun liikekielen avulla tuo sanattomasti esiin tanssin yhteenkuuluvuuden: tanssi on kaikista ja kaikille.

Vuoden professori 2019 Helmi Järviluoma puhuu äänimaisemasta

Itä-Suomen yliopisto on järjestämässä festivaalin ja Suomen Aivosäätiön kanssa myös Tiedolla taitoa tulevaisuuteen-seminaarin, jossa tavoitteena on jalkauttaa tanssiin, musiikkiin ja kuntoutukseen liittyvää tutkimustietoa niiden pariin, jotka voisivat hyötyä tiedosta omassa työssään ja henkilökohtaisessa elämässään. Seminaarissa oman näkökulmansa tanssin kuntoutusvaikutuksiin tuo mm. Jorma Uotinen, joka aikoinaan nousi pyörätuolista tanssimaan.

Lisäksi Tiedolla taitoa -seminaarin aiheina on musiikin vaikutus aivosairauksien hoidossa sekä tasapainotaidon merkitys. Seminaarin taukotanssista vastaa Hanna Pohjola. Vuoden professoriksi 2019 valittu Helmi Järviluoma kertoo äänimaisemista. Hän on ääni- ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija, joka tutkii parhaillaan kaupunkien aistittujen elinympäristöjen muutoksia asukkaiden kokemina. Voit kuunnella festivaalin mediassa aistimaiseman lumoissa-nimisen podcastin. Siinä Järviluoma kertoo, millaiset äänimaisemat meitä liikuttavat ja miten koemme äänimaisemien muutokset.

Taiteilijoita ja johtamisen oppeja

Savonia ammattikorkeakoulun Luova veto -hankkeen, Taiken ja Kuopio Tanssii ja Soin järjestämässä kolmannessa Taiteilijat äänessä -seminaarissa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin roolia ja merkitystä yhteiskunnan kehittämisessä ja kansainvälisen yhteistyön rakentamisessa. Seminaarin alustajina toimivat taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, Jorma Uotinen, Nanna Hänninen, Johanna Tuukkanen ja Antti Immonen. Johtaja Paula Tuovinen Taikesta tarkastelee teemaa taiteen edistämisen näkökulmasta. Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Snellman kesäyliopiston järjestämässä Minna Canth -foorumissa keskustellaan johtamisesta digiajassa. Seminaari tarjoaa työkaluja ihmisen ja teknologian yhdistämiseen työelämässä. Kuopion kaupunki puolestaan järjestää seminaarin ”Yhteistyöllä hyvinvointia edistämään”. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä kunnan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lisätiedot medialle

• Kuopio Tanssii ja Soi ry. Tiedottaja Marja-Terttu Nyman-Lappalainen
• press@kuopiodancefestival.fi
• puh. 050 567 52 73
• www.kuopiodancefestival.fi/seminaarit

Kaukolämmön rikkoontuminen ja kaivutyö haittaavat huomattavasti liikennettä Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun risteyksessä 7.- 10.5.2019, työ alkanut 7.5 klo 15.00. Paikalla liikenne opasteet ja tarvittaessa liikenteen ohjaajat. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa. Autoilijoita pyydetään välttämään aluetta.

The cruise industry is setting course for more sustainability

29 cruise destinations have signed a manifesto pledging increased sustainability. This is the result of the ambitious international cruise conference that just took place in Copenhagen. More than 160 representatives from the international cruise industry are gathered in Copenhagen, where one of Northern Europe’s most ambitious international cruise conferences have concluded. The conference focused on the Baltic Sea region as a sustainable destination and represents a cooperation between Cruise Baltic, Copenhagen Malmö Port, the City of Copenhagen and the Ministry of Environment and Food of Denmark.

All 29 participating destinations, a total of 7 countries signed the new manifesto, Cruise Baltic Sustainability Manifesto, which has a sharp focus on reducing air pollution and congestion in the Baltic Sea region’s ports and cities. “It is a prerequisite for the work on green transformation in the cruise industry that there is agreement among cities, ports and shipping companies to make sustained effort. Thus, this manifesto represents a major step towards a more sustainable future and it is fantastic to experience such great support and motivation across the entire industry,” says Claus Bødker, Director Cruise Baltic.

The conference presented a number of recommendations and technological solutions, which can contribute to fulfilling green targets for the Baltic Sea region’s cruise destinations. Onshore power supply was one of the conference’s central themes, which among other things highlighted the experience from Port of Kristiansand. In addition, there were many inputs on the theme of congestion. One of them was from Wonderful Copenhagen, which showed that the satisfaction of cruise guests in Copenhagen is greater, the more neighbourhoods they visit. This supports the idea of spreading guests over larger areas and thereby avoiding congestion. “No one is more interested in eradicating environmental issues than the cruise industry itself. The conference marked the beginning of a greener future and a strong global cooperation. Now we will all return home to execute the goals we have set together,” says Claus Bødker.

The conference took place on the 7th of May at Langelinie in Copenhagen and marked the start of the Ministry of Environment and Food of Denmark’s international project to reduce air pollution at the quay from cruise ships in the Baltic Sea region. The project runs from 2019 through to 2022. 

Kemi goes green

Kemi was one of the cities signing the manifesto. Experience Director Noora Barria from Kemi Tourism Ltd. represented the City of Kemi and the Port of Kemi in the conference. "This fits really well in our strategy.  Kemi has declared ”Green Kemi” operation model as part of the city’s strategy. The city has started a new journey towards a greener and more sustainable city. Kemi is a city that follows the guidelines of the environmental standard ISO 14001:2015 and will by the end of this decade have a solid environmental policy and programme. We take the green values into our operations also in the tourism industry," comments Barria. Kemi is also known being the centre of circular economy. The Centre aims to develop a more competitive business environment for companies involved in the circular economy.

Cruise Baltic was founded in 2004 as a network of 12 cruise destinations in the Baltic Sea region. Since then, the network has been growing and today it includes 29 destinations.
For further information, please contact Claus Bødker, Director of Cruise Baltic, by e-mail clb@woco.dk .

Or read more about Cruise Baltic here: https://www.cruisebaltic.com/.

Kemi Tourism Ltd. /Experience365 providing e.g. all-year-round SnowCastle with Seaside Glass Villas and Icebreaker Cruises http://www.experience365.fi/

Circular economy in Kemi http://www.teollinenkiertotalous.fi/en/home.html

Green Kemi http://www.kemi.fi/english/green-and-sustainable-kemi/

Port of Kemi https://www.portofkemi.fi/

Kuopion Siikarantaan, Matkailukeskus Saanan naapuriin rakentuu jo tulevaksi kesäksi kaupungin uusin kesäkeidas Bellanpuisto, joka houkuttelee perheitä, ystävä- ja työporukoita viettämään aikaa yhdessä. Bellanpuistoon avataan juhannukseen mennessä Suomen oloissa ainutlaatuinen citygolfkenttä, joka eroaa perinteisistä minigolfkentistä monin tavoin. Erityiseksi kentän tekee mm. se, että sen esikuvana ovat maailman legendaarisimmat golfväylät.

Bellanpuisto täydentää Siikarannan palveluita

Siikaranta on kehittynyt nopealla tahdilla Kuopion johtavaksi liikunta- ja vapaa-ajanpalveluiden keskittymäksi. Bellanpuisto täydentää Siikarannan palveluita erinomaisesti. Siikaranta saa Bellanpuiston myötä viihtyisän ulkoalueen uusine aktiviteetteineen, kun keväällä 2020 tontille valmistuu lisäksi kaksi padelkenttää. Padel on uusi laji Kuopiossa, mutta yksi maailman nopeimmin kasvavia mailapelejä. Nelinpelinä pelattava padel on yhdistelmä tennistä ja squashia.

“Bellanpuisto täydentää Bellanrannan lukuisia muita liikuntapaikkoja ja tarjoaa liikunnan iloa ja yhteistä tekemistä kaikenikäisille. Bellanpuisto ja Kuopion Saana tulevat tekemään vahvasti yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Näiden monipuolisten aktiviteettien uskotaan houkuttelevan paikallisten asukkaiden lisäksi myös yritysvieraita ja matkailijoita”, kertoo liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyvän Bellanrannan käynnistäjä Raimo Sonninen.

Citygolf on uudenlainen tapa pelata minigolfia

Citygolfkenttä eroaa sekä visuaalisesti että rakennustavaltaan perinteisistä huopa- ja eterniittikentistä. Citygolfkentän pintamateriaalina on tekonurmi ja väylien kallistukset sekä muotoilu takaavat viihdyttävän pelikokemuksen. Bellanpuiston ratojen pohjat muotoillaan maa-aineksesta ja kenttäaluetta koristavat kivet ja istutukset. Kenttäalueesta halutaan puistomainen kokonaisuus, jossa viihtyvät kaikki nuoresta vanhaan.

“Citygolf on laji, joka sopii kaikille ja kaikenikäisille. Pelin oppivat nopeasti hekin, jotka eivät ole aiemmin pelanneet minigolfia. Säännöt ovat yksinkertaiset ja puolessatoista tunnissa kaikki kokevat onnistumisen iloa. Uskomme citygolfista tulevan uusi vapaa-ajanviettotapa Kuopioon”, kuvailee Bellanpuiston toimitusjohtaja Antti Pakkala.

Bellanpuiston rata on 18-reikäinen aivan kuten aidossa golfissa. Radan erikoisuus on, että muotoiluun on haettu inspiraatiota maailman tunnetuimpien golfkenttien legendaarisimmista väylistä.

“Kentät ovat saaneet innoituksensa maailman upeimmista golfkentistä ja väylät on nimetty tämän mukaisesti. Bellanpuistossa pääsee fiilistelemään mm. Skotlannin yhtä maailman kuuluisimmasta väylistä nimeltään Postage Stamp sekä USA:n Pebble Beachin viimeistä väylää nro 18. Maailman huippuväylien lisäksi mukaan on mahdutettu väylät myös Tahko Golfin ja TarinaGolfin upeilta kentiltä”, kertoo Pakkala.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kentästä tulee valaistu. Näin ollen myös loppukesän lämpimät illat tulevat olemaan hyvää aikaa pelata kentällä. Citygolfkenttä on auki kesä-elokuussa joka päivä klo 10-22 ja syyskuussa arki-iltoina sekä perjantaista sunnuntaihin.

Bellanpuiston kentän on suunnitellut ja sen rakentamisesta vastaa City Golf Europe, joka on yksi Euroopan johtavista toimittajista. City Golf Europe on rakentanut yli 250 adventure- ja ratagolf -kenttää.

Citygolfin lisäksi alueelle tulee kioskikahvila, 50-paikkainen rantaterassi ja pieni kesämyymälä. Tänä kesänä ennen padelkenttien perustusten tekoa padelille varattu alue tulee olemaan aurinkotuoleilla varustettu oleskelualue.

Upean sijainnin Bellanpuisto houkuttelee myös veneilijöitä

Bellanpuistoon on helppo tulla, sillä se sijaitsee keskeisellä paikalla Kuopion keskustan ja Saaristokaupungin välissä. Julkisella liikenteellä alueelle pääsee erittäin hyvin, sillä Saaristokatua pitkin liikennöi kolme bussilinjaa.

Bellanpuisto on helposti saavutettavissa myös vesitse. Naapurissa sijaitsevan Matkailukeskus Saanan rantaan tulee iso vierasvenelaituri. Bellanpuiston innoittajana ovatkin olleet tunnetut vierasvenesatamat kuten Maarianhamina ja Ruotsin Grisslehamn, joissa citygolfin tyyppinen minigolf on erittäin suosittu aktiviteetti satamavierailujen aikana. Lisäksi Kuopion Matkustajasatamasta liikennöidään Saanan rantaan kesällä lähes päivittäin.

Lisätietoja

• Toimitusjohtaja Antti Pakkala, Bellanpuisto Oy
• puh. 0400 446 692
• antti.pakkala(at)bellanpuisto.fi
• www.bellanpuisto.fi

Kauneudenhoitoalan perustutkinnossa opiskelijoiden yleisin arvosana oli kiitettävä. Enemmistöllä järjestäjistä työpaikka on keskeinen oppimisympäristö, mutta oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut kauneudenhoitoalan perustutkinnon oppimistuloksia. Arviointiaineisto koottiin näyttöjen arvosanoista ja niiden järjestämistä kuvaavasta aineistosta. Arvioinnissa oli mukana noin 770 opiskelijaa ja 29 koulutuksen järjestäjää. Arvioinnin tulokset julkaistaan 9.5.2019

Ammatillinen osaaminen erinomaista

Näyttöjen arvosanojen valossa tarkasteltuna kauneudenhoitoalan osaaminen on keskimäärin kiitettävää. Kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli 52 %, hyvien 42 % ja tyydyttävien 6 %. Arvosanoissa oli eroja koulutuksen järjestäjien, alueiden ja kielen välillä. Työelämässä toteutetuista näytöistä saatiin parempia arvosanoja kuin oppilaitosnäytöistä.

Koulutuksen työelämäläheisyydessä on kehitettävää

Ammatillisen koulutuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisessa työelämäläheisyydessä on vielä kehitettävää, sillä vain noin puolet näytöistä toteutettiin aidoissa työelämän tilanteissa. Työelämälähtöisyydessä on lisäksi suurta variaatiota järjestäjin välillä. Noin joka viidennellä järjestäjällä lähes kaikki näytöt suoritettiin työpaikalla, ja noin puolella järjestäjistä oppilaitosnäyttöjä oli työpaikkanäyttöjä enemmän. Oppilaitosnäyttöjä perusteltiin usein tutkinnon tavoitteiden mukaisten työpaikkojen vähäisyydellä, työpaikkojen puutteellisilla välineistöillä sekä ohjaus- ja arviointiosaamisella.

– Opiskelijan työelämätaitojen kehittymisen ja työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelija saa oppilaitosympäristön lisäksi kokemusta myös aidoissa työpaikoissa suoritetuista näytöistä ja työelämän arvion osaamisesta, arviointineuvos Paula Kilpeläinen toteaa.

Kilpeläisen mukaan työelämä tulisi myös sitouttaa nykyistä vahvemmin mukaan koulutuksen toteuttamiseen, sillä aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu työpaikkojen ja oppilaitosten välillä kehittäisi sekä koulutusta että työelämää.

Näyttöjen laatuun ja arvioinnin luotettavuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota

Arvioinnissa nousi selvästi esiin myös tarve työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämiselle. Vaikka noin joka kolmas työpaikkaohjaaja oli koulutettu näytön ohjaukseen ja arviointiin, oli koulutettujen työpaikkaohjaajien määrässä suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä. Näyttöjen sisällön analyysin mukaan enemmistö näytöistä (55 %) oli liian helppoja tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin nähden.

Jatkossa tuleekin varmistaa, että näytöt suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa ja erilaiset oppimisympäristöt mahdollistavat tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimisen sekä näyttöjen toteuttamisen laajoina työelämän toimintakokonaisuuksina.

– Lisäksi koulutuksen järjestäjien tulisi tiivistää yhteistyötä näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisessa ja hyödyntää niissä hyviä käytänteitä. Tämä osaltaan edistäisi näyttöjen ja arvioinnin tasalaatuisuutta opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjien välillä, Kilpeläinen toteaa.

Koulutuksella hyvät tulevaisuudennäkymät

Kauneudenhoitoalalla on hyvät edellytykset vastata uuden ammatillisen koulutuksen haasteisiin, sillä yksilölliset opintopolut sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteutuvat hyvin koulutuksessa. Lisäksi kauneudenhoitoala on vetovoimainen ja alalle on riittänyt hyvin opiskelijoita.

Hiusalan ja kauneudenhoitoalan perustutkinnot yhdistyivät 1.8.2018 alkaen hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi. Uudet tutkinnon perusteet luovat hyvät edellytykset yhteistyön tiivistämiseen ja yhteistyömuotojen kehittämiseen oppilaitosten ja työpaikkojen välillä.

Raportti:
Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen kauneudenhoitoalan perustutkinnossa. Julkaisut 10:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:
arviointineuvos Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi

Vaasan seudun energiaklusterin digiosaajapulaa ratkaisemaan perustettu Digitalisaatio-Akatemia saa vauhtia työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vaasan yliopiston monitieteinen InnoLab-tutkimusalusta on saanut ministeriöltä avustusta toimintamallin kehittämiseen, vakiinnuttamiseen, konseptointiin ja laajentamiseen.

­– Digitalisaatio-Akatemia on esimerkki yritysten ja korkeakoulujen dynaamisesta yhteistyöstä. Vaasan seudun energiaklusterin yritykset lähtivät etsimään innovatiivisesti ratkaisua osaajapulaan, ja korkeakoulut liittyivät ketterästi mukaan kehittämään toimintaan, sanoo InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi.

Ensi vaiheessa ministeriön myöntämä avustus auttaa vakiinnuttamaan mallin Vaasassa. Tarkoitus on tehdä mallista mahdollisimman tehokas ja edullinen. Hanke pyrkii myös lisäämään mukana olevien ja Akatemiasta hyötyvien yritysten ja opiskelijoiden määrää.

­– Hankkeen käynnistyessä tutkijamme haastattelevat osapuolia eli opiskelijoita, yrityksiä ja korkeakouluja heidän kokemuksistaan ja toiveistaan. Tutkimme lisäksi muualta maailmasta löytyviä parhaita käytäntöjä sekä selvitämme mahdollisuuksia rakentaa Digitalisaatio-Akatemialle kestävä rahoituspohja, sanoo Niemi.

Digitalisaatio-Akatemia on vielä tänään vaasalainen innovaatio, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on laajentaa se muuallekin Suomeen.

­– Haluamme vahvistaa alueen vetovoimaa ja saada yhä useampia digiosaajia sitoutumaan Pohjanmaalle. Hankkeen vaikutuspiiri on kuitenkin valtakunnallinen, sillä tehtävänämme on kehittää malli, joka sopii hyödynnettäväksi muuallakin Suomessa digiosaajapulan selättämisessä, sanoo Niemi.

Mallin avulla houkutellaan myös kansainvälisiä osaajia Suomeen ja pyritään parantamaan ulkomaisten osaajien mahdollisuuksia jäädä pysyvämmin työskentelemään Suomeen koulutuksen jälkeen.

­– Osaajapulaan vastaaminen tämän hankkeen kaltaisilla uusilla malleilla edistää myös kansainvälisesti verkottuneiden innovaatiokeskittymien ja -ekosysteemien kehittymistä Suomessa, toteaa neuvotteleva virkamies Pirjo Kutinlahti työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Digitalisaatio-Akatemia käynnistyi tammikuussa

Ensimmäiset korkeakouluopiskelijat aloittivat vuoden kestävän koulutuksen Digitalisaatio-Akatemiassa tammikuussa. Alkusysäys Akatemiaan tuli ohjelmistokehitysyhtiö Devatukselta, joka rekrytoi valmistuneita opiskelijoita seudun korkeakouluista.

 – Syntyi ajatus poikkitieteellisestä akateemisesta mallista, jossa paikalliset yritykset ovat mukana järjestämässä opiskelijoille koulutusta liittyen uusimpiin teknologioihin ja yritysten fokusalueisiin.  Yritykset voisivat näin löytää akatemian kautta työelämään valmiimpia osaajia ja toisaalta akatemiasta valmistuvien opiskelijoiden olisi helpompi löytää työpaikkoja seudun yrityksissä, sanoo Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky.

Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hellström Teknologiakeskus Merinovasta kertoo, että koulutus Digitalisaatio-Akatemiassa on tänä vuonna keskittynyt muun muassa kyberturvallisuuteen, datatieteeseen ja digitalisaatioon. Kumppaniyritykset ovat mukana antamassa opetusta. Koulutuksessa on hyödynnetty digitalisaation tuomaa joustavuutta ja se on pyritty pitämään käytännönläheisenä, esimerkiksi harjoitustehtävät ovat mahdollisimman todellisia yritysten projekteja tai ratkottavia ongelmia.

Kuva (linkkinä alla): Digitalisaatio-Akatemian johtaja Peter Hellström, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi ja Devatuksen kehityspäällikkö Andreas Paschinsky esittelemässä Digitalisaatio-Akatemiaa Talent Boost Summitissa. Kuvaaja: Mirella Mellonen.

Lisätiedot:

Mari K. Niemi, johtaja, Vaasan yliopisto, InnoLab, puh. 029 449 8510, sähköposti: mari.k.niemi(at)univaasa.fi

FAKTA: Digitalisaatio-Akatemia

• Teollisuuden ja korkeakoulujen yhteinen malli, joka hakee ratkaisuja digialan osaajapulaan
• Monitieteinen Vaasan seudun korkeakouluopiskelijoille  suunnattu koulutus, jossa kumppaniyritykset ovat mukana.
• Aloitti toiminnan tammikuussa 2019.
• Mukana Wärtsilä, Danfoss, Devatus, Wapice, VEO, Vaasan Sähkö, KWH Logistics ja Mirka sekä Vaasan yliopisto, VAMK ja Novia
• Vetäjänä Peter Hellström, Teknologiakeskus Merinova
• Toimintaa ovat alkuvaiheessa rahoittaneet Pohjanmaan liitto ja Merinova
• Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalusta sai työ- ja elinkeinoministeriöltä avustuksen Digitalisaatio-Akatemian toimintamallin kehittämiseen ja laajentamiseen.
• Digitalisaatio-Akatemian sivut: www.digitalisationacademy.fi

Avohakkuisiin perustuva metsätalous on syynä satojen lajien uhanalaistumiseen. Vaikka avohakkuiden haitat tunnetaan, ne ovat edelleen vallitseva käytäntö suomalaisessa metsänhoidossa. WWF:n tänään julkaisemasta tutkimuksesta selviää, ettei metsänomistajille kerrota riittävästi vaihtoehdoista avohakkuille. Esimerkiksi metsän jatkuva kasvatus olisi luonnon kannalta parempi tapa hoitaa metsiä.

Suomessa avohakataan vuosittain yli 140 000 hehtaaria metsiä. Seuraukset ovat karut: Metsissämme elää 833 uhanalaista lajia. Avohakkuut ja hakkuisiin liittyvät metsänhoidon toimenpiteet ovat suurin syy lajien ahdinkoon.

”Suomessa on yli puoli miljoonaa yksityistä metsänomistajaa, jotka voisivat auttaa uhanalaisia lajeja omissa metsissään. Ongelma kuitenkin on, etteivät monet heistä tunne vaihtoehtojaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että metsäalan ammattilaiset kertovat metsänomistajille monipuolisesti metsänhoidon ja suojelun vaihtoehdoista”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

WWF tilasi huhtikuussa Kantar TNS:ltä tutkimuksen, jossa kartoitettiin, minkälaista neuvontaa metsänomistajat kokevat saaneensa metsäalan ammattilaisilta. Metsäalan ammattilaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäkeskusta, metsäteollisuusyrityksiä ja metsäpalveluyrityksiä. Kyselyyn vastasi 624 metsänomistajaa.

Tutkimuksessa selvisi, että metsäneuvontaa tarjoava ammattilainen ei ollut kysynyt lähes puolelta (47 %) vastanneista, minkälaisia tavoitteita ja päämääriä heillä on metsiensä suhteen.

”Metsänomistajalta pitäisi kysyä ensimmäiseksi, mitä hän omassa metsässään arvostaa. Jos metsänomistaja haluaa turvata luontoa ja säilyttää virkistäytymismahdollisuuksia, palvelun pitää olla sen mukaista”, Kunttu sanoo.

Metsäalan ammattilaisten tarjoama neuvonta on WWF:n teettämän tutkimuksen mukaan edelleen yksipuolista. Esimerkiksi metsän jatkuvaa kasvatusta, eli metsänhoitoa ilman avohakkuita, oli esitelty ainoastaan kolmasosalle (32 %) metsänomistajista. WWF selvitti samaa asiaa kaksi vuotta sitten. Jatkuvan kasvatuksen neuvontaa saaneiden osuus ei ole kasvanut (33 % vuonna 2017).

”Metsäsektori vannoo toistuvasti vapaaehtoisten keinojen nimiin suojelussa ja metsänkäsittelyn kehittämisessä. Mutta vapaaehtoisuus ei voi toimia, jos metsänomistaja ei ole tietoinen vaihtoehdoistaan”, Kunttu sanoo.

”Metsäneuvonnan on kiireesti uudistuttava ja monipuolistuttava, sillä se vaikuttaa suuresti siihen, miten Suomen yksityismetsiä käsitellään. Metsäluonnon tila on hyvin huolestuttava ja uhanalaisuuskehitys jatkuu, joten jatkuvaa kasvatusta ja muita luontoarvoja säilyttäviä toimia on pidettävä vahvasti esillä neuvonnassa.”

WWF järjestää torstaina 9.5. metsän jatkuvaa kasvatusta käsittelevän seminaarin yhteistyössä Stora Enson ja Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n kanssa. Tilaisuus järjestetään Finlandia-talolla. Seminaaria voi seurata verkossa osoitteessa http://bit.ly/metsäseminaari.

Kaikki tutkimuksen tulokset osoitteessa: https://wwf.fi/mediabank/12337.pdf. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,9 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi

Miten käy, kun kaksi helsinkiläistä, somesta tuttua vaikuttajaa muuttaa Kehä 3:n ulkopuolelle asumaan?

- Hyvin käy, toteavat Natalia Salmela ja Esko Kyrö, jotka muuttavat kuukaudeksi asumaan Hyvinkäälle 20. toukokuuta alkaen.

Hyvinkään kaupungin hyväntuulisessa asumisen kampanjassa annetaan ääni bloggareiden kokemuksille perinteisen mainosvetoisen kaupunkimarkkinoinnin sijaan. #Hyvinkäy-kampanjan toivotaan tuovan esiin Hyvinkään tarjoamia mahdollisuuksia asuinpaikkakuntana.

- Emme halua yksipuolisesti määrittää tienvarsikylteillä millaista Hyvinkäällä on, vaan tarjoamme kaupunkiin muuttaville Eskolle ja Natalle mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan Hyvinkäästä. Kumpikin saa asunnon käyttöönsä, tosin eri puolilta kaupunkia. On kiinnostava nähdä, mitä he täältä löytävät, ja minkälaisia tuntemuksia kaupunkimme heissä herättää, sanoo Hyvinkään kaupungin kehittämispäällikkö Tiia Viljanen.

Kampanjalla on tarkoitus herätellä ihmisiä pohtimaan elämänlaadun ja asumisen kysymyksiä. Hyvinkää on Uudenmaan viidenneksi suurin kaupunki, joka tarjoaa erinomaiset puitteet niin asumisen, palvelujen kuin erilaisten vapaa-ajan harrastusten ja elämysten osalta. Kampanjaa on suunniteltu yhdessä viestintätoimisto Ellun Kanojen kanssa.

- Kesäkauden runsas tapahtumatarjonta vetää perinteisesti puoleensa Hyvinkäälle myös kaupungin ulkopuolisia kävijöitä, mutta Natan ja Eskon kautta pääsee aiempaa helpommin tutustumaan kaupunkiin kokonaisuutena pidemmällä aikajaksolla somen kautta.

- Toiveemme on, että kampanja herättää ihmisissä kiinnostuksen käydä Hyvinkäällä ja tutustua kaupunkiin myös omakohtaisesti. Murramme kenties samalla jonkin ennakkoluulon kaupungin sijaintiin liittyen: Helsingin rautatieasemalta pääsee esimerkiksi junalla Hyvinkäälle 45 minuutissa ja pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan alueella tällainen matka-aika on arjessa monelle muutenkin tuttu, muistuttaa Viljanen.

Kampanjan ajanjakson 20. toukokuuta - 16. kesäkuuta aikana Nata ja Esko jakavat somekanavissaan kokemuksiaan ja tuntemuksiaan Hyvinkäältä, ja pohtivat samalla monia asumisen ja elämänlaadun kysymyksiä.

Kaksi vaikuttajaa, kaksi näkökulmaa

Molemmat Hyvinkäälle muuttavat somevaikuttajat asuvat tällä hetkellä Helsingissä, ja kumpikin on aika ajoin pohtinut, miltä tuntuisi asua toisella paikkakunnalla, kuitenkin edelleen tehden töitä pääkaupunkiseudulla.

-          Omassa kohderyhmässäni on paljon seuraajia, joille asuntoasiat, perheen perustaminen ja elämän isojen palikoiden rakentaminen ovat ajankohtaisia. He pohtivat samoja asioita kuin minäkin: mihin voisi rakentaa kodin, millainen omistusasunto tai talo kannattaa valita, miten rakentaa uraa. Uskon, että asumiskokeilu Hyvinkäällä tarjoaa vastauksia näihin kysymyksiin. Olemme myös mieheni kanssa pohtineet vielä jonakin päivänä muuttavamme pois Helsingistä ja tämä kokeilu antaa mukavaa osviittaa tulevaisuudesta, sanoo wtd.fi blogista tunnettu Natalia Salmela.

-          Olen eri elämäntilanteissa miettinyt, millä tavoin rahoille saisi enemmän vastinetta, jos katsoisi asumisen mahdollisuuksia laajemmin eri paikkakunnilta. Hyvinkäällä minua kiinnostaa asumisen mahdollisuuksien lisäksi etenkin kaikki urheiluun ja tapahtumiin liittyvä tekeminen, sanoo realitybloggariksi itseään kuvaileva Esko Kyrö.

Eskon ja Natan tulikoe helatorstaina Hyvinkäällä

Hyvinkäällä järjestetään 30.5.2019 kaupunkitapahtuma Yhden päivän juttu, jolloin kaupunki täyttyy ohjelmasta. Eri asuinalueisiin voi tutustua opastetuilla pyöräretkillä tai käyttämällä tapahtumapäivän aikana maksutonta julkista liikennettä.

Villatehtaan alueella kaupungin keskustassa nähdään myös Nata ja Esko, jotka nousevat lavalle tulikokeeseen Haluatko hyvinkääläiseksi -visailun muodossa Villatehtaan alueella klo 12.00 alkaen.

Lisätietoa #Hyvinkäy -kampanjasta

Natalia Salmela on bloggari, jonka vuonna 2011 perustettu WTD.fi on useilla ehdokkuuksilla palkittu blogimaailman väripilkku. Hänen bloginsa suosittuja teemoja ovat tyyli, ruoka, asuminen, työ ja raha, hyvinvointi ja matkustaminen.

Esko Kyrö on isä, opettaja ja somevaikuttaja Helsingistä. Hänen palkitussa blogissaan pääsee sukeltamaan arjen seikkailuihin ja syvällisempiinkin pohdintoihin niin aikuisuudesta ja vanhemmuudesta sekä ”sen oikean” etsimisestä.

Mistä #HYVINKÄY -kampanjaa voi seurata?

Natan Instagram-tili
https://www.instagram.com/natawhitetrash

Natan blogi
http://wtd.fi/

Eskon Instagram-tili
https://www.instagram.com/eskokoo

Eskon blogi
https://eskokyro.fi/

Lisätietoa #Hyvinkäy -kampanjasta
www.hyvinkäy.fi

Hyvinkään kaupungin Instagram-tili
https://www.instagram.com/hyvinkaankaupunki/

Hyvinkään kaupungin Facebook-sivut
https://www.facebook.com/hyvinkaankaupunki/

Lisätietoja

Tiia Viljanen
kehittämispäällikkö
tiia.viljanen@hyvinkaa.fi
040 6311 457

Pi Krogell-Magni
viestintäpäällikkö, Hyvinkään kaupunki
050 522 5953
pi.krogell-magni@hyvinkaa.fi

Jopa yksi kahdeksasta yli 75-vuotiaasta sairastaa aorttaläpän ahtaumaa. Sairaus onkin yleisin hoitoa edellyttävä sydämen läppävika länsimaissa. Aorttaläpän ahtauma voi kuitenkin olla pitkään oireeton. Sen oireet, kuten fyysisen suorituskyvyn lasku ja rasituksessa ilmaantuva rintakipu, ilmaantuvat vasta ahtauman edetessä.

“En ajatellut minulla olevan mitään vaivaa tai ainakaan vanhuutta kummempaa, vaikka hengästyin rappusissa tai nopeasti kävellessä. Pyrin vain kulkemaan rauhassa omaa tahtia,” Pirkko kertoo.

Fyysisen suorituskyvyn lasku ja hengenahdistus ovat yleisiä ikääntyvillä ihmisillä, eikä niitä aina osata yhdistää sydänongelmiin. Lääkärintarkastuksessa käyneellä Pirkolla kuultiin sydämen sivuääni ja tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa havaittiin aorttaläpän ahtauma. Lääkäri kertoi, että ahtauma tulisi korjata tekoläpällä mahdollisimman pikaisesti.

“Siellä oli vain pieni reikä, mistä veri koitti parhaansa mukaan virrata ja se tulisi ehdottomasti hoitaa, jottei tila pahene entisestään. Itse jotenkin epäilin, että onko operaatio niin tarpeellinen, koska en tuntenut sydämessä mitään kipuja.”, Pirkko sanoo.

Inhimilliset syyt vaikuttavat hoitopaikan valintaan

Kun lähettävä lääkäri on todennut jatkotutkimuksen tai hoidon tarpeelliseksi, on nopealla hoitoon pääsemisellä potilaalle iso merkitys. Pirkon piti suunnata leikkaukseen Pietarsaaren ulkopuolelle, sillä sydämen läppävikojen hoito on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Muista sairaaloista hänellä ei ollut aiempaa kokemusta, joten hoitopaikan valintaan vaikuttivat hoitoon pääsyn nopeuden lisäksi tuntemukset itselle sopivasta sairaalasta.

“Kysyin saanko itse päättää ja lääkäri sanoi, että ehdottomasti. Pian matkasinkin kelataksilla Tampereen Sydänsairaalaan”, Pirkko muistelee. “Hoitoon pääsin haluamanani ajankohtana. Koska en halunnut mennä leikkaukseen ennen joulua, odottelin sitä muutaman kuukauden. Olin tähän tyytyväinen, ehdin itse valmistautua aorttaläpän ahtauman hoitoon, vaikka toki odottaminen oli jännittävää.”

Sydänsairaalassa Pirkko vietti kaksi päivää. Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla, eli niin sanottu TAVI-toimenpide, tehdään suonensisäisesti, joten potilaalle ei tule leikkaushaavaa ja toipuminen on nopeaa.

“Minusta pidettiin todella hyvää huolta. Kaikki olivat niin ystävällisiä ja mukavia, ettei tuleva operaatio painanut mieltä”, Pirkko hymyilee.

FAKTA:

• Aorttaläpän ahtauman hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin.
• Tays Sydänsairaalassa keskimääräinen hoitoonpääsyaika TAVI-toimenpiteeseen maaliskuussa 2019 oli 23 vrk. 
• Erikoissairaanhoidossa on jo valinnanvapaus
• Potilaan valinnanvapaus laajentui vuoden 2014 alussa.
• Terveydenhuoltolakiin perustuva oikeus valita hoitopaikkansa edistää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta Suomessa.
• Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kiireetöntä tutkimusta tai hoitoa.
• Valinnanvapaus ei koske päivystystilanteita.