Potilasvahingoista on vallalla paljon vääriä ja epätarkkoja käsityksiä. Kokosimme muutaman yleisimmän väittämän, joihin varatuomari Joni Siikavirta vastasi yli 15-vuotisella kokemuksellaan potilasvahinkolautakunnan lakimiehenä ja potilasvahinkoasioihin erikoistuneen lakiasiaintoimiston johtajana.

1. Potilasvahinkoja sattuu paljon. V: Totta.

Potilasvakuutuskeskukselle ilmoitetaan vuosittain noin 9.000 tapausta, joista suoralta kädeltä korvataan noin 2.500 tapausta. Todellisuudessa vahinkoja sattuu kuitenkin monin verroin enemmän, koska vahinkoja jää paljon ilmoittamatta. Joidenkin arvioiden mukaan pelkästään kuolemaan johtavia potilasvahinkoja sattuu Suomessa noin 1.000 vuodessa.

Aina kun epäilee potilasvahinkoa, kannattaa tehdä vahinkoilmoitus. Vain sillä tavoin asia lähtee selviämään. Asiat ovat monimutkaisia, eikä ilman huolellista selvittämistä etukäteen kukaan pysty sanomaan, onko kyse korvattavasta vahingosta.

2. Korvausten hakeminen on hankalaa. V: Tarua.

Korvausten hakemiseen riittää, kun täyttää netistä löytyvän potilasvahinkoilmoituksen, jossa selostaa lyhyesti mitä tapahtui, missä ja milloin. Ilmoitus lähetetään postitse Potilasvakuutuskeskukselle. Pelkkä oma epäilys hoitovirheestä riittää, eli mitään varmaa tietoa siitä, mikä meni pieleen, ei tarvitse olla. Ilmoitukseen ei tarvita mitään liitteitä eikä sen tekemiseen välttämättä tarvitse kenenkään apua. Tarvittaessa apuna voi kuitenkin käyttää läheistä tai sairaalan potilasasiamiestä.

3. Korvauksia ei kannata hakea, kun kuitenkaan ei saa mitään. V: Tarua.

Tapaukset, jotka katsotaan potilasvahingoiksi, korvataan vahingonkorvauslain mukaisen täyden korvauksen periaatteen mukaisesti. Siten kaikki hoidon puutteellisuudesta aiheutunut ylimääräinen henkilövahinko ja siihen liittyvät kulut ja menetykset korvataa täysimääräisesti. Korvausta maksetaan mm. tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, hoito-, lääke- ja matkakuluista sekä ansionmenetyksestä, jos potilasvahinko on aiheuttanut työkyvyttömyyttä. Jos keskituloinen työikäinen henkilö tulee potilasvahingon takia pysyvästi työkyvyttömäksi, voivat potilasvakuutuskorvaukset nousta satoihin tuhansiin euroihin. Jo pelkät haitta- ja kulukorvauksetkin ovat vakavammissa tapauksissa kymmenien tuhansien eurojen luokkaa.

4. Päätöksistä ei kannata valittaa. V: Tarua.

Vakuutusyhtiön asemassa oleva Potilasvakuutuskeskus hylkää vuosittain ensikädessä yli 70 % vahinkoilmoituksista. Asioiden käsittely tässä ensimmäisessä vaiheessa on kuitenkin usein pintapuolista, eivätkä päätökset ole lopullisia. Hyvin perustellen niihin on mahdollista saada muutosta valittamalla potilasvahinkolautakuntaan. Potilasvahinkolautakunta muuttaa keskimäärin 15 % valituksista hakijoille myönteisiksi ja asiantuntevan lakimiehen avulla menestymisen mahdollisuudet voivat moninkertaistua tästä. Jotta valitus menestyisi, on olennaista perustella se erittäin huolellisesti, niin lääketieteellisin kuin oikeudellisin perustein sekä esittää mahdollisimman vahva näyttö vaatimustensa tueksi. Tämä edellyttää usein mm. vetoamista lääketieteellistiin artikkeleihin.

5. Potilasvahinkoasioista päättävät lääkärit. V: Totta ja tarua. 

Potilasvahinkoasioissa lähtökohdat ovat useimmiten lääketieteellisiä. Ratkaisu siitä, korvataanko vahinko potilasvahinkolain perusteella, on kuitenkin aina viimekädessä vahingonkorvausoikeudellinen ja sen tekevät aina lakimiehet. Hoitavan lääkärin näkemys ei koskaan yksinään ratkaise asiaa puoleen tai toiseen, vaan ratkaisu perustuu objektiiviseen arvioon kussakin yksittäistapauksessa. Ratkaisuun vaikuttavat aina lukuisat eri seikat. Asiat eivät koskaan ole etukäteen selviä.

6. Sairaaloiden potilasasiamiehet auttavat potilasvahinkoasioissa. V: Totta ja tarua.

Sairaaloiden omat potilasasiamiehet voivat tarvittaessa avustaa vahinkoilmoituksen tekemisessä Potilasvakuutuskeskukselle. Potilasasiamies ei kuitenkaan voi kritisoida lääkäreiden toimintaa eikä hän ole potilaan asianajaja. Jos Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätös on kielteinen, muuttuu asia vaativaksi vahingonkorvausoikeudelliseksi riidaksi, jonka asiamukaisessa hoitamisessa aiheeseen perehtyneen lakimiehen apu voi olla erittäin tarpeellista ja hyödyllistä. Etenkin, jos potilasvahingosta on aiheutunut pysyvää haittaa tai työkyvyttömyyttä, on oman lakimiehen käyttäminen hyvin perusteltua.

7. Käräjöinti potilasvahinkoasioissa on kallista. V: Totta ja tarua.

Potilasvahinkoasioita ei kannata viedä käräjille, vaan niihin kannattaa hakea mahdollisimman huolellisesti perustellen ja asiantuntijaa apuna käyttäen muutosta potilasvahinkolautakunnasta. Lautakuntavaiheen kuluriski on hyvin pieni verrattuna oikeudenkäyntiin, jos lautakuntamenettelyssä käyttää apuna omaa lakimiestä. Kuluriski on yleensä vain 1.000-1.500 euron luokkaa vaativassa ja monimutkaisessakin potilasvahinkotapauksessa. Lautakuntamenettelyssä asianajokulut ovat siten usein hyvin pienet suhteessa siihen, kuinka suuria korvauksia asiantuntevalla asianajolla voi saada.

Sen sijaan minkä tahansa asioiden ratkominen käräjäoikeudessa on Suomessa hyvin kallista, koska se edellyttää aina runsasta ajankäyttöä lakimiehiltä. Jutut ovat aina epävarmoja ja häviötilanteessa voi joutua maksamaan vastapuolen eli Potilasvakuutuskeskusenkin oikeudenkäyntikulut. Tällöin puhutaan aina useista kymmenistä tuhansista euroista. Oikeudenkäynti on potilasvahinkoasioissa realistinen vaihtoehto vain äärimmäisen harvoin.

 

 

Telia on tänään päättänyt sitoutua merkittäviin toimenpiteisiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Yhtiö tavoittelee vuoteen 2030 mennessä nollapäästöjä koko arvoketjussaan, aina alihankkijoista asiakkaisiin. Lisäksi yhtiö aikoo vähentää jätteidensä määrän nollaan kiertotalouden avulla. Tänään ympäristöraporttinsa julkaissut Telia Finland uskoo uuden teknologian mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Telian Capital Market Day’n yhteydessä julkistetut konsernin uudet ilmastotavoitteet otetaan käyttöön kaikissa yhtiön maissa. Vuoteen 2030 mennessä yhtiö haluaa olla hiilineutraali toimija, vähentää tuottamiensa jätteiden määrän nollaan ja ottaa kaikki työntekijänsä mukaan pohtimaan keinoja ja ratkaisuja, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Samalla Telia Finland julkaisi vuoden 2018 ympäristöraporttinsa, jatkaen järjestelmällistä ja vahvaa ympäristövastuutyötään mm. vähentämällä neljä prosenttia energiankulutustaan ja kierrättämällä sekä hyödyntämällä jopa 99 prosenttia jätteistään. Tämän lisäksi yhtiö ostaa vain uusiutuvista energianlähteistä vesivoimalla tuotettua sähköä ja tehosti viime vuonna verkkolaitteiden ja yritysten palveluissa käytettävien laitteiden uudelleenkäyttöä.

”Olemme Suomessa tehneet hyvää ympäristötyötä. Meillä on ISO 14001 -ympäristösertifikaatti ja olemme sitoutuneet parantamaan energiatehokkuuttamme. Meidän täytyy kuitenkin tehdä enemmän maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksesta johtuvien haasteiden ratkaisemiseksi. Merkittävin jälki, jonka voimme itsestämme jättää, on tehdä maapallostamme parempi paikka elää tulevillekin sukupolville”, sanoo Telia Finlandin toimitusjohtaja Stein-Erik Vellan.

Telia Finlandin ympäristötyön keskiössä ovat toiminnan energiatehokkuuden parantaminen, kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä jätteen määrän vähentäminen kiertotalouden avulla. Telia Finland on aktiivisesti mukana ilmastotalkoissa Sitran ilmastonmuutosta vastaan työskentelevässä Climate Leadership Coalitionissa ja Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostossa.

”Uskomme, että digitalisaatio on keskeinen tekijä vastuullisen tulevaisuuden rakentamisessa koko toimialalla. Meillä on tietoliikenteen ja innovoinnin asiantuntijoina mahdollisuus huolehtia paitsi omasta ympäristöjalanjäljestämme, myös osaamista ja halua auttaa asiakkaitamme ja kumppaneitamme ratkaisemaan ilmastonmuutoksesta johtuvia haasteita”, Stein-Erik Vellan sanoo.

Telia Companyn ilmastotavoitteisiin voi tutustua täällä: Telia Company sets bold environmental goals

Telia Finlandin ympäristöraporttiin voi tutustua täällä: Ympäristöraportti 2018

Lisätietoja:

Telia Finlandin viestintä
02040 54000
communications-fi@telia.fi

Tecken på tjällossning finns redan på många håll på vägarna och i bannätet, trots att den gångna vintern var kall. I vår förutspås ändå normal tjällossning förutom i Lappland och sydöstra Finland. För järnvägstrafiken införs hastighetsbegränsningar på grund av tjällossningen huvudsakligen på banavsnitten i sydöstra, östra och norra Finland.

På grusvägarna förutspås normal tjällossning

”På grusvägarna förväntas tjällossningen vara ganska ordinär. I nuläget förutspås inte lika svår tjällossning som förra våren utan landsvägarna torde kunna hållas i körbart skick", förtydligar vägtrafikdirektör Pekka Rajala på Trafikledsverket.

En regnig vår kan dock försämra situationen betydligt. I sydöstra Finland och Lappland förutspås den svåraste tjällossningen.

Till följd av tjällossningen har det under de senaste åren i allmänhet utfärdats viktbegränsningar på 600–2 000 vägkilometer per år. Förra våren gällde viktbegränsningar på omkring 4100 kilometer landsväg och ännu i slutet av hösten på ca 600 kilometer.

Hur svår tjällossningen blir beror ändå i hög grad på vädret under våren. Torrt och soligt väder samt nattfrost gör att vägarna torkar i takt med att de smälter och då hålls tjällossningen i schack. De mest utsatta vägarna finns i de mellersta delarna av Finland, där jordmånen och terrängen är gynnsamma för att tjälskador ska uppstå och där det finns ett stort antal grusvägar. På grusvägarna kan det ställvis förekomma ytliga tjälskador innan tjällossningen i vägkroppen börjar. Vägkropparna smälter inte i samma takt på soliga och skuggiga vägavsnitt.

”Då tunga transporter planeras lönar det sig att välja en tidpunkt till exempel tidigt på morgonen, då dygnstemperaturen är som lägst och vägens bärighet som högst”, upplyser Pekka Rajala.

Skador syns på gammal beläggning

Speciellt i södra Finland har belagda vägar tagit skada av det milda och regniga vintervädret. Efter vintern finns det mycket sprickor, hål och andra skador i vägbeläggningen. På avsnitten med de värsta skadorna kan sommarhastigheter inte införas förrän beläggningen har reparerats. På grund av njugga anslag för grundväghållningen är sommarens vägbeläggningsprogram rekordlitet till sin omfattning, bara ungefär 1500 kilometer ingår. För att åtgärda beläggningens dåliga skick skulle över 3500 vägkilometer behöva förnyas.

På järnvägarna koncentreras hastighetsbegränsningarna på grund av tjällossningen till banavsnitten i sydöstra, östra och norra Finland

Tack vare att väderförhållandena mitt på vintern var ganska varierande och mildare än normalt blir klimatbelastningen på bannätet mindre än i genomsnitt. 

På de delar av bannätet som tagit skada av tjälen måste hastighetsbegränsningar införas för att tågens säkerhet ska kunna garanteras. På banavsnitt i södra och västra Finland kan tjälrestriktioner vara nödvändiga på ställen med förändringar i bankonstruktionen och ställen som torkar långsamt.

Liksom tidigare år införs hastighetsbegränsningar på grund av tjällossningen främst på samma återkommande banavsnitt i sydöstra, östra och norra Finland.

De maximala hastighetssänkningarna på grund av tjälen förväntas bli 45–65 kilometer och tidpunkten för sänkningarna kommer att vara i början av maj. Därmed skulle hastighetssänkningarna hålla samma nivå som våren 2018.

”Problemen orsakade av tjälen upprepas årligen i huvudsak på samma ställen. Trafikledsverket strävar efter att i samarbete med underhållsentreprenörerna och trafikidkarna minimera skadorna som tjälen orsakar trafiken", säger direktören för järnvägstrafiken Markku Nummelin.

Järnvägsunderhållet följer ständigt med förändringarna i tjälen och vidtar samtidigt nödvändiga åtgärder för att kunna undvika hastighetsbegränsningar och minimera dem både beträffande antalet och tiden de är i kraft.

En del av vinterns hastighetsbegränsningar kan bero på förändringar i spåren orsakade av normal tågtrafik, tjälen är inte alltid orsaken.

Skärgårdsområdena är huvudsakligen isfria

I vinter har isläget har varit lättare än förra vintern. Förbindelsebåtstrafiken har skötts på normalt sätt och på endast en rutt övergick man från båttransporter till transport med svävare. Skärgårdsborna har själva kunnat röra sig längs med isen efter att myndigheterna stängt trafiken på lugnare rutter. Skärgården är i detta skede redan isfri, men längst inne i vikarna och i tätare skärgårdsområden kan det ännu förekomma en del is. Kvarstående ismassor kan flyttas av vindarna och packas vid holmarnas stränder. 

I Räisälä i Kemijärvi och på Karlö har det funnits officiella isvägar. Båda isvägarna kan ännu användas. Färjetrafiken har huvudsakligen förlöpt väl hela vintern. På några färjeställen kan islossningen avbryta trafiken. Växlingar i vattenståndet kan orsaka problem för färjetrafiken i slutet av vintern, speciellt på insjöarnas färjeställen. I Saimen är vattenståndet lågt och om det sjunker ytterligare kan det bli nödvändigt att införa viktbegränsningar.

Ytterligare information:
Vägtrafikdirektör Pekka Rajala, tfn 0295 34 3626, fornamn.efternamn@vayla.fi

Sakkunnig inom järnvägsunderhåll Jouko Nurmilaukas, tfn 029 534 3826, fornamn.efternamn@vayla.fi

Tjällossningsärenden i skärgården: vägingenjör Tapani Jaakkola, tfn 029 5022 791, fornamn.efternamn@ely-keskus.fi

Trafikens kundtjänst: liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi, tfn 029 502 0600

Närmare information om tjälstatusen fås från NTM-centralerna

Viktbegränsningar

Tjäle och tjällossning

Vielä ehtii käydä tutustumassa Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttelyyn Etelä-Karjalan museossa. Näyttely on avoinna sunnuntaihin 31.3. asti ti - su klo 11 – 17. Näyttelyn on nähnyt ennen viimeistä viikkoa noin 5 300 asiakasta.

ROHKEA. AJASSA. AITO. Kalevala Korun 80-vuotista historiaa eri teemojen kautta esittelevä näyttely on ollut menestys jo useammalla suomalaisella paikkakunnalla. Näyttely päättää Suomen kiertueensa Lappeenrantaan ensi sunnuntaina. Kannattaa siis tulla kokemaan näyttely ennen kuin on myöhäistä!

Etelä-Karjalan museossa on avoinna näyttelynvaihdon ajan perusnäyttely.

Lappeenrannan taidemuseossa jatkaa Tuoretta maalia Lappeenrannassa – Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlanäyttely.

Lisätietoja

Satu Ståhlberg

intendentti

Lappeenrannan museot

040 579 5744

satu.stahlberg@lappeenranta.fi

E18 Turun kehätien 1. vaiheen parannustyöt ovat käynnistyneet Kausela–Kirismäki -tieosuudella paalutustöillä. Hankkeen virallisen ”aloituspaalun” löivät Kaarinan Pukkilassa Väylän pääjohtaja Kari Wihlman ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva.

Turun kehätien parannustyöt käynnistyvät Kirismäki-Pukkila -välillä. Parantamishankkeen rahoitus saatiin vuosien 2016–2019 ns. korjausvelkaohjelmasta.

”Lisärahoitus on kohdistettu väylien korjausvelan kuromisen ohella työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten pullonkaulojen purkamiseen. Vilkas Turun kehätie on merkittävä liikenneväylä ja hanke tukee kaupunkiseudun kasvun lisäksi liikenteen sujuvuutta koko Lounais-Suomessa”, Väylän pääjohtaja Kari Wihlman totesi.

"Valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on tarkoitus päättää keväällä 2020 ja odotukset ovat korkealla sen suhteen, että pääsemme tulevaisuudessa aloittamaan enemmänkin uusia väylähankkeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on pyrittävä pitkäjänteiseen ja tavoitelähtöiseen priorisointiin. Onnistunut liikenne-järjestelmäsuunnittelu on valtion ja alueiden yhteistyötä ja Väylä osallistuu aktiivi-sesti suunnitelman valmisteluun sekä sen toteutukseen”, Wihlman sanoi.

Jatkorahoitus uuden hallituksen vastuulla

Ilkka Kanerva muistutti omassa puheessaan, että kehätien parantaminen on kuulunut Varsinais-Suomen liikenteellisiin kärkihankkeisiin jo 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt tuo pitkä odotus on päättynyt ja koko eteläisen Suomen logistiikalle tärkeä väylä saadaan turvallisemmaksi ja kasvavia liikennemääriä vastaavalle tasolle. Samalla avautuu aivan uusia mahdollisuuksia myös tienvarsialueiden ja koko Turun seudun kehittämiseen.

”Turun kehätien parantaminen on Varsinais-Suomen tärkein tiehanke. Liikennemääräl-tään nopeimmin kasvava, erittäin tärkeä elinkeinoelämän yhteys on saatettava tar-peita vastaavaan kuntoon. Vaalien jälkeen uudelta hallitukselta on viipymättä saata-va päätös tieyhteyden kakkosvaiheen toimenpiteiden toteuttamisesta”, totesi Ka-nerva.

Turun kehätien parannustyöt käynnistyivät maaliskuun alussa puuston poistolla ja ovat jatkuneet sen jälkeen maanrakennus- ja paalutustöillä. Kirismäen eritasoliitty-män louhintatyöt alkavat viikolla 14, jolloin valtatie 1:n liikenne joudutaan hetkittäin pysäyttämään räjäytyksen ajaksi.

”Parannustyöt tuovat mukanaan poikkeusjärjestelyjä ja alennettuja nopeuksia. Kehätiellä liikkuu jatkossa myös työkoneita. Tienkäyttäjiltä vaaditaankin nyt tarkkaavai-suutta, malttia ja kärsivällisyyttä. Alennetut nopeudet ovat sekä tiellä liikkujien että tienrakentajien turvana”, Väylän projektipäällikkö Juha Sillanpää muistuttaa.

Hankkeesta saa lisätietoja verkkosivuilta www.vayla.fi/turunkehatie sekä Facebookissa www.facebook.com/E18Turunkehatie/

Lisätietoja klo 12.30 jälkeen:

Pääjohtaja Kari Wihlmanin haastattelupyynnöt, johtaja Anna Jokela p. 0400 439 955
Projektipäällikkö Juha Sillanpää, Väylä p. 029 534 3608, juha.sillanpaa@vayla.fi
Työpäällikkö Eetu Väisänen, Destia Oy p. 040 351 0790, eetu.vaisanen@destia.fi

Rovaniemen kaupunginhallitus käsittelee 28.3.2019 kokouksessaan kaupunginjohtajan esitystä konsernin vuoden 2018 tilinpäätökseksi. Konsernin tilikauden tulos on - 3,7 miljoonaa euroa. Koko konsernin alijäämään vaikutti oleellisesti kaupungin - 22,1 miljoonan euron alijäämä, joka johtui muun muassa erikoissairaanhoidon kulujen merkittävästä kasvusta ja verotulojen suunniteltua pienemmästä kertymästä.

Rovaniemi-konserni koostuu 29 yhteisöstä. Merkittävimmät tytäryhtiöt hoitivat pääosin velvoitteensa valtuuston asettaminen tavoitteiden mukaisesti. Napapiirin Energia ja Vesi Oy teki suurimman voiton, 8,2 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 4,3 miljoonaa euroa. Tulokseen kirjautui vuodenvaihteeseen sattunut osake- ja korkorahastojen kurssien voimakas lasku, joka näkyi mm. kylien kehittämissäätiön alijäämänä. Tilanne korjautui heti vuodenvaihteen jälkeen.

Koko konsernin velka kasvaa

Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2018 lopussa oli 122,2 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 321,5 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 40,8 prosenttia. Vuosikatetta (tulorahoitusta) kertyi 37,7 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 90,1 prosenttia poistoista ja vain n. 40 % investointimenoista. Konsernin lainakanta kasvoi 41,4 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 268,7 miljoonaa euroa (4 268 €/asukas).

Väestön määrä kasvoi ja työttömyysaste väheni ennakoitua nopeammin

Ennakkotietojen mukaan Rovaniemen väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 62 963 henkilöä. Väestön määrä kasvoi 543 henkilöllä, eli enemmän kuin odotettiin. Rovaniemen vetovoima korostuu kuntien välisessä nettomuutossa, jossa Rovaniemi jäi voitolle noin 370 henkilöä.

Työllisyyden kehitys on ollut pitkällä aikavälillä positiivista. Tätä osoittavat muun muassa yrityskannan kehitys, syntyneet työpaikat sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Työttömyysaste vuoden 2018 lopussa oli 11,5 %. Työttömyys on vähentynyt selvästi kaupungin tavoiteaikataulua nopeammin.

Sekä kotimaisten että ulkomaalaisten yöpymisten määrä kasvoi vuoden 2018 aikana. Joulukuun yöpymisissä Rovaniemi oli Suomen matkailualueista sijalla kaksi, heti Helsingin jälkeen. Koko vuoden osalta yöpymisten määrä kattoi 3 % koko maan markkinoista.

“Erilaisten kasvumittareiden mukaan Rovaniemellä elettiin monessa mielessä ennätysvuotta. Menestys ei kuitenkaan ohjautunut kaupungin talouteen helpottavasti. Kaikesta huolimatta tulevaisuuteen pitää katsoa luottavaisesti. Elinvoiman rakentaminen edellyttää erityisesti panostusta ennaltaehkäisevään hyvinvointiin, koska korjaavat toimet ovat taloudellisesti kalliita”, toteaa kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Ennätyssuuret veronpalautukset vähensivät kaupungin verokertymää

Kaupungin alijäämäisen tilikauden tulokseen vaikuttivat monet tekijät. Merkittävä vaikutus oli verotulojen vähentyminen 3,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 verrattuna. Vähennystä verotuloissa tapahtui koko maassa kilpailukykysopimuksen, verojärjestelmän vaikutusten ja ennätyssuurten ennakonpalautusten vuoksi. Rovaniemellä kunnallisverojen pohjana olevat tulot kasvoivat 2,9 prosenttia, mutta tämä ei riittänyt kattamaan valtakunnallisista ratkaisuista syntynyttä vajetta verotuloissa.

Toinen vuoden 2018 tilinpäätöstä olennaisesti heikentävä tekijä oli erikoissairaanhoidon 11,5 prosentin eli 10,3 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kaupungin muiden nettomenojen kasvu oli 4,9 %.

Yleisen kuntatalouden haasteet ja nettomenojen kasvu edellyttävät toiminnan ja talouden uudistamisohjelman toimeenpanoa

Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee edelleen kuluvana vuonna. Menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Myös investointimenot pysyvät korkealla tasolla.

Rovaniemellä valmistellaan parhaillaan toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaa, jonka tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon vuosien 2019 - 2021 aikana. Uudistamisohjelman periaatteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa, samalla päätettiin, että vuosien 2020 - 2021 määrärahat pyritään jäädyttämään vuoden 2019 tasolle. Investoinnit on tarkoitus pitää 75 prosentissa nykytasosta.

Kaupunginhallituksen 28.3.2019 kokouksen esityslista ja vuoden 2018 tilinpäätös ovat luettavissa kaupungin verkkosivuilla: http://rovaniemi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_2832019

Lisätietoja:
Esko Lotvonen, Rovaniemen kaupunginjohtaja, esko.lotvonen(at)rovaniemi,fi, p. 0400 23 1096

Huhtikuun alusta Lahti-Pisteen palvelutarjonta laajenee, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluneuvonta siirtyy Tietoportin rakennuksesta Saimaankatu 11:stä Lahti-Pisteelle. Jatkossa Lahti-Pisteellä saa käytännön ohjausta myös muun muassa päivähoitoon, kouluihin, kerho- ja iltapäivätoimintaan sekä kesätoimintaan liittyvissä hakuasioissa.

Lahti-Pisteeltä voi myös ostaa asukaspysäköinnin luvat, yritysten yleispysäköintikortit, kalastajien pyydysmerkit ja paikallisliikenteen matkakortit.

Loppuvuodesta Lahden kaupungin matalan kynnyksen asiakaspalvelupiste, Lahti-Piste tulee toimimaan uudella Palvelutorilla. Parhaillaan neuvotellaan Palvelutorin sijoituspaikasta ydinkeskustan alueella.

Palvelutorille kootaan useita toimijoita saman katon alle, mikä tulee helpottamaan jokaisen lahtelaisen arjen asiointia. Nyt suunniteltavana olevalla Palvelutorilla on mahdollista järjestää myös erilaisia kaupungin asukkaille suunnattuja tapahtumia ja tapaamisia. Palvelutorin kehittäjät ottavat mielellään vastaan palautetta ja ideoita uusiutuvaan asiakaspalveluun ja Palvelutoriin liittyen.  

Lahti-Piste palvelee pääkirjastolla ja Nastolan alueella kolmessa Popup-pisteessä 

Lahti-Piste palvelee
Lahden alueella pääkirjaston tiloissa, Kirkkokatu 31
ma 9-17, ti-ke 8-17, to 8-18, pe 8-16 
sekä 
Nastolan alueella Popup-palveluna kolmessa eri toimipisteessä:
- Nastolan uimahalli, Urheilutie 4, 15550 Nastola
ti 10-14.30
- Lahden Ympäristöpaja, Liike ja yrityskeskus Kori, Koritie 2, 15540 Villähde
ti 15-18, pe 10-13
- Nastolan kirjasto, Laturintie 1, 15550 Nastola
ke 10-17, pe 13.30-16

Lisätiedot

Lahden kaupunki
Lahti-Piste
projektipäällikkö Laura Packalen-Vehko, p. 050 398 5903 
palveluesimies Niina Savolainen, p. 044 482 6291 
Lahden Tilakeskus, toimitilajohtaja Mauri Koistinen, p. 050 65862

Vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta. Tuotantoaikana, touko-elokuussa, alalla työskenteli 5 000–6 000 toimihenkilöä, yrittäjää ja kausityöntekijää. Tuotantokauden ulkopuolella ympäristötyöt ja koneiden kunnostaminen sekä turpeen toimitukset työllistävät noin 1 500 koko- ja osa-aikaista yrittäjää ja työntekijää.

Turvetuotanto työllistää siellä, missä on suhteellisesti eniten turvemaita ja käyttökohteita. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Savo-Karjalan alueille keskittyy yli puolet alan työllistävästä vaikutuksesta. Silti Kaakkois-Suomen, Satakunnan ja Lapin maakunnissakin alan vaikutus on 200 henkilötyövuotta. Turpeen alueellinen merkitys kaukolämmön tuotannossa vaihtelee suuresti. Energiateollisuuden kaukolämpötilaston mukaan seitsemässä maakunnassa osuus oli yli 30 % vuonna 2017 (Etelä-Pohjanmaa 55 %, Pohjois-Pohjanmaa 49 %, Keski-Suomi 42 %, Lappi 42 %, Keski-Pohjanmaa 39 %, Pohjois-Karjala 33 %, Kainuu 33 %). 

- Turpeen merkityksessä työllisyydelle, energiahuollolle ja huoltovarmuudelle on suuria alueellisia eroja maamme sisällä. Samalla tiedämme, että ilmastotavoitteet saavutetaan energiasektorilla varmasti päästökaupan avulla. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun esitetään vaatimuksia turpeen energiakäytön lopettamisesta, sanoo toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.  

Turvetuotantoalueita on käytössä Suomessa noin 60 000 hehtaaria, ja niillä urakoi satoja pieniä koneyrityksiä. Turvetuotantoalueet voivat nykytilanteessa sijoittua vain sellaisille jo ojitetuille alueille, joilla on alhainen luonnontilaisuusluokitus. Turvetuotannon jälkeen alueet metsitetään, uudelleen soistetaan tai niitä otetaan muuhun maankäyttöön, kuten pelloiksi.

Maailmalla uusien tuotteiden kysyntä kasvaa

Energiaturpeen käyttö on 2010-luvulla merkittävästi supistunut. ÅF:n tekemän selvityksen mukaan turpeen käyttö energiantuotannossa puolittuu nykytilanteesta noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Turpeen energiakäyttö on silti ilmastokeskustelussa kohdannut alasajovaatimuksia. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen.

- Energiaturpeella nähdään yleisesti rooli siirtymäajan huoltovarmuuspolttoaineena. Se tarkoittaa tuotannon ja käytön jatkumista huoltovarmuuden edellyttämällä tasolla. Toisaalta kasvu- ja ympäristöturpeen sekä uusien suobiomassasta valmistettujen tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Uusien tuotteiden ansiosta kotimaisella turpeella voidaan jo nyt korvata fossiilisia raaka-aineita. Niille pitäisi löytyä tekijöitä tulevaisuudessakin, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannu Salo.

- Tässä murrosvaiheessa kaivataan reilua ja hallittua siirtymää uudenlaiseen turpeen hyödyntämiseen. Joidenkin poliitikkojen ja tahojen vaatima energiaturpeen kielto ei ole järkevä tapa hoitaa turpeen käytön murroksen vaatimia muutoksia. Tarvitaan hallitumpaa ja kokonaisvaltaista turpeen käytön tarkastelua ja siihen pohjautuvia päätöksiä, sanoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Lisätietoja:

toimialapäällikkö Hannu Salo, Bioenergia ry, hannu.salo(a)bioenergia.fi, 040 502 2542
varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry, simo.jaakkola(a)koneyrittajat.fi, 040 900 9414

Hämeenlinnan Teatterin syksy 2019

Hämeenlinnan Teatterin syysohjelmistossa nähdään kaksi uutta ensi-iltaa - Mika Waltarin klassikkokomedia Gabriel, tule takaisin!, joka on näytelmän ensiesitys Hämeenlinnassa. Lokakuussa ensi-iltansa saa roisi komedia Madaamit, joka on Tuomas Parkkisen käsialaa. Parkkinen myös ohjaa esityksen. Madaameina nähdään mm. ihastuttava Tuija Vuolle ja Uusi Päivä tv-sarjasta tuttu Sanni Haahdenmaa sekä heidän pyörityksessään karismaattinen Sauli Suonpää.

Ensimmäisenä syyskuussa on luvassa Mika Waltarin klassikkokomedia Gabriel, tule takaisin!,joka on näytelmän ensiesitys Hämeenlinnassa. Esityksen ohjaa Jukka Keinonen.Naimattomat Angerin sisarukset elävät siveää elämää 1950-luvun pienessä radanvarsikaupungissa. Hiljaiselon rikkoo Gabriel Lindströminä esiintyvä muukalainen, ja pian naisten taloudessa ja tunne-elämässä mikään ei ole ennallaan. Tarinasta tekee klassikon ajattomien teemojen taitava käsittely. Mika Waltari kertoo tosipohjaisen tarinan rakkauden kaipuusta ja sen hyväksikäytöstä komedian ja psykotrillerin keinoin. Lopulta ei enää tiedä, kuka vie ketä. Gabriel, tule takaisin!o​n Waltarin esitetyin näytelmä vuodelta 1945, ja se on siitä asti ollut teattereiden kestohitti. Hämeenlinnassa sitä ei kuitenkaan ole aiemmin nähty. 

Gabrielin roolissa nähdään Lasse Sandberg ja muissa rooleissa Johanna Reilin, Sinikka Salminen ja Jane Kääriäinen.

Lokakuussa ensi-iltansa saa roisi komedia Madaamit, joka on Tuomas Parkkisen käsialaa. Parkkinen myös ohjaa esityksen. 

Madaamit on syvällinen ja oivaltava näytelmä äidiksi tulemisesta ja äitinä olemisesta. Tällä kertaa äitiyttä katsotaan kolikon kääntöpuolelta, miehen näkökulmasta. Madaamit kertoo tuiki tavallisesta ambulanssikuskista, joka eräänä päivänä antaa periksi vaimonsa vaaleanpunaisille vauvahaaveille. Kukaan ei vain maininnut miehelle, että pienokaisen mukana taloon tunkeutuvat myös daamit, jotka tietävät äitiydestä kaiken: yhtäällä piikittelee kalkattava anoppi, toisaalla pommittaa paskantärkeä naapurinrouva, eikä miehen ahdinkoa yhtään helpota se, että oma äiti takertuu kiinni housunlahkeeseen, eikä suostu laskemaan irti.

Rooleissa nähdään vierailijoina ihastuttava Tuija Vuolle ja Uusi Päivä tv-sarjasta tuttu Sanni Haahdenmaa sekä karismaattinen Sauli Suonpää. Lisäksi rooleissa ovat Johanna Reilin ja Liisa Peltonen.

Syyskuussa ohjelmistossa jatkaa muutamalla esityksellä koko perheen suursuosikki Viiru muuttaa, jonka on ohjannut Reija Isosuo. Viiruna Henna-Maija Alitalo ja Pesosena Raimo Viitanen.

Syksy on myös vierailuesitysten ilotulitusta! Ohjelmistossa nähdään ylistetty Samuli Reunasen ohjaama Tuntematon sotilasja upeat arvostelut saanut Tuukka Huttusen monologi Päämäärä Tuntematon. Iloa syksyyn tuo Miia Nuutila miehensä Antti Paavilaisen kanssa esityksellä Yhteinen Sävel. Koko perhettä viihdyttää loppu syksystä Tatu ja Patu, syömään!,runouden ystäviä Ella Pyhällön Matkalla, hykerryttäviä hetkiä tarjoilee suursuosikki Lisää saikkua, kiitos!,  ripaus Pariisia Jorma Uotinen & Trio Avec: Avec Le Temps, tanssia tuo Tanssiteatteri Tsuumi esityksellä Kake – Tiellä tähtiin, joka on osana Tehdas Tanssii-festivaalia. Lisäksi luvassa konsertit Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten– solistina Fredi ja Koskaan et muuttua saa– Pasi Kaunisto 50 vuotta estradilla.

Lisätiedot: Kirsi-Kaisa Sinisalo, p. 050 415 2015, kirsi-kaisa.sinisalo@hmlteatteri.fi

Kuvat Tapio Aulu

Lahden työttömyysaste oli vuoden 2019 helmikuun lopussa 13,8 %, 1,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosi sitten. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukainen koko maan työttömyysaste oli helmikuussa 9,4 %. Työttömiä työhakijoita oli Lahdessa helmikuussa 7 731, 813 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1 139 henkilöä, 54 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 2 435, 801 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia avoimia työpaikkoja oli Lahdessa helmikuun lopussa 1 815, 8 työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Lahden työttömistä työnhakijoista yli 2000 henkilöä on alle 30-vuotiaita. Alle 25-vuotiaita työttömiä on 1 139 (15 % kaikista työttömistä) ja 25-29-vuotiaita 906 (12 % kaikista työttömistä). 30-49-vuotiaita työttömiä on vastaavasti suunnilleen saman verran kuin 50-vuotta täyttäneitä työttömiä, yli 2800 henkilöä, 37 % kaikista työttömistä.

 Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli vuoden 2019 helmikuun lopussa korkein Lahdessa (13,8 %) ja Joensuussa (13,2 %), matalin Espoossa, 7,7 %.
Vuoden aikana (helmikuu 2018-2019) työttömyysaste on laskenut eniten Joensuussa (-2,3 prosenttiyksikköä) ja Tampereella (-2,0 prosenttiyksikköä), Lahdessa laskua oli –1,2 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2019 alusta työttömyysaste on alentunut eniten Joensuussa ja Jyväskylässä (-1,1 prosenttiyksikköä), Lahdessa laskua oli –0,5 prosenttiyksikköä.  

Työttömien määrä on vähentynyt  vuoden aikana (helmikuu 2018-2019) eniten Helsingissä, 3 045 henkilöllä sekä Tampereella, 2 126 henkilöllä, Lahdessa vähennystä oli 813 henkilöä.
Nuorisotyöttömien määrä on vähentynyt  eniten Helsingissä, 348 henkilöllä, Lahdessa laskua oli 54 henkilöä vuoden aikana. 
Pitkäaikaistyöttömien määrä  väheni vuoden aikana eniten Tampereella, 2 281 henkilöllä sekä Helsingissä, noin 1 700 henkilöllä. Lahdessa pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 801 henkilöllä vuoden aikana.

 Vuoden 2019 helmikuun lopussa Lahdessa oli työttömänä  7 731 henkilöä, 813 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten ja 1 835 henkilöä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 helmikuuhun verrattuna työttömiä on 88 henkilöä (1 %) enemmän.

Vuoden 2018 helmikuussa   nuorisotyöttömiä oli 1 139 henkilöä, 54 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten ja 64 henkilöä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 helmikuuhun verrattuna alle 25-vuotiaita työttömiä oli 55 henkilöä (5 %) enemmän.

Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2019 helmikuun lopussa  2 435, 801 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten ja 1 360 henkilöä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2012 helmikuuhun verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 304 henkilöä (12 %) enemmän.

Pauli Mero

Tutkija

Lahden kaupunki

Konsernipalvelut, kehityspalvelut

p.050 398 5435

Askonkatu 2

PL 126

15100 Lahti

Rakokiven liikekeskusta kehitetään Nastolan alueen keskuksena, jonne kaavoitetaan uusia palveluja ja asumista. Kaavaluonnosta esitellään Kaupunki tutuksi -tilaisuudessa torstaina 28.3.2019 klo 17.30–19.30 Nastopolissa, Rakokiventie 2. Tervetuloa!

Rakokiven kehittämisen tavoitteena on asukkaita houkutteleva viihtyisä asuinalue hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien äärellä.

Liikekeskuksen kehittämisen veturina toimii uusi monitoimitalo, johon on tulossa muun muassa kirjasto, päiväkoti, esiopetus ja vuosiluokkien 1–6 perusopetus. Ideana on tilojen monikäyttöisyys, eli esimerkiksi koulun tiloja voidaan käyttää myös harrastustoimintaan. Tavoitteena on saada talo käyttöön vuoden 2021 alkupuolella.

-Rakokiven kehittäminen palvelu- ja liikekeskuksena on ensisijaisen tärkeää, ja siihen tähdätään muun muassa uudella monitoimitalolla ja kaavamuutoksilla. Rakokiven elinvoima heijastuu koko itäiseen Lahteen, ja siihen on laitettava riittävästi paukkuja, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu.

Toritien kaavamuutos luonnosvaiheessa

Rakokiven liikekeskuksen alueelle valmisteltava Toritien kaavamuutos on parhaillaan luonnosvaiheessa.

-Kaavan keskeisimmät muutokset ovat uusi asuminen ja uudet liikenneyhteydet, mahdollisuus hyvinvointiaseman sijoittumiselle, yhteisen oleskelun tilavaraukset ja kehittämismahdollisuudet, kuvailee kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio.

Kaava-alue kattaa Rakokiven liikekeskuksen alueen itäosan S-Marketin tontista lähtien Urheilutielle saakka. Uutta asumista esitetään Linnunlaulun palvelutalon viereen sekä Rakokiventien varteen. Toritielle esitetään uusia liittymiä Rakokiventielle ja Urheilutielle parantamaan yhteyksiä monitoimitaloon.

Kaksi vaihtoehtoa – palveluja vai asumista?

Toritien kaavaluonnos sisältää kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat Toritien itäpuolelle esitetyn palvelukorttelin tai vaihtoehtoisesti asumispainotteisen korttelin osalta.

Vaihtoehto 1 mahdollistaa selvittelyjen alla olevan Nastolan hyvinvointiaseman sijoittamisen liikekeskukseen kirjaston, kaupallisten ja apteekkipalvelujen sekä joukkoliikennereittien läheisyyteen. Vaihtoehto 2 painottaa asumisen sijoittamista alueelle.

Lopulliseen kaavaehdotukseen on tavoitteena esittää joustava kaavamerkintä, jonka mahdollistaa molempien toimintojen sijoittamisen alueelle.

Tulevan monitoimitalon eteläpuolelle liikekeskuksen ytimeen varataan tilaa aktiiviselle ulko-oleskelualueelle. Samalla kävely-ympäristöä kehitetään. Paikoitusalueita varataan kaukaa tuleville palvelujen käyttäjille.

Kaavaluonnoksen kuulemisaikana 21.3.–11.4. voi jättää mielipiteen osoitteeseen kirjaamo@lahti.fi

Liitteenä kutsu Kaupunki tutuksi -asukastilaisuuteen

Lisätietoja

Kaavaluonnokset ja muu kaavatyön aineisto: https://www.lahti.fi/palvelut/kaavoitus/uusikylä-toritie

Uutinen Kaupunki tutuksi -asukastilaisuudesta: https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/millainen-on-rakokiven-liikekeskus-ja-nastolan-alue-tulevaisuudessa

projektipäällikkö Riitta M. Niskanen, p. 050 559 4200

kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio, p. 050 387 8708

Kotkan Meripäivät ja Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella ovat ideoineet ja tuottavat yhdessä kesälle 2019 konserttiprojektin, jossa esitetään seksistä ja erotiikasta kertovia lauluja eri-ikäisten naisten esittäminä. Konsertin tavoitteena on tuoda seksuaalisuutta esille positiivisena voimana. Kiihkeät tuulet - naiset ja erotiikka nimeä kantavaan konserttiin on valittu sekä vanhoja tuttuja lauluja että ensimmäistä kertaa kuultavia uusia kappaleita, joita konserttiin säveltävät ja sanoittavat muun muassa Mari Rantasila ja Suvi Isotalo sekä Erin. 

Kiihkeät tuulet - naiset ja erotiikka konsertin juontaa Mari Rantasila, joka on myös yhtenä konsertin solisteista. Muina solisteina kuullaan ja nähdään Erin, Mira Luoti ja Henrika Nieminen. Orkesterissa soittavat kapellimestari Eeva Koivusalon johdalla seuraavat upeat muusikot: Riitta Paakki, Adele Sauros, Siiri Partanen ja Riikka Lampinen.

”Tämän projektin taustalla on myös ajatus tasa-arvosta; kaikille tekijöille maksetaan konsertista sama palkka.” kertoo Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.

 ”#Metoo on hieno liike, ja se on vuoden aikana muuttanut yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan sekä korjannut vinoutumia ja paljastanut väärinkäytöksiä monilla eri alueilla.  Tällä konsertilla haluamme kuitenkin muistuttaa, että ikävistä tapahtumista ja väärinkäytöksistä huolimatta seksuaalisuus on myös valtava positiivinen voima, joka antaa energiaa ja hyviä fiiliksiä sekä naisten että miesten elämään.  Itselleni konsertti on myös tietynlainen revanssi -80-90 -luvun lauluilleni. Niiden naiskuva oli edellä aikaansa, ja on ihana päästä esittämään niitä ilman häpeää tai leimautumista vain objektiksi.”, kommentoi Mari Rantasila .

Kiihkeät tuulet - konsertit kuullaan Kotkan Meripäivillä perjantaina 26.7. klo 19 V 2 areenalla sekä Työväen Musiikkitapahtumassa lauantaina 27.7. noin klo 20 Ohjelmateltassa.

Molemmissa tapahtumissa konsertit sisältyvät pääsymaksullisen alueen lipunhintaan.

Konserttiyhteistyötä on tukemassa suomalainen Lunette oy, joka valmistaa kuukautiskuppeja ja muuttaa kuukautisiin liittyviä ennakkoluuloja sekä asenteita maailmalla.

Liput:

Työväen Musiikkitapahtuma: https://www.valmu.com/liput/

Kotkan Meripäivät: https://www.meripaivat.com/v2-2019/

Lisätietoja

Marianne Haapoja
toiminnanjohtaja
Työväen Musiikkitapahtuma ry
0400 982 987
marianne.haapoja@valmu.com
www.valmu.com

Tiina Salonen
tapahtumapäällikkö
Kotkan Meripäivät
0400 608 997
tiina.salonen@kotka.fi
www.meripaivat.com

Suomalainen palvelumuotoilu on kiihtyvässä tahdissa kasvamassa vahvaksi toimialakseen, jonka tehtävänä on pureutua tämän päivän haasteisiin. Digitaalisuuden myötä kuluttajakäyttäytymisen muutos näkyy, joten uusia innovaatioita kaivataan jatkuvasti. Yritysten on pysyttävä mukana, jotta haasteet saadaan ratkaistua. Siksi ympäri maailmaa järjestettävä Service Jam -viikonloppu kerää innokkaimmat propellipäät huipputuotosten kehittämiseksi.

Mistä palvelumuotoilussa on oikein kyse? Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Huomio suuntautuu moninaisiin kontaktipisteisiin, joita voivat olla esimerkiksi lentoyhtiölle lehti- ja tv-mainokset, puhelinasiakaspalvelu, nettisivut, matkatoimisto, matkalippu, lentoemännät ja erilaiset opasteet.

Kesko Groupin Head of CX Jussi Mantere on ainutlaatuisessa näköalapaikassa suomalaisen Retail-liiketoiminnan kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyen. Keskon ja koko päivittäistavarakaupan ollessa suurten mullistusten kourissa digitalisaation myötä, myös toimintatapojen on ollut tarve muuttua ja mukautua. Esimerkkinä hän mainitsee maaliskuun alkupuolella julkaistun K-ostokset -palvelun.

“Design on ennen kaikkea yhteistyötä, jolloin kaikkien tehtävänä on olla luovia. Pitää uskaltaa lähteä tekemään jotain mikä on epävarmaa tai epäselvää, josta ei oikein tiedetä mitä tästä tulee tai mitä pitäisi tehdä, mutta kuitenkin uskalletaan kokeilla ja iteroida,” Mantere sanoo.

Service Jam on luovien propellipäiden unelmien täyttymys

Service Jam on 48 tuntia täyttä innovointia, jolloin isketään kiinni annettuun tehtävään. Pienet tiimit ympäri maailmaa saavat haasteen, johon lähdetään etsimään ratkaisua. He yhdistävät osaamisensa ja taitonsa erilaisista omista lähtökohdistaan. Monipuoliset tiimit siirtyvät ideoista käytännön ratkaisuihin palvelumuotoilun, innovatiivisen ongelmanratkaisun ja nopean prototyypin avulla – yhdessä kokeneiden palvelumuotoilijoiden kanssa.

Futuricen Design Director Annina Antinranta on jo viidettä kertaa mukana tapahtumassa – tänä vuonna myös puhujan roolissa. ”Siellä on maailman paras tunnelma, mielettömiä ihmisiä ja ihana meno. Jännittävintä on salaperäinen ja mystinen tehtävä, joka paljastuu maagisesti tietyllä kellonlyömällä. Veri vetää mukaan joka vuosi, yhä uudestaan ja uudestaan,” Antinranta kehuu. 

Suomen luovimmaksi markkinointitoimistoksi itseään kutsuva hasan & partners isännöi tänä vuonna tiloissaan loppuunmyydyn Helsingin Service Jamin, joka starttaa torstaina 28.3.2019. Vaikka innostuneet osallistujat loisivat uusia ideoitaan läpi yön, tapahtuma haluaa keksijöiden kiinnittävän huomion myös unen tärkeyteen laadukkaan luomistyön edellytyksenä. Yöt siis nukutaan ja päivällä luodaan. 

Lisätietoja ja tapahtuman lehdistövierailut:
Aino Makkonen
aino.makkonen@hasancommunications.fi

Päijät-Häme on merkittävä puutuote- ja ­­­huonekaluteollisuuden yritys- ja osaamiskeskittymä. Suomen puutekniikan insinöörit valmistuvat Lahden ammattikorkeakoulusta sekä Muotoiluinstituutti on kansainvälisestikin huomioitu muotoiluosaamisen kouluttaja. Uuden NiemiCampuksen myötä Lahden alueesta voi kasvaa hyvinkin kiinnostava toimija suomalaisen puuosaamisen kentällä ja myös kansainvälisesti. 

LAMK on startannut Puujalostamo-hankkeen, jonka päätavoitteena on kehittää ja testata työelämälähtöisiä koulutusmalleja ja -sisältöjä. Näin vastataan puualan tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja hiilineutraaliuden vaatimuksiin. Hankerahoitus mahdollistaa myös osaamisverkoston vahvistamisen ja kansainvälistämisen. Lisäksi yhdessä yrityselämän kanssa tehdään puualan tulevaisuuden pitkän aikavälin osaamisen tiekartta.

Puujalostamo perustuu muotoilijoiden ja insinöörien yhteiseen kehittämiseen ja tekemiseen uudella kampuksella, joka mahdollistaa puutuotteiden, kalusteiden, ja erilaisten materiaalien testauksen sekä tuotekehityksen ja prototyyppien valmistamisen.

”Eri alojen opiskelijoiden työskentely yhdessä tuo osaamisen rajapinnoista varmasti sellaista uutta, josta voi jalostaa uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa. Puu on jatkossakin yksi Suomen teollisuuden peruspilareista ja siksi on tärkeää, että LAMKista valmistuneet insinöörit ja muotoilijat saavat mukanaan työelämään parhaan puuosaamisen ja taidon ajatella myös oman laatikon ulkopuolelle”, toteaa tekniikan yksikön johtaja Silja Kostia.    

Puujalostamo – puuosaamisen keskittymä Päijät-Hämeessä -hanke kestää 2,5 vuotta ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto -ohjelma.  

Lisätietoja:  

Auli Haarnio, projektipäällikkö, LAMK | auli.haarnio@lamk.fi | 044 7085149

Silja Kostia, tekniikan alan yksikönjohtaja, LAMK | silja.kostia@lamk.fi | 050 3871901

Perjantaina 22.3. Uponorin järjestämässä LVI-alan tapahtumassa Ylöjärvellä palkittiin tuusulalainen Teamtech Oy vuoden 2018 Uponor KOTI -jälleenmyyjänä. KOTI-jälleenmyyjäverkostoon kuuluu Uponorin kanssa sopimussuhteessa olevia LVI-alan ammattilaisia, joiden työn laatuun voi kuluttaja luottaa. 

- Jo perinteeksi muodostunut Vuoden Uponor KOTI -jälleenmyyjä -titteli on vuosittain jaettava huomionosoitus esimerkillisestä Uponor KOTI -asiakaslupauksen mukaisesta toiminnasta, kertoi palkinnon luovuttanut myyntipäällikkö Sami Merasto Uponorilta.

Uponor KOTI -jälleenmyyjäverkostoon kuuluu noin 100 yritystä eri puolilla Suomea. Kaikki verkostossa toimivat jälleenmyyjät on koulutettu Uponor Akatemiassa, joten asiakas voi luottaa siihen, että työn laatu on korkeatasoista.

Sami Merasto kertoo, että sopimusverkoston jäsenet ovat yleensä Uponorin pitkäaikaisia kumppaneita, joiden ammattimaista työn jälkeä on helppo suositella asiakkaille. Yksi palkitsemiskriteeri onkin asiakkailta saatu palaute.

- Teamtechin ammattilaiset ovat kouluttautuneet asentamaan useita Uponorin järjestelmiä, joten yrityksen tietotaito on todella monipuolista. Uponorille tulleet asiakaspalautteet yrityksen toiminnasta ovat olleet yksinomaan positiivisia. Yrityksen avainhenkilöillä on ollut aktiivinen ote Uponor KOTI -palvelukonseptissa ja sen kehittämisessä, kertasi Merasto palkitsemisperusteita.

Uponor KOTI on rakentajille ja remontoijille kehitetty palvelu, josta kuluttaja-asiakas voi hankkia kodin kaikki LVI-ratkaisut asennettuna luotettavasti yhdestä paikasta. 

Lisätiedot:

Uponor Suomi Oy
Sami Merasto, myyntipäällikkö
puh. 020 129 2925
sami.merasto@uponor.com

Teamtech Oy
Jari Yliniemi
puh. 050 3571 728
jari@teamtech.fi
www.teamtech.fi

Kuvaa voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä. Kuvaan merkintä: Uponor 

Kuvateksti: Vuoden 2018 Uponor KOTIkumppanitunnustuksen jakotilaisuus Akun Tehtaalla 22.3.2019. Kuvassa vasemmalta lukien Uponorilta Sami Merasto ja Minna Sysmäläinen, Teamtechistä tj. Jari Yliniemi ja Ville Vehmas sekä Apulanta-yhtyeestä Sipe Santapukki.

Kevät etenee ja sitä myötä myös autonhoitosesonki on pikkuhiljaa käynnistymässä. Yksi tulevan kauden tuoteuutuuksista on SONAX Carnauba kiiltovaha, joka antaa autollesi upean kiillon ja pitkäkestoisen suojan.

SONAX Carnauba kiiltovaha 500 ml

Uusi, korkealaatuinen Carnauba kiiltovaha antaa autollesi upean kiillon ja muodostaa tehokkaasti vettä hylkivän pinnan, joka kestää pitkään. Carnaubavaha sopii käytettäväksi uusille tai kiillotetuille maalipinnoille. Vaha ei sisällä puhdistavia ainesosia.

Käyttö:

1. Pese auto shampoolla ja kuivaa huolellisesti.
2. Kiillota maalipinta, mikäli se on naarmuuntunut/hapettunut.
3. Levitä ohut kerros Carnauba kiiltovahaa käsiteltävälle alueelle levityssienen avulla. Vahaa kannattaa levittää yhteen osioon kerrallaan.
4. Anna vahan kuivahtaa hetki ja kiillota pinta mikrokuituliinalla.

Tuotenumero: SO 299 200

Lisätiedot:

Linda Westerlund, tuotepäällikkö

linda.westerlund@kaha.fi

09 615 68254

§ 107 Tilinpäätös 2018, tuloksen käsittely

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi
• hyväksyä, että tilinpäätöksen liitetietoja voidaan täydentää ja tekstissä havaitut mahdolliset kirjoitusvirheet korjata
• valtuuttaa kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kansliapäällikön antamaan tilintarkastajalle vuoden 2018 tilinpäätöstä koskevan vahvistusilmoituskirjeen
• saattaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen valtuuston käsiteltäväksi
• ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että tilivuoden 2018 alijäämä -2.315.650,36 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä- -tilille.

§ 108 Kunnanhallituksen alaisten toimintayksiköiden käyttösuunnitelmien seuranta 2018

Kunnanhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteen mukaisen alaistensa tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien seurannan.

§ 109 Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit, muutoksia vaalilautakuntien kokoonpanoon

Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle.

§ 110 Kirkonkylän koulu, kuuleminen kantelun johdosta

Kunnanhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tulleeseen Tuusulan Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistyksen KoKo Tuki ry:n kanteluun selostusosaan kirjatun selvityksen.

§ 111 Kaatuneitten muistopäivän seppelten lasku 19.5.2019

Kunnanhallitus päätti nimetä edustajansa kaatuneitten muistopäivän seppelten laskuun Kirkkopuistoon ja Paijalan hautausmaalle (samat henkilöt) ja Kellokosken hautausmaalle.

§ 112 Sisäilmajohtamisen järjestelmän ja palvelun hankinta

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä sisäilmajohtamisen järjestelmästä ja palveluista tehdyn tarjouksen 36 kk:n sopimuskaudeksi
• oikeuttaa tilapalvelupäällikön allekirjoittamaan ao. hankintasopimuksen
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi koko

§ 113 Puustellinmetsän ja Rykmentinpuiston keskuksen asemakaava- alueet, kiveysurakka 1, hankinta

Kunnanhallitus päätti

• antaa Puustellinmetsän ja Rykmentinpuiston kaava-alueiden kiveysurakan YIT Suomi Oy:lle vertailuhinnaltaan 2 155 603,70 € + alv. 0 %
• oikeuttaa yhdyskuntatekniikan päällikön allekirjoittamaan urakkasopimuksen
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 114 Puustellinmetsän puiston urakka

Kunnanhallitus päätti

• antaa Puustellinmetsän puiston rakennusurakan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneelle VRJ Etelä-Suomi Oy:lle
• oikeuttaa yhdyskuntatekniikan päällikön allekirjoittamaan urakkasopimuksen
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 115 Jokelan alueurakka 2019-2023

Kunnanhallitus päätti

• antaa Tuusulan kunnan katujen ja viheralueiden kunnossapidon alueurakan Jokelan alueella ajalla 1.4.2019 - 30.4.2023 edullisimman tarjouksen jättäneelle VRJ Etelä-Suomi Oy:lle
• oikeuttaa yhdyskuntatekniikan päällikön tekemään mahdolliset vähäiset tarkistukset urakka-alueisiin, allekirjoittamaan urakkasopimuksen urakoitsijan kanssa ja päättämään mahdollisista sopimusten irtisanomisista sekä optioiden käytöstä enintään 31.4.2025 saakka
• tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

§ 116 Nk. hollantilaistyyppinen kylätieratkaisu, aloite

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä selvityksen aloitteen johdosta
• ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Seppo Noron 3.9.2018 § 99 esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 117 Kaupunkipyörät Tuusulaan ja Keski-Uudellemaalle, aloite

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä selvityksen aloitteen johdosta
• ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Eeva-Liisa Niemisen 12.10.2015 § 144 esittämän ja usean muun valtuutetun allekirjoittaman aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 118 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistalla mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 119 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

§ 120 Muut asiat

Esityslista

På plats ett stor utbud av lokala delikatesser och vårstämning! Vårmarknaden ordnas för sjunde gången i Fiskars, och i år fylls Kopparsmedjans Svarta och Vita sal av ca 30 producenter och försäljare. 

Närmat och ekologisk mat

Under den våriga marknaden står närproducerad mat och ekologiska varor i fokus. Till salu finns bl.a. ekologisk säd och mjöl av närliggande gårdar, köttprodukter (vilt, nötkött, lamm korvar mm.) fisk, ostar, ägg, sylt, bröd, inlagda varor, maränger, choklad mm. Vårens läckerheter så som mjöd och mämma finns också att köpa. På plats finns många producenter och man bekanta sig med dem och deras produkter.

Bekanta dig med artesandryckesproducenter på Marsmarknaden

Under Marsmarknaden har besökarna möjlighet att bekanta sig med brukets dryckesproducenter genom att ta del av rundturer och smakprov. Kuura Cider, Fiskars bryggeri och Ägräs destilleri arrangerar hop on turer både på lördag och söndag. Kuura Ciders rundtur arrangeras  kl 13-13.45. Rundturen kostar 10€ och inkluderar ett smakprov. Fiskars bryggeri och Ägräs gemensamma tur arrangeras lördag och söndag kl 14-15:30. Rundturen kostar 20€ och inkluderar flera smakprov. Bryggeriets butik håller också öppet hela helgen kl 11-16.30.

Handarbete och vårens blommor

Förutom delikatesser bjuder Vårmarknaden på lokalt hantverk, bl.a. linnekläder tillverkade i Fiskars, keramik, kålstålknivar, köksredskap, fågelholkar, korgar och vårblommor. Lokala föreningar har sina egna bord i Vita Salen i Kopparsmedjan där de berättar om sin verksamhet. 

Ta barnen med!

Barnen har sin egen pysselhörna där man kan pyssla ett påskpynt, eller -kort och rita och måla. Pysselhörnan arrangeras av Luovat pajat ry. Tako ry arrangerar en tvåspråkig planteringsskola för små gröna fingrar och ute arrangeras ponnyridning.

Lunch under samma tak!

Njut din lunch i samma byggnad som marknaden tar plats. Restaurant Kuparipaja bjuder på fisk- eller linssoppa med ekobröd samt marknadskaffe i Cafe Bar Kulma.

Evenemanget är gratis för alla deltagare och Fiskars Village bjuder på upplevelser för hela familjen! En delikatesskorg per dag lottas ut bland alla besökare. Ta med kontanter, alla försäljare har inte kortmaskin.

Välkommen till Vårmarknaden och njuta av vårens stämning och handla delikatesser till både påskbordet och vårens fester!

Plats: Svarta och Vita salen, Kopparsmedjan 
Kopparhammarvägen 5, 10470 Fiskars.
Tid: 30.-31.3. klo 10-16
Arrangör: PohjanGurut ry och Fiskars Village 
Information: PohjanGurut Juha Järvinen, 040 5176 804
Fiskars Village, 019 2777 504, fiskarsvillage@fiskars.com 
www.fiskarsvillage.fi
www.facebook.com/MaanMaut/

https://www.facebook.com/events/396043484526311/

I Vårmarknaden deltar:

• Mörby Gårds ekologiska kött och -mjöl
• Backers Baker ekologiska bröd, memma och specialprodukter
• Emmervete och sylt från Södergård i Tenala
• Bakgårdens speltbröd, efterugnsråg, getmjölksbullar och glutenfritt
• Bovik gårds ekologiska lamm och kyyttö-nöt
• Tenala ysteris ostar
• Bröd från Lilla Skärdgårdsbageriet
• Ekologiskt nötkött från Koskis Gård
• West Charks korvar och charkprodukter
• Kött från Rilax
• Ronny Avellans potatis och grönsaker
• Vitlöksprodukter och senapt från Ruukkikylän herkut
• Perre Wikströms fiskdelikatesser
• Feri’s Sausages råkorv
• Saft och sylt från Keskylän tila i Pargas
• Honung från Sjundeå
• KNIVOs vassa knivar till köket
• Keramik från Paateros keramikverkstad
• Blombutiken Tusensköna
• Ia Aséns lammprodukter
• Culinaristit. com presenterar rödvinshavssalt
• SuklaaTäplä högklassig, handgjord choklad från Juha Rissanen
• Ystävän Suola ja Ystävän Suola Chef Mikko Malinen
• Linnan Marenki fantastiska maränger
• Alp-ostar
• Harri Tuomis fågelhus
• Hanko Greenhouse, goda pajer
• Sofia Alanko, unika handgjorda linnekläder
• Kaarnalaiva, traditionella handgjorda näverkorgar
• Perinteiset kaupat: Bleckplåtprodukter, lyktor, inhemska emaljprodukter
• Villasta: fårull- och hundhårsprodukter
• Hot Metal Knives: handsmidda knivar
• L. Wilen, sprängticka, chaga-produkter
• Anna -Liisa Sahranto, kransar och påskprydnad
• Vävaren Hannele Köngäs säljer sina egenhändigt vävda och växtfärgade sjalar av finsk fårull
• Kasvitarhuri och Ruusupapu säljer m.m sitt eget frö, penséer, bad- och fotsalt.
• Karjaanseudun Puutarhaseura/Karis Trädgårdsförening
• Fiskars Museum

Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan kaduilla elää globaalisti reilu 200 000 000 koiraa. Jos kaikki kulkukoirat kerättäisiin samaan maahan, syntyisi niistä väkiluvultaan 5. suurin maa ihmisiin suhteutettuna. Belgialainen koiran- ja kissanruokamerkki Edgard & Cooper lahjoittaa 10 prosenttia tuotoistaan hyväntekeväisyyteen. Se kannustaa yksityishenkilöitä ja yrityksiä ojentamaan auttavan tassun kulkukoiraongelman ratkaisemiseksi.

Jokainen tietää, mitä ilmaisu “elää koiranelämää” tarkoittaa. Perinteisesti sillä on viitattu kurjiin oloihin. Onneksi nykyisin se ei päde koirien valtaenemmistöön länsimaissa. Jos sinulla itselläsi on koira, hän viettää varmasti hienoa elämää tasavertaisena perheenjäsenenä.

Valitettavasti maailmassa on paljon koiria, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Arviot kulkukoirien lukumäärästä vaihtelevat 200 miljoonasta aina 600 miljoonaan. Kaduilla eläviä koiria on siis vähintään yhtä paljon kuin Brasiliassa on ihmisasukkaita.

Erityisen huonossa asemassa ovat kehitysmaiden katukoirat, joille on saatavilla vain vähän apua. Ne jäävät täysin ilman ruokaa ja terveydenhoitoa, koska niistä huolehtivilla järjestöillä ei ole riittävästi varoja ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkiksi Sri Lankan kaduilla vaeltaa yli neljä miljoonaa koditonta koiraa. Monet niistä menehtyvät erilaisiin sairauksiin tai jäätyään auton alle. Paikalliset asukkaat eivät useinkaan jää auttamaan auton tönäisemäksi tullutta koiraa vaan jättävät sen kitumaan tienpientareelle.

Suomessa ja muissa länsimaissa kulkukoirien määrä on lähes olematon verrattuna Venäjän, Itä-Euroopan ja Aasian maiden tilanteeseen. Tilanne pidetään täällä kurissa eläinsuojelulailla, jossa määrätään, että kaikilla kunnilla on oltava paikka, jonne löytöeläimet voidaan toimittaa. Käytännössä kaikki Suomessa ilman omistajaa liikkuvat koirat otetaan kiinni, ja niille tarjotaan tarvittava apu.

Apua kulkukoirille

Irrallaan olevasta koirasta voi ilmoittaa kotimaassa kunnalliseen tai yksityisomisteiseen löytöeläinsuojaan. Jos koira liikkuu alueella, jossa se saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, siitä pitää ilmoittaa hätänumeroon. Esimerkiksi koiran harhaileminen moottoritien varrella aiheuttaa vakavan liikenneturvallisuusriskin. Loukkaantuneesta koirasta tulee ilmoittaa päivystävälle eläinlääkärille, joka arvioi hoidon tarpeen.

Löytöeläinsuojien sekä muiden löytöeläimistä ja kodittomista lemmikeistä huolehtivien tahojen toimintaa voi tukea rahallisesti tai lahjoittamalla ruokaa ja tarvikkeita. Tärkeintä olisi tietenkin löytää jokaiselle lemmikille pysyvä koti. Adoption lisäksi kokenut koiranomistaja voi harkita sijaiskodin tarjoamista.

Sopivia auttamiskohteita kannattaa etsiä sekä kotimaasta että ulkomailta. Useat löytöeläinkodit toimivat täysin lahjoitusvaroilla, joten jokaisella lahjoitetulla eurolla on suuri merkitys eläinten elämien säästämisessä.

Etenkin yritysten kannattaa harkita oman kummikoiran hankkimista tai lahjoituksen tekemistä esimerkiksi valtakunnallisena Koiranpäivänä 24.4.

Koiran- ja kissanruokabrandi tekee hyvää

Koiran- ja kissanruokaa valmistavan Edgard & Cooperin perustajat Koen Bostoen, Louis Chalabi ja Jürgen Degrande olivat yksimielisiä tavoitteestaan jo suunnitellessaan yritystoimintaa: Jos heidän liikeideansa menestyisi, he käyttäisivät osan varoistaan katukoirien auttamiseen. Avustuskohteina ovat etenkin aliravitut ja kodittomat koirat.

Kun yritys aloitti toimintansa viisi vuotta sitten, sen tuotosta päätettiin lahjoittaa 10 prosenttia koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuottoa ei ole vielä, mutta Edgard & Cooper ei ole jäänyt odottelemaan: Se on lahjoittanut tähän mennessä 35 000 euroa Koirien Hoivaklinikalle Sri Lankassa.

”Nyt viisi vuotta myöhemmin yrityksemme on päässyt vauhtiin. Me investoimme kuitenkin koko ajan liiketoiminnan kehittämiseen, joten emme vielä saa voittoa. Mutta emme halua vitkastella hyvien tavoitteidemme toteuttamisessa”, sanoo Louis Chalabi Edgard & Cooperilta ja jatkaa:

”Tänä vuonna tulemme lahjoittamaan 62 000 euroa hyväntekeväisyyteen, joten lahjoituspottimme kasvaa jo 97 000 euroon. Ja tottakai toivomme, että kykenemme tulevaisuudessa auttamaan moninkertaisilla summilla koirien ja kissojen hyvinvointia edistäviä organisaatioita.”

Hoivaa ja valistusta Sri Lankassa

Vuosina 2017 ja 2018 lahjoitus kohdennettiin Marina Möbiusin perustamalle Koirien Hoivaklinikalle Sri Lankassa. Varat investoitiin vuonna 2017 klinikan toiminnan kannalta välttämättömiin lääkintävälineisiin. Viime vuonna lahjoituksella paranneltiin keittiötä, jossa tehdään ravinteikasta ruokaa aliravituille koirille. Nyt siellä valmistetaan päivittäin noin 500 ateriaa, joissa on tuoretta lihaa ja paikallisia hedelmiä kuten banaania.

Katukoirien auttamisen lisäksi Koirien Hoivaklinikka keskittyy paikallisen väestön valistamiseen. Heitä rohkaistaan adoptoimaan koira sekä opetetaan pitämään siitä hyvää huolta ja kohtelemaan sitä täysivaltaisena perheenjäsenenä.

Edgard & Cooper ottaa sähköpostitse ja Facebookissa vastaan ehdotuksia koirien ja kissojen hyvinvointia edistävistä organisaatioista, jotka jakavat samat arvot yrityksen kanssa ja tarvitsevat lisää lahjoittajia.

Lisätiedot:

Annika Kujanpää, viestintäkonsultti

puh. 0400 796 825

viestinta@edgardcooper.com

Koirien Hoivaklinikka Sri Lankassa: https://www.dogcare-clinic.com/en/

Kuvateksti: Edgard & Cooperin perustajat Koirien Hoivaklinikalla Sri Lankassa. Vasemmalta oikealle: Jurgen, Louis ja Koen.

Miten nurmenviljelyn kannattavuutta voidaan parantaa niin ilmastonmuutoksen kuin kiristyvän taloudellisen tilanteen keskellä? Entä miten lypsylehmien hyvinvointia voidaan arvioida

Näihin ja moneen muuhun nurmenviljelyn ja nautakarjatalouden ajankohtaiseen kysymykseen paneudutaan Nurmi euroiksi – tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta -seminaarissa. Media on lämpimästi tervetullut tilaisuuteen.

Aika: tiistai 9.4.2019

Paikka: Savonian kampus, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi

Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitää Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Perttu Virkajärvi otsikolla ”Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous – hyvis vai pahis?”. Lisäksi kuullaan puheenvuoroja mm. maitotilan taloudesta, lypsylehmien hyvinvoinnin arviointimenetelmistä ja erilaisista karkearehuvaihtoehdoista. Tilaisuudessa kuullaan myös EuroMaito-hankkeessa pilottitilallisena toimineen maitotilayrittäjän puheenvuoro.

Nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin poraudutaan paneelikeskustelussa, jossa nostetaan esille mm. tuotannon yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja taloudellisen kannattavuuden kehittäminen. Panelisteina toimivat Jari Kauhanen (MTK), Henna Mero (Maitoyrittäjät ry), Jyri-Pekka Lemettinen (Jokinotkon karjatila), Tuomo Savolainen (Hankkija) ja Perttu Virkajärvi (Luke). Paneelia johtaa Kati Partanen (Savonia).

Seminaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen koordinoimat Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeet. Hankkeet toteutettiin yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgrian kanssa, lisäksi mukana oli joukko arvokkaan panoksen antaneita maatalousyrittäjiä. Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden päärahoittajana toimi Euroopan Maaseudun kehittämisrahasto. EuroMaito- hanketta rahoittivat lisäksi ItäMaito, Hankkija, Atria, Faba, Suonentieto ja Olvi-säätiö.

Seminaariin voi osallistua etäyhteyden kautta ja tallennetta on mahdollista katsoa myös jälkikäteen. Etäyhteyslinkki: https://savonia.zoom.us/j/347252876

Ohjelma

Klo 9.30 Aamukahvi

Klo 9.50 Avaussanat – Tiina Hyvärinen, ProAgria Pohjois-Savo, Sari Kajava ja Maarit Hyrkäs, Luke

Klo 10.00 Sessio 1

• Nurmipalkokasvit, kolmas säilörehusato ja maissi lypsylehmien ruokinnassa – Auvo Sairanen, Luke
• Maitotilan talouden benchmark-työkalut – Olli Niskanen, Luke
• Resurssitehokkuus lypsykarjatiloilla – Sari Kajava, Luke
• Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla – Lilli Frondelius, Luke
• EuroMaidon pilottitilallisen puheenvuoro – Arto Hämäläinen

Klo 11.40 Lounastauko (hankkeet tarjoavat 100 ensimmäiselle ennakkoon ilmoittautuneille)

Klo 12.40 Sessio 2

• Nurmenviljelyyn perustuva nautakarjatalous – hyvis vai pahis? – Perttu Virkajärvi, Luke
• Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista – Maarit Hyrkäs, Luke
• Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa – Arja Mustonen, Luke

Klo 14.00 Paneelikeskustelu

Klo 14.50 Päivän yhteenveto

Klo 15.00 Seminaari päättyy

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautuminen:

Tutkija Maarit Hyrkäs, maarit.hyrkas@luke.fi, 029 532 6150

Tutkija Sari Kajava, sari.kajava@luke.fi, 029 532 6038