Mitä kaikkea muinaisten suomalaisten karhunpalvontaan kuului? Millaisia syntymyyttejä kerrotaan suden, käärmeen, tulen ja oluen alkuperästä? Martti Haavion klassikkoteos Suomalainen mytologia julkaistiin ensi kertaa vuonna 1967. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tuo pitkään loppuunmyydyn mytologiantutkimuksen merkkiteoksen nyt uudelleen saataville.

Suomalainen mytologia kertoo elävästi pohjolan vanhoista jumalista ja muinaisten esivanhempiemme maailmankäsityksestä. Haavio käsittelee laajasti esimerkiksi suomalaista karhun palvontaa sekä metsän ja veden myyttisiä olentoja ja niiden lepyttämiseksi suoritettuja riittejä ja taikoja. Oman kuvauksensa saavat myös Ilmariseen ja Ukko Ylijumalaan liittyvät tavat ja uskomukset.

Haavio erittelee esivanhempiemme maailmankäsitystä kalevalamittaisten eeppisten runojen, loitsujen, rukousten ja myyttirunojen pohjalta. Samalla muodostuu kiinnostavia yhteyksiä suomalaisen muinaisuskon ja muiden vanhojen kulttuurien tarujen ja legendojen välillä.

”Pyrin keräämään teokseni sivuille ihmiskunnan ikivanhoja uskonnon piiriin kuuluvia aatteiden ilmauksia ja järjestelemään niitä. Pyrin osoittamaan, miten eri kansojen käsitys jumaluuksista on monilla tavoin yhteneväinen, samaten ihmisten tunto omasta riippuvuudestaan. Pyrin tuomaan esiin kansanomaisia, ikivanhoja peruskäsityksiä siitä, mikä on olevaisen alku, ’syvin synty’.” Martti Haavio

Martti Haavio (1899–1973) oli kansanrunouden ja mytologian tutkija. Akateemisen uransa ohella Haavio julkaisi runoja kirjailijanimellä P. Mustapää. Suomalainen mytologia jäi hänen viimeiseksi tutkimuksekseen. Voimakkaan vaikutuksensa takia teos on tärkeä osa suomalaisen mytologiantutkimuksen historiaa. Kalevalaseuran toiminnanjohtaja FT Ulla Piela on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat.

”Suomalainen mytologia on huikea ja kokonaisvaltainen myyttien tarkastelu, jonka kulttuuriset assosiaatiot ja tiedon määrä häikäisevät nykylukijaa ja jota yksikään myyttien tutkija ei voi ohittaa. Tällaista tutkimusta ei kukaan enää kirjoita.” Ulla Piela


Martti Haavio
Suomalainen mytologia
ISBN 978-951-858-026-3
2. laitos 2019, SKS (ensipainos 1967, WSOY)
Sisällysluettelo

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi

Lisätiedot: markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, 
marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

SeAMKin Yrityspäivä järjestetään keskiviikkona 6.2.2019 klo 9 – 15 Frami Kampuksella. Tapahtuman tarkoitus on toimia kohtaamispaikkana yrityksille ja muille organisaatioille sekä SeAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tänä vuonna Yrityspäivässä pureudutaan muun muassa siihen, miten työelämä muuttuu ja millaista osaamista se vaatii työntekijöiltä.

Yrityspäivään osallistuu yli 50 eri alojen yritystä ja organisaatiota, jotka esittelevät toimintaansa omilla pisteillään. Tutustu osallistujalistaan Yrityspäivän nettisivuilla.

Yritysten ständit sijaitseva Frami F:n Lasipalatsissa ja Frami E:n ravintola Prikassa. Yrityspäivän teemasessiot pidetään Frami F:n auditoriossa F128. Teemasessioiden alustajina toimivat SeAMKin omat alumnit Marko Kivelä (Selmu ry / Seinäjoki Festivals Oy), Tuula Peltoniemi (Timanttia Consulting Oy), Matleena Saarakkala (Automyynti Saarakkala Oy), Jorma Lähetkangas (Nortech Metal Oy) ja Tuomas Vuorenmaa (Pesmel Oy). Tutustu sessioihin ja niiden aikatauluihin tarkemmin Yrityspäivän sivuilla.

Englanninkielinen teemasessio pidetään iltapäivällä kello 13 alkaen auditoriossa F209.

Kova pakkanen ja runsaat lumikertymät hankaloittavat junien kulkua. Haastavat sääolosuhteet vaikuttavat junakalustoon ja ratainfraan, kuten vaihteiden kääntymiseen ja junien sähkö- ja paineilmajärjestelmiin. Viime päivinä lumi ja jää ovat aiheuttaneet jäätymisiä sekä erilaisia pieniä vaurioita junakalustoon ja tämän johdosta olemme päätyneet perumaan joitakin kaukoliikenteen junavuoroista 4.-7.2. Peruutuksilla saadaan lisäaikaa kaluston sulattamiselle sekä huolloille ja pyritään näin varmistamaan kaluston riittävyys tulevina päivinä. 95% kaukoliikenteen junista pyritään liikennöimään normaalisti. Matkustajia kehotetaan kuitenkin varautumaan myöhästymisiin.

Perutut junat ja korvaavat kyydit 4.-7.2.:

maanantaina 4.2.
Juna S 49 Tampere - Vaasa lähtöaika klo 19:00

• Matkustajat ohjataan junaan IC 29 lähtöajat Helsinki 18:24 ja Tampere klo 20:00, Seinäjoelta bussikuljetus Vaasaan

tiistaina 5.2. ja keskiviikkona 6.2.

Helsinki – Turku - Helsinki

S949 10:37 Helsinki-Turku

• Korvaavat bussit Helsinki 10:37-Salo-Kupittaa-Turku
• Muut matkat seuraavalla junalla IC951    
       

S958 13:25 Turku-Helsinki

• Korvaavat bussit 13:25 Turku-Kupittaa-Salo-Helsinki
• Muut matkat seuraavalla junalla IC960 

S997 14:37 Helsinki-Turku

• Korvaavat bussit Helsinki 14:37-Salo-Kupittaa-Turku
• Muut matkat seuraavalla junalla IC969 

S998 17:18 Turku-Helsinki

• Korvaavat bussit Helsinki 17:18      Turku-Kupittaa-Salo-Helsinki
• Muut matkat seuraavalla junalla IC968 

Helsinki – Lappeenranta  - Helsinki 

S105 9:19 Helsinki-Lappeenranta

• Z-junalla Helsinki-Lahti
• Seuraava juna IC3 10:19 Helsinki-Lappeenranta 

S106 12:38 Lappeenranta-Helsinki

• Korvaava bussi 12:38 Lappeenranta-Kouvola -> jatko junalla S66 Kouvola-Helsinki
• Seuraava juna H326 13:30 Kouvola-Lahti -> Z9840 Lahti-Helsinki 

S109 13:57 Helsinki-Lappeenranta

• S67 Helsinki-Kouvola 14:19 -> korvaava bussi Kouvola-Lappeenranta klo 15:50 

S114 16:27 Lappeenranta-Helsinki

• Seuraava juna IC10 17:44 Lappeenranta-Helsinki  

Tampere – Vaasa – Seinäjoki

S49 19:00 Tampere-Vaasa

• IC29 20:00 Tampere-Seinäjoki -> korvaava bussi Seinäjoki-Vaasa 

S42 5:52 Vaasa-Seinäjoki

• Ohjataan matkustajat seuraavaan junaan S44 6:48 Vaasa-Helsinki 

Helsinki – Tampere - Helsinki

S169 11:04 Helsinki-Tampere

• Seuraava juna R9665 11:40 Helsinki-Tampere 

S178 14:02 Tampere-Helsinki

• Seuraava juna R9682 14:07 Tampere-Helsinki 

IC173 13:04 Helsinki-Tampere

• S145 13:24 Helsinki-Tampere ja R9679 13:40 Helsinki-Tampere 

IC86 17:02 Tampere-Helsinki

• Seuraava juna IC180 17:07 Tampere-Helsinki 

IC163 8:24 Helsinki-Tampere

• Seuraava juna IC93 9:04 Helsinki-Tampere 

IC22 13:02 Tampere-Helsinki

• Seuraava juna IC174 13:07 Tampere-Helsinki 

Torstaina 7.2.  

S42 5:52 Vaasa-Seinäjoki

• Ohjataan matkustajat seuraavaan junaan S44 6:48 Vaasa-Helsinki
   

Lisätietoja liikenteestä vr.fi sekä hsl.fi.

Liikenteen sujumista voi seurata Junat Kartalla -palvelusta, verkkosivuillamme vr.fi/liikennetilanne sekä VR:n sosiaalisen median kanavissa: VR matkalla Facebookissa ja VR matkalla Twitterissä.  

Lisätietoja VR Mediadesk p. 030 70123

VR Group on monipuolinen, ympäristöystävällinen ja vastuullisesti toimiva matkustuksen ja logistiikan palveluyritys, jonka vuosittainen liikevaihto on noin miljardi euroa. Konsernissa työskentelee 6 300 ammattilaista. VR Group toimii pääasiassa Suomessa, mutta sillä on toimintaa myös ulkomailla, erityisesti Venäjällä. www.vrgroup.fi

Junavuoroja on peruttu ja aikataulut myöhästelevät. Mistä nyt kiikastaa, eikö tähän osata varautua?

Tilanteeseen on varauduttu, vakuuttavat sekä Väylän että NRC Finland Groupin asiantuntijat.

”Ratakunnossapito pyörii nyt maksimivolyymilla ja tiedossa oleviin lumisateisiin on varauduttu. Mutta tämän vuoden alussa olemme kokeneet jo viisi sankkaa, pitkäkestoista lumisadetta Etelä-Suomessa. Helsingissä on tullut tammikuun aikana lunta enemmän kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana, aloittaa Väylän kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård.

”Hyvä osoitus siitä on, että olemme ottaneet ensimmäistä kertaa käyttöön Ilmalan lumensulatuskentän. Talven 2010–2011 aikana oli runsaslumisia talvia ja näiden kokemusten perusteella Ilmalaan rakennettiin oma lumensulatuskenttä rataverkolta aurattuja lumia varten. Tähän mennessä sitä ei ole tarvinnut käyttää vielä kertaakaan, mutta nyt pääkaupunkiseudun rautatiealueen lumen läjityspaikat alkavat olla niin täynnä, että Ilmalaan viedään lunta sulatettavaksi.”

NRC Finland Goupin kunnossapidon vetäjä Harri Sakki vastaa pääkaupunkiseudun kunnossapidosta ja vahvistaa saman.

”Lumitilanne on yksi syy junien myöhästelyyn. Juuri kun laiturikaukalot, raiteet ja vaihteet on saatu aurattua, niin lunta on tullut heti lisää. Helsingissä rakennetaan tiiviisti, joten lunta ei voi työnnellä mihin vaan. Aidan ulkopuolella on aina esim. kevyen liikenteen väylä tai asutusta, joten lumi pitää kuljettaa pois. Nyt odotamme, että saamme lumijunan käymään Helsingin päärautatieaseman ratapihalla. Siinä on vaunut juurikin pois kuljetettavia lumimassoja varten.

Lumenpuhdistuksen kalustoon kuuluu mm. raiteilla kulkevia koneita kuten kiskopyöräkaivinkoneita ja ratatyökoneita (TKA) jotka auraavat, linkoavat ja harjaavat. Mutta näitä voidaan käyttää vain öisin, jotta junaliikenne voisi kulkea normaalisti. Vain jalan liikkuvat, turvamiehen turvaamat työryhmät voivat mennä puhdistamaan tai sulattamaan vaihteita päiväsaikaan.”

Pakkasjäätä, kalustopulmia ja dominoefekti

Samaan aikaan pakkanen tekee omat tepposensa.

”Kun junat jarruttavat, syntyy lämpöenergiaa joka sulattaa junan rakenteisiin kertynyttä pöllyävää lunta. Nuo jäämurikat sitten tipahtelevat raiteille ja vaihteisiin. Vaihteiden pitää pystyä liikkumaan, ja jos lumi tai jää estää sen, kyseessä on mekaaninen ongelma, joka voidaan hoitaa vain poistamalla se käsin”, Harri Sakki kertoo.

Suomen rataverkolla on noin 5000 vaihdetta, joista merkittävä osa on pääkaupunkiseudulla. Vaihteiden kielten avulla junat siirtyvät raiteelta toiselle. Niitä ohjataan kauko-ohjauksella, joka edellyttää sähköisiä antureita. Ne puolestaan reagoivat herkästi vikatilanteisiin. Joskus välttämättömien ratatöiden vuoksi voidaan joutua katkaisemaan vaihteiden lämmityksenkin hoitava ratasähkö, ja kun vaihteet kylmenevät, ongelmia tulee helposti.

”Vaihteiden ja raiteiden sulatukseen käytämme kalustoa ja sulatusaineita. Jos vaihde pääsee oikein pahasti jäätymään, sitä sulatetaan kaasuliekillä. Näitä on onneksi harvemmin”, Sakki kertoo.

Kalusto on toki kovilla pakkaskeleillä ja säiden vaihdellessa. Junia ei pystytä putsaamaan matkan varrella vaan ne pitäisi sulattaa varikolla. Teknisiä vikoja ei voida välttää, kun kalusto on täydessä käytössä vuodesta toiseen.

”Kun pääkaupunkiseudulla on haasteita rataverkolla, se heijastuu nopeasti myös muualle suuntautuvaan liikenteeseen. Etelä-Suomen suuri lumikuorma heijastuu koko Suomeen", Magnus Nygård toteaa.

”Kun yksikin tekninen vika hidastaa tai pysäyttää junan, tämä heijastuu heti muiden junien kulkuun ja aikatauluihin. Yhteysliikennettä voidaan joutua odottamaan, edellä olevan junan hidastuminen vaikuttaa perässä tulevaan ja asiat vaikuttavat toinen toisiinsa”, Harri Sakki muistuttaa.

Yhteistyö ja radanvarren puustonraivaus

Töitä talvihaasteiden selättämiseksi tehdään koko ajan. Magnus Nygård on tyytyväinen tiivistyneeseen yhteistyöhön eri osapuolten välillä.

”Rautateiden talvikunnossapito on yhteistyötä. Väylä, liikenteenohjausta tekevä Finrail, VR alihankkijoineen, HSL ja urakoitsijat – kaikkien meidän panoksemme vaikuttaa kokonaisuuteen. Sujuvan yhteistyön ansiosta kykenemme varautumaan tilanteisiin entistä paremmin. Nytkin viikonloppuna olimme valmiina, kun lumisade saapui. Junavuoroja harventamalla kyettiin varmistamaan, että liikenne ei pysähtynyt kokonaan. Nyt varaudumme jo huomenna saapuvaan uuteen lumikuuroon. Kun tiedämme huomenna tulevasta lumisateesta, olemme tänään harventaneet junavuoroja, jotta miehet pääsevät radalle hoitamaan viimeyön lumet ja jäät varmasti pois.

Koko valtakuntaa ajatellen hyvä asia on se, että puuston aiheuttamat häiriöt ovat vähentyneet merkittävästi. Ratojen varsien puusto on paikoiteleen raivattu niin hyvin, ettei puita ei kaadu ajolangoille, jotka syöttävät virtaa junille sekä vaihteenlämmityksille.”

Lisätiedot:
Johtaja Magnus Nygård, kunnossapito, Väylä, puh. 029 534 35765, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Kunnossapidon vastaava Harri Sakki, NRC Finland Group Oy, puh. 040 866 1761, etunimi.sukunimii@vr.fi

De 9:e finländska arkivdagarna i S:t Michel  5.-7.6.2019

De 9:e finländska arkivdagarna ordnas i S:t Michel 5-7.6.2019. Som tidigare år väntas en stor skara deltagare – det är ju fråga om det av tradition största evenemanget inom arkivbranschen i Finland. Inte heller den här gången råder det någon brist på aktuella teman, så arkivdagarna erbjuder ett ypperligt tillfälle att uppdatera sina kunskaper, dela med sig av sitt kunnande och nätverka med kollegor.

Förändringarna inom den offentliga förvaltningens informationshantering och utmaningarna inom en digital verksamhetsmiljö är centrala teman på arkivdagarna. I anförandena och inom arbetsgrupperna behandlas bl.a. lagstiftningens utveckling, åtgärder som föranleds av digitaliseringen samt trender som omformar professionen. Aktuella ämnen är också dokumentförvaltningens säkerhet som en helhet, som belyses ur olika perspektiv.

Arkivdagarnas keynote-talare, forskardoktor Ville Kivimäki och författaren Anna Kortelainen, berättar om sitt arbete och om sina erfarenheter som arkivforskare och arkivanvändare.

Bekanta dig med programmet på arkivdagarnas webbsidor (på finska) och anmäl dig! Deltagaravgiften är 285 euro för anmälningar t.o.m. 14.3.2019 och 365 euro för anmälningar fr.o.m. 15.3.2019. Sista anmälningsdatum är 15.5.2019.

Vi ses i S:t Michel i juni!

Business Finland on myöntänyt rahoituksen Minimalist Organizational Design -hankkeelle. Hankkeessa tutkitaan, mitkä ovat itseorganisoituvan organisaation kipupisteet ja haasteet sekä tarkastellaan, mitä vaiheita organisaatiot käyvät läpi lisätessään itseohjautuvuutta. Hankkeeseen osallistuu joukko nimekkäitä suomalaisia yrityksiä, kuten Telia ja Metso Minerals. Yritysten sisäinen kehitystyö kytketään tutkimukseen mukaan.

”Pääsemme tutkimaan, miten itseohjautuvuutta voidaan johtaa ja mitä haasteita siihen liittyy”, kertoo tutkimusryhmään kuuluva yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Itseohjautuvuudesta ja itseorganisoitumisesta on viime aikoina puhuttu paljon niin Suomessa kuin maailmalla. Itseohjautuvuuteen kannustavien yritysten työntekijöiden uskotaan reagoivan ketterämmin asiakkaiden tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin sekä olevan motivoituneempia, innovatiivisempia ja tuottavampia kuin perinteisessä organisaatiossa työskentelevät. Toisaalta itseohjautuvien organisaatioiden pelätään jättävän työntekijänsä heitteille ja kärsivän huonosta päätöksentekokyvystä.

Vaikka itseohjautuvuudesta puhutaan paljon, tutkittua tietoa organisaatioiden itseohjautumisesta on vähän.
”Itseorganisoituminen ei tarkoita sitä, ettei organisaatiolla ole mitään rakenteita. Rakenteita voi olla itse asiassa paljonkin. Mutta ne eivät perustu perinteiseen esimies-alainen –valtasuhteeseen, vaan tukevat jokaisen valtaa ja vastuuta tunnistaa, mitä tarvitaan päämäärään pääsemiseksi ja edetä itsenäisesti sitä kohti”, sanoo tutkijatohtori Frank Martela Aalto-yliopistosta.

”Itseohjautuvuuden lisäämiseen organisaatioissa liittyy avoimia kysymyksiä ja pelkoja. Vallan hajauttaminen työntekijöille ei johda kaaokseen tai tehottomuuteen, jos työntekijöillä on riittävät tiedot firman toiminnasta", toteaa yliopistolehtori Perttu Salovaara Tampereen yliopistosta.

Tutkijat ja mukana olevat yritykset käynnistävät hankkeen ajaksi Master Class -yhteistyön, jossa tutkimus ja yritysten omat kehitysprojektit tukevat toisiaan. Tutkimushankkeessa ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lisäksi mukana Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Yrityksistä hankkeeseen osallistuvat Debora, JCDecaux, Metso Minerals, Suomen Tilaajavastuu ja Telia.

Lisäksi itseohjautuvuuden suomalaiset edelläkävijäorganisaatiot Futurice ja Reaktor ovat mukana hankkeessa omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan.

Lisätietoja
Johanna Vuori, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, johanna.vuori@haaga-helia.fi puh. 050 3104011
Perttu Salovaara, yliopistolehtori, Tampereen yliopisto, perttu.salovaara@tuni.fi, puh. 040 718 7000
Frank Martela, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto, frank.martela@aalto.fi, puh. 050 5707916 (tavoitettavissa 11.2. alkaen)

Älykylä™ konseptin kehittänyt Rovaniemeläinen ASV Arctic Smart Village Oy valittiin mukaan Suomen suurimpaan yritysten kasvun sparrausohjelmaan, Kasvu Openiin. Uusiutuva metsä ja maaseutu -kasvupolulle valittiin 30 tuomariston mielestä suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä.

ASV Arctic Smart Village Oy on 2017 perustettu Start-Up -yritys, joka lähti rohkeasti miettimään, miten maaseudun elinvoimaisuutta voidaan parantaa. Haaste, jonka eteen on tehty töitä vuosikymmeniä, oli otettava uuteen tarkasteluun. Ratkaisun odotetaan käynnistävän maaseudun rakennemuutoksen Suomessa ja ulkomailla, joissa on aivan vastaavia haasteita maaseudulla. Yrityksen kehittämä Älykylä™ -konsepti on herättänyt kiinnostusta lyhyessä ajassa Suomen lisäksi EU:ssa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Uusi kestävän kehityksen asumisen malli vie älykkään asumisen aivan uudelle tasolle. Yritys ei ainoastaan pyri laskemaan asumisen ilmasto- tai ympäristövaikutuksia tai keskity pelkästään säästöjen löytämiseen. Älykylä™ -konseptissa haetaan elämisen laatua korostavia ratkaisuja avarakatseisesti. Yhteisöllisyys ja välittäminen, resurssiviisaus, luonnon läheisyys, ympäristöystävällisyys, elämisen helppous, yhteisön talous, joukkoyrittäjyys ja jakamistalous ovat yrityksen toimitusjohtajan, Juri Laurilan, mielestä hyvän elämän peruskiviä. Niiden päälle on hyvä rakentaa yritystoimintaa.

Yrityksellä on juuri menossa joukkorahoituskampanja kasvun rahoittamiseksi. ”Halusin antaa kaikille mahdollisuuden olla mukana tekemässä muutosta”, Laurila kertoo. Konseptin herättämä kiinnostus on yllättänyt Laurilan ja nyt onkin haasteeksi noussut, miten vastata kiinnostukseen. Joukkorahoituksen turvin on tarkoitus palkata lisää asiantuntijoita tekemään työtä paremman tulevaisuuden eteen.

Lisätietoja:

Juri Laurila, toimitusjohtaja, Arctic Smart Village Oy

juri.laurila@arctic2020.fi, +358 40 514 5000

§ 35 Kesätyöseteli ja kesätyöpaikat kunnan toimipisteissä vuonna 2019

Kunnanhallitus päätti muutetun esityksen mukaisesti

• hyväksyä kesätyösetelien käyttöönoton valtuuston myöntämän määrärahan puitteissa edellä kuvatulla tavalla ja julistaa kesätyösetelit haettaviksi 11.2.2019 alkaen.
• hyväksyä, että nuorten kesätyöllistäminen kunnan toimipisteisiin toteutetaan valtuuston henkilöstöpalveluihin myöntämän määrärahan puitteissa sekä Tuusulanjärven ja - joen hoitamiseen ja viheraluetöihin lisäksi edellä kuvatulla tavalla ja että kesätyöpaikkojen haku toteutetaan 11.2.–10.3.2019.

§ 36 Nuorisovaltuuston asettaminen toimikaudelle 1.1.-31.12.2019

Kunnanhallitus päätti

• asettaa nuorisovaltuuston toimikaudelle 1.1.-31.12.2019
• nimetä jäsenet 27.11.2018 kouluilla suoritettujen vaalien tulosten mukaan valitut sekä edellisen kauden jatkavat seuraavasti: Eemi Vaherlehto, Juho Käki, Pinja Haapasalo, Rasmus Salento, Tuure Pelkonen, Leevi Virtanen, Aino Mielo, Aatos Kärki, Urho Läärä, Elsa Mikkola, Philippe Bustamante, Aaro Martelius, Lauri Kauppinen, Ronja Kalenius, Emil Jacobsson, Jesse Ojalehto
• todeta, että puheenjohtajana toimii Aino Mielo ja varapuheenjohtajana Elsa Mikkola.

§ 37 Elisa Oyj, kaavamuutoshakemus

Kunnanhallitus päätti, että

• Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun, kun kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty
• hakemuksen mukainen alue lisätään kaavoituksen työohjelmaan kärkihankkeeksi ja otetaan osaksi Kehitettävät kiinteistöt mosaiikkikaavaa.

§ 38 AKA- Kiinteistöt Oy, asemakaavan muutoshakemus tilalle 858-404-0003-2111-5, Kellokosken Höylääjänkuja 1

Kunnanhallitus päätti, että

• Tuusulan kunta käynnistää kaavamuutoksen valmistelun, kun kaavoituksen käynnistämissopimus on hyväksytty
• hakemuksen mukainen alue lisätään työohjelmaan kärkihankkeeksi.

§ 39 Raskaan liikenteen taukopaikat, lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle

Kunnanhallitus päätti antaa raskaan liikenteen taukopaikat MAL-prosessissa –lausuntopyyntöön selostusosaan kirjatun lausunnon.

§ 40 Forss Yrjö, luottamustoimesta eroaminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenen valinta

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää

• myöntää Yrjö Forssille eron hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenyydestä
• valita Forssin tilalle uuden jäsenen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

§ 41 Korpinen Topi, luottamustoimen päättyminen ja kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunnan varajäsenen valinta

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää

• todeta Topi Korpisen varajäsenyyden kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunnassa päättyneeksi
• valita Janne Mellinille uuden henkilökohtaisen varajäsenen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

§ 42 Tuusulan sähköverkon takaisinostaminen, aloite

Kunnanhallitus päätti

• hyväksyä vastauksen aloitteeseen
• ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää katsoa valtuutettu Pasi Huuhtasen 14.3.2016 §35 esittämän Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 43 Viranhaltijapäätösten otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainittuja viranhaltijapäätöksiä oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

§ 44 Toimielinten pöytäkirjojen otto-oikeus

Kunnanhallitus päätti, ettei esityslistassa mainituissa toimielinten pöytäkirjoissa käsiteltyjä asioita oteta kuntalain 92 §:n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi:

§ 45 Ilmoitusasiat

Kunnanhallitus totesi ilmoitusluontoiset asiat tietoonsa saatetuksi.

Esityslista

Kunta myöntää 250 kesätyöseteliä nuorten työllistymiseen yrityksissä, yhteisöissä tai säätiöissä. Yhdelle henkilölle voidaan myöntää enintään kaksi kesätyöseteliä. Kesätyöseteleillä voidaan tarjota kesätyöpaikka noin 125-135 nuorelle.

Kunta myöntää kesätyöseteleitä tuusulalaisille 15–25-vuotiaille nuorille. Setelin voi hyödyntää pääsääntöisesti 1.5.-30.9.2018 itse hankitussa kesätyöpaikassa Tuusulassa tai muualla toimivassa yrityksessä, yhdistyksessä tai säätiössä. Yhden setelin arvo on 200 euroa. Kesätyösetelit tulevat haettaviksi 11.2.2019.

Kesätyösetelin saaminen edellyttää työsuhdetta, jonka aikana työskentelyä kertyy vähintään 30 tuntia ja josta saa vähintään 350 euroa palkkaa. Kahden setelin myöntäminen edellyttää vähintään 60 tunnin työskentelyä ja 700 euron palkkaa.

Lisäksi kunnan henkilöstöpalvelut koordinoi kesätyöpaikkoja kunnan toimipisteissä 15-19-vuotiaille nuorille. Osa kesätöistä kestää kaksi viikkoa, osa kuukauden. Työaika on kuusi tuntia päivässä ja 30 tuntia viikossa. Kahden viikon työskentelystä maksetaan 400 euroa ja kuukauden työskentelystä 800 euroa. Hakuaika näihin kesätyöpaikkoihin on 11.2.–10.3.2019.

Aikaisempina vuosina kesätyöpaikka on järjestetty määrärahan puitteissa vähintään 55:lle tuusulalaiselle. Tänä vuonna on tarkoitus lisätä kesätyöpaikkoja Tuusulanjärven rantojen kunnostukseen ja viheralueiden hoitamiseen. Ajatuksena on työllistää noin 20-30 nuorta enemmän.

Tasapuolisuuden vuoksi valinnat kunnan kesätyöpaikkoihin tehdään kahdessa vaiheessa siten, että ensin hakijoiden joukosta arvotaan haastatteluun pääsevät hakijat, ja sen jälkeen työyksiköiden esimiehet haastattelevat heidät ja valitsevat kesätyöntekijät haastateltujen joukosta. Lisäksi kriteerinä on, että aikaisemmin kunnassa kesätyössä olleita ei valita uudelleen, jotta työmahdollisuus voidaan tarjota mahdollisimman monelle nuorelle.

Lisätiedot:

Henkilöstönkehittäjä Sinikka Aho-Salomaa, 040 314 3041, sinikka.aho-salomaa@tuusula.fi  

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän määrärahaylitys johtuu pääosin ICT-palveluista ja laskutusperusteiden muutoksesta.

Lahden kaupunginhallitus (26.11.2018) tilasi tilintarkastusyhteisö BDO Oy:ltä selvityksen hyvinvointiyhtymän vuoden 2018 määrärahaylityksen syistä ja kohdistumisesta Lahden kaupungin maksuosuuteen. Kaupunginhallitus halusi varmistaa, että lahtelaiset ovat saaneet maksuosuuksien ylityksen mukaiset lisäpalvelut.

Konsulttiselvityksen mukaan valtaosa Lahden maksuosuuden ylityksestä johtuu muista syistä kuin lahtelaisten suoraan saamista palveluista. Suurin osa ylityksestä, 37%, on yleiskustannusten kasvua (ICT, yhtymän johto ja talouden toteutuminen).

Hyvinvointiyhtymässä on myös kesken vuoden tehty muutoksia kulujen laskentaperusteissa, nämä selittävät 24% kaupungin kustannusten kasvusta. Yhtymän hallitus ei ole käsitellyt laskentatavan muutosta eikä siitä ole informoitu Lahden kaupunkia.

Konsulttiselvitys ei sisällä toimenpide-ehdotuksia eikä arviota yhtymän toiminnasta.

Raportointi puutteellista

Hyvinvointiyhtymän perussopimuksen lähtökohtana on, että kustannukset kohdistetaan käytettyjen palvelujen mukaan. ICT-kustannukset muodostavat merkittävän osan yhtymän talousarvion ylityksestä ja ne vyörytetään kustannuspaikoille suhteessa työasemien lukumäärään, näistä ei kuitenkaan ole ajan tasalla olevaa rekisteriä.

-Selvityksen pohjalta on syytä muuttaa toimintatapoja. Yhtymän talouden raportoinnin täytyy parantua ja talouden hoidon tulee olla selvästi nykyistä läpinäkyvämpää. Kuntien ja yhtymän yhteiset pelisäännöt on syytä sopia aiempaa tarkemmin ja niiden noudattamista on seurattava, sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Kaupunginhallitus (4.2.2019) kiinnitti huomiota raportissa esille tuotuun hyvän hallintotavan vastaiseen toimintaan, jossa kustannusten jakoperusteita on muutettu 36 kertaa vuoden aikana ilman, että kuntia on informoitu tai että niiden kanssa on käyty perussopimuksen edellyttämiä neuvotteluja. Kaupunginhallitus pyytää hyvinvointiyhtymän hallitukselta selvitystä miksi näin on toimittu ja miten jatkossa aiotaan varmistaa hyvän hallintotavan noudattaminen.

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu, 040 741 3299
kaupunginjohtaja Pekka Timonen, 050 337 4386

Upeista maastopyöräreiteistä ja laadukkaista tapahtumista ja koulutuksista tunnettu Fiskars Village Trail Center järjestää toista kertaa talvipyöräilytapahtuman: Fiskars Village Fat Bike Festival. Tapahtuma alkaa la 9.2. klo 11 ja jatkuu iltaan asti. Luvassa mm. Fat Bike kilpailua, luentoja ja esittelypyöriä.  

Fat Bike kilpailu käydään Trail Centerin reiteillä, joista 12 km lenkki on tampattu kisakuntoon. Osallistua voi joko kilpasarjaan tai retkisarjaa, ja matka joko 12km, 24km tai 36km. Kilpailukeskus on viime vuoden tapaan Kuparipajan Mustassa Salissa, jossa myös maaliintulo tapahtuu. Mustassa salissa esillä näytteilleasettajia, ruokaa ja juomaa sekä rentoa meininkiä. Demopyöräilyä varten on tampattu lähipellolle n. 5min kierros.

”Olemme panostaneet kilpailureittiin tänä vuonna, hankkimalla uuden laitteen Snowdog Trail Groomerin. Näin voimme taata, että ainakin kisareitti on hyvässä kunnossa.” kertoo Fiskars Village Trail Centerin Marko Halttunen

Tänä vuonna tapahtumassa puhumassa myös kiinnostavia luennoitsijoita, kuten seikkailupyöräilijä Toni Lund, ja Fillaripäiväkirjan Jaska Halttunen. Kaikkiin luentoihin on vapaa pääsy.

Tapahtuma soveltuu koko perheelle.

Ilmoittautuminen avoinna pe 8.2 asti osoitteessa: https://johku.com/trailcenter/fi_FI/catalog/#!/30

Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä kilpailukeskuksessa lauantaina 9.2 klo 10.00 asti. Osoite: Musta Sali, Kuparipaja, Kuparivasarantie 5, 10470 Fiskars.

Lisätiedot tapahtumasta: https://www.fiskarsvillage.fi/tapahtuma/fiskars-village-fat-bike-festival/

Järjestäjä: Fiskars Village Trail Center www.fiskarsvillagetrailcenter.fi

Tapahtumassa mukana: Canyon, Endura, Kona, Stevens, Felt, High5

Fiskars Village Trail Center on n. 65km vuoden ympäri auki oleva maastopyöräreitistö Fiskarsin Ruukissa ja sen lähimetsissä. Fiskars Village Trail Center järjestää myös maastopyörätapahtumia joista suurin on toukokuinen Fiskars Village Bike Expo. Fiskars Village Trail Center järjestää myös maastopyöräkursseja niin aloittelijoille, kun harrastajille.

Nastola juhlii 150-vuotista taivaltaan Lahden kaupunkina tänä vuonna 2019. Nastolan kunta perustettiin vuonna 1869. Nastola-mitaleja on jaettu vuodesta 1996 alkaen niille, jotka ovat elämän eri aloilla toimineet Nastolan hyväksi tai tehneet Nastolaa tunnetuksi. Nastola-mitalin on suunnitellut taiteilija Toivo Peltonen. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Nastolan luonto ja teollisuus.

Nastolan aluejohtokunta voi myöntää Nastola –mitalit ja Nastola –kunniakirjat sekä päättää myös muusta huomioimisesta alueen hyväksi tehdystä työstä tai toimesta. Nastola-mitalien ja tunnustusten tarkoituksena on vahvistaa nastolalaisuutta. Vuoden 2018 32. Nastola-mitalin sai Elina Nora, joka on edistänyt nastolalaisten lasten ja nuorten musiikkiharrastusta, ryhmäsoittoa sekä musiikin koulutusta vuosikymmenten ajan. Hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä kansanmusiikin ja –kulttuurin ylläpitämiseksi sekä perustanut ja johtanut Nastolan Pikkupelimannit –musiikkiryhmää vuodesta 1999 lähtien. 

Aluejohtokunta haluaa kuulla asukkaita valinnassaan, joten ehdotukset vuoden 2019 Nastola-mitalin tai Nastola-kunniakirjan saajaksi tulee toimittaa keskiviikkoon 6.3. mennessä sähköpostitse aluejohtokunta@lahti.fi tai kirjeitse Lahden kaupunki, Nastolan aluejohtokunta, Pekkalantie 5, 15560 Nastola.

Ehdotuksessa tulee käydä ilmi ilmoittajan nimi yhteystietoineen sekä ehdotettu mitalin tai kunniakirjan saaja ja perusteet tunnustuksen saamiselle. Ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan Erkki Hämäläisen Näkymiä Nastolasta II –valokuvakirja sekä Hyvän Olon Nastola –reppu.

Aluejohtokunta päättää kunnianosoituksista Nastolan alueen hyväksi tehdystä työstä kokouksessaan tiiistaina 19.3. Tunnustukset luovutetaan saajille Rakokiven kevättapahtumassa Nastopolissa 24. Nastola-viikon lauantaina 11.5. noin klo 12.

Lisätiedot
aluekoordinaattori Tia Mäkinen, p. 044 769 8695, tia.makinen@lahti.fi
http://www.nastola.fi/fi/aluejohtokunta/nastola-mitalit

Outdoor-jalkineiden kestosuosikki Merrell esittelee kevään Natures Gym -mallistossaan runsaasti uutuusjalkineita luonnossa ja sisätiloissa liikkumiseen. Vaativaan maastoon ja treeniin suunnitellut jalkineet uudella Barefoot 2 -lestillä mahdollistavat erinomaisen askeltuntuman ja pidon, parantavat suorituskykyä sekä nostavat harjoittelun tehoa. Monipuolisilla uutuusjalkineilla on helppo treenata missä vain, valiten itselle sopiva intensiteetti.

Luonnollinen askellus harjoitteluun

Merrellin kevään ja kesän kärkituote, anatomisesti muotoiltu Trail Glove 5 -paljasjalkajalkine, on suunniteltu myötäilemään kehon liikkeitä. Vuosien kokemuksen ja tutkimustyön tuloksena kehitetty Barefoot 2 -lesti tasapainottaa luonnollista askellusta ja antaa sivusuunnassa erinomaista tukea. Monipuolinen ja kevyt jalkine mahdollistaa ihanteellisen pidon epätasaisella alustalla ja sopii näin saumattomasti maastossa liikkumiseen.

Natures Gym -malliston toinen uutuus on Vapor Glove 4. Minimalistisessa paljasjalkajalkineessa on Barefoot 2 -lesti sekä erittäin ohut pohja, joka suojaa jalkapohjaa ja antaa erinomaisen tuntuman alustaan. Paljasjalkajalkineita ja luonnollista askeltuntumaa suosiville juoksuharrastajille tämä malli on mainio vaihtoehto.

Polkujuoksun suosio kasvaa kuten paljasjalkajalkineidenkin – monipuolinen laji koukuttaa eritasoisia treenaajia

Ensiluokkaisesti istuvat Trail Glove 5 sekä Vapor Glove 4 -paljasjalkajalkineet ovat zero drop -mallia, jolloin kannan ja päkiän välinen korkeusero on 0 mm. Tämä parantaa jalan ja nilkan asentoa sekä mahdollistaa paremman ryhdin perinteisessä juoksuharjoittelussa ja polkujuoksussa.

– Polkujuoksun suosio on nyt kautta maailman huimassa kasvussa. Se ei yllätä, sillä, laji tarjoaa haastetta eritasoisille treenaajille samalla, kun se vahvistaa ketteryyttä, tasapainoa ja kestävyyttä. Merrellin jalkineiden huippuunsa kehitetyt tekniset ominaisuudet mahdollistavat miellyttävän treenihetken ja takaavat turvallisuuden vaihtelevassa maastossa. Suunnittelutyön lähtökohtina ovat aina käytettävyys ja istuvuus, Merrellin Suomen maajohtaja Sami Mikkola kertoo.

Tuotetiedot

Merrell Trail Glove 5 on monipuolinen ja kevyt paljasjalkajalkine, joka on suunniteltu tukemaan kehon luonnollista liikettä. Uusi paranneltu Barefoot 2 -lesti tasapainottaa askellusta. Jalkineet soveltuvat erinomaisesti polkujuoksuun, ulkotreeniin ja vaikka salille. 4 mm välipohjavaimennus, 0 mm kannan ja päkiän välinen korkeusero sekä kestävä Vibram TC5+ -ulkopohja takaavat tarkan alustatuntuman ja pidon. Hyperlock™ lukitsee kannan paikoilleen ja TrailProtect™ -iskusuojalevy suojaa jalkaa maaston haasteilta. M-Select Fresh™ -käsittely pitää hajut loitolla. Jalkinetta saatavilla myös kudotulla päällisellä 3D mallissa. Koot miehille: 40–50. Koot naisille: 36–42,5. Suositushinta: 130,00 euroa.   

Merrell Vapor Glove 4 on minimalistinen paljasjalkajalkine polkujuoksuun, ulkona treenaamiseen sekä salitreeniin. Jalkineessa on erittäin ohut pohja, joka mahdollistaa erinomaisen tuntuman alustaan. Jalkineessa on 0 mm kannan ja päkiän välinen korkeusero. Uusi paranneltu Barefoot 2 -lesti tasapainottaa askellusta. Kestävä Vibram TC5+ -ulkopohja takaa erinomaisen pidon. Hyperlock™ lukitsee kannan paikoilleen ja M-Select Fresh™ -käsittely pitää epämiellyttävät hajut loitolla. Jalkinetta saatavilla myös kudotulla päällisellä 3D mallissa. Koot miehille: 40–50. Koot naisille: 36–42,5. Suositushinta: 110,00 euroa.   

Merrell-jalkineita on myynnissä hyvin varustelluissa urheilu- ja retkeilyliikkeissä sekä tavaratalojen urheiluosastoilla.

Kuluttajatiedustelut

Merrell Finland, p. (09) 229 0010, www.merrell.fi

Tuotelainaukset ja showroom

Catharina Kock, catharina.kock@akvamariini.fi

Viestintätoimisto Akvamariini Porter Novelli, Runeberginkatu 5 B, 9. krs, 09 241 0072

Suomi oli tänä vuonna Grüne Woche -ruokamessujen maakumppani. hasan & partners suunnitteli Suomen kiitellyn ”Aus der Wildnis” messuosaston konseptin ja identiteetin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n vetämä messuhanke keräsi laajasti näkyvyyttä kansainvälisissä medioissa.

Suomalainen ruoka sekä Suomi matkailumaana nousivat tänä vuonna Berliinissä maailman suurimmilla Grüne Woche -ruokamessuilla paraatipaikalle.

hasan & partners vastasi MTK:n suursatsauksen konseptin, visuaalisen identiteetin ja materiaalien suunnittelusta sekä osallistui osaston kokonaisvaltaiseen suunnitteluun.

– Projekti, jossa MTK sijoittaa merkittävän panostuksen ainutlaatuisiin suomalaisiin yrityksiin, jotka tuotteissa ja innovaatioissa hyödyntävät suomalaista luontoa kunnioittavalla ja kestävällä tavalla, vaatii arvioisensa alustan. Siksi päätimme ylistää sitä, mistä me suomalaiset olemme lähtöisin ja mihin lopulta aina palaamme: suomalaista luontoa ja sitä rauhaa, voimaa, energiaa ja yhteenkuuluvuutta, jotka se meille antaa, hasan & partnersin luova suunnittelija Anu Niemonen avaa.

Valittu teema ”Aus der Wildnis”(villistä luonnosta) otettiin erinomaisesti vastaan niin median kuin kävijöidenkin keskuudessa. Aihe sai laajaa näkyvyyttä Saksassa jo ennen messuja. Muun muassa Saksan uutistoimisto DPA, B.Z, Deutsche Welle, lukuisat radiokanavat sekä ruoka-alan ammattimediat hehkuttivat julkaisuissaan suomalaista puhdasta ruokaa.

– hasan & partnersin kanssa yhteistyössä tuotettu ”Aus der Wildnis” -konsepti ja identiteetti keräsivät paljon positiivista huomiota. Saksalaiset kuluttajat pääsivät kokeilemaan suomalaisia ruoka- ja juomatuotteita, sekä samalla tutustumaan Suomeen matkailumaana, Suomen Grüne Woche 2019 -kumppanimaahankkeen projektijohtaja, MTK:n viestintäjohtaja Klaus Hartikainen kertoo.

MTK:n kävijäkyselyn mukaan Suomen messuosastoa pidettiin onnistuneena

– Messut, kampanjailmeellä toteutettu oheistapahtuma sekä myymäläkampanjointi auttoivat mukana olleita yrityksiä saamaan hyviä kontakteja sisäänostajiin, Hartikainen kehuu.

Messuhankkeen kokonaisbudjetti oli 3 miljoonaa euroa, josta MTK:n osuus oli noin 2 miljoonaa euroa. Grüne Woche -messuilla vieraili kymmenen messupäivän aikana noin 400 000 ihmistä. Messuille osallistui 80 suomalaista ruoka- ja matkailuyritystä. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eka Ruola
CEO, ECD, hasan & partners Group
eka.ruola@hasanpartners.fi, 040 8600 234

Tämän päivän ja tulevaisuuden Suomi tarvitsee henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia sekä osaavia kansalaisia. Yhteiskuntamme eheys edellyttää vahvasti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Kansalaisopistojen liitto näkee, että keväällä valittavan eduskunnan ja seuraavan hallituksen on tartuttava työssään seuraaviin teemoihin:

Kaikille mahdollisuus pitää perustaidot kunnossa ja kehittää itseään läpi elämän

• Nykyinen työ ja arki vaativat osaamisen päivittämistä ja uudenlaisia tietoja ja taitoja läpi elämän.
• Kansalaisopistojen kurssitarjontaa tulee hyödyntää entistä vahvemmin työelämätaitojen kehittämisessä. Kansalaisopistot ovat merkittäviä toimijoita esimerkiksi kansalaisten digitaitojen ja maahanmuuttajien kieli- ja lukutaitokoulutuksen osalta.
• Kansalaisopisto-opiskelun tulee säilyä kaikkien saavutettavissa varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Perusrahoituksen leikkaukset ovat vaarantaneet tämän lakiin kirjatun tärkeän periaatteen. 
• Aikuisetkin tarvitsevat hyviä harrastuksia luovan ajattelun lähteinä ja työn vastapainona. Mahdollistetaan tämä kaikille jatkossakin.

Hyödynnetään laajemmin kansalaisopisto-opiskelun hyvinvointivaikutukset

• Yhteiskunnallinen eheys edellyttää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Fyysisesti ja henkisesti hyvinvoivat kansalaiset näkyvät viime kädessä yhteiskunnan vähenevinä sote-kuluina.
• Kansalaisopisto tuottaa tutkitusti* opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden osalta ja yhteiskunnan taloudelliset panostukset palautuvat rahassakin mitattuna moninkertaisina.**
• Seuraavassa hallitusohjelmassa on nähtävä laajemmin kansalaisopisto-opiskelun ennaltaehkäisevä ja toimintakykyä edistävä voima sekä tarkasteltava mm. ikäihmisten palveluita kokonaisvaltaisesti. Vanhuus ei ole vaiva: Suomi tarvitsee kaikenikäisiä vireitä kansalaisia.

Vapaan sivistystyön resurssit tulee kohdentaa tehokkaammin

• Vapaan sivistystyön vaikuttavuuden todentamiseksi tarvitaan vertailtavia ja jatkuvia tilastoja koko vapaan sivistystyön osalta sekä kattavampaa tieteellistä tutkimusta opiskelun vaikutuksista.
• Vapaa sivistystyö pystyy joustavasti järjestämään uudentyyppistä koulutusta ja vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin nopeasti. Tämä edellyttää kuitenkin myös rahoituksen lisäämistä. 
• Vapaaseen sivistystyöhön suunnattu julkinen rahoitus tulee käyttää tehokkaasti koko väestön hyväksi. Tästä syystä toimialaa on uskallettava tarkastella kokonaisvaltaisesti.
• Vapaan sivistystyön opinnot tulee jatkossa voida tehokkaammin lukea hyväksi osaksi muita opintoja!

KoL:n eduskuntavaalitavoitteet julkaistiin liiton Tammiseminaarissa 31.1.–1.2.2019 Kouvolassa. Tammiseminaari käynnisti myös kansalaisopistokentän kaksinkertaisen juhlavuoden: kuluvana vuonna on kulunut 120 vuotta kansalais- ja työväenopistotoiminnan aloittamisesta Suomessa ja Kansalaisopistojen liitto itse viettää 100-vuotisjuhlavuottaan.

* Kansalaisopiston opiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (Jyri Manninen 2018)
** Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys -esitutkimus (Jyri Manninen 2015)

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi  

Tiedottaja Lauramaija Hurme, Kansalaisopistojen liitto KoL
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi   

www.kansalaisopistojenliitto.fi/eduskuntavaalit

Pohjois-Karjalassa metsästettiin tammikuun puolivälissä päättyneellä metsästyskaudella 1692 hirveä. Kaadetuista hirvistä aikuisia oli 1042 ja vasoja 650. Kaatomäärä oli 13 % pienempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Riistanhoitoyhdistyksittäin tarkasteltuna kaatomäärät pääsääntöisesti pienenivät edellisvuodesta. Vain Joensuun seudun riistanhoitoyhdistyksen ja Juuan riistanhoitoyhdistyksen alueilla hirviä kaadettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Joensuun seudulla lupamäärää nostettiin lisääntyneiden hirvikolareiden vuoksi.

Metsästysaika jatkui päättyneellä kaudella ensimmäistä kertaa tammikuun puoliväliin saakka. Pohjois-Karjalassa jatketulla metsästysajalla ei ollut suurta merkitystä hirvisaaliiseen, sillä tammikuun aikana maakunnassa kaadettiin vain 11 hirveä.

Riistaneuvosto on asettanut hirvitalousalueittain metsästyksen jälkeiseksi tiheystavoitteeksi 2,2-3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Luonnonvarakeskus antaa arvion metsästyksen jälkeisestä hirvikannasta myöhemmin keväällä.

Lisätietoja riistapäällikkö Juha Kuittinen 029 4312291

Kauden 2018 hirvijahdeissa saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän. Monin paikoin metsästyksen tavoitteena oli kannan pienentäminen. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannasta maaliskuussa.

Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.

-Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä annetun kanta-arvion mukaan hirvikannan arvioitiin pienentyneen ja tuolloin Suomen hirvikannaksi arvioitiin 76 500–101 000 hirveä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000–85 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.

Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Koiran käyttäminen metsästykseen oli kuitenkin kiellettyä vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuun aikana saaliiksi saaliin koko maassa hieman yli 500 hirveä.

Taulukko: hirvisaalis viime kaudella (2018) sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain

Lisätietoja:

Alueelliset lisätiedot riistapäälliköiltä, ks. yhteystiedot

Tammikuun puolivälissä päättyneellä hirvenmetsästyskaudella riistakeskuksen Satakunnan toimialueella kaadettiin 3428 hirveä, joka on noin 400 hirveä eli 14 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Kauden kokonaissaaliista 49 % oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista hirvistä lievä enemmistö, 51 % oli naaraita. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin 92 %. Pinta-alaan suhteutettuna eniten hirviä kaatui Satakunnan pohjoisella rannikkoseudulla.

Hirvikannan tiheys on viime vuosina ollut Satakunnan alueellisen riistaneuvoston asettamien hirvitiheystavoitteiden ylärajoilla tai yläpuolella. Syksyn jahdissa hirvikantaa pyrittiinkin harventamaan kohti hirvitalousalueittain asetettuja tavoitetiheyksiä. Luonnonvarakeskus tuottaa lähiaikoina arvion tämän hetkisestä hirvikannan koosta ja rakenteesta.

Hirven metsästysaikaa on pidennetty siten, että jahtia oli nyt ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa aina tammikuun puoliväliin saakka. Tammikuun puolella Satakunnan toimialueella saaliiksi kertyi muutama kymmenen hirveä.

Satakunnan toimialue on jaettu neljään hirvitalousalueeseen, ja alueella toimii reilu 200 hirvieläimiä metsästävää seuraa ja seuruetta. Toimialueen noin 15 000:sta metsästyskortin lunastaneesta henkilöstä hirvieläinjahteihin osallistuu arviolta noin 6000 henkilöä.

Lisätietoja:

riistapäällikkö Antti Impola

P. 029 431 2321

antti.impola@riista.fi

Pohjois-Savossa kaadettiin päättyneellä metsästyskaudella 3552 hirveä. Hirvikannan laskusta johtuen kaatomäärä oli noin 170 vähemmän kuin edellisenä syksynä. Pohjois-Savossa tammikuun puolivälissä päättyneen kauden kaatomäärästä aikuisia hirviä oli 1708 ja vasoja 1844. Pyyntiluvat oli mitoitettu siten, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin laskennallisesti käyttää vain noin 70–80 % luvista. Loput olivat harkinnanvaraisia, niin sanottuja pankkilupia, joita käytettiin alueilla, missä hirvikanta oli ennakoitua suurempi. Lopullinen lupien käyttöaste oli 79,6 %.

Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitetalvikanta on 2,5–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Luonnonvarakeskuksen ennustemallin perusteella siihen päästiin kaikilla hirvitalousalueillamme.  Luonnonvarakeskus tulee antamaan tarkemmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin maaliskuun aikana.

Oma riista -palvelu on aktiivisesti käytetty työkalu hirvijahdin reaaliaikaiseen seurantaan

Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat kannustaneet viime vuosina metsästysseuroja ottamaan käyttöön Oma riista -palvelun, jolla saadaan ajantasaista tietoa hirvikannan kehityksestä jo metsästyskauden aikana. Oma riista -palvelu yhdisti hirvihavaintokortit ja saalisilmoitukset, joten metsästäjien paperityö väheni ja jahdin reaaliaikainen seuranta helpottui. Uuden palvelun hyödyt saatiin käyttöön erityisesti silloin, kun koko hirviyhteislupa sitoutui keräämään tiedot sähköisesti. Pohjoissavolaiset metsästysseurat ja -seurueet ovat ottaneet uuden palvelun erittäin aktiivisesti käyttöön ja kaikki tekivät saalisilmoituksensa kyseisen palvelun avulla.

Lisätietoa Oma riista -palvelusta on www.riista.fi -sivuilla ja sen keräämän tiedon pohjalta Luonnonvarakeskuksen tuottamat reaaliaikaiset ennustemallit ja materiaalia hirvikannasta: http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitieto

Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien yhteystiedot:

https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/

Lisätietoja,

Jouni Tanskanen

riistapäällikkö

0294312301

Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella metsästettiin 15.1.2019 päättyneen hirvenmetsästyskauden aikana 3198 hirveä. Edellisvuoteen verrattuna metsästysmäärä oli 172 eläintä suurempi.

Suomen riistakeskus oli myöntänyt vuoden 2018 metsästyskaudelle kaikkiaan 2838,5 pyyntilupaa (sisältää myös ihmisravinnoksi kelpaamattomien tilalle myönnetyt uudet luvat). Yksi pyyntilupa oikeuttaa nykylainsäädännön mukaan ampumaan joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Metsästäjät tilittivät valtion tilille kaatamistaan hirvistä reilut 275 000 euroa.

Pyyntiluvat oli myönnetty 36 eri hakijalle. Hirvenmetsästys alkoi 13.10.2018 ja päättyi 15.1.2019. Ns. peltohirviä oli mahdollisuus metsästää jo 1.9.2018 lähtien.

Metsästetyistä hirvistä aikuisia oli 1696 ja vasoja 1502 kpl. Pyyntilupien käyttöaste oli 86 % ja vasojen osuus kaadetuista hirvistä 47 %.

Edellisvuonna 2017 Kaakkois-Suomessa oli käytössä 2 806,5 pyyntilupaa, joilla metsästettiin kaikkiaan 3026 hirveä.  Pyyntilupien käyttöaste oli silloin 83 prosenttia ja vasojen osuus 46 %.

Luonnonvarakeskus (LUKE) tuottaa hirvitalousalue- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tarkemmat tiedot hirvitiheyksistä, hirvikannan rakenteesta ja vasatuotosta maaliskuun aikana.

Kaakkois-Suomen alueellinen riistaneuvosto järjestää sidosryhmille tarkoitetun hirvieläimiä koskevan neuvottelun 7.3.2019.

Eri hirvitalousalueiden riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat maalis-huhtikuun aikana katsomaan alueidensa hirvitilannetta ja tekevät omat hirvikannan hoito- ja metsästyssuunnitelmansa sen jälkeen. 

Lisätietoja: riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.  029 431 2221, erkki.kiukas@riista.fi