Pressmeddelande på svenska nedan.

**

Tutkimus: Yksityisen päivähoidon tuki hyödyttää lähinnä suurituloisia lapsiperheitä

Kela perehtyi tuoreessa tutkimuksessaan lasten yksityisen hoidon tuen käyttöön Suomessa vuosina 1997–2017. Tutkimuksen mukaan tukea käyttävät lähinnä hyvätuloiset lapsiperheet. Tutkijoiden mielestä tukien uudistus hyödyttäisi pienituloisia ja voisi helpottaa etenkin pääkaupunkiseudun vaikeaa varhaiskasvatuksen tilannetta.

Yksityisen päivähoidon tuki on lähinnä hyvätuloisten käyttämä tukimuoto, käy ilmi Kelan uudesta tutkimuksesta. Kelan kautta maksettava yksityisen hoidon tuki on ollut käytössä vuodesta 1997. Se on tarkoitettu perheille, jotka haluavat viedä lapsensa yksityiseen päivähoitopaikkaan tai palkata hoitajan.

Kelan tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa sitä, millaiset perheet käyttivät yksityisen hoidon tukea vuosina 1997–2017. Tulosten mukaan yli puolet yksityisen hoidon tukea käyttäneistä perheistä oli suurituloisia ja korkeintaan 10 prosenttia puolestaan kuului alimpaan tuloviidennekseen.

– Vaikka yksityisen hoidon tuki on ollut pääosin suurituloisten tuki, pienituloisten käyttäjien määrä ei ole laskenut. Yllättävää onkin, etteivät sosioekonomiset erot ole kasvaneet kahdessakymmenessä vuodessa, kertoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.

Hinta nousi kolmanneksella kymmenessä vuodessa

Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen käyttö on myös kasvanut viime vuosikymmeninä. Kuusi prosenttia lapsista hoidettiin yksityisissä palveluissa 2000-luvun alussa. Vuonna 2020 yksityisesti hoidettiin 17 prosenttia suomalaisista lapsista.

Samaan aikaan, kun yksityisen päivähoidon käyttö on lisääntynyt, myös sen hinta on noussut. Tutkimuksen mukaan yksityisen hoidon tuella ostettiin 2010-luvulla kalliimpia varhaiskasvatuspalveluja kuin vielä 2000-luvun alussa. Vuosien 2007 ja 2017 välillä palvelujen hinta nousi kolmanneksella (33 prosenttia).

Tutkijat arvioivat palvelujen hinnannousun johtuvan esimerkiksi siitä, että 2010-luvulla lapset ovat siirtyneet varhaiskasvatukseen entistä nuorempina ja palveluja käytetään etenkin kasvukeskuksissa, joissa hinnat ovat korkeammat kuin pienissä kunnissa.

Tukien uudistamisella helpotusta päivähoidon ahdinkoon?

Suomessa varhaiskasvatuspalvelut vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin huonommin kuin muissa Pohjoismaissa. Eurostatin tutkimuksen (2018) mukaan tämä johtuu sekä varhaiskasvatuspalvelujen huonosta saatavuudesta että korkeasta hinnasta.

Vaikka palvelujen hinnat ovat nousseet, yksityisen hoidon tuen suuruus on pysynyt lähes muuttumattomana. Tutkijan mukaan tukimuodot kaipaavatkin uudistamista, jotta niillä voitaisiin vastata esimerkiksi pääkaupunkiseudun haastavaan päivähoitotilanteeseen ja samalla tukea myös pienituloisempia perheitä.

– Useampia tukimuotoja tarjoamalla voitaisiin lisätä vaihtoehtoja, jos kunnat eivät pysty tarjoamaan varhaiskasvatusta kaikille. 1990-luvun alkupuolelta lähtien esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoito on vähentynyt. Yksityisen hoidon tuella voisi kuitenkin ostaa myös perhepäivähoitoa tai palkata työsuhteisen hoitajan ja saada sitä myötä lisää yrittäjiä tasaamaan haastavaa tilannetta, Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka ehdottaa.

Pienituloisille suunnattuun hoitolisään on tulossa keväällä sadan euron korotus, mutta se ei tutkijoiden mukaan yksin riitä.

Vuodesta 2009 lähtien kunnat ovat voineet tarjota perheille myös palveluseteliä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ostamiseen. Useimmissa kunnissa varhaiskasvatuksen palveluseteli on tulosidonnainen.

– Palveluseteliä käyttävien määrä on kasvanut, ja yksityisen hoidon tuen merkitys on vähentynyt. Hoidosta maksettavan omavastuun määrässä pitäisi huomioida paremmin perheen tulot ja lapsien määrä niin kuin kunnallisella puolella tehdään. Palvelusetelissä nämä pystytään huomioimaan, Räsänen sanoo.

Tutkimuksen toteutus

Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä -tutkimuksessa selvitettiin, millaiset perheet käyttävät yksityisen hoidon tukea sekä kuinka paljon yksityisen hoidon tuella hankitut varhaiskasvatuspalvelut perheille maksavat.

Tutkimuksessa käytettiin Kelan perhe-etuusrekisteristä muodostettua aineistoa, jota täydennettiin Tilastokeskuksen FOLK-tutkimusaineistojen tiedoilla.

Tutkimus toteutettiin Kelan tutkimusrahoituksella, ja projektiryhmään kuului tutkijoita Kelasta ja Åbo Akademista.

Lisätietoa

Alkuperäinen artikkeli: Räsänen, T., Miettinen A., Mustonen J., Saarikallio-Torp M., Österbacka E. (2021) Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä. Kela.

Suomeksi:
Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
puh. 020 634 1789

Ruotsiksi:
Eva Österbacka
professori, Åbo Akademi, erikoistutkija, Kela tutkimus
etunimi.sukunimi@abo.fi
puh. 02 215 4853

**

Studie: Stöd för privat dagvård gynnar främst barnfamiljer med höga inkomster

FPA har i sin färska studie fördjupat sig i användningen av stöd för privat vård av barn i Finland under perioden 1997–2017. Enligt studien används stödet främst av barnfamiljer med goda inkomster. Forskarna anser att en reform av barnavårdsstöden skulle gagna låginkomsttagare och skulle i synnerhet kunna underlätta den svåra situationen inom småbarnspedagogiken i huvudstadsregionen. 

Stödet för privat dagvård är närmast en stödform som används av höginkomsttagare, framgår det av FPA:s nya studie. Stödet för privat vård av barn som betalas via FPA har varit i bruk sedan 1997. Det är avsett för familjer som använder en privat dagvårdsplats eller anställer en dagvårdare.

I FPA:s studie granskades bland annat hurdana familjer som använde sig av privatvårdsstödet 1997–2017. Enligt resultaten var över hälften av de familjer som använde privatvårdsstödet höginkomsttagare och högst tio procent hörde till den lägsta inkomstkvintilen. 

– Även om privatvårdsstödet i huvudsak har varit ett stöd för höginkomsttagare, har antalet användare med lägre inkomster inte minskat. Det är överraskande att de socioekonomiska skillnaderna inte har ökat på tjugo år, säger Tapio Räsänen, forskare vid FPA.

Priset steg med en tredjedel på tio år

Användningen av privata tjänster inom småbarnspedagogiken har också ökat under de senaste årtiondena. Sex procent av barnen fick dagvård inom den privata sektorn i början av 2000-talet. År 2020 fick 17 procent av de finländska barnen privat vård.

Samtidigt som användningen av privat dagvård har ökat, har priset också stigit. Studien visar att de tjänster inom småbarnspedagogiken som köptes med privatvårdsstöd var dyrare på 2010-talet än ännu i början av 2000-talet. Mellan 2007 och 2017 steg priset på tjänsterna med en tredjedel (33 procent).

Forskarna uppskattar att prisstegringen i fråga om tjänsterna beror till exempel på att barnen på 2010-talet började delta i småbarnspedagogik i allt yngre ålder och att tjänsterna används i synnerhet i tillväxtcentrum, där priserna är högre än i små kommuner.

En reform av stöden kan lindra krisen inom dagvården?

I Finland svarar tjänsterna inom småbarnspedagogiken sämre mot barnfamiljernas behov än i de övriga nordiska länderna. Enligt Eurostats studie (2018) beror detta både på den dåliga tillgången till småbarnspedagogiska tjänster och på det höga priset.

Även om priserna på tjänsterna har stigit, har privatvårdsstödet förblivit nästan oförändrat. För att kunna svara exempelvis på huvudstadsregionens utmaningar inom dagvården och samtidigt också stödja familjer med lägre inkomster behöver stödformerna reformeras, anser forskaren.

– Genom att erbjuda flera stödformer kan man öka alternativen om kommunerna inte kan erbjuda småbarnspedagogik för alla. Sedan början av 1990-talet har till exempel den kommunala familjedagvården minskat. Med privatvårdsstödet kan man emellertid också köpa familjedagvård eller anställa en dagvårdare i arbetsavtalsförhållande och därmed få fler företagare att jämna ut den utmanande situationen, föreslår Eva Österbacka, specialforskare vid FPA och professor vid Åbo Akademi. 

Vårdtillägget för låginkomsttagare kommer att höjas med 100 euro i vår, men enligt forskarna räcker det inte.

– Samtidigt borde inkomstgränsen för vårdtillägget höjas mer så att fler familjer med låga inkomster kan köpa privata tjänster, föreslår Tapio Räsänen.

Sedan 2009 har kommunerna också kunnat erbjuda familjer servicesedlar för köp av privata tjänster inom småbarnspedagogiken. I de flesta kommuner är servicesedeln för småbarnspedagogik inkomstbunden.

– Antalet personer som använder servicesedlar har ökat och privatvårdsstödets betydelse har minskat. I självriskbeloppet som betalas för vården borde familjens inkomster och antalet barn beaktas bättre, så som på den kommunala sidan. Med hjälp av servicesedeln kan detta beaktas, säger Räsänen.

Genomförandet av studien

I studien Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä (Två decennier med stöd för privat vård av barn) utreddes hurdana familjer som använder privatvårdsstödet och hur mycket de småbarnspedagogiska tjänster som skaffats med stödet kostar familjerna.

I studien användes material från FPA:s familjeförmånsregister, som kompletterades med uppgifter ur Statistikcentralens forskningsmaterial (FOLK). 

Studien genomfördes med FPA:s forskningsfinansiering och i projektgruppen ingick forskare från FPA och Åbo Akademi.

Mer information

Originalartikel: Räsänen, T., Miettinen A., Mustonen J., Saarikallio-Torp M., Österbacka E. (2021) Lasten yksityisen hoidon tuen kaksi vuosikymmentä. Kela.

På finska:
Tapio Räsänen 
forskare, FPA 
fornamn.efternamn@fpa.fi 
tfn 020 634 1789

På svenska:
Eva Österbacka 
professor, Åbo Akademi, specialforskare, FPA forskning
fornamn.efternamn@abo.fi 
tfn 02 215 4853