Vuoden 2020 pääsykoeuudistuksen seurauksena voimaan tullut korkeakoulujen todistusvalinta ja sen painottuminen matemaattisiin ja teknisiin aineisiin on vähentänyt kielten opiskelun houkuttelevuutta lukiolaisten keskuudessa. Samalla englannin kielen läsnäolo kaikkialla Suomessa on vahvistanut käsitystä, että hyvän englannin voimin pärjää kaikkialla maailmassa. Se on kuitenkin totta vain joiltain osin. Kansainvälisiä kohtaamisia ja kommunikaatiota edistävän Goethe-Institut Finnlandin kieliosaston johtaja Ulrike Eichstädt painottaa paikallisen kielitaidon merkitystä ajattelun avartajana, yhteyden luojana ja liiketoiminnan mahdollistajana. Nyanssierojen merkitystä ei pidä väheksyä.
– Eri kielten osaaminen on taito, joka auttaa eteenpäin koko elämän ajan. Jokainen kieli avaa ihmisen aivoihin kokonaan uuden maailman, ja paikallinen kielitaito mahdollistaa aivan toisenlaisen yhteyden luomisen ihmisiin ja kulttuureihin. Kielitaito on osoitus arvostuksesta ja kiinnostuksesta. Se syventää ystävyys-, rakkaus- työ- ja asiakassuhteita. Sanotaankin, että esimerkiksi Saksassa kyllä pärjää ostajana englannin kielellä, mutta jos jotain haluaa myydä, on osattava saksaa, Eichstädt kertoo hymyillen.
Saksaa natiivien näkökulmasta
Goethe-Institut on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka 158 instituuttia lähes sadassa eri maassa edistävät saksan kielen ja kulttuurin opiskelun lisäksi yhteisymmärrystä Saksan, Euroopan ja koko maailman välillä yli 60 kieltä kattavan digitaalisen informaatio- ja koulutusohjelman sekä 95 kirjaston verkoston voimin. Kommunikointia ja ymmärrystä eri kansallisuuksien välillä lisätään monimuotoisin keinoin kohderyhmälähtöisesti.
– Tuotamme sisältöjä, koulutusta ja kielitutkintoon johtavaa opetusta lapsille, nuorille, aikuisille ja opettajille. Kaiken kielikoulutuksemme taustalla ovat autenttiset natiivit ja akateeminen tutkimus. Räätälöimme opetussisällön ajankohtaisen saksalaisen maailman näkökulmasta kliseitä välttäen ja panostamme lukemisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen lisäksi puhumiseen. Motivaatio opiskeluun lisääntyy, kun pääsee käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa ja huomaa sen merkityksen, Eichstädt vakuuttaa ja kokemus puhuu.
Yhteinen ymmärrys ei vaadi täydellisyyttä
Tavoite kulttuurin ymmärryksen ja kielen käyttämisen edistämiseen näkyy Goethe-Institutin toiminnassa myös monipuolisten asiantuntijavaihtojen, kansainvälisten festivaalien ja nuorisovaihto-ohjelmien organisointina sekä opettajille ja nuorille jaettavina seminaari- ja kurssistipendeinä.
– Kielet ovat rikkaus, jotka lisäävät kontakteja ja johtavat uusiin tilanteisiin. Kielitaitoon ei tarvita täydellisyyttä, jos kieli ei ole ammatti. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi, ja siihen tarvitaan ripaus seikkailumieltä ja uskallusta, Eichstädt päättää ja rohkaisee kielitaidon kehittämiseen ja sen aktiiviseen käyttämiseen.
Teksti: Mari Korhonen