Lappeenrannan kaupunginorkesterin torstai-illan konsertti ”Tabula rasa” tuo lavalle sellisti Sirja Nirosen, joka soittaa englantilaisen säveltäjän Edvard Elgarin Sellokonserton vuodelta 1919. Konsertin johtaa lappeenrantalaisyleisölle tuttu kapellimestari-pianotaiteilija Henri Sigfridsson ja orkesteriteoksena kuullaan Antonin Dvořákin sinfonia nro. 9. Konsertti taltioidaan ja se tulee nähtäväksi orkesterimme sivuille.
Englantilainen säveltäjä lumoutui Dvořákin musiikista
Englantilainen säveltäjä Edward Elgar (1857–1934) syntyi pienessä kylässä, Broadheathissa, urkuri, viulunsoittaja ja musiikkikauppias William Elgarin perheeseen. Elgar kiinnostui säveltämisestä alun perin isänsä musiikkiliikkeessä olleiden nuottien ansiosta.
Vuonna 1879, 22-vuotiaana, Elgar pääsi soittamaan viulua Three Choirs Festival -orkesterissa, jossa Elgar pääsi mukaan Antonín Dvořákin kuudennen sinfonian ja Stabat Materin esityksiin. Elgar lumoutui täysin Dvořákin musiikista ja orkestroinnista niin paljon, että sai tältä paljon vaikutteita varhaisimpiin sävellyksiinsä.
Elgar alkoi saavuttaa menestystä säveltäjänä varsin myöhään 1890-luvulla. Varhaisimpiin mestariteoksiin lukeutuu muun muassa Serenadi jousiorkesterille vuodelta 1892. Elgar tunnetaan nykyään parhaiten orkesterille säveltämiensä viiden Pomp and Circumstance -marssin ansiosta, joista on tullut briteille lähes kansallinen instituutio.
Unholaan painunut konsertto sävellettiin kaivon partaalla
Elgarin sellokonsertto valmistui vuonna 1919 ja se on viimeinen säveltäjän merkittävimmistä teoksista. Teos syntyi aikakauteen, jossa uudet tuulet jo puhalsivat pois romantiikan hehkusta ja suositun säveltäjän tähti oli tavallaan jo himmenemässä niin sanotusti suuren yleisön keskuudessa. Mietiskelevä unenomainen konsertto painui vuosikymmeniksi unholaan ja ponnahti viimein päivänvaloon, kun sellotaiteilija Jacqueline du Prés teki 1960-luvulla teoksesta maailmankuulun yleisön kestohitin.
Elgar sävelsi teoksen syrjäisessä kesämökissään Fittleworthissa, Sussexissa. Rakkaassa mökissään Brinkwelssissä (kaivon partaalla) Elgar sävelsi konserttoaan syrjässä hektisen maailman menosta:
”Olin hiljaisuudessa, vaikka alitajunnassani vieläkin kuulin sen aamuyön 1918 pommitusten kumun, joka oli kantautunut kanaalin ylitse Ranskasta hiljaisuuteni keskelle.”
Säveltäjä tarkoitti ensimmäisen maailmansodan tykkien jylinää, joka oli hänet tuona yönä omassa salapaikassaan herättänyt.
Dvořák oli elämän lempilapsi
Tšekkiläiselle Antonin Dvořákille (1841–1904) säveltäminen oli aluksi vapaa-ajan intohimo, jonka vimma alkoi kasvaa ja vuonna 1871 Dvořák jätti lopullisesti ammatillisen soittamisen ja alkoi päätoimisesti säveltää sekä opettaa säveltämistä. Dvořák jatkoi itsekseen sävellyksen harjoittelua muun muassa kopioimalla käsin orkesteripartituureja omaan käyttöönsä. Näin hänen orkestrointitaitonsa rikastui ja sai uudenlaisia hehkuvia värityksiä.
Musiikintutkija Otakar Sourek kirjoittaa Dvořákista:
”Verrattuna Smetanaan, jota voidaan sanoa keksijäksi, surun jalostamaksi laulajaksi, Dvořák taas on tutkimusmatkailija, jota ajavat ihmisen luontaiset vaistot uusien maisemien näkemisen iloon. Dvorák on elämän lempilapsi. Sen vuoksi hänen musiikissaan ei ole tragiikan vihlaisevaa piirrettä.”
Dvořák sävelsi sinfoniansa (sinfonia nro 9 e-molli op. 95) asuessaan Yhdysvalloissa ja teos sai ensiesityksen 16.12.1893 New Yorkin filharmonikoiden konsertissa Carnegie Hallissa. Dvořák oli hyvin kiinnostunut intiaani- ja afroamerikkalaisesta kansanmusiikista sekä spirituaaleista. Hän tutki niitä laajasti yhdessä opiskelijoidensa kanssa. Dvořák kirjoitti ’Uudesta maailmasta’ -sinfoniastaan:
”Olen pyrkinyt tuomaan alkuperäisintiaanien aiheita melodioiksi modernin orkesterin rytmiikan ja orkestroinnin sekä kontrapunktin keinoin.”
Kapellimestarina Henri Sigfridsson
Pianisti Henri Sigfridsson on esiintynyt Keski-Euroopan ja Aasian tärkeimmillä konserttilavoilla Wienin Musikvereinista Tokion Bunka Kaikaniin. Hän on soittanut muun muassa Zürichin Tonhalle-orkesterin, Pietarin filharmonikoiden sekä useiden merkittävien saksalaisorkesterien solistina. Hänen kanssaan esiintyneistä kapellimestareista mainittakoon Vladimir Ashkenazy, Dennis Russell Davies ja Jukka-Pekka Saraste.
Ahkerana ja toivottuna kamarimusiikkipartnerina tunnettu Sigfridsson on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi viulisti ja kapellimestari Gidon Kremerin, viulisti Patricia Kopachinskayan ja sellisti Misha Maiskyn kanssa.
Sigfridsson toimii pianonsoiton professorina Folkwang-yliopistossa Essenissä, Saksassa. Hän on aiemmin ollut vierailevana professorina myös Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa sekä Grazin taideyliopistossa Itävallassa. Sigfridsson on myös toiminut Korsholman Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana.
Solistina sellisti Sirja Nironen
Sellisti Sirja Nironen (s. 1992) esiintyy aktiivisesti niin solistina, kamari- ja orkesterimuusikkona, kuin nykymusiikin ja kevyen musiikin yhtyeissäkin. Vuoden 2021 kohokohtiin kuuluivat paluu Radion Sinfoniaorkesterin solistiksi Sakari Oramon johdolla, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kesän nuori taiteilija -resitaali pianisti Mackenzie Melemedin kanssa ja debyytti Joensuun kaupunginorkesterin solistina James Sherlockin johdolla.
Nironen on kantaesittänyt paljon kamarimusiikkia, sooloselloteoksia ja neljä sellokonserttoa. Hän on esiintynyt useiden kotimaisten ja ulkomaisten orkesterien kanssa solistina: esimerkiksi Hampurin Sinfonikkojen, Turun filharmonisen orkesterin, Kronenchor Friedrichstadt Berlinin ja Caprico Orchestran. Kamarimuusikkona Nirosta on kuultu muun muassa Helsingin juhlaviikoilla, Musical Chairs -festivaalilla Montrealissa, Santa Fé:n kamarimusiikkijuhlilla, Amsterdam Cello Biennalessa ja Unerhörte Musik Festival Berlinissä.
Nironen työskentelee Tampere Filharmoniassa sellon varaäänenjohtajana, ja on nykymusiikkia muihin taiteisiin ja tieteisiin yhdistävän ÄÄNI-kollektiivin, kansainvälistä kulttuuridiplomatiaa edistävän Versoi Ensemblen ja runoudesta ammentavan Garden-yhtyeen jäsen. Hän on menestynyt useissa musiikkikilpailuissa.
Nironen on valmistunut musiikin kandidaatiksi Berliinin Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulusta ja musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Hän on opiskellut Taru Aarnion, Hannu Kiiskin, Arto Noraksen, Frans Helmersonin ja Martti Rousin oppilaana, ja on osallistunut muun muassa Lynn Harrellin, Natalia Gutmanin ja Jean-Guihen Queyrasin mestarikursseille.
Tabula rasa
to 3.2. Lappeenranta-sali klo 19
Johtaa Henri Sigfridsson
Solisti Sirja Nironen, sello
Edvard Elgar (1857–1934): Sellokonsertto e-molli op. 85, sov. Iain Farrington
Antonin Dvořák (1841–1904): Sinfonia nro 9 ’Uudesta maailmasta’, sov. Iain Farrington
Adagio — Allegro molto
Largo
Scherzo: Molto vivace
Allegro con fuoco
Liput: 30/21 €: https://www.lippu.fi/artist/lappeenrannan-kaupunginorkesteri/tabula-rasa-3059467/
Lisätiedot:
Milko Vesalainen
Intendentti – Lappeenrannan kaupunginorkesteri
040 547 8706
milko.vesalainen(at)lappeenranta.fi