Hallituksen budjettiriihessä päätettiin tehostaa ilmastopolitiikkaa kannustamalla Ilmastoratkaisuja toteuttavilta energiayhtiöiltä ei olisi järkevää viedä investointiedellytyksiä verottamalla. Sen sijaan kaukolämpöverkkoon kuuluvien konesalien, lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden siirto edullisempaan veroluokkaan toteutui hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Siirto vauhdittaa päästöttömän lämmön hyödyntämistä ja on jo sellaisenaan merkittävä ilmastotoimi.
Lämmityspolttoaineiden verotuksen kiristäminen olisi nostanut kuluttajien kustannuksia vähentämättä päästöjä. Nyt päätetyt toimenpiteet vaikuttavat toiseen suuntaan: lämmön tuotantokustannukset laskevat samalla kun päästöt vähenevät, iloitsee Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Kannustaminen on hyvä linja, silloin kun halutaan ilmastopoliittisesti vaikuttavia tuloksia aikaiseksi, Leskelä jatkaa.
Toinen vähäpäästöiseen lämmöntuotantoon kohdistuva kannustin on se, että biokaasun lämmityskäytölle ei tule veroa. Päätös mahdollistaa biokaasun tuotannon lisäämisen, ja hyödyntämisen lämmityksessä. Vero lämmitykseen käytettävälle biokaasulle oli tulossa vuoden 2022 alusta. Nyt ei tullut. Merituulivoiman tukeminen vähintään yhdellä demohankkeella on myös tärkeää.
Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa sekä EU:n asettaman 2030 -tavoitteen, että hallituksen oman hiilineutraaliustavoitteen 2035. Energiasektorin ulkopuolelle kohdentuneista päätöksistä merkittävin oli sähköautojen autoveron alennus osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Energiasektorin päästöt laskevat olemassa olevilla toimenpiteillä tavoitteiden mukaisesti, toimenpiteet kohdistuvat päästökaupan ulkopuoliselle taakanjakosektorille.
On tärkeää, että hallitus on tunnistanut ilmastopolitiikan mahdollisuudet, eikä vain uhkakuvia. Osaamisemme ja edelläkävijyytemme mahdollistaa sen, että teemme talouden vihreästä siirtymästä tulonlähteen, emme kuluerää, Leskelä toteaa. – Puhtaan teknologian vienti kasvaa jatkuvasti, ja teollisuutemme saama päästötön energia on kilpailuetu. Meillä ilmaston kannalta välttämättömät investoinnit on jo tehty siinä vaiheessa, kun kilpailijamaat vasta suunnittelevat niitä, Leskelä jatkaa.
Hallitusohjelmaan kirjattu energiaverotuksen kokonaisuudistus ei edennyt vielä tässäkään budjettiriihessä. Nykyinen energiaverotus perustuu haittoihin, mutta niiden poistuessa veropohja alkaa hapertua. Mittavia ja pitkäjänteisiä investointeja tekevä energia-ala tarvitsee mahdollisimman pian tiedon siitä, mihin suuntaan verotusta tullaan kehittämään jatkossa.
Hallituksen ilmastopolitiikka tukee ilmastolle välttämättömiä investointeja. Hallitus on pysynyt tältä osin hyvin ohjelmassaan, Leskelä toteaa. – Nyt olisi korkea aika saada myös energiaverotuksen uudistusta eteenpäin, että ilmastolle välttämättömiä investointeja uskalletaan tehdä. Tämä pitää saada valmisteluun jo tänä syksynä, Leskelä jatkaa.
Lisätietoja: Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry p. 050 593 7233