The Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreen raportin mukaan Suomen taloustilanne sekä suhteellinen kilpailukyky on edelleen heikentynyt verrattuna edellisvuoteen.
The Boston Consulting Groupin Nordic Agenda 2016 -raportti paljastaa, että erityisesti Suomen mutta myös muiden Pohjoismaiden kilpailukyky lähimpiin kilpailijamaihin verrattuna on heikentynyt entisestään. Suomen osalta heikentynyt kilpailukyky näkyy suoraan talouskasvussa: bruttokansantuote on edelleen samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.
Työn tekemistä, työntekijöiden palkkaamista, investointien houkuttelevuutta ja työmarkkinoiden tehokkuutta seuraavissa mittareissa Suomi on häntäpäässä koko maailman mittakaavassa sekä erityisesti Pohjoismaiden kanssa kilpaileviin vientimarkkinoihin, Iso-Britanniaan, Sveitsiin ja Hollantiin, verrattuna. Takaisin kasvu-uralle päästäkseen Suomen on merkittävästi kasvatettava koko työvoiman kokoa sekä vahvistamalla erityisesti tuottavimpia toimialoja kuten digitaalista sektoria sekä jo suurelta osin Pohjoismaista pois muuttanutta valmistavaa teollisuutta.
”Nyt tarvitaan nopeita toimia, todellista muutosvoimaa. Ainoa toimiva tapa on kasvattaa työn tekemisen kannattavuutta ja siten työvoiman kokoa, luoda uusia innovatiivisia yrityksiä sekä nostaa työn tuottavuutta esimerkiksi palvelusektorin radikaalilla digitalisoinnilla ja innovaatioilla”, sanoo The Boston Consulting Groupin Pohjoismaiden johtaja Tuukka Seppä.
Suomen tilanne lähes kaikilla mittareilla mitattuna on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Työttömyys, kauppatase, tuottavuuden kehitys sekä ikärakenteen ajama huoltosuhde ovat Pohjoismaiden heikoimpia. Meillä taloudellisesti aktiivinen väestö on noin 2,5 miljoonaa kun taas huollettavia on lähes kolme miljoonaa. Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan vähintään 300 000 uutta työntekijää paikkaamaan ikärakenteen muutos, raportissa muistutetaan.
Digitalisaatiolla ratkaiseva rooli
Pohjoismaiden talouskasvu oli vuosina 1970–2007 keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Kansantaloustieteilijät pitävät ihanteellisena kasvuna 2–4 prosenttia vuodessa – siitä on jääty kauas taakse viimeisen kahdeksan vuoden nollakasvun aikana. Paluu kasvu-uralle on edellytys nykyisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallin säilymiseksi. Työvoiman määrää pitäisi 15 vuodessa kasvattaa 1,7 miljoonalla henkilöllä – joko nykyisin työvoiman ulkopuolella olevilla tai maahanmuuttajilla. Samaan aikaan työn tuottavuutta pitäisi kasvattaa noin 14 dollaria per tunti kaikkien Pohjoismaiden vajaan 13 miljoonan työntekijän osalta. Se vastaa noin 1,6 prosentin vuotuista tuottavuuskasvua.
“Suomessa tulisi tehdä kolme asiaa yhtä aikaa: kasvattaa työntekijöiden määrää, nostaa työtuntien määrää maltillisesti sekä lisätä työvoiman keskimääräistä tuottavuutta. Se tapahtuu pitkälti digitalisaatiota hyödyntämällä. Startup-yrityksiä ja muuta digitaalista teollisuutta tulisi edistää vielä nykyistäkin enemmän. Digitalisaatiolla on ratkaiseva rooli myös teollisuuden ja julkisen sektorin tehokkuuden parantamisessa. Toimintaympäristöä tulisi kehittää niin, että Suomi olisi houkutteleva maa teollisille investoinneille”, sanoo Tuukka Seppä.
Kaikkien Pohjoismaiden tulisi oppia toistensa parhaista käytännöistä. Näitä ovat esimerkiksi Tanskan joustava työmarkkinamalli sekä Ruotsin sairaaloissa käyttöön otettu hoitotuloksia vertaava ja arvottava terveydenhoitomalli. Lisäksi tulisi ottaa esimerkkiä muista maista, kuten Britanniasta, jossa on kansallinen digitaalinen strategia ja toimiva maahanmuuttajien integrointimalli sekä Singaporesta, joka on onnistunut valtion kokonaisvaltaisen kasvustrategian jalkauttamisessa ja sen läpinäkyvässä seurannassa.
Boston Consulting Group suosittaa Suomelle 10 kohdan toimenpidelistaa:
- Julkisten menojen hillitseminen ja vakiinnuttaminen terveelle tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen.
- Työntekijöiden määrän kasvattaminen poistamalla työntekoa estävät tai rajoittavat kannustinloukut ja siten vähentämällä työttömyyttä.
- Työmarkkinoiden avaaminen minimipalkkoja alentamalla ja subventoimalla, työntekoa kannustavilla verohelpotuksilla sekä työaikarajoitteita poistamalla.
- Yritystoiminnan tekeminen houkuttelevammaksi, esimerkiksi työmarkkinoiden joustoa lisäämällä ja yritysten kilpailukykyyn vaikuttavilla verohelpotuksilla.
- Suuremmat investoinnit digitalisaatioon ja uusin innovaatioihin.
- Yritysten toimintaedellytysten parantaminen esimerkiksi infrastruktuuri- ja muilla pitkän aikavälin kilpailukykyä nostavilla investoinneilla.
- Julkisen sektorin elvyttäminen tuottavuutta nostamalla, esimerkiksi ottamalla käyttöön tuottavuuden mittareita ja avaamalla julkisia palveluita yksityisen sektorin kilpailulle.
- Työvoiman laajentaminen kansakunnan tasolla esimerkiksi valmistumisaikoja nopeuttamalla, eläköitymistä myöhentämällä ja työaikoja pidentämällä.
- Houkuttelemalla kansainvälisiä osaajia Suomeen esimerkiksi kilpailukykyistä koulutusta tarjoamalla ja maahan töihin jäämisen kannustimia lisäämällä sekä kielivaatimuksia löysentämällä.
- Työvoiman määrän lisääminen maahanmuuttajia työllistämällä.
- Tietoa tutkimuksesta: Nordic Agenda 2016 -raportti on jatkoa BCG:n vuosi sitten julkistamalle pohjoismaiselle raportille ja siinä kerrotaan millaisia edistysaskeleita Pohjoismaissa on tapahtunut vuoden aikana. Nyt julkistetussa raportissa on myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla kasvu Pohjoismaissa saataisiin taas liikkeelle.
Linkki raporttiin löytyy täältä:
http://www.bcg.fi/expertise_impact/nordic_publications/default.aspx
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Jatta Lindström, Marketing Coordinator, BCG Helsinki, puh. 09 8568 6000, lindstrom.jatta@bcg.com.