Toimeentulovaikeuksia ja työsuhteen epävarmuutta kokeneet kannattavat perustuloa muita useammin. Suomen perustulokokeilu on herättänyt poikkeuksellista huomiota sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Sen arviointitutkimus on nyt valmistunut. Arviointitutkimuksessa selvitettiin myös perustulon kannatusta Suomessa perustulokokeilun jälkeen.
Kyselytutkimuksen vastaajista 46 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”.
Toimeentulovaikeuksia kokeneet vastaajat kannattivat perustuloa useammin kuin muut. Niistä vastaajista, joiden mukaan kotitalouden tuloilla on hyvin vaikea tulla toimeen, peräti 74 % oli perustulon kannalla.
– Myös työsuhteen epävarmuus näyttää lisäävän perustulon kannatusta. Osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat kannattivat perustuloa useammin kuin kokopäiväisissä ja vakinaisissa työsuhteissa olevat, sanoo ohjelmajohtaja Olli Kangas Suomen Akatemian strategisesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa verrattiin myös puolueiden perustulokantoja niiden kannattajien enemmistön mielipiteeseen. Nämä näyttävät vastaavan toisiaan melko hyvin. Perustulomyönteisimpiä olivat vasemmistoliiton (77 %) ja vihreiden (64 %) kannattajat. Kokoomuksen kannattajat olivat selvästi kielteisimpiä (29 %).
– Perustulon kannatuksen määrä vaihtelee hieman eri tutkimuksissa. Se riippuu kysymyksen muotoilusta ja siitä, mitä tietoa vastaajalle kyselyn yhteydessä annetaan, Kangas huomauttaa.
Kyselytutkimus tehtiin alkuvuonna 2020, ja siihen vastasi 2 500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
Julkisuudessa korostui talous ja työllisyys
Lisäksi arviointitutkimus käsittelee perustulokokeiluun kohdistunutta mediahuomiota ja julkista keskustelua. Kokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja sen Suomelle tuoma näkyvyys on ollut pääosin myönteistä.
– Media on käsitellyt perustulokokeilua ennen kaikkea talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Kokeilun ensisijainen tavoite oli työllisyysvaikutusten selvittäminen, ja tämä päämäärä näyttää ohjanneen julkista keskustelua perustulosta, kertoo tutkija Katja Mäkkylä Kelasta.
Uutisoinnissa ovat korostuneet kokeilun osallistujien henkilötarinat. Ne ovat tuoneet asiantuntijoiden näkemysten rinnalle uuden äänen.
– Perustulon saajat olivat kokeilun aikana suuren mediahuomion kohteena. Kokeilun saama julkisuus on voinut osaltaan vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä, hyvinvointiinsa ja työllistymiseensä, Mäkkylä sanoo.
Eri maiden kokeiluista samansuuntaisia tuloksia
Perustulokokeiluita on järjestetty Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Barcelonassa, Keniassa ja Hollannissa. Niiden päätulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin Suomen kokeilussa.
– Perustulon ei ole havaittu vaikuttavan merkittävästi työllisyyteen, mutta hyvinvointia se näyttää parantaneen, sanoo erityisasiantuntija Markus Kanerva valtioneuvoston kansliasta.
Suomen perustulokokeilu on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Se oli maailman ensimmäinen lakisääteinen ja valtakunnallinen perustulokokeilu, joka perustui satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan. Koska kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin vapaaehtoisissa kokeiluissa on mahdollista.
Lisätiedot
ohjelmajohtaja Olli Kangas, Suomen Akatemian strateginen tutkimus, 045 138 3790, olli.kangas@utu.fi
tutkija Katja Mäkkylä, Kela, 050 566 8380, katja.makkyla@kela.fi
erityisasiantuntija Markus Kanerva, valtioneuvoston kanslia, 040 845 1881, markus.kanerva@vnk.fi
Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen ja Minna Ylikännö (toim.) Suomen perustulokokeilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:15. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9890-2
Tiedote 6.5.2020. Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi.