Eläinsuojeluvalvonnassa ongelmia aiheuttavat lainsäädännön puutteet ja tulkinnan vaikeudet, eläinsuojeluvalvonnan puutteelliset resurssit sekä viranomaisyhteistyön riittämättömyys. Menettelyt kiireellisissä eläinsuojelutapauksissa voivat olla erilaisia eri paikkakunnilla. Lisäksi vuosien ajan jatkuvat eläinsuojeluongelmat aiheuttavat ihmetystä tavallisissa kansalaisissa.
– Valvontaviranomaiset tarvitsevat yksiselitteisiä toimintavaltuuksia tilanteissa, joissa eläinsuojeluongelma ei ole akuutti mutta ongelmia on toistuvista uusintatarkastuksista huolimatta ilmennyt jo pitkään, sanoo valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti.
Eläinten hoitoa ja elintiloja arvioitaessa termit ”riittävä” ja ”asianmukainen” ovat vaikeasti tulkittavia, jolloin viranomaisen ratkaisut vaihtelevat paljon. Lahden mielestä tarvitaan eläinsuojeluviranomaisten lisäkoulutusta sekä yhtenäisiä linjauksia, ei niinkään nykyistä yksityiskohtaisempia määrittelyjä lakiin. Toisaalta Lahti perää lainsäädäntöön ennaltaehkäiseviä elementtejä.
– Esimerkiksi ilman epäilyä tehtävien säännöllisten tarkastusten tuotantoeläintiloille tulisi olla mahdollisia, sanoo Lahti.
Tuotantoeläintiloilla tehdyissä otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa lähes joka neljännessä todettiin laiminlyöntejä vuonna 2015. Näistä vain pieni osa oli kirjanpidon laiminlyöntejä. Valvontavelvoitteita eli määrättyjen tarkastusten määrää ei myöskään saatu täytettyä. Esimerkiksi turkiseläintilojen otantaan perustuvista tarkastuksista saatiin toteutettua vain alle puolet.
– Eläinsuojelulain uudistuksessa ratkaistaan myös se, miten eläinsuojeluvalvonta aiotaan jatkossa toteuttaa. Eläinsuojeluvalvontaa tulee tehostaa ja valvonnan resurssit on turvattava. Myös kansalaisten toive on, että uudessa eläinsuojelulaissa viranomaisten toimivaltaa eläinsuojelutilanteissa laajennettaisiin, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.
SEYn vapaaehtoisilta eläinsuojeluneuvojilta kysytään usein ensimmäisenä apua, kun epäillään eläimen kaltoinkohtelua. Yksi yleisimmistä eläinsuojeluneuvojien kohtaamista ongelmista ovat villiintyneet kissalaumat, joiden loukuttamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Loukutus kuuluisi eläimen omistajalle, mutta kissojen hoitaja ei välttämättä tunnusta omistavansa eläimiä.
– Eläinsuojeluneuvojalle saatetaan kertoa, että eivät nämä kissat ole minun, minä vain ruokin niitä. Lain silmissä eläin on kuitenkin ihmisen vastuulla, kun hän on alkanut ruokkia eläintä. Silloin pitäisi huolehtia sen terveydenhuollosta, kunnollisesta ruokinnasta ja elinoloista, sanoo SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer.
SEY tavoitteena on saada uudistuvaan eläinsuojelulakiin kirjaus, jonka mukaan seura- ja harraste-eläinten kiinniotto ja kuljetus löytöeläinten talteenottopaikkaan määrätään esimerkiksi kunnan tai maakuntauudistuksen myötä maakunnan tehtäväksi.
Eläinsuojeluvalvonnasta ja sen kehittämistarpeista keskusteltiin SEYn Eläinten viikon avaustilaisuudessa. Tilaisuudessa puhuivat valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti sekä SEYn vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer.
Lisätietoja:
Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2015 -raportti: https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/valvonta/2015/elainten-hyvinvoinnin-valvonta-2015.pdf
Lue lisää SEYn eläinsuojelulakitavoitteista: http://www.elainsuojelulaki.fi/
Haastattelut:
Maria Lindqvist
Toiminnanjohtaja (vs.)
P. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi
Annukka Seppävuori
Viestintäpäällikkö (vs.)
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi
Mari Waltzer
Vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja
P. 040 323 7789
Elainsuojeluneuvoja.mari@gmail.com