Kaupan aukiolojen vapautuminen näyttää vauhdittaneen etenkin päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myyntiä. Erikoiskaupassa samaa käännettä ei ole näkynyt. Ensi vuonna vähittäiskaupan piristyminen uhkaa kuitenkin hiipua ja kasvu hyytyy lähelle nollaa. Välillisten verojen kiristys tukahduttaisi heiveröisen kasvun kokonaan.
Kaupan vapaat aukiolot ovat piristäneet vähittäiskaupan kasvua. Kaupan liiton selvityksen mukaan vielä viime vuoden tammi-toukokuussa liikevaihdon arvo päivittäistavarakaupassa kutistui yli kaksi prosenttia ja tavaratalokaupassa yli kolme prosenttia. Tänä vuonna taas molempien liikevaihto on kasvanut ruoan hintakilpailusta huolimatta. Juuri päivittäistavara- ja tavaratalokaupoissa on hyödynnetty uusia aukiolomahdollisuuksia eniten.
Lisääntyneet aukiolotunnit ja uudet kauppapäivät ovat lisänneet myös työntekijöiden ja työtuntien määrää. Ensimmäisen puolen vuoden aikana vähittäiskaupan työntekijöiden määrä on lisääntynyt noin 2 500:lla viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Vastaavasti kuitenkin vähittäiskaupan yrittäjien ja heidän työtuntiensa määrä on kutistunut.
”Tämä johtuu sekä erikoiskaupan yrittäjien vaikeasta tilanteesta että päivittäistavaramarkkinoiden muutoksesta. Aikaisemmin pienet ja usein yrittäjävetoiset kaupat ja kioskit hyötyivät aukiolojen sääntelystä. Nyt yrittäjien työpanos on pienentynyt, ja työntekijöiden ja lisätuntien tarve isommissa marketeissa on kasvanut”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää aukiolojen vaikutuksia.
Ensi vuonna hidas kasvu hidastuu entisestään
Vähittäiskaupan kasvua piristävät tänä vuonna vapautuneiden aukiolojen lisäksi aikaisempaa hieman ripeämpi ostovoiman kasvu. Mihinkään ennätyslukuihin ei silti ylletä. Kun vähittäiskaupan liikevaihdon määrän* keskimääräinen vuosikasvu 1995–2008 oli lähes viisi prosenttia, tämän vuoden kasvuksi Kaupan liitto ennustaa noin prosenttia.
Ensi vuonna kuluttajien ostovoiman kasvu pysähtyy ja vähittäiskaupan kasvu hiipuu lähes olemattomiin, puoleen prosenttiin.
Tukkukaupan kasvua vetää tällä hetkellä rakentaminen. Kaupan liiton ennusteen mukaan tukkukaupan liikevaihdon määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna kaksi prosenttia.
”Ilman hallituksen lupaamaa tuloveron kevennyspakettia ostovoima olisi pienentynyt ja vähittäiskauppa sukeltanut ensi vuonna taas miinukselle. Nyt ennustettu kasvu on pitkälti työllisyyden varassa. Jos työllisten määrä ei taloudessa kasva, vähittäiskaupan kasvu voi jäädä haaveeksi”, Kurjenoja toteaa.
Nihkeän työllisyystilanteen lisäksi kauppaa varjostaa myös toinen peikko: veropolitiikka.
Uhka on, että hallituksen nyt lupaamaa ansiotuloverotuksen kevennystä rahoitetaan välillisiä veroja kiristämällä. Se leikkaisi omalta osaltaan ostovoimaa, verottaisi suomalaista palvelutyötä ja lisäisi kaupan kustannuksia sen jokaisessa toimitusketjun lenkissä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala varoittaa.
Arvonlisäveron tai valmisteverotuksen kiristäminen aiheuttaa kaupalle myös mittavia hallinnollisia kustannuksia, joita poliitikot eivät tule edes ajatelleeksi. Suurille kaupan ketjuille järjestelmämuutokset ja veronkorotuksesta koituvat liputtamiskustannukset voivat maksaa sadoista tuhansista miljooniin euroihin.
”Pienemmissä erikoiskaupoissa kustannukset ovat luonnollisesti euroissa pienemmät, mutta yrityksen kokoon ja kannattavuuteen nähden ne voivat olla jopa tuhoisia”, Pekkala toteaa.
Puhtaat kotimarkkinayritykset pärjäävät erikoiskaupassa heikoimmin
Osana ennustettaan Kaupan liitto on selvittänyt myös, millaiset yritykset ovat kaupan murroksessa selvinneet vähimmin vaurioin.
Viime vuosina erikoiskaupassa ovat menestyneet yritykset, jotka osaavat toimia kansainvälisillä markkinoilla. Useimmiten nämä yritykset hankkivat myytävää tavaraa omien kontaktien tai kanavien kautta ja ohittavat siten esimerkiksi maahantuojan tai tukun väliportaita. Ongelmana on, että yli 90 prosenttia erikoiskaupan yrityksistä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä, joissa kansainvälistä osaamista on vähän – vaikka tarvetta olisikin.
”Erikoiskauppa, jos mikä hyötyisi julkisista panostuksista kaupan kansainväliseen osaamiseen esimerkiksi Tekes-rahoituksen kautta. Elinkeinoelämän suurinta työllistäjää, kauppaa, ei kuitenkaan tunnuta pidettävän niin tärkeänä alana, että sen osaamiseen haluttaisiin panostaa”, Kurjenoja ihmettelee.
Suuri ongelma on myös, että elinkeinopolitiikalla tuetaan olemassa olevia rakenteita, eli tuotantohyödykkeiden ja investointitavaroiden tuotantoa. Kulutustavaroita ei tuoteta, eivätkä poliitikot näe kauppaa suomalaisten tavaroiden vientikanavana. Vain pari prosenttia vähittäiskaupan yrityksistä vie mitään ulkomaille.
Juhani Pekkalan mielestä elinkeinorakenteen monipuolistaminen pitäisi olla pitkäjänteisen elinkeinopolitiikan keskiössä hallituskokoonpanoista riippumatta. Korkea-asteen koulutuksessa pitäisi panostaa nykyistä selvästi enemmän muun muassa kuluttajaymmärrykseen, tuotesuunnitteluun, markkinointiin ja kaupan osaamiseen.
”Valitettavasti nyt edetään ihan päinvastaiseen suuntaan, kun esimerkiksi kaupan ja palveluiden koulutusohjelmia supistetaan. Rohkeutta uudistua pitää vaatia myös poliittisilta päättäjiltä, ei pelkästään yrittäjiltä”, Pekkala huomauttaa.
* Liikevaihdon määrä on hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.
Lisätietoja:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Juhani Pekkala, toimitusjohtaja, Kaupan liitto p. 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi