Viime torstain kyselytunnilla eduskunnassa keskusteltiin Valviran selvityksen perusteella hoitoyhteisöissä ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta. Valviran selvityksen mukaan 93 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua työssään.
SDP:n kansanedustaja, terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvänä, että keskustelua vanhusten kohtelusta käytiin, mutta valitettavasti kaltoinkohtelun syyt jäivät vähäiselle käsittelylle.
- Hallituksen vastaukset eivät paljon vakuuttaneet. Eikä hallitus kyennyt myöntämään, että se omilla päätöksillään on vaikeuttanut vanhustenhoidon tilannetta. Ministerit pikemminkin halusivat vierittää syyn hoitajien niskaan.
Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että vanhusten hoidon heikko taso johtuu monista tekijöistä eikä hallitus ei voi paeta vastuuta tässä asiassa. Kaltoinkohtelun syitä on monia ja jos Ilmiö halutaan poistaa on mentävä juurisyihin.
- Esimerkiksi suurin osa hoitotyöntekijöistä haluaisi tehdä työn hyvin, mutta olemassa olevilla resursseilla se ei ole mahdollista. Lisäksi hallituksen päätös pienentää vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta 0,5:stä 0,4:ään on huono päätös. Tämä 0,4 mitoitus tarkoittaa, että esimerkiksi 15 asukkaan hoitoyhteisössä aamu- tai iltavuorossa on väkisinkin vain yksi hoitaja. Jokainen voi ymmärtää, ettei tämä täytä laadukkaan hoidon kriteereitä ja jatkuva työskentely tällaisissa olosuhteissa altistaa hoitajat uupumiselle ja jopa kaltoinkohtelulle.
Kaiken huippu Mäkisalo-Ropposen mielestä, on, että nykyisin ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalalla saattaa ammattiaineiden opettajina toimia kemistejä, kielitieteilijöitä, matemaatikkoja eli ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta.
- Opetusministeri Grahn-Laasosen ei aio tähän ongelmaan puuttua millään tavalla, vaan hän vetoaa ammattikorkeakoulujen autonomiaan opetuksen järjestämisessä.
Lisätietoja: SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen p. 0503579090