Moni ikäkuuloinen jää kuntoutuksen ulkopuolelle, koska heidän kuulovammansa jää huomaamatta. Kuuloliiton yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa järjestämä Kuuloauto-kierros tuo kuulon seulonnan kaikkien ulottuville: asuntoautoon rakennetussa kuulontutkimushuoneessa tehdään seulontoja vuoden aikana lähes sadalla paikkakunnalla.
Monet ikääntyvät sinnittelevät ikäkuulon eli ikääntymiseen liittyvän kuulon heikkenemisen kanssa jopa kymmenen vuotta. Diagnoosin viivästyminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi siten, että huonokuuloinen uupuu töissä tai välttelee sosiaalisia tilanteita. Varhaisella kuuloseulonnalla voitaisiin saada vaikuttava ja kustannustehokas kuntoutus ajoissa käyntiin.
Kuulon heikkeneminen on osa ikääntymistä, ja ikäkuuloisuus onkin kansantauti sitä kirjaimellisemmin mitä suurempi osa väestöstä on ikääntyvää. Lisäksi työurien pidentäminen tarkoittaa muun muassa sitä, että työelämässäkin on yhä enemmän ikääntyviä, joille töistä suoriutuminen heikkenevän kuulon kanssa saattaa olla uuvuttavaa.
– Ikäkuuloisuuteen liittyvät ongelmat ja liitännäissairaudet rajoittavat psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, ja kuulon heikkenemisen vaikutukset ovat merkittäviä sekä yksilölle että yhteiskunnalle varsinkin nykyisessä kommunikaatio- ja informaatioyhteiskunnassa, Kuuloliiton toiminnanjohtaja, audiologi Pekka Lapinleimu sanoo.
Koko ikäluokan kattavat kuulontutkimukset päättyvät koulun loppuessa. Siitä eteenpäin seulontoihin valikoituvat esimerkiksi melutyötä tekevät, mutta kuulon heikkenemisen yleistyessä ja kiihtyessä 60–70 vuoden iässä kuuloa ei enää tarkkaillakaan.
Ikääntyvien kuulon heikkenemistä olisi kuitenkin erityisen tärkeää seurata.
– Vähitellen kuulon heikkeneminen etenee korkeista äänistä puheen kuulemisen alueelle, minkä seurauksena keskustelutilanteet voivat muuttua uuvuttaviksi ja sosiaalisia tapahtumia aletaan vältellä, Lapinleimu kuvailee.
Seulonnan tarvetta lisää myös se, ettei vähä vähältä tapahtuvaa kuulon heikkenemistä aina huomata tai haluta myöntää itse. Kuulon heikkeneminen voi alkaa haitata jo työikäisenä, ja suurimmalla osalla 75-vuotiaista kuulo on heikentynyt.
– 60 vuotta täyttäneille tehtävälle yleiselle kuuloseulalle olisi selkeästi kysyntää, Pekka Lapinleimu toteaa.
Yksi Kuuloliiton toiminnan tavoitteista onkin ikääntyville kohdistettujen seulojen saaminen osaksi terveydenhuoltoa. Tarve seulonnalle on havaittu esimerkiksi Kuuloliiton Kuuloauton kierroksella ympäri Suomea. Kuuloautossa seuloja toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella. Autossa tehdyn kuuloseulan perusteella ohjataan jatkotutkimuksiin, jos ne ovat tarpeen. Esimerkiksi Kemissä toukokuun puolivälissä reilusta kahdestakymmenestä seulotusta jatkotutkimuksiin ohjattiin yli puolet. Vaikuttaakin siltä, että Kuuloautossa tarjottava seula tavoittaa ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi kuulontutkimukseen, vaikka sille olisikin tarvetta.
Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämällä kuuloautokierroksella on mahdollisuus testata kuulonsa sekä saada tietoa kuulovammaisuudesta ja kuulonkuntoutuksesta. Kuuloseula on tarkoitettu henkilöille, jotka epäilevät kuulonsa heikenneen ja joilla ei vielä ole kuulokojetta. Kuuloauto-toimintaa pyörittävät Kuuloliiton kouluttamat vapaaehtoiset sekä Kuuloliiton toimihenkilöt. Tänä vuonna Kuuloauto pysähtyy noin 80 paikkakunnalla, ja varauksia on tehty myös ensi vuodelle. Kuuloauton kiertueaikataulu ja lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista/kuuloauto/.
Lisätietoja:
Järjestösihteeri Paula Hesso, paula.hesso@kuuloliitto.fi, p. 0400 844 600
Aluetoiminnan päällikkö Anne Wicht-Kvarnström, anne.wicht-kvarnstrom@kuuloliitto.fi,
p. 040 545 4705