Eettisesti kestävät liiketoimintatavat eivät ole pakollinen paha, vaan keino luoda kilpailuetua. Suomalaiset yritykset investoivat entistä enemmän ethics & compliance -käytäntöjen kehittämiseen.
Aseman ja vallan väärinkäyttö, seksuaalinen häirintä, syrjintäväitteet, kyseenalaiset johtamismenetelmät ja arvojen vastaiset möläytykset ovat kuluneen vuoden aikana pakottaneet monta organisaatiota peilin eteen pohtimaan toimintatapojensa kestävyyttä. Käytännöt, jotka joitakin vuosia sitten olivat vielä ainakin hiljaisesti hyväksyttäviä, ovat tänä päivänä median, sidosryhmien ja osakkeenomistajien kritisoimia. Yritysjohdon täytyy reagoida ei-toivottuihin tilanteisiin entistä nopeammin ja yritysten odotetaan seisovan arvojensa ja eettisten periaatteidensa takana tiukkojen päätösten edessä.
Joitakin vuosia sitten asiakasmatkat Rivieralle tai formulakisoihin olivat normaalia vieraanvaraisuutta. Ulkomaan toimintoja pystytettäessä korruptiomaksut hoidettiin palkkaamalla ulkopuolinen konsultti välikädeksi, jolloin oman kirjanpidon näyttäessä puhtaalta säilyi myös omatunto puhtaana. Tänä päivänä tilanne on toinen. Käsitys siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, on kokenut radikaalin muutoksen ja erityisesti kansainvälisesti toimivat yritykset ovat pakotettuja muuttamaan pölyttyneet käytäntönsä. Hyväksyttyihin toiminnan pelisääntöihin kuuluu nollatoleranssi korruptiolle ja eettisten periaatteiden vastaiselle toiminnalle. Pienemmissä yrityksissä tämä näkyy arvojen mukaisen toiminnan korostumisena – yksikin julkinen möläytys saattaa asettaa yrityksen imagon vaakalaudalle.
Käytännössä tämä vaatii organisaatioilta paljon työtä, ylimmän johdon sitoutumista, resursseja ja tahtotilaa sanoa ”ei” kun liikutaan harmaalla alueella. ”Käytännössä jokaisella kansainvälisesti toimivalla yrityksellä on tänä päivänä laadittuna toiminnan eettiset periaatteet, joita koulutetaan henkilöstölle. Tämän lisäksi moni yritys investoi myös eettisyyttä tukevan toimintakulttuurin jatkuvaan kehittämiseen. Halutaan varmistua, että ihmiset osaavat toimia eettisten ohjeiden mukaan käytännön tilanteissa.” kertoo Niina Ratsula, joka on perustanut tänä vuonna yrityksen, Code of Conduct Companyn. Ratsula auttaa ja valmentaa yrityksiä kehittämään hyviä bisnesetiikan käytäntöjä.
Eettistä toimintaa vaativat henkilöstön lisäksi myös muut sidosryhmät, kuten asiakkaat, toimittajat, sijoittajat ja viimekädessä koko yhteiskunta. Pienetkin lipsahdukset tuomitaan sosiaalisessa mediassa tunneissa. Päälle liimattu julkikuoren kiillotus havaitaan helposti ja yritykset joutuvat kertomaan yhä avoimemmin ja läpinäkyvämmin toimintatavoistaan. ”Toisaalta tämä asetelma on mahdollistanut sen, että yritykset voivat saada merkittävää kilpailuetua panostamalla eettisyyteen ja tärkeiden arvojen takana seisomiseen. Niken parin viikon takainen mainoskampanja oli tästä hyvä esimerkki.” täsmentää Niina Ratsula.
Yhteystiedot:
Niina Ratsula
CEO, Code of Conduct Company Oy
niina.ratsula@codeofconduct.fi
puh. +35850 486 9821