Pääsiäistä edeltävä kärsimystarina huipentuu Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Lyhyen ajan sisällä on monta suurta juhlapyhää.

Palmusunnuntain, pitkäperjantain ja pääsiäisen kirkkovuositiedotteet alla.

Vuoden 2016 kirkkovuositiedotteet laatii FT, taiteentutkija, kirjailija Liisa Väisänen. Tekstit esittelevät kristillistä taidetta ja symboliikkaa teemalla "Kuvat puhuvat". Teksteihin liittyvät valokuvat ottaa Marco Peretto.

Kuvat ladattavissa Kirkon kuvapankista hakusanalla ”Kirkkovuosi2016”

Palmusunnuntai - Messias ratsastaa aasilla

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon ennen pääsiäistä. Se muistuttaa Jeesuksen voitokkaasta saapumisesta Jerusalemiin. Väkijoukko juhli häntä huutaen Hoosianna eli Oi, auta.

Syyriassa ja Egyptissä tiedetään palmuja siunatun ja juhlaa vietetyn jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiintui 600-luvun kirkossa.

Kuvan kertomaa

Jo antiikin roomalaisilla ennen kristinuskon syntymistä palmu oli voiton symboli. Sitä kannettiin urheilukilpailujen tai sotien voittokulkueissa. Kristityillä palmusta tuli kuoleman voittamisen ja marttyyriyden symboli. Vanhan Testamentin teksteissä jo ennustettiin, että Messiaan tullessa kaupunkiin hänen eteensä levitetään palmun lehviä.

Italialaisen kirkon kattomaalaus näyttää, kuinka palmunlehvien lisäksi ihmiset levittivät myös omia vaatteitaan kunnioituksensa osoituksena Jeesuksen aasintamman eteen. Messiaan ratsu on ehdottomasti aina aasi, ei missään tapauksessa hevonen. Aina 1800-luvulle saakka hevosen näkeminen ihmiselle loi samoja mielikuvia kuin nykyihmiselle panssarivaunun näkeminen. Hevosta käytettiin sotaa, aasia rauhan ajan töihin.

Tarkempi katse erottaa Jeesuksen aasin takaa nuoremman, aasin varsan. Se muistuttaa uuden elämän mahdollisuudesta, uudelleen syntymisestä. Jeesuksen ratsastusasento on poikittain aasin selässä, ei hajareisin. Hajareisin istuminen viittaa omistamiseen. Istuessaan poikittain Jeesus osoittaa, että hän ei omista mitään. Kaikki tämänpuoleinen, hänen ratsunsakin, on vain lainaa.  

Markuksen evankeliumin 11. luvun kertoman mukaisesti maalauksessa näkyy, että Jerusalemin porteilla on valtava väkijoukko: kaikki odottavat juutalaisten suurta juhlaa, pääsiäistä. Osa ihmisistä kiipeää puihin nähdäkseen paremmin Messiaan. Muurien takaa näemme lupauksen uudesta elämästä, Jumalan valon. Se sädehtii kirkon kellotornien tapaisten rakennelmien takaa. Kuva muistuttaa kristillisen kirkon ja uskon syntymästä.

Palmusunnuntaita vietetään tänä vuonna 20.3.

Kuva: Giovanni Carlone, 1620-luku, Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. Basilica della Santissima Annunziata del vastato -kirkko, kattomaalaus. Genova, Italia. Valokuva Marco Peretto.

--

Pitkäperjantai - tie ristiltä armoon

Pääsiäistä edeltävä perjantai muistaa ristiinnaulitsemista ja kuolinpäivää kirkkovuoden ainoana surujuhlana. Kristinuskon alkuaikoina ei ristiinnaulitsemista kuvattu suoraan. Jeesuksen kuolemaan ristillä viitattiin karitsalla, joka piteli ristiä jalkojensa välissä.

Kärsimyshistorian kuvaamiseen oltiin valmiita vasta myöhemmin. Keisari Konstantinus Suuri otti 300-luvulla käyttöön ristin. Trullon konsiilin päätöslauselma Konstantinopolissa vuonna 692 kehotti taiteilijoita kuvaamaan Jeesusta ihmisen hahmossa. Varsinaiset krusifiksit tulivat taiteeseen 900-luvulta alkaen.

Kuvan kertomaa

Bramantinon teoksessa 1500-luvulta Jeesus kuvataan ristillä naulittuna, kun taas molemmin puolin olevat roistot Gestas ja Dismas ovat köytettyinä risteihinsä. Naulitseminen korostaa Kristuksen kärsimyksen määrää.

Kuvassa vasemmalla oleva Dismas otti vastaan pelastuksen. Siitä kertoo hänen puolellaan oleva enkeli. Toisella puolella oleva Gesmas ei ottanut vastaan pelastusta ja niinpä näemme taivaalla demonin, kuten paholaisen enkeleitä kutsutaan, tulleen ottamaan vastaan hänen sielunsa. Hänet viedään helvettiin.

Taivaalla ovat näkyvillä yhtä aikaa aurinko ja kuu. Se kuvaa Raamatussa mainittua taivaan pimenemistä. Ne ovat myös alfa ja omega eli alku ja loppu sekä viittaus Vanhaan testamenttiin (kuu) ja Uuteen testamenttiin (aurinko).

Ristin juurella olevassa väkijoukossa Neitsyt Maria on helppo erottaa lähes pyörtyneenä. Ristin juurella olevan Magdalan Marian tunnistaa peittämättömistä hiuksista. Hän on peruskuva syntisestä naisesta, siis samalla meistä syntisistä ihmisistä. Magdalan Marian punainen vaate symboloi synneistä puhdistavaa Jeesuksen verta.

Ristin alapuolella maassa on pääkallo. Pääkallo ei viittaa vain pääkallokukkulaan paikkana. Uskomukseen mukaan Jeesus ristiinnaulittiin Adamin haudan päälle. Oikealla puolen kuvaa silmiään pyyhkii Johannes Evankelista. Hän samoin kuin hänen oikealla puolella olevan hahmo ovat peittäneet viitallaan toisen kätensä. Se symboloi Jeesuksen kuninkaallisuutta. Hallitsijoiden edessä ei sopinut paljastaa käsiään.

Pitkäperjantaita vietetään tänä vuonna 25.3.

Kuva: Bramantino, teoksen valmistumisvuosi tuntematon, taiteilijasta tietoja vuosilta 1503-1536, Ristiinnaulittu. Pinacoteca di Brera, Milano, Italia. Valokuva Marco Peretto.

--

Pääsiäinen - elämä voittaa kuoleman

Pääsiäinen, koko kristikunnan ja kirkkovuoden perusta, kristittyjen tärkein juhla, kantaa vanhaa hepreankielistä nimeä. Israelin kansan pesach on vapautumisen juhla. Se juhlistaa siirtymistä Egyptistä Luvattuun maahan.

Kristittyjen kautta juhlaan tuli uusi sisältö. Jeesuksen ylösnousemuksen kautta pääsiäisestä tuli synnistä ja kuolemasta vapautumisen juhla. Pääsiäistä ovat kristityt viettäneet aivan uskontomme alusta saakka. Pääsiäisjuhlan ajankohta voi sen sijaan vaihdella.

Nykyisin lännen kirkko laskee pääsiäisen paikan Nikean kirkolliskokouksen ohjeiden mukaan. Pääsiäinen on kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun ensimmäinen sunnuntai.

Kuvan kertomaa

Kuvataiteessa keskeisin elementti on kuoleman voittaminen ja taivaaseen astuminen. Giovanni Carlonen tekemässä kattomaalauksessa kuoleman voittamista kuvaa vasemmalla oleva, tyhjäksi jäänyt hauta. Kalliohaudan päällä kasvaa vihreä oksa. Näemme myös jo kuivuneen oksan saaneen uusia lehtiä. Ne kertovat elämästä kuoleman jälkeen.

Kalliohaudan edessä on kaksi enkeliä. Heidän edessään on kaatunut kivinen ovi, joka sulki haudan. Enkelit pitelevät käsissään Jeesuksen käärinliinaa. Toinen enkeleistä osoittaa sitä sormellaan kuin kysyen: näettekö ihmeen?

Taivaaseen nousevan Jeesuksen naulanjäljet sekä haava kyljessä todistavat kaiken tapahtuvan hänen kuolemansa jälkeen. Jeesuksen kädessään pitämä valkoinen lippu punaisella ristillä on vanha ylösnousemuksen tunnus. Punainen viittaa Jeesuksen vereen ja valkea viattomuuteen sekä vapautumiseen kuoleman kahleista.

Teosta kansoittavat erinäköiset ja -kokoiset enkelit. Enkeleillä on erilaisia eleitä, jotka kaikki todistavat kunnioitusta, ihmettä ja hartautta. Yhteen liitetyt kädet, joista tuli keskiajalla tapa rukoilla, kertovat alistumisesta Jumalan tahdon alle. Kädet rinnalla ovat hämmästyksen ja alistumisen merkki. Kohti taivasta nostetut kädet ja käsivarret kertovat hämmästyksestä. Jeesuksen oikealla puolella olevan enkelin pystyyn nostettu etusormi muistuttaa yhden ja ainoan Jumalan läsnäolosta.

Taustalla näemme viittauksen jo pääsiäissunnuntain tapahtumiin: Naisiin, jotka tulevat haudalle ja löytävät sen tyhjänä.

Ensimmäistä pääsiäispäivää vietetään tänä vuonna 27.3.

Kuva: Giovanni Carlone, 1620-luku, Jeesuksen ylösnousemus. Basilica della Santissima Annunziata del vastato -kirkko, kattomaalaus. Genova, Italia. Valokuva Marco Peretto.