Nuoret pitävät maataloutta merkittävänä toimialana suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Maaseudulla asumisesta ja maataloudessa työskentelystä ollaan kiinnostuneita. Alan monipuolista koulutusta ja uramahdollisuuksia nuoret sen sijaan eivät tunne kovin hyvin.
Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi tilasi Taloustutkimukselta selvityksen nuorten ja nuorten alle 25-vuotiaiden aikuisten suhtautumisesta maatalousalaan. Lisäksi tutkittiin maatalousalan koulutuksen tunnettuutta ja tiedonsaantia alasta.
- Alalla koetaan huolta siitä, näkevätkö nuoret maa- ja puutarhatalouden vetovoimaisena alana ja hakeutuvat opiskelemaan alaa. Nyt tiedämme, mitä nuoret 15–24-vuotiaat ajattelevat tässä ajassa maataloudesta ja maaseudun mahdollisuuksista, AgriHubin koordinaattori Susanna Lahnamäki-Kivelä sanoo.
Työtä maatalousalalla harkitsisi neljännes
Neljännes saattaisi harkita työskentelyä maatilalla, kun taas 57 % ei harkitsisi. Nuoret ovat varovaisen kiinnostuneita kausi- tai osa-aikatyöstä. Työtehtävistä useimmin heitä kiinnostaisivat maatalousalan kaupan, maisemasuunnittelijan ja kukkakauppiaan tehtävät sekä tuotantoeläinten hoitajan tai puutarhurin työ. Melko usein mainittiin myös marja- ja hedelmäviljelijä, tutkimus- ja kehitystehtävät, kasvihuonetyöntekijä ja itsenäinen maanviljelijä tai maaseutuyrittäjä.
Valtaosa nuorista pitää maatalouden työtehtäviä yhtä monipuolisena kuin muitakin töitä, toisaalta puolet vastaajista ajattelee, ettei maatalousalan työntekijöiden tekemää työtä arvosteta riittävästi. 42 % kokee, ettei maatalousala tarjoa houkuttelevia uramahdollisuuksia. Teknologian kehityksen ajatellaan tekevän maataloustyöstä houkuttelevampaa.
Maatalouskoulutusta ei tunneta
Kolmannes vastaajista pitää maatalouskoulutusta ainakin jossain määrin houkuttelevana, toinen kolmannes taas ei pidä sitä houkuttelevana lainkaan.
Alan ammatillisia ja ammattikorkeakoulututkintoja ei tunneta kovin hyvin. Maatalousalan perustutkinto on hieman tutumpi kuin alan ammattikorkeakoulututkinnot.
- Koulutuksen yleistä tunnettuutta tulee lisätä, jotta maatalouteen liittyviä ennakkoluuloja kuten käsitystä rajoitetuista uramahdollisuuksista voidaan vähentää, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Maaseudulla voisi asua, palvelujen puute mietityttää
Maaseudulla asumiseen suhtaudutaan sinällään myönteisesti, yli 40 prosenttia kokee maaseutuasumisen tarjoavan paremmat elämänmahdollisuudet kuin kaupunkiasuminen. Toisaalta haasteeksi koetaan se, ettei maaseudulla ole riittävästi nuoria houkuttelevia palveluja.
Tietoa maatalousalasta mediasta
Maatalouteen tutustuminen tapahtuu pääasiassa median ja uutisten sekä ystävien kautta.
- Tutkimustuloksista yllättää se, että nuoret kokevat maatalousalan näkyvän mediajulkisuudessa positiivisesti. Monet alalla pitkään työskennelleet kun kokevat päinvastoin, kommentoi Paula Antikainen Ylä-Savon ammattiopistosta.
Tutkimuksen tausta
- Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–24 –vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti, tutkimukseen vastasi 202 nuorta. Aineisto painotettiin sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan kohderyhmää vastaavaksi.
- 75 % ei tullut maatalousyrittäjäperheistä. Viidenneksellä vanhemmat olivat maatalousyrittäjiä, ja 6 %:lla vanhemmat ovat tällä hetkellä alalla.
- Henkilökohtaista työkokemusta maataloudesta oli 7 %:lla.
- Tutkimuksen tilasivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon ammattiopisto, jotka kuuluvat Maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubiin.
- Osaamisverkosto kokoaa yhteen maatalous- ja puutarha-alan tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja hallinnon agrihubi.fi
Lisätietoja
AgriHubi-osaamisverkoston koordinaattori, tutkija Susanna Lahnamäki-Kivelä, Luonnonvarakeskus p. 0295 322 523
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n Luonnonvara-alan kehittämisryhmän puheenjohtaja, johtaja Mona-Anitta Riihimäki, Hämeen ammattikorkeakoulu p. 050 5745102, mona-anitta.riihimaki@hamk.fi
Taloustutkimus, Timo Myllymäki, p. 010 7585 441, timo.myllymaki@taloustutkimus.fi