Maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio ovat eri mieltä tulkinnoista, jotka koskevat Suomen toteuttamaa lohen tieteellistä kalastusta ja komission tekemää lohen kiintiövähennystä. Maa- ja metsätalousministeriö on juuri tekemällään lohen kiintiövaihdolla varmistanut, että rannikkokalastajat eivät joudu kärsimään komission perusteetta tekemästä Suomen lohikiintiön vähennyksestä.
Euroopan komissio on vähentänyt asetuksellaan 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden tämänvuotisesta lohikiintiöstä. Komissio perustelee pienennystä tulkinnallaan, jonka mukaan Suomi ei olisi toteuttanut lohen tieteellistä kalastusta EU-lainsäädännön mukaisesti.
EU-säännösten mukaan lohen kohdennettu kalastus oli kielletty Pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä vuonna 2024. Suomen lohen tieteellisen kalastuksen toteuttaminen oli kuitenkin EU-säännösten mukaan mahdollista, koska komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) katsoi maaliskuussa 2024, että sen toteuttaminen on tieteellisesti perusteltua tietyin tarkennuksin ja muutoksin. Tällä perusteella maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2024 lohen tieteellisen kalastuksen puuttuvan tieteellisen tiedon keräämiseksi noudattaen täsmällisesti sekä STECF:n raportin suosituksia että EU:n säännöksiä.
Maa- ja metsätalousministeriö on tiedotteillaan raportoinut lohen tieteellisen kalastuksen toteutuksesta ja tuloksista. Tulokset osoittivat, että Suomen rannikkoalueilla saatiin vain 0 – 3 yksilöä, jotka olivat suojelun tarpeessa olleesta Ljunganin lohikannasta. Suomen rannikkokalastus ei siten vaarantanut kyseistä lohikantaa ja samalla tulokset osoittivat, että vuoden 2024 lohenkalastuskielto oli perusteeton. Myös kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES katsoi vuonna 2024, ettei Ljunganin lohikannan tila puoltanut kalastuskieltoa mainituilla merialueilla.
Komissio pyysi kuitenkin perusteetta STECF:lta uuden raportin, joka valmistui heinäkuussa 2024. Tässä vaiheessa lohen tieteellinen kalastus oli jo käytännössä päättynyt, mikä oli myös komission tiedossa.
Komissio katsoo STECF:n heinäkuisen raportin perusteella, että lohen tieteellistä kalastusta olisi harjoitettu kohdennetun lohenkalastuskiellon vastaisesti ja on siksi vähentänyt 30.4.2025 antamallaan asetuksella koko lohen tieteellisessä kalastuksessa saadun saaliin (3 162 lohta) Suomen vuoden 2025 lohikiintiöstä. Asetus on annettu EU:n kalastuksen valvonta-asetuksen 105 artiklan perusteella, joka on tarkoitettu tilanteeseen, jossa jäsenvaltio on ylittänyt kalastuskiintiönsä.
Ministeriö harkitsee kumoamiskanteen nostamista sekä kansallisia rannikkokalastuksen rajoituksia lohikantojen vahvistamiseksi
Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan kiintiövähennys ei ole oikeudellisesti perusteltu, koska Suomi kalasti vuonna 2024 vain 69 prosenttia Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstään. Artikla on tarkoitettu kiintiön ylittämistilanteeseen, mutta komissio tulkitsee artiklaa 105 uudella tavalla, jonka hyväksyminen johtaisi Suomen ja myös muiden EU-jäsenvaltioiden kannalta ongelmalliseen ja kielteiseen ennakkotapaukseen. Tämän vuoksi Suomi harkitsee vakavasti kanteen nostamista EU:n tuomioistuimessa komission asetuksen kumoamiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriö ei siis hyväksy komission tekemää perusteetonta Suomen lohikiintiön vähennystä eikä komission vähennykselle esittämiä perusteita.
Maa- ja metsätalousministeriö ei myöskään hyväksy sitä, että Suomen rannikkokalastajat joutuisivat kärsimään tästä perusteettomasta vähennyksestä. Tämän takia ministeriö on juuri vaihtanut jäsenvaltioiden välisellä vaihdolla Suomelle 3 162 lohta Suomen Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöön. Tällä tavalla Suomen lohikiintiö pysyy samansuuruisena (8 989 lohta), kuin EU:n neuvosto on sen vuodeksi 2025 vahvistanut ennen komission tekemää vähennystä ja samalla tasolla, johon Suomi on kansallisilla linjauksillaan sitoutunut.
Näiden toimien ohella on parhaillaan lausunnolla maa- ja metsätalousministeriön ehdotus lohen rannikkokalastuksen kansallisiksi säätelytoimenpiteiksi, joilla pyritään tukemaan luonnonlohien vaellusta ja nousua jokiin tilanteessa, jossa lohikantojen tila on erittäin huolestuttava. Lohikantojen heikentymisen syynä on muusta kuin kalastuksesta johtuva heikentynyt eloonjäänti merivaelluksen aikana, minkä syitä Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Lisätiedot:
Risto Lampinen, kalatalousneuvos, yksikönpäällikkö, elinkeinokalatalousyksikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 458, risto.lampinen@gov.fi