Suurta paastoa kutsutaan ortodoksisessa perinteessä myös hengelliseksi kevääksi. Vaikka kieltäymyksellä on paastossa sijansa, niin paastoaika ei näyttäydy synkkänä korpitaipaleena, vaan kirkkaan surumielisyyden sävyttämänä matkana kohti kirkkovuoden suurinta juhlaa.
Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos muotoilee asian hienosti tämänvuotisessa suuren paaston paimenkirjeessään: "Kristillinen vapaus, eksistentaalisena aitoutena ja täyteytenä, ei pidä sisällään synkkää askeettisuutta vailla armoa ja iloa, aivan kuin Kristus ei olisi koskaan tullutkaan maailmaan. Lisäksi paasto ei tarkoita vain ruoasta pidättäytymistä, vaan synnin kieltämistä, kamppailua itsekeskeisyyttä vastaan, rakastavaa lähtölaukausta pois itsestämme ja kohti puutteessa olevaa lähimmäistämme, kohti sydäntä, joka palaa rakkaudesta koko luomakuntaa kohtaan."
Suuri paasto ei typisty siis kysymykseksi ruokavaliosta, vaan kyseessä on vakavaan itsetutkiskeluun ja hengelliseen kasvuun kutsuva ajanjakso, jolla on myös selkeä yhteisöllinen ulottuvuus: yhteiseen juhlaan valmistaudutaan yhdessä.
Kirkko tarjoaa matkaevääksi selkeän paastopolun, jota rytmittävät paastoajan teemasunnuntait ja paastoajan erityiset jumalanpalvelukset koskettavine veisuineen. Suuren paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä synnintunnustuksella. Myös konkreettinen hyvän tekeminen on tärkeä osa paastoa. Tänä vuonna Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetyksen järjestö Filantropia ry:n paastokeräyksen tuotto suunnataan Filantropian naistyöhön Etiopiassa.
Kuuden paastoviikon jälkeen koittaa Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain muodostama pääsiäisen esijuhla. Virpovitsat siunataan kirkoissa lauantaina 12.4. ja virpojat lähtevät tervehtimään sukulaisia ja ystäviä varhain palmusunnuntain aamuna. Monissa seurakunnissa iloitaan esijuhlan yhteydessä myös uusista jäsenistä, kun kun kirkkoon tänä talvena tutustuneet katekumeenit mirhavoidellaan ortodoksisen kirkon jäseniksi.
Palmusunnuntaita seuraa vielä suureksi viikoksi kutsuttu ankara paastoviikko, jonka aikana kirkko elää mukana Kristuksen kärsimyksissä. Jokaisella päivällä on oma teemansa.
Pääsiäisjuhla alkaa ortodoksisissa pyhäköissä lauantaina 19.4. kello 23.30 puoliyöpalveluksella, jota seuraa vuorokauden vaihtuessa alkava pääsiäisyön palvelus ristisaattoineen. Tänä vuonna Yle TV 1 televisioi pääsiäisyön palveluksen suorana lähetyksenä Uspenskin katedraalista Helsingistä.