Luvassa on investointien aalto, kun jätevedenpuhdistamot päivittävät tekniikoitaan vastaamaan EU:n uudistamaa jätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä. Turku on mukana uudistamassa ja testaamassa erilaisia tekniikoita uudessa pilotissa Turun seudun puhdistamolla Kakolanmäellä.
EU uudistaa jätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä, sillä kemikaalien aiheuttama saastuminen on muodostunut vesistöjensuojelussa isoksi ongelmaksi ravinteiden rinnalle. Turun kaupunki on mukana Kakolanmäen pilotissa, jota toteutetaan Euroopan unionin Itämeriohjelman rahoittaman EMPEREST-hankkeen avulla.
Pilotissa käytetään testikontteja, jotka sisältävät granulaarista ja jauhemaista aktiivihiiltä, otsonointia, hiekkasuodatusta, uv-säteilytystä sekä nukkakangassuodattimia. Niiden läpi ajetaan jätevettä, jotta voidaan testata miten tehokkaasti eri tekniikat poistavat mikroepäpuhtauksia. Turkuun saapuva testilaitteisto on rakennettu Viron Tartossa, missä sitä myös testattiin viime vuonna. Turkuun kontit saapuvat Tallinnan jätevedenpuhdistamolta. Hankkeessa on rakennettu myös toinen testilaitteisto Puolassa ja sitä testataan puhdistamoilla Gdanskissa, Szczecinissä, Kaunasissa ja Riikassa.
PFAS-yhdisteet erityisen huomion kohteena
Erityisen huomion kohteena hankkeessa on PFAS-yhdisteiden eli niin kutsuttujen ikuisuuskemikaalien poistaminen jätevedestä. Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) on suuri joukko synteettisiä kemikaaleja. Ne ovat haitallisia ihmiselle ja ympäristölle ja ne hajoavat äärimmäisen hitaasti. PFAS PFAS-kemikaaleja tulee veteen kotitalouksista, kun vaikkapa pyykkiä pestäessä niitä irtoaa ulkoiluvaatteista tai tiskatessa teflonpannusta irtoaa pieniä määriä pinnoitetta. Myös monissa kosmetiikkatuotteissa on PFAS-yhdisteitä. Teollisuuden prosesseista jätevesiin tulee myös jäämiä. Helpoin ja kustannustehokkain tapa ikuisuuskemikaalien poistamiseen olisi niiden tuotannon lopettaminen kokonaan. Työtä sen eteen tehdään, mutta päätöksiä odotellessa on kehitettävä tehokkaampaa teknologiaa, jolla ne saadaan pois vesistöistä.
– Kakolanmäen puhdistamon pilotti kestää kolme kuukautta. Tavoitteenamme on selvittää, miten puhdistamolla jo olevaa teknologiaa voidaan täydentää, jotta haitallisia aineita saadaan poistettua jätevedestä uuden direktiivin mukaisesti, kertoo projektikoordinaattori Lotta Lehti.
Prosessin eri vaiheissa otetaan vesinäytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriotulokset, hankintakustannukset, käyttökokemukset ja muu tärkeä tieto kaikista kokeiluun osallistuneista puhdistamoista kootaan raporttiin Itämeren alueen vesialan toimijoita varten.
Vesistön parannuksia jätevesidirektiivin myötä
Alkuperäinen jätevesidirektiivi on säädetty vuonna 1991. Direktiivin myötä on saatu aikaan merkittäviä parannuksia vesistöjen tilassa, mutta sen vaatimukset eivät enää vastanneet nykypäivän tilannetta. Päivitetyssä direktiivissä vaaditaan yhä tehokkaampaa ravinteiden poistoa ja kokonaan uutena vaatimuksena on mikroepäpuhtauksien, kuten lääkeaineiden ja haitallisten kemikaalien, poistaminen. Vaatimukset kohdistuvat erityisesti jätevedenpuhdistamoihin, joiden asukasvastineluku on yli 150 000.
Turun seudun puhdistamo on yksi Suomen kahdeksasta suuresta puhdistamosta, joita päivitetty direktiivi tulee koskemaan automaattisesti. Lisäksi pienempiin puhdistamoihin vaatimukset kohdistuvat riskiperustaisesti.
Turun kaupungilla on jatkuvasti käynnissä yli sata ulkoisen rahoituksen hanketta, vuosittain keskimäärin 60 miljoonan euron arvosta. Hankerahaa haetaan Euroopan unionista ja suomalaisista rahoituskanavista. Hankkeiden avulla kehitetään Turkua monipuolisesti sekä luodaan uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Ulkoisen rahoituksen myötä Turku on myös vahvasti mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, kuten Itämeren kaupunkien liitossa. Hankkeiden avulla luodaan kaikille parempaa Turkua.
Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Lotta Lehti, 044 907 3527, lotta.lehti@turku.fi