Suomalaisen kulttuurin ja Kalevalan päivän kunniaksi keitellään keittoja ja haudutellaan patoja kotimaisista aineksista Maa- ja kotitalousnaisten tapaan.
Suomalaisessa ruokakulttuurissa keitoilla ja padoilla on pitkät perinteet. Niitä voi valmistaa edullisista raaka-aineista, ja ne kypsyvät pienellä vaivalla melkein itsekseen. Eri maista kannattaa ammentaa ideoita ja valmistaa ruokia mahdollisimman paljon kotimaisia aineksia käyttäen.
Maaliskuu on kotimaisten kasvisten osalta vielä hiukan hankalaa aikaa. Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu yhä vahvemmin kasvikset ja kasviproteiinit, mutta kotimaisia palkokasveja ei nyt tuoreena saa. Kuivattuna tai pakasteena kyllä. Herneitä ja härkäpapua löytyy kuivattuna ja erilaisina valmisteina.
”Härkäpavuista saa monenlaisia herkullisia kasvisruokia ja niitä kannattaa lisätä kotimaisesta lihasta tai kalasta valmistettujen ruokien joukkoon. Härkäpapu on kotimaista, ravitsevaa, ilmastoystävällistä ruokaa”, vinkkaa kehityspäällikkö Marita Suontausta MKN Keskuksesta.
”Ympäristönäkökohdista nimenomaan kotimaisten palkokasvien käyttöä kannattaa lisätä.”
Liharuokien keventäminen kasvisten määrä lisäämällä on suomalaisille jo melko tuttua, mutta kasviproteiinit ovat vieraampia.
”Iloksemme olemme huomanneet, että kasvisten ja kasviproteiinien käytön lisääminen kyllä kiinnostaa ja on suosittu teema Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijoiden luennoilla ja kursseilla.”
Työtä ruokakulttuurin hyväksi
Suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitoa ja eteenpäinviemistä ovat erilaiset nimisuojatuotteet.
Maa- ja kotitalousnaisissa on tehty alueellisesti paljon työtä nimisuojauksen eteen. Suomessa on nyt 15 nimisuojatuotetta. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten elintarvikkeet on valmistettu, sekä kuulla niiden erityisyydestä. Nimisuoja on kuluttajalle tae siitä, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa tiedetään.
”Meidän ruoka-asiantuntijoiden toiminnan keskiössä on maakuntien parhaimpien raaka-aineiden ja ruokatuotteiden saattaminen kuluttajien ja koululaisten lautasille niin lähikalan, luonnontuotteiden kuin muiden lähiraaka-aineiden osalta”, kertoo MKN Oulun ruoka-asiantuntija Topi Kumpulainen.
Oulussa ruokaketjua kehitetään myös yhdessä Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ruokaverkoston kanssa.
”Nostamme esille alueen raaka-aineita ja ruokahelmiä perinneruokia unohtamatta. Kulttuuripääkaupunkivuosi sparraa ruoantuottajia, elintarvikejalostajia ja ammattikeittiöitä hyödyntämään ruokatuotteissa ja ruokalistoilla lähiraaka-aineita myös teemavuoden jälkeenkin.”
Euroopan unionilla on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestelmä, jonka puitteissa elintarvikkeiden nimet voidaan suojata alkuperänimityksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Järjestelmä on sama kaikissa EU-maissa. Suojauksen tavoitteena on edistää monipuolista maataloustuotantoa, suojata tuotenimiä väärinkäytöltä ja jäljittelyltä sekä antaa kuluttajille tietoa tuotteen erikoisluonteesta.
Reseptit
Liha-juurespata
6 annosta
G (tarkista olut), M
Valmistusaika n 3 t
500–700 g karjalanpaistilihaa (nautaa ja porsasta)
4–5 kpl (100 g) salottisipuleita (tai pieniä tavallisia)
(1 valkosipulinkynsi)
1 rkl rypsiöljyä
1–2 kpl (150 g) omenaa
2 kpl (200 g) porkkanaa
pala (200 g) mukulaselleriä
pala (200 g) lanttua
1–2 dl vettä
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria (osa maustepippuria)
1 tl kuivattua timjamia
3 dl tummaa olutta tai kaljaa
200 g tatteja tai herkkusieniä (noin 20 g kuivattuja sieniä)
1. Ota liha lämpenemään puolisen tuntia ennen paistamista. Kuori ja pilko juurekset ja sipulit sekä pilko omena.
2. Mittaa öljy pataan ja ruskista lihoja kevyesti, lisää sipulit, ja kun ne ovat saaneet väriä, vähennä lämpöä ja lisää vesi.
3. Lisää puolet omenasta ja juureksista, lisää myös mausteet ja olut.
4. Hauduttele pataa pari tuntia, ota pehmeitä juureksia lautaselle, soseuta haarukalla ja lisää takaisin pataan, niin liemi paksunee hiukan.
5. Paista kevyesti loput omenapalat ja puhdistetut, viipaloidut sienet öljytyllä pannulla ja lisää parin tunnin kypsennyksen jälkeen pataan. Kypsennä vielä 20–30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä ja liha hajoavan pehmeää.
6. Tarkista maku ja tarjoa perunoiden tai kasviksilla höystetyn viljalisäkkeen ja salaatin kanssa.
Fasolada
2-3 annosta
G, ilman juustoa M V
Valmistusaika n 45 min
3-4 dl keitettyjä härkäpapuja
2 porkkanaa
1-2 sipulia
1 mieto chili
1-2 lehtisellerin vartta
n. 5 dl vettä
1 tl Suolaa
0,25 tl rouhittua mustapippuria
1 rkl tomaattipyreetä
100 g kirsikkatomaatteja
0,5 dl oliiviöljyä
(Pinnalle: Fetaa tai salaattijuustoa, silputtua lehtipersiljaa)
Lisäksi: Paahdettua vaaleaa leipää
1. Kuori porkkanat sekä sipulit ja kuutioi ne. Halkaise chili, poista siemenet ja silppua chili. Viipaloi selleri lehtineen.
2. Laita kasvikset ja pavut kattilaan ja kaada päälle vettä sen verran, että ainekset peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna kiehua matalalla lämmöllä kannen alla 20-30 minuuttia.
3. Lisää joukkoon tomaattipyree ja pikkutomaatit. Jatka keittämistä vielä noin 10 minuuttia.
4. Ota keitto pois levyltä ja anna jäähtyä 5 minuuttia. Valuta pinnalle oliiviöljy ja ripottele päälle halutessasi murusteltua fetaa ja silputtu lehtipersilja. Tarjoile heti.
Vinkki: Korvaa tuoreet tomaatit purkillisella säilöttyjä kirsikkatomaatteja tai tomaattimurskaa ja härkäpavut tetrallisella valkoisia papuja (n. 250 g). Oliiviöljyn sijaan voit käyttää rypsiöljyä, mutta aidomman maun saat hyvällä oliiviöljyllä.
Ahvennuudelit
4 annosta
Valmistusaika n 1 t
4 kpl (400 g) ahvenfileitä
30 g tuoretta inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
1 paprika
2 l kalalientä (kuutioista)
4 rkl soijakastiketta
1 pkt (250 g) Udon-nuudeleita
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl öljyä
Pinnalle: silputtua ruoho- tai kevätsipulia
(Tarjoiluun: limettilohkoja)
1. Kuori inkivääri ja valkosipulinkynnet. Hienonna inkivääri ja viipaloi valkosipuli.
2. Mittaa kattilaan kalaliemi. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää inkivääri ja valkosipuli. Anna liemen kiehua noin 10 minuuttia. Mausta lopuksi riisiviinietikalla ja kahdella ruokalusikallisella soijakastiketta.
3. Poista paprikasta kanta sekä siemenet ja leikkaa paprika ohuiksi suikaleiksi.
4. Pehmennä nuudelit pakkauksen ohjeiden mukaan.
5. Kuumenna öljy paistinpannulla ja paista ahvenfileet paistinpannulla 2-3 minuuttia per puoli. Valuta kalojen päälle 2 ruokalusikallista soijakastiketta. Kääntele fileitä soijakastikkeessa, kunnes soija on kiehunut pois.
6. Jaa nuudelit ja paprikasuikaleet keittokulhoihin tai -lautasille. Kaada päälle kuuma liemi ja lisää halkaistut kananmunat ja ahvenfileet. Ripottele pinnalle sipuli. Tarjoa heti, halutessasi limettilohkon kera.
Vinkki: Voit valmistaa liemen vaikka pari päivää ennen tarjoilua ja säilyttää jääkaapissa. Kuumenna ennen tarjoilua kiehuvaksi.
Soijamarinoidut kananmunat
4 kananmunaa
1 dl vettä
1,5 dl soijakastiketta
2 rkl etikkaa
1. Keitä kananmunia 8 minuuttia kiehuvassa vedessä ja jäähdytä hetki juoksevan kylmän veden alla. Anna jäähtyä.
2. Valmista munien jäähtyessä liemi sekoittamalla vesi, soija ja etikka keskenään pienessä kulhossa, johon myös munat mahtuvat.
3. Kuori kananmunat varovasti ja laita liemeen. Liemen tulisi peittää kananmunat. Anna maustua yön yli.
Lisää talvipäiviin sopivia pata- ja keitto-ohjeita löytyy Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta Ruokaneuvoista sekä Koti ja maaseutu -lehdestä ja lehden nettisivuilta.
LISÄTIETOJA
Marita Suontausta
Kehityspäällikkö (ruoka, ravitsemus, kotitalousneuvonta)
MKN Keskus ry
p. 040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi
Topi Kumpulainen
Ruoka-asiantuntija
MKN Oulu
p. 050 467 5066
Ruokaohjeet ja kuvat ovat vapaasti median käytettävissä. Kuvien lähde mainittava: MKN Keskus ry / Kati Laszka. Lihapadan kuva MKN Keskus ry / Laura Riihelä.